Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi"

Transkriptio

1 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia

2

3 Sisällys 1 Johdanto Ympäristömme muuttuu Sidosryhmämme muuttuvat entä me? Toimialamme muuttuu entä me? Matkamme metsäalan suunnannäyttäjäksi Missiomme miksi olemme olemassa? Mitä haluamme saada aikaan? Metsäkeskuksen arvot tukevat strategiaamme Strategiset painotukset asiakkuus ja henkilöstö Sanoista tekoihin askelmerkit Mistä tiedämme onnistuneemme? Lopuksi Liite 1. Välittömät toimenpiteet Liite 2. Strategiset kehittämishankkeet vuosina Sanasto

4 4 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 1 Johdanto Suomen metsäkeskuksen toiminnasta on säädetty laissa Suomen metsäkeskuksesta ( /418). Laissa todetaan seuraavaa: Metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsiin perustuvien elinkeinojen edistämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämisja toimeenpano-organisaatio. Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen. Metsäkeskuksen toiminnallisista tulostavoitteista sovitaan vuosittain maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävässä tulossopimuksessa. Tulossopimuksen strategiset tavoitteet perustuvat Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) strategisiin päämääriin. Valtioneuvosto on hyväksynyt Kansallisen metsäohjelman maaliskuussa 2008 ja tarkistetun KMO 2015:n periaatepäätöksenä Metsäkeskus huomioi toiminnassaan kulloinkin voimassa olevat Suomen hallituksen hallitusohjelman kirjaukset ja tavoitteet. Strategialla halutaan rakentaa Metsäkeskuksesta vaikuttava toimija metsäalan uudistamisessa ja kehittämisessä. Metsäkeskus näkee tästä syystä roolinsa merkittävämpänä kuin yksistään säädösten ja metsäpoliittisten ohjelmien toteuttaminen. Metsäkeskus voi toimia kokoavana voimana, auttaa eri toimijoita menestymään ja työskennellä metsäalan saamiseksi uudelle kasvu-uralle.» Metsäkeskuksen strategia on hyväksytty Suomen metsäkeskuksen johtokunnan kokouksessa

5 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Metsäkeskus on asiakkaitaan varten Suomen metsäkeskus on siirtynyt voimaan tulleen organisaatiouudistuksensa myötä uuteen aikakauteen. Julkisen palvelun yksikkö tuottaa nimensä mukaisesti julkisia palveluja, joiden avulla metsäala voi saavuttaa kilpailuetua tulevaisuudessa. Tehtävä on tärkeä. Suomen kansantalous on tulevaisuudessakin riippuvainen metsästä, sillä metsät ovat tärkein suomalaisen biotalouden voimavara. Kilpailu metsäresursseista kiristyy tulevaisuudessa. Kestävä metsätalous on keskeinen yhteiskuntamme kulmakivi, ja Suomen metsäkeskuksen tärkein tehtävä on luoda metsäalan kasvulle edellytykset. Nyt luotu strategia on uudistumisen strategia. Sen avulla Suomen metsäkeskus vastaa toimintaympäristön muutokseen ja jatkuvasti uudistuviin tarpeisiin. Metsäkeskus on asiakkaitaan varten ja kaikki toiminta on rakennettava tästä näkökulmasta. Uudistumisen prosessi on jo alkanut ja se jatkuu koko strategiakauden Strategia sisältää uudistumisen eväitä ja merkityksellistä tekemistä kaikille metsäkeskuslaisille. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa tavoitteemme ja lunastaa meihin kohdistuvat odotukset. Muutosprosessi vaatii kaikkien osallistumista ja halua uudistua. Metsäkeskuksen asiantuntevalla henkilöstöllä on yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa hyvät edellytykset onnistua tässä ponnistuksessa. On selvää, että asiat eivät tapahdu itsestään ja uusien käytäntöjen ja toimintamallien omaksuminen vie aikansa. Kolmevuotinen strategiakausi on syvällisen uudistumisen aloitusjakso, jossa on riittävästi tilaa kehittymiselle. Vuosikymmenen loppupuoli vuodesta 2015 eteenpäin on Metsäkeskuksen vision* todeksi tekemisen aikaa. Tässä strategiakuvauksessa kerrotaan Suomen metsäkeskuksen tavoitetila ja panostukset vuosina , joiden avulla pääsemme kohti päämäärää. Visio on kiinnitetty vuoteen 2018 eli tarpeeksi kauas, jotta se on aidosti saavutettavissa. Strategiassa etenemme Muutosprosessi vaatii kaikkien osallistumista ja halua uudistua. vuonna 2013 toteuttamalla sekä välittömiä ja nopeita strategisia toimenpiteitä että käynnistämällä strategisten painopisteiden ohjelma- ja kehittämistyön. Vuosina 2013 ja 2014 aloitamme strategisten kehittämisohjelmien toteutuksen. Vuodesta 2015 lähtien strategian tavoitteet toteutuvat kasvattaen yhä enemmän asiakasarvoa*. Strategia ei ole vastaus kaikkiin käytännön ongelmiin, mutta sen avulla voi arkitilanteissa kysyä, millaisia valintoja kannattaa tehdä kulkiessamme kohti Metsäkeskuksen visiota. Strategiassa on linjattu merkittävimmät kehityspanostukset ja niissä onnistumisen kautta asiakkuusnäkökulma avautuu suhteessa kaikkeen muuhun tekemiseen. Uudistuminen on jo alkanut. Sen keskiössä ovat asiakkaat Metsäkeskus tahtoo palvella asiakkaitaan hyvin nyt ja tulevaisuudessa. * ks. sanasto sivulla 26.

6 6 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Metsät ovat tärkeä suomalaisen biotalouden voimavara.

7 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Ympäristömme muuttuu 2.1 Sidosryhmämme muuttuvat entä me? Toimintaympäristömme muuttuu voimakkaasti. Suomen kansantalous on nojannut metsään koko teollisen aikakauden ja sen merkitys elinkeinona on edelleen todella suuri. Muutos näkyy voimistuvana kaikissa sidosryhmissämme: työ- ja asiakassuhteissa, yhteistyökumppanisuhteissa ja yhteiskuntasuhteissa. Metsäkeskuksen menestys on riippuvainen kaikista näistä sidosryhmistä, ja siksi strategiamme koskettaa niitä kaikkia. Tasapainoisella, asiakkuusohjautuvalla suhdetyöllä voimme saada aikaan oikeansuuntaista toimintaa ja vaikutuksia markkinoissa.

8 8 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Millaisia muutoksia tunnistamme keskeisissä sidosryhmissä? * ks. sanasto sivulla 26. Sidosryhmä Asiakkaat Henkilöstö Yhteistyökumppanit Yhteiskunta Muutosilmiöitä Asiakasmarkkinoiden rakenne muuttuu kaikilla asiakassektoreilla ja asiakaskunta muuttuu heterogeenisemmaksi. Eri asiakassektoreilla olevien asiakkaiden palvelutarpeet pirstaloituvat. Metsäpalvelumarkkinat avautuvat, ja alalle tulee uusia yrittäjiä ja palvelujen tarjoajia. Tarve asiakkuusosaamiseen ja luoviin asiakasratkaisuihin kasvaa kaikissa alan yrityksissä. Hintakilpailun väistäminen onnistuu vain asiakasorganisaatiomme omien asiakkaiden kokemaa arvoa* selvästi parantavilla palveluilla. Asiakkaiden tarpeisiin reagoinnin rinnalla markkina-alueen toimijat etsivät tapoja luoda kokonaan uusia markkinoita, jolloin perinteisten markkinoiden rajat hämärtyvät. Metsätalouden yritystoimialat alkavat lähestyä muita sen lähellä olevia toimialoja. Perinteisen puuta jalostavan teollisuuden taloudelliset haasteet jatkuvat. Uudenlaiset osaamisvaatimukset muuttuvilla markkinoilla edellyttävät jatkuvaa uudistumista työssä. Tämä merkitsee myös aiempaa vahvempaa panosta sekä työnantajalta että työntekijältä jatkuvan oppimisen ja motivaation tueksi. Jos osaamisemme ei ole riittävää, eivät palvelumme kiinnosta asiakasta. Käsitteet työ ja työsuhde ovat murroksessa. Työnantajalta odotetaan selvää vastinetta ja merkityksiä omalle työpanokselle. Uudet osaajasukupolvet siirtyvät työelämään uusin odotuksin. Parhaat tulevaisuuden osaajat hakeutuvat parhaisiin työyhteisöihin eli kilpailu osaajamarkkinoilla kasvaa. Työssä jaksaminen ja työkyvyn säilyminen eläkeikään saakka vaativat panostusta, työhyvinvoinnin johtamista. Yhteistyökumppaneiden (katso kuva 1, s. 10) odotukset Metsäkeskusta kohtaan kasvavat. Metsäkeskus voi edistää yhteistyökumppaneiden mahdollisuuksia menestyä suhteessa omiin asiakkaisiinsa. Kilpailu kumppaniverkoston huomiosta ja voimavaroista kiihtyy. Yhteistyökumppaneillamme on tarve lähestyä eri asiakasmarkkinoita ja onnistua kehittymään asiakkuusajattelussaan. Vastaavasti samaan aikaan eri elinkeinoelämän toimialat kilpailevat yhteistyökumppaneiden huomiosta. Metsäkeskus jakaa metsäalan tarpeiden ymmärrystä kumppaneilleen. Ilman tätä asiakastuntemusta kumppaneiden huomio ja voimavarat kiinnittyvät muiden markkinoiden tarpeisiin. Yhteistyökumppanimme tiedostavat kumppanuuden merkityksen ja valmius yhteistyöhön kasvaa. Metsäkeskuksella on lisääntyvät mahdollisuudet hankkia uusia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöverkostossa panostetaan mieluiten elinvoimaisimpiin kumppanuussuhteisiin ja toimialoihin. Jokaisen toimialan, yrityksen ja organisaation on ansaittava huomio kilpailussa asiakkaista, osaamisesta ja resursseista. Aloitteellisuus ja yhteistyöhakuisuus luovat kilpailuetua. Myönteinen näkyvyys julkisuudessa ml. sosiaalisessa mediassa rakentaa käsitystä toimialan, yritysten ja organisaatioiden menestysmahdollisuuksista. Menestys ja mielikuvat menestyksestä luovat kiinnostusta. Yhteiskunnat ja markkinat muodostavat monimutkaisen järjestelmän, jossa selkeiden syy-seuraus-suhteiden tunnistaminen on hankalaa. Suunnittelun ja päätöksenteon ulkopuolelle jääminen jättää mahdollisuuden vain reagoida muutoksiin. Muut tekevät todelliset päätökset.

9 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Toimialamme muuttuu entä me? Metsäkeskus voi toimia kokoavana voimana, auttaa eri toimijoita menestymään ja työskennellä metsäalan saamiseksi uudelle kasvu-uralle. Globaali kilpailu, ilmastomuutoksen tuomat uhkat, yleinen tahto kehittyä kestävällä tavalla ja metsäalan yritysten asiakaskunnan nopeasti muuttuvat palvelutarpeet ovat esimerkkejä tulevaisuutta muuttavista ilmiöistä. Perinteisen metsäteollisuuden markkinat kypsyvät erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tämä merkitsee myös Suomessa toimiville yrityksille jatkuvasti suurempia haasteita pystyä toimimaan kannattavasti. Samaan aikaan uutta yritystoimintaa syntyy puusta rakentamisessa, energiantuotannossa, biojalostamisessa ja metsien ekosysteemipalveluissa. Pitkällä aikavälillä metsistä saatavien uusiutuvien raaka-aineiden merkitys korostuu ja kilpailu metsäresursseista kiristyy, kun niillä korvataan uusiutumattomia raaka-aineita. Metsät ovat tärkein suomalaisen biotalouden voimavara. Suomalainen metsänomistajakunta vanhenee ja omistusrakenne sirpaloituu. Suomessa on yhä enemmän metsänomistajia, joiden tausta poikkeaa perinteisestä omistajuudesta, jonka lähtökohta on metsätalouden harjoittaminen. Metsätilojen keskikoko pienenee, metsänomistajien metsäosaaminen uhkaa rapautua ja syrjäytyminen metsätaloudesta kiihtyä. Lisäksi suhde metsään monipuolistuu. Enää metsää ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan siihen kohdistuu myös muita arvoja. Metsäsektorilla on käynnissä tuotanto- ja metsänomistajarakenteen lisäksi mittava metsätalouden palvelurakenteen murros. Tavoitteena on ollut metsäpalvelumarkkinoiden avaaminen. Metsäkeskuksen liiketoiminnan eriyttäminen julkisista palvelutehtävistä avaa yrittämisen mahdollisuuksia metsätalouden palveluissa. Tulevaisuudessa metsätalouden palvelumarkkinat avautuvat edelleen, jos kaavailtu metsänhoitoyhdistyslain muutos toteutuu. Metsäkeskuksen asema ja rooli nopeasti muuttuvassa maailmassa vaatii yhteensopivuutta toimintaympäristönsä kanssa. Ratkaiseva kysymys tässä kaikessa on oma rooli suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, kuten henkilöstöön, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Uudessa valtakunnallisessa Metsäkeskuksessa metsäelinkeinojen edistäminen korostuu. Perinteinen ajattelu olisi tuottaa palveluita lainsäädännön vaatimusten pohjalta. Tällöin Metsäkeskus tuottaisi vain sellaisia palveluita, joita lait ja asetukset sanelevat. Metsäkeskuksella on kuitenkin mahdollisuus nähdä ja rakentaa roolinsa paljon vahvempana ja vaikuttavampana. Lakiin kirjatut tehtävät toteutuvat paremmin, kun Metsäkeskus on aloitteellinen ja pyrkii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan metsäalan palvelujen kehitykseen. Metsäkeskus pystyy kohdistamaan osaamisresurssinsa tässä muutoksessa onnistumiseen. Metsäkeskus on valmis myös kehittämään osaamistaan vastatakseen uusiin haasteisiin. Metsäkeskus pystyy ylläpitämään nykyisen metsäsektorin tuotannon kilpailukykyä ja samaan aikaan edistämään metsäalan tuotannon ja palvelurakenteen uusiutumista. Metsäkeskus voi toimia kokoavana voimana, auttaa eri toimijoita menestymään ja työskennellä metsäalan saamiseksi uudelle kasvu-uralle. Keskeisin vaikuttamisen motiivimme kiinnittyy metsävarojen kestävään hyödyntämiseen. Tahtotilamme on Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) mukaisesti kääntää metsäalan kehityskulku takaisin kestävän kasvun uralle. Tehtävämme on kaikin keinoin edistää tuota suunnanmuutosta. Tässä onnistuminen vaatii uudenlaista ajattelua omasta roolista, tätä tukevaa toimintamallia ja organisaatiokulttuuria sekä kykyä verkostoitua metsäalan toimijakentässä. Metsäkeskuksen on siis rohkeasti otettava merkittävästi aloitteellisempi ja aktiivisempi rooli Suomen metsätaloudessa ja koko metsäalalla. Metsäkeskuksen on uudistettava paitsi rakenteensa, myös suhteensa eri asiakasryhmiin, niille tuotettaviin palveluihin ja tapaan tuottaa nämä palvelut. Metsäkeskus haluaa johtaa asiakkuuksiaan, jonka myötä se synnyttää tarpeita ja vaikuttaa siten myönteisesti lopulta myös koko metsäalan kehitykseen.

10 10 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Metsäkeskuksen uuden toimintakulttuurin tulee kannustaa rohkeaan kehittämiseen.

11 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Matkamme metsäalan suunnannäyttäjäksi Metsäkeskuksen toiminta on ollut markkinoita seurailevaa. Toimintamme on perustunut markkinoiden aloitteisiin, ja Metsäkeskus on vastannut pyyntöihin. Edistämisorganisaation luonteeseen kuuluu vahvempi aloitteellisuus. Nyt haluamme muuttaa aiempaa markkinoiden aloitteisiin perustuvaa logiikkaa ja uudistua metsäalan kokoavaksi voimaksi ja suunnannäyttäjäksi, jonka palvelut auttavat metsäalan toimijoita menestymään. Metsäala tarvitsee Metsäkeskusta. Uusi asiakkuuslähtöinen strategia ei onnistu ilman intoa jatkuvaan kahdensuuntaiseen oppimiseen eri suhdemarkkinoilla*. Jatkuva oppiminen mahdollistaa ennakoimisen ja vaikuttamisen. Eri asiakassektoreiden kehityksen ja tulevien tarpeiden ymmärtäminen on siten koko toimintamallimme perusta ja ydin. Oppimisen vaatimus kohdistuu paitsi Metsäkeskuksen ihmisiin ja kumppaneihin, myös rakenteisiin ja toimintamalleihin. Haluamme kehittyä itse, kehittää koko metsäalaa ja olla aktiivinen toimeenpanija. Vakiintuneiden ja paikallaan pysyvien rakenteiden sijaan kykenemme koko ajan mukautumaan ja uudistumaan ketterämmin ja joustavammin. Visiomme ei tähtää paikallaan pysyvään olotilaan vaan jatkuvaan liikkeeseen. Strategiamme vuosille on uudistumismatka, jonka jälkeen olemme liikkeessä olevassa tilassa ja vastaamme nykyistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin. Vain siten voimme edetä vaikuttavaan asemaan ja saavuttaa suunnannäyttäjän roolin koko metsäalalla. Metsäkeskuksen asema ja elinvoimaisuus on suoraan riippuvainen sen kyvystä uudistua ja edistää metsäalan kestävää kasvua. Tässä haluamme ehdottomasti onnistua! Metsäkeskuksen asema ja elinvoimaisuus on suoraan riippuvainen sen kyvystä uudistua ja edistää metsäalan kestävää kasvua. * ks. sanasto sivulla 26.

12 12 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 3.1 Missiomme miksi olemme olemassa? Metsäala kasvuun Edistämme yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvointia vahvistamalla metsäalan kilpailuetua ja kestävyyttä. Metsäkeskuksen on tunnistettava metsäalan keskeiset sidosryhmät ja ymmärrettävä niiden tavoitteet voidakseen toteuttaa tehtäväänsä. Kuva 1. Metsäkeskuksen keskeiset sidosryhmät. Suomen metsäkeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa. * ks. sanasto sivulla 26. Asiakkaat Metsänomistajat Metsänomistajille palveluja tarjoavat toimijat Puuta jalostavat ja muut metsäalan yritykset Yhteiskunta TEM, YM, VM ja muut ministeriöt Lainsäätäjät Media Kansalaiset Asiakkaat arvoketjussa*. Metsäkeskus tukee koko arvoketjua metsänuudistamisesta korjuuseen ja raaka-aineen jatkojalostamiseen. Tässä prosessissa se kohtaa kolme eri asiakassektoria*: Metsänomistajat. Metsänomistajasektori koostuu paitsi nykyisistä myös potentiaalisista metsänomistajista. Vaikutamme koko metsänomistajuuden elinkaareen metsänomistajuudesta kiinnostumisesta aina luopumiseen saakka. Tehtävämme on auttaa metsänomistajia onnistumaan omistajuudessaan ja samalla voimakkaasti edistää metsätalouteen liittyviä Kansallisen metsäohjelman mukaisia tavoitteita. Metsänomistajille palveluja tarjoavat toimijat. Tuemme yrittäjyyttä ja metsäalaa vahvistavien palvelujen kehittymistä Suomessa. Luomme edellytyksiä tälle toiminnalle aktiivisesti ja avoimesti. Mitä paremmin metsänomistajat ja palveluja tarjoavat toimijat kohtaavat, sitä nopeammin metsäala voi kehittyä. Puuta jalostavat ja muut metsäalan yritykset. Luomme puuraaka-ainetta käyttäville yrityksille menestyksen edellytyksiä. Metsäalalla on kasvava määrä erilaisia metsää hyödyntäviä yrityksiä, kuten biotalousyrityksiä ja hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä. Tehtävämme on auttaa niitä hyödyntämään metsää omassa liiketoiminnassaan mahdollisimman monipuolisesti. Henkilökunta Metsäkeskuksen nykyiset ja potentiaaliset työntekijät Kumppanit Sisältökumppanit Rahoittajat Valtion viranomaiset ja laitokset Kunnat ja maakuntien liitot Oppilaitokset Yliopistot ja tutkimuslaitokset Etu- ja kansalaisjärjestöt Metsäkeskuksen henkilökunta. Metsäkeskuksen edellytykset onnistua tehtävässään riippuvat sen henkilökunnan osaamisesta ja innostuksesta toteuttaa tehtäväänsä. Metsäkeskuksen on osattava johtaa nykyisiä ja potentiaalisia työsuhteita siten, että se tuottaa arvoa* työntekijän näkökulmasta. Metsäkeskus haluaa olla haluttu ja arvostettu työyhteisö. Kumppaniverkosto. Metsäkeskus ei onnistu yksin tehtävässään. Metsäkeskuksen ympärillä on erilaisia valtakunnallisia ja alueellisia kumppaneita. Kaikkien näiden kumppaneiden yhteisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä asiakkaiden onnistumiselle. Metsäkeskus auttaa aktiivisesti kumppaneita kehittymään metsäalalla, ymmärtämään asiakkaidensa tarpeita ja tuottamaan metsäalaa edistäviä palveluita. Metsäkeskus ei voi tehdä kaikkea itse, mutta se auttaa verkostoa tekemään. Yhteiskunta. Metsäkeskus on aktiivinen vaikuttaja yhteiskunnassa. Metsäala tarvitsee positiivista näkyvyyttä. Metsäalan kestävä kasvu on mahdollista vain, kun se on yhteiskunnallisesti hyväksytty tavoite. Keskeisimpinä vaikuttamisen kohteina ovat kansalaiset, eduskunta ja eri ministeriöt. Metsäkeskus haluaa profiloitua metsäalalla vastuullisena suunnannäyttäjänä, jonka asiantuntemusta ja näkemystä kuunnellaan.

13 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Mitä haluamme saada aikaan? Haluamme rohkeasti saavuttaa menestystä kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa, koska vain siten edistämme käänteentekevää ja kestävää metsäalan kasvua. Metsäkeskus saavuttaa visionsa aktiivisella ja aloitteellisella toiminnalla. Metsäkeskus ei tyydy reagoimaan ja vastaamaan tarpeisiin, vaan se myös luo itse tarpeita ja ratkaisuja niihin. Metsäkeskus ei halua olla vain markkinoiden ja suhdanteiden seurailija, vaan se haluaa vaikuttaa niiden kulkuun. Vain siten myös Kansallisen metsäohjelman tavoitteet voivat toteutua. Asiakkuusvisio: Asiakkailla on yhdessä Metsäkeskuksen kanssa paremmat edellytykset onnistua ja saavuttaa tavoitteensa. Metsäkeskus koetaan haluttuna ja luotettavana yhteystyötahona. Metsäkeskuksella on kasvava ja uskollinen asiakaskunta. Asiakassuhteita johdetaan aktiivisesti. Yhteiskunta: Metsäkeskuksen työ lisää metsävarojen kestävää käyttöä ja edistää yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvointia. Metsäkeskus on vahva ja näkyvä metsäalan mielipidevaikuttaja. Metsäalan suunnannäyttäjä ja kokoava voima Henkilöstövisio: Henkilöstöä kuunnellaan ja arvostetaan. Työ tuottaa merkitystä. Olemme sitoutuneita ja motivoituneita. Metsäkeskus on arvostettu ja haluttu työyhteisö. Kumppanuusvisio: Metsäkeskus oppii ja luo lisäarvoa yhdessä kumppaneidensa kanssa. Kumppanuusverkosto on vaikuttava sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Kumppanuussuhteita johdetaan aktiivisesti ja yhteistyöhakuisesti. Kuva 2. Metsäkeskuksen visio. Matka kohti visiotamme on kaksivaiheinen: Etappi 1 (vuosi 2015) Saavutamme kaikkien keskeisten sidosryhmiemme asiakkaidemme, henkilöstömme, kumppaneidemme ja yhteiskunnan ajatuksissa ja kokemuksissa metsäalan suunnannäyttäjän ja kokoavan voiman aseman. Etappi 2 (vuosi 2018) Saavutamme kuvassa 2 määritellyt asiakkuus-, henkilöstö-, kumppanuus- ja yhteiskuntasuhteita koskevat visiot.

14 14 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 3.3 Metsäkeskuksen arvot tukevat strategiaamme Metsäkeskuksen arvot luovat perustan toiminnalle. Arvot yhdistävät Metsäkeskusta, sen henkilöstöä, prosesseja ja alueita luoden yhteisen perustan uudelle ja yhtenäiselle toimintakulttuurille. Arvot koskettavat kaikkia sidosryhmiä. Haluamme viestiä niistä avoimesti Arvot luovat perustan toiminnalle. ja meille tärkeinä lupauksina. Pidämme arvot tietoisena ja aitona osana jokapäiväistä arkeamme. Metsäkeskus haluaa strategiassaan* uudistua ja täyttää samalla tehtävänsä paljon laajemmin kuin vain velvollisuudesta. Arvot tukevat uudistumista ja tavoitteiden saavuttamista. Arvojemme tehtävänä on lisäksi auttaa meitä luomaan Metsäkeskuksen sisäinen toimintakulttuuri, joka kannustaa rohkeaan kehittämiseen. Samalla se tarjoaa koko organisaatiolle turvallisen ja kannustavan ilmapiirin ja tilaa henkiselle kasvulle. Metsäkeskuksen arvot ovat: 1. Aloitteellisuus Metsäkeskus on aktiivinen toimija nyt ja tulevaisuudessa. Suunnannäyttäjänä olemme aloitteellinen. Johdamme aktiivisesti asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Aloitteellisuus tukee muita arvoja. 2. Yhdessä tekeminen Metsäkeskuksella on vahva tilaus kumppaneilta ja yhteiskunnalta yhdessä tekemiseen. Teemme yhdessä asioita paitsi asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa, myös Metsäkeskuksen sisällä yli prosessi- ja aluerajojen metsäalan kasvun saavuttamiseksi. Haastamme asiakkaamme tekemään yhdessä ja käyttämään ja kehittämään yhdessä uutta metsävaratietojärjestelmää. Metsäala menestyy yhdessä Metsäkeskuksen kanssa. 3. Merkityksellisyys Tähtäämme toiminnassamme merkityksellisyyteen. Kehitämme asiakkaillemme tarjoomaa* siten, että se tuottaa enemmän hyötyä. Työ Metsäkeskuksessa on henkilöstölle merkityksellistä ja sitä kautta motivoivaa. 4. Vastuullisuus Olemme vastuullisia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Edistämme johdonmukaisesti kestävää metsäalan kehitystä. Olemme puolueettomia ja vaalimme luottamusta. * ks. sanasto sivulla Kehittyminen Haluamme alati kehittyä sekä yksilöinä että yhteisönä. Edistämme luovuutta ja uskallamme kyseenalaistaa vanhoja käytäntöjä. Autamme koko metsäalaa uudistumaan.

15 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Ratkaisevaa on oma roolimme suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin.

16 16 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 4 Strategiset painotukset asiakkuus ja henkilöstö Metsäkeskuksella on viisi strategista tavoitetta, joiden saavuttaminen parantaa Metsäkeskuksen toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta: Tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen. Eri asiakassektoreilla on erilaiset tarpeet. Haluamme ymmärtää asiakkaitamme ja rakentaa palveluita, joiden avulla eri asiakasryhmillä on paremmat edellytykset onnistua ja menestyä. Asiakkaille on hyötyä Metsäkeskuksesta. Miten saavutamme tavoitteen? Keskeisin panostus kohdistuu Metsäkeskuksen toimintamalliin, joka rakennetaan asiakkuusohjautuvaksi. Metsäkeskus tekee selkeät asiakkuusstrategiset valinnat, joiden pohjalta sen niukat voimavarat voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti ja osumatarkkoina palveluina. Mallissa huomioidaan kaikki kolme asiakassektoria aloittaen metsänomistajista ja edeten sitten vaiheittain muihin sektoreihin. Metsäkeskus panostaa edelleen sähköisiin palveluihin koko strategiakauden Palvelusta halutaan saada tehokas ja eri toimijat yhdistävä kohtaamispaikka. Metsäkeskus parantaa metsäpalveluita tuottavien toimijoiden toimintaedellytyksiä edistäen valtakunnallista ja alueellista yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kestävää kasvua. merkittävästi yrittäjäksi ryhtymistä ja alkuvaiheen kehittymistä kaikkialla maassa. Tästä saatujen kokemusten myötä Metsäkeskus laajentaa metsäosaamisen palvelujaan muidenkin alan toimijoiden hyväksi strategiakauden lopulla. Metsäkeskus kehittää avoimuutta erityisesti metsänomistajatietojen saatavuuden osalta. Näin Metsäkeskus mahdollistaa yksityisten metsätietoja hyödyntävien palvelujen kehittymisen markkinoilla. Tavoite 2. Metsäkeskus on metsäalan arvostettu työpaikka. Metsäkeskus on nykyisten ja potentiaalisten työntekijöidensä arvostama työpaikka, jossa työskentelee sitoutuneita ja jatkuvaan asiakastyössä kehittymiseen motivoituneita osaajia. Metsäkeskuksen työilmapiiri on kannustava ja ihmiset voivat hyvin työssään. Miten saavutamme tavoitteen? Panostamme erityisen vahvasti työsuhteiden johtamiseen ja siihen liittyviin käytäntöihin luomalla erityisesti sitoutumisen ja jatkuvan työuralla kehittymisen kannalta tarpeelliset puitteet. Työ on hyvin organisoitua ja johdettua. Metsäkeskuksen työ auttaa metsäalaa kasvamaan ja luo sitä kautta merkitystä henkilöstölle. Jokainen tuntee oman roolinsa ja työnsä merkityksen Metsäkeskuksen tehtäväkentässä. Metsäkeskus panostaa ensivaiheessa erityisesti metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseen ja tukee

17 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Tavoite 3. Metsäkeskus kehittää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia. Miten saavutamme tavoitteen? Alueilla kyse on verkostojen edelleen kehittämisestä ja valtakunnallisesti niiden luomisesta ja kehittämisestä. Hyvin toimivissa kumppanuuksissa kaikkien osapuolten osaaminen kasvaa, mistä hyötyvät asiakkaat ja metsäala. Metsäkeskus tukee aktiivisesti kumppaneiden kehittymistä metsäalalla. Tavoite 4. Metsäkeskus on keskeinen vaikuttaja ja edistäjä, jonka sanomaa kuunnellaan. Miten saavutamme tavoitteen? Metsäalan mahdollisuudet voidaan saavuttaa parhaiten olemalla aloitteellinen ja yhteistyöhakuinen. Metsäkeskus kutsuu sidosryhmiään hankkeisiin, joiden tavoitteena on metsäalan kehittäminen. Metsäkeskusyhteistyö tähtää käytännön vaikutusten aikaansaamiseen. luovat positiivista kuvaa alan tulevaisuudesta. Metsäkeskus tuo esille metsäalan mahdollisuuksia keskusteluissa, mediassa ja asiantuntijatapaamisissa. Viestimme metsäalasta on positiivinen. Osallistumme metsäalan asiantuntijana kansallisiin ja alueellisiin työryhmiin ja ohjelmavalmisteluihin. Osallistumalla saamme metsäalan mahdollisuudet parhaiten kuulluksi. Tavoite 5. Metsäkeskuksen organisaatiorakenteen kehittäminen. Organisaation rakenteen kehittäminen on jatkuvaa ja toimivan johdon vastuulla. Strategian toimeenpanon edetessä on huomiota kiinnitettävä myös Metsäkeskuksen organisaatiorakenteeseen. Miten saavutamme tavoitteen? Metsäkeskuksen organisaation rakennetta kehitetään aloitteellisesti ja vastuullisesti niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee strategisissa kehittämishankkeissa tehtyjen valintojen mukaista toimintaa. Metsäalan myönteinen näkyvyys yhteiskunnassa ja kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen

18 18 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 5 Sanoista tekoihin askelmerkit Metsäkeskus etenee kolmella askeleella kuluvalla strategiakaudella : 1. askel: Heti toimeenpantavat välittömät toimet, joiden avulla Suomen metsäkeskus selkeyttää ja yhtenäistää toimintaansa (liite 1). 2. askel: Vuonna 2013 käynnistyvät kehittämishankkeet (liite 2), joiden avulla Metsäkeskus alkaa edetä kohti visiotaan. 3. askel: Vuosina käyttöönotettavien toimintamallien ja käytäntöjen omaksuminen ja niiden avulla vaikuttaminen ja tuloksien saavuttaminen asiakas-, henkilöstö-, yhteistyökumppani- ja yhteiskuntasuhteissa. Metsäkeskus on vuoden 2012 alussa tehdyn rakenteellisen uudistuksen osalta vielä keskeneräisessä tilassa. Metsäkeskuksen toiminnan hiominen ja yhtenäisyyden etujen saavuttaminen vaatii nopeita toimia heti strategiakauden alussa vuonna Liitteessä 1 on kuvattu kolmetoista strategian mukaista teemaa, jotka huomioidaan vuoden 2013 suunnittelussa ja joissa haluamme onnistua pääosin vuoden 2013 loppuun mennessä.

19 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Olemme kaikki aloitteellisia strategian toteuttamisessa ja otamme vastuuta Metsäkeskuksen tulevaisuudesta.

20 20 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 6 Mistä tiedämme onnistuneemme? Strategian toteutumisen seuranta kiinnitetään viiteen tavoiteteemaan ja uudistumista indikoiviin mittareihin. Ne kertovat, kuinka hyvin Metsäkeskus pystyy tuottamaan arvoa asiakkailleen ja kumppaneilleen sekä huolehtimaan henkilöstönsä osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä. Tavoite/teema Mitä mitataan? Mittari ja seuranta Miten? Arvoa asiakkuuteen Eri asiakassektoreiden kokemus Metsäkeskuksen palveluista. Eri asiakassektoreiden suosittelualttius kokemustensa perusteella. Koettu arvo 1 5 / 1 x 12 kk NPS -%* 1 x v. Asiakaskysely Metsäalan arvostettu työpaikka Henkilöstön kokema arvo työsuhteesta Arvoindeksi* 1 x v Henkilöstökysely Työnantajakuva työmarkkinoilla. NPS-% 1 x v. Metsäkeskus kehittää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia. Aktiivisen kehittämisen kohteena olleiden metsäalan yritysten ja potentiaalisten yrittäjien lukumäärä. Kpl/vuosi. Barometri* Taulukko 2. Strategiset mittarit strategiakaudella Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osaamisen kehittyminen Metsäkeskuksen roolin vahvistuminen kokoavana voimana. Vuosittainen osaamiskartoitus Etenemisen toteutumisaste %. Osaamisen kokonaisarvio 1 5 Itsearviointi Itsearviointi * ks. sanasto sivulla 26. Mittaristo kohdistetaan alueisiin ja toisaalta koko Suomen metsäkeskukseen. Mittaristoa seurataan vuosittain. Alueiden ja prosessien tuloksellisuutta ja taloudellisuutta seurataan operatiivisilla ja toiminnan mittareilla. Toimintajärjestelmässä asetetaan prosesseille tuottavuus- ja tehokkuuskriteerit. Strategiakauden lopulla mittaristoon liitetään vaikuttavuusmittareita. Metsäkeskuksen strategia keskittyy valmiuksien luomiseen strategiakaudella Sen jälkeen vuosina mittaristoon liitetään tulosmittareita, joilla voidaan päätellä metsäalaan liittyviä vaikutuksia. Päämittareina tällöin voivat olla esimerkiksi Suomessa toteutuvan vuosittaisen puunkorjuun määrä, metsän työllistävyys Suomessa ja metsäpalvelua toteuttavien uusien yritysten lukumäärä.

21 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Lopuksi Metsäkeskuksen strategian laatiminen alkoi toukokuussa Työn käynnistyessä oli selvää, että tehtävästä tulee haastava ja mielenkiintoinen olihan kyseessä Suomen metsäkeskuksen ensimmäinen strategia, joka tekee valintoja ja suuntaa toimintaamme ja kehittymistämme kuluvana vuosikymmenenä. Rima oli alusta alkaen korkealla: emme halunneet linjata pelkästään Metsäkeskuksen toimintaa, vaan strategiamme ottaa kantaa myös koko suomalaisen metsäalan kehittämiseen. Työ käynnistyi selvittämällä sidosryhmiemme tarpeet. Yli 900 metsänomistajalle tehtiin verkkokysely, toimija-asiakkaita ja kumppaneita haastateltiin ja Metsäkeskuksen oman henkilöstön näkemyksiä selvitettiin verkkokyselyllä ja haastatteluin. Kädessäsi oleva kasvusuunnitelma perustuu pitkälti noissa kyselyissä saatuun palautteeseen ja näkemyksiin. Kysyimme siis tällä kertaa sidosryhmiemme mielipiteitä ennen strategiatyötä emmekä vasta sen jälkeen maaliin, tavoitteeseen, on helpompi löytää, jos tiedämme lähtöpisteen. Strategian toimeenpano on jaettu kahteen osaan: välittömiin toimenpiteisiin ja strategisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeissa painopiste on toimeenpanon alkuvaiheessa asiakkuuden ja henkilöstön kehittämisessä. Myös toimenpiteet kumppanuusvision saavuttamiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi käynnistyvät välittömästi. Nyt valmistunut strategia soveltuu myös henkilökohtaiseen oman työn arviointiin tai analysointiin. Voit kysyä itseltäsi, miten oma toimintasi auttaa strategisten tavoitteiden saavuttamista. Noudatanko minä tai oma yksikköni Metsäkeskuksen arvoja? Entä edistääkö työni Metsäkeskuksen vision toteutusta tai lisääkö se edellytyksiä metsäalan kasvulle? Paraskaan strategia ja suunnitelma ei toteudu itsestään, vaan tulevaisuuden tekeminen vaatii lujasti työtä. Saavuttaaksemme kunnianhimoiset tavoitteemme tarvitsemme ihan jokaista metsäkeskuslaista jokaiselle on varattu osa strategian toimeenpanossa. Strategiassa määriteltyjen arvojen mukaisesti pitää meidän kaikkien olla aloitteellisia strategian toimeenpanossa ja ottaa vastuuta Metsäkeskuksen ja koko metsäalan tulevaisuudesta. Yhdessä saamme enemmän aikaan. Matka ei ole helppo, mutta varmasti mielenkiintoinen ja palkitseva. Tervetuloa mukaan rakentamaan Metsäkeskuksesta metsäalan suunnannäyttäjä ja kokoava voima käännetään yhdessä suomalainen metsäala kasvuun! Paraskaan strategia ja suunnitelma ei toteudu itsestään, vaan tulevaisuuden tekeminen vaatii lujasti työtä.

22 22 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Liite 1. Välittömät toimenpiteet 1. Asiakassegmentointi ja asiakkuusstrategiset valinnat valmiina Metsäkeskus määrittelee asiakassegmentoinnin idean ja asiakkuusstrategiset tavoitteet kaikille neljälle asiakassektorille. Sen myötä kohderyhmät erilaisille vaikuttamisen aktiviteeteille, toimintamalleille ja palveluille ovat selvillä. Samalla selkeytyy perusta asiakkuuksien johtamisen mallin muille osioille (palvelutarjooma, asiakkuusprosessi, voimavarojen jakaminen eri kanavissa, asiakastyön ohjaus). Segmentointi ja asiakkuusstrategiset valinnat muodostavat perustan asiakkuuksien johtamisen kehittämishankkeelle vuosina Vastuu: Jorma Vierula ja kehitysryhmä Aikataulu: 11/2012 3/ Metsänomistaja voi asioida toimipisteestä riippumatta Metsäkeskuksen prosessit ja toimihenkilöt valmennetaan palvelemaan asiakkaitaan riippumatta siitä, mikä on metsän sijainti tai asiakkaan asiointikanava. Metsäkeskuksen tietojärjestelmät rakennetaan tukemaan yhtenäistä palvelua. Vastuu: Risto Helle Aikataulu: 1 12/ Roolit matriisissa toimivaksi Metsäkeskuksen nykyinen organisaatio ja johtamisjärjestelmä selkeytetään prosessien ja tulosvastuiden osalta. Vastuu: Arto Sorri Aikataulu: 11/2012 2/ Metsään.fi-palvelun käyttöönotto ja vakiinnuttaminen sekä metsävaratiedon luovuttamisen prosessin selkeyttäminen Metsään.fi-palvelun markkinointia jatketaan metsänomistajille, joille on tuotettu metsävaratietoa luovutusvalmiiksi. Markkinointia suunnataan syksystä 2013 alkaen asiakkuusohjelmassa määriteltyihin metsänomistajaryhmiin. Metsään.fi-palveluun liittyneille metsänomistajille suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä, jotka ylläpitävät ja lisäävät heidän kiinnostustaan jatkaa palvelun käyttöä. Metsään.fi-palvelun toimija- ja asiointisisällöt otetaan käyttöön. Metsään.fi-palvelua kehitetään Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön pääasialliseksi metsävaratiedon luovutuskanavaksi. Vastuu: Aikataulu: Veikko Iittainen jatkuva prosessi 5. Metsäpalveluyrittäjyyden synnyttäminen ja kehittäminen Metsäkeskus laatii metsäpalveluyrittäjyyden kehittämisohjelman. Ohjelmaan haetaan metsäpalveluyrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä. Siinä järjestetään metsäpalveluyrittäjille yrittäjätutkintoon johtavaa koulutusta yhdessä valittujen kumppaneiden kanssa. Toimiville metsäpalveluyrityksille järjestetään yritysten jatkuvaan kehittämiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa osana ohjelmaa. Vastuu: Aikataulu: Jyrki Haataja, Arto Teittinen (Jorma Vierula) Kehittämisohjelman suunnittelu valmiiksi 5/2013. Pilottiohjelmat käyntiin 9/ Metsälain ja Kemera-päätösten kriteerien yhtenäistäminen Metsälain ja Kemera-päätösten kriteerejä yhtenäistetään. Muutokset päivitetään toimintajärjestelmään. Kriteerejä sovelletaan toimintajärjestelmän mukaisesti. Metsäkeskus yhtenäistää myös säädösten rikkomuksista seuraavia toimenpiteitä, kuten rikkomusten siirtäminen tutkintaan. Vastuu: Aki Hostikka Aikataulu: 4/ Työnkuvat ja tehtävät Metsäkeskuksessa kirkkaaksi Metsäkeskuksen jokainen henkilö tietää työnsä tavoitteet ja ymmärtää, kuinka oma työ toteuttaa Metsäkeskuksen strategiaa. Toimenkuvat rakennetaan esimiehen ja toimihenkilön yhteistyönä niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin toimihenkilön kykyjä ja toiveita ja niin, että työ on Metsäkeskuksen onnistumisen kannalta merkityksellistä. Kaikille annetaan tasapuolinen mahdollisuus kehittyä ja edetä organisaatiossa. Vastuu: Anssi Niskanen Aikataulu: 12/2012

23 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Luonnonhoidon suunnittelu uuteen aikaan Metsäkeskuksessa otetaan käyttöön vuonna 2013 yhtenäinen alueellinen luonnonhoidon suunnittelun toimintamalli. Kaikki alueet ovat mukana sen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Alueilla huolehditaan luonnonhoidon osaamisesta ja riittävästä resursoinnista. Keskusyksikkö vastaa toimintamallin kehittämisestä ja toiminnan ohjauksesta. Uuden toimintamallin tuloksena syntyy luonnonhoitohankkeita, jotka voidaan toteuttaa avoimen hankehaun kautta. Vastuu: Jouni Rantala, Matti Seppälä Aikataulu: 11/2012 6/ Yhteisen hanketoiminnan lisääminen Metsäkeskus panostaa kehittämishanketoimintaan. Metsäkeskus on hanketoiminnassa yhteistyöhakuinen pyrkien määrätietoisesti yhteishankkeisiin. Kumppaneitten avulla lisätään hankkeiden vaikuttavuutta ja hankkeisiin osallistuvien organisaatioiden osaamista. Alueyksiköt hyödyntävät alueellisia rahoituslähteitä ja keskusyksikkö valtakunnallisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä. Uusia rahoituslähteitä haetaan oman toiminnan kehittämiseen. Metsäkeskukseen otetaan käyttöön valtakunnallinen ja alueellinen mediaseuranta. Seuranta mahdollistaa alan yleisen keskustelun seuraamisen, mikä tukee mediaviestinnän ideointia. Mediaviestinnästä laaditaan vuosisuunnitelma, jossa on vakioteemat kuukausittain ja niiden vastuuhenkilöt. Alueiden ja keskusyksikön välille sovitaan selkeät vastuut eri medioiden osalta ja mediaviestinnän prosessi kuvataan kirjallisesti. Medianäkyvyydessä pyritään laajoihin kokonaisuuksiin, joissa Metsäkeskuksen imago on strategiamme mukainen. Vastuu: Tuovi Rautjoki Aikataulu: 11/2012 4/ Strategia tutuksi henkilöstölle Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen uusi strategia esitellään henkilöstölle Metsäkeskuspäivillä marraskuussa Sitä ennen henkilöstölle esitellään keskeiset asiat verkkokyselyllä, jossa he saavat pohtia uuden vision ja arvojen merkitystä omassa työssään. Metsäkeskuksen strategia käsitellään alueneuvottelukuntien ja alueen henkilöstön kanssa riittävän perusteellisesti alueiden strategiapäivissä joulukuussa 2012 ja tammikuussa Metsäkeskuksen johto osallistuu näihin tilaisuuksiin ja tukee näin alueiden johtoa viestinnässä. Jokainen Metsäkeskuksen alueyksikkö laatii oman etenemissuunnitelmansa strategian käyttöönotosta. Ohjelmassa nimetään suurimmat vahvuudet ja kriittisimmät pullonkaulat, jotka voivat olla strategian toteutumisen esteenä. Vastuu: Aikataulu: Markku Granander jatkuva kehitystyö Vastuu: Ari Eini Aikataulu: 11/2012 2/ Maaseutustrategioiden metsäosioiden toimeenpano ja alueellisten metsäohjelmien (AMO) seuranta ja toteutus Maaseutustrategioiden metsäosioiden toimeenpanon toteutustapa suunnitellaan yhdessä ELY-keskusten kanssa. Alueellisia metsäohjelmia toteutetaan ja seurataan kattavasti koko maassa. Kriittiset painopisteet tunnistetaan. Prosessi yhtenäistetään. Vastuu: Aikataulu: Ari Nikkola, aluejohtajat, AMO-vastaavat Maaseutustrategioiden metsäosiot 1 2/2013, AMO:t 1 6/ Medianäkyvyyden lisääminen ja mittaaminen tukee visiota 13. Strategia osaksi alueiden ja prosessien vuosisuunnittelua Jokainen Metsäkeskuksen yksikkö huomioi strategian osana vuosisuunnitteluaan. Erityisesti tässä liitteessä olevat välittömät toimenpiteet kytketään tiiviisti osaksi vuosisuunnitelmaa. Vuosisuunnitelmat tarkistetaan, jotta ne ovat strategian mukaisia. Tarkistuksesta raportoidaan Metsäkeskuksen johdolle. Alueiden tehtävänä on vastata, miten siinä määritellyt asiat toteutetaan alueen toiminnassa, millä aikataululla edetään ja miten vastuut jaetaan. Strategian pohjalta Metsäkeskuksen johtoryhmä valmistelee vuotuiset toiminnan painopistealueet. Vuoden 2013 painopistealueet on esitetty liitteessä 2. Vastuu: Anna Rakemaa, Jorma Tolonen (Ari Eini) Aikataulu: 2/ /2013

24 24 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Liite 2. Strategiset kehittämishankkeet vuosina Strateginen tavoite Kehittämiskohde/ Panostus Metsäkeskuksen asiakkuusmallin määrittely Kuvaus Aikataulu ja vastuu Tavoite 1: Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen Metsäkeskuksen tehtävä on edistää eri asiakassektoreiden menestystä metsätalouden arvoketjussa. Rakennetaan Metsäkeskuksen toimintamalli keskeisten asiakassektoreiden näkökulmasta: kenelle Metsäkeskus tuottaa palveluita, mitä nämä palvelut ovat ja miten se ne tuottaa? Samassa yhteydessä jäsennellään Metsäkeskuksen organisoituminen ja roolit. Strategian taustalla on halu auttaa metsänomistajaa uuteen ajatteluun tehden valinnat tietoisemmiksi ja toisaalta halu edistää metsäalan puuraaka-ainetta hyödyntävien ja kaikkien muidenkin arvoketjun eri vaiheissa palveluja tuottavien yritysten toimintaedellytyksiä Ryhmä: Jorma Vierula Veikko Iittainen Sari Aldén Seppo Niskanen Kirsi Järvikylä Aikataulu: Vaihe 1: mallin rakentaminen, kevät 2013 Vaihe 2: käyttöönoton ensiaskeleet syksy 2013 Vuoden 2014 suunnittelu uuden mallin mukaan. Vaihe 3: käyttöönotto vuosina Ryhmä: Anna Rakemaa Jorma Jyrkilä Arto Sorri Ari Nikkola Maailman paras metsätietopalvelu (jatkuvaa toimintaa, ei erillinen projekti) Yhdessä toimijoiden kanssa määritellään, millaista tietoa järjestelmästä tarvitaan ja miten se on kätevimmin kaikkien asianosaisten käytössä. Sovitaan myös tiedon kaksisuuntaisesta kulusta kun antaa, myös saa. Mitä paremman teemme järjestelmästä, sitä enemmän se hyödyttää meitä kaikkia. Aikataulu: Toimijapalvelu syksy 2013 Ryhmä: Jyrki Haataja Arto Teittinen (Jorma Vierula) Yrittäjyyden edistämisohjelma. Metsäkeskus aktivoituu alan yrittäjyyden markkinoinnissa. Työtä tehdään mm. yrittäjäjärjestöjen kanssa ja eri tason oppilaitoksissa. Metsäkeskus rakentaa metsäalan yrittäjyyden tutkinto-ohjelman osaksi Metsäkeskus Akatemiaa*. Aikataulu: Vaihe 1: Valmistelu kevät 2013 Vaihe 2: pilottiryhmä syksy 2013 Ryhmä: Anssi Niskanen Tuula Jusko Helena Reiman Jorma Tolonen Tavoite 2: Metsäkeskus on metsäalan arvostettu työpaikka Metsäkeskus voi onnistua tehtävässään vain osaavien ja sitoutuneiden työntekijöiden avulla. Meidän Metsäkeskus, henkilöstön ja osaamisen kehittämisen ohjelma. Ohjelma tukee sitoutumista ja kehittymistä organisaation muiden tavoitteiden rinnalla. Tavoitteena on organisaation hyvä tunnettuus, positiivinen imago ja haluttavuus työpaikkana. Jokainen metsäkeskuslainen toimii osaamistaan parhaiten vastaavassa tehtävässä. Kehittymisen myötä uusia uramahdollisuuksia haetaan aktiivisesti ja avoimesti ja yrittämisen kulttuuria tuetaan. Henkilöstöpolitiikasta kehitetään avointa. Organisaation työtä ja toimintaa koskevat tavoitteet selkeytetään ja ne ulotetaan jokaiseen työtehtävään. Aikataulu: Vaihe 1: sisältö ohjelmalle, kevät Vaihe 2: ensimmäiset osaamissisällöt asiakkuusnäkökulmasta, syksy Osaamisen kehittämisohjelman avulla Metsäkeskukseen juurrutetaan jatkuvan kehittymisen kulttuuri. Henkilökohtaisten soveltuvuus- ja osaamiskartoitusten pohjalta kullekin henkilölle rakennetaan henkilökohtainen osaamistavoite.

25 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Strateginen tavoite Kehittämiskohde/ Panostus Kuvaus Aikataulu ja vastuu Tavoite 3: Metsäkeskus kehittää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia. Metsäkeskus ei voi tehdä kaikkea itse. Sen tehtävänä on luoda kumppanuuksien kautta edellytyksiä metsäalan kehittymiselle. Metsäkeskus suunnannäyttäjänä ja kokoavana voimana Metsäkeskus kerää yhteen metsäpalvelumarkkinoiden toimijat ja käy heidän kanssaan läpi yksitellen metsäpalvelumarkkinoiden toimintaa vaikeuttavat tekijät. Valitaan näin kootulta listalta asioita, joihin pyritään vaikuttamaan niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Mukaan otetaan myös yrittäjäjärjestöjen edustajat. Ryhmä: Kari Nieminen Karen Wik-Portin Pekka Vainikka Ari Nikkola Ari Eini Aikataulu: Kevät 2013 Tavoite 4: Metsäkeskus on keskeinen vaikuttaja ja edistäjä, jonka sanomaa kuunnellaan. Metsäkeskus tähtää aktiiviseen ja aloitteelliseen suunnannäyttäjän rooliin metsäalalla. Metsäala tarvitsee kokoavan voiman. Vaikutusverkostot haltuun koko valtakunnassa, yhtenäisyys Yhtenäinen agenda vaikuttamisen verkostoissa alueilla ja valtakunnallisesti. Ryhmä: Kari Nieminen Karen Wik-Portin Pekka Vainikka Ari Nikkola Ari Eini Aikataulu: 11/2012 1/2013 Tavoite 5: Metsäkeskuksen organisaatiorakenteen kehittäminen Organisaation rakenteen kehittäminen on jatkuvaa ja toimivan johdon vastuulla. Metsäkeskuksen valtakunnallinen ja alueellinen organisaatiorakenne Metsäkeskuksen organisaation rakennetta kehitetään aloitteellisesti ja vastuullisesti niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee strategian mukaista kehitystä metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi. Ryhmä: Metsäkeskuksen johto Aikataulu: jatkuvaa toimintaa

26 26 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Sanasto Akatemia Arvo Arvoindeksi Arvoketju Asiakasarvo Asiakassektori Barometri Suomen metsäkeskuksen strategiassa Akatemialla tarkoitetaan toimintatapoja ja -ohjelmia, joilla Metsäkeskus kehittää asiakkaidensa ja oman henkilöstönsä osaamista. Yleisemmin sana akatemia viittaa tieteellistä opetusta tarjoaviin oppilaitoksiin, tutkimuslaitoksiin tai tiedeseuroihin. Arvot ovat opittuja, kulttuurisesti hyväksyttyjä elämää ohjaavia päämääriä. Niihin turvaudutaan valintatilanteissa, joissa rutiineista ei ole apua. Arvoissa, kuten muissakin motiiveissa, on kaksi komponenttia: tieto ja tunne. Tieto ohjaa valitsemaan oikean suunnan ja tunne virittää halun päästä perille. Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perustilanteen vastaavaan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Arvoketju on käsite, joka kuvaa jonkin hyödykkeen, tuotteen tai palvelun, vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa tuotteen arvoa. Näitä vaiheita voivat olla esimerkiksi puuvillan kutominen langasta kankaaksi tai vaikkapa tietyn brändin liittäminen tuotteeseen. Arvoketjun viimeinen lenkki on jakelu, esimerkiksi kaupan vähittäismyynti. Asiakkaan kokema arvo tietyssä asiakassuhteen tapahtumassa (asiakkaan ja Metsäkeskuksen välinen vuorovaikutustapahtuma, jolle voidaan määrittää alku ja loppu). Asiakasarvoa määriteltäessä tulee huomioida, että sitä ei voi johtaa ainoastaan ydinpalvelusta tai -tuotteesta ja niiden ympärille rakennetuista lisäpalveluista, vaan sen täytyy myös sisältää yhteistyösuhteen ylläpitämisen vaikutukset. Koko asiakaskunnasta erotettu asiakasryhmä, jolla on joku yhteinen tausta, jonka pohjalta erottelu on tehty. Esimerkiksi metsänomistajat on asiakassektori. Metsäkeskuksella on neljä asiakassektoria: metsänomistajat, metsäpalveluita tuottavat toimijat, puuta jalostavat ja muut metsäalan yritykset. Alun perin ilmapuntari, nykyisin myös näkemyksiä ja suhtautumista kartoittava tutkimus; sen tulos, gallup.

27 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia Missio NPS Strategia Suhdemarkkinat Suhdemarkkinointi Tarjooma Visio Missio tarkoittaa käsitteenä samaa kuin organisaation olemassaolon syy tai tehtävä, jota organisaatio päivittäin toteuttaa. Metsäkeskuksen missiona on edistää metsäalan kasvua. Net Promoter Score, nettosuositteluluku. NPS-menetelmässä vastaajalle esitetään yksi kysymys. Kysymys ennakoi vastaajan todennäköisyyttä suositella kysymyksen kohteena ollutta asiaa, esim: Asteikolla 0-10, kuinka todennäköisesti suosittelisit ystävälle tai kollegalle? Asiakkaiden antamat vastaukset luokitellaan seuraavasti: 0-6 = Arvostelijat, 7-8 = Passiiviset, 9-10 = Suosittelijat. NPS-luku lasketaan vähentämällä arvostelijoiksi merkittyjen vastaajien prosenttiosuus suosittelijoiksi merkittyjen vastaajien prosenttiosuudesta: suosittelijoiden % - arvostelijoiden % = NPS Strategia sisältää keinot, joilla organisaatio aikoo onnistua saavuttamaan visionsa. Suhdemarkkinoilla tarkoitetaan kohderyhmää, joka muodostaa erillisen vaikuttamisen kohteen ja johon kohdistuvia toimia voidaan systemaattisesti toteuttaa. Esimerkiksi asiakkaat tai henkilöstö ovat kumpikin erillisiä suhdemarkkinoita. Suhdemarkkinointi on suhteiden, verkostojen ja vuorovaikutuksen kautta vaikuttamista. Periaatteena tällöin on tunnistaa vaikuttamisen kohde ja toteuttaa markkinointia mahdollisimman paljon yksilöön kohdistuvana. Samalla ymmärretään, että yksilön ympärillä oleva yhteisö liittyy yksilön päätöksentekoon ja on siten yksilön ohessa keskeinen suhdemarkkinoinnin kohde. Tarjoomalla tarkoitetaan sisältöä, jolla organisaatio tuottaa arvoa asiakkaalleen. Tuotteiden ja palvelun lisäksi siihen lukeutuvat kaikki ne toimet ja toimijat, joiden vaikutuksesta asiakas kokee hyötyvänsä. Visio kuvaa organisaation tulevaisuuden tavoitetilaa, johon se toiminnallaan tähtää. Metsäkeskuksen visio on kiinnitetty vuoteen 2018.

28 28 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. Voimaan 1.1.2014

LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. Voimaan 1.1.2014 LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA Voimaan 1.1.2014 LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA Tavoite: - metsien hyvä terveydentila - tuhojen torjunta Soveltamisala: - tuhot metsässä (siellä missä metsälaki on voimassa)

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot