Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA Neljäs teemaseminaari: Ilmastonmuutokseen varautuminen kunnissa - säätilan lämpenemiseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit Kuntatalo, Helsinki,

2 Esityksen pääviestit Suomen ja sen kuntien ilmastoon kuuluu vaihtelu vuodesta ja paikasta toiseen Odotettavissa suuntaus kohti: lauhoja, sateisia ja vähälumisempia talvia yleistyviä helteitä ja rankkasateita muutoksia Itämeren jääpeitteessä ja vedenkorkeudessa Ilmastonmuutosta pyrittävä hidastamaan; samalla kannattaa varautua muutoksiin selkein toimenpitein

3 Suomen ilmastoon kuuluu vaihtelu vuodesta ja paikasta toiseen Huhtikuu vuonna 211 Vertailukausi : 97%:n todennäköisyysraja Mediaani 3%:n todennäköisyysraja Vuodet eivät ole veljeksiä! Termisen kevään aikana vuorokauden keskilämpötila on ja +1 asteen välillä. Vuorokauden keskilämpötila huhtikuussa

4 15 suurinta vuorokausisadetta Suomen havaintoasemilla vuosina Suuruusjärjestyksen sijat: Suuri osa 15 suurimmasta vrk-sateen arvosta on aiheutunut muutamasta laaja-alaisesta, voimakkaasta rankkasadetilanteesta. Erittäin voimakkaita sateita on Keski-Suomessa havaittu useammin kuin Etelä-Suomessa. Rannikoilla ja saaristossa muuta Etelä- ja Keski- Suomea vähemmän tapauksia 3 mm/vrk. Mutta: kaksi suurinta arvoa mitattu etelärannikolla Espoo Lahnus : mm/vrk Karuna : 182. mm/vrk Lähde: Aaltonen et al. (28) Lähde: = Heikki RATU-hankkeen Tuomenvirta loppuraportti (IL/ RATU)

5 Miksi Suomen ja sen kuntien ilmastoa ei voi ennustaa tarkasti? Mitä pienempää aluetta tarkastellaan, sitä suurempi on luonnollisen vaihtelun merkitys Luonnollisen vaihtelu näyttää välillä kiihdyttävän muutoksia (kuten talvena 27/28), välillä jarruttavan niitä (esim. talvet 29/21 ja 21/211) Myös ilmastomallikokeiden tuloksissa on mukana ilmaston luonnollinen vaihtelu Vuosisadan alkupuolella luonnollinen vaihtelu peittää helposti alleen pitkän aikavälin trendin Vuosisadan loppupuolen muutokset riippuvat suuresti ihmiskunnan tulevista kasvihuonekaasupäästöistä Mallittamiseen liittyy epävarmuutta

6 Lämpötila ( o C) Keskilämpötila kohoaa Suomessa Jyväskylä Jyväskylä: havainnot ja skenaariot Vuosi Lämpenemisen keskimääräinen nopeus ~.4±.1 C/1 v kaikissa kasvihuonekaasuskenaarioissa noin vuoteen 24 saakka. Myöhemmin erot eri ilmastoskenaarioiden välillä kasvavat ja suurimpien päästöjen skenaarioissa muutokset ovat jo huomattavia Värit: eri kasvihuonekaasuskenaariot Käyrät: muutoksen paras arvio (19 ilmastomallin antama keskiarvo) Suomen keskilämpötilan nousun paras arvio ja epävarmuusväli (ºC): (.7 2.3) ( ) (2. 6.5)

7 Lämpötilan muutos ( C) Etenkin talvilämpötilat tulevat kasvamaan Suomi v => v (Gt C/vuosi) Päästöskenaario A1B Muutoksen paras arvio ja 9%:n todennäköisyysväli siltä väliltä -skenaarion (A1B) toteutuessa Kuukausi 19 ilmastomallin väliset erot Ilmaston luontainen vaihtelu

8 (Gt C/year) Etelä-Suomen keskilämpötilat siirtyvät kohti pohjoista - isompien päästöjen tapauksessa muutokset vielä suurempia v v A1B Päästöt A1B

9 Ilmastovyöhykkeet Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Leutotalviset ilmastot Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Data: E-OBS Ref: Jokinen & Jylhä (211)

10 Ilmastovyöhykkeet (Gt C/vuosi) Päästöskenaario Polaari-ilmastot Tundrailmasto A1B Kylmätalviset ilmastot Leutotalviset ilmastot Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Data: E-OBS + MME (ENSEMBLES RCMs) Ref: Jokinen & Jylhä (211)

11 Ilmastovyöhykkeet (Gt C/vuosi) Päästöskenaario Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Leutotalviset ilmastot Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto A1B Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Data: E-OBS + MME (ENSEMBLES RCMs) Ref: Jokinen & Jylhä (211)

18 Sademäärä (mm) Vuotuiset sademäärät kasvavat Suomessa Lammin havainnot & skenaariot Lammi pisteelle (61ºN, 21ºN) Mitä pienempää aluetta ja lyhyempää ajanjaksoa tarkastellaan, sitä suurempi luonnollisesta vaihtelusta aiheutuva epävarmuus! Vuosi Ajan myötä myös sateisuuden muutokset ylittävät luontaisen vaihtelun. Rankkasateet voimistuvat

19 Sademäärä (mm) Sademäärä (mm) Talven sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten - mutta myös tulevaisuudessa kesäsateet ovat runsaimpia Lammin havainnot v ja skenaario Lammi jaksolle A1B A1B Suomen vuotuisen sademäärän kasvun paras arvio ja epävarmuusväli (%): (1 1) (4 17) (7 26) Kuukausi

20 Rankkasateet voimistuvat Suomessa Kesä-elokuu: muutos mennessä (%) usean mallin keskiarvona A2 Kesän keskimääräisen suurimman vrk-sademäärän muutos vuosisadan loppuun mennessä: 2 (5 3) % Vrt. Kesän kokonaissademäärän muutos vuosisadan loppuun mennessä: 11 ( 22) % pienenee kasvaa 7 alueellisen mallin antama keskiarvo maa-alueille

21 Hulevesivirtaaman määrä (l/s) Maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista hulevesien muodostumiseen 1) metsä 2) metsässä yksisuuntainen tie 3) metsässä kaksisuuntainen tie 4) pientaloalue 5) puolet metsää, puolet kattoa + 4% + 3% +1% Rankkasateiden kasvu Alkutilanne Outi Salminen, Ph.D., Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

22 Lumen vesiarvo (maaliskuu) Lumisade (marras-maalis) Lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta v nähden Lämpötila (ºC) -8 Lähde: Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto (ACCLIM-hanke)

23 Tuulet voimistuvat hieman* syksyllä ja talvella ja muuttunevat enemmän lännenpuoleisiksi Suhteellinen frekvenssijakauma (%) Suhteellinen frekvenssijakauma (%) Tuulen nopeus (m/s) Tuulen suunta (astetta) nykytilanne vuosisadan loppu (Gt C/vuosi) Päästöskenaario A2 Jyväskylä talvella (joulu-helmikuu) Itä Etelä Länsi Pohj * -2 % 25-luvulle ja 1-4 % 29-luvulle mennessä

24 Vedenkorkeus (cm, N6) Keskivedenpinnan korkeus havainnot ja skenaario vuoteen 21 asti Helsinki: merenpinta kohoaa ~ 45 cm keskiskenaarion mukaan Havaitut vuosikeskiarvot 15-v. liukuva keskiarvo Skenaarioiden keskiarvo 5%/95% rajat Maankohoaminen 3.7 mm/v Epävarmuusväli <= Mannerjäätiköiden sulamisnopeus =? Lähde: Milla Johansson (IL)

25 Vedenkorkeus (cm, N6) Keskivedenpinnan korkeus havainnot ja skenaario vuoteen 21 asti Rauma: merenpinta kohoaa ~ 15 cm keskiskenaarion mukaan Havaitut vuosikeskiarvot 15-v. liukuva keskiarvo Skenaarioiden keskiarvo 5%/95% rajat Maankohoaminen 7. mm/v Epävarmuusväli <= Mannerjäätiköiden sulamisnopeus =? Lähde: Milla Johansson (IL)

26 Ilmaston maailmanlaajuisen lämpenemisen myötä myös Suomen ja sen kuntien ilmasto muuttuu Talvella enemmän ja suurempia muutoksia kuin kesällä lämpötila kohoaa sademäärä kasvaa selvästi, vesisateiden osuus suurenee, poutapäivät harvenevat lumipeite hupenee ilman suhteellinen kosteus lisääntyy hieman auringonsäteily vähenee tuulet voimistunevat hieman ja suunta muuttuu lännenpuoleisemmaksi Kesäpuolella vähemmän muutoksia lämpötila kohoaa, mutta vähemmän kuin talvella helteet lisääntyvät rankkasateet voimistuvat Todennäköisyysennusteet epävarmuuksien käsittelyyn

27 Näkökohtia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Nykyilmaston riskeihin varautuminen auttaa sopeutumaan tulevaan ilmastonmuutokseen. Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvun pysähdyttyäkin ilmasto lämpenee Suomessa ja samoin muualla. Sopeutuminen on välttämätöntä, koska näköpiirissä olevat päästörajoitukset eivät riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Päästöjen rajoittaminen ei enää pysäytä ilmastonmuutosta, mutta hidastaa ja rajoittaa sitä, mikä helpottaa sopeutumista.

28 Miten ilmasto muuttuu? vaikutuksia Ilmasto lämpenee => lämmitysenergian tarve pienenee; liikenteessä pidempi kesäkeli; pyöräily- ja veneilykausi pitenevät jne. Lauhat ja märät talvet => rakennusten kosteusongelmat; kulkuväylien päällysteiden kunnossapito Rankkasateet voimistuvat => hulevesitulvien riski Hellejaksot pitenevät => terveysongelmia erityisesti vanhenevalle väestölle Merenpinnan kohoaminen => kaavoitus Kuva: K. Jylhä

29 Yhteenveto Suomen ja sen kuntien ilmastoon kuuluu vaihtelu vuodesta ja paikasta toiseen Odotettavissa suuntaus kohti: lauhoja, sateisia ja vähälumisempia talvia yleistyviä helteitä ja rankkasateita muutoksia Itämeren jääpeitteessä ja vedenkorkeudessa Ilmastonmuutosta pyrittävä hidastamaan; samalla kannattaa varautua muutoksiin selkein toimenpitein

30

31 Kiitos! Yhteystiedot:

32 Ottamatta huomioon tähänastista ilmastonmuutosta: satojen vuosien välein (kerran n. 3 vuodessa??) Lähde: Jouni Räisänen (Helsingin yliopisto) Kuinka usein Helsingin heinäkuun keskilämpötila vähintään sama kuin vuonna 21 (+21,7 ºC)? Nykyisessä jo muuttuneessa ilmastossa (jos ilmasto ei lämpenisi enää lisää): kerran (tai kaksi) ihmisen iässä (kerran 6 vuodessa?) Vuosisadan puolivälin arvioidussa ilmastossa: selvästi nykyistä useammin, mutta harvoin kuitenkin (kerran 1-15 vuodessa?) Todennäköisyys ainakin yhdelle vähintään +21,7 asteen heinäkuulle vuoteen 235 mennessä noin 5 % Sattuma osuus => milloin seuraava huippulämmin heinäkuu =??

33 Tuulet voimistuvat hieman syys-huhtikuussa ja muuttunevat enemmän lännenpuoleisiksi % 1-2 % 1-2 % 2-4 % 2-4 % 4-6 % 4-6 % Muutoksen paras arvio (9 globaalin ilmastomallin antama keskiarvo); geostrofinen tuuli Lähde: Gregow et al. (submitted) Vrt