Monikanavainen viestintä

Transkriptio

1 Monikanavainen viestintä Viittomat, kuvat ja piirtäminen viestinnän tukena Elina Talja 2015

2 Myönteiset vuorovaikutuskokemukset ovat viestintätaitojen kehittymisen perusta Ennen kuin lapsi voi alkaa viestiä aloitteellisesti ja aktiivisesti, hän tarvitsee paljon myönteisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta toisen ihmisen kanssa Ylitulkitaan vauvan viestejä, vastataan niihin välittömästi ja palkitsevalla tavalla vauvalle tulee syntyä oivallus siitä, että hän on olemassa ja aktiivinen, tarpeellinen vuorovaikutuskumppani vuorovaikutus on mukavaa! vuorovaikutus on hyödyllistä Vuorovaikutustaitojen kehittymiseen voivat vaikuttaa monet syyt

3 Kielellisen viestinnän kehitys Jos vuorovaikutuksen perusta on kunnossa, suuri osa lapsista omaksuu lähiympäristönsä viestintätavan (puhe/vk)kuin itsestään Puheen ja kielen kehityksessä on kuitenkin normaalistikin suuria yksilöllisiä eroja ja vaihtelua Siltä voivat myös haitata monet kehitykselliset syyt vuorovaikutustaitojen kehittymisen pulmat (esim. autismin kirjo, monivammaisuus) kielenkehityksen pulmat (esim. kielellinen erityisvaikeus, kuulovamma) Kyky viestiä puheella voidaan menettää myös myöhemmin (vammautuminen, etenevät sairaudet)

4 Kun puhe ei riitä? PUHE EI OLE SAMA ASIA KUIN VIESTINTÄ!!!! Jos puheella kommunikoiminen on jostain syystä vaikeaa tai mahdotonta, pitää keksiä muu tapa, jolla ilmaista ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita Onnistuneen viestinnän perusta: halu ymmärtää toista (keinolla millä hyvänsä) usko siihen, että toisella on jotain sanottavaa

5 Esteetön viestintäympäristö Jokaisella on mahdollisuus ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi ilmaisun tuki Jokaisella on mahdollisuus päästä osalliseksi siitä, mitä muut sanovat ja ajattelevat ymmärtämisen tuki Jokaisella on mahdollisuus osallistua kaikkiin toimintoihin joihin muutkin samanikäiset ihmiset osallistuvat osallistumisen ja osallisuuden edistäminen, vertaissuhteiden tuki Esim. päiväkodin ja koulun kaikki toiminnot, harrastukset, kulttuuri, oppiminen Avainsäätiön Esteetön viestintä lapsen arjessa DVD: paljon hyviä vinkkejä!

6 Mikä AAC? Augmentative & Alternative Communication = Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät

7 Jako käyttötarpeen mukaan Tetzchner & Martinsen (1999) Ilmaisukieliryhmä - Kielen ymmärtäminen sujuu, mutta tuotto on vaikeaa (esim. dyspraksia) Tukikieliryhmä -Keinot kielenkehityksen tukena - Jäävät yleensä pois kun puhetta alkaa tulla -Keinot tietyissä tilanteissa Korvaavan kielen ryhmä -AAC äidinkieli - tarvitsee kaikissa tilanteissa koko elämän ajan

8 Aivovamman saaneet, etenevät sairaudet Monivammaiset Monikieliset Aistivammaiset KUKA HYÖTYY? (ainakin) Kielellinen erityisvaikeus SLI Kehityvamma/ kehitysviive Autismin kirjoon kuuluvat henkilöt Liikuntavammai set henkilöt

9 Kehittää sisäistä kieltä toiminnanohjaus Kuva lapsesta toisten silmissä muuttuu positiivinen viestijäkuva Poistaa ilmaisun painetta Lisää puheyrityksiä ja tukee puheen kehitystä MIKSI AAC? Edistää keskittymistä ja tarkkaavaisuuden ylläpitoa Auttaa jäsentämään tilaa, aikaa, toimintaa, ihmisiä maailman jäsentyminen turvallisuus Menneeseen palaaminen, muistelu Mahdollistaa osallistumisen ja tukee aktiivista, itsenäistä toimintaa Aloitteellisuus Edistää oppimista (näkö, kuulo, toiminta) Ehkäisee vetäytymistä, turhautumista ja käyttäytymisen pulmia

10 MIKSI AAC? TUKEE ILMAISUA TUKEE YMMÄRTÄMISTÄ

11 Monikanavainen viestintä tukee kaikkien lasten oppimista Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja siksi on tärkeää, että opetus todella tavoittaa lapsen Muut aistit vahvistavat/täydentävät yhden aistin havaintoa ja siitä tehtävää tulkintaa Esim. puhe kuullaan paremmin, kun se myös nähdään Usean aistin käyttö tukee tiedon omaksumista, muistamista, mieleen palauttamista ja hyödyntämistä (esim. tukiviittomat näkö/kuulo/toiminta) Keinojen käyttö edistää keskittymistä ja tarkkaavaisuuden ylläpitoa

12 Miten tuen ymmärtämistä? Puhu rauhallisesti, lyhyesti ja selkeästi. Puhe johtaa. Puhu vain yhdestä asiasta kerrallaan KOROSTA tärkeitä asioita. Kuvita/viito vain merkityksen välittymisen kannalta olennainen Tee siirtymät ja aiheenvaihdokset näkyviksi Seuraa keskustelukumppanisi reaktioita Jos huomaat ettei ymmärtänyt, selitä toisella tavalla

13 Miten tuen ilmaisua? Ota selvää miten vuorovaikutuskumppanisi kommunikoi ja käytä tätä menetelmää Ota selvää erityisistä kiinnostuksen kohteista ja asioista, joista vuorovaikutuskumppanisi pitää. Niistä saa jutun juurta. Ole katsekontaktissa Huomioi kaikki (hataratkin) kontaktialoitteet ja vastaa niihin palkitsevalla tavalla käyttäen samaa menetelmää jota keskustelukumppanisi käyttää Kunnioita keskustelukumppanisi vuoroa Anna aikaa Mitä isommat kommunikoinnin haasteet ovat, sitä enemmän keskustelukumppanin aktiivisuus korostuu Älä teeskentele ymmärtäväsi Varmista ymmärsitkö oikein

14 Aina et voi ymmärtää, ainakaan heti

15 Ei-avusteinen ja avusteinen kommunikaatio Avusteinen ja ei-avusteinen kommunikaatio Avusteisessa ulkoinen apuväline Ei-avusteinen kommunikaatio tuotetaan omalla keholla Puhe, eleet, ilmeet, toiminta, viittomakommunikaation eri muodot Avusteinen kommunikaatio tarvitaan ulkoista välinettä ilmaisun tuottamiseen Kuvat, piirtäminen, tekniset kommunikoinnin apuvälineet, bliss-kieli, kirjoitettu kieli

16 Kaiken pohjalla vahva olemuskieli 70% viestinnästäsi on sanatonta Tule tästä tietoiseksi ja vahvista sitä mitä jo osaat Kehon asennot, ilmeet, eleet, toimintavihjeet, intonaatiot, rytmi, painotukset, osoittaminen Vahva olemuskieli on tärkeä riippumatta siitä mitä keinoa käytätkin Keino on renki, ei itsetarkoitus.

17 Viittomakommunikaatio Tukiviittomat Suomalainen viittomakieli Viittomisto Sormiaakkos viestintä Viitottu puhe

18 Tukiviittomat Yleisin käytössä oleva keino, erityisesti tukikieliryhmässä Viittomat oikeita viittomakielen viittomia, mutta niitä käytetään puhutun kielen tukena Viittoma vastaa puhutun kielen sanaa Tuotetaan käsillä, kasvoilla ja keholla (ei-avusteinen) Etuna se, että viittomat ovat aina mukana Viittomia ei tarvitse opettamalla opettaa. Ne omaksutaan, kun Kaikki lapselle tärkeät aikuiset käyttävät niitä Kaverit käyttävät niitä Ne otetaan luontevasti mukaan kaikkeen toimintaan: ohjeistuksiin, lauluihin, loruihin, leikkeihin, peleihin Esim. viittomabingo, viittomalotto, viittomamuistipeli

19 Mitä tukiviittomat ovat? Puhutaan rauhallisesti Viitotaan VAIN avainsanat, eli sanat, jotka ovat merkityksen välittymisen kannalta olennaisia Esim. Laita kengät jalkaan., Ota kirja esille.

20 Tukiviittomien käyttöön liittyviä vääriä uskomuksia Viittominen hidastaa puheen kehitystä. Viittomisesta ei ole hyötyä, jos lapsi itse ei viito. Lapsi ymmärtää jo puhetta, joten viittominen on turhaa. Tiedän, että lapsi osaa jo sanoa tietyn sanan, joten kiellän häntä enää käyttämästä vastaavaa viittomaa. On vain yksi tapa viittoa viittoma oikein. Äiti viittoo ja se riittää.

21 Mistä viittoman merkitys muodostuu? Käsimuoto - voi pysyä samana tai muuttua viittoman aikana (KOIRA, KAUNIS) - KARKKI vai SOKERI? Paikka - viittojan edessä tai keholla (AUTO, TYKÄTÄ) Orientaatio - sormien ja kämmenen suunta viittoessa (TULLA, MENNÄ) Liike - käsien ja sormien liikkeet (TAVATA USEIN, TAVATA HARVOIN, VOI, TOIMISTO) lunta sataa Ei-manuaaliset piirteet - eleet, ilmeet, asento (TOSI PIMEÄ)

22

23 Hyvä muistaa tukiviittoessa: Varmista katsekontakti Anna itsellesi aikaa ottaa viittomisto haltuun Muista rauhallinen puherytmi ja avainsanat Vaivattomuus! Kumpi on viittova kätesi? Vältä visuaalista melua YHDISTÄ ROHKEASTI ERI KOMMUNIKAATIOKEINOJA. Ne, jotka hyötyvät viittomista, hyötyvät usein myös muista visuaalisista tukikeinoista

24 Sormiaakkoset Vastaavat suomen kielen yksittäisiä äänteitä/kirjaimia Voi hyödyntää lukemaan/kirjoittamaan oppimisessa (esim. a aa) Sormittaessa hyvä muistaa: - Kämmen ulospäin - Pieni eteenpäin suuntautuva liike (älä hakkaa ) - Lähellä kasvoja - Kaksi samaa peräkkäistä kirjainta liukuu yhteen

25 Sormiaakkoset - sormiaakkoset, sormiaakkostesti, sormiaakkosgeneraattori maviittomapeli/index.html --> aakkoset

26 Mikä sinun nimesi on? PUHU: MIKÄ SINUN NIMESI ON?

27

28 Viittomalinkit - viittomakielen kuvasanakirja - viittomakuvia ja tietoa viittomista lasten kuvasanakirja aihepiireittäin - arkipäivän viittomia aihepiireittäin

29 - sormiaakkoset, sormiaakkostesti, sormiaakkosgeneraattori web_content.html - lasten kuvasanakirja, viittomia aakkosittain - eläimiä viittomin ja kuvin - viitottu lukujärjestys - ruoanlaittoon liittyviä viittomia

30 Kotitehtäviä Opettele sormittamaan oma nimesi ja osoitteesi Opettele viittomaan päiväjärjestys (linkeistä löydät lukujärjestysviittomia ym.) Opettele kertomaan tukiviittomien avulla Kuka olet Missä asut Mitä harrastat Opettele kysymään nämä asiat myös oppilaalta Etsi SUVIsta keskeisiä koulupäivän aikana tarvitsemiasi viittomia ja opettele käyttämään niitä puheen tukena. Yksi tai muutama uusi viittoma viikossa riittää, jos käytät sitä systemaattisesti.

31 Piirtäminen puheen rytmissä Hyvä silloin kun tapahtuu jotain yllättävää, eikä valmista kuvaa ole Lehtiö ja kynä taskussa tai laukussa Hyvä tuki siirtymätilanteissa ja ristiriitatilanteissa Mitään erikoistaitoja ei tarvita Ääriviivat riittää, ei silmäripsiä Nopea puheen rytmissä piirtäminen pitää tehokkaasti yllä tarkkaavaisuutta ja on yleensä mieluisaa kaikille lapsille Satujen piirtäminen Oppisisältöjen piirtäminen

32 Mikä oli kivointa tänään?

33 Kehikon luominen kertomiselle

34 Eroahdistuksessa

35 Leikkien ohjeet

36 Esimerkki elävästä elämästä

37 Kotitehtäviä Piirrä puheen rytmissä mitä teit eilen ja mitä aiot tehdä huomenna Opettele käyttämään piirtämistä samalla, kun kyselet jonkun toisen tekemisistä (esim. mitä hän on tehnyt tänään) Piirrä jonkin tutun leikin ohjeet samalla kun puhut Mieti jokin siirtymätilanne, joka on ehkä tuottanut hankaluuksia ja opettele piirtämään se samalla kun puhut Mieti mahdollinen konfliktitilanne, ja opettele piirtämään se samalla kun puhut Piirrä jokin matematiikan sanallinen tehtävä Mieti, miten voisit havainnollistaa jotakin oppisisältöä piirtämisen avulla (esim. YLL)

38 KUVAT Aloita aina kuvista, jotka motivoivat lasta ja herättävät hänen mielenkiintonsa Tarjoa lapselle erilaisia kuvia ja seuraa minkä tyyppisistä kuvista hän kiinnostuu Aloita vain muutamasta kuvasta Valokuvat Lehtien ja mainosten kuvat PCS tai vastaavat kuvat Piirroskuvat Tunnusteltavat merkit Viittomakuvat

39 Mistä kuvia? Ota kuvia, piirrä, leikkaa lehdistä Nettikuvat (papunet, clipart, kuvahaut) Papunetissa paljon erilaisia kuvia: Valokuva Sclera ARASAAC Piirroskuva Mulberry Viittomakuvat

40 Kaupalliset kuvapankit Kaupalliset kuvapankit PCS (Picture Communication Symbols) WLS piktogrammit Nilbild-piirroskuvat

41 NePsy: Kuvia kouluun ja päiväkotiin ml ml

42 Vuodenaikojen vaihtelu

43 Vuorokauden vaihtelu

44 Mitä hyötyä kuvista on? Strukturointi on hyvä ja tärkeä kuvien käyttötapa, mutta se on VAIN PIENI OSA kuvien käyttöä Tavoitteena kuvien KOMMUNIKATIIVINEN käyttö Tarpeiden, tunteiden ja toiveiden ilmaisu, valintojen tekeminen, itsestä ja tapahtumista kertominen

45 Kuvia voi käyttää: Osoittamalla irtokuvaa/kansiota/taulua/kuvaa tabletilla/tietokoneella/puhelaitteella Antamalla kuvan toiselle Kiinnittämällä kuvan tarranauhaan (esim. lausetasoinen kommunikointi)

46 Kommunikaatiotaulut ja kommunikaatiokansiot 44: video ALKU-kansion käytöstä ansiot-tableteilla

47 Kuvat puhelaitteissa

48 Käytännön vinkkejä Kirjoita teksti kuvan yläpuolelle tekstauskirjaimilla kirjoitettuun kieleen valmistaminen Keksi hyvä säilytysjärjestelmä Pienet rasiat, kynnysmatot Tarrakiinnitys Laminoi kuvat Tee tarpeeksi isoja kuvia (helpompi käyttää koko ryhmän kanssa) Eri tilanteisiin oma renksu/kaulanauha/ jojo /rasia

49 Kuvat auttavat jäsentämään: Tilaa Aikaa Tapahtumia Toimintaa Henkilöitä Esim. kuka töissä, koska mennään puheterapeutille, mummolaan jne

50 Ajan jäsentäminen ENSIN SITTEN ruoka ulos

51 Yksittäisten tuokioiden rakenne

52 Käytännön vinkkejä strukturointiin Kun tehdään päiväjärjestys, on parempi laittaa yksi kuva kerrallaan ja jutella/viittoa siitä. Koko päiväjärjestys jää näkyville muistin tueksi. Tehdyt hommat kannattaa kääntää piiloon tunne etenemisestä Kuvat päiväjärjestykseen voi valita yhdessä oppilaiden kanssa Oppilaat itse voivat tehdä päiväjärjestyksen

53 Mitä ruokaa?

54 Toiminnan ohjauksen tuki

55 Toiminnan ohjauksen tukeminen _ja_ohjekuvia

56

57 HAE: liima sakset kartonki

58

59 Retkellä odottaa bussi föri kävellä linna mehu mehu

60 Keskustelumatto

61 Mitä teitte päiväkodissa? En muista.

62 Muistukkeet = tärkeistä tapahtumista säilyneet esineet (kerronnan tuki)

63 Mitä tehtäis?

64 Mitä tehtäis?

65 Minkä värin haluat?

66 Kapteeni käskee

67 Kuvat koulussa Ihmiset oppivat paremmin kuvien JA sanojen avulla, kuin vain sanojen Kuva ja sana yhtä aikaa, ei peräkkäin Teksti ja kuva lähekkäin Kuvia voi olla liikaa. Mieti, tarvitaanko kuvaa todella? Kertooko se olennaisen? Joskus kuvitettu selkokielinen itse tehty materiaali on parempi kuin oppikirja työkalu, jolla voi tehdä verkkokirjoja. Kirjoissa voi käyttää tekstiä, kuvaa, videota ja äänitiedostoja.

68 Kuvat koulussa (kuvat:

69 Prosessi näkyväksi (kuvat:

70

71 Kallioperä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori. Suomalainen kallioperä on hyvin vanha. Kallioperä muodostuu erilaisista kivilajeista. Suomessa yleisimpiä kivilajeja ovat gneissi ja graniitti. GNEISSI PUNAINEN GRANIITTI HARMAA GRANIITTI

72 Maaperä Kallioperää peittää irtomaakerros. Sitä kutsutaan maaperäksi (=maa). Maaperä on joskus hyvin paksu (jopa 100 m), joskus paljon ohuempi. Joskus maakerrosta ei ole, vaan kallioperä jää näkyville.

73 Maaperä koostuu maalajeista Maalajit voidaan jakaa kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajit ovat irronneet kallioperästä, kun se on kulunut. Kivennäismaalajeja ovat muun muassa: SORA HIEKKA HIETA SAVI

74 Moreeni Suomen yleisin maalaji on moreeni. Se peittää kallioperää lähes kaikkialla. Moreenissa on sekaisin isompia kivenmurikoita ja hienompaa ainesta.

75 Maaperä koostuu maalajeista Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kuolleiden kasvien lahotessa. Eloperäisiä maalajeja ovat esimerkiksi TURVE MULTA JÄRVIMUTA

76 Kuvankäytön ideoita Kuvin tuettu leikki - leikkitaulut esim. nukkeleikkiin, autoleikkiin, lääkärileikkiin, kampaamoleikkiin - kuvanvaihdon harjoittelu kauppaleikissä ostaja antaa kuvan ja saa myyjältä vastaavan tavaran Tutustumisleikkeihin eri vaihtoehdot kuvin Esim. Lempiruoan kertominen on helpompaa, jos on kuvia eri ruuista näkyvissä Keksi joku liike on vaikea tehtävä, ellei liikkeistä ole kuvia vaihtoehtoina. Liike on niin abstrakti käsite, että siitä on vaikea tehdä ymmärrettävää kuvaa. Kauppalista - mietitään kuvien avulla mitä kaupasta ostettaisiin ja tehdään kuvitettu kauppalista. Lapsi saa etsiä tavaroita kaupasta kuvien avulla. Ruoanlaitto ja leipominen - ainekset ja työvaiheet kuvin Metsäretkikartta - mitä metsässä näkyy? Laulut ja lorut kuvin (esim. kuvitettuja lastenlauluja:

77 Kotitehtäviä Tee itsellesi kuvakansio/kuvataulu, jossa kerrot itsestäsi ja sinulle tärkeistä asioista. Harjoittele sen avulla kuvan käyttöä Opettele tekemään kuvitettu päiväjärjestys, ja jos se on sinulle tuttua, kuvita yksittäinen oppitunti/tuokio Kuvita retki tai jokin muu koulun arjesta poikkeava tapahtuma Kuvita ohjeistus (esim. kuvataidekasvatus, tekstiilityö) Kuvita jokin tuttu laulu (muista kuvittaa vain ydinsanat) Mieti, miten voisit käyttää kuvia tutussa leikissä (esim. värileikki) niin, että kaikki voivat osallistua siihen samalta viivalta Tee itsellesi jostakin YLL:n aiheesta selkokielinen materiaali, jossa on käytetty kuvia

78 Puhelaitteet Yhden viestin tuhansien viestien laitteita Yleensä painikkeita/ruutuja, joissa kuva Viesti äänitetään kuvan alle Kiinnostava tekee vaikutuksen minulla on ääni Aktivoi vuorovaikutukseen ja voi innostaa myös puheen tuottoon Tasapuolinen osallisuus ryhmässä Laite täydentää muita keinoja, ei korvaa niitä! On hyvä käyttää puhelaitteessa lapsen ääntä, jos käyttää on lapsi Puhelaitteita saa myös tableteille (esim. GoTalk)

79 Tietokoneavusteinen kommunikaatio Ilmaisu kuvin/graafisin merkein, kuvat ruudukossa Viesti puheeksi yleensä puhesynteesin avulla Esim. TAIKE-taulusto Speaking Dynamically Pro ohjelmassa iphone -sovellukset, esim. MyTalk mobile