Tulevaisuuden näkymiä 1/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 1/2005"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Sisältää mm. Kotitalouksien liikennemenojen kehitys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa Katsaukset: Maa- ja vesirakennusalan näkymät Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Maaliskuu 2005

2 Tiehallinto Toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Sisältö 3 Lukijoille 5 Kotitalouksien liikennemenojen kehitys 13 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa 26 Katsauksia 47 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005

4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Kotitalouksien kulutustottumukset ovat Suomessa olleet muutostilassa ja niin myös kulutusrakenne. Asumismenot ovat suurin kulutuserä, mutta osuuttaan ovat kasvattaneet myös liikenteeseen, vapaa-ajan viettoon, sisustukseen ja kestotavaroihin suuntautuneet menot. Eniten ovat viime vuosina kasvaneet tietoliikennemenot, mutta myös fyysisen liikkumisen menot ovat varsin huomattava osa kotitalouksien kulutuksesta. Kirsti Ahlqvist Tilastokeskuksesta kirjoittaa liikennemenojen muutoksista viime vuosikymmeninä. Viime kesän ja kuluneen talvenkin säiden perusteella ilmastonmuutoksesta varoittelu on saanut uutta pontta, vaikka kuluneen vuoden tapahtumat kyllä vielä mahtuvat ilmaston normaaliin vaihteluun. Yleinen asiantuntijakäsitys kuitenkin on, että ilmasto on muuttumassa tulevina vuosikymmeninä keskimäärin selvästi nykyistä lämpimämmäksi. Tästä on todennäköisenä seurauksena mm. äärevien sääilmiöiden yleistyminen meilläkin. Tienpito on pitkälle tulevaisuuteeen suuntautuvaa toimintaa, ja on perusteltua alkaa jo selvittää sopeutumista ilmastonmuutokseen. Raija Merivirta Tiehallinnosta ja Seppo Saarelainen VTT:sta valottavat tilannetta tieliikenteen kannalta. Lehden lopussa on tavan mukaan maa- ja vesirakennusalan katsauksia ja valikoima Future Survey aineistoa. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005

6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kirsti Ahlqvist Erikoistutkija Tilastokeskus Kotitalouksien liikennemenojen kehitys Suomalaisten kotitalouksien kulutus on monin tavoin laajentunut ja monipuolistunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Nämä muutokset heijastuvat kulutusmenojen rakenteen muutoksina. Elintarvikkeiden kulutusosuus on alentunut ja ns. vapaavalintaisen, vapaaaikaan suuntautuneen kulutuksen osuus on kasvanut. Asumismenoista on tullut suurin kulutuserä. Asumisen lisäksi eniten ovat kasvaneet menot liikenteeseen, vapaa-ajan viettoon, kodin sisustukseen sekä kestotavaroiden hankintoihin. Tieto- ja viestintäteknologisesta kehityksestä johtuen tietoliikennemenot ovat kasvaneet viime vuosina yksittäisistä kulutuseristä kaikkein eniten. Tässä artikkelissa tarkastelen kotitalouksien liikennemenojen muutoksia. Aluksi käsittelen sitä, miten kotitalouksien autoistuminen ja liikennemenot ovat kokonaisuudessaan kehittyneet kansantalouden tasolla. Sen jälkeen keskityn eri sosioekonomisten ryhmien sekä rakenteeltaan erilaisten kotitalouksien liikennemenoihin. Esittämäni tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja Kulutustutkimuksen aineistoihin. Kansantalouden tilinpito kuvaa kotitalouksien menoja koko kansantalouden tasolla. Kulutustutkimus on tietyin aikavälein suoritettava otostutkimus, jossa tiedot saadaan haastattelemalla kotitalouksia ja kotitalouksien pitämistä kulutuspäiväkirjoista. Viimeisin tällainen aineisto on kerätty vuosina Liikennemenot ovat yksi kotitalouksien kolmesta suurimmasta menoerästä asumisen ja elintarvikkeiden lisäksi. Vuonna 2003 kotitaloudet käyttivät liikenteeseen miljoonaa euroa, mikä oli 13 prosenttia kaikista kulutusmenoista. Liikennemenoihin käytetty rahamäärä on jo ylittänyt jonkin verran elintarvikkeisiin käytetyn rahamäärän, jonka osuus menoista oli 12 prosenttia vuonna Liikennemenot ovat kasvaneet ripeästi lukuun ottamatta lamavuosia 1990-luvun alussa. Kasvun taustalla on ennen kaikkea yksityisautoilun suosion kasvu. Yksityisautoilu edustaa yksilöllistä ja riippumatonta liikkumisen tarvetta ja nykyisin se mielletään yhä enemmän välttämättömyydeksi. Valtaosa liikennemenoista kuluikin yksityisten kulkuvälineiden hankintoihin ja niistä aiheutuviin käyttömenoihin. Kuljetuspalvelut puolestaan edustavat kollektiivisen liikkumisen muotoja ja niihin käytettyjen menojen osuus oli vuonna 2003 ainoastaan kaksi prosenttia kaikista kotitalouksien menoista. Liikennemenot seuraavat suhdannevaihteluita Suomalaisilla on yhä enemmän autoja käytettävissään. Kun vuonna 1970 teillämme liikkui runsaat henkilöautoa, oli autojen määrä kuluvan vuosituhannen alussa jo reippaasti yli kaksi miljoonaa. Samana aikana myös moottori-

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 pyörien määrä on yli kaksinkertaistunut. Mopojen määrä aleni aina 1990-luvun loppupuolelle asti, mutta on sen jälkeen taas hienokseltaan kasvanut. (Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja 2003.) Vuonna 2001 kotitalouksista 70 prosentilla oli vähintään yksi auto käytössään. Vähintään kaksi autoa oli viidenneksellä kotitalouksista. Niinpä liikennemenojen kasvu onkin kohdistunut pääosin kulkuvälineiden hankintoihin ja niistä johtuviin käyttömenoihin. Kuljetuspalveluihin käytetty rahamäärä on pysynyt melko vakaana. (Kuvio 1.) Kulkuvälineiden hankinnoista johtuvissa menoissa ovat mukana autojen, moottoripyörien ja -kelkkojen sekä polkupyörien hankintamenot. Yksityisen kulkuvälineiden käyttöön lasketaan menot varaosista ja lisävarusteista, poltto- ja voiteluaineista, huollosta ja korjauksista sekä menot auton vuokrauksesta, ajo-opetuksesta ja katsastus- ym. maksuista. Kuljetuspalveluita ovat juna-, raitiovaunu- ja metromatkat, linja-auto ja taksimatkat, lentomatkat, laivamatkat sekä muut kuljetuspalvelut. Kulkuvälineiden, erityisesti autojen, hankinnat ovat kotitalouksien kannalta suuri investointi ja nämä menot seuraavat yleisesti talouden suhdannevaihteluita. Taloudellisen noususuhdanteen aikana autoja hankitaan enemmän ja laskusuhdanteen aikana vähemmän. Kulkuvälineiden hankinta kasvoi voimakkaasti luvulla muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Talouslamasta johtuen autojen hankinta aleni 1990-luvun alkuvuosina niin, että vuonna 1993 menot kulkuvälineisiin olivat reaalisesti samalla tasolla kuin 1970-luvun lopulla, mutta kääntyivät tämän jälkeen jälleen voimakkaaseen kasvuun. Muissa liikennemenoissa kulkuvälineiden käyttömenoissa ja kuljetuspalveluissa suhdannevaihtelut eivät ole näin merkittäviä. Käyttömenojen muutokset ovat seuranneet loivemmin kulkuvälineiden hankintamenoja. Kuvio 1: Kotitalouksien liikennemenot vuoden 1995 hinnoin (milj.euroa), vuosi 2003 on ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito Kotitalouksien kulkuvälineiden hankintoihin käytetystä rahasta suurin osa on luonnollisesti auton hankintaan liittyviä menoja. Vuonna 2003 moottoripyörien ja -kelkkojen osuus kulkuvälinemenoista oli vain kolme prosenttia ja polkupyörien osuus neljä prosenttia. Kulkuvälineiden käyttömenoista runsaat puolet kului poltto- ja voiteluaineisiin, 17 prosenttia varaosiin ja lisävarasteisiin ja 16 prosenttia kulkuvälineiden huoltoon ja korjaukseen.

8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kuljetuspalveluihin käytetystä rahasta vuonna 2003 lähes puolet lohkaisivat linjaauto- ja taksimatkat. Lentomatkoihin meni viidennes ja raideliikenteeseen 17 prosenttia. Pitkällä aikavälillä eri liikennemuotojen suosiossa on tapahtunut muutoksia ja siirtymää julkisen liikenteen käytöstä yksityisautoiluun. Tätä muutosta voi tarkastella esimerkiksi vertaamalla kuljetuspalvelu- ja kulkuvälineiden käyttömenoja toisiinsa. Kun vuonna 1975 menot kuljetuspalveluihin olivat 46 prosenttia kulkuvälineiden käyttömenoista, vuonna 2003 vastaava osuus oli 39 prosenttia. Autojen määrän ja autoilun suosion kasvuun nähden seitsemän prosenttiyksikön aleneminen vaikuttaa melko pieneltä Tätä selittää kuitenkin se, että kuljetuspalveluihin käytettyjen menojen rakenne on samana ajanjaksona muuttunut melkoisesti. Kuljetuspalvelumenoista lentomatkailun osuus on kasvanut vuoden 1975 kuudesta prosentista runsaaseen 20 prosenttiin vuonna Yhä pienempi osuus kuljetuspalvelumenoista käytettiin linja-auto- ja raideliikenteen matkoihin. Liikenteessä, kuten muussakin kulutuksessa ilmenee siirtyminen vapaavalintaisempaan kulutukseen, jota lentomatkailu kuljetuspalvelumenoissa edustaa. Liikennemenojen sosioekonomiset erot Liikennemenojen kasvusta suuri osa liittyy yksityisautoilun lisääntymiseen. Autojen omistus on kuitenkin jakautunut epätasaisesti eri väestöryhmissä. Väestöryhmien välisiä eroja tarkastelen aluksi kotitalouden viitehenkilön 1 sosioekonomisen aseman suhteen ja seuraavassa luvussa rakenteeltaan erityyppisissä kotitalouksissa. Vuonna 2001 oma tai työsuhdeauto oli 70 prosentilla kaikista kotitalouksista. Auton yleisyys eri sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 1985 ja 2001 on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Oman ja työsuhdeauton yleisyys kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 1985 ja 2001 (%) Sosioekonominen asema Kaikki kotitaloudet Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Opiskelijat Eläkeläiset Työttömät Tietoa ei saatavissa. Lähde: Tilastokeskus, Kulutustutkimus. Eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvista kotitalouksista ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien sekä maatalous- että muiden yrittäjien taloudet olivat kumpanakin ajankohtana autoistuneimpia. Muiden ammatissa toimivien taloudet 1 Kotitalouden viitehenkilö on kotitalouden jäsenistä se, joka pääasiassa vastaa kotitalouden toimeentulosta, käytännössä kotitalouden suurituloisin jäsen.

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 työntekijät ja alemmat toimihenkilöt tulivat hieman näiden jäljessä. Vähiten autoja oli käytössään kumpanakin vuonna opiskelijoiden talouksissa. Myös eläkeläis- tai työttömien talouksista ainoastaan joka toisella oli auto käytössään vuonna Autojen yleistymisen eroja muistuttavat myös liikennemenojen reaalimuutosten erot eri sosioekonomisissa ryhmissä, jotka on esitetty kuviossa 2. Jotta jäsenmäärältään erikokoisten kotitalouksien menoja voidaan verrata keskenään, on kotitalouksien liikennemenot jaettu ns. kulutusyksikköluvulla. Kotitalouden kulutusyksiköt on laskettu siten, että kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa kulutusyksikön arvon 1, muut aikuiset saavat arvon 0,7 ja lapset saavat arvon 0,5. Vuosina 1990 ja 2001 lähes kaikkien sosioekonomisten ryhmien kulutusyksikköä kohden lasketut liikennemenot kasvoivat verrattuna edelliseen ajankohtaan. Kasvun aiheutti pääosin kulkuvälineiden hankinta. Lama-aika näkyy 1990-luvun puolivälin menoista, jotka olivat keskimäärin alhaisempia. Kotitalouksien liikennenmenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 1985, 1990, ja 2001vuoden 2001 hinnoin (euroa/kulutusyksikkö) Ylem m ät toim ihenkiöt Muut yrittäjät Alem m at toim ihenkilöt Kaikki Työntekijät Maatalousyrittäjät Opiskelijat Työttöm ät Eläkeläiset Kuvio 2: Kotitalouksien liikennemenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1985, 1990, ja 2001 (vuoden 2001 hinnoin, lähde Tilastokeskus, Kulutustutkimus) Samansuuntaisista kehityspiirteistä huolimatta sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria eroja liikenteeseen käytetyissä menoissa. Eniten kulkuvälineiden hankintoihin ja liikkumiseen yleisestikin käyttivät rahaa kaikkina tarkasteluajankohtina ylempien toimihenkilöiden taloudet. Keskimääräistä suuremmat menot olivat myös muilla kuin maatalousyrittäjien 2 ja alempien toimihenkilöiden talouksilla. Keskimääräistä vähemmän liikenteeseen kului opiskelijoiden, työttömien ja elä- 2 On huomattava, että esitetyissä liikennemenoissa ovat mukana vain kotitalouksien yksityiset menot, ei yritysten menoja.

10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ keläisten talouksilla. Näiden talouksien menot jäivät myös jälkeen muiden talouksien menojen kasvusta 1990-luvun loppuvuosina. Liikennemenojen suuruuden lisäksi niiden rakenne eroaa eri sosioekonomisissa ryhmissä (kuvio 3). Vuonna 2001 kaikkien ryhmien menoista kuitenkin valtaosa kului yksityisautoilusta johtuviin menoihin. Kuljetuspalveluihin 3 määrällisesti eniten rahaa käyttivät opiskelijoiden ja ylempien toimihenkilöiden taloudet. Opiskelijoiden taloudet käyttivät kuljetuspalveluita monipuolisesti. Suunnilleen yhtä paljon rahaa kului julkisen liikenteen paikallismatkoihin ja myös pitempiin matkoihin kotimaassa. Lähes yhtä paljon opiskelijataloudet käyttivät myös ulkomaanmatkojen matkalippujen hankintoihin (valmismatkat ulkomaille eivät ole tässä mukana). Ylempien toimihenkilöiden ja muiden kuin maatalousyrittäjien talouksissa ulkomaanmatkat veivät suuriman osan kuljetuspalveluihin käytetystä rahasta. Tosin opiskelijoiden lisäksi kotimaan julkiseen liikenteeseen palveluihin käyttivät eniten rahaa toimihenkilöiden taloudet. Kotitalouksien liikennemenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2001 (euroa/kulutusyksikkö) Ylemmät toimihenkilöt Muut yrittäjät Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Maatalousyrittäjät Ajoneuvojen hankinta Ajoneuvojen käyttö Kuljetuspalvelut Opiskelijat Työttömät Eläkeläiset Kuvio 3: Kotitalouksien liikennemenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan v (Lähde: Tilastokeskus, Kulutustutkimus) Eri ryhmien liikenteeseen käyttämästä rahamäärästä ei voi suoraan päätellä liikkumisen määrää ja tiheyttä. Menot aliarvioivat esimerkiksi opiskelijoiden ja eläkeläisten liikkumista, koska heillä on mahdollisuus saada matkalippuja alennettuun hintaan. Kaiken kaikkiaankin otokseen ja kulutuspäiväkirjan pitoon perustuvat tiedot liikennepalveluihin käytetyistä menoista saattavat olla hieman aliarvioituja. 3 Kuviossa 3 kuljetuspalveluista on vähennetty siihen luettava luontoisetuauton laskennallinen arvo. Tämä kulutusmenoerä on merkittävä muiden yrittäjien ja toimihenkilöiden talouksissa.

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Erilaiset kotitaloudet, erilaiset liikennemenot Runsaan viidentoista vuoden aikana erityyppisten kotitalouksien autoistuminen on lisääntynyt, mutta keskinäiset erot ovat säilyneet. Lähes kaikilla kahden huoltajan lapsiperheillä oli auto käytössään sekä jo vuonna 1985 että vuonna Myös valtaosa lapsettomista pareista kuului autollisiin. Harvinaisinta auto oli ikääntyneiden taloukissa sekä yksinasuvien työikäisten taloukissa. Myös yksinhuoltajista läheskään jokaisella ei ollut autoa käytössään. Taulukko 2. Oman ja työsuhdeauton yleisyys kotitaloustyypeittäin 1985 ja 2001 (%), lähde: Tilastokeskus, Kulutustutkimus Kotitaloustyyppi Kaikki kotitaloudet Yhden hengen taloudet, alle 65-v. Lapsettomat parit Yksinhuoltajaperheet Kahden huoltajan perheet vuotta täyttäneiden taloudet Muut Eri kotitaloustyypeistä suurimmat kulutusyksikköä kohden lasketut liikennemenot olivat lapsettomilla pareilla, työikäisillä yksinasuvilla sekä kahden huoltajan lapsiperheillä. Näiden ryhmien menojen kasvu on ollut myös ripeää. Verrattuna kahden huoltaja lapsiperheisiin yksinhuoltajaperheiden liikennemenot ovat huomattavasti alhaisemmat ja jääneet muiden talouksien menojen kasvusta selvästi jälkeen. Vuonna 2001 liikennemenot yksinhuoltajaperheissä olivat jopa pienemmät kuin vuonna (Kuvio 3.) Erityyppisten kotitalouksien liikennemenojen rakenne on totutun kaltainen: yksityisautoilu vei vuonna ylivoimaisesti suurimman osan. Kaikin puolin liikkuvaisimpia olivat lapsettomat parit ja yksinasuvat työikäiset, joilla suurimpien yksityisautoilumenojen lisäksi oli suurimmat julkisen liikenteen menot. Suhteellisesti eniten eli noin viidenneksen kaikista liikennemenoistaan julkiseen liikenteeseen käyttivät kuitenkin ikääntyneimpien taloudet.

12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kotitalouksien liikennenmenot kotitaloustyypin mukaan 1985, 1990, ja 2001 vuoden 2001 hinnoin (euroa/kulutusyksikkö) Lapsettomat parit Yksinasuvat, alle 65- v. Kahden huoltajan perheet Kaikki kotitaloudet Muut taloudet Yksinhuoltajaperheet 65 vuotta täyttäneet Kuvio 4: Kotitalouksien liikennemenot kotitaloustyypin mukaan vuosina 1985, 1990, ja 2001 (v hinnoin, lähde: Tilastokeskus, Kulutustutkimus) Kotitalouksien liikennenmenot kotitaloustyypin mukaan 2001 (euroa/kulutusyksikkö) Lapsettomat parit Yhden hengen taloudet (alle 65-v.) Kahden huoltajan lapsiperheet Ajoneuvojen hankinta Ajoneuvojen käyttö Kuljetuspalvelut Yksinhuoltajaperheet 65 vuotta täyttäneiden taloudet Kuvio 5: Kotitalouksien liikennemenot kotitaloustyypin mukaan v (Lähde: Tilastokeskus, Kulutustutkimus) Yksinasuvien kuljetuspalveluiden käyttö kohdentuu pääosin paikallisiin linjaautomatkoihin eli työ- ja opiskelumatkoihin sekä muuhun jokapäiväiseen liikku-

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 miseen. Lapsettomien parien julkisen liikenteen käyttö suuntautuu enemmän vapaa-aikaan eli ulkomaan matkalippuihin. Näihin käytettiin yhtä paljon rahaa kuin paikallisiin linja-automatkoihin. Yksinhuoltajaperheiden kuljetuspalvelumenoista kului vajaa puolet paikallisliikenteen matkoihin ja neljäsosa ulkomaan matkalippuihin. Kahden huoltajan lapsiperheissä menot julkisten liikennepalveluiden käyttöön olivat verrattain vähäisiä. Suin osa niistä kului ulkomaan matkalippuihin. Liikennemenot tulevaisuudessa: eriytyvää kehitystäkö? Kotitalouksien liikennemenot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet lähinnä yksityisautoilun lisääntymisen myötä. Autoilusta on tullut keskeinen osa arkipäivän ja vapaa-ajan liikkumista. Autoilu tuo nykymaailman kiireiseen elämäntapaan riippumattomuutta ja joustavuutta. Kuljetuspalveluiden kasvu on ollut paljolti ulkomaan matkailusta johtuvaa. Monet nykyiset sekä väestörakenteeseen että yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kehityspiirteet ovat sen suuntaisia, että liikennemenot tulevat todennäköisesti tulevaisuudessakin kasvamaan. Eräs esimerkki tällaisesta muutoksesta on se, että viime vuosikymmenen aikana työpaikat ja väestö muuttoliikkeen seurauksena entisestäänkin keskittyivät tietyille kasvualueille. Tämä nosti asuintonttien ja asuntojen hintoja. Yhä useampi lapsiperhe onkin muuttanut tai harkitsee muuttoa kasvukeskusten kehyskuntiin edullisempien asuntojen vuoksi. Työpaikkojen keskittyessä asuminen hajautuu. Tämä lisää etenkin työmatkaliikennettä, joka kohdistuu etupäässä yksityisautoiluun, mikäli julkisten liikenneyhteyksien palvelutasoa ei pidetä riittävänä. Toinen esimerkki liikennemenojen mahdolliseen kasvuun tulevaisuudessa liittyy väestörakenteen ikääntymiseen ja eläkeläisten määrän kasvuun lähivuosina suurten ikäluokkien jättäessä työelämän. Suuret ikäluokat ovat nykyiselläänkin paljon liikkuva ja matkusteleva ikäryhmä. Monet heistä ovat myös muuttaneet kesäasuntonsa ympärivuotiseksi vapaa-ajan asunnoksi. Liikennemenojen kasvu tulevien nuorehkojen eläkeläisten osalta kohdistuneekin toisaalta ulkomaanmatkailuun ja toisaalta autoiluun kotimaassa. Edellä esitetyistä liikennemenojen väestöryhmittäisiä eroja koskevista tiedoista voi päätellä, että eri liikennemuotojen käyttö on eriytynyttä. Osa väestöstä on yksityisautoilun mahdollisuuksien ulkopuolella joko taloudellisista tai muita syistä. Arkipäiväinen julkisen liikenteen käyttö on jäämässä vain koskemaan osaa väestöä, joka on siitä riippuvainen. Tällöin julkiselle liikenteelle asetetut kannattavuusvaatimukset saatavat johtaa palveluiden supistuskierteeseen, mikä edelleen vähentää käyttäjäpotentiaalia ja hankaloittaa palveluista riippuvaisten selviytymistä arkisesta liikkumisesta. Kirjoittajan yhteystiedot Kirsti Ahlqvist, erikoistutkija Tilastokeskus p. (09)

14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Raija Merivirta, Tiehallinto Seppo Saarelainen, VTT Ilmastomuutokseen sopeutuminen tienpidossa Ilmastonmuutosta ja sen ennustettavissa olevia vaikutuksia on esitelty ja käsitelty viimeisen parinkymmenen vuoden aikana sekä alan tutkimusjulkaisuissa että median välittämänä uutisointina. Ilmasto on merkittävä luonnon ja ihmisen hyvinvointiin vaikuttava tekijä, jonka muuttumisesta seuraa aina menetyksiä jollekin suunnalle. Tienpidon näkökulmasta ilmastonmuutoksen aikaansaamiin vaikutuksiin on jo syytä varautua toiminnan joillakin osaalueilla. 1 Tietoa ilmastomuutoksesta - ilmastomuutoksen skenaariot Prosessi Kasvihuonekaasujen pitoisuuden jatkuva kasvu ilmakehässä lämmittää maapalloa ja johtaa muutoksiin maapallon ilmastojärjestelmässä. Edelliseen kansalliseen ilmastostrategiaan, joka annettiin eduskunnalle vuonna 2001, liittyi eduskunnan ilmaisema tarve laatia eri hallinnonalat kattava sopeutumisohjelma ilmastomuutokseen. Sopeutumisstrategia valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna Valmisteluun osallistuneet ministeriöt vastasivat kunkin toimialaan kuuluvien tarkasteluiden tekemisestä saatavilla olevan tietouden perusteella. Tarvetta sopeutumistoimiin on arvioitu eri sektoreilla. Valmistelussa pyrittiin nostamaan esiin kriittiset sektorit ja vaikutukset. Ilmastonmuutoksen kansallisessa sopeutumisstrategiassa (MMM:n julkaisuja 1/2005) on kuvattu ilmastonmuutoksen vaikutuksia myös liikennesektorilla ja esitetty arvioita toimialan valmiudesta sopeutua ilmastonmuutokseen. Samalla on hahmoteltu toimenpide- ja tutkimustarpeita, joilla liikennesektorin sopeutumista voitaisiin edistää. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) on toimintansa aikana tuottanut arviointiraportteja ja ilmastonmuutosskenaarioita. Ilmastomalleilla laaditut arviot tulevaisuuden ilmastosta ottavat huomioon jo toteutuneiden päästöjen vaikutukset ja skenaariot tulevista päästöistä. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 1,4-5,8 C vuodesta 1990 vuoteen 2100 (IPCC, 2001). Erityisesti kohoaa talvisin pohjoisten maa-alueiden talvinen lämpötila. Lämpötilamuutoksen voimakkuus vuosisadan loppupuolella riippuu päästöistä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu tulee jatkumaan ja ilmastomuutoksen arvioidaan entisestään kiihtyvän 21. vuosisadalla. Muutokset Suomessa Suomessa Ilmatieteen laitos on koonnut ilmastonmuutosskenaariot pohjautuen mm. FINSKEN -tutkimushankkeessa tuotettuun aineistoon, joka sisältää tuoreimmat Suomea koskevat ilmastoennusteet. Näiden mukaan arviot tulevaisuuden ilmastonmuutoksesta Suomessa ennustavat keskilämpötilan nousevan vuoteen 2080 mennessä enimmillään jopa C ja keskimääräisen vuotuisen sademäärän kasvavan 15% - 25%. Keskilämpötilan nousuun liittyy seurannaisena muutoksia esim. lumipeitteen paksuudessa ja kestoajoissa. Ennustetut sade-

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 määrän muutokset Suomessa ovat suuria. Ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen ja rankkasateiden sekä pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa (VTT Tiedotteita 2227). Tarkasteltaessa lähitulevaisuutta (jakso ) ei mahdollisia muutoksia pystytä Suomessa erottamaan ilmaston luontaisesta vaihtelusta. Tarkasteltavan ajanjakson ilmastoa voidaan parhaiten arvioida ilmastotilastojen avulla. Varautumisen ja riskien hallinnan tulee perustua havaintoaineistoista laskettuihin ilmastotilastoihin (toistuvuudet, alueelliset jakautumat). Suomen ilmastossa on kuitenkin havaittavissa jo nyt merkittäviä muutoksia, jotka ovat joiltakin osin samankaltaisia kuin mallien ennustamat muutokset (Tuomenvirta 2004). Esimerkkinä tästä voi mainita jo toteutuneet ilmaston heilahtelut, kuten 1990-luvun talvien leutous. Seuraavalla tarkastelujaksolla ( ) ilmakehän kasvihuonekaasujen kohonneet pitoisuudet aiheuttavat yhä suurenevan lämmittävän ilmastopakotteen. Tällä jaksolla ilmaston luonnollinen vaihtelu voi Suomessa vielä merkittävästi vaimentaa tai vahvistaa taustalla vaikuttavia kasvihuoneilmiön voimistumisesta aiheutuvia muutoksia. Lähivuosikymmenien ilmastolle ei ole Suomessa laadittu skenaariota, koska sitä varten tarvitaan menetelmäkehitystä ja mallinnusta. Mallituksen kehittäminen on parhaillaan käynnissä Ilmatieteen laitoksella liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamana tutkimushankkeena. Tarkasteluajanjakson kuluessa ilmakehän kohonneet kasvihuonekaasujen pitoisuudet muuttavat merkittävästi maapallon ilmastoa. Arvioitaessa Suomen tulevaa ilmastoa tällä ajanjaksolla paras työkalu ovat ilmastomallisimulaatiot, jotka antavat monipuolisen ja yhtenäisen kuvan ilmaston muutoksista; ilman lämpötila, ilmanpaine, sademäärä, pilvisyys, säteily, kosteus, tuuli, lumipeite. Suomen lämpötilan ja sademäärän muutoksille laaditut skenaariot (Jylhä et al.)2004) osoittavat, että lämpötilat kohoavat kaikkina vuodenaikoina, eniten talvisin. Sademäärät lisääntyvät erityisesti talvisin. Kesäisin kokonaissademäärä muuttunee vain vähän ja voi jopa vähentyä joidenkin mallitulosten mukaan. Ilmaston muuttuminen on siis ilmeisempää kuin sen muuttumattomuus. Ilmasto voi muuttua eri syistä, osa niistä voi olla ihmisperäisiä (kuva 3). Teknillisten tieteiden akatemian julkaisussa (Jantunen et al. 1990) esitettiin, että prosessinomaisessa tarkastelussa voidaan päätellä, että ilmasto muuttuu lämpenemisen suuntaan, mutta muutoksen nopeus on vaikea arvioitavaksi. Ilmaston lämpenemiseen on viitattu globaalissa keskustelussa. Euroopan kohdalla on vielä olemassa mahdollisuus, että ilmasto jopa jäähtyy, jos Golf-virta heikkenee. Kuvat 1 ja 2 lämpötilan ja sademäärien muutoksista ovat julkaisusta Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM:n julkaisuja 1/2005).

16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kuva 1: Suomen keskilämpötilan muutokset poikkeamina jakson keskiarvosta. Käyrät ovat 30-vuoden liukuvia keskiarvoja. Havaitut muutokset (paksu musta käyrä) ja eri FINSKEN-skenaariot (A1FI, A2, B2 ja B1) neljän ilmastomallin keskiarvona. Ilmaston luontaista vaihtelua 30-vuotisjaksosta toiseen kuvaavat pystypalkit (lila ja sininen), jotka osoittavat 95 % -vaihteluvälin kahdessa eri mallikokeessa.(lähde: Ilmatieteen laitos) Kuva 2: Suomen keskimääräisen sademäärän muutokset suhteellisena poikkeamana jakson keskiarvosta. Käyrät ovat 30-vuoden liukuvia keskiarvoja. Havaitut muutokset (paksu musta käyrä) ja eri FINSKEN-skenaariot (A1FI, A2, B2 ja B1) neljän ilmastomallin keskiarvona. Ilmaston luontaista vaihtelua 30-vuotisjaksosta toiseen kuvaavat pystypalkit (lila ja sininen), jotka osoittavat 95 % vaihteluvälin kahdessa eri mallikokeessa. (Lähde: Ilmatieteen laitos)

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö Ihmisen vaikutukset Ilmasto Luonnon vaikutukset Ilmaston muutos Säätekijät Lämpötila Sade Tuulet Vedet Vaikutukset Routa, pakkanen Viistosade Myrskyt Tulvat Lumi, jää Pohjaveden paine Rakenne/ toiminta Infra, verkostot Talorakenteet Kuljetukset Ympäristön hoito Tekninen huolto Ohjaus Talonrakennus MVR Kaavoitus Rakennuttaminen Yhteistyö Kuva 3: Ilmastotekijäin muutos ja yhteisvaikutukset. 2 Viimeaikaiset kokemukset Kaikessa rakentamisessa pyritään suunnitelmaratkaisuilla varautumaan mitoitusrasituksiin, joita myös erilaiset säärasitukset ovat. Mitoitustilanne määritellään vakavien riskien osalta (hengenvaara, merkittävä omaisuusriski) viranomaismääräyksissä ja vähäisempien vahinkoriskien osalta suunnitteluohjeissa. Veden tulviminen rankkasateen seurauksena hoidetaan yleensä kuivatusrakenteilla (kallistukset, avo-ojat, rummut, sillat tms.). Näillä on aina olemassa tietty läpäisykapasiteetti eli vedenvirtaus, jonka ne pystyvät läpäisemään vedenpinnan nousematta haitalliseen korkeuteen. Vedenkorkeuden ohella toinen tekijä on veden virtausnopeus, joka suhteessa pinnan eroosio-ominaisuuksiin määrittelee, milloin pinta alkaa syöpyä. Kulumisnopeus kasvaa verrannollisena virtausnopeuden kuutioon. Näin voidaan olettaa, että tierakenteetkin kestävät tiettyyn sateen voimakkuuteen asti vaurioitumatta, ja rankkuuden kasvaessa vaurioituminen kasvaa jyrkästi. Case 1: Kesän 2004 rankkasade Heinäkuussa 2004 rankkasadekuuro eteni pääkaupunkiseudun yli Lahden ja Jyväkylän kautta Kajaaniin aiheuttaen mennessään tulvimista, toimintahäiriöitä ja rakennevaurioita (kuva 4). Esimerkkejä rankkasateen aiheuttamista vahingoista on nähtävissä kuvissa 5-8. Vahingot olivat joko liikennöitävyyshäiriöitä tai välittömiä vaurioita rakenteissa. Näiden lisäksi on mahdollista, että mm. vettymisestä aiheutunut kantavuuden

18 Tulevaisuuden näkymiä 1/ aleneminen saattaa myöhemmin näkyä päällystevaurioina ja päällysteen elinkaaren lyhenemisenä. Kuva 4: Heinäkuun lopun 2004 sademääriä ja rankkasateen kulkureitti (Ilmatieteen laitos, verkkosivut). Kuva 5: Ei kaunis koskipaikka vaan sortunut tie. Tällainen tiesortuma löytyi maantieltä 5511, Vesannolta. Kuva: J. Kohonen

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Kuva 6:Niinivesi-Kempinniemi -tie näytti tältä. Kuva: J. Kohonen Kuva 7: Maantie 551, Vesanto. Kevyen liikenteen väylä sortumassa. Kuva: J. Kohonen

20 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kuva 8: Pielavesi, Ruotaanmäentie. Tielle oli noussut valtavasti vettä. Tälle tielle ei voida tehdä mitään ennen kuin tie on kuivunut. Kuva: J. Kohonen Tulviminen Tulvimista voi syntyä periaatteessa kolmella tavalla: Rakennetulla alueella syntyy kuivan maan tulva, kun sadevesikuivatus ei toimi, Vesistöalueella vedenpinnan nousu aiheuttaa tulvimista pitkäaikaisten ja runsaiden sateiden seurauksena Merenrannalla vedenpinnan nousu aiheuttaa tulvimista. Syynä ei ole sade, vaan matalapaineen ja tuulen yhteisvaikutus Ilmastonmuutoksen seurauksena ennakoidaan, että talvisateet lisääntyvät, kesäsateet jopa vähenevät; talvitulvat yleistyvät, kevättulvat aikaistuvat. Tulvien riskikohteita ovat: rakennetut alueet, kiinteistöt sekä maanalaiset tilat, kadut, alikulkukäytävät ja rummut, vesihuolto, ympäristölle vaarallisten aineiden varastointipaikat, vesistöt (rantarakenteet) sekä merenrannat (meren pinnan nousu, rantaeroosio) Seuraavia toimenpiteitä tulisi toteuttaa Taajamatulvariskit tulisi selvittää nykyisissä taajamissa Kuivatussuunnittelun menetelmät olisi saatettava ajan tasalle Sadevesiviemäröintiä olisi tehostettava sadevesien maahanimeytyksellä ja allastuksella Tulvariskin alaiset alueet tulisi selvittää Tulvariskin alaisille paikoille rakentamista tulisi rajoittaa

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Case 2: Suomenlahden tulva Lauantain ( ) ja sunnuntain ( ) välisenä yönä klo 4.00 merivedenkorkeus nousi Suomenlahdella uusiin ennätyslukemiin. Aallonkorkeus hipoi ennätyskorkeuksia pohjoisella Itämerellä, jossa merkitsevä aallonkorkeus oli korkeimmillaan 7,2 metriä. Joulua edeltävän Rafael-myrskyn aikana mitattiin 7,7 metrin merkitsevä aallonkorkeus -ennätyslukema. Kaikilla Suomenlahden mareografeilla eli vedenkorkeusmittausasemilla vedenkorkeus nousi uusiin ennätyslukemiin. Turussa merivesi nousi +130 cm (ent. ennätys +127 cm), Hangossa +132 cm (+123 cm), Helsingissä cm (+136 cm) ja Haminassa +197 cm (+166 cm) korkeuteen klo 4.00 aamuyöllä. Pietarissa merivesi nousi +239 cm korkeuteen NWAHEM:n mukaan. 1 Kuvassa 9 näkyy vedenkorkeuden nousu 9.1. Kuva 10 on luonnoskartta Kaakkois-Suomen rannikontieverkon tulvakohteista. Kuva 9: Vedenkorkeusgraafi Helsingin mareografilta (Merentutkimuslaitos) 1 (Merentutkimuslaitos,

22 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kuva 10: tulvan vaurio- ja ongelmakohteita Kaakkois-Suomen rannikkoalueella (Tiehallinto, KaS, H. Keskinen ). 3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset liikennejärjestelmään ja tienpitoon Liikennetoimialaan kuuluvat sektorit ovat maaliikenne (tiet ja rautatiet), vesiliikenne (vesiväylät ja satama-alueet), ilmaliikenne (lentokenttäalueet) sekä tietoliikenne. Liikennejärjestelmää ja väyliä suunniteltaessa, rakennettaessa ja ylläpidettäessä pyritään turvaamaan liikennöitävyys, kunto, turvallisuus ja häiriöttömyys sekä palvelujen laatu. Liikenneverkostojen kannalta keskeinen näkökohta on niiden pysyvyys ja elinkaariominaisuudet. Ilmastomuutoksen vaikutukset kohdistuvat koko liikennejärjestelmään, mutta niiden merkittävyys vaihtelee liikennemuodoittain. Ilmastomuutos vaikuttaa eri liikennemuotojen toimintaedellytyksiin ja houkuttelevuuteen. Tämän lisäksi vaikutukset muilla yhteiskunnan toimintasektoreilla välittyvät myös liikennepalveluiden kysyntään. Esim. pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden voidaan arvioida lämpötilan kohoamisen johdosta keskimäärin parantuvan, mutta ajoittain sääolosuhteet voivat muuttua kevyelle liikenteelle hyvin vaikeiksi tuulisuudesta, rankkasateista ja liukkaudesta johtuen. Minkälaisia tulevaisuuden haasteita ilmastonmuutos ja sen vaikutuksiin sopeutuminen asettaa tienpidolle? Aihetta voi lähestyä rakennettuun ympäristöön aiheutuvien vaikutusten tarkastelulla, jota koskevaa tutkimusta on tehty Tekesin ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan toimesta toteutetussa strategisessa tutkimushankkeessa (Ala-Outinen et al. 2004). Hankkeessa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia mm. tie-, katu-, vesi ja viemäriverkostoihin. Seuraa-

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 vassa on otettu muutama esimerkki tarkastelluista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Routa Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa lumen ja roudan määrään ja sitä kautta routasuojaustarpeeseen. Maan ollessa lumeton roudan keskimääräisen vuosittaisen maksimipaksuuden arvioidaan ohenevan tämän vuosisadan loppuun mennessä Etelä- ja Keski-Suomessa nykyisestä 1,0-1,5 metristä arvoon 0,5-1,0 metriä. Vaikka talvet tulevat olemaan lämpimämpiä, kasvaa jäisen maan esiintymisen todennäköisyys Etelä-Suomessa keskitalvella, koska lumipeite ohenee (Ala- Outinen et al. 2004). Rakennettujen liikenneväylien päällysrakenteiden paksuus on puolestaan määräytynyt routamitoituksen perusteella. Sulamis-jäätymisvaihtelut Suurin lämpötilan nousu kohdistuu talvikuukausille. Myös sateiden lisäys painottuu talvikauteen, jolloin sade lämpötilan noustessa tulee lumen sijasta vetenä. Kun keskitalvella vaihtelevat lyhyet pakkas- ja suojasääjaksot, sulamis-jäätymissulamisilmiö voimistuu. Ilmiön seurauksena teiden ja katujen liukkaudentorjuntatarve lisääntyy Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tämä merkitsee tiesuolauksen käytön kasvua, ellei liukkaudentorjuntaan kehitetä radikaalisti uusia menetelmiä. Kun lisääntyvästä suolankäytöstä seuraa haitallisia vaikutuksia sekä ympäristöön että rakenteisiin, joudutaan varautumaan uusien suojausrakenteiden rakentamiseen (mm. pohjavesisuojaukset). Talvikuukausien märät jaksot yhdessä nastarenkaiden käytön kanssa lisäävät päällysteiden kulumista, päällysteiden urautuminen kiihtyy ja kaiken kaikkiaan tie- ja katupäällysteiden kulumiskestävyys vähenee. Lisääntyneen hiekoituksen ja päällysteiden kulumisen seurauksena taajamien etenkin keväiset pölyongelmat pahenevat. Sademäärät Vuoden keskimääräiset sademäärät lisääntyvät ja sateet tulevat varsinkin etelässä talviaikaan nykyistä useammin vetenä. Lumen sulamisen, vesisateiden ja jäätyneen maanpinnan pienen haihdunnan seurauksena voi aiheutua talvitulvia (Ala- Outinen et al. 2004). Toisaalta ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisäävän rankkasateiden riskiä myös kesällä. Kaikesta tästä on seurauksena mitoitussadannan lähtökohtien muuttuminen. Mitoitussadanta taas määrittää kuivatuksen suunnittelua ja silta-aukkojen toimivuutta. Lisääntyvien sateiden seurauksena teiden ja katujen rakenteet ovat aikaisempaa useammin ja pitempään märkinä. Teiden ja katujen rakennemateriaaleista hiekka, sora ja murske ovat herkkiä veden ja kosteuden vaikutuksille, joten teiden ja katujen käyttöikä voi lyhentyä merkittävästi nykyisestä. 4 Miten ilmastomuutokseen tulisi varautua tienpidossa? Ilmastonmuutoksen vaatimat toimenpiteet koskettavat infrastruktuurin kestävyyttä ja häiriötilanteiden hallintaa sekä tiedottamista häiriöistä ja poikkeusjärjestelyistä. Liikennesektorin ja tienpidon suunnittelun toimin on mahdollista jo ennakolta edesauttaa ilmastomuutokseen sopeutumista. Tämä edellyttää tutkimusta vaikutuksista, tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa ja päätösten viemistä

24 Tulevaisuuden näkymiä 1/ ennakoiviksi toimenpiteiksi toivottavaan kehityssuuntaan pääsemiseksi. Sopeutuminen edellyttää jo tänä päivänä vaikutusten sisällyttämistä pitkäkestoisiin investointeihin, sillä väylähankkeen elinkaari on jopa 30 vuotta. Ilmastonmuutosten vaikutusten ja niihin sopeutumisen kannalta liikennejärjestelmän eri osat ovat haavoittuvuudeltaan erilaisia. Tieliikenteen arvioidaan olevan herkkä ilmastonmuutokselle. Tavaraliikenteen osalta tämä tulee asettamaan suuria haasteita kuljetusketjun kokonaisvaltaiselle hallinnalle, jossa vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja kuljetusmuotoja on oltava käytettävissä myös erilaisissa häiriötilanteissa. rakenteellinen varautuminen (tarkastukset, ennakoiva parantaminen) operatiivinen varautuminen (materiaalinen ja henkinen) hallinnollinen varautuminen (dokumentointi, tutkimus, suunnittelun ohjaus) Rakenteellinen varautuminen: Rakenteiden toimintaa voidaan parantaa muuttamalla rakenteiden mitoitusta vastamaan muuttuvia ilmastorasituksia mm. tulva-, eroosio- ja sortumariskien suhteen. Tätä varten olisi selvitettävä nykyisten rakenteiden toimivuusrajat, ja määritettävä uudet ottaen huomioon vaurioitumisen kustannusriskit. Sopeuttamista uusiin oloihin voidaan parantaa soveltamalla uutta mitoitusta tienparannushankkeissa. Perustietoa nykyisten teiden toimivuudesta voidaan saada inventoimalla ja analysoimalla tapahtuneita tulva- ym. vahinkoja. Operatiivinen varautuminen tarkoittaa suunnitelmallista varautumista poikkeusoloihin, jolloin voidaan järjestelmällisesti toimia vahinkojen estämiseksi, rajoittamiseksi, yleisölle tiedottamiseksi ja liikennöitävyyden palauttamiseksi. Perustietoa varautumistarpeesta voidaan saada inventoimalla ja analysoimalla tapahtuneita tulva- ym. vahinkoja. Vaurioiden korjaaminen vaurioiden laajuuden ja vakavuuden selvittäminen vaurioitumisen syyn arviointi vaurioiden laajenemisen estäminen kulkukelpoisuuden palauttaminen rakenteen ja laitteiden vahvistaminen kunnostaminen Hallinnollisesti voidaan varautumista edistää järjestämällä vahinkotilanteiden dokumentointi ja analysointi ja näihin perustuen tutkimustoimintaa, jolla mahdollistetaan uusien mitoitus- ja rakentamismenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Vaikutukset rakentamiseen ovat nykyiselläänkin säänneltyjä Nykyinen suunnittelun tarkkuus ei riitä riskien arviointiin Näiden asioiden tarkempi hallinta vähentää haittoja jo nykytilassakin Ääri-ilmiöiden dokumentointi on tärkeää Tarvitaan tutkimusta ja simulointia ilmaston ääri-ilmiöiden hallitsemiseksi nykytilassa ja tulevaisuudessa

25 24 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Viitekirjallisuutta Ala-Outinen, Tiina; Harmaajärvi, Irmeli; Kivikoski, Harri; Kouhia, Ilpo; Makkonen, Lasse; Saarelainen, Seppo; Tuhola, Markku; Törnqvist, Jouko Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. 83 s. + liitt. 6 s. VTT Tiedotteita - Research Notes : 2227 Arctic climate impact assessment (ACIA). Arctic Research Council, (http://www.acia.uaf.edu/) Carter T. R. & Kankaanpää S Esiselvitys ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Suomessa. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö No s. (http://ymparisto.fi/julkaisut) Climate change, permafrost and impacts on civil infrastructure U.S.Arctic Research Commission, Permafrost task force report. Special report (http://www.arctic.gov/files/permafrostforweb.pdf). Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriö, MMM:n julkaisuja 1/ s. (http://www.mmm.fi/tiedoteliitteet/mmmjulkaisu2005_1.pdf) Jantunen, M. & Nevanlinna L., Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja Suomi. Teknillisten tieteiden akatemia, Jyväskylä. 166 s. Jylhä et al Climate change projections for Finland during the 21st century. Boreal Env.Res. (http://www.borenv.net/ber/ber92.htm) Poikkeukselliset luonnonilmiöt ja rakennettu ympäristö muuttuvassa ilmastossa EXTREMES. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64551&lan=fi) Rydell B, Fallsvik J., Lind B. & Ottosson E Geotekniska konsekvenser av klimatförändringar. Statusrapport och kunskapsbehov. Linköping, SGI Varia s. Saarelainen, S, Rydell, B & Fallsvik, J Klimatförändringar ger en ny geoteknisk värld? Nordiskt Geoteknikermöte NGM , Ystad, Sverige. Nordiskt Geoteknikermöte 2004, Publikation. Svenska Geotekniska Föreningen. Linköping, 13 s. Suomalaisen ympäristön ja yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastonmuutokseen (FINADAPT). (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=84686&lan=fi) Suurtulvatyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2003:6. Helsinki s.

26 Tulevaisuuden näkymiä 1/ (http://www.mmm.fi/luonnonvarat_vesivarat_maanmittaus/vesivarat/tulvien_ torjunta/suurtulvatyoryhma_raportti.doc) Tuomenvirta, H.,2004: Reliable estimation of climatic variations in Finland. Finnish Meteorological Institute Contributions, No 43, Finnish Meteorological Insitute, 80 pp + 78 pp. append (http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/fysik/vk/tuomenvirta/) Vad ställer vädret och klimatförändringar för tekniska krav på vägar och järnvägar?. Linköping, Transportforum 2002, Session 20. Kirjoittajien yhteystiedot Raija Merivirta Tiehallinto, asiantuntijapalvelut p Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka p Nils Halla Kommentti Helmikuun alussa v kokoontui Exeteriin Englantiin Englannin Ilmatieteen laitoksen kutsumana (ja pääministeri Tony Blairin suojeluksessa) joukko huomattavia ilmastotutkijoita eri maista symposiumiin (Avoiding Dangerous Climate Change) käsittelemään mahdollisuuksia välttää vaarallinen ilmaston muutos. Kokouksessa esiteltiin havaittua kehitystä eri alueilla sekä mallitarkasteluihin perustuvia arvioita ilmaston kehittymisestä. Esimerkiksi jäätiköiden (Alpit, Etelänapamanner, Grönlanti jne.) sulaminen on ollut huolestuttavan nopeaa, ja näyttää olevan kiihtymässä. Melko yhteneväisenä linjana tuntui olevan, että havaittu kehitys ja siihen perustuva tarkenettu arvio tulevasta kehityksestä näyttäisi ilmaston muutoksen olevan suurempi ja nopeampi kuin tähän mennessä on ennakoitu. Toisin sanoen, ilmasto lämpenee nopeammin ja enemmän kuin edellä olevassa kirjoituksessa mainituissa FINSKEN -ilmastoskenaarioissa on oletettu. Ja siten myös vaikutukset saattavat olla suurempia ja toteutua nopeammin. Ks. lisää:

27 26 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Etla Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1 Kokonaistuotannon määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Maailmantalouden ripein kasvu on tällä erää ohi. Vuona 2004 maailman talouskasvu yltää vajaaseen 5 prosenttiin, mutta jo vuonna 2005 kasvu hidastuu. Kasvumahdollisuuksia jarruttavat Yhdysvaltain velkaantuminen ja suuri vaihtotaseen vaje, Kiinan aktiivinen pyrkimys viilentää ylikuumentunutta talouttaan sekä pitkään kalliina pysynyt raakaöljy. ETLA arvioi Yhdysvaltain kokonaistuotannon kasvavan noin kolme prosenttia vuosina 2005 ja Aasia pysyy ennustejaksolla nopeimman talouskasvun alueena. Kiinan nopea investointitahti ja vahva talouskasvu tukevat muun Aasian talouskehitystä. Euroalueen talouskasvu on kuluvana vuonna vahvistunut, kun vienti on vetänyt hyvin euron vahvistumisesta huolimatta. Ensi vuonna euroalueen talouskasvu jää vajaaseen 2 prosenttiin, mikä on osittain tämänvuotista vähempien työpäivien ansiota. Vuonna 2006 talouskasvu hieman nopeutuu. Pidemmällä aikavälillä euroalueen kasvutahdin arvioidaan kuitenkin ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia jäävän vajaaseen kahteen prosenttiin, kun väestön ikääntyminen ja työllisten väheneminen alkavat jarruttaa kasvumahdollisuuksia. 1 Tiehallinnon ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) välillä tehdyllä sopimuksella ETLA toimittaa neljännesvuosittain Tiehallinnon käyttöön katsauksen maa- ja vesirakennusalan näkymistä. Tämä on katsaus 4/2004, ja jää tällä erää viimeiseksi.

28 Tulevaisuuden näkymiä 1/ ETLA arvioi Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3 prosenttia vuonna 2005 ja 2,3 prosenttia vuonna Kummankin vuoden kasvuarviota on laskettu noin 0,5 prosenttiyksiköllä. Kallistunut raakaöljy ja vahvistunut euro jarruttavat Suomen talouden kasvumahdollisuuksia paitsi suoraan myös epäsuorasti sitä kautta, että talouskasvu ja kysyntä heikkenevät perinteisesti tärkeimmällä vientialueellamme Euroopassa. Investointien ja rakentamisen määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Investointitoiminta elpyi vuoden 2004 alkupuoliskolla. Rakennusinvestointien kasvu voimistui suurten infrastruktuurihankkeiden vetämänä. Kone- ja laiteinvestointien lähes kolme vuotta kestänyt laskuvaihe taittui 5 prosentin kasvuksi. Tuoreimmat rakennuslupatiedot viittaavat asuinrakennusinvestointien kasvun hidastuvan vuoden 2004 lopulla. Kiinteät investoinnit kasvavat vuonna 2005 arviolta 4 prosenttia. Teollisuus-, toimisto- ja liikerakentamisen investoinnit vähenivät edelleen vuonna 2004, mutta vuonna 2005 päästään 3 prosentin kasvuun. Vuonna 2006 muun talonrakentamisen investointien odotetaan kohoavan 4 prosenttia, jolloin mm. suurimman yksittäisen rakennustyömaan, viidennen ydinvoimalahankkeen talonrakennustyöt laajenevat. Teollisuuden investointisykli Suomessa näyttää jäävän vaimeaksi. Rakentamisen tuotanto on tällä hetkellä vajaan 3 prosentin kasvu-uralla. Vuoden 2005 jälkeen rakennusalan tuotannon kasvu on paljolti kotimaisen kysynnän ja mm. ydinvoimalahankkeen varassa. Muu talonrakentaminen elpyy hitaasti. Liikerakentamisen arvioidaan jatkuvan kohtuullisena ja ensi vuonna toimistorakentamisessakin päästänee pieneen kasvuun. Teollisuusrakentaminen virkoaa hitaasti ja ennustejaksolla kasvun arvioidaan olevan keskimäärin pari prosenttia.

29 28 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Maa- ja vesirakentamisen nopean kasvuvaiheen odotetaan jatkuvan vielä vuonna 2005 mm. viidennen ydinvoimalan pohjarakennustöiden laajetessa ja kun valtion uudet tiehankkeet käynnistyvät. Rakentamiseen vaikuttavat positiiviset tekijät ETLA Markkinakorot pysyvät edelleen varsin matalina, sillä EKP nostanee ohjauskorkoaan vasta vuoden 2005 jälkipuoliskolla. ETLA arvioi 3 kuukauden euriborin asettuvan vuonna 2005 keskimäärin 2,2 prosenttiin. Vuonna 2006 euriborin arvioidaan kohoavan keskimäärin 2,5 prosenttiin. Euron hinnaksi oletetaan vuonna ,32 dollaria ja seuraavana vuonna keskimäärin noin 1.33 dollaria. Yrityssektorin kannattavuus on kohentunut vuoden 2004 aikana talouden aktiviteetin kasvun myötä. Tuottavuus on kohentunut nopeammin kuin yksikkötyökustannukset. Vientihintakehitys on olut epäedullinen euron vahvistumisen vuoksi, mutta myös useiden välituotepanosten hintakehitys on ollut vaimea. Yritysten tuloskehityksen odotetaan kohentuvan hieman vuoden 2005 aikana liikevaihdon nousun vuoksi. Vuonna 2006 talouskasvun vaimenemisen myötä yritysten tuloskehityksen odotetaan taittuvan. Syksyn suhteellisen maltillisen tuloratkaisun myötä hallitus on lupautunut käynnistämään eräitä investointisuunnitelmiin sisältyviä hankkeita. EU:n laajeneminen on helpottanut pääsyä uusille vahvasti kasvaville markkinoille muun muassa Baltiaan ja Puolaan.

30 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Rakentamiseen vaikuttavat negatiiviset tekijät ETLA Euro-alueen inflaatio voimistui vuoden 2004 jälkipuoliskolla runsaaseen 2 prosenttiin. Vaikka euro vahvistui edelleen, raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan tuntuva nousu voimisti selvästi ulkoista kustannuspainetta. ETLAn ennusteessa öljyn hinnan oletetaan pysyvän vuonna 2005 keskimäärin runsaassa 40 dollarissa, ja vuonna 2006 noin 36 dollarissa tynnyriltä. Koska euro pysyy edelleen varsin vahvana, kustannusten nousun odotetaan rauhoittuvan ja inflaation pysyvän tavoitetason tuntumassa. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän vasta vuoden 2005 jälkipuoliskolla talouskasvun jatkumisen myötä. EU:n suhdannenäkymien arvioidaan pysyvän kuitenkin aiempaan nähden melko vaimeina muun muassa rakenneongelmien vuoksi. Ennustejaksolla poliittiset kriisit voivat aiheuttaa öljyn hinnassa tuntuviakin lyhytaikaisia heilahteluja. Vahva euro vähentää jonkin verran tuontienergian aiheuttamia kustannuspaineita, mutta heikentää euroalueen yritysten kustannuskilpailukykyä. Tilastokeskuksen tarkennettujen ennakkotietojen mukaan suhdanteiden elpyminen on vauhdittanut tammi-lokakuussa myös maa- ja vesirakentamisen tuotantoa. Vaikka syksyn tuloratkaisut muodostuivat varsin maltillisiksi, rakennustoiminnan kustannuspaineet ovat voimistuneet lisääntyneen kysynnän myötä. Sekä rakennus- että maarakennuskustannusindeksit olivat syksyn aikana jo 3-4 prosentin nousuvauhdissa.

31 30 Tulevaisuuden näkymiä 1/2005 Rakentamisen määrän kehitys Suomessa ja Euroalueella ETLA Lähde: OECD, MEI Muutaman viime vuoden aikana rakentamisen tuotanto ja investointikehitys on jäänyt Euroalueella melko vaatimattomaksi. Vuonna 2004 rakennusyritysten luottamusindikaattori EMU-maissa on kohentunut, ja se oli vuoden lopulla hieman korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla keskimäärin. Suomessa rakennusyritysten odotukset ovat hieman optimistisemmat kuin muissa EMU-maissa. Odotukset ovat kuitenkin lähes samalla tasolla kuin viime vuonna keskimäärin. Euroalueella rakennusinvestointien- ja tuotannon arvioidaan kasvavan lähivuosina Suomea hitaammin. EMU-ydinmaissa ylisuurten budjettivajeiden korjaaminen edellyttää mm. korkojen nousua ja finanssipolitiikan kiristämistä, mitkä yhdessä jarruttavat rakennusinvestointien käynnistymistä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan Suomessa talonrakentaminen kasvoi tammi-syyskuussa runsaat 2 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakentaminen kiihtyi jo vajaan 7 prosentin kasvuun. Vuonna 2005 suotuisimmat näkymät ovat muussa talonrakentamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa. Vuonna 2006 maa- ja vesirakentamisen voimakkaimman kasvuvaiheen arvioidaan olevan ohi. Julkiset investoinnit kääntyvät uudelleen selvään kasvuun vuonna 2005.

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Jatkuvuuden hallinta seminaari Messukeskus 8.10.2009 Harriet Lonka, Gaia Consulting Oy Yhteiskuntaturvallisuuden seura ry Hillitseminen Ilmastonmuutoksen vaikutusketjut

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot