Tilinpäätös Tasekirja

Transkriptio

1 Tasekirja Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Imatra-konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin henkilöstömäärä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuuston asettamien avaintavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Henkilöstölinjausten toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen toimialoittain Investointiosan toteutuminen Imatran Tilat Liikelaitos Konserniyhteisöjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT MUUT LIITTEET 130 Luottamushenkilöluettelo 130 Tilinpäätöksen tunnuslukujen kehitys ja niiden selitykset IMATRAN TILAT LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 138 Kannen kuva: Talviaamu Imatrankosken partaalla Kuvaaja: Merja Hirvonen

3 3 VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖS 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2009 syyskuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian vuosille Tulevaisuuden toiminta-ajatuksena on elinvoimaisen Imatran ylläpitäminen ja Imatran visioksi on määritelty yrittämisen ja luovuuden rajakaupungin imagon ja toiminnan aikaan saaminen. Strategiassa edellytetään kaupungin päätöksenteossa päätösten vaikutusten arviointi yrityksille, asukkaille ja ympäristölle. Tätä prosessia on edelleen syytä kehittää päätösten valmistelun yhteydessä. Valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia on ollut erittäin toimiva ja sen määrittelemiä tavoitteita ja suuntia on myös keskeisiltä osin saavutettu. Tästä syystä uutta kaupunkistrategiaa vuodelle 2030 laadittaessa nyt voimassa olevaa strategiaa voidaan käyttää vankkana pohjana. Uusien työpaikkojen luonti ja sitä kautta koko yhdyskuntatalouden vahvistaminen kaupungissamme on oltava myös tulevassa kaupunkistrategiassa keskeisessä asemassa. Suurin kaupungin ja koko seudun kuntatalouteen kohdistuva uhka onkin kasvava työttömyys ja siitä johtuva verotulojen kasvun tyrehtyminen tai jopa alentuminen. Yhteinen elinkeinopoliittinen tarkastelu ja työskentely seutumme kuntien kesken, on tästä syystä välttämätöntä. Kunnallisten palvelujen turvaamiseksi myös tulevina vuosina joudumme varmasti arvioimaan ja tarkastelemaan myös seutumme kuntarakennetta uudelta pohjalta lähivuosien aikana. Vuoden 2012 tilinpäätöksen tuloksen kannalta tarkasteltuna kaupungin talous on vankalla, tulevaisuutta turvaavalla pohjalla. Suuntaviivat tälle vankalle talouden hallinnalle luotiin kaupunginvaltuustossa jo vuonna Vuosikate oli viidentenä peräkkäisenä vuonna yli tilinpäätöksen poistotason. Sekä käyttö- että investointimenoissa onnistuttiin ylläpitämään kohtuullisen kurinlaista menojen hallintaa. Kaupunki on myös pystynyt kolmena viime vuotena lyhentämään pitkäaikaisten lainojen määrää. Näin ollen kaupungin tase on myös vahvistunut ja viime vuosilta kertyneitä ylijäämiä on taseessa n. 37 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi kirjautui noin 11,6 miljoonaa euroa. Toimintakatteen kasvu oli 5,8 % ja verorahoituksen kasvu 2,8 %. Kaupungin lainamäärää pystyttiin vähentämään. Kaupungin lainamäärä vuoden 2012 lopussa oli euroa /asukas. Kaupungin tuloveroprosentti on 19,50. Tulevina vuosina erityistä huomiota tulee kiinnittää toimintakatteen kasvun hillintään, jotta kaupungin talous jatkaa viimevuosien vankkaa kehitystä. Vain tällä tapaa parhaiten turvataan erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevien vuosien kasvavan palvelutarpeen rahoitus. Vuoden 2012 aikana päätettiin ja merkittävin osin käynnistettiinkin laajat ja kauaskantoiset uudistukset kaupungin hallinto- ja päätöksentekoorganisaatiossa. Jo useamman vuoden aikana valmisteltu ja kehitelty sopimusohjausmallin säännöstö ja organisaatiot sekä kaupungin hallinnassa olevien rakennusten uudet omistusjärjestelyt saatiin vuoden 2012 aikana perusteiltaan valmiiksi. Tulevien vuosien aikana em. uudistusten kehittämistä ja kriittisen analyyttistä tarkastelua tulee väsymättä jatkaa yhdessä henkilöstön ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa. Kumppanuussopimuksilla tavoitellaan entistä parempaa palvelujen tuotannon ohjausta ja hallintaa niin palvelujen määrän, laadun kuin määrärahaja henkilöstöresurssien riittävyyden näkökulmasta. Erityisen tärkeätä on kehittää asiakaspalautejärjestelmiä sekä muitakin kaupunkilaisten osallistumisjärjestelmiä, jotta päätöksentekijöillä ja palveluorganisaatioilla on riittävästi tietoa palvelujen kehittämistarpeista. Valmisteilla olevalla palvelustrategialla vuoteen 2030 ohjataan kaupungin palvelujen tuotantotapojen ja kaupungin palveluorganisaatioiden tulevien vuosien kehittämistä sekä määritellään palvelutuotannon tärkeimmät painopisteet. Pertti Lintunen Kaupunginjohtaja Kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös ja taloudellinen tulos on kaupunginvaltuuston talouden tasapainolle asettaminen tavoitteiden mukainen.

4 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Imatran kaupungin organisaatio TARKASTUSLAUTAKUNTA Konsernijaosto Sisäinen tarkastus KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA TILINTARKASTAJAT Kaupungin yhteistyötoimikunta KESKUSHALLINTO Kaupunginkanslia Taloushallinto Imatran seudun ympäristölautakunta Toimialakohtaiset yhteistyötoimikunnat SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI Tekninen lautakunta TEKNINEN TOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Rakennusvalvonta- ja ympäristöjaosto - Esikunta - Sosiaalipalvelut - Vanhuspalvelut - Terveyspalvelut - Mielenterveyspalvelut TEKNINEN TOIMI - Kaupunkirakenne ja kunnallistekn. - Toimitilat - Aluekunnossapito - Hallintopalvelut - Tietotekniikka - Ruokapalvelut LIIKETOIMINTA - Imatran Lämpö - Imatran Vesi IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖ- TOIMI - Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto - Imatran seudun ympäristönsuojelu - Esikunta - Kasvatus- ja opetuspalvelut - Lukiokoulutus - Kulttuuripalvelut - Teatteri - Liikunta- ja nuorisopalvelut RAKENNUS- VALVONTA JA YMPÄRISTÖ- PALVELUT - Rakennusvalvonta - Ympäristöja mittausyksikkö Kaupungin toimitilajärjestelyjen yhteydessä perustettiin Imatran Tilat -liikelaitos, joka aloitti varsinaisen toimintansa Liikelaitoksella on oma johtokunta ja sen laskentatoimi hoidetaan kaupungin tytäryhtiössä. Kaupungin toimielimet Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet SDP 17 SDP 5 KOK 12 KOK 3 KESK 5 KESK 1 PS 5 PS 1 KD 2 KD 1 VIHR 1 VAS 1 YHT. 43 YHT. 11

5 5 Valtuuston puheenjohtajana toimi Tiina Wilen- Jäppinen (SDP), 1. varapuheenjohtajana Ismo Pöllänen (KOK) ja 2. varapuheenjohtajana Heikki Luukkanen (SDP). Hallituksen puheenjohtajana toimi Anu Urpalainen (KOK), 1. varapuheenjohtajana Heikki Tanninen (SDP) ja 2. varapuheenjohtajana Arto Siitonen (PS). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Pertti Lintunen. Luettelo luottamushenkilöistä on tilinpäätöksen liitteenä. Kaupungin tilintarkastajana toimii Audiator Oy:n nimeämä JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela. Talousarvion käyttöohjeissa määriteltiin tilivelvollisiksi kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja esittelijät sekä edellä mainittujen toimielinten alaisuudessa toimivien luottamushenkilöelinten jäsenet ja esittelijät, toimialajohtajat ja tuotantojohtajat Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu oli hidasta ja sen odotetaan jatkuvan vielä. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahalaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu pysyy aiempaa vaimeampana. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan joka oikenee hitaaksi kasvuksi. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakuutustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Suomen talouskehityksen lähiajan suunta määräytyy pitkälti kansainvälisen talouden mukaan. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkista velkaa kasvattavat valtion ja kuntien velkaantumisen lisäksi Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot, jotka kirjataan takauksia myöntäneiden euromaiden julkiseen velkaan. Kuntien alijäämä syvenee verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena. Kuntien veroprosenttikorotukset kompensoivat osittain veropohjien kasvun hidastumista ja valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät puolestaan valtionosuuksien kasvua. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on ollut heinäkuun alusta lukien ennätyksellisen alhaalla 0,75 %. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Tuloveroprosenttia korotti 91 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 oli 19,24 %. Toimintakate kasvoi edellisestä vuodesta 6,2 %. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi, että vuosikate jää negatiiviseksi. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Lainaa kunnilla on keskimäärin euroa asukasta kohden. Edellisvuonna lainaa oli euroa asukasta kohden. Vuonna 2000 lainaa oli 746 euroa asukasta kohti. Seutukunnan kehitys Imatran seutukunnan väestömäärä on vähentynyt edelleen ja väestö ikääntyy. Työikäisen väestön poismuutto heikentää seudun ikärakennetta ja osaltaan myös asettaa paineita kuntien palvelutuotannolle. Imatran seudun (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ympäristötoimen hallinnosta ja toiminnasta vastaa isäntäkuntana. Seutukunnan yhteistyötä tehdään "Seutukuntaparlamentissa", jossa keskitytään seutukunnan elinkeinopolitiikan ja kuntien tulevaisuuden haasteisiin. Kaupungin kehitys Imatran asukasluku väheni edelleen ja vuoden lopussa asukkaita oli Vähennystä edelliseen vuoteen oli 178 henkilöä edellisen vuoden aleneman ollessa 68 henkilöä. Luonnollinen väestönmuutos (syntyneet - kuolleet) oli heikommalla tasolla kuin koskaan aiemmin, sillä ennakkotietojen mukaan kuolleiden määrä oli 180 suurempi kuin syntyneiden määrä. Syntyvyys oli laskenut edellisvuodesta 48 henkilöl-

6 6 lä, mutta kuolleisuus oli lähes edellisvuoden tasolla. Muuttovoitto ulkomailta oli 88 henkilöä positiivinen kuten edellisvuonnakin, mutta kuntien välinen nettomuutto 91 henkilöä negatiivinen. Muuttotase oli 58 henkilöä heikompi kuin vuonna Imatran työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 13,9 % kun se edellisvuonna oli 13,4 %. Imatralla oli työttömiä työnhakijoita vuoden 2012 lopussa henkeä, mikä on 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan työttömien määrä oli lisääntynyt 10,5 %. Osa työttömyyden kasvusta on lomautusten lisääntymistä. Imatran seudulla myös nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet, kuten koko maassakin. Vuoden 2012 tilinpäätöksen jälkeen kaupungin (ml. liikelaitos) taseessa oleva yhteen laskettu ylijäämä on 36,9 M. Kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuuston valtuustokaudelle asettama 10 miljoonan euron vuosikatetavoite saavutettiin jo viidennen kerran peräkkäin. Kun otetaan huomioon kuluvan vuoden vuosikate 11,6 M, niin voidaan jo sanoa, että kaupungin talous on tällä hetkellä tasapainossa. Suunnitelmanmukaiset poistot olivat 7,5 M. Terveessä kuntataloudessa vuosikatteen tulisi reilusti riittää kattamaan ainakin suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen kehitykseen on vaikuttanut verorahoituksen kasvu. Toimintakatteen kasvu oli 5,8 % ja koko maan kasvuarvio on 6,5 %. Kaupungin lainakanta on laskenut kahtena edellisenä vuonna ja lasku jatkui. Uutta lainaa nostettiin 14,6 M ja lyhennettiin 16,7 M. Lainakanta aleni 2,1 M, ollen vuoden lopussa 48,4 M. Asukasta kohti lainaa oli euroa. Kaupungin omavaraisuusaste parani edellisen vuoden 57,4 %:sta 57,5 %:iin. Lainanhoitokykyä kuvaava tunnusluku, suhteellinen velkaantuneisuus, parani edellisvuoden 44,3 %:sta 43,9 %:iin. Vuonna 2002 tunnusluku oli 23,9 %. Konsernin omavaraisuusaste heikkeni edellisestä vuodesta ollen 34,5 % kun se edellisenä vuonna oli 36,3 %. Koko konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 155,2 M. Konsernin lainakanta lisääntyi vuoden aikana 5,0 M. Asukasta kohti lainaa oli euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden lopussa 65,6 %.

7 7 Talouden tunnuslukujen kehitys (ml. liikelaitos) Toimintakate Vuosikate Tulovero-% 18,00 18,00 18,75 18,75 19,50 19,50 19,50 Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä Valtionosuudet Verorahoitus Lainakanta Asukasluku Vuosikate, /asukas Toimintakate, /asukas

8 8 Verotulot, /asukas Yhteisövero Kiinteistövero Kunnan tulovero Verorahoitus, /asukas Valtionosuudet Verotulot Lainakanta, /asukas

9 Kaupungin henkilöstö Tarkasteluajankohtana kaupungin palveluksessa henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia palvelussuhteita näistä oli kpl. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 363 kpl. Kaupungin vakituinen henkilökunta vähentyi 44 henkilöllä ja määräaikainen henkilöstö vähentyi 115 henkilöllä, joten kokonaishenkilöstö vähentyi 159 henkilöä. Ensihoidon henkilökunta (17 ensihoitajaa ja yksi esimies) siirtyivät alkaen Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymälle. Järjestämisvastuu ensihoitopalveluista siirtyy lain nojalla sairaanhoitopiireille alkaen. Teknisen toimen toimitilojen henkilökunta siirtyi osittain (24 henkilöä) kaupungin omistamien Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n ja YH- Kiinteistöpalvelu Oy:n palvelukseen alkaen. Kaupunki laatii erillisen henkilöstökertomuksen. Yhteensä Kokoaikaiset 2012 Osaaikaiset Kokoaikaiset 2011 Osaaikaiset Yhteensä Keskushallinto ja ruokapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Si vistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunki on käyttänyt vahinko- ja keskeytymisvakuutuksiin euroa. Vahingot korvataan vahinkorahastosta, jonka pääoma oli vuoden lopussa ,43 euroa. Imatran kaupungin strategiassa v määritellyt avaintavoitteet ovat - toimintaedellytysten luominen vireälle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille - laadukkaat kuntapalvelut järjestetään asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoittaen - myönteinen Imatra-kuva - taloudellinen, ekologinen sekä asukas- ja elinkeinolähtöinen maankäyttö - ympäristöä vaaliva ja energiaa säästävä toimintatapa osaksi kaupunki-konsernin toimintaa - vahvistetaan maakunnallista ja seudullista edunvalvontaa ja yhteistyötä Yleisellä tasolla avaintavoitteet on saavutettu ja toiminta on ollut tavoitteiden mukaista vuoden 2012 aikana. Merkittäviä poikkeamia ei ole havaittu. Imatran kaupungin kehittymiseen, kasvamiseen ja toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaa merkittävästi matkailijoiden määrän kasvun jatkuminen ja matkailijoiden alueelle tuomat tulot. Matkailijoiden määrän kannalta Imatran kaupungin maine ja siihen vaikuttavat tapahtumat muodostavat merkittävän riskin. Tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet sekä sähkön saanti ovat erityisen merkittäviä kaupunkikonsernin johtamisen kannalta. Niiden ylläpitäminen ja häiriöttömyys on varmistettava riittävillä varautumistoimenpiteillä. Vuoden 2013 aikana luodaan konsernin palvelustrategia sekä uusitaan henkilöstöstrategia. Uusien strategioiden laatiminen, käyttöönotto ja jalkauttaminen sisältävät merkittäviä strategisia riskejä. Muita strategisia riskejä tulevaisuudessa ovat matkailijamäärän kasvu ja sen hyödyntäminen sekä kilpailukyvyn ja hyvän maineen ylläpitäminen. Lisäksi epävarmuutta kohdistuu kaavoituksen onnistumiseen. Tulevaisuuden strategisia ratkaisuja ovat myös Imatran Lämmön yhtiöittäminen sekä valinta eri lämmöntuotantovaihtoehtojen kesken tehtyyn selvitykseen perustuen.

10 10 Kaupunkikonsernin henkilöstö on merkittävä toiminnallinen riski. Suurin epävarmuus kohdistuu henkilöstön työhyvinvointiin ja sitä kautta työkykyyn, työssä jaksamiseen sekä motivaatioon. Mahdollisuuksiin työhyvinvoinnin parantamiseksi tulee panostaa laadukkaiden palveluiden tuottamisen varmistamiseksi. Myös henkilöstön osaaminen ja Imatran kaupungin houkuttelevuus työantajana sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia ja uhkia. Merkittävimpiä yksittäisiä uhkia ovat työpaikoilla lisääntyneet uhkaja väkivaltatilanteet. Niiden hallitsemiseksi ohjeistusta ja suunnitelmia on kehitetty sekä järjestetty koulutusta. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä on kiinteistöjen kuntoon ja sisäilmaan liittyviä sekä taloudellisia että terveydellisiä riskejä. Nämä vaikuttavat henkilöstön terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin, motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Sisäilmaongelmien hallintaa konsernissa kehitetään jatkuvasti. Imatran kaupungin toimialoilta saatujen selontekojen perusteella toimialat kokevat riskinä organisaatiomuutoksen ja sopimusohjausmallin toimivuuden. Epävarmuustekijöinä ovat mm. vastuiden määrittely, prosessien selkeys, tiedon ja ohjeistuksen hajanaisuus sekä tehtävien vaativuuden arviointi. Merkittävimmät uhat nähdään talouden epävarmuudessa, joka heijastuu myös kuntatalouteen. Imatran kaupungin toimintakulut ovat kasvaneet 6,0 % viimeisen kahden vuoden aikana. Verotulorahoituksen kehitys ei kuitenkaan ole ollut kulujen kehitystä vastaavaa. Toimialat näkevät riskinä lisäksi henkilöstön ikääntymisen ja sen mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset. Avainhenkilöihin nähdään myös kohdistuvan kohtalaisen merkittäviä riskejä. Kuntarakenne- ja sote-uudistusten vaikutuksia ei vielä lakien valmisteluvaiheessa voida tarkemmin arvioida, mutta yleisesti voidaan todeta, että ne ovat kaupungin kannalta hyvin merkittäviä riskejä. Molempiin uudistuksiin sisältyy sekä suuria mahdollisuuksia että uhkia SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa selkoa miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kaupungissa järjestetty onko valvonnassa havaittu puutteita päättyneellä tilikaudella miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Imatran kaupunginhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2012 perustuu toimialojen antamaan toimialakohtaiseen selontekoon sekä erilliseen johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointiin. Arvioinnit johtamisesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on toteutettu toimialojen itsearviointina. Lautakuntakäsittelyä selonteoissa ei ole tehty, johtuen valtuustokauden vaihtumisesta sekä Imatran kaupungin luottamuselinmuutoksista. Vuoden 2013 selonteossa tullaan noudattamaan normaalia lautakuntakäsittelykäytäntöä. Imatran kaupungin hallintosäännön 24 on määritelty Imatran kaupungin sisäisen valvonnan tarkoitus ja tavoitteet. "Sisäisellä valvonnalla pyritään saamaan kohtuullinen varmuus asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäisen valvonnan riittävyydestä vastaavat konserni- ja toimialajohto. Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta." Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Imatran kaupungin hankintaohjeistusta ja - prosesseja parannettiin vuoden 2012 aikana ja hankintapäätöksiin liittyvät oikaisuvaatimukset vähenivät vuodesta Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli v aikana 23 oikaisuvaatimusta, joista ei tehty muutospäätöstä jaoston käsittelyssä. Viidestä oikaisuvaatimuksesta on tehty valitus hallinto-oikeuteen, joista ei ole tullut toimintakertomuksen laadinta-ajankohtaan mennessä ratkaisua. Yksilöjaostolle osoitettujen oikaisuvaatimusten määrä väheni 15:llä (39,5 %) vuodesta 2011 vuoteen 2012.

11 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelutakuusäädöksien toteutumisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Terveydenhuollossa seurataan ja raportoidaan hoitotakuun toteutumista kolmesti vuodessa terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaisten palvelutakuusäädösten toteutumista arvioidaan vähintään osavuosikatsauksissa. Toimialaa ja sen asiakkaita palvelee sekä potilas- että sosiaaliasiamies, jotka mm. valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista kunnassa. Sosiaaliasiamiehellä on lakisääteinen velvollisuus raportoida toiminnastaan ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta maaliskuun loppuun mennessä kaupunginhallitukselle. Sivistystoimessa asiakaspalautteet ja - valitukset kohdistuivat lähinnä koulukuljetuksiin. Koulukuljetuskriteeristö on yksiselitteinen ja tehdyistä valituksista vain yksi johti muutospäätökseen. Teknisessä toimessa ei ole tiedossa lakien, säännösten eikä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista olisi seurannut merkittäviä kanne tai muu sellainen vaatimus tai oikeusseuraamus. Toimialalla on havaittu hallinnon järjestämisessä joitakin epätarkkuuksia, joita on tarkennettu ja tarkennetaan kuluvana vuonna. Tuotantopalvelukeskuksessa tehtyjen erillisten selvitysten yhteydessä on havaittu sisäisen valvonnan puutteita mm. tuntipalkkauskäytännöissä huomioiden työehtosopimukset sekä ylitöiden että työajan seurannassa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouden ja talousarvion seuranta on toimialoilla systemaattista ja säännöllistä (kuukausi- ja osavuosiraportointi). Kuukausiraportit käsitellään ao. lautakunnissa ja osavuosiraportointi kaupunginhallitukselle laaditaan kolme kertaa vuodessa. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta 2012 on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä. Rahallisten avustusten maksatusten sisäinen valvonta on hoidettu asianmukaisesti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan toteuttamisen yleiset periaatteet Riskienhallinta on toteutettu kaupungin riskienhallintaohjeiden ja muiden riskienhallintaa määrittelevien ohjeiden mukaisesti, mutta ohjeet ovat puutteelliset ja päivittämättä. Riskienhallinnasta puuttuu vielä riittävä systemaattisuus ja järjestelmällisyys sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan näkemys. Riski on perinteisesti käsitetty vain uhkana, mutta riski on nähtävä myös mahdollisuutena ja riskienhallinta mahdollisuuksia tukevana toimintona. Riskienhallinta on osaltaan kytketty osaksi johtamista sekä toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus-, seuranta- ja raportointiprosesseja, mutta sitä on kehitettävä edelleen tarkoituksenmukaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Riskienhallinnan vastuut on määritelty koko konsernin osalta konserniohjeessa ja hallintosäännössä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseksi on vuoden 2012 aikana laadittu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisohjelma, joka sisältää kolme päätavoitetta 1) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut sekä tehtävät määriteltävä konsernitasolla vastaamaan kuntalain muutoksia; vastuiden ja tehtävien selkeä jako että määrittely 2) Kokonaisvaltainen sisäisen valvonta ja riskienhallinta osaksi kaupunkikonsernin normaaleja suunnittelu- ja toimintaprosesseja 3) Seurannan ja raportoinnin kehittäminen Kehittämisohjelman päätavoitteet sisältävät useita toimenpiteitä, joilla riskienhallinta kehitetään vaatimusten mukaiselle ja hyväksyttävälle tasolle. Tavoitetasona on, että riskienhallinta on järjestetty vähintään SFS-ISO standardin sekä COSO ERM -mallin vaatimukset täyttäen. Suurin osa toimenpiteistä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana. Kehittämisohjelma käsiteltiin ensimmäisen kerran kaupunginhallituksessa ja se on tarkoitus käsitellä uudelleen kaupunginhallituksessa keväällä Käteisvarojen valvontaa suoritetaan kassatarkastuksin annettujen ohjeiden mukaisesti eikä tarkastuksissa ole ilmennyt huomautettavaa.

12 12 Riskien tunnistaminen ja arviointi Ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksia koko kaupungin tasolla, toimialoilla tai eri toiminnoissa arvioidaan tapauskohtaisesti ja satunnaisesti. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit ja tavoitteisiin liittyvät uudet mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan osana suunnitteluprosessia, mutta ei riittävän järjestelmällisesti ja dokumentoidusti. Myös keskeisten toimintaprosessien, hankkeiden, sopimusten ja projektien riskejä kyllä tunnistetaan ja riskien vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi vaikutusten arvioinnilla, mutta toiminta ei ole kaikilta osin säännöllistä, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Sopimusriskeihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevaisuudessa. Riskien tunnistamisen ja arvioinnin apuvälineistä ei ole saatu parasta mahdollista hyötyä irti. Esimerkiksi sähköinen riskien arviointijärjestelmä Riskipiste on ollut käytössä vuodesta 2009, mutta sen käyttö on ollut hankalaa, epätarkoituksenmukaista ja tavoitteetonta. Myös muuta tukimateriaalia riskienhallinnan tueksi tullaan kehittämään. Riskeihin vastaaminen Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi luodaan konsernitasolla laadittavan riskiprofiilin kautta menettely, jolla määritellään ja hyväksytään soveltuvat valvontatoimenpiteet sekä mahdolliset aikataulutetut hankkeet ja vastuutahot. Strategisten ja taloudellisten riskien hallintaan luodaan selkeämmät menettely- ja raportointitavat. Kaikilla kaupungin tasoilla riskeihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin varaudutaan laatimalla tarvittavat suunnitelmat etukäteen. Tavoitteena on, että jokainen toimiala ja työyksikkö on varautunut erilaisiin talouden ja toiminnan häiriötilanteisiin, niiden ennakointiin, niissä toimimiseen sekä toiminnan palauttamiseen normaalitasolle. Erityisesti kiinnitetään huomiota kaupungin johtamisyhteyksien sekä sähkönjakelun varmistamiseen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa on noudatettu hankinta ohjeita. Omaisuuden luovutuksesta ei ole aiheutunut taseen alaskirjauksia eikä muita menetyksiä. Imatran kaupungin omistamia kiinteistöjä on siirretty apporttina eri konserniyhtiöille ja perustetulle Imatran Tilat Liikelaitokselle. Näistä omaisuuden järjestelyistä on raportoitu toimintakertomuksen liitetiedoissa (4. Tilinpäätöksen liitetiedot). Rakentajaksi Imatralle -projektissa (päättynyt v. 2009) on tonttien luovutukseen yhteydessä kaupunki sitoutunut kustantamaan tontin arvosta riippuen rahallisen avustuksen pihatöiden suunnitteluun ja tekemiseen. Projektista aiheutuneita vastuita on kaupungilla vielä 0,2 M. Taloudellinen vastuu on kirjattu kirjanpitoon pakollisena varauksena. Sopimustoiminta Imatran kaupungille on laadittu yhtenäiset sopimushallinnan ohjeet ja menettelytavat. Sopimusehtojen valvonnassa on havaittu puutteita vuoden 2012 aikana. Sisäistä valvontaa on tehostettava sopimusten osalta sekä vastuut määriteltävä tarkemmin. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynastyasianhallintaohjelmassa. Sopimusrekisteri on todettu osittain puutteelliseksi, sillä kaikkia sopimuksia ei ole tallennettu järjestelmään. Sopimushallintajärjestelmän tulee toimia johtamista palvelevana sekä sopimusehtojen toteutumisen valvonnan mahdollistavana rekisterinä. Kaupungin ostopalvelujen määrän lisääntyessä ja siirryttäessä sopimusohjausmalliin korostuu entisestään toimivan sopimushallinnan ja -rekisterin merkitys. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen taloussuunnittelukaudella Kuntalain muutos edellyttää jatkossa kaupunginvaltuuston hyväksymiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita kaupungille ja kaupunkikonsernille. Lisäksi Imatran kaupungin sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toiminta- ja menettelytavat sekä toteuttaminen nykymuodossaan tarvitsevat kehittämistä ja päivittämistä sopimusohjausorganisaation soveltuvaksi. Sisäinen tarkastus on turvallisuuspäällikön kanssa yhteistyössä laatinut sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisohjelman huomioiden em. kuntalain muutokset. Syyskuussa 2013 tullaan järjestämään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta luottamushenkilöille ja esimiehille.

13 13 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on Imatran kaupungin johtamisjärjestelmän osa, jota johtavat tilivelvolliset (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Sen tarkoituksena on edistää kaupungille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee sisäinen tarkastaja ja tarkastaja. Heidän työpanoksestaan 1,25 htv:tta on kohdennettu sisäiseen tarkastukseen ja 0,75 htv tarkastuslautakunnan tehtäviin. Sisäisen tarkastuksen työohjelman mukaisesti arvioitiin vuonna 2012 Imatran seudullisen ympäristötoimen sekä kaupungin ympäristöpalveluiden hallintoa ja toimintaa. Lisäksi työohjelma sisälsi mm. seuraavia tarkastuksia: tuotantopalvelukeskuksen tuntipalkkajärjestelmä, luottokorttien käyttö ja edustuskulut sekä varikon koneiden ja kaluston käyttö TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Imatran kaupungin tuloslaskelma (ml. liikelaitos) Ulkoinen Muutos Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS siirrot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,1 24,5 Vuosikate/Poistot, % 154,8 169,1 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Imatran kaupungin toimintakate heikkeni 7,4 M (5,6 %). Toimintakuluista 25,1 % katettiin toimintatuloilla. Verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet) jäi toimintakuluista rahoitettavaksi siten 74,9 %. Verotulot lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,4 M. Kunnallisverot kasvoivat 3,3 M. Yhteisöverot vähenivät 1,8 M ja kiinteistöverot 0,2 M edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet nousivat yhteensä 2,6 M. Vuosikate laski edellisestä vuodesta 2,6 M ollen 11,6 M. Vuosikatteen heikkeneminen aiheutui toimintakatteen kasvusta. Imatran Toimitilat -liikelaitos vaikeuttaa vertailua edelliseen vuoteen. Liikelaitoksen paransi vuosikatetta 1,2 M.

14 Toiminnan rahoitus Imatran kaupungin rahoituslaskelma (ml. liikelaitos) Ulkoinen Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Pakollisten varausten muutos Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 19,0 95,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 14,9 53,9 Lainanhoitokate 0,7 1,2 Kassan riittävyys, pv Tulorahoitus oli 11,6 M euroa, mikä on 2,6 M heikompi kuin edellisenä vuonna. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyy pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoittoja ja -tappioita 2,6 M ja pakollisten varaus muutos -0,2 M. Investointimenot olivat yhteensä 15,3 M. Investointien rahoitusosuudet olivat 0,3 M ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3,1 M, joka sisältää tulorahoituksen korjauseränä pysyvien vastaavien luovutusvoittoja ja -tappioita 2,6 M. Investointeja jouduttiin rahoittamaan lainalla ja kassavaroilla. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 2,7 M. Investointimenoihin ja tuloihin sisältyy kiinteistöjen apporttiluovutus (an rakennusten myynti per osakkeet) kaupungin omistamille yhtiöille ja liikelaitokselle yhteensä 46 M. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 16,7 M. Uutta lainaa nostettiin 14,6 M. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat 3,6 M. Kassavarat olivat vuoden lopussa 12,6 M.

15 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Imatran kaupungin tase (ml. liikelaitos) VASTAAVAA Muutos PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat VASTATTAVAA Muutos OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alij.) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 57,5 57,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 43,9 44,3 Kertynyt yli/alijäämä, Kertynyt yli/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta, /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

16 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma (ulkoiset, ml. liikelaitos) TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,5 Verotulot ,1 Korkokulut ,6 Valtionosuudet ,6 Muut rahoituskulut -18 0,0 Korkotuotot 493 0,2 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 780 0,3 +/- Pakollisten varausten muutos 165-0,1 Tulorahoituksen korjauserät - Pys. vast. hyödykk. luovutustappiot 7 0,0 - Pys. vast. hyödykk. luovutusvoitot ,0 Investoinnit Investoinnit Investointimenot ,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 305 0,1 Rahoitustoiminta Pys. vast. hyödykk. luovutustulot ,2 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,4 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,7 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ KOKONAISMENOT YHTEENSÄ Laskelma kokoaa yhteen taulukkoon kaupungin tilivuoden menot ja tulot tuloslaskelmasta, investointiosasta sekä rahoituslaskelman menoista ja tuloista. Menojen ja tulojen erotus kuvaa kassan ja muun maksuvalmiuden muutosta tilivuoden aikana.

17 IMATRA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä IMATRA-KONSERNI IMATRAN KAUPUNKI Imatran Tilat Liikelaitos Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Osakkuusyhteisöt Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy KiOy Imatran Keskusasema AsOy Ahomansikka Imatran Energia Oy Imatran Ajoharjoitteluratasäätiö Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun säätiö Tietomaakunta ekarjala Oy Imatran vuokraasunnot Oy Imatran Seudun Yritystilat Oy/ alakonserni Imatran Toimitilat Oy Imatran YH- Rakennuttaja Oy/ alakonserni YH-Kiinteistöpalvelu Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy/ alakonserni Kuntayhtymät Etelä-Karjalan koulutus ky/ alakonserni Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Etelä-Karjalan liitto ky Itä-Suomen päihdehuollon ky Tytärkiinteistö- ja asunto Oy:t KiOy Hentun-Liisa KiOy Kerhomäki AsOy Mansikkakumpu AsOy Mansikkahaka KiOy Villakarelia KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN YHDISTELLYT YHTEISÖT Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt 28 Kiinteistöyhtiöt 14 Muut yhtiöt 8 Asunto-osakeyhtiöt 6 Ei yhdistelty konsernitilinpäätökseen Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 8 YHTEENSÄ 32 8

18 Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain 68 a :n mukaan kuntakonsernin tulee laatia täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojenhankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkikonsernin omistajapolitiikka sisältää konserniohjeet sekä kuntayhteisön toimintamallin. Konserniohjeiden tarkoituksena on luoda puitteet ensisijaisesti kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella pyritään tytäryhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen sekä kaupungin ja tytäryhteisöjen välisen tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeiden tarkoituksena on tukea kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä ja omistajaohjausta siten, että konsernia voidaan johtaa ja ohjata yhtenäisillä ohjeilla ja toimintaperiaatteilla. Konserniohjeet koskevat kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kaupungin osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeiden periaatteita noudattaen. Konserniseurantaan kuuluvat yhteisöt raportoivat toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteidensa toteutumista osavuosikatsausten yhteydessä kolmannesvuosittain kaupunginhallitukselle voimassa olevien konserniohjeiden mukaisti Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Imatran Seudun Yritystilat Oy muodostaa alakonsernin, johon edellä mainitun lisäksi kuuluivat : KiOy Imatran Seudun Tietotalo, KiOy Imatran Koskenlinkki, KiOy Imatran Kanavakatu 9, KiOy Imatran Koskikeskus, KiOy Imatran Alakatu 18, KiOy Nauhakuusenkatu 8 ja KiOy Muovikuja 3, KiOy Karhumäenkatu 71, KiOy Imatran Piikatu 14, KiOy Mansikkalan Yritystalo ja KiOy Imatran Tiilitehtaankatu 28. Imatran YH-Rakennuttaja Oy muodostaa alakonsernin, johon kuuluu edellä mainitun lisäksi : Ukonranta Oy, As.Oy Imatran Lemmikki, As.Oy Imatran Marioninpolku, As.Oy Imatran Omenatarha ja As.Oy Torinkulma. Imatran YH-Rakennuttaja Oy on perustanut joulukuussa 2011 kaksi osakeyhtiötä; Imatran Toimitilat Oy ja YH-Kiinteistöpalvelu Oy. Imatran kaupungin toimitiloja siirrettiin apporttiluovutuksena Imatran Toimitilat Oy:lle, Imatran Seudun Yritystilat Oy:lle sekä Imatran Vuokraasunnot Oy:lle yhteensä 31,4 M alkaen. YH-Kiinteistöpalvelu Oy huolehtii toimitilojen kiinteistöhuollosta, kunnossapidosta ja rakentamisesta. Yhtiölle siirrettiin apporttiluovuksena irtaimistoa 0,1 M. Imatran Seudun Kehitysyhtiö muodostaa alakonsernin, johon edellä mainitun lisäksi kuuluu : Imatran Seudun Aluekehitys Oy Konsernin henkilöstömäärä Kokoaikaiset Osaaikaiset Yhteensä Kokoaikaiset Osaaikaiset Kaupunki Tytäryhteisöt Konserni yhteensä Yhteensä

19 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntakonsernilla tulee olla kuntalain mukaan toimintaansa nähden riittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismit. Kuntalain muutos ( ) edellyttää, että kaupunginvaltuuston tulee päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet konsernitasolla. Kaupunginhallitus puolestaan ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Imatran kaupungille on laadittu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisohjelman, jossa on huomioitu kuntalain muutokset. Kehittämisohjelman toimenpiteet käynnistetään vuoden 2013 aikana. Imatran kaupungin konserniohjeessa on määritelty, että konsernivalvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginjohtaja ja konsernin esikunta. Valvonnan kohteena on tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi. Konsernijohto voi määritellä yhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia varten tunnuslukuja ja mittareita, joilla tytäryhteisöjen toiminnan kannattavuutta, vaikuttavuutta ja talouden tilaa kuntakonsernissa voidaan arvioida. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa konserniohjauksena ohjeet kaupunkia tytäryhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallituksen nimeämien edustajien tehtävänä on arvioida asiakaskohtaisesti konserniohjauksen ja toimintaohjeiden tarvetta. Kaupunginhallituksen toimintaohje tulee edustajan pyytää kuitenkin aina, kun käsiteltävänä on merkittäviä taloudellisia riskejä koskeva tai periaatteellisesti merkittävä asia. Konserniohjeen mukaan tulee tytäryhteisöjen pyytää kaupunginhallitukselta ennakkokannanotto mm. merkittävistä investoinneista ja lainanotoista, toiminta-ajatuksen muuttamisesta, yhtiöjärjestyksen tai -sääntöjen muuttamisesta. Sisäinen tarkastus avustaa kaupunginjohtajaa konsernivalvonnan toteuttamisessa ja sillä on oikeus saada tehtävänsä toteuttamista varten tytäryhteisöiltä tarvittavat tiedot. Sisäisellä tarkastuksella on oikeus tarkastaa tytäryhteisöjen toimintaa haluamassaan laajuudessa. Tarkastuslautakunta huolehtii kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu koko kaupunkikonsernin valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi. Yhtiöt ovat velvollisia antamaan tarkastuslautakunnalle, kaupungin sisäiselle tarkastukselle ja kaupungin tilintarkastajalle tarpeelliset tiedot ja avustamaan niiden saamisessa. Tytäryhteisöjen tilintarkastajana toimii kaupungin tilintarkastaja/ tilintarkastusyhteisö konserniohjeen mukaisesti.

20 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuus TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet yhteisöjen voitosta (tappiosta) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitus Korkokulut tuotot Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0-1 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS siirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 56,8 56,7 Vuosikate/Poistot, % 95,9 123,5 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

21 21 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -4 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -4 Vaihto-omaisuuden muutos 109 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus, % 21,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 16,5 Lainanhoitokate 0,7 50,5 24,1 0,5 Kassan riittävyys, pv 15 17

22 22 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ennakkomaksut Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Poistoero Ennakkomaksut ja Vapaaehtoiset varaukset keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 34,5 36,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,6 64,8 Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Asukasmäärä