Toteuta hyvän työn haaveesi! Kevään 2011 koulutusohjelmiin on haku NYT!

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Sisällä: s Mielenterveys s Päihdehuolto Etelä-Suomen lääni Marraskuu 7/2010 Osoitteellinen jakelu s Lastensuojelu Toteuta hyvän työn haaveesi! Kevään 2011 koulutusohjelmiin on haku NYT! Kolmivuotiset koulutusohjelmat, psykoterapeutti op RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA 12. ryhmä RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIA 2. ryhmä Yksi/kaksivuotiset intensiivikoulutukset op RATKAISUKESKEINEN TYÖNOHJAAJAKOULUTUS Systemaattinen taitopainotteinen yksivuotinen intensiivikoulutus 30 op. 6. ryhmä Konkreettiset valmiudet ja -välineet. Mahdollisuus jatkaa 60 op syventäviin opintoihin PSYKOTERAPEUTTISTEN VALMIUKSIEN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 op 12. ryhmä Perustiedot ja -valmiudet psykoterapeuttiseen työhön usealla eri alalla AUTTAMISEN AVAIMET Ratkaisukeskeisen työskentelyotteen perustaidot. Moniammatillinen koulutusryhmä LYHYTTERAPEUTTINEN DEPRESSIOHOITAJA 30 op Mm. masennus- ja itsemurhapuheen kohtaaminen asiakas- ja potilastyössä Ratkaisukeskeiset täsmäkoulutukset Eroon työpaikkakiusaamisesta Depressio- ja itsemurhapuheen kohtaaminen Kriisi- ja traumaseminaari Oppimisen ja vaikuttavan työn asiantuntija Helsingin Psykoterapiainstituutti Helsinki, Tampere, Turku, Hämeenlinna, Seinäjoki, Oulu, Joensuu... info@hpi.fi

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Helsingin Psykoterapiainstituutti Tehokasta ratkaisukeskeistä psykoterapiakoulutusta Lyhytterapiaa nopean avun toimintaan -Psykoterapiakoulutusalana olemme erikoistuneet lyhytterapiaan, joka ei tarkoita pinnallista vaan nopeavaikutteista terapiamuotoa. Nykyisen tutkimustiedon puitteissa tiedetään, että oireet eivät uusiudu. Työnantajat ovat Pihlajan mukaan lisääntyvässä määrin osallistumassa opiskelijoiden kustannuksiin, koska kenenkään työnkuva, olipa se sosiaalihuollossa, lastensuojelussa tai päihdetyössä, ei anna myötä sellaiselle hoidolle, jota tulee tehdä neljä kertaa viikossa kolmen vuoden ajan. Tässä mielessä lyhytterapeuttinen työtapa on vahvasti kiinnostava vaihtoehto myös työnantajan näkökulmasta työntekijöiden täydennyskoulutusmuotona. -Suomessa on ihan järeilläkin tutkimusaineistoilla todettu, että vaikutukset kerrasta ratkaisukeskeistä terapiaa ovat yhtä hyvät, kuin 100 käynnin pitkän terapian kautta saadut tulokset. Lisäksi vaikutus näkyy nopeammin. Kestää melkein kolme vuotta, että pitkä terapia saa lyhyen terapian vaikutukset kiinni, mikä on aika huimaa, toteaa Pihlaja. Lyhyiden terapioiden kansantaloudellinen mielekkyys on tullut vakavan pohdinnan aiheeksi, lisääntyneiden mielenterveydellisten ongelmien ja kansantaloudellisten rasitteiden vuoksi. Tämä nostaa tärkeää keskustelua siitä, kuka tarvitsee pitkää hoitoa ja kuka ei. Mm. KELAsta on Pihlajan mukaan kuulunut ihan julkisuuteen saakka, että harkinnanvaraisten kuntoutuksen määrärahoista halutaan lisätä lyhyen psykoterapian määrärahojen osuutta. -Suomen Akatemian ja Duodecimin konsensuslausuman mukaan, hoito pitäisi pääsääntöisesti aloittaa lyhyellä hoitomuodolla. Ratkaisukeskeinen psykoterapia on käytännössä ainut lähtökohdiltaan lyhytterapeuttinen, brief by design, psykoterapiamuoto Suomessa. Psykodynaamisesta ja kognitiivisesta on toki olemassa lyhyitä sovelluksia, vaikka niillä onkin erilaiset lähtökohdat, rakenteet ja perusoletukset. Tässä yhteydessä puhutaan siis virallistuneista terapioista, täsmentää Pihlaja. Nopean reagoinnin kautta huimia säästöjä Pihlajan mukaan ihmisten tulisi päästä nykyistä nopeammin lyhytkestoiseen terapiaan. Vuodenvaihteessa on tulossa iso lainsäädännön muutos, jonka pitäisi helpottaa avuntarvitsijan hoitoonpääsyä niin, että Helsingin Psykoterapiainstituutti on vuonna 2006 perustettu yksityinen psykoterapia-alan koulutukseen erikoistunut oppilaitos. Osa koulutuksista toteutetaan yhteistyössä kesäyliopistojen ja amattikorkeakoulujen kanssa. Aktiiviopiskelijoita on rekisterissä yli 400. HPI:n koulutuskeskus sijaitsee Helsingissä, Vallilassa. Oppilaitoksen tärkeimmät palvelut ovat ratkaisukeskeinen psykoterapiakoulutus, ratkaisukeskeinen perheterapiakoulutus, valmistuneiden psykoterapeuttien täydennyskoulutus, psykoterapeuttisten valmiuksien erikoistumisopinnot, työnohjaajakoulutus sekä psykoterapiaklinikka (Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa). -Kaikki koulutukset pohjautuvat vaikuttamisen ja hyvinvoinnin erityisasiantuntemukseen, joka pohjautuu vankkaan psykoterapia- ja kouluttajaosaamiseen. Henkilökunnallamme on satoja vuosia yhteenlaskettua kouluttajakokemusta vaativien vuorovaikutustaitojen puitteissa, kertoo toimitusjohtaja John Pihlaja. useampi saisi apua vähemmillä byrokraattisilla järjestelyillä. -Kysyntää ja tarvetta on, sillä masennuksen on todettu olevan kasvava inhimillisen kärsimyksen aiheuttaja ja kasvava kansantaloudellinen kustannus Suomessa. Kaikille lääkkeet eivät sovi, tai ne voivat olla eettisistä tai muista syistä ei hyväksyttyjä. Tarvitaan lääkkeetömästikin toimiva masennuksen ensiapu ennen asioiden kroonistumista. Tällaisesta on aivan huutava pula siihen nähden mitä palvelujärjestelmä pystyy tuottamaan. Yksi ratkaisu tähän voisi olla lyhytterapeuttinen depressiohoitajakoulutus. Erityisesti jonojen lyhentämiseen ja ensiapuun olisi aivan todella iso tarve. -On tutkittu, että hyvä ja nopeavaikutteinen psykoterapia puree jopa lääkkeita nopeammin ja tulokset ovat kestävämpiä, koska lääkkeet vaikuttavat vain oireisiin. Tämän takia ei ole yllättävää, että pelkästään lääkkeillä hoidettavien oireet uusiutuvat paljon useammin kuin psykoterapialla hoidettujen. Joidenkin ihmisen kohdalla yhdistelmähoito on paras vaihtoehto, Pihlaja muistuttaa. Ratkaisuja asiakkaan omasta historiasta -Ihmisen elämään kuuluvat erilaiset tunne-elämän vaihtelut. Masennuskriisissä oleva ihminen on tyypillisesti unohtanut kaiken sen mistä hän on selvinnyt aikaisemmin ja minkä varassa hän on siinä onnistunut. Kun menneisyydestä kaivetaan ihmisen omat selviytymisen avaimet, samat asiat auttavat uudessakin elämäntilanteessa. Eli tässä tehdään näkyväksi se asiantuntijuus, joka ihmisellä jo on, mutta jonka tämä on unohtanut. Näin saadaan Pihlajan mukaan motivoituneita ja kestäviä ratkaisuja, sillä ihminen tulee omien elämäntaitojensa suhteen paljon valmiimmaksi kohtaamaan taas seuraavia elämän vaihteluita. -Tämä on useampien psykoterapioiden yhteinen ajatus, että syntyy oppimisvaikutus, joka varjelee elämän myöhemmiltä kolhuilta. Jos oireen lievityksen saa hyvällä hoidolla tutkitusti huomattavasti nopeammin kuin pitkillä hoidoilla, ja jopa nopeammin kuin lääkityksillä, niin pitäisihän sen kiinnostaa psykoterapeuteiksi aikovia ja myös heidän koulutuksiaan maksavia työnantajia. Helsingin Psykoterapiainstituutissa ollaan erityisen innostuneita lyhytterapeuttisesta depressiohoitajakoulutuksesta, sillä taitopainotteisesta ja vahvasti vuorovaikutteisesta koulutuksesta ammattilainen saa konkreettisia ja toimivia työvälineitä. Koulutukseen on kerätty ratkaisukeskeisen psykoterapian toimivia ytimiä ja helmiä. Esimerkkinä toimivaksi todetusta työtavasta on klassinen ratkaisukeskeinen poikkeuskysymys: milloin tämä oire on ollut lievempi?, mitä sinä silloin konkreettisesti teit?, miten se mitä sinä teit, helpotti asioita?, millä tavalla se vaikutti?, kuinka juuri silloin pidit yllä ihmissuhteitasi tai terveyttäsi?, kuinka sait sen silloin toimimaan?, mikä tuosta olisi sellaista mitä voisit tässä tilanteessa hyödyntää?. Poikkeuksen kautta saadaan näkyville se, mikä tässä ainutkertaisessa ihmisessä ja elämänkulussa on todistetusti toimivaa. Tällaisessa työtavassa asiakasta ei tarvitse ylipuhua. Ulkoapäin tuleva ohjaus ja neuvonta on tunnetusti heikosti motivoivaa ja voi jopa lisätä masennusta, Pihlaja opastaa. Eli hyvää tarkoittavat sukulaiset ja jopa ammattilaisetkin erehtyvät kannustamaan omilla neuvoillaan masentunutta ihmistä. Tämä on yksi niistä asioista, jonka suhteen pitää olla hyvin varovainen. On aina toimittava potilaan lähtökohdan ja kokemuksen ehdoilla, ettei tule ehdottaneeksi yhtään isompaa, kuin mistä potilas itsekin sillä hetkllä uskoo selviytyvänsä. Usein on lähdettävä tosi pienistä askelista. -Meillä on paljon kokemusta siitä mikä toimii ja mikä ei, niin potilaan kuin ammattilaisenkin toimijuuden vahvistamisessa. Käytämme paljon lavastuksia ja harjoituksia myös oikeiden asiakkaiden kanssa. Työnohjataan samalla prosessia niin, että varmistetaan opiskelijoiden turvallinen osaaminen. Jos ei ole välineitä, voi ammattilainenkin vaipua samaan näköalattomuuteen hoidettavansa kanssa, Pihlaja toteaa. Hänen mukaansa hyvä depressiohoitaja osaa erottaa myös ymmärrettävät, luonnolliset elämän alakulotilat, eikä lähde tarpeettomasti ruokkimaan sairaan identiteettiä, joka voi vähentää ihmisen toimintakykyä entisestään. Se mitä ihminen pystyy itse tekemään elämänsä hyväksi, muodostaa ratkaisukeskeisen psykoterapian yhden suurimmista ytimistä toimijuuden palauttaminen asiakkaalle. -Tämä tarkoittaa vastaavasti koulutuksissa toimijuuden palauttamista depressiohoitajalle, jotta tällä olisi konkreettista annettavaa potilailleen, kysymyksiä, keinoja ja verkostoja minne ohjata. Hoitojakson päätyttyä mietitään niitä asioita, jotka ovat tuoneet hyvää, auttaneet ja kuinka niitä voisi ylläpitää omassa elämässään myös lääkkeettömästi. Joissakin tilanteissa lääkehoito voi toki pelastaa ihmisen hengen. Lääkkeellä voidaan ehkäistä myös ihmisen joutuminen laitoshoitoon, jolloin tämä voidaan varjella laitostumisen haitoilta ja toisaalta oman sosiaalisen verkoston häiriintymiseltä. Toimitusjohtaja, psykoterapiakouluttaja John Pihlaja Valtavia säästöjä terapiapalveluiden järkevöittämisellä Rankasti yksinkertaistaen, jos esimerkiksi ihmistä vuodessa saisi käyttöönsä pitkän terapian rahat 100 terapiakäyntiin vuodessa, se tarkoittaa miljoonaa käyntiä, joista kelakorvaus on n. 48 euroa / kerta. Tämä tarkoittaisi jo 48 miljoonaa euroa vuositasolla. -Näistä ihmisistä yli puolet, %, selviäisi kerran lyhytterapialla takaisin töihin. Tässä vaiheessa puhutaan jo kymmenien miljoonien säästöistä. Kun tuohon päälle lasketaan vielä se, että ihminen saisi hyödyn puolta vuotta aikaisemmin, säästettäisiin noin työpäivää, kansantaloudelliselta arvoltaan vähintään 100 euroa /päivä, jolloin ollaan 50 miljoonan euron lukemissa. -Systemaattinen lyhytterapeuttisten menetelmien hyödyntäminen säästäisi näin kymmeniä miljoonia. Jos mukaan lasketaan työnarvo ja menetetyt verotuotot, ei 100 miljoonaa ehkä riitä, Unohtamatta säästöjä tarpeettomiksi jäävistä depressiolääkkeistä, Pihlaja innostuu. Ongelmallista on, että vastuut ja kustannukset hajautuvat kunnan ja valtion kesken. Sen lisäksi se vielä pirstoutuu sairaanhoito- ja keskussairaalapiirien sekä paikallisten mielenterveystoimien välillä, jolloin kenelläkään ei ole vaikutusvaltaa tehdä kertakorjausta valtakunnallisesti. Pihlajan mielestä olisi valtavasti potentiaalia vähentää inhimillistä kärsimystä ja tarpeetonta kuntatalouden rasitusta, ilman tilapäistäkään kustannusten lisäystä. Tämän tyyliset investoinnit ovat tutkitusti kannattavia. -London School of Economics laski taannoin, että mielenterveysammattilaisten koulutukseen sijoittaminen on tehokas ja tuottava kansantalouden investointi. Tuloksena saatiin aivan järkyttävän suuria tuottoja sijoitetulle pääomalle, joista ei teollisuuden maailmassa voida edes haaveilla. Koulutusinvestoinnit ovat niin tuottavia, että näitä varten kannattaisi ottaa kovallakin korolla lainaa. Vuosituotot olisivat valtavia jopa 30 %, kun teollisuudessa saatava tuotto sijoitetulle pääomalle harvoin ylittää 20 %. Britannian hallitus otti laskelmat vakavasti ja ammattilaisen täydennyskoulutus on jo käynnistynyt. Kokemusten kautta oppimista Psykoterapeuttisen taitojen opiskeluun sisältyy tyypillisesti 1 2 seminaaripäivää kuukaudessa, opittujen taitojen harjoittelua omassa asiakastyössä, kirjallisuutta, monimuoto-opetusta, jonka puitteissa mm. verkko-oppimisympäristöt ovat käytettävissä. -Varmistamme, että taitoja osataan sovittaa erilaisiin tilanteisiin erilaisten asiakkaiden kanssa. Kyseessä on hyvin käytännöllinen ja helposti arkeen juurtuva koulutus. Meillä ei ole juurikaan perinteisiä kalvosulkeisia, vaan yhdessä opiskelijoiden kanssa rakentuva kokemuksillinen tieto, mikä toimii ja mikä ei, lupaa Pihlaja. Kaikissa koulutuksissamme jo heti ensimmäiseltä seminaaripäivältä saa mukaan kättä pidempää, jota pääsee soveltamaan toimessaan välittömästi. Koulutusyhteisön menetelmät ovat potilaisiin nopeavaikutteisia, mutta myös koulutusmenetelmät ovat nopeita. -Kun työntekijä saa uusia työkaluja ja uudenlaista palautetta potilastyöstään, silloin haasteet ja pystyvyyden tunnot ovat tasapainossa. Työntekijänkin hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset ovat näkyviä.

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 HaikuLiisa Taideterapia toimiva menetelmä ennaltaehkäisyssä ja hoidossa HaikuLiisa tarjoaa palveluitaan yksilöille ja yhteisöille, jotka haluavat luovan toiminnan avulla lisätä elämänhallintaansa, yksilöille ja perheille, jotka haluavat edistää arjessa jaksamistaan sekä yhteisöille, jonka asiakkaina on syrjäytymisuhan alaisia ihmisiä -Syyskuussa Peltosaaressa, Riihimäellä, on käynnistynyt aluekehityshanke, jonka puitteissa pyritään syrjäytymisuhan alla olevien asukasryhmien arjessa selviytymiseen. Hankkeeseen on saatu opetusministeriön tukea ja toteutan sitä yhteistyössä Kansalaisopiston kanssa. Tässä sovelletaan taideterapeuttisia menetelmiä, käsittäen lähinnä luovaa toimintaa. Hankkeen puitteissa pyritään myös lasten ja nuorten aktiivisuuden parantamiseen, kertoo taideterapeutti Liisa Hakkarainen. Yhteistyötä hankkeen tiimoilta tehdään myös Koivukoti-yhdistyksen kanssa, jonka puitteissa päihde- ja moniongelmaisia asukkaita kannustetaan monipuoliseen toimintaan. -Peltosaaren alueella on todella paljon vuokra-asuntoja, jonne ongelmat ovat paljolti myös keskittyneet. Tarjoamamme toiminnan kautta pyritään parantamaan alueella asuvien ihmisten itsetuntoa ja heitä pyritään aktivoimaan, Hakkarainen selventää. Peltosaaren alueella sijaitsee kierrätyskeskus, josta on tullut alueen ns. olohuone. Olohuoneeseen on helppoa tulla. Tiistaisin on lapsille ja nuorille suuntautunut juttu ja torstaisin aikuisille tarinatupa. Keskiviikkoisin on järjestetty lisäksi aikuisten kerhoa, jossa käy enimmäkseen Koivukotiyhdistyksen tukikotien asukkaita. -Olen toiminut toimintojen vetäjänä ja toimeksiantajani on ollut Kansalaisopisto. Päihde ja moniongelmaisten kanssa mukana on ollut myös heidän virikeohjaajansa. Alueella toimii myös laajempi Peltosaariprojekti, joka käsittelee vieläkin isompia linjoja. Projektin tavoitteena on yhteistyökykyisyyden ja halukkuuden, luovuuden ja oikeudenmukaisuuden lisääminen. -Ihmisiä ei voida sijoitella uudestaan, vaan he asuvat siellä missä asuvatkaan. Pyrimme siis rakentavaan toimintaan. Tällä hetkellä toimintaa järjestetään kolmena päivänä, mutta jatkoa mietitään erilaisten kaupungin muiden toimijoiden sekä perusturvan kanssa. Yksilö- ja perheterapiaa sekä latausmatkoja - Tarjoan yksilö- ja perheterapiaa, olen koulutukseltani taide- ja psykoterapeutti. Minulla on vastaanotto Riihimäellä ja asiakkaani tulevat lähinnä Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Vihdistä ja Keravalta. Sain toimintaani juuri KELA-pätevyyden, Hakkarainen kertoo. Hakkarainen järjestää psykoterapeuttiystävänsä kanssa naisten latausmatkoja Lappiin. Latausmatkojen puitteissa osallistujille järjestetään matka ja majoitus matkan tavoitteena on uusien voimavarojen löytäminen arjen haasteisiin. -Toimimme matkalla ns. katalyytteinä, eli tarjoamme mahdollisuuden levähtämiseen. Reissut ovat noin viikon mittaisia ja ne järjestetään tyypillisesti elo- ja joulukuussa. Retket keskittyvät Levin Äkäslompolon alueelle. Retki pidetään hinnaltaan edullisena, katsomalla ajankohdat niin, etteivät ne sijoitu huippusesonkiin. Reissulla voi olla omissa oloissaan tai vaihtoehtoisesti osallistua yhteisille retkille ja tarinatuokioihin, joita aina tarpeen mukaan järjestetään. Paljon kysyntää yksityispuolelta -Varsinkin kuvataideterapiaa hakevat henkilöt ottavat minuun yhteyttä omatoimisesti, jatkossa luultavasti kunnan puolelta tulevat yhteydenotot tulevat lisääntymään. Työnohjauksellisesti erilaiset luovuuspajat soveltuvat alan toimijoille, työntekijöille, mutta toki myöskin asukkaille. Mitä taideterapia on käytännössä? -Kyseessä on psykoterapian apukeino. Monelle henkilölle voi olla kriisitilanteessa hyvin vaikeaa sanallisesti ilmaista mikä on vialla, varsinkin jos kriisin yhteydessä laukeavat jotkut lapsuudessa koetut hankalat asiat, joille ei löydy sanoja. Taideterapiassa eri materiaalien ja värien käyttäminen auttaa ihmistä ilmaisemaan omia tuntemuksiaan. Ilmaisun tapa paljastaa ihmisestä eri asioita. Samalla asiakas itse oppii pikkuhiljaa näkemään omat ongelmansa ja asiat työstyvät tapaamisten välillä. Pikkuhiljaa asiakas tajuaa mitä on tapahtunut ja myös löytää keinot eteenpäin menemiseen, Hakkarainen valaisee. Kyseessä on varsin hyödyllinen hoitomuoto, jota voidaan soveltaa mm. vaikeasti vammaisten ihmisten hoidossa. Vaikeasti vammaisilla on muutenkin rajoittunut mahdollisuus kommunikointiin, joten tätä kautta voidaan löytää erilaisia ilmaisutapoja, nähdä asiat eri valossa sekä löytää uusia voimavaroja itsestään. Luova toiminta yhtä tärkeää kuin liikuntakin -Vastaanotto on yksi palvelumuodoista, jonka lisäksi järjestän taideterapiakursseja mm. eri oppilaitoksissa. Taideterapia voi toimia ennaltaehkäisevänä hoitotyönä, joka on eritäin tärkeää, sillä ihmiset voivat tutustua itseensä paremmin taideterapiakurssin avulla. Tällä hetkellä vedän Riihimäen kansalaisopiston kursseja, joita voidaan toki järjestää muissakin oppilaitoksissa. Lisäksi toimin erilaisissa aluekehityshankkeissa, joista yhden osa-alueen muodostaa yhteisötaide, eli voimauttava toiminta erilaisissa asukasyhteisöissä, Hakkarainen toteaa. Riihimäen taidemuseossa on järjestetty aikuisten maalaustyöpajaa, jossa ajatuksena on taiteesta terveyttä tai hyvinvointia. Tässäkin on kysymys ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Luovan toiminnan avulla mielen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointikin liikunnan kautta. -Tarjoan lisäksi päivätoimintaa erityisryhmille, kuten vaikeavammaisille ja muistihäiriöisille, joille taideterapia on hyvin tärkeä apuväline itseilmaisun lisääjänä. Tämä tuo myös uusia resursseja hoi- tohenkilökunnallekin toimia asiakkaidensa kanssa. Luova toiminta mahdollistaa erilaisten tunteiden purkautumisen, kuten turhautumisen ja jopa vihankin, jota kasautuu erityisesti kiireisessä työelämässä. -Olisi tärkeää, että ihminen oppisi purkamaan tätä luovan toiminnan avulla rakentavasti. Oman tunneskaalan säilyttäminen on tärkein asia mitä taideterapia antaa, eli että ihminen ei kiellä negatiivisiakaan tunteitaan. Kyseessä on terveen itsetuntemuksen lisääntyminen. Hakkaraisen mukaan on todettu, että jos koko ajan ajattelee vain suorittamista, vähenee aivojen luovan puolen toiminta, jolloin myös ihmisen yleinen jaksaminen hiipuu. Kyseessä on ihmisen yleistä jaksamista ylläpitävä asia, kun ihminen huolehtii aivojen luovan toiminnan ylläpidosta. Tunteet voivat purkautua rakentavasti, tai ei niin rakentavasti, mutta luovan toiminnan kautta tunteiden purkautuminen voidaan saada hyväksyttävämpään muotoon, niin ettei se vahingoita toisia ihmisiä. -Parhaimmillaan taideterapia tuottaa mielihyvää, mutta vähintäänkin se antaa ihmiselle tämän koko tunneskaalan käyttöön ja pitää sen elinvoimaisena. Jos toinen aivopuoliskokin on täysin käytössä, tukee se työkyvyn säilymistä. HaikuLiisa Jupiterinkatu 5a B Riihimäki Liisa Hakkarainen p liisa.hakkarainen@ihaiku.fi Mielenterveysmessut Wanha Satama, Helsinki Olemme messuilla mukana osastolla P 12. Tervetuloa!

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Päihteettömät päivät - laadukkaampi elämä! Mielenterveysongelmat sekä niiden hoito ja kuntoutus ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosikymmeninä. Kuntoutuksessa oleellisena näkökulmana on pidetty yksilön oikeutta mahdollisimman hyvään elämään: oikeutta onnellisuuteen, itsenäisyyteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Tämän hetken kuntoutuksen peruskysymyksenä nähdään se, miten voidaan turvata sellaiset kuntoutuspalvelut, jotka ovat eettisesti korkeatasoisia ja jotka pyrkivät yksilön hyvään ja samalla toteuttavat yhteiskunnallista hyötynäkökohtaa. Lappeenrantalaisen Pulsan hoitokodin toiminnanohjaajan Katja Siiskosen mielestä kuntoutuksen tehtävänä tulisi olla kuntoutumismotivaation ylläpitäminen ja asiakkaan auttaminen omaa elämänsä koskevien tavoitteiden asettamisessa ja näihin tavoitteisiin pääsemisessä. Kristilliseltä pohjalta toimiva Pulsan Hoitokoti on Pulsan Hoitokotiyhdistys ry:n ylläpitämä yksityinen hoitokoti. Pulsan hoitokotiyhdistys kuuluu Sininauhaliiton jäsenjärjestöihin. Hoitokoti tarjoaa päihteettömän ympäristön mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, vankilasta vapautuville sekä asunnottomille miehille ja naisille. 13 paikkainen hoitokoti sijaitsee Lappeenrannassa vanhan Ylämaan tien varrella, kauniin maaseudun ja rauhallisen luonnon keskellä. Hoitokoti on historiallisesti merkittävä asemakylä ja hoitokodin päärakennus on vanha rautatieasema. Vanha miljöö on nyt uudiskäytössä, kun Pulsan asemakylän satavuotiaita rakennuksia on kunnostettu hoitokodin käyttöön. Lappeenrannan keskustaan on matkaa noin 23 km. Pulsan hoitokodissa on 4 työntekijää. Toiminnanohjaajan lisäksi on kaksi sairaanhoitaja/ ohjaajaa ja yksi ohjaaja. Pulsan hoitokodissa kuntoutus on arjen kuntoutusta -Asiakkaan kannalta keskeisimpinä tavoitteina on parantaa ja turvata työ- ja toimintakykyä sekä lievittää mielenterveyden häiriöitä. Osatavoitteena on sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen ja elämänhallinnan kohentaminen. Kun ihminen eristäytyy yhteiskunnasta, siitä seuraa syrjäytyminen. Tämä on mahdollista hyvinkin lyhyessä ajassa. Kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä olisi mahdollista tehdä edullista ennaltaehkäisevää työtä. Tätä olisi mm. ryhmätoiminta, jossa vertaistuella autettaisiin elämän kriiseissä selviytymään ilman alkoholia tai muita päihteitä ja riippuvuuksia, Siiskonen korostaa. -Hoito ja kuntoutus perustuvat yhteisöhoidon periaatteelle. Työtoiminnan lisäksi on mahdollisuus ryhmä- ja yksilökeskusteluihin. Kuntoutus toteutetaan yhteistyössä Päihdeklinikan, sosiaalitoimen, työvoimapalvelukeskuksen, mielenterveystoimiston ja terveyskeskuksen kanssa, Katja Siiskonen selvittää. Tuloksekas päihdetyö edellyttää sekä faktatietoa että vuorovaikutustaitoja. -Panostamme toiminnallisuuteen. Tämä ainutlaatuinen historiallinen ympäristö luo tänne paljon järkevää tekemistä, huoneissa on mm. lämmitettäviä uuneja, iso piha-alue vaatii kesällä ruohonleikkausta ja talvella lumitöitä Siiskonen kuvailee. Kuntoutumiseen tarvitaan aina asiakkaan oma motivaatio Asiakkaan oma motivaatio elämäntapojen muuttamiseen on oleellista kuntoutumisen kannalta. Motivaation heräämisestä tiedetään aika vähän, mutta kuntoutujien elämäntari- noissa on lähes aina mukana toivon herääminen pitkäänkin jatkuneen epätoivon jälkeen. Katja Siiskonen painottaa, että toiveikkuuden ylläpitäminen on kuntoutumista tukevan vuorovaikutuksen kannalta tärkeää. Samalla hän toteaa, että motivaatiota ei kuitenkaan voi kenelläkään antaa eikä lahjoittaa. Tästä syystä olisi tärkeää päästä hoitoon silloin kun itsellä on motivaatio muutokseen. -Kun motivaatio ja toivo paremmasta tulevaisuudesta ymmärretään kuntoutusprosessin keskeisimpänä tekijänä, uskotaan jokaisen ihmisen mahdollisuuksiin kasvaa ja kuntoutua, Katja Siiskonen painottaa. Pulsan hoitokoti Pulsan Aseman Tie Pulsa p info@pulsanhoitokoti.com Vasemmalla toiminnanohjaaja Katja Siiskonen ja oikealla sairaanhoitaja/ohjaaja Päivi Merisaari Kuntoutuksellista asumisja terapiatoimintaa PSYKO-TEAM KOULUTUS OY järjestää Helsingissä, Finlandia-talossa seminaarin Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja muille aiheesta kiinnostuneille MERKITYKSELLISET MIELIKUVAT EHEYTYMISEN VOIMAVAROINA OHJELMA TORSTAINA LOIMUPELTO OY on 15 - paikkainen toiminnallinen ja kuntoutuksellinen hoito/kuntoutuskoti Nurmeksessa. Asiakkaitamme ovat: psyykkisistä sairauksista kärsivät henkilöt sairaaloissa/kotihoidossa olevat henkilöt loma- ja ns. vuorotteluhoitopaikkana tuettua asumista tarvitsevat henkilöt päivittäistoimintaa tarvitsevat henkilöt muuta kyseeseen tulevaa kuntouttavaa hoitoa tarvitsevat henkilöt henkilöt, jotka tarvitsevat tukea päihteettömyyteen SEMINAARIN AVAUS Psykoanalyytikko, koulutusryhmäpsykoanalyytikko Maija Leinonen VAIENNETUT TRAUMAATTISET KOKEMUKSET SUKUPOLVELTA TOISELLE SIIRTYVÄNÄ TAAKKANA PsL, koulutuspsykoanalyytikko Pirkko Siltala Väliaikatarjoilu SISARUSSUHTEIDEN MERKITYS ELÄMÄNKAAREN AIKANA Psykol.tri, koulutuspsykoanalyytikko Mirja Malmberg Lounas NUORUUSIKÄINEN PSYKOTERAPIASSA - MATKA TOIVOTTOMUUDESTA KOHTI TOIVOA LT, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Jaana Ruuska Väliaikatarjolu KEHON HUOMIOIMINEN PSYKOTERAPEUTTISESSA HOIDOSSA - KÄYTÄNNÖN SOVELLUTUKSIA Psykoterapeutti Laila Piironen OHJELMA PERJANTAINA PARANTAVA VUOROVAIKUTUS LASTEN PSYKOTERAPEUTTISESSA HOIDOSSA LT, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen Väliaikatarjoilu KEHOTUNTEMUKSISTA MERKITYKSELLISIIN MIELIKUVIIN - MENTALISAATIO PSYYKKISENÅ KYKYNÄ KM, FM, projektipäällikkö Minna Juutilainen Lounas SIETÄMÄTTÖMÄN TUNNETILAN SIIRTÄMISESTÄ JA SIJOITTAMISESTA - NÄKÖKULMIA PROJEKTIIVISEEN IDENTIFIKAATIOON Psykologi, yksilöpsykoterapeutti, koulutusryhmäpsykoanalyytikko Pertti Muurinen Väliaikatarjoilu RYHMÄPSYKOTERAPIA VAIKEIDEN ELÄMÄNKOKEMUSTEN HOIDOSSA Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, koulutuspsykoanalyytikko Ritva Pölönen Sitova ilmoittautuminen mennessä kotisivuilla olevan ilmoittautumislomakkeen välityksellä ( Kotisivuilla on myös yhteystiedot ja lisätietoja mm. majoitusvaihtoehdoista. Kaarlonkatu 5, Nurmes puh , hoitokoti.loimupelto@oyk.fi Osallistumismaksu on 360 euroa + alv 23 % (yht. 442,80 euroa) koko seminaarin ajalta ja 210 euroa + alv 23 % (yht. 258,30 euroa) yhdeltä päivältä. Seminaarissa jaettava luentomateriaali sekä ruokailu- ja väliaikatarjoilut sisältyvät hintaan. TIEDUSTELUT SEMINAARIIN LIITTYEN: Maija Leinonen tp. (09) , gsm , maija.leinonen@kolumbus.fi

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Tiedotuskampanja käynnistyi netissä Voitamme masennuksen! Paluu työhön turvallisin mielin Netissä toimiva tiedotuskampanja Voitamme masennuksen! Paluu työhön turvallisin mielin on käynnistynyt. Nettisivut ovat tällöin nähtävissä osoitteessa mtkl.fi/paluutyohon.fi. Kampanjan teemana on masennuksesta toipumiseen liittyvän työhön paluun edistäminen sosiaali- ja terveysaloilla. Se on suunnattu ensisijassa sairaan-, lähi- ja perushoitajille sekä heidän esimiehilleen, työnantajilleen ja läheisilleen. Myös muissa ammateissa toimivat hyötyvät sivustolla olevasta tiedosta. Kampanjan perusviestit ovat: Masennustoipilaan on mahdollista palata turvallisin mielin työpaikalle. Työntekijän masennussairaus koskettaa koko työyhteisöä. Sairauden avoin ja asiallinen käsittely lisää yhteisön hyvinvointia. Hyvä työyhteisö tukee eri keinoin masennustoipilaan onnistunutta työhön paluuta ja työssä pysymistä. Kampanjan ytimenä on Mielenterveyden keskusliiton sivujen yhteydessä oleva kampanjasivusto. Se koostuu muun muassa hyvän työyhteisön elementeistä, asiantuntijoiden blogikirjoituksista ja masennuksen sairastaneiden työhön palanneiden selviytymiskertomuksista. Sivustoa täydentävät sosiaalinen media sekä työpaikoilla jaettavat kortit ja sähköiset julisteet, joita jokainen voi tulostaa työpaikalleen. Fagernäs, Palomäki, Sinnemäki uusi blogi joka viikko! Sivustolle on syksyn aikana ilmestynyt uusi blogi joka torstai ja kirjoittajat ovat suomalaisen työelämän vaikuttajia. Sivuston Blogit-osiosta löytyvät Elinkeinoelämän keskusliiton johdon neuvonantajan Leif Fagernäsin, kansanedustaja Tarja Tallqvistin, europarlamentaarikko Mitro Revon ja Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesolan blogit. Heidän jälkeensä tuli SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäen, työministeri Anni Sinnemäen ja Suomen Yrittäjien Jussi Järventauksen vuoro. Työyhteisö on avainasemassa Koko työyhteisö vaikuttaa siihen, miten toipilaan paluu sujuu. Esimiehen ja kollegojen asiallinen ja kannustava suhtautuminen on tärkeää onnistuneeseen paluuseen. Lähiesimiehen rooli ja käyttäytyminen on ratkaisevan tärkeää, jotta työhön palaaja pääsee onnistuneesti kiinni työhön ja työyhteisöön. Työtä voi myös haluttaessa ja jos työyhteisöllä on siihen valmiuksia muokata masennustoipilaalle monin eri tavoin. Jos palaa vakavan masennuksen jälkeen sairauslomalta töihin, tärkeää on tunne siitä, että selviytyy arjesta. Jotta töihin palaava pystyisi hoitamaan työnsä niin hyvin kuin mahdollista, työyhteisön on oltava valmis joustamaan siis myös tiedettävä asiasta jotain. Palaaja kuitenkin itse päättää, mitä hän kertoo sairaudestaan - vai kertooko. Monilla työpaikoilla avoimuus ei ole mahdollista. Siksi olisikin hyvä, jos työpaikoilla valmistauduttaisiin jo ennen kuin tässä tilanteessa ollaan siihen, että sairastuminen on mahdollista ja paluu toipumisen jälkeen turvallista. Juliste työpaikalle Henkinen hyvinvointi työpaikalla koostuu monesta tekijästä. Siihen vaikuttavat masennustoipilaan itsensä lisäksi esimies ja kollegat. Tärkeää on sekin, miten työpaikalla on tapana käyttäytyä toisia kohtaan ja miten toisille puhutaan. Tästä aiheesta on tehty juliste Millaista puhetta - sellainen työyhteisö. Sen voi tulostaa kampanjan nettisivuilta työpaikan taukohuoneeseen tai muuhun sopivaan paikkaan. Mielenterveyden keskusliitto toteuttaa kampanjan Työsuojelurahaston tuella ja yhdessä Suomen Mielenterveysseuran ja Omaiset Mielenterveystyön tukena keskusliiton kanssa. Lisätietoja: Mikkelin Palvelukoti MIKKELIN Ky PALVELUKOTI KY Seija Niiranen -Mielen kodikkuutta- Pitkäjärvenkatu 28, MIKKELI 24 vuoden ajan Puh , Kodit ovat kauniilla Pitkäjärven omakotialueella palvis@surffi.fi 2,5 km Mikkelin torilta. Miukinkatu 1, TORNIO Tapio Vanhainen, puh Toimimme omissa Eedi tiiliverhoilluissa asumispalvelut kiinteistöissä: oy avaa Restainranta 11 paikkaa + yleiset tilat tapio.vanhainen@pp.inet.fi Pikkolo 3 paikkainen seitsemän pienkoti uudentyyppistä sekä ryhmäkotia 1 asunto jossa mielenterveyskuntoutujille. on erillinen sisäänkäynti MIELENTERVEYS- KUNTOUTUSTA Kaskimaan hoivakoti Oy Karjaan Kerttuli Tammisaarentie 510, Karjaa Fax Liisi Teräväinen puh Sähköposti/E-post: liisi.teravainen@kaskimaanhoivakoti.fi Meillä on voimassaoleva sopimus Mikkelin kaupungin kanssa 12 Ryhmäkodit paikasta. vastaavat eritasoista tukea ja ohjausta tarvitsevien kun- Joka päivä on tukena ammattitaitoinen toutujien tarpeisiin. henkilökunta. Vaihtoehtoina on vaativa tehostettu palvelu-asuminen, tehostettu palveluasuminen tai palveluasuminen. MIKKELIN PALVELUKOTI Uutta on talon KY toiminta-konsepti, Seija joka Niiranen tuo talon asukkaat ja ympäröivän yhteiskunnan tiiviiseen yhteis-toimintaan. Pitkäjärvenkatu MIKKELI Asuminen perustuu puh. 015 yksilölliseen , kuntoutus-suunnitelmaan, joka laaditaan asukkaan palvis@surffi.fi voimavaroja tukien. Tukea saa arjen hallintaan, sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja suuntautumiseen kohti yhteiskuntaa. Kuntoutumisen edetessä asukas saa enemmän vastuuta ja itsenäisyyttä. Ryhmäkodit tarjoavat jokaiselle turvallisen oman huoneiston ja saniteettitilat. Käytössä ovat myös kodikkaat oleskelutilat, keittiö, atk-piste, kuntosali, sauna sekä vaatehuoltotilat. Kiinteistön yhteistilat sekä viihtyisäpiha-alue harrastemahdollisuuksineen tukevat asumisen mielekkyyttä. Asukas voi asua samassa ryhmäkodissa koko kuntoutumisensa ajan. - Mielen kodikkuutta - 25 vuoden ajan! Monialainen asuinympäristö tarjoaa runsaasti kuntouttavia elementtejä sekä ympäristöön että tarjolla olevaan tukeen liittyen. Tarjolla on mm. ohjattua ryhmätoimintaa, vertais-ryhmiä ja taideterapiaa. Kuntoutumista tukee myös mahdollisuus osallistua työtoimintaan kiinteistössä ja sen ympäristössä. Tilat sijaitsevat Espoossa palveluiden ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä. Lisätietoja ryhmäkodeista ja asukkaaksi hakeutumisesta löytyy verkko-sivuiltamme. IMATRAN PALVELUKOTI Valionpuisto / Hk OY Vuoksenkoto / Hk Honkaharju Imatra Puh Valionkuja Imatra Puh Päivystys / Hk Kodinomainen ympäristö Yksilölliset kuntotus-suunnitelmat Monialainen kuntoutumisen tuki Erinomainen sijainti Espoossa Lue lisää osoitteessa Sosiaali- ja kuntatalous Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma kuopio.kustannus@ yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Toni Valha puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Ani Tiirikainen Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitelähde: Itella, TGM Yrityskohderyhmät

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sähäkkää kuntoutusta Sähäkkä on tuonut psykiatriseen asumispalvelukenttään uusia innovatiivisia toimintamalleja ja prosesseja sekä yhdistänyt ja kehittänyt jo olemassa olevia kuntoutuskeinoja. Sähäkän malli luotiin alunperin itsenäistyville nuorille mielenterveyskuntoutukseen, mutta toimintamalli haastaa myös alalla jo pitkään toimineet palvelukodit monipuolisuudella ja tuloksellisuudellaan. Tuloksellisella kuntoutuksella on merkittävä vaikutus yksittäisen nuoren näkökulmasta sekä yhteiskunnallisesti rahassa mitattuna. -Jos yksittäisen nuoren kuntoutusta ajattelee prosessina, jossa osallisena on kolme osapuolta; nuori, joka tulee kuntoutumaan, Sähäkkä, joka kuntoutuspalvelua tuottaa ja kotikunta joka maksaa kuntoutuksen, niin tuloksellinen kuntoutus ratkaisee parhaimmillaan kaikkien osapuolten ongelmia. Kunnalle on miljoonien eurojen kysymys, miten nuori, kunnan asukas, asettuu janalla työssäkäyvä veronmaksaja tehostettua asumispalvelua tarvitseva eläkeläinen, Sähäkän toinen yrittäjä Janne Vuolukka selvittää. -Tukeminen ja ohjaus opiskeluun, työelämään tai työtoimintaan ovat myös oleellinen osa Sähäkän toimintaa. Sähäkkä tekee aktiivisesti yhteistyötä lähialueiden oppilaitosten ja muiden nuorille kohdennettujen tukipalvelujen edustajien kanssa. Kun itsenäiseen elämään siirtyminen tuleen ajankohtaiseksi, valmistellaan oma asuminen ja mahdollinen avohoito yhdessä nuoren kanssa, Vuolukka kertoo. Sähäkälle tuloksellisen kuntoutuksen tekeminen tuo kahdenlaista hyötyä - Nuori, joka saadaan itsenäiseen elämään ja siellä myös pärjäämään, on parasta mahdollista mainosta Sähäkälle, Vuolukka vakuuttaa. -Työntekijät näkevät työn tuloksen ja voivat aidosti kokea tekevänsä työtä jolla on merkitys. Tämän johdosta työntekijämme ovat sitoutuneita ja motivoituneita, Vuolukka jatkaa. Sähäkän toiminnan ensisijainen tavoite on nuoren kuntoutuminen itsenäiseen elämään Sähäkkä tarjoaa kuntoutuksen tarpeen arviointia, suunnittelua ja toteutusta. Sähäkän kuntoutusmenetelmät palvelevat erityisesti nuoria, joiden tuen ja ohjauksen tarve on itsenäistymisen, arjenhallinnan, sosiaalisen kanssakäymisen tai mielenterveysongelmien osa-alueilla. - Toiminta tapahtuu yhteistyössä nuoren, hänen lähiverkostonsa sekä lähettävän tahon ja kotikunnan edustajien kanssa. Omaohjaajuus, vertaistuki, lääkehoito, CRT-menetelmä sekä erilaiset kuntoutukselliset ja luovat ryhmät muodostavat yhdessä monipuolisten työ- ja vapaa-ajantoimintojen kanssa laaja-alaisen kuntoutuskokonaisuuden, jota hyödynnetään kuntoutuksen toteutuksessa nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan. -Sähäkän kuntoutumispolku muodostuu neljästä eri tavoin tuetusta yksiköstä. Eritasoisesti tuetuilla asumisyksiköillä mahdollistetaan tilanteen mukainen, portaittain etenevä kuntoutumisprosessi, jossa nuori voi harjoitella itsenäistä selviytymistä ja vastuunottoa turvallisesti. Tavoitteena on luoda nuorten kuntoutukseen Sähäkkä franchising-ketju -Lisääntyvä nuorten pahoinvointi ja toisaalta taas kuntien jatkuvasti tiukkeneva taloustilanne pakottavat etsimään uusia edullisempia tapoja puuttua kasvavaan ongelmaan. Toimintamallin siirtämisestä on jo rohkaisevia kokemuksia Kuntoutumiskoti Malttian osalta. Malttia Oy on Sähäkän konseptilla toimiva psykiatrinen kuntoutuskoti. Ainoa ero Sähäkän malliin on, että Malttia on yli 30 vuotiaille mielenterveyskuntokujille, Vuolukka kertoo. -Ensimmäisen Sähäkkä- ketjun uuden yrittäjän ja kaupungin kanssa neuvottelut ovat jo pitkällä. Toteutuessaan se pakottaisi muuttamaan nykyistä, kehityksestä pysähtynyttä palvelukotitoimintaa koska jatkossa kuntoutujia ohjautuisi huomattavasti vähemmän tehostetun asumispalvelun piiriin. Toteutuessaan kuntoutusketju myös säästäisi yhteiskunnan rahoja merkittävästi, Janne Vuolukka vakuuttaa. Yhteystiedot: Sähäkkä Oy Haapavesitie 813, Ylivieska Janne Vuolukka, puh Sähköpostit: janne.vuolukka@sahakka.fi Sähäkkä on kuntouttavaa asumisvalmennusta tarjoava palvelukokonaisuus erityistä tukea tarvitseville, itsenäistyville vuotiaille nuorille aikuisille, joilla nähdään valmiuksia ja motivaatiota kuntoutumiseen. Sähäkkään voi tulla koko maan alueelta kenenkään kotikunta ei muutu kuntoutusjakson aikana Kuntoutumispolku alkaa useimmiten kuntoutumiskodista, jossa nuori saa runsaasti tukea kuntoutumiseen sitoutumiseen ja ohjausta tarpeitaan vastaaviin arjenhallinnan osa-alueisiin. Sähäkän kuntoutumiskoti sijaitsee Ylivieskan Kantokylällä, 800 neliön koulukiinteistössä, joka on remontoitu vuonna 2006 kuntoutumiskodin tarpeita vastaavaksi. Kodinomaisessa 12-paikkaisessa yksikössä on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Sähäkän moniammatilliseen kuntoutustyöryhmään kuuluu 12 ohjaajaa. Toimintaterapeutin, sosionomin ja kolmen sairaanhoitajan lisäksi Sähäkässä työskentelee yhteensä kuusi mielenterveys- ja lähihoitajaa sekä artesaani työtoiminnan ohjauksessa. Konsultoiva psykiatri käy kerran kuussa ja vastaa nuorten lääkehoidosta. Psykologi on käytettävissä tarpeen mukaan. Asuin- ja yhteistilojen lisäksi kuntoutumiskodissa on monipuoliset toiminnalliset tilat, mm. punttisali, bändi- ja tekstiilityötila. Samassa pihapiirissä ovat vuonna 2008 valmistuneet työtilat, joissa on puu- ja metallityöverstaat.

7 Kuntoutuminen on yksilöllinen muutosprosessi, joka etenee itse asetettujen tavoitteiden ja omien voimavarojen mukaan. Mielenterveyskuntoutuja on oman elämänsä ja oman kuntoutumisensa paras asiantuntija. Kuntoutumisen tueksi on saatava tilaa, aikaa, erilaisia vaihtoehtoja ja tukea kokemusten jäsentämiseen, saadun tiedon miettimiseen ja oman elämäntilanteen selkiyttämiseen. Salokoti on yksilöllisen elämisen ja inhimillisten perustarpeiden tyydyttämiseen pyrkivä yhteisöhoidollinen kodinomainen, tehostetun palvelun ja ympärivuorokauden valvottu asumisyksikkö. Salokoti sijaitsee Imatralla ja on keskittynyt aikuisten mielenterveyspotilaiden kuntouttamiseen. Asukaspaikkoja Salokodissa on 19. Kuntoukseen voidaan ottaa asukkaita kaikkialta Suomesta. Salokoti aloitti toiminnan vuonna 1999 Salo-Issakassa, vanhassa rajavartioston päärakennuksessa, josta Salokoti nimikin on lähtöisin. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Salokoti kuntouttaa itsenäiseen ja ihmisarvoiseen elämään Nykyisin Salokodin toimitilana on vuonna 1989 Vuoksenniskalle valmistunut rakennus, joka on aiemmin toiminut hotellina ja ravintolana. Asukkailla on omat n. 19 m2 peruskalustetut huoneet, joista löytyy myös oma WC ja suihku. Tavoitteena on arkielämän sujuminen kuntoutujan voimavaroja tukien Mielenterveyskuntoutus turvaa mielenterveyden ongelmista kärsivän kuntoutuksen jatkuvuuden yhdessä kuntoutujan, hänen läheistensä sekä moniammatillisen hoitotiimin kanssa, Salokodin toimitusjohtaja Saija Hämäläinen määrittelee. Vastaavana hoitajana toimii Pasi Sotarauta. - Toimintamme periaate on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omatoimisuuden tukeminen sekä luottamuksellisuus. Tavoitteena on tarjota asuinympäristö, jossa asukkaat ja henkilökunta luovat yhdessä kodinomaiset ja turvalliset puitteet. Meillä kohtaavat ammatillinen osaaminen ja kuntoutujan oma kokemuksellinen asiantuntemus, Hämäläinen toteaa. - Henkilökuntaan kuuluu niin lähi- kuin sairaanhoitajiakin ja he toimivat ensisijaisesti asukkaiden ohjaajina. Henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. Henkilökuntaan kuuluu myös keittiöemäntä. Kaikki ruoat ja leivonnaiset tehdään Salokodin keittiössä. Meillä on sekä vapautta että vastuuta - Yhdessä asukkaan kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään hänen taidoilleen ja tasolleen soveltuvat tavoitteet, kuten työtehtävät sekä velvollisuudet palvelukodin omassa toiminnassa. Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma virittää toivoa, antaa tavoitteen ja keinot sekä tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta edistymisestä. Kuntoutujan työ- ja toimintakykyä tuetaan antamalla tietoa omasta sairaudesta ja kannustamalla itsehoitoon ja terveellisiin elintapoihin, Saija Hämäläinen tähdentää. Ensiarvoisen tärkeää tukea ja ohjata arkisten elämäntilanteiden opettelemista, kertaamista ja jo opittujen taitojen ylläpitämistä. On myös annettava vastuuta omista asioista mahdollisuuksien mukaan. Se lisää omanarvon tuntoa ja kasvattaa itsetuntoa, Hämäläinen vakuuttaa. - Säännöllinen viikko- ja päiväohjelma rytmittää toimintaa, suuntaa huomion tulevaisuuteen ja ehkäisee poikkeavaa vuorokausirytmiä sekä passiivisen toimettomuuden syntyä. Osallistuminen yksikön arkisiin asioihin palauttaa realiteetit, auttaa säilyttämään sosiaalisia taitoja ja samalla voi saada palautetta suorituksista, Saija Hämäläinen luonnehtii Salokodin toimintaa. Osoite: Kaunolankuja 1, Imatra puh: salokoti@gmail.com Kaislakoti- Toipumisen tiellä Nykyaikainen elämäntapa näyttää altistavan ihmisiä yhä helpommin erilaisille riippuvuuksille. Lisääntyneet päihdeja huumeongelmat ovat luonteeltaan läpäiseviä. Ne koskettavat kaikkia niitä sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, jotka työskentelevät ihmisten kohtaamisen ja tuen kanssa. On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan puuttua jo siinä vaiheessa, kun ongelmaa ei ole vielä määritelty ongelmaksi. Toisaalta on hyvin tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua siinä vaiheessa, kun hänellä on tarve siihen. Tämä edellyttää eri toimialojen laaja-alaista päihdeosaa- mista. Ikkalassa, kauniissa maalaismaisemassa, Hiirlammen rannalla toimiva Kaislakoti on tehostetun asumispalvelun yksikkö, joka toimii päihde- ja mielenterveys asiakkaiden kuntoutus- ja hoitokotina. Ikkala sijaitsee läntisellä Uudellamaalla Nummi-Pusulan kunnassa. Tavoitteena edistää ihmisten eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisenä ja yhteisöllisenä kuntoutuksena - Asiakkaan kuntoutukseen kuuluu päihdekuntoutuksen ohella arkipäivän hallinta, turvallisuus, mielekäs toiminta, ystävyyssuhteiden vaaliminen ja kartoittaminen, omatoimisuuden ylläpitäminen, riittävät hoito- ja tukipalvelut. Hoitokodin eettisten periaatteiden; turvallisuus, päihteettömyys, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys tarkoituksena on auttaa yksilöä kuntoutuksen kautta päihteettömyyteen ja sopeutumaan yhteisöön ja yhteiskuntaan turvallisessa ja luottamuksellisessa kodinomaisessa ilmapiirissä, toimitusjohtaja Heidi Kinnunen kertoo. - Mottomme Päihteettömän arjen tukemista ammattitaidolla turvallisessa ympäristössä kuvaa hyvin toimintaamme, Heidi Kinnunen määrittelee. Asukasta rohkaistaan ja tuetaan omatoimiseen elämään -Toimintamme perustuu henkilökohtaisiin hoito- ja palvelusuunnitelmiin: kuntoutussuunnitelmaan ja viikko-ohjelmaan. Kuntoutuksen aikana etsitään yhdessä asiakkaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden väärinkäytölle ja uutta suuntaa elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio. Asiakasta tuetaan kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja päihteettömiin selviytymismalleihin. Kuntoutusjaksolla asiakkaalle tehdään kuntoutussuunnitelma, jossa kuntoutuksen kulku suunnitellaan yhdessä asiakkaan, Kaislakodin moniammatillisen henkilökunnan ja päihdehuollon avopalvelujen kanssa, Kinnunen selvittää. Kaislakodissa voi asua kuntouttavan ajan tai pysyvästi - Hoidamme asukkaitamme ympärivuorokautisesti Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja panostamme jatkuvasti myös itsemme kehittämiseen ja jatkokoulutukseen. Kaislakodissa voi suorittaa myös lähihoitajakoulutuksen näyttöjä ja harjoittelujaksoja. Käytössämme on omahoitaja- järjestelmä. Kaislakodissa toimii vastuusairaanhoitajana psyk. sairaanhoitaja Tiina Reijo joka tekee tiivistä yhteistyötä, hoitavien lääkäreiden kanssa. Hoitohenkilökuntamme huolehtii asukkaiden vaativistakin sairaanhoidollisista tarpeista. Fysioterapeuttimme vastaa asiakkaiden fyysisestä kuntoutuksesta yhdessä hoitohenkilökuntamme kanssa, Kinnunen selvittää. -Asukaspaikkoja on yhteensä 26 kpl, sekä perheasunto, jolloin voimme tarjota myös yksityisempää asumista esimerkiksi aviopareille ja perheille. Huoneemme ovat valmiiksi kalustettuja mutta halutessaan asukas voi tuoda omat kalusteensa ja tavaransa mukanaan. Asukkaat huolehtivat yleisten tilojen sekä omien huoneittensa siisteydestä henkilökunnan avustuksella. Oman lemmikkieläimen voi myös tuoda Kaislakotiin. -Kaikki ruoka tehdään Kaislakodin omassa keittiössä tuoreista ja kotimaisista raakaainesta. Ateriat ovat vuodenaikojen mukaisia, ravitsevia ja monipuolisia kotiruokia. Ruokalistat suunnittelemme yhdessä asukkaiden kanssa aina viikoksi eteenpäin. Tarjoamme myös mahdollisuuden noudattaa erikoisruokavalioita. Vietämme kaikki juhlapyhät, asukkaiden syntymäpäivät ja muut juhlat perinteitä noudattaen. Kesäaikana ilmojen salliessa järjestämme grilli-iltoja, Heidi Kinnunen kertoo. Yhteystiedot: Kaislakoti Oy Pusulantie Ikkala Puh ja kaislakoti@ kaislakoti.net

8 8 -Palvelukoti Kolmikoti tarjoaa tuetun kodinomaisen asumismuodon aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Asukkaillamme on mahdollisuus elää itsenäistä elämää samalla kun heitä kuntoutetaan saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänhallinta, Tavoitteena on, että asukkaat pääsevät pois laitosympäristöstä. Päivärytmiä pidetään yllä erilaisilla toiminnoilla, myös SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Palvelukoti Kolmikoti Oy Vertaisasuminen pienyhteisöissä luo mahdollisuuden edetä itsenäisempään elämään tai asumismuotoon asukkaiden toivomukset otetaan huomioon, toimitusjohtaja Veijo Rusanen kertoo. -Olemme aloittaneet toimintamme vuoden 2001 alussa. Tuotamme palvelut omatoimisuutta edistävissä hyvin varustelluissa pienkodeissa. 25-paikkainen asumispalveluyksikkömme sijaitsee Vantaalla Korsossa, Mikkolan alueella. Asuminen kerrostaloasunnoissa mahdollistaa vertaisryhmien perustamisen niin, että eri ikäryhmille tarjotaan itsenäistymiskehitystä vahvistavia Mielen sairaus horjuttaa elämää ja itsetunto on koetuksella. Yksinäisyys, tyhjät päivät ja köyhyys lisäävät taakkaa. Askel uuteen on löytää paikka, missä on mielekästä työtä ja muita ihmisiä. Iso helpotus voi olla, kun ei tarvitse selitellä tilannettaan. Helsingin Klubitalot ry:llä on kaksi Klubitaloa Helsingissä. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama tasavertainen yhteisö, joka tarjoaa kuntoutujajäsenilleen heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa. Toiminta perustuu ihmisarvoon, vapaaehtoisuuteen ja tasa-arvoon ja toiminnalla pyritään parempaan elämänlaatuun. Klubitalolla tehdään vain Klubitalon ja yhteisön kehittämiseen liittyviä töitä Vaikeat psykiatriset sairaudet johtavat usein syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja se voi tarkoittaa merkittävän elämänalueen menettämistä. Yksilölle pitäisi antaa mahdollisuus tehdä työtä voimavarojensa mukaan, eikä pakkotyötä vaan sitä mitä he haluavat tehdä. - Klubitalossa pyritään tukemaan mielenterveyskuntoutujien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Täällä mietitään ne keinot, miten kuntoutujaa voidaan auttaa pikkuhiljaa porrastetusti. Eli täällä ei lähdetä yleensä liikkeelle mistään suurista suunnitelmista, vaan pienistä asioista. Tavoitteena voi esimerkiksi olla se, että pystyy käymään täällä kerran tai pari viikossa ja tekee itse valitsemiaan tehtäviä. Se voi kuulostaa jonkun mielestä pikkujutulta, mutta jollekin se voi olla pitkän treenin tulos ja iso onnistuminen, selittää Helsingin Klubitalot ry:n toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho. -Klubitalo on yhteisö, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään. Klubitalo on myös oiva paikka saada uusia ystäviä, Kaiju Yrttiaho määrittelee Klubitalon toimintaa. Helsingin Klubitalolla käytössä jäsenten vahvuudet - Klubitalo ei toimisi ilman jäsenten työpanosta, kaikkia tarvitaan. Jokainen voi valita päivittäisen työtehtävänsä jaksamisensa mukaan. Työtehtäviksi ovat esimerkiksi tekstinkäsittely, tilastointi, palveluja ja luovat vertaistukea tarjoavia asuinyhteisöjä. - Mielenterveyskuntoutujien kuvaan kuuluu sosiaalisten yhteyksien katkeaminen, aitoja suhteita syntyy niukalti. Erilaiset ryhmät auttavat vastavuoroisuuden syntymisessä, ryhmässä voi tehdä yhteisiä päätöksiä ja opetella kantamaan vastuuta päätöksistä, Rusanen sanoo. -Teemme yhteistyötä sekä asukkaiden omaisten että sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Asumispalveluumme sisältyy mielenterveyskuntoutujan fyysisen ja psyykkisen kunnon seuranta, lääkehoito ja psykiatrin palvelut. Toimintamme kattaa myös asumisen, ruoan, sekä vapaa-ajan virkistystoiminnot. Ruoka valmistetaan itse Kolmikodin keittiössä. Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma on perusta, jolla hoitoa ohjataan - Yhdessä asukkaan kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään hänen taidoilleen ja tasolleen soveltuvat kuntoutumistavoitteet sekä velvollisuudet palvelukodin omassa toiminnassa. Kuntoutussuunnitelmassa on asukkaan lisäksi mukana kunnan sosiaaliohjaaja ja Kolmikodin henkilökuntaa. Kuntoutussuunnitelma virittää toivoa, antaa tavoitteet ja keinot sekä tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta edistymisestä. Kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan kerran kahdessa viikossa psykiatrin käynnin yhteydessä, Rusanen kertoo. -Ensiarvoisen tärkeää on tukea ja ohjata arkisten elämäntilanteiden opettelemista, kertaamista ja jo opittujen taitojen ylläpitämistä. Se lisää omanarvon tuntoa ja kasvattaa itsetuntoa. kirjeenvaihto, vastaanotto- sekä kahvilatyö. Merkittävä toimintaa on, että yhteisö valmistaa päivittäin lounaan molemmissa Klubitaloissa jäsenistölle ja henkilöstölle, Yrttiaho kertoo - Vuonna 1997 perustetun Helsingin Klubitalon jäsenyyksiä on myönnetty yli 900 sadalle henkilölle, päivittäin talolla käy n. 70 jäsentä. Itä-Helsingin Klubitalo käynnisti toimintansa keväällä-2009, siellä jäsenyyksiä on jo yli 60, päivittäin kävijöitä on n. 15. Toiminnanjohtajan lisäksi henkilöstöä Helsingin Klubitalolla on 10 ja Itä-Helsingin Klubitalolla 4, Yrttiaho selvittää. - Meillä kuntoutujia ei ole passiivinen palvelun vastaanottaja, vaan aktiivinen oman elämänsä toimija. Hoitaminen tai terapia ei kuulu työhömme. Jäsenillä on hoitosuhde muualle. Tietysti olemme rinnalla ja autamme avun hakemisessa, jos tilanne sitä vaatii, Yrttiaho vakuuttaa. Palkattu henkilökunta ja jäsenet muodostavat tasavertaisen yhteisön, jossa jokaisella on paikkansa ja tehtävänsä. Klubitalotoiminta vaikuttaa positiivisesti kuntoutujan omien voimavarojen löytymiseen. Klubitalo-idea on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa ensimmäinen klubitalo perustettiin 1940-luvun lopussa. Nykyisin klubitaloja on ympäri maailmaa ja klubilaiset ovat kiinteästi yhteydessä internetin ja sähköpostin välityksellä vaihtaen tietoja ja kokemuksia. Toimintaan kuuluvat myös maailmanlaajuiset kokoukset ja koulutukset. Kuinka pääsee klubitalon jäseneksi? -Kun olet käynyt tutustumis- ja perehtymiskäynneillä, voit pyytää jäsenyydenhakuhaastattelun. Kolmikodilla järjestetty säännöllinen viikko- ja päiväohjelma rytmittää toimintaa, suuntaa huomion tulevaisuuteen ja ehkäisee poikkeavaa vuorokausirytmiä sekä passiivisen toimettomuuden syntyä, Veijo Rusanen määrittelee. Päivärytmiä pidetään yllä erilaisilla toiminnoilla, joita ovat mm. työsalityöskentely, kuntouttavat toiminnalliset ryhmät ( esim. sähly- ja ruuanlaittoryhmät ), elokuvat ja erilaiset lomamatkat. Yhteystiedot Asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi kun henkilökunta on aidosti läsnä - Turvallinen ilmapiiri syntyy, kun yhteistyö henkilökunnan ja asukkaiden kanssa toimii. Henkilökunta on fyysisesti läsnä klo ja sen jälkeen puhelinpäivystyksen kautta klo tavoitettavissa. Järjestämme Palvelukodin arjen siten, että asukas voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi. Kuuntelemme heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään, ja otamme ne huomioon toimintaa suunnitellessa, Veijo Rusanen luonnehtii Palvelukoti Kolmikoti Oy:n toimintaa. Yhteystiedot: Veijo Rusanen p Työ aktivoi ja kuntouttaa mielenterveyspotilaita Haastattelussa on aina mukana ohjaaja ja jäsen. Jäsenyys on vapaaehtoista, maksutonta ja elinikäistä Jäsenenä voit osallistua talon päätöksentekoon, talon järjestämiin tilaisuuksiin, esim. retkille, sekä hakea talon tarjoamiin koulutuksiin mm. suorittaa hygieniapassin, atk-ajokortin, Kaiju Yrttiaho luettelee. Järjestetty toiminta tukee kokonaisvaltaista kuntoutumista Santeri on mielenterveys-kuntoutuja, joka tekee projektityönä Klubitalon käyttöön uutta tietokantasovellus-ohjelmaa, jolla lasketaan jäsenten ja perehtyjien vierailuaikoja. -Vierailuaikojen laskeminen on Klubitalolle erittäin tärkeää mm. rahoituksen kannalta. Tarkoituksena on, että voimme reaaliajassa käyttää tätä uutta järjestelmää, Santeri selvittää. -Aiemmin järjestelmää tehtiin exel-ohjelmalla mutta mielestäni se ei toiminut hyvin. Aloin työstämään uutta tietokanta-sovellusta, Access-ohjelmaa n. 1,5 vuotta sitten. Opintojeni takia työ keskeytyi välillä, valmistuin keväällä ja nyt työstän Klubitalon järjestelmää, Santeri kertoo. Santeri kuuluu myös Klubitalon Respa-hallintoyksikköön. - Seuraava askel on päästä joko jatko-opintopaikkaan tai oikeaan työpaikkaan. On tärkeää, että saa oman kunnon paremmaksi, mieli pysyy virkeänä, tulee rytmiä ja säännöllisyyttä elämään ja saa omanarvontuntoa lisää, kun tuntee olevansa tarpeellinen. Eikä työn tarvitse välttämättä olla palkkatyötä. Se, että on mielekästä tekemistä, auttaa mielenterveyttä ja kuntoutumista, Santeri vakuuttaa. Helsingin Klubitalo It-Helsingin Klubitalo Hmeentie 54 Kontulankaari 1 a Helsinki Helsinki p p hallinto@helsinginklubitalo.org klubi@itahelsinginklubitalo.org