Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)

Transkriptio

1 Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke) Kimmo Neitola INAR Fysiikan laitos, Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto

2 Yhteistyöhanke: VÄRI-hanke Värriön tutkimusasema ja Itä-Lapin kuntayhtymä (Kemijärvi, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Posio). Kuntayhtymä palkkaa hanketyöntekijän. Rahoittajana Lapin Liitto (Kestävää kasvua ja työtä , Suomen rakennerahastoohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto). Kesto: 2 vuotta ( ). Tavoitteet: Lisätä tutkimusaseman ja paikallisen elinkeinon yhteistyötä Tutkimustiedon kansantajuistaminen ja jalostaminen alueen liiketoiminnan hyödyntämiseksi Vahvistaa Värriön tutkimusaseman, Itä-Lapin kuntien ja asukkaiden sekä alueen yritysten, alueen elinkeinotiimin, Luonnonvarakeskuksen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä ja verkottumista.

3 Toteutus: VÄRI-hanke Nettisivut, sosiaalinen media (viestintä- ja markkinointikampanja) Järjestetään työpajoja, joissa kehitetään tutkimustiedon jalostamista ja suunnitellaan tuotteita paikallisten yritysten käyttöön. Työpajojen ideoiden perusteella kansantajuistetaan tutkimustietoa. Pitkien aikasarjojen saattaminen paikallisen elinkeinon käyttöön (marjasadot, metsäkanalintukannat, lintujen pesintä, lehtien puhkeaminen, ym.) Ilmastonmuutos, ilmanlaatu, Kuolan niemimaan saastekulkeumat Tutkimustiedon digitalisointi (esim. hiilipuu.fi) Värriön mittausdatan esittäminen near-real-time (NRT) tyyppisesti esimerkiksi Itä-Lapin kuntien tiloissa, matkailuyritysten toimipisteissä ja luontokeskuksissa. matkailuun liittyvä selvitys ja suunnitelma siitä, miten tutkimuslaitoksen tuloksia voidaan hyödyntää laajemminkin matkailussa. Tieteellisen tutkimustoiminnan ja sen tuloksien saattaminen tukemaan metsätaloutta, luonnontuoteja poroelinkeinoa, sekä harrastetoimintaa ja metsästysmatkailua. Verkottuminen Lapin muiden tutkimuslaitosten kanssa. Avoimien ovien päivät Värriön tutkimusasemalla alueen yritysten ja sidosryhmien edustajille.

4 Värriön sub-arktinen tutkimusasema, Helsingin yliopisto Perustettu 1967 (Erkki Pulliainen) Havaintoja luonnosta, fenologiasta, kasvistosta ja eläimistöstä Vuodesta 1991: Ilmakehän aerosolihiukkasten havainnointi (Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations, SMEAR) (Pertti Hari ja Markku Kulmala) Aerosolihiukkaset, happamoituminen, Miten Kuolan niemimaan teollisuuden päästöt vaikuttavat Itä-Lapin metsiin? Vuodesta 2013: Osana uutta kansallista ilmakehätutkimuksen instituuttia (INAR), Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto (johtajana Prof. Tuukka Petäjä) ACTRIS, GAW, ICOS, SMEAR verkostot Värriö on osa EU-rahoitteisia ympäristöntutkimusinfrastruktuureja (ACTRIS, ICOS, ANAEE, EXPEER, INTERACT), kansainvälistä WMO-GAW-verkkoa, sekä kansallista SMEAR-verkkoa ja Euraasian välistä tutkimusverkkoa (PEEX network). Henkilökunta: 5+1

5 Ekosysteemien hiilenvaihtomittaus on ilmastonmuutostutkimuksen tärkeä osa Pohjoisissa oloissa ekosysteemien tehokkuus hiilen sidonnassa (GPP) ja hengityksessä (TER) vaihtelee paljon vuodesta toiseen Lämpösumma Sademäärä Pintakasvillisuudella on suuri merkitys hiilen sidontaan (GPP) Puiden kasvu riippuu säätekijöistä

6 Hiilen sitoutuminen puiden latvuksiin ja maan pintakasvillisuuteen Suuri vaihtelu vuosien välillä ajoituksessa Mustikat ja muut varvut ovat tehokkaita hiilen sitojia

7 Ilmaston lämpeneminen Värriössä Lapintiainen & Talitiainen Lapintiainen Talitiainen Äärilämpötilat yleistyneet. Lintujen pesintä aikaistunut Kirjosieppo & Leppälintu Kirj Lep

8 Uusia mittaustiloja: SMEAR I laajennus + Nuorttijoen mittausasema (kylmä mittauspiste)

9 Uusia laitteita, SMEAR I, Toiminnassa elokuusta 2017 eteenpäin Particle Size Magnifier (PSM) Pienhiukkasten lukumääräpitoisuus > 1 nm hiukkasille Kehitetty Helsingin yliopistossa Kaupallistanut Airmodus Oy (spin-off yritys) Osa Eurooppalaista ACTRIS-mittausverkostoa Neutral clusters and Air Ion Spectrometer (NAIS) Pienhiukkasten ja luonnollisesti varattujen ionien pitoisuus ja kokojakauma (1 45 nm) Osa ACTRIS-mittausverkostoa Particle Soot Absorption photometer (PSAP) Mustahiilipitoisuus (noki) Osa ACTRIS-mittausverkostoa Nuorttijoen mittaukset 2019 alkaen Vedenlaatu jatkuvatoimisesti Liuenneet ravinteet Varautumista mahdolliseen Soklin kaivoksen toimintaan Suunnitelmissa (vuoden 2018 aikana) Ecotech Aurora nephelometer Aerosolien sirottava vaikutus Osa ACTRIS-mittausverkostoa Continuous Light Absorbption Photometer (CLAP) Mustahiilipitoisuus, parannettu versio PSAP:sta Osa ACTRIS-mittausverkostoa + NOAA:n mittausverkostoa (National Oceanic & Atmospheric Administration, USA)

10 Kiitos!