Lievestuoreen asemakaavan muutos; LAURINKYLÄN KOULU

Transkriptio

1 Kaavaselostus LAUKAAN KUNTA Lievestuoreen asemakaavan muutos; LAURINKYLÄN KOULU Asemakaavan muutos koskee kortteleita 401, 403 ja 420 sekä niihin liittyviä katu-, lähivirkistys-, urheilu- ja lähivirkistyspalvelujen alueita ja pysäköintialueita 410-AK-LIE-013 Ehdotus LAUKAAN KUNTA Maankäyttöosasto

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavatunnus: 410-AK-LIE-013 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttöosasto Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymispäivämäärä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: Kaava lainvoimainen: 2

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koske Lievestuoreen taajamassa sijaitsevia kortteleita 401, 403, 420 ja 421 sekä niihin liittyviä katu-, puisto- ja pysäköintialueita. Koulun alue, kortteli 403, on osoitettu asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YO). Alueella sijaitsee Laurinkylän koulu. Korttelin pohjoisosassa tontilla kaksi sijaitsevalle yleisten rakennusten korttelialueelle (Y) sijoittuu nuorisotalo ja Vattipaja. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) osoitetun korttelin 401 alueella suunnittelualueelle sijoittuu kolme omakotitaloa. Kortteli 420 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueena (AR). Kortteli 421 on osoitettu kulttuuri- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YY/U). Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutokset koskevat seuraavia kiinteistöjä tai osia niistä: Ratapuisto ( ), Opinahjo ( ), Luikka ( ), Purhola ( ), Lisä-Purhola ( ), Tapanila ( ), Antinaho ( ), Laurinkyläntie 8 ( ). Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 6,6 ha. 3

4 Kuva 2: Suunnittelualueen rajaus ja kiinteistöt 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelualue kattaa Lievestuoreen taajamassa Laurinkylän koulun alueen ja sen lähiympäristön. Korttelissa 403 asemakaavan muutostarve liittyy Laurinkylän koulun hankesuunnitelmaan, jossa nykyinen koulurakennus liikuntahallia lukuun ottamatta korvataan uudella. Hankkeen laajuus on kasvanut suuren oppilasmääräennusteen johdosta. Alueella voimassa oleva asemakaava ei mahdollista suunnitelman mukaisen koulurakennuksen toteuttamista tarvittavan rakennusoikeuden osalta. Kaavassa tutkitaan myös YO alueen laajentamista itään, koska uusi koulurakennusta ei ole mahdollista kokonaisuudessaan sijoittaa nykyiselle alueelle. Korttelia ympäröivää asemakaavaa tarkistetaan kaavamuutoksen yhteydessä. Korttelissa 420 AR alueen rajaus tarkistetaan kiinteistörajojen mukaiseksi. Lisäksi kaavamuutoksessa tarkistetaan koulua ympäröiviä kulkuyhteyksiä. Korttelin 401 osalta kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten alueena (T) osoitetun korttelin 401 käyttötarkoituksen muuttamista vastaamaan alueen nykyistä maankäyttöä, joka nykyisin on asuminen. Asemakaavan muutoksessa voimassa olevien asemakaavojen määräyksiä ja aluerajauksia tarkistetaan tavoitteiden ja nykytilanteen mukaisiksi. 4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 3 Selostuksen liiteasiakirjat: TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö... 6 Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä... 6 Pohjavesi... 7 Luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö... 7 Palvelut... 8 Liikenne... 8 Tekninen huolto... 8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne... 9 Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaiset Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavan sosiaaliset vaikutukset Kaavan taloudelliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta Selostuksen liiteasiakirjat: - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake 5

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käynnisti hankkeen kokouksessaan ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 62 ja MRA 30 tarkoittamalla tavalla 14 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnosta on valmisteltu alkukesän 2016 aikana, kun vaihtoehtoisia suunnitelmia uudesta koulusta oli valmistunut. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta asetti kaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin kommentit Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen museolta, Liikennevirastolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Suur Savon sähköltä sekä kunnan hallintokunnista tekniseltä lautakunnalta sekä vapaa-ajan- ja kasvun ja oppimisenlautakunnalta. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski- Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen museolta, liikennevirastolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Suur Savon sähköltä sekä kunnan hallintokunnista tekniseltä lautakunnalta sekä vapaa-ajan- ja kasvun ja oppimisenlautakunnalta. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos koskee kortteleita 401, 403 ja 420 sekä niihin liittyviä katu-, lähivirkistys-, urheilu- ja lähivirkistyspalvelujen alueita ja pysäköintialueita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Lievestuoreen taajama-aluetta ja sillä sijaitsee nykyinen Laurinkylän koulu ympäristöineen sekä omakoti- ja rivitaloasutusta. 3.2 Luonnonympäristö Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä Suunnittelualueet ovat Lievestuoreen taajama-alueetta. Alueet ovat jo pääosin rakentuneita. Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa uusi koulu tulee sijoittumaan jo nykyiselle rakentamisalueelle. Suunnittelualueella on lähivirkistysaluetta, jotka ovat pääosin luonnontilaisena säilynyttä aluetta koulun itäpuolella. Rivitalon ympäristössä lähivirkistysalueet ovat hoidettua aluetta. 6

7 Maaperä Suunnittelualueella maaperä on moreenia (Mr). Kuva 3: Maaperäkartta Pohjavesi Suunnittelualueet eivät sijoitu pohjavesialueelle. Luonnonsuojelu Suunnittelualueilla tai niiden lähiympäristössä ei ole suojelukohteita. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen 1950 luvulla rakennettu Laurinkylän koulu sekä uudempi 2000 luvulla rakennettu liikuntahalli. Koulun pohjoispuolella korttelin 403 tontille 1 (korttelin Y-alue) sijoittuu Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen Nuorisotalo ja Vattipaja. Alueella on neljää rakennusta, joista kolme on talousrakennuksia. Lisäksi alueella on Vatti -toiminnan vaatimaa ulkovarastointi. Koulun länsipuolella on rivitalo, joka on ollut koulun työntekijöiden asuntolarakennus. Nykyisin rakennus on yksityisessä omistuksessa. Jyväskylä Pieksämäki radan varteen sijoittuu kolme omakotitaloa. Lievestuoreen keskustasta on tehty rakennetun kulttuuriympäristön selvitys osayleiskaavatyötä varten 2011 (FM Anu Taskinen Partanen & Lamusuo Partnership / Pöyry Finland Oy). Selvityksessä ei ole todettu kohteita kaava-alueella. Alueella ei ole todettu olevan säilyttämisen arvoisia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kuva 4: Laurinkylän nykyinen koulu ja liikuntahalli 7

8 Kuva 5: Vattipaja Palvelut Lievestuoreen taajamassa on peruspalveluita, kuten kunnan sivutoimipiste, paloasema, päiväkoti, peruskoulun ala- ja yläaste, kirjasto, nuorisotalo, kansalaisopisto, seurakunnan tarjoamat palvelut sekä vanhainkoti. Lisäksi taajamassa on tarjolla mm. ruokakauppapalveluja, rautakauppa-, asiamiesposti-, pankki-, apteekki-, huolto- ja jakeluasema-, taksi-, ja ravintolapalvelut. Virkistys Lievestuoreen alueella on olemassa hyviä ulkoiluun, hiihtoon ja lenkkeilyyn sopivat kuntoilureitit sekä kentät yleisurheilun, tenniksen, jääkiekon ym. harrastamiseen. Koulun liikuntasalissa voi lisäksi harrastaa sisälajeja. Alueen lounaispuolella, koulun välittömässä läheisyydessä on jääkiekkokaukalo ja Lievestuoreen Kisan pesäpallokenttä. Liikenne Kulku alueelle tapahtuu suunnittelualueen pohjoispuolelta Laurinkyläntien kautta ja alueen eteläpuolelta Myllytieltä. Tekninen huolto Kaavamuutosalueiden uudet rakennukset liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen sähkönjakelusta vastaa Suur Savon sähkö Oy. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kortteleiden 401 ja 403 läheisyydessä melua ja tärinää tuottaa Jyväskylä Pieksämäki rata. Suunnittelualueen kohdalla lähtömelutaso on noin 68dBA ja teoreettisen melualueen leveys (55dBA) on 100 metriä. Suunnittelualue sijoittuu osittain melualueelle. (Jyväskylän seudun liikenne, JYSELI 2010, 1998). Vattipaja ja nuorisotalo sekä korttelin 401 asuinrakennukset sijoittuvat teoreettiselle melualueelle. 8

9 Kuva 6: Teoreettisen melualueen raja Jyväskylä-Pieksämäki radan varressa. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa. Suunnittelualueen koillisosaan radan varteen sijoittuvat omakotitalot osa niihin rajautuvat länsipuoliset alueet ovat yksityisessä maanomistuksessa. 3.5 Suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin korvaten samalla hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen

10 Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan ja ympäristöministeriön vahvisti sen Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää myös neljännen vaihemaakuntakaavan. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Alue liittyy myös maakuntakaavassa osoitettuun keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle (ca). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevyenliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kuva 7. Ote maakuntakaavayhdistelmästä 3.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Lievestuoreen osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaavassa suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat 10

11 kaavamerkinnät: AP (asuinpientalojen alue), Y (yleisten rakennusten alue), T (teollisuusja varastorakennusten alue), V (virkistysalue) ja LP (yleinen pysäköintialue). Alueelle on lisäksi osoitettu ulkoilureitti. Kuva 8: Ote Lievestuoreen yleiskaavasta. 3.3 Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Kirkonkylän rakennuskaava. Vahvistettu Laurinkylän rakennuskaavan muutos ja laajennus. Vahvistettu Asemakaavan muutos korttelit 403 ja 702. Hyväksytty Kuva 4. Ote Lievestuoreen asemakaavayhdistelmästä 11

12 Asemakaavassa alueelle sijoittuvat seuraavat kaavamerkinnät: - (AR) Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue - (Y) Yleisten rakennusten korttelialue - (YO) Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue - (YY/U) Kulttuuri- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. - (T) Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue - (VP) Puistoalue - (LP) Yleinen pysäköintialue Lisäksi alueelle sijoittuu katualueita, kevyenliikenteenreittejä sekä istutettavia alueenosia. 3.4 Muut suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet; 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys Laukaan kunnan rakennusinventointi Leppävesi ja Lievestuoreen keskusta, Kyläalueiden kulttuuriympäristökartoitus (FM Anu Taskinen, Partanen & Lamusuo Partnership / Pöyry Finland Oy, 2011) Pohjakartta Alueelle laaditaan pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa ehdotusvaiheeseen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutosten lähtökohtana on tarve muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa korttelin 403 osalta, jolla Laurinkylän koulu sijaitsee. Koulun hankesuunnitelman johdosta nykyistä asemakaavan muutoksella tutkitaan korttelialueen laajentamista sekä tehokkuusluvun kasvattamista. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu laajemmin korttelia 403 ympäröivää aluetta, joiden osalta voimassa olevia asemakaavoja tarkistetaan ensisijaisesti toteutuneen maankäytön mukaiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on alkanut ns. vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus- ja rakennuslautakunta voi käynnistää tilanteen mukaan. Hanke käynnistettiin Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä

13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kaava-alueiden ja niihin rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kuntalaiset - Kaavamuutosten vaikutusalueiden asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen museo - Liikennevirasto Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja pelastuslaitos - Suur Savon sähkö Osallisten luetteloa voidaan täydentää tarvittaessa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Vireille tulo Kaavahanke voidaan katsoa käynnistyneen ja tuleen vireille lautakunnan asettaessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Asemakaavan muutos on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut ja se on ollut nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa prosessin edetessä. Kaavaluonnos asetettiin nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRL 62 ja MRA 30) väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin ja saatiin kommentit Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen museolta, liikennevirastolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Suur Savon sähköltä sekä kunnan hallintokunnista tekniseltä lautakunnalta ja vapaa-aikatoimelta. Kaavaluonnoksesta ei annettu mielipiteitä. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen museolta, liikennevirastolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Suur-Savon sähköltä sekä kunnan hallintokunnista tekniseltä lautakunnalta. Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n 2 mom. tarkoittamaa viranomaisneuvottelua ELY - keskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. 13

14 Viranomaiset tai yhteisöt, joilta lausunnot pyydetään: - Kunnan hallintokunnat tekninen lautakunta kasvun- ja oppimisen lautakunta vapaa-ajan lautakunta - Keski-Suomen ELY -keskus - Keski-Suomen museo - Liikennevirasto - Palo- ja pelastuslaitos - Suur-Savon sähkö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteista seuraavat kokonaisuudet: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lievestuoreen taajama-alueella sijaitsevan Laurinkylän koulun uudistaminen toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toimivan aluerakenteen, eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristönlaadun osalta. Suunnitelma noudattaa maakuntakaavan periaatteita sekä alueella voimassa olevaa asemakaavaa, eikä ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Laurinkylän koulun uudistaminen kehittää ja tiivistää Lievestuoreen taajamarakennetta ja edistää yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta. Suunnittelualueelle sijoittuvien ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvien virkistyspalveluiden säilymistä vahvistetaan asemakaavan muutoksella osoittamalla nykyiset urheilu- ja virkistyskäytössä olevat alueet asemakaavassa. Koulun alue on kunnallistekniikan piirissä ja liittyy nykyiseen katuverkkoon. Alueelle on olemassa oleva kevyenliikenteen reitistö. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden Laurinkylän koulun toteuttaminen käynnissä olevan hankesuunnittelun mukaisella tavalla. Uudesta koulurakennuksesta on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joita vielä tarkistetaan ennen suunnitelman hyväksymistä lokakuussa Uuden koulun rakentaminen alkaa kesäkuussa

15 Kuva: Asemapiirrosluonnos uuden koulurakennuksen sijoittumisesta. Suunnitelma tarkentuu vielä ennen sen lopullista hyväksymistä. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Muutokset kaava-alueella ovat vähäisiä, koska korttelin 403 osalta alueen pääkäyttötarkoitus ei tule muuttumaan. Merkitys suunnittelualueen lähiympäristöön ja koko taajaman maankäyttöön ovat vähäinen. Käyttötarkoitus tulee muuttumaan korttelin 401 alueella. jossa voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusalueeksi osoitetut alueet nykytilanteen mukaisesti erillispientalojen alueeksi (AO). Muilta osin suunnittelualueelle sijoittuvat entiset teollisuusalueeksi osoitetut alueet, jotka nykyisellään ovat luonnontilaista aluetta, osoitetaan lähivirkistysalueena. Asemakaavan muutos ei tule muilta osin muuttamaan alueen nykyistä käyttöä. Muilta osin tehtävät muutokset ovat nykytilanteen toteavia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutos koskee kortteleita 401, 403 ja 420 sekä niihin liittyviä katu-, lähivirkistys-, urheilu- ja lähivirkistyspalvelujen alueita ja pysäköintialueita. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 6,674 ha. Rakennusoikeutta asemakaavan muutoksessa on osoitettu yhteensä k-m². Alueen maankäyttö jakautuu osaalueittain seuraavasti: 15

16 käyttötarkoitus pinta-ala ha k-m² AO 0, AR 0, Y 0, YO 1, VL 1,6861 VU 0, LP 0,2863 katualue 0,1896 kev. liik. kadut 0,1941 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Laukaan kirkonkylän ja Lievestuoreen taajaman palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamisen suunnittelumääräykset on annettu kaavamääräyksinä kaavakartalla 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat korttelialueet: AO Erillispientalojen korttelialue, kortteli 401. Rakennusten enimmäiskorkeus on II ja rakentamistehokkuus tonteilla 1 ja 3 on e=0.2 ja tontilla 2 e= 25. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, kortteli 420. Suurin sallittu kerrosluku on enintään I ja rakentamistehokkuus e=0.3. YO VL VU LP Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, kortteli 403. Suurin sallittu kerrosluku alueella on III ja rakentamistehokkuus e=0.5. Lähivirkistysalue. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa sen käyttöön liittyviä rakennuksia yhteensä 100 k-m². Yleinen pysäköintialue. Muut merkinnät: h pp pp/h Alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. pp/h-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo ja kortteleihin 403 ja 420 ajo on sallittu. ajo-2 p Ohjeellinen ajoyhteys huolto- ja saattoliikenteelle. Ohjeellinen pysäköimispaikka. 16

17 p-1 Ohjeellinen pysäköimispaikka, jolle tulee varata alueet koulun saattoliikenteelle. me Teoreettisen melualueen raja. Lisäksi kaavassa on osoitettu katualueita sekä istutettavia alueenosia. Kaavamääräykset Suunnittelumääräykset: Autopaikkamääräykset: AR -tontille 1,5 autopaikkaa / asunto AO -tontille 2 autopaikkaa / asunto Y -tontille 1 autopaikka 100 k-m² kohti YO -tontille väh.1 autopaikka 130 k-m² kohti Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä hoidetussa luonnontilassa. Erillispientalojen korttelialueella AO-tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Erillispientalojen korttelialueella (AO) kattomuotona tulee käyttää harja- tai murrettua harjakattoa. Katon värin tulee olla musta tai harmaa. Kattokaltevuuden tulee olla 1:3 tai jyrkempi. Autosuojat ja talousrakennukset voivat olla yksilappeisia. Julkisivumateriaali on vapaa, mutta hirsirakennuksissa ei sallita pyöröhirttä eikä ristinurkkia. Muuratuissa pinnoissa sauman tulee olla tiilen tai harkon värinen. Korttelissa 401 asuinrakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden raidemelua vastaan on oltava vähintään 35 db(a). Liikenteestä aiheutuva keskimääräinen sisämelutaso on oltava asunnoissa päivällä alle 35 db(a) ja yöllä alle 30 db(a). Korttelin 401 ja 403 tontin 1 alueella saattaa esiintyä sellaista rautatieliikenteestä aiheutuvaa tärinää, joka tulee ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa. Kiinteistö vastaa kustannuksellaan viemäröinnistä kiinteistökohtaisella pumppaamolla niiltä osin, kun viemäröitävää rakennusta tai rakennuksen osaa ei voida liittää viettoviemärillä runkolinjaan. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalueet sijoittuvat Lievestuoreen taajamatoimintojen alueelle, rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutoksella muodostuva uusi rakentaminen täydentää taajaman yhdyskuntarakennetta hyödyntäen jo rakennettua kunnallisteknistä verkostoa. Uuden rakentamisen piiriin tulee kaista nykyisen YO alueen itäpuolella olevasta puistoalueesta YO alueen laajentuessa alueelle. Laajennus on noin 23 metriä ulottuen alueella nykyisin kulkevaan sähkölinjaan saakka. Kaavan toteutumisen 17

18 myötä tapahtuva rakentaminen voidaan luokitella täydennysrakentamiseksi. YO alueen rakentamistehokkuutta kasvatetaan tehokkuusluvusta e=0.4 tehokkuuslukuun e=0.5. Rakennusoikeuden nosto mahdollistaa mm. myös kirjaston sijoittamisen koulun yhteyteen. Alueelle osoitetulla rakennusoikeudella varaudutaan mahdollisiin tulevaisuuden laajentamistarpeisiin. Vanha koulurakennus tulee olemaan käytössä uuden koulun käyttöön ottoon saakka. Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön kohdistuvat koulun alueeseen, jossa vanha koulurakennus tulleen korvaamaan uudella. Alueella on jo uusi liikuntahalli, joten rakennuskannan uudistaminen alueella on jo osittain tapahtunut ja uusi rakentaminen on jo tapahtuneen uudistuksen mukaista ja sopeutuu hyvin ympäristöön. Uudella koulurakennuksella sekä siihen yhdistetyllä kirjastolla on positiivista vaikutusta ensisijaisesti alueenkäytön kehittämisellä turvallisemman ja terveellisemmän kouluympäristön suuntaan. Korttelissa 401 voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusalueeksi osoitettu alue muuttuu asemakaavan muutoksessa erillispientalojen alueeksi (AO). Alue ei ole toteutunut teollisuusalueeksi vaan sinne sijoittuu kolme omakotitaloa, joista kaksi on rakennettu 1950 luvulla ja yksi 1980 luvulla. Kortelin 401 alueet eivät ole toteutuneet teollisuusalueeksi vaan alue on säilynyt asuinkäytössä. Aluetta ei ole tarpeen kaavassa säilyttää teollisuusalueena vaan käyttötarkoitus voidaan osoittaa toteutuneen tilanteen mukaisena. Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavan vaikutus maisemaan ja luontoon on vähäinen. Kaavamuutoksen alueilla kaavaa lähinnä ajantasaistetaan ja todetaan kaavalla jo rakennetut katu- ja tonttialueet. YO laajennusalue, missä kaista koulun alueeseen rajautuvaa lähivirkistysaluetta tullaan liittämään YO alueeseen, on puustoltaan harvaa koivikkoa. Kaavan sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutosten sosiaaliset vaikutukset korostuvat erityisesti palvelujen saatavuuden kannalta. Uuden koulun yhteyteen tullaan sijoittamaan tilat myös uudelle kirjastolle, mikä parantaa ja uudistaa tilojen nykyaikaistumisen puolesta julkisten palveluiden tarjontaa Lievestuoreella. Koulun yhteydessä oleva liikuntahalli on käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin Laurinkylän koulun alueelle keskittyvät liikuntapalvelut sekä kirjasto mahdollistavat alueen lisääntyvän käytön ja korostaa alueen sosiaalisia vaikutuksia, millä katsotaan olevan positiivista vaikutusta koko Lievestuoreen taajaman kehittymisen kannalta. Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Liikennöintiin alueelle ei ole tulossa muutoksia kaavamuutoksessa. Kaavamuutoksessa osoitetaan alueet sekä reitti saatto- ja huoltoliikenteelle koulun ympäri, jolloin mm. koulukuljetukset sekä isompien että pienempien puolelle mahdollistetaan turvallisesti. Kaavan taloudelliset vaikutukset Uuden koulun toteuttaminen edellyttää investointeja Laukaan kunnalta. 18

19 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kortteleiden 401 ja 403 läheisyydessä melua ja tärinää tuottaa Jyväskylä Pieksämäki rata. Suunnittelualueen kohdalla lähtömelutaso on noin 68dBA ja teoreettisen melualueen leveys (55dBA) on 100 metriä. Suunnittelualue sijoittuu puoliksi melualueelle. (Jyväskylän seudun liikenne, JYSELI 2010, 1998). Vattipaja ja nuorisotalo sekä korttelin 401 asuinrakennukset sijoittuvat teoreettiselle melualueelle. Rautatien teoreettinen melualue on osoitettu kaavassa. Muutoin suunnittelualueille ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. Ympäristön laadullista toteutumista valvovat rakennustarkastajat. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.7 Nimistö Kaavamuutosalueiden nimistöt eivät muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Pääasiassa kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen kaavasuunnittelija 19