KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA KILPAILURAJOITUS JA ESITYS MARKKINAOIKEUDELLE SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA KILPAILURAJOITUS JA ESITYS MARKKINAOIKEUDELLE SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄÄMISEKSI"

Transkriptio

1 1 (151) KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA KILPAILURAJOITUS JA ESITYS MARKKINAOIKEUDELLE SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄÄMISEKSI Postiosoite Käyntiosoite Puhelin ja faksi Sähköposti ja www PL 332 Pitkänsillanranta 3 (09) HELSINKI HELSINKI (09)

2 KILPAILUVIRASTO 2 (151) SISÄLTÖ 1 Asia Asianosainen Kilpailuviraston päätös Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle Tiivistelmä Asian vireille tulo ja selvittäminen Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut Markkinat Valio Oy Arla Ingman Oy Ab Perusmaitojen myynti Suomessa Valion menettely markkinoilla Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle Valikoimajaksot ja hinnat Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle Oikeudellinen arvio Relevantit markkinat Relevantit tuotemarkkinat Perusmaitojen myynti eri jakelukanavissa Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä Relevantit maantieteelliset markkinat Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina Määräävä markkina-asema Arvioinnin perusteet Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen markkinoille Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet Raakamaidon saatavuus Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille ja laajentaa toimintaansa Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista... 49

3 KILPAILUVIRASTO 3 (151) 10.3 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Arvioinnin perusteet Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin Valion esittämät väitteet kustannusluvuista ja kustannusten luokittelusta Raaka-ainekustannuksen luonne Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä Raakamaito muuttuvana kustannuksena Raakamaidon kustannus Valion laskentajärjestelmissä Maitoraaka-aineen vaihtoehtoiskustannus vältettävissä olevana kustannuksena Valion esittämät oikaisuvaatimukset Kilpailuviraston käyttämiin laskelmiin Myyntirahdeista pääosan luokitteleminen kiinteiksi kustannuksiksi Muuttuvista henkilöstökuluista osan luokitteleminen kiinteiksi Raakamaidon sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon huomioiminen Arvosuhde 30/70 oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle Raakamaidosta valmistettavien muiden lopputuotteiden myyntituottoja ei voida ottaa huomioon rasvan arvon määrityksessä Lopputuotteiden myyntituottoja ei voida laskea parhaiten kannattavien tuotteiden tuoton perusteella Valion kustannusten kattaminen Johtopäätökset kustannusten kattamisesta Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos Näyttö Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä hinnoittelustrategiasta Valion hinnoittelustrategian tausta Alennukset Alennukset ja hinnoittelustrategian käsittely Valion johtoryhmässä Hinnoittelustrategia vuoden 2010 jälkeen Johtopäätökset asiakirjanäytöstä Valion alennuskäytäntöjen vaikutus kilpailijoiden toimintaan Valion SOK:lle tarjoamat volyymialennukset Valion alennuskäytännöt ovat korostaneet saalistushinnoittelun poissulkevaa vaikutusta Valion alennuskäytäntöjen valikoivuus Alennuskäytäntöjen tavoitteena on ollut S-ryhmän ostojen keskittäminen Valiolle Valion menettely on 102 artiklaan sisältyvän yhteismarkkinatavoitteen vastaista Oikeuttamisperusteet Valion esittämät väitteet tehokkuusperustelujen näkökulmasta Perusmaitojen myynti alle muuttuvien kustannusten ei ole sallittua, vaikka sillä olisi epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen

4 KILPAILUVIRASTO 4 (151) Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten ei ole ollut epäsuoraa positiivista vaikutusta Valion kokonaistulokseen Valio ei ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelun aikana Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen myyntimäärien laskiessa ainut vaihtoehto on vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen hintojen alentaminen alle muuttuvien kustannusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kannattavin vaihtoehto Kilpailuun vastaaminen Valion aloitteellisuus hintojen alentamisessa Hinnanalennusten kohtuullisuus Väärinkäytön vaikutukset kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin Vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytyksiin Menettelyn vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksiin Kilpailuvastaisen markkinoiden sulkeutumisen todennäköisyys väärinkäytön seurauksena Mahdollisuus tappioiden kattamiseen Johtopäätökset oikeudellisesta arviosta Seuraamusmaksu Sovellettava laki Seuraamusmaksu määräämisen lähtökohta Valiolle esitettävä seuraamusmaksu Rikkomuksen laatu ja menettelyn moitittavuus Rikkomuksen laajuus Rikkomuksen kesto Muut seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat seikat Seuraamusmaksun määrä Sovelletut säännökset

5 KILPAILUVIRASTO 5 (151) 1 Asia 2 Asianosainen 1. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö perusmaitojen tukkumyynnin markkinoilla Suomessa 2. Valio Oy 3 Kilpailuviraston päätös 3. Kilpailuvirasto määrää Valio Oy:n lopettamaan päätöksessä ja seuraamusmaksuesityksessä kuvatun määräävän markkina-aseman väärinkäytön. 4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle 5 Tiivistelmä 4. Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määräisi Valio Oy:lle määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä euron seuraamusmaksun. 5. Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena on Valio Oy:n (jäljempänä "Valio") määräävän markkina-aseman väärinkäyttö perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla Suomessa. 6. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Arla Ingman Oy Ab:n (jäljempänä "Arla Ingman") markkinaosuuden kasvu ja erityisesti S-ryhmän kolmen suuren alueosuuskaupan asiakkuuden menetys tammikuussa 2010 johtivat siihen, että Valio laski perusmaitojen hintoja kaikille asiakkailleen 8-10 senttiä litralta kesken vähittäiskaupan valikoimajakson alkaen. Maaliskuussa 2010 Valio tarjosi S-ryhmälle vielä uusia lisäalennuksia perusmaidoista kesken valikoimajakson alkaen. Valio ei tarjonnut vastaavia alennuksia muille vähittäiskaupan ryhmittymille, vaan ne kohdistuivat yksinomaan hankintoja tammikuussa 2010 Valiolta Arla Ingmanille siirtäneeseen S- ryhmään. 7. Tavanomaista huomattavasti merkittävämpi hintojen lasku kesken sopimuskauden johti siihen, että Valion perusmaitojen hinnat eivät kattaneet jälkeen enää perusmaitojen valmistukseen ja myyntiin kohdistuvia muuttuvia kustannuksia.

6 KILPAILUVIRASTO 6 (151) 8. Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa, että maaliskuussa ja huhtikuussa 2010 tapahtuneiden perusmaitojen hintojen merkittävän alentamisen syynä oli Valion ylimmässä johdossa tehty strateginen päätös siitä, että yhtiö luopuu perusmaitoliiketoimintansa voitoista sulkeakseen markkinat kilpailunvastaisesti. Valion tarkoituksena oli lopettaa ruotsalaisen maitoraaka-aineen tuonti Suomen markkinoille ja saavuttaa erittäin merkittävä, prosentin markkinaosuus ja tämän jälkeen nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. Vuosien 2011 ja 2012 aikana Valion kustannukset alittava hinnoittelu on jatkunut ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan yhä. 9. Valion muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta ovat korostaneet yhtiön S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset, jotka ovat lisänneet Arla Ingmanin tappiollisuutta. Valio on tarjonnut S- ryhmälle erisuuruisiin volyymeihin sidottuja hintoja; tarjottu hinta on ollut sitä alhaisempi, mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. Ottaen huomioon, että Valion perusmaitojen toteutuneet hinnat ovat lähtien olleet tasolla, joka ei ole kattanut edes muuttuvia kustannuksia ovat sen korkeammille volyymimäärille tarjoamat alhaisemmat hinnat olleet tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla. 6 Asian vireille tulo ja selvittäminen 10. Asian selvittäminen Kilpailuvirastossa alkoi Arla Ingmanin tehtyä virastolle toimenpidepyynnön Toimenpidepyynnössä pyydettiin Kilpailuvirasto selvittämään oliko Valio syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tekemällä S-ryhmälle syksyllä 2008 perusmaitojen toimituksista tarjouksen, joka alitti perusmaitoliiketoiminnan kustannukset. Toimenpidepyynnön mukaan Valion menettely uhkasi johtaa kilpailijoiden sulkeutumiseen pois markkinoilta. 11. Kilpailuviraston selvitysten mukaan Valion perusmaitojen hintojen suhde liiketoiminnan kustannuksiin ei antanut perusteita epäillä kilpailunrajoituslain vastaista hinnoittelua toimenpidepyynnön kohteena olleena ajanjaksona vuonna Joulukuussa 2009 Arla Ingman toimitti virastolle lisätietoja, joiden mukaan Valio oli edelleen alentanut hintojaan alkavalle valikoimajaksolle. Arla Ingman teki virastolle uuden toimenpidepyynnön, jonka mukaan Valion hinnat vähittäiskaupan ryhmittymille olivat yhä alentuneet. Toimenpidepyynnön mukaan asetetut hinnat alittivat selkeästi perusmaitoliiketoiminnan kustannukset. Tätä ennen, helmikuussa

7 KILPAILUVIRASTO 7 (151) 2010, myös Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio olivat olleet samasta asiasta yhteydessä virastoon. 13. Asian käsittelyn aikana virastolle ovat antaneet tietoja Valion lisäksi Arla Ingman Oy Ab, Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juustoportti ILO, Osuuskunta Maitomaa, Kaslink Oy sekä vähittäiskaupan ryhmittymistä SOK ja sen alueosuuskaupat HOK-Elanto, KPO, Koillismaa, Arina, Pirkanmaa, Suur-Savo, Keula, EePee ja Satakunta, Kesko Oyj, Suomen Lähikauppa Oy ja Lidl Suomi Ky. Lisäksi virasto toimitti kilpailulain (948/2011) 35 :ssä tarkoitetun tarkastuksen Valion tiloissa ja Kilpailuvirasto toimitti Valiolle päätösluonnoksen määräykseksi lopettaa kilpailunrajoitus ja seuraamusmaksuesitysluonnoksen markkinaoikeudelle ja varasi kilpailulain 38 :n nojalla Valiolle mahdollisuuden tulla kuulluksi päätös- ja esitysluonnoksesta. Valio toimitti vastineensa viraston päätös- ja esitysluonnokseen ja täydentävän vastineen Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut 8 Markkinat 8.1 Valio Oy 15. Kilpailuviraston päätöksen perustelut ja seuraamusmaksuesityksen perustelut ovat asiassa samat. Perustelut on esitetty alla luvuissa 8-10 Kilpailuviraston esittämää seuraamusmaksua on käsitelty luvussa Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama osakeyhtiö, jonka omistavat 18 osuuskuntaa. Valio ostaa raakamaidon Valioryhmään kuuluvilta yhdeksältä osuuskunnalta, jotka keräävät maidon osuuskunnan tuottajilta. Valion omistajaosuuskunnille raakamaitoa toimittaa kaiken kaikkiaan noin 9200 maidontuottajaa. Vuonna 2011 Valio vastaanotti omistajiltaan raakamaitoa noin 1900 miljoonaa litraa. 17. Valio ilmoittaa tehtäväkseen osuuskuntatuottajiensa elinkeinon ylläpitämisen. Valio toteuttaa tehtäväänsä jalostamalla omistajiensa raakamaidon ja markkinoimalla siitä jalostamansa tuotteet mahdollisimman kannattavasti. 18. Valion hallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus. Omistajavaltaa näissä elimissä käyttävät hallintotehtäviin valitut osuuskuntien maidontuottajat. Valion toiminnallista päätösvaltaa käyttää johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta-alueiden johtajat.

8 KILPAILUVIRASTO 8 (151) 8.2 Arla Ingman Oy Ab 19. Valiolla on tuotevalikoimassaan noin 1100 tuotetta. Valion päätuoteryhmiä ovat maidot, kermat, jogurtit, juustot, rahkat, vanukkaat, maito- ja herajauheet sekä voi ja levitteet. Valio on Suomessa markkinajohtaja lähes kaikissa meijerituotteissa. Tämän lisäksi yhtiö on erikoistunut terveysvaikutteisten ja laktoosittomien tuotteiden kehittämiseen, joissa sen asema on huomattava myös Suomen ulkopuolella. Vuonna 2011 Valion liikevaihto oli 1929 miljoonaa euroa. 20. Kilpailuviraston vuonna 2000 antaman Aitomaito -yrityskauppapäätöksen mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen maitoraaka-ainetta (niin sanottua kiintiömaitoa). 1 Yrityskaupan ehtoja on myöhemmin tarkistettu viraston vuonna 2004 antamalla Milka Vöyri - yrityskauppapäätöksellä ja viraston Valion ehtomuutoshakemukseen vuonna 2009 antamalla päätöksellä. 2 Nykyisten ehtojen mukaan Valio on velvollinen myymään vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa kiintiömaitoa. 21. Kilpailun edellytysten turvaamiseksi sovittujen yrityskauppaehtojen pääperiaatteena on, että Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan, jolla yhtiö hankkii sitä tuottajilta omaan käyttöönsä asianmukaisilla toimituskuluilla lisättynä. Kiintiömaidon määrä on sidottu Valion maidonhankinnan volyymiin. Ehtojen noudattamista valvoo Kilpailuviraston hyväksymä uskottu mies. 22. Arla Ingman on syntynyt tanskalais-ruotsalaisen meijeriosuuskunnan Arla Foods amba:n tytäryhtiön Arla Foods AB:n (jäljempänä "Arla Foods") ja Ingman Foods Oy Ab:n fuusion seurauksena. Euroopan komissio hyväksyi Arla Foodsin ja Ingman Foodsin fuusion marraskuussa Arla Ingmanista tuli Arla Foodsin täysin omistama (100 %) tytäryhtiö elokuussa Arla Foodsin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 55 miljardia Tanskan kruunua eli noin 7,3 miljardia euroa. Arla Foods toimii maailmanlaajuisesti ja on EU:n alueella suurimpia meijeriyrityksiä. Vuonna 2011 Arla Foodsille maitoa toimitti kaiken kaikkiaan noin maitotilaa. Arla Foodsin omistajapohjan muodostavat noin 3600 tanskalaisia, noin 3500 ruotsalaista ja noin 600 saksalaista maitotilaa. Arla Foodsin omistajina ei ole suomalaisia tuottajia tai tuottajaosuuskuntia. 24. Arla Ingmanin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 318 miljoonaa euroa. Arla Ingman on keskittynyt erityisesti nestemäisten maitotuotteiden, kerman, 1 Kilpailuviraston päätös , dnro 1151/81/99. 2 Kilpailuviraston päätös , dnro 619/81/2004 ja Kilpailuviraston päätös , dnro 1151/81/99.

9 KILPAILUVIRASTO 9 (151) 8.3 Perusmaitojen myynti Suomessa juustojen ja jogurttien myyntiin. Arla Ingmanilla on noin 800 suomalaista sopimustuottajaa. 3 Osa Arla Ingmanin tuotemerkeillä myytäviin tuotteisiin käytetystä raakamaidosta jalostetaan Arla Ingmanin omassa tuotantolaitoksessa (Sipoo), osa tytäryhtiöissä ja osa yhteistyömeijereissä. Perusmaidoissa Arla Ingmanin yhteistyömeijereitä ovat olleet Hämeenlinnan Osuusmeijeri ja Osuuskunta Maitomaa. Arla Ingmanin yhteistyö Osuuskunta Maitomaan kanssa loppui vuonna Perusmaidoilla tarkoitetaan pastöroitua kevytmaitoa, rasvatonta maitoa, ykkösmaitoa ja täysmaitoa. Perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla myös muita nestemäisiä maitotuotteita, kuten erikoismaitoja, joiden valmistusprosessi on yleensä pidemmälle kehitetty kuin perusmaitojen. Maidosta jalostettujen erilaisten tuotteiden joukossa perusmaidot on volyymiltaan suurin tuoteryhmä. Vuonna 2011 Suomessa myytiin perusmaitoja noin 560 miljoonaa litraa. Tukkuhinnoin mitattuna Suomessa myytiin vuonna 2011 perusmaitoja yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla. 26. Perusmaitojen toimitus kuluttajille tapahtuu meijerijalostusvaiheen jälkeen toimituksina vähittäiskaupalle, ns. OOH- tukkumyyjille 4 (Out-Of-Home) tai suoratoimituksina julkisen sektorin asiakkaille. Perusmaitojen suurimpia ostajia ovat vähittäiskaupparyhmittymät S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl. Vähittäiskaupan yhteenlaskettu osuus perusmaitojen toimituksista on noin prosenttia. 27. Perusmaitojen hankinnasta vähittäiskauppoihin ovat vastanneet S-ryhmän osalta SOK:n hankinta- ja logistiikkayritys Inex Partners Oy ja K-ryhmän osalta Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy ja sen tavarakauppayksikkö. 5 Suomen Lähikauppa ja Lidl ostavat perusmaidot suoraan toimittajilta. 28. Vähittäiskaupan ryhmittymistä Kesko ja Lidl eivät ole pelkästään perusmaitoja valmistavien meijereiden asiakkaita, vaan ne myös valmistuttavat perusmaitoja kaupan omalla tuotemerkillä (private label). Tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona myynnissä on ollut K-ryhmän Pirkka -maitoa ja Lidlin Milbona -maitoa. Private label -perusmaitojen osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 10 prosenttia. Privat label - maitojen valmistuksesta ovat vastanneet kotimaiset meijerit. 3 Lukuun sisältyy Arla Ingmanin yhteistyömeijereiden tuottajat. 4 Esim. Heinon Tukku Oy, Wihuri Oy Aarnio, Meiranova Oy, Kespro Oy. 5 Inex Partners Oy:n hankinta ja saatavuuden ohjaus ovat siirtyneet SOK:lle SOK-yhtymän sisäisessä liikkeenluovutuksessa. Inex Partners keskittyy varastointi- ja kuljetuspalveluiden tuottamiseen. SOK on vastannut perusmaitojen hankinnoista lähtien. Tässä asiakirjassa S-ryhmän hankintaorganisaatiosta käytetään koko tarkastelun kohteena olevalta ajanjaksolta nimitystä SOK.

10 KILPAILUVIRASTO 10 (151) 9 Valion menettely markkinoilla 29. Kahden valtakunnallisesti toimivan meijerin, Valion ja Arla Ingmanin lisäksi perusmaitoja valmistaa muutama alueellisesti toimiva pienmeijeri. Tällaisia ovat Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juustoportti ILO ja Osuuskunta Maitomaa. 9.1 Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle Valikoimajaksot ja hinnat 30. Perusmaitojen myynnin perustana ovat tavarantoimittajan ja kaupan välillä tehtävät vuosisopimukset. Vuosisopimuksessa sovitaan yhteistyön ja kaupankäynnin yleisistä periaatteista ja ehdoista. Vähittäiskaupparyhmittymille myytävien tuotteiden määrät ja hinnat sovitaan valikoimajaksoittain Perusmaitojen hinnat, valikoimat ja kampanjat neuvotellaan normaalisti kolme kertaa vuodessa. Valikoimajaksot ovat tammikuu-huhtikuu, toukokuuelokuu ja syyskuu-joulukuu. Jokaista neljän kuukauden jaksoa varten hinta- ja volyymineuvottelut ovat yleensä alkaneet noin kaksi kuukautta ennen valikoimajakson alkua. 32. Perusmaitoja myyvät meijerit tekevät tarjouksensa vähittäiskaupparyhmittymille sopimushinnoin ja kaupparyhmittymät kilpailuttavat meijerit vertaamalla näitä sopimushintoja. Ennen vuotta 2010 kaikki perusmaitolaadut myytiin samanhintaisina. Vuosien 2010 ja 2011 aikana meijerit eriyttivät maitojen sopimushinnat ensin siten, että rasvattoman maidon hinta eriytettiin muiden perusmaitolaatujen hinnoista ja myöhemmin siten, että kaikki maitolaadut myytiin omilla sopimushinnoillaan. Lopullinen tilityshinta eli ns. nettohinta muodostuu vähentämällä sopimushinnasta vähittäiskaupparyhmille myönnettävä laskutuspalkkio, mahdollisesti sovittu markkinointituki sekä. Tarkasteltaessa Valion hinnoittelua suhteessa kustannuksiin luvussa , on laskelmissa käytetty nettohintoja Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta Ingman Foods Oy Ab:n fuusioituminen Arla Foodsiin vuonna 2008 merkitsi pitkään staattisena pysyneen kilpailuasetelman aktivoitumista perusmaitojen 6 Kilpailuvirasto käyttää markkina- ja tapahtumainkuvauksessa vähittäiskaupan sopimuskausista nimitystä valikoimajakso. Kustannusten kattamista koskevassa luvussa vastaavasta ajanjaksosta käytetään termiä hintakausi, joka on Valion sisäisesti käyttämä termi näille sopimusjaksoille. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaupan valikoimajaksot ja hintakaudet ovat yhdenmukaiset.

11 KILPAILUVIRASTO 11 (151) myynnissä Suomessa. Fuusion pohjalta syntynyt Arla Ingman asetti vuonna 2009 tavoitteekseen saavuttaa 30 prosentin markkinaosuuden meijerituotteiden markkinoilla. Osana tavoitettaan lisätä myyntiään ja nostaa markkinaosuuttaan Arla Ingman toi vuonna 2009 Suomen markkinoille myyntiin ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suomessa valmistettua perusmaitoa. 34. Kilpailuviraston selvitykset ovat keskittyneet kahden valtakunnallisesti toimivan meijerin, Valion ja Arla Ingmanin välisen kilpailutilanteen seuraamiseen. Alueellisesti toimivien pienmeijereiden kapasiteetti ei riitä siihen, että ne voisivat kilpailla vähittäiskaupan ryhmittymien valtakunnallisista toimituksista. 35. Ruokakesko on pitkään hankkinut merkkiperusmaidon pääosin Valiolta. Esimerkiksi vuonna 2009 lähes kaikki K-ryhmän kaupoissa myytävät merkkiperusmaidot olivat Valion toimittamia. Ketjuohjauksen ohella itsenäisillä K-kauppiailla on kauppakohtaisen valikoiman puitteissa mahdollisuus tehdä suoria hankintoja tavarantoimittajilta. Tätä kautta osa K- ruokakaupoista on hankkinut perusmaitoja valikoimiinsa myös Arla Ingmanilta. Maitokolmio toimitti Ruokakeskon Pirkka-merkillä myytävän private label -perusmaidon vuoden 2009 toukokuuhun asti, jonka jälkeen Pirkka-maitoa on valmistanut Maitokolmion lisäksi Arla Ingman S-ryhmä on käyttänyt kahta perusmaidon päätoimittajaa rinnakkain. SOK neuvottelee keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän alueosuuskunnalle sekä 10 pienemmälle paikallisosuuskunnalle. SOK:lla on valtuudet sopia toimittajien kanssa toimitusvolyymeista ja hinnoista alueosuuskuntien puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien kanssa alueosuuskaupat tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä hankkivat. 37. Tammikuussa 2009 Arla Ingman menetti SOK:n kanssa käytyjen neuvottelujen seurauksena Valiolle HOK- Elannon, joka on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa ja on perinteisesti ollut Arla Ingmanille erityisen merkittävä asiakas. HOK- Elannon menetyksestä huolimatta Arla Ingman kykeni kasvattamaan kokonaismarkkinaosuuttaan Suomessa vuonna 2009 noin prosenttiyksiköllä. 38. Arla Ingmanin perusmaitojen valmistuskapasiteetti ei Valiosta poiketen riitä ykköstoimittajan asemaan samanaikaisesti sekä K - että S-ryhmässä. Arla Ingman vakiinnutti 1990-luvulla asemansa perusmaitojen toisena merkittävänä toimittajana S-ryhmälle, eikä sen kapasiteetti ole riittänyt 7 Maitokolmio lopetti Pirkka-maidon valmistuksen vuoden 2012 alussa, jonka jälkeen Pirkka-maidon on valmistanut Arla Ingman.

12 KILPAILUVIRASTO 12 (151) merkittäviin toimituksiin saman aikaan myös K-ryhmälle. 8 Vuonna 2009 Arla Ingmanin osuus K-ryhmän merkkiperusmaitojen hankinnoista oli noin 10 prosenttia. 39. Vaikka Arla Ingmanin kapasiteetti ei riitä päätoimittajan asemaan samaan aikaan sekä K- että S-ryhmässä, ei ole kuitenkaan esteitä sille, että Arla Ingman voisi nykyisestään lainkaan lisätä toimituksiaan K-ryhmälle. Ilman kapasiteetin kasvattamista myynnin lisääminen K-ryhmälle edellyttäisi Arla Ingmanin mukaan kuitenkin käytännössä sitä, ettei merkittävää kasvua muissa asiakkuuksissa tulisi. Toistaiseksi Valio on kuitenkin onnistunut säilyttämään päätoimittajaan aseman K-ryhmässä ja Kilpailuviraston selvityksen kohteena oleva menettely on kohdistunut ensisijaisesti S-ryhmän hankinnoista käytyyn kilpailuun. 9.2 Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso 40. Kuten edellä on todettu, kilpailu Suomen perusmaitomarkkinoilla tiivistyi vuoden 2009 aikana Arla Ingmanin tavoitellessa markkinaosuutensa kasvattamista. Kiristynyt hintakilpailu käänsi meijereiden vähittäiskaupalle tarjoamien perusmaitojen hinnat laskuun. Kilpailuvirasto ei ole selvityksissään saanut näyttöä siitä, että Valio olisi vuoden 2009 aikana hinnoitellut perusmaidot merkittävästi alle kustannuksensa tarkoituksenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos jäi kokonaisuudessaan kuitenkin tappiolliseksi, mikä tarkoittaa, että vuonna 2009 Valion myyntihinnat eivät kattaneet kokonaiskustannuksia Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että varsinaisesti kilpailu perusmaitojen myynnissä alkoi kiristyä vuoden 2009 loppupuolella meijereiden käydessä neuvotteluja toimituksista vähittäiskauppoihin alkavalle valikoimajaksolle. Viraston selvitysten mukaan Valio hinnoitteli alkaen jäljempänä luvuissa ja kuvatuin tavoin vähittäiskaupalle tarjoamansa perusmaidot alle kustannustensa tavoitteenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. 42. Edellä todettujen seikkojen perusteella Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion menettelytapoja ajanjaksolla, joka alkaa Kilpailuviraston tietojen mukaan Valion soveltamat hinnat ovat olleet muuttuvat kustannukset alittavalla ja siten kilpailua rajoittavalla tasolla ainakin saakka. Asiassa saatu selvitys ei viittaa siihen, että myöskään jälkeen perusmaitojen hinnoissa tai perusmaitoliiketoiminnan kannattavuudessa olisi tapahtunut asian oikeudelliseen arviointiin vaikuttavia muutoksia. 8 Valion kilpailijoiden kapasiteettia ja raakamaidon saatavuutta on käsitelty jäljempänä jaksossa Liite 1, Valion kannattavuuslaskelma (OFA) 2009.

13

14 KILPAILUVIRASTO 14 (151) korjatun tarjouksen 8 sentin alennuksesta. 13 SOK hyväksyi Arla Ingmanin tarjouksen , jolloin Arla Ingman säilyi S-ryhmän toisena päätoimittajana. 48. Myös Suomen Lähikauppa ja Ruokakesko olivat yhteydessä Arla Ingmaniin Valion uuden tarjouksen vuoksi. Neuvottelujen jälkeen Arla Ingman joutui laskemaan tuntuvasti sekä Lähikaupalle tarjoamiensa perusmaitojen hintaa että. 49. Kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätös vaihtaa Arla Ingman perusmaitojen päätoimittajaksi nousi nopeasti esiin julkisuudessa. 14 Asiasta syntyneen keskustelun ja saamansa asiakaspalautteen seurauksena HOK- Elanto ilmoitti palauttavansa Valion valmistaman perusmaidon myymälöihinsä. 15 S-ryhmä (mukaan lukien HOK- Elanto) säilytti kuitenkin Arla Ingmanin toisena päätoimittajanaan. 50. Maaliskuussa 2010 Valio tarjosi SOK:lle vielä uusia lisäalennuksia kesken valikoimajakson. Valio tarjosi SOK:lle keskihinnan laskua sentillä/litra alkaen Tarjouksen ehtona oli, että SOK lisäisi ostojaan Valiolta noin miljoonalla litralla. Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan. 16 Valion tarjous ei ollut yleinen hinnan lasku, vaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille Vastauksena Valion tarjoukseen Arla Ingman ilmoitti SOK:lle alentavansa myös hintojaan muutamalla sentillä. Arla Ingmanin alennettua hintojaan ei volyymin siirtymiä meijereiden välillä tullut S-ryhmässä ja sekä Valion että Arla Ingmanin maidot säilyivät alueosuuskauppojen valikoimissa. 52. Syksyllä 2010 Valio alensi keskihintaansa SOK:lle vielä muutamalla sentillä alkaneelle valikoimajaksolle. Arla Ingman sen sijaan nosti SOK:lle tarjoamiaan hintoja hieman, mutta volyymin siirtymiä toimituksissa ei meijereiden välillä tullut. 13 Arla Ingmanin mukaan SOK:n edustaja oli todennut, että Myös markkinoilta tuli tietoja siitä, että Valion hinnanalennus olisi 10 senttiä / litra. 14 Liite 10, HOK-Elannon tiedote ; HOK-Elannon päätöstä ottaa Arla Ingman perusmaitojen toimittajaksi sekä ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja televisiossa. (Esim. HS , , , KL , Ilkka , Kaleva , MT , Suomenmaa , TS , DI , liitteet 12-19) 15 Liite 11, HOK-Elannon tiedote Valion tarjous oli tehty Näin ollen Valion volyymiperusteinen tarjous ei ole vertailukelpoinen sen vuonna 2010 tekemien muiden volyymitarjousten kanssa. Valion alennusjärjestelmää on käsitelty tarkemmin luvussa Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola ; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen liitetiedostoineen.

15

16 KILPAILUVIRASTO 16 (151) 10 Oikeudellinen arvio 10.1 Relevantit markkinat 59. Vuoden 2012 alusta lähtien Kilpailuvirasto on seurannut ainoastaan Valion perusmaitoliiketoiminnan kustannusten kattamista. Selvityksiä vähittäiskaupan kanssa käytyjen neuvottelujen sisällöstä ei ole tehty. 60. Kilpailulain 50 :n mukaan ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 61. Valion menettelyyn sovelletaan näin ollen ajanjaksolla kilpailunrajoituslakia (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) ja lähtien kilpailulakia (948/2011). 62. Relevanttien markkinoiden määrittelyn lähtökohdat ja perusperiaatteet on kuvattu komission tiedonannossa relevanttien markkinoiden määrittelystä. 18 Tiedonannon mukaan markkinoiden määrittely on väline, jonka avulla tunnistetaan ja määritellään yritysten välisen kilpailun rajat. Markkinoiden määrittelemisen päätavoitteena on selvittää järjestelmällisesti tärkeimmät yrityksen kilpailukäyttäytymistä rajoittavat tekijät. 19 Tiedonannon mukaan relevantit tuotemarkkinat määritellään siten, että niihin kuuluvat kaikki tuotteet, joita kuluttaja pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa olevina niiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi. Relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat alueesta, jolla asianomaiset yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan kyseisiä tavaroita ja palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan erottaa vierekkäisistä maantieteellisistä alueista erityisesti kilpailuedellytysten huomattavan erilaisuuden perusteella. Relevantit markkinat määritellään siten yhdistämällä tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat. 63. Relevanttien markkinoiden määrittelyssä kysynnän korvattavuus on taloudelliselta kannalta välittömin ja tehokkain tekijä, joka rajoittaa tietyn tuotteen toimittajien käyttäytymistä erityisesti niiden hinnoittelupäätösten suhteen. Yritykset tai yritysryhmät eivät voi vaikuttaa merkittävästi vallitseviin myyntiehtoihin, kuten hintoihin, jos asiakkaat voivat helposti siirtyä käyttämään saatavilla olevia korvaavia tuotteita tai muualla sijaitsevia tavarantoimittajia. Tarjonnan korvattavuus otetaan myös huomioon määriteltäessä markkinoita sellaisissa tapauksissa, joissa sen vaikutukset vastaavat kysynnän korvattavuuden vaikutuksia tehokkuudeltaan ja välittömyydeltään. 18 Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03). 19 Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03), kohta 2.

17 KILPAILUVIRASTO 17 (151) 64. Tiedonannon mukaan kysynnän korvattavuuden arviointiin kuuluu sellaisten tuotteiden määritteleminen, joita kuluttaja pitää korvaavina tuotteina. Yksi mahdollinen tapa tehdä tämä on olettaa, että suhteellisissa hinnoissa tapahtuu pieni, pysyvä muutos, ja arvioida asiakkaiden todennäköiset reaktiot tähän hinnannousuun. 20 Tätä arviointimallia kutsutaan SSNIP-testiksi 21 tai hypoteettisen monopolistin testiksi. 65. Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa ja lausunnoissa kritisoinut virastoa siitä, että virasto "ei ole tehnyt SSNIP-testiä". Virasto toteaa, että SSNIP-testi on relevanttien markkinoiden määrittämistä ohjaava ajatusrakenne - ei sinällään ekonometrisesti toteutettava kvantitatiivinen testi. Komission tiedonannon mukaan relevantteja markkinoita määritettäessä voidaan apuna käyttää erilaisia ekonometrisiä ja tilastollisia menetelmiä. 22 Mitään velvoitetta ekonometristen laskemien tekemiseen ei kuitenkaan lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä tai komission tiedonannosta seuraa. 23 Asia on vahvistettu kotimaisessa oikeuskäytännössä Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että SSNIP-testin tekemiseen ekonometrisin laskelmin liittyy useita haasteita. Testit myös soveltuvat jo lähtökohtaisesti huonosti määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksiin, joissa arvioidaan olemassa olevaa markkinavoimaa. 25 Ekonometrisiä testejä suoritetaan käytännössä harvoin olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa, koska tarjolla on usein yksinkertaisempia, tarkoituksenmukaisempia ja silti todistusvoimaisia tapoja relevanttien markkinoiden määrittelyyn. 67. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa Kilpailuvirasto on arvioinut relevantit markkinat kvalitatiivisten kriteerien perusteella tapauksen ominaispiirteet ja saatavilla oleva todistusaineisto SSNIP-testin taloustieteellisten periaatteiden mukaisesti. 20 Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03), kohta SSNIP = small but significant non-transitory increase in price; SSNIP-testissä kysymys kuuluu, vaihtaisivatko yrityksen asiakkaat helposti saatavilla oleviin korvaaviin tuotteisiin tai muualla sijaitseviin tavarantoimittajiin vastatakseen oletettuun pieneen (5-10 prosentin), mutta pysyvään hinnanmuutokseen kyseisten tuotteiden tai alueiden hinnoissa. Jos korvaamista esiintyy niin paljon, että hinnankorotus muuttuu kannattamattomaksi siitä seuraavien myyntitappioiden vuoksi, merkityksellisiin markkinoihin otetaan mukaan muita korvaavia tuotteita ja alueita, kunnes tuotevalikoima ja maantieteellinen alue ovat sellaisia, että pieni mutta pysyvä suhteellisten hintojen nousu olisi kannattavaa. 22 Nämä testit koostuvat erilaisista ekonometrisistä ja tilastollisista menetelmistä: tuotteen kysynnän hintajoustoa ja ristijoustoa koskevista arvioista, eriaikaisten hintamuutosten samanlaisuuteen perustuvista testeistä, hintasarjojen kausaliteettien ja hintatasojen ja/tai niiden yhteneväisyyden analysoimisesta. Komissio ottaa huomioon vain sellaiset määrälliset todisteet aiemmin ilmenneen korvaavuuden erityispiirteistä, jotka kestävät tiukan tarkastelun. (Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta. (97/C 372/03, kohta 39). 23 Ks. myös Markkinaoikeuden päätös asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut Markkinaoikeuden päätös asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut 84 ja 94; KHO on vahvistanut päätöksen ratkaisullaan , KHO:2011: Olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa SSNIP-testi tulee aina tehdä kilpailullisella hintatasolla. Käytännössä kilpailullisen hintatason määrittäminen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevissa asioissa on erittäin vaikeaa.

18

19 KILPAILUVIRASTO 19 (151) 74. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että yritysten markkinaosuuksissa ei ole merkityksellisiä eroja tarkasteltaessa myyntiä yhdessä OOH-sektorille javähittäiskaupalle sekä tarkasteltaessa myyntiä yksinomaan vähittäiskaupalle. 75. Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Valion markkina-aseman tarkastelun kannalta ei ole välttämätöntä määritellä täsmällisesti tuotemarkkinoita sen suhteen, kuuluuko perusmaitojen tukkumyynti eri jakelukanavien kautta kokonaisuudessaan samoille tuotemarkkinoille, vai muodostuuko perusmaitojen myynnin sisälle jakelukanavittain mahdollisesti erillisiä markkinoita. Markkinamäärittely voidaan jättää tältä osin avoimeksi Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä 76. Perusmaidot käsittävät rasvattoman maidon, kevytmaidon, täysmaidon ja ykkösmaidon. Perusmaidot valmistetaan raakamaidosta kuorimalla ja pastöroimalla. Kuorittuun maitoon lisätään tarvittava rasvamäärä eri perusmaitolaatujen valmistamiseksi. Rasvattoman maidon standardoitu rasvapitoisuus on alle 1 prosenttia, ykkösmaidon 1 prosentti, kevytmaidon 1,5 prosenttia ja täysmaidon 3.5 prosenttia. Perusmaito on kylmäsäilytystä vaativa tuote, joka säilyy avaamattomana noin viikon. 77. Pastöroitujen perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla säilyvyydeltään ja ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavia maitoja (ns. erikoismaitoja). UHT-maito on maitoa, joka on iskukuumennettu säilyvyyden parantamiseksi. UHT-käsitellyt maidot eivät vaadi kylmäsäilytystä vaan ne voidaan säilyttää huoneenlämmössä. UHT-maitojen säilyvyysaika on tyypillisesti useita kuukausia. 78. ESL-maidot ovat välimuoto UHT-maidon ja pastöroitujen maitojen välillä. ESL (Extended Shelf life) -käsittelyssä maito pastöroidaan korkeassa lämpötilassa ennen pakkaamista. Tällöin maidon säilyvyys kylmässä paranee tavallisiin pastöroituihin maitoihin verrattuna. ESL-maitojen leima-aika eli aika valmistuspäivästä parasta ennen päivään vaihtelee Suomessa päivän välillä. 79. Muista erikoismaidoista luomumaito on luonnonmukaisesti tuotettua maitoa, jotka valmistetaan luomukriteerit täyttäviltä maidontuottajilta peräisin olevasta raakamaidosta. Luomutiloja koskevat elintarvikevirasto Eviran antamat ohjeet luonnonmukaisesta tuotannosta, jotka perustuvat EU:n luomuasetukseen. Luomumaidon tarjontaa rajoittaa edellytys luomuvalvonnan kriteerien täyttymisestä sekä luomutuotantoon vaadittava siirtymäaika. Luomutuotannon kustannukset maatiloilla ovat perinteistä maidontuotantoa korkeammat. Luomumaidon osuus kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta oli vuonna

20 KILPAILUVIRASTO 20 (151) ,4 prosenttia. Luomumaitojen osuus pakattujen tuoremaitojen myynnistä oli vuonna 2011 selvästi alle viisi prosenttia Laktoositon maitojuoma valmistetaan poistamalla osa maidon laktoosista kokonaan ja pilkkomalla loppu entsymaattisesti. Laktoosittomia maitojuomia voivat käyttää myös kuluttajat, jotka ovat laktoosi-intolerantteja. Suomessa myytävät laktoosittomat maitojuomat ovat joko ESL- tai UHT -käsiteltyjä. Elintarvikelainsäädännön mukaan maitoon ei saa lisätä mitään ja siitä saa poistaa kokonaan vain rasvan. Näin ollen laktoositonta maitojuomaa, josta laktoosia on poistettu myös muuten kuin entsymaattisesti, ei saa kutsua maidoksi. 81. Näiden lisäksi markkinoilla on myös vähälaktoosisia pastöroituja maitoja, terveysvaikutteisia maitoja 28 sekä vitaminoituja maitoja Kilpailuvirasto on tarkastelussaan arvioinut lähtökohtaisesti sitä, muodostavatko perusmaidot omat relevantit markkinansa vai kuuluvatko säilyvyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavat erikoismaidot (tai osa niistä) samoille relevanteille markkinoille Kilpailuvirasto on arvioinut kysynnän korvaavuutta Valion ja muiden perusmaitoja valmistavien ja myyvien meijereiden asiakkaiden näkökulmasta. Kysymys on siten siitä, siirtyisivätkö Valion tukkuasiakkaat ostamaan muita tuotteita vastauksena perusmaitojen tukkuhintojen 5-10 prosentin nousuun siinä määrin, että se tekisi perusmaitojen hintojen noston kannattamattomaksi. 84. Ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä perusmaitoja valmistaville meijereille on vähittäiskauppa, jonka osuus perusmaitojen hankinnoista on noin prosenttia. Näin ollen kysynnän korvattavuutta on arvioitu ensisijassa vähittäiskaupan näkökulmasta. Tältä osin on huomattava, että kauppa käy neuvottelut 27 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike, maitotuotteiden valmistus Esim. Valio Gefilus -maito, johon on lisätty maitohappobakteereja 29 Esim. Valio Plus -maito, johon on lisätty D-vitamiinia ja kalsiumia. 30 Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut siihen, että kaikki nestemäiset maitotuotteet, mukaan lukien kermat, kuuluisivat samalle relevantille markkinalle KHO:n aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti (KHO:n päätös , 3482/1/1997). Tältä osin Kilpailuvirasto toteaa, että markkinamäärittelyllä on funktionaalinen tehtävä. Sillä pyritään tarkastelemaan epäsuorasti markkinavoiman olemassaoloa, jolloin tarkastelukulma voi vaihdella käsiteltävän tapauksen mukaan (ks. myös kappaleet ). Kyseisessä KHO:n ratkaisussa oli kyse siitä, oliko Valion katsottava syyllistyneen kiellettyyn sitovaan alennuskäytäntöön, kun se oli sitonut toisiinsa nestemaitotuotteiden (esim. maidot, kermat) ja muiden tuotteiden (esim. jäätelöt, jogurtit ja mehut) ostoista myönnettävät alennukset. Arvioinnin piirissä oli siten huomattavasti laajempi tuotepaletti, eikä asiassa ei ollut kilpailuoikeudellisesti ratkaisevaa merkitystä sillä, missä määrin eri nestemaitotuotteet ehkä toimivat toistensa substituutteina. Nyt tarkasteltavassa asiassa on sen sijaan nimenomaisesti kysymys siitä, onko Valio syyllistynyt tehokasta kilpailua poissulkevaan menettelyyn perusmaitojen tukkumarkkinoilla. Kilpailuvirasto katsoo, että jo yleisen elämänkokemuksen perusteella on selvää, etteivät perusmaito ja kerma tai perusmaito ja jogurtit ole kuluttajan näkökulmasta toisiaan korvaavia tuotteita..

21 KILPAILUVIRASTO 21 (151) tavarantoimittajien kanssa perusmaidoista erillään muista maitotuotteista. Tavarantoimittajat tekevät perusmaidoista erilliset tarjoukset, joilla ei ole yhtymäkohtaa muihin maitotuotteisiin. Näin ollen välitöntä yhteyttä pastöroitujen perusmaitojen ja muiden maitolaatujen hankinnan välillä ei vähittäiskaupan näkökulmasta ole. 85. Vähittäiskaupan hankintapäätöksiä ohjaa kuitenkin viime kädessä niiden asiakkaina olevien kuluttajien kysyntä. Kyse on siten epäsuorasta kysynnän korvattavuudesta, joka tulee myös ottaa huomioon arvioitaessa perusmaitojen hinnannousun vaikutusta vähittäiskaupan hankintapäätöksiin. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että perusmaitojen tukkuhintojen noustessa vähittäiskauppa siirtyy ostamaan korvaavia hyödykkeitä vain jos hintojen nousu aiheuttaa muutoksen kuluttajakysynnässä. 86. Perusmaitojen tukkuhintojen nousu ei kuitenkaan merkitse automaattisesti sitä, että vähittäiskauppa veisi hintojen korotuksen täysimääräisenä kuluttajahintoihin. Toisaalta, perusmaitojen kuluttajahinnoissa tapahtuva 5-10 prosentin korotus ei välttämättä johda siihen, että kuluttajat siirtyisivät ostamaan erikoismaitoja, jolloin myöskään vähittäiskauppa ei ohjaa hankintojaan pois perusmaidoista. Tästä huolimatta virasto on tarkastellut alla kysynnän korvattavuutta loppukäyttäjänä olevan kuluttajan näkökulmasta. UHT- ja ESL -käsitelty maito 87. Virasto on tarkastellut aluksi säilyvyyden merkitystä kysynnän korvattavuuden kannalta. Viraston arvion mukaan UHT-maito eroaa ominaisuuksiltaan merkittävästi sekä pastöroidusta tuoremaidosta että ESL-käsitellystä maidosta. UHT-maidon pitkä säilyvyys erottaa sen kylmäsäilytystä vaativista tuoremaidoista. UHT-maito eroaa huomattavasti tuoremaidoista myös aistein havaittavien ominaisuuksiensa (maku, tuoksu, jne.) sekä sisältämiensä ravintoarvojen puolesta. Tuotteen pitempi säilyvyys vaikuttaa myös siihen, että kulutustottumusten eroavaisuuksien vuoksi kuluttajat, jotka ostavat maitoja harvoin valitsevat UHT-maidon tuoremaidon sijaan. Näin ollen virasto ei pidä kuluttajien ja sitä myötä vähittäiskaupan siirtymistä UHT-maitoihin uskottavana reaktiona perusmaitojen tukkuhinnoissa tapahtuvaan 5-10 prosentin nousuun. Kilpailuvirasto katsoo, että UHT-maito ei kuulu samalle relevantille markkinalle tuoremaitoihin kuuluvien pastöroitujen perusmaitojen kanssa. 88. ESL-käsitellyn maidon osalta virasto toteaa, että yhtä merkittävää eroa kuin UHT-maitojen ja pastöroitujen maitojen ei säilyvyydessä ja esimerkiksi maidon maussa ESL-maitojen ja pastöroitujen maitojen välillä ole. Arvioitaessa sitä, missä määrin kuluttajat turvautuisivat ESL-käsiteltyihin maitoihin pastöroitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10 prosenttia, on otettava huomioon se, että tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona Suomessa on ollut

22 KILPAILUVIRASTO 22 (151) myynnissä vain ESL-käsiteltyjä erikoismaitoja; lähinnä laktoositonta maitojuomaa. 31 ESL-käsiteltyä perusmaitoa ei siten ole ollut myynnissä Suomessa. 89. Valion markkinaosuus Suomessa myytävissä ESL-maidoissa on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut yli prosenttia. Valion markkinavoiman tarkastelun kannalta markkinoiden täsmällinen määrittely sen suhteen kuuluvatko ESL-käsitellyt maidon samoille markkinoille pastöroitujen perusmaitojen kanssa ei siten ole välttämätöntä vaan markkinamäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi. 32 Laktoositon maitojuoma 90. Laktoositon maitojuoma puolestaan on suunnattu kuluttajille, jotka kärsivät laktoosi-intoleranssista. Laktoosittomien tuotteiden hinnat ovat lähtökohtaisesti huomattavasti pastöroitujen tuotteiden hintoja korkeampia. Laktoosittoman maitojuoman kuluttajahinnan ero pastöroituun perusmaitoon on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut jopa yli 100 prosenttia. Laktoosittomien maitojuomien osuus maitojen kokonaiskulutuksesta on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut noin prosenttia. Laktoosiintoleranssista kärsivät kuluttajat eivät voi siirtyä käyttämään pastöroituja maitoja vaikka laktoosittomien tuotteiden hinnoissa tapahtuisi huomattaviakin muutoksia. 91. Ottaen huomioon laktoosittomien maitojuomien ja pastöroitujen maitojen välisen huomattavan hinnaneron, laktoosittomien tuotteiden verrattain vähäisen osuuden maitojen kokonaiskulutuksesta sekä sen ettei tuotteen laktoosittomuus sinällään tuo muille kuin laktoosi-intoleranteille kuluttajille mitään lisäarvoa pastöroituun tuotteeseen verrattuna, 33 Kilpailuvirasto ei pidä todennäköisenä, että pastöroitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10 prosenttia kuluttajat siirtyisivät käyttämään laktoositonta maitojuomaa esimerkiksi sen pidemmän säilyvyyden vuoksi niin merkittävissä määrin, että se tekisi perusmaitojen hinnannoston vähittäiskaupalle kannattamattomaksi Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että kaupan ryhmittymien virastolle toimittamista erikoismaitojen, mukaan lukien laktoosittomat maitojuomat, hintoja ja ostomääriä kuvaavista tilastoissa ei ole havaittavissa, että perusmaitojen 31 Syksyllä 2012 S-ryhmä toi Rainbow -merkillään myyntiin saksalaista ESL-käsiteltyä luomumaitoa, jonka säilyvyys oli 21 päivää. 32 Säilyvyyden merkitystä tuontimahdollisuuksien kannalta on käsitelty jäljempänä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa Kyse ei siten ole siitä, että laktoositon maitojuoma olisi pastöroituun perusmaitoon nähden premium-tuote, josta kuluttajat olisivat valmiit maksamaan enemmän. Luomumaitoa ja vitaminoitua maitoa sen sijaan voidaan pitää premium-tuotteina pastöroituihin perusmaitoihin nähden. 34 Tältä osin virasto huomauttaa, että kuluttajat, jotka arvostavat tuotteen pidempää säilyvyyttä tyypillisesti ostavat maitoja harvemmin ja pienempiä määriä, mikä on omiaan vaikuttamaan siihen kuinka suuren osan kuluttajista tulisi siirtyä laktoosittomiin maitojuomiin, jotta perusmaitojen hintojen 5-10 prosentin korotus olisi kannattamatonta.

23 KILPAILUVIRASTO 23 (151) hintojen huomattava aleneminen vuonna 2010 olisi vaikuttanut erikoismaitojen hankintamääriin tai niiden tukkuhintoihin laskevasti. Päinvastoin, sekä erikoismaitojen hankintamäärät että niiden tukkuhinnat ovat nousseet vuosina 2010 ja Kilpailuvirasto katsoo, ettei laktoositon maitojuoma kuulu samoille markkinoille pastöroidun perusmaidon kanssa. Luomu- ja muut erikoismaidot 93. Samoin kuin laktoosittomien maitojuomien hinnat, myös luomumaitojen tukku- ja kuluttajahinnat ovat lähes kaksinkertaiset perusmaitoihin verrattuna. Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osuus maitojen kokonaiskulutuksesta on erittäin vähäinen suhteessa perusmaitojen kulutukseen ja Valion markkina-asema luomu- ja muissa erikoismaidoissa, kuten terveysvaikutteisissa ja vitaminoiduissa maidoissa on huomattavasti perusmaitoja vahvempi. 94. Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osalta Kilpailuvirasto toteaa, ettei markkinoiden täsmällinen määrittely sen suhteen missä määrin luomumaidon ja muiden erikoismaitojen kysyntä voisi korvata perusmaitojen kysyntää perusmaitojen hintojen noustessa ole tapauksen tosiseikkojen valossa välttämätöntä vaan markkinamäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi. Private label -perusmaito 95. Valmistajien merkillä myytävän ns. merkkiperusmaidon lisäksi vähittäiskauppa myy perusmaitoa myös kaupan omilla private label - tuotemerkeillä. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevana ajanjaksona Suomessa on myyty K-ryhmän Pirkka-maitoa ja Lidlin Milbona-maitoa. Pirkka-maidon ovat valmistaneet Arla Ingman ja Maitokolmio, Milbonamaidon Valio ja Maitomaa. 96. Vähittäiskauppa kilpailuttaa kaikkia Suomessa toimivia perusmaitojen valmistajia private label- tuotteiden valmistuksessa. Perusmaito on tuotteena hyvin homogeeninen, eikä private label -perusmaito eroa merkkiperusmaidosta pakkauskokojen, -materiaalien tai tuotteen laadun osalta. Kilpailuviraston selvitykset myös osoittavat, että merkkiperusmaidon hintataso kytkeytyy saman tuotteen myyntiin private label -tuotemerkeillä. 35 Vastaavaa ei ole tullut selvityksissä esiin muiden maitotuotteiden, kuten erikoismaitojen osalta. 97. Vaikka private label -perusmaidon vähittäishinta on edullisempi kuin merkkiperusmaidon, niiden myynnin osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on varsin pieni. Vuosina private label - 35 Valion toteuttama hintojen alennus kohdistui suoraan myös Lidlin Milbona maitoon. Vedoten perusmaitojen hintojen laskuun myös

24 KILPAILUVIRASTO 24 (151) perusmaidon osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 8,5-12 prosenttia Komission tapauskäytännössä merkkiperusmaidon ja private label - perusmaidon välillä on katsottu olleen niin paljon kilpailullista vuorovaikutusta, että private label -perusmaitojen on katsottu kuuluvan samoille tuotemarkkinoille merkkiperusmaidon kanssa. 37 Näin on ollut erityisesti silloin, kun merkkituotteiden toimittajat ovat olleet myös private label -tuotteiden toimittajia. Edellä kuvatuin perustein Kilpailuvirasto katsoo, että private label -perusmaidot kuuluvat samoille relevanteille tuotemarkkinoille merkkiperusmaitojen kanssa. Johtopäätös 99. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa tarkasteltavat relevantit tuotemarkkinat sisältävät perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin sekä valmistajan että kaupan tuotemerkeillä. Markkinamäärittely voidaan jättää avoimeksi sen osalta, kuuluvatko ESL-käsitellyt perusmaidot sekä luomu- ja muut erikoismaidot samoille relevanteille markkinoille perusmaitojen kanssa Relevantit maantieteelliset markkinat 100. Kilpailuviraston selvitettävänä oleva Valion menettely perusmaitojen myynnissä on kohdistunut koko Suomen alueelle. Relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelyssä Kilpailuvirasto on siten ottanut lähtökohdaksi menettelyn maantieteellisen laajuuden (Suomi) ja arvioinut tapauksen faktojen ja markkinoiden erityispiirteiden perusteella sitä, onko asiassa syytä pitää markkinoita kysynnän ja tarjonnan korvattavuuden kannalta joko suppeampina (alueellisina) tai Suomen aluetta laajempina Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt väitteitä ja selvityksiä siitä, että relevantit maantieteelliset markkinat olisivat Suomea laajemmat (vähintään pohjoismaiden laajuiset) sekä toisaalta siitä, että Suomi olisi jakautunut suppeampiin alueellisiin markkinoihin Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus 102. Kilpailuvirasto on arvioinut ensin kysymystä markkinoiden alueellisuudesta. Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan yritys saisi perusmaitojen markkinoilla tietyllä maantieteellisellä alueella monopoliaseman, tukkuhintojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdollinen ilman, että monopolisti kohtaisi merkittävästi kilpailua toisilta maantie- 36 Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin. 37 Komission päätös asiassa COMP/M.5046 Friesland/Campina, , kohdat

25 KILPAILUVIRASTO 25 (151) teellisiltä alueilta Suomen sisällä. 38 Tarkastelussaan virasto on ottanut huomioon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin asiakkaat, ensisijaisesti vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vähäisin kustannuksin hankkimaan perusmaitoja toisilla maantieteellisillä alueilla toimivilta yrityksiltä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko toisilla maantieteellisillä alueilla toimivat yritykset vastata alueen tukkuhintojen nousuun välittömästi tarjoamalla alueelle omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus). Tutkittavana olevan menettelyn suhde markkinamäärittelyyn 103. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että markkinoiden määrittely on dynaaminen prosessi, jonka tarkoituksena on selvittää rajat, joiden puitteissa yrityksen markkinavoimaa arvioidaan. Markkinamäärittelyä ei voida irrottaa tarkasteltavana olevasta menettelystä vaan arviossa on otettava huomioon menettelyn laatu sekä laajuus ja siten se maantieteellinen alue, jonka menettely on kattanut. Kuten jäljempänä jaksossa 10.4 on yksityiskohtaisesti selvitetty, Valio on alentanut perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei ole kattanut muuttuvia kustannuksia tarkoituksenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Valion menettely on kohdistunut koko Suomen alueelle eikä menettelyssä ole havaittavissa alueellista vaihtelua Suomen eri osissa Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on katsonut, että maantieteelliset markkinat ovat alueelliset ja ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistettu perusmaito on tuonut kilpailupainetta erityisesti Etelä-Suomeen. Kilpailuvirasto huomauttaa, että mikäli Valion väite markkinoiden alueellisuudesta pitäisi paikkansa, olisi Valion ollut liiketaloudellisesti kannattavaa alentaa hintojaan vain Etelä-Suomessa. Vähittäiskaupan perusmaitohankintojen valtakunnallisuudesta johtuen hintojen alentaminen tietyllä maantieteellisellä alueella ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti toimivalle Valiolle mahdollista, mikä on itsessään vahva osoitus markkinoiden valtakunnallisuudesta Arviossaan virasto on lisäksi kiinnittänyt huomiota perusmaitojen kaupankäyntitapoihin ja maitojen toimituksista käytävien neuvottelujen maantieteelliseen laajuuteen. Valtakunnalliset neuvottelut 106. Suomessa on kaksi perusmaitoja valtakunnallisesti myyvää yritystä: Valio ja Arla Ingman. Kummankaan yrityksen myyntiorganisaatiot eivät ole jakautuneet alueellisesti, vaan myynti tapahtuu samasta yksiköstä keskitetysti koko maan alueelle. Molemmat toimijat, sekä Valio että Arla Ingman myyvät perusmaitoja yhtenevin ehdoin ja hinnoin asiakkailleen koko Suomen alueella. 38 Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty.

26 KILPAILUVIRASTO 26 (151) 107. Lisäksi perusmaitoja myyvät muutamat pienemmät meijerit, jotka toimivat etupäässä alueellisesti omilla perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa ympärillä. Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät perusmaitoa ensisijaisesti Satakunnan ja Pohjanmaan alueella. Myös Juustoportti ILO 39 toimittaa perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti Etelä- Pohjanmaan alueilla. Savossa toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut Lidlin Milbona -maidot syksystä 2011 lähtien. 40 Alueellisesti toimivien meijereiden yhteenlaskettu osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä oli vuonna 2011 noin 15 % Meijereiden suurimmat perusmaitoasiakkaat (S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl) ovat valtakunnallisia toimijoita. SOK neuvottelee keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän alueosuuskaupalle sekä 10 pienemmälle paikallisosuuskaupalle ja sopii maidon toimitusvolyymeista ja hinnoista alueosuuskauppojen puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien kanssa alueosuuskaupat tekevät SOK:n hintojen perusteella itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä hankkivat. Hinnat eivät vaihtele alueosuuskauppakohtaisesti vaan ne ovat samat riippumatta osuuskaupan hankintamääristä tai maantieteellisestä sijainnista Myös K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl hankkivat perusmaidot ja neuvottelevat niiden tukkuhinnat valtakunnallisesti. Ketjukohtainen tukkuhinta on valtakunnallisesti sama kaikissa kaupan ryhmittymissä Ylivoimaisesti suurin osa, noin prosenttia, K- ryhmän perusmaitovalikoimasta hankitaan keskitetysti ketjuohjauksella. Ketjusopimusten mukaisesti itsenäisillä K-kauppiailla on mahdollisuus tehdä kauppakohtaisen valikoiman puitteissa suoria hankintoja tavarantoimittajilta. Tätä kautta osa K-ruokakaupoista on hankkinut maitoa valikoimiinsa myös Arla Ingmanilta, joka on näin saanut myyntipisteitä muun muassa ruotsalaisesta raakamaidosta valmistetulle perusmaidolle Myös alueellisesti toimivat pienmeijerit Satamaito 42, Maitokolmio ja Juustoportti ILO ovat osallistuneet SOK:n kanssa käytäviin valtakunnallisiin hintaneuvotteluihin. S-ryhmän alueosuuskaupoista Osuuskauppa Satakunta ja Osuuskauppa Keula, Osuuskauppa KPO ja Osuuskauppa EePee ovat kuitenkin SOK:n valtakunnallisten neuvottelujen jälkeen käyneet alueelliset jat- 39 Ilmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon meijerituotteiksi. 40 Osuuskunta Maitomaasta aloitti perusmaitojen tarjonnan itsenäisenä meijerinä vuonna Tätä ennen Osuuskunta Maitomaa pakkasi tuotantolaitoksessaan pelkästään Arla Ingmanin merkillä myytäviä maitoja. 41 Arla Ingmanin toimittamaa ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa on myyty K-ryhmään kuuluvissa myymälöissä ympäri Suomen. 42 Vuoden 2012 alusta Satamaito ei ole enää osallistunut SOK:n valtakunnallisiin neuvotteluihin.

27

28

29 KILPAILUVIRASTO 29 (151) Lähikaupan ketjut ovat kaupan (Tuko Logistics) terminaalijakelussa. Terminaalijakelussa "vapaasti myymälässä" -toimitusehdon mukaisesti jaeltavien perusmaitojen osuus kaikesta kaupan terminaalijakelussa kulkevasta perusmaidosta on noin 45 prosenttia. Lidl puolestaan edellyttää, että meijeri toimittaa perusmaidot sen kahteen terminaaliin Janakkalassa ja Laukaassa, josta Lidl hoitaa jakelun myymälöihin. Näin ollen kuljetuskustannukset sisältyvät pääosin kaupalle myytävän perusmaidon tukkuhintaan myös silloin, kun käytetään kaupan omaa jakelua Viraston selvityksissä ei ole myöskään tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että toimitusehdon ollessa "vapaasti terminaalissa" kuljetuskustannukset riippuisivat jollain tavoin alueosuuskaupan tai myymälän sijainnista suhteessa tuotantolaitoksiin. Arla Ingmanin keskusvarasto sijaitsee Sipoossa ja yhtiöllä on aluevarastot Oulussa ja Kuopiossa. Tämän lisäksi yhtiöllä on alueterminaalit Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Vähittäiskaupan terminaaliverkostot puolestaan kattavat koko Suomen. 46 Myymäläkohtainen kuljetuskustannus riippuu siten etäisyydestä vähittäiskaupan omaan terminaaliin eikä tässä ole havaittavissa merkityksellisiä eroja valtakunnan eri osissa. 47 Markkinaosuuksien alueellinen vaihtelu 121. Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on kiinnittänyt viraston huomiota siihen, että meijereiden markkinaosuudet vaihtelevat huomattavasti Suomen eri osissa. Valion väitteen mukaan tämä osoittaa sitä, että perusmaitojen markkinat ovat alueelliset ja kilpailutilanne on erilainen Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa Virasto on selvittänyt markkinaosuuksien jakautumista Suomen eri osissa ensisijaisesti vähittäiskaupalle osoitetuin selvityspyynnöin. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että eri toimijoiden markkinaosuuksissa on havaittavissa vaihtelua Suomen eri osissa. Markkinaosuuksien jakautuminen ei kuitenkaan etene symmetrisesti siten, että Arla Ingmanin osuus olisi merkittävä vain ete- 46 Arla Ingman toimittaa perusmaitoja seuraaviin kaupan terminaaleihin. SOK: Kilo (Espoo), Lahti, Salo, Kuopio, Oulu; Tuko Logistics/Suomen Lähikauppa: Kerava, Turku, Pori, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli, Kuopio, Seinäjoki, Oulu; Kesko: 47 Valio on vastineissaan viitannut myös siihen, että kaupan keskusliikkeen jakelun käyttäminen muodostaisi kaupan näkökulmasta kilpailuedun Arla Ingmanille. Tältä osin Kilpailuvirasto tyytyy edellä todetun lisäksi toteamaan, että mikäli kysymyksessä olisi todella merkittävä kilpailuetu, ei viraston käsityksen mukaan mikään estäisi myös Valiota siirtymään kaupan keskusliikkeiden jakeluun. 48 Valio on vastineessaan viitannut myös Kilpailuviraston Valio/Aito Maito -yrityskauppapäätökseen, jossa todettiin, että raakamaidon keräilyn ja nestemaitotuotteiden jakelun maantieteelliset markkinat saattoivat olla luonteeltaan alueellisia. Valio katsoo tämän olevan osoitus markkinoiden alueellisuudesta. Kilpailuvirasto toteaa, että kyseisessä tapauksessa maantieteellisiä markkinoita ei tutkittu, koska markkinoiden yksityiskohtainen määrittely ei asian laatu huomioon ottaen ollut tarpeen ja määrittely jätettiin avoimeksi. Virasto myös huomauttaa, että samassa asiassa Valio itse esitti, että raakamaidon hankinnan ja nestemaitotuotteiden markkinat olisivat valtakunnalliset.

30 KILPAILUVIRASTO 30 (151) läisimmässä Suomessa ja vähenisi asteittain kohti pohjoista. Esimerkiksi Pirkanmaalla Arla Ingmanin markkinaosuus on huomattavasti suurempi kuin viereisissä maakunnissa Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä- Pohjanmaalla. Sen sijaan Kouvolan seudulla Arla Ingmanin osuus on pienempi kuin koko Pohjois-Suomessa Sipoon tuotantolaitoksen läheisyydestä huolimatta Kuten edellä on todettu, viraston selvitykset osoittavat, että hinnan lisäksi perusmaitojen kotimaisuus ja paikallisuus vaikuttavat merkittävästi kuluttajien preferensseihin ja ovat merkittävin yksittäinen seikka, joka selittää alueellista vaihtelua vähittäiskaupan kysynnässä. Viraston selvityksistä on havaittavissa, että mikäli meijerillä on jollain alueella tuotantolaitos ja/tai paljon tuottajatiloja, on sen perusmaidoille usein tavallista enemmän kysyntää kyseisellä alueella. Myös perinteet ja tottumukset vaikuttavat kuluttajien kysyntään. Erityisen voimakasta paikallisen kuluttajapreferenssin merkitys on niillä alueilla, joilla toimii itsenäinen alueellinen pienmeijeri. Useilla alueilla, kuten HOK- Elannon alueella tuotteen paikallinen alkuperä ei ole kuluttajille yhtä tärkeä kuin muualla maassa. Tästä syystä hinnan merkitys näillä alueilla korostuu sekä kaupan hankinnoissa että kuluttajien valinnoissa Alueosuuskaupat voivat myös muuttaa hankintamääriä eri toimittajilta ilman rajoitteita kuluttajien kysynnän niin edellyttäessä. Alueosuuskauppojen menettelyssä perusmaitojen hankinnassa ei ole Kilpailuviraston selvitysten mukaan tältä osin eroavaisuuksia eri puolilla Suomea. Markkinaosuuksissa havaittavia eroja eri alueiden välillä selittää myös osaltaan vähittäiskaupan toimijoiden markkinaosuuksien vaihtelu alueellisesti K-ryhmän osalta ketjuohjauksen ohi ostettavat määrät ovat vähäisiä, eivätkä ne vaikuta merkittävästi markkinoiden toimintalogiikkaan. 49 Vastaavasti ne eivät myöskään selitä markkinaosuuksissa esiintyviä alueellisia vaihteluja Markkinaosuuksissa havaittavat erot Suomen eri osissa eivät anna aihetta tarkastella relevantteja markkinoita alueellisina. Perusmaitojen yhteinen, valtakunnallinen tukkuhintataso ja vähittäiskaupan ryhmittymien ketjuohjauksen hallitsevuus mahdollistavat markkinavoiman käytön valtakunnallisesti ja toisaalta rajoittavat mahdollisuutta käyttää hyväksi alueellisuuden tuomaa kilpailuetua. Perusmaitoja hankkiva vähittäiskaupan tukkuasiakas ei ole rajoittunut ostamaan perusmaitoja vain lähimmästä meijeristä vaan hankinta perustuu valtakunnallisesti neuvoteltuihin hintoihin ja tapahtuu keskusliikkeen kautta Ketjuvalikoiman osuus on perusmaidoissa noin prosenttia. 50 Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut Ruotsin kilpailuviranomaisen päätökseen yrityskauppa-asiassa Arla Foods amba/milko ekonomisk förening (päätös , Dnr 445/2011, jossa perusmaitojen (konsumtionsmjölk)

31 KILPAILUVIRASTO 31 (151) 127. Näin ollen relevantit maantieteelliset markkinat ovat vähintään koko Suomen laajuiset, eikä asiassa ole perusteita tarkastella markkinoita tätä suppeampina Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina 128. Kilpailuvirasto on arvioinut seuraavaksi kysymystä siitä, ovatko markkinat laajemmat kuin Suomi. Kilpailuviraston tarkastelu on kohdistunut erityisesti relevantteihin tuotemarkkinoihin, perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoihin. Tämän lisäksi virasto on arvioinut perusmaitojen raakaaineena käytettävän raakamaidon hankinnan ja keräilyn markkinoiden alueellista laajuutta. Viraston selvitykset osoittavat jäljempänä kuvatuin tavoin, että sekä perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinat että raakamaidon hankinnan ja keräilyn markkinat ovat kansalliset Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan yritys saisi Suomen perusmaitojen markkinoilla monopoliaseman, tukkuhintojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdollinen ilman, että monopolisti kohtaisi merkittävästi kilpailua Suomen ulkopuolelta. 51 Tarkastelussaan virasto on ottanut huomioon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin asiakkaat, ensisijaisesti vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vähäisin kustannuksin hankkimaan perusmaitoja Suomen ulkopuolella toimivilta yrityksiltä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko Suomen ulkopuolella toimivat yritykset vastata Suomen tukkuhintojen nousuun välittömästi tarjoamalla Suomeen omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus) Arviossaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon olemassa olevat kauppavirrat, hintojen alueellisen vaihtelevuuden ja rajat ylittävän kaupan esteet kuten säilyvyyden merkityksen, kuljetuskustannukset sekä kansallisen kuluttajapreferenssin. Olemassa olevien kauppavirtojen tarkastelu 131. Tarkastelemalla tuonnin osuutta alueen kulutuksesta tai viennin osuutta alueen tuotannosta voidaan arvioida alueen avoimuutta, joka vaikuttaa osaltaan maantieteellisten markkinoiden määrittämiseen. Viennin ja tuonnin merkitystä voidaan arvioida ns. LOFI - ja LIFO -suureiden avulla. 52 Korkea, lähelle yhtä sijoittuva LOFI-arvo viittaa siihen, että alueen tuotanto tyydyttää käytännössä vain kotimaista kysyntää. Korkea LIFO-arvo viittaa puolestaan siihen, että alueen kysyntä tyydytetään pääasiassa alueen oman tuotannon markkinoiden katsottiin jakaantuvan Ruotsin sisällä alueellisesti. Kilpailuvirasto huomauttaa, että Valion ja Arla Ingmanin toiminta valtakunnallisina tukkumyyjinä sekä vähittäiskaupan hankinnan valtakunnallisuus ja koko Suomen kattava kaupparyhmittymäkohtainen yhteinen tukkuhintataso erottavat merkittävästi Suomen perusmaitojen markkinat Ruotsin vastaavista. 51 Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty. 52 LOFI = Little out from inside, LIFO = Little in from outside

32 KILPAILUVIRASTO 32 (151) avulla. 53 Korkeat LIFO- ja LOFI-arvot kertovat kauppavirtojen puuttumisesta tietyllä alueella ja siitä, että kyse voi olla erillisestä maantieteellisestä markkina-alueesta Vuosien aikana vähittäiskaupan ryhmittymät eivät ole tuoneet Suomeen perusmaitoja. Suomalaiset meijerit valmistavat kotimaassa myös kaupan omilla tuotemerkeillä myytävät private label -perusmaidot. Nämä seikat osoittavat osaltaan sen, että perusmaitojen tuonti ei ole ollut kilpailukykyinen vaihtoehto kotimaiselle kysynnälle ja tarjonnalle eikä markkinoita voida näin ollen pitää Suomea laajempina Relevanttien tuotemarkkinoiden eli perusmaitojen lisäksi Kilpailuvirasto on tarkastellut olemassa olevia kauppavirtoja myös muiden nestemäisten maitotuotteiden 54 osalta. Kauppavirtasuureet osoittavat, että vaikka tarkastelun piiriin lisättäisiin niin raakamaito kuin valmiiksi pakatut UHTmaidot ja ESL-maidot, ei merkittävää kauppaa Suomen ja ulkomaiden välillä ole ollut Vuosina nestemäisten maitojen osalta Suomen LOFI-arvot ovat olleet vähintään 0,97. Tämä tarkoittaa, että kotimainen tuotanto on käytetty lähes kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella. LIFO-arvot ovat olleet suurimman osan ajasta yli 0,99 ja pienimmilläänkin 0,85, mikä tarkoittaa, että kotimainen kysyntä katetaan lähes kokonaan kotimaisella tuotannolla, eikä merkittävää tuontia ole ollut. LIFO- ja LOFI-suureilla ei ole virallisia kynnysarvoja, mutta 0,85 suuruista arvoa voidaan jo pitää hyvin korkeana. Yli 0,90 olevia arvoja on pidetty yleensä osoituksena siitä, että tarkasteltavana oleva alue muodostaa erillisen relevantin markkina-alueen Vertailun vuoksi Kilpailuvirasto on tarkastellut Ruotsin vastaavia LIFO- ja LOFI-arvoja. Ruotsissa LOFI-arvo on vuosina ollut alimmillaan 0,63 ja LIFO-arvo 0,43. Kauppavirtasuureet kertovat siten Ruotsin olevan nestemäisissä maidoissa huomattavasti Suomea avoimempi markkina. Tästä huolimatta Ruotsin kilpailuviranomainen katsoi Arla Foods/Milko - yrityskauppapäätöksessään, että perusmaitojen vienti ja tuonti on hyvin rajoittunutta eikä näin ollen mikään viittaa siihen, että relevantit markkinat olisivat Ruotsia laajemmat. 56 Kilpailuvirasto katsoo edellä kuvattujen seikkojen vahvistavan käsitystä siitä, etteivät relevantit maantieteelliset markkinat ole Suomea laajemmat. 53 Tarkastelumallia kutsutaan ns. Elzinga-Hogartyn testiksi. 54 Tullinimikkeet, joiden rasvaprosentti on korkeintaan 6 % (eri pakkauskokoja). Sisältää kaikki kriteerit täyttävät maito- ja kermatuotteet. Käytännössä tullinimike kattaa sekä jalostamattoman raakamaidon että kaikki erikoismaidot (ml. UHT-maito) ja vähärasvaisimmat kermatuotteet. 55 Ks. esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s , päätös , dnr 445/2011, kohta 55.

33 KILPAILUVIRASTO 33 (151) 136. Pelkkä olemassa olevien kauppavirtojen puute ei kuitenkaan riitä relevanttien markkinoiden määrittelyyn, sillä on mahdollista, että suhteellisten hintojen muutokset saisivat aikaan kauppavirtoja. Vaikka tuontia toisesta jäsenvaltiosta ei tällä hetkellä olisi, on mahdollista, että 5-10 prosentin hinnannousun seurauksena kauppavirrat muuttuisivat siten, että tuonnin merkitys kasvaisi Historiatieto osoittaa, että näin ei kuitenkaan toistaiseksi ole tapahtunut hintojen muuttuessa. Esimerkiksi vuonna 2008 perusmaitojen tukkuhinnat Suomessa nousivat noin 20 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan johtanut perusmaitojen tuonnin käynnistymiseen. Vastaavasti, Suomen perusmaitojen tukkuhintojen huomattava alentuminen vuodesta 2009 lähtien ei ole johtanut siihen, että perusmaitoja olisi viety ulkomaille Raakamaidon osalta voidaan puolestaan todeta, että merkittävätkään muutokset tuottajahinnoissa Suomen lähialueilla eivät ole kasvattaneet raakamaidon tuontia. Vuosina Suomen tuottajahinnat ovat olleet noin 8-38 prosenttia Ruotsin tuottajahintoja korkeammat. 57 Vastaavasti Suomen tuottajahinnat ovat olleet noin prosenttia Viron tuottajahintoja korkeampia. 58 Näin ollen suuretkaan suhteellisten hintojen muutokset eivät ole synnyttäneet merkittäviä kauppavirtoja raakamaidossa. Ainoastaan Arla Ingman on tuonut Suomeen vähäisiä määriä maitoraaka-ainetta vuodesta 2009 alkaen. Kaupan esteet: Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitys 139. Yksi merkittävimmistä sekä kysynnän että tarjonnan korvattavuutta maantieteellisesti rajoittavista seikoista on kansallinen kuluttajapreferenssi. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että kansallisesta kuluttajapreferenssistä johtuen kotimaiset perusmaidot eivät ole merkittävissä määrin korvattavissa ulkomaisilla tuontituotteilla Arla Ingman käynnisti vuonna 2009 ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suomessa valmistetun ja pakatun perusmaidon myynnin Suomen vähittäiskaupalle. Vaikka ulkomaista alkuperää olevia perusmaitoja on ollut myynnissä Suomessa siten jo usean vuoden ajan, on niiden myynnin osuus kaikista perusmaidoista jäänyt vain noin 6 prosenttiin huolimatta siitä, että ulkomaista alkuperää olevan maidon tukkuhinta on ollut noin 2-6 senttiä/litra ja vähittäishinta noin 5-12 senttiä/litra kotimaista alhaisempi. 57 Suurimmillaan ero on ollut 10,78 /100kg ja pienimmillään 2,98 /100kg. Tuottajahinnalla tarkoitetaan tuottajille maidosta keskimäärin maksettua hintaa kaikkine lisineen ja vähennyksineen. Hinta ei sisällä tuotantotukia eikä jälkitiliä. ALV 0 %.(Liite 86, Eurostat EU Milk Prices ) 58 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices

34 KILPAILUVIRASTO 34 (151) 141. Kilpailuviraston kuulemien vähittäiskaupan edustajien mukaan maidon kotimaisuudella on suuri merkitys kuluttajille. Maito ja sen alkuperä herättävät Suomessa myös poikkeuksellisen paljon tunteita muihin elintarvikkeisiin verrattuna. Tästä on esimerkkinä julkisuudessa keväällä 2010 käyty keskustelu maidon kotimaisuudesta, jolloin ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja televisiossa. Myös silloinen pääministeri Vanhanen otti kantaa tilanteeseen ilmoittaen vaihtavansa kauppaa, koska hänen käyttämässään myymälässä oli myynnissä vain Arla Ingmanin perusmaitoja. 59 Keskustelun seurauksena Arla Ingmanin helmikuussa 2010 perusmaidon päätoimittajakseen valinneet S- ryhmän alueosuuskaupat antoivat maaliskuussa 2010 tiedotteet, joissa osuuskaupat viittasivat samaansa asiakaspalautteeseen ja korostivat myyvänsä kotimaista maitoa. 60 Viraston selvitysten mukaan maidon kotimaisuudella on erityisen suuri merkitys pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi osa S- ryhmän alueosuuskaupoista on tehnyt oman alueen kuluttajiensa preferenssien vuoksi päätöksen siitä, etteivät ne toistaiseksi ota lainkaan valikoimiinsa ruotsalaista alkuperää olevaa perusmaitoa Myös valtakunnalliset kyselytutkimukset kertovat perusmaitojen kotimaisuuden merkityksestä. Esimerkiksi Taloustutkimuksen Suomi Syö tutkimuksen mukaan 82 prosenttia kuluttajista ostaa ensisijaisesti kotimaisia maitotuotteita, 2 prosenttia ensisijaisesti ulkomaisia ja 12 prosenttia yhtäläisesti sekä kotimaisia että ulkomaisia maitoja. 61 Vuonna prosenttia Suomi Syö- tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että maidon kotimaisuus on tärkeää ostopäätöksen kannalta. 62 Vain 7 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa. 63 Samassa tutkimuksessa 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomeen ei pidä tuoda maitoa ulkomailta. Vastaavasti Valion TNS-Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia kuluttajista ilmoittaa valitsevansa kaupassa aina tai melkein aina suomalaista maitoa. 64 Vaikka kyselytutkimuksissa ei tarkasteltu suhteellisten 59 Esim. HS , , , KL , Ilkka , Kaleva , MT , Suomenmaa , TS , DI (liitteet 12-19) 60 Liitteet 5 ja 8, Osuuskauppa Suur-Seudun tiedotteet ja ; Liite 9, Osuuskauppa Hämeenmaan tiedote ; Liitteet 10 ja 11, HOK-Elannon tiedotteet ja ; HOK-Elanto jopa asetti myymälöihinsä asiakastiedotteet, joissa havainnollistettiin miten kuluttaja erottaa pakkausmerkinnöistä suomalaista ja ruotsalaista alkuperää olevan maidon. Asiakastiedotteessa HOK-Elanto korosti sitä, ettei suomalaista ja ruotsalaista alkuperää olevia maitoja sekoiteta missään vaiheessa keskenään vaan ne käsitellään ja pakataan erillään. 61 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2010 Kotimaisuus (liite 5); Kun laskelma oikaistaan siten, että tiedoista poistetaan vastaajat, jotka eivät käytä tuotetta sekä ne, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn lainkaan nousee ensisijaisesti kotimaisia tuotteita ostavien kuluttajien osuus 86 prosenttiin (ks. oikaistu laskelma). 62 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2011 Kotimaisuus (liite 6) 63 Vuonna 2011 tutkimuksessa kysyttiin kuluttajilta suhtautumista väitteeseen "minulle on tärkeää, että ostamani maito on kotimaista". 64 Liite 23, Valion tiedote ; Valion tiedotteen mukaan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä maito merkitsee suomalaisille ja millaisia arvostuksia suomalaiset maitoon liittävät. Tutkimukseen vastasi henkilöä, jotka edustivat

35 KILPAILUVIRASTO 35 (151) hinnanmuutosten vaikutusta kuluttajien kysyntään (SSNIP), tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ulkomainen perusmaito ei ole kuluttajien kannalta merkittävä vaihtoehto kotimaiselle perusmaidolle Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitystä Suomessa ja myös muissa pohjoismaissa kuvaa osaltaan myös se, että pohjoismaisilla hankintayhteistyöorganisaatioilla, kuten S-ryhmän osaomistuksessa olevalla Coop Tradingilla, ei ole kansallisista kulutustottumuksista johtuen yhteistyömallia perusmaitohankinnoille. Kaupan esteet: säilyvyys ja kuljetuskustannukset 144. Toinen keskeinen kuluttajapakatun perusmaidon tuontia rajoittava seikka on maidon luonne herkästi pilaantuvana tuoretuotteena. Pastöroitu perusmaito säilyy avaamattomana noin 7 päivän ajan. Tämä rajaa potentiaalisen tuonnin mahdollisuudet Suomen lähialueille, käytännössä Viroon 65 ja Ruotsiin. ESLkäsiteltyjen perusmaitojen osalta pastöroituja pidempi säilyvyys (noin päivää) laajentaa aluetta, jolta maitoja on mahdollista tuoda Suomeen. ESLkäsitellyn maidon tuontia rajoittaa kuitenkin merkittävästi alla kuvatut tuontilogistiikan aiheuttamat kustannukset sekä kansallinen kuluttajapreferenssi, joka suosii pastöroitua, kotimaista alkuperää olevaa perusmaitoa Perusmaidon tuonnin kannattavuuteen vaikuttavat keskeisesti myös kuljetuskustannuksiin ja logistiikkaan liittyvät seikat. Katkeamatonta kylmäkuljetusketjua vaativan kuluttajapakatun perusmaidon kuljettamisesta aiheutuvat rahtikustannukset ovat huomattavat suhteessa tuotteen alhaiseen jalostusarvoon. Kilpailuvirasto on tarkastellut kuljetuskustannusten merkitystä tuonnin kannalta Valion ja Arla Ingmanin toimittamien tietojen pohjalta. Perusmaitojen kuljetuskustannukset muodostuvat kahdesta erillisestä osasta: keräilykustannuksista maitotilalta meijeriin ja jakelukustannuksista meijeristä myymälään. Tuotaessa maitoraaka-ainetta Suomeen lisätään kuljetuskustannuksiin näiden lisäksi tuontilogistiikan kustannus Keräilykustannus maitotilalta meijeriin on Valiolla keskimäärin noin senttiä perusmaitolitralta. Arla Ingmanin ilmoituksen mukaan sen kotimaisen raakamaidon keräily- ja siirtokustannus on noin 3,7 senttiä litralta. Ruotsalaisen raakamaidon osalta keräilykustannus Ruotsissa on noin 1,8 senttiä litralta. Arla Ingmanin mukaan raakamaidon rahdin kustannus Ruotsista Suomeen on ollut n. 5,5 6,5 senttiä litralta. 66 Jakelukustanvuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen otos oli edustava Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen toteutti loka-marraskuun vaihteessa 2010 Internet-haastatteluina TNS Gallup Oy. Tutkimuksen teetti Valio Oy. 65 Viron perusmaitojen tuotantomäärät ovat kuitenkin pieniä. Virossa tuotetaan nestemaitoja noin 90 miljoonaa litraa vuodessa, kun Suomen vastaava määrä on noin 700 miljoonaa litraa. 66 Liite 26, Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön (tiedot annetaan Valiolle Arla Ingmanin antaman suostumuksen perusteella); Kilpailuvirasto huomauttaa, että Arla Ingmanin esittämä

36

37 KILPAILUVIRASTO 37 (151) 10.2 Määräävä markkina-asema Arvioinnin perusteet 151. Vaikka Kilpailuviraston kuulemat vähittäiskaupan edustajat eivät ole pitäneet perusmaitojen tuontia poissuljettuna vaihtoehtona tulevaisuudessa kotimaisen maidon kysyntää täydentävänä vaihtoehtona, ei tuonnille toistaiseksi ole ollut hinta/kustannusperusteisia edellytyksiä. Myöskään konkreettista tarvetta ulkomaiselle hintaetutuotteelle ei ole ollut. Näin ollen mitään konkreettisia selvityksiä, joissa tuontimahdollisuuksia, tuonnin laajuutta ja edellä mainittuja kaupankäynnin esteitä sekä niiden kustannusvaikutuksia oli arvioitu, ei Kilpailuviraston tietojen mukaan ole vähittäiskauppojen toimesta tehty. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että perusmaitojen tukkuhintojen ollessa vuosina huomattavasti, lähes 20 prosenttia, vuosien hintatasoa korkeammalla vähittäiskauppa ei hankkinut perusmaitoja ulkomailta Edellä todetun mukaisesti Kilpailuvirasto katsoo, että asian kannalta relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomen laajuiset Kilpailulain 4 :n toisen momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Säännös vastaa asiallisesti ennen voimassa olleen kilpailunrajoituslain 3 :ää Määräävä asema on oikeuskäytännössä määritelty yrityksellä olevana taloudellisena vahvuutena, jonka ansiosta yritys pystyy estämään tehokkaan kilpailun säilymisen merkityksellisillä markkinoilla, koska se voi käyttäytyä merkittävässä määrin kilpailijoistaan, asiakkaistaan ja viime kädessä kuluttajista riippumattomasti. 68 Määräävän aseman toteaminen edellyttää markkinoiden kilpailurakenteen sekä erityisesti määräävässä asemassa olevan yrityksen ja sen kilpailijoiden markkina-aseman, olemassa olevien kilpailijoiden sekä kilpailijoiden laajentumisen ja markkinoille tulon aiheuttaman kilpailupaineen sekä asiakkaiden tasapainottavan neuvotteluvoiman tarkastelua Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö 155. Valion todettiin olevan määräävässä markkina-asemassa nestemäisten maitotuotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa Suomessa ensimmäisen 68 Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 65; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 38.

38 KILPAILUVIRASTO 38 (151) kerran Kilpailuviraston päätöksessä vuonna Myöhemmin asia on todettu muun muassa Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa viraston esityksessä vuonna 1996, jonka korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään vuonna Valion markkina-asemaa arvioidessaan korkein hallinto-oikeus otti huomioon Valion korkean markkinaosuuden. Lisäksi Valion käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti, sen kontrolloima raakamaidon määrä, tuotantolaitosten lukumäärä samoin kuin tuotevalikoima olivat korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ylivoimaisesti suuremmat kuin sen kilpailijoilla. Oikeus otti huomioon myös sen, että toisin kuin kilpailijansa, Valio kykeni ylläpitämään ja hyödyntämään valtakunnallisesti toimivaa omaa jakelujärjestelmää Lisäksi Valion on oikeuskäytännössä katsottu olevan määräävässä markkinaasemassa maitotuotteiden raaka-aineena käytettävän raakamaidon hankintaja myyntimarkkinoilla. Valion määräävä asema todettiin ensimmäisen kerran Kilpailuviraston Aito Maito -yrityskauppapäätöksessä vuonna Tämän jälkeen Valio määräävä asema on todettu vuonna 2004 annetussa Milka Vöyri -yrityskauppapäätöksessä Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu 158. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yrityksen korkea markkinaosuus verrattuna muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuuksiin viittaa määräävän markkina-aseman olemassaoloon edellyttäen, että yrityksen markkinaosuus on säilynyt korkeana pidemmän aikavälin ajan Oikeuskäytännön mukaan pitkäaikainen ja erittäin suuri, yli 50 prosentin markkinaosuus, on usein jo itsessään osoitus määräävästä asemasta, mikäli muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuudet ovat huomattavasti alhaisemmat. 74 Yrityksellä, jolla on tietyn pituisen jakson aikana erityisen suuri markkinaosuus, on tuotannon ja tarjonnan määränsä perusteella voimakas asema, jonka vuoksi siitä tulee välttämätön sopimuskumppani ja joka jo tästä syystä varmistaa, että se voi ainakin varsin 69 Kilpailuviraston päätös , dnro 1/359/94; Kilpailuneuvosto oli jo tätä ennen Valion poikkeuslupahakemukseen antamassaan päätöksessä vuonna 1993 (dnro 7/359/93) todennut Valiolla olevan määräävä markkina-asema tärkeimpien maitotuotteiden markkinoilla. 70 Kilpailuviraston esitys , dnro 508/61/1994; KHO:n päätös , 3482/1/ KHO:n päätös , 3482/1/1997, s Kilpailuviraston päätös dnro 1151/81/1999; Kilpailuviraston päätös Asia 27/76 United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 111; Asia 85/76 Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta Asia 85/76, Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 60; Asia T- 395/94 Atlantic Container Line, kohta 328.

39 KILPAILUVIRASTO 39 (151) pitkän ajan toimia määräävälle markkina-asemalle ominaisella tavalla riippumattomasti, ilman että yritykset, joilla on huomattavasti pienemmät markkinaosuudet, voisivat nopeasti tyydyttää sellaisilta asiakkailta tulevan kysynnän, jotka eivät halua hankkia tuotteitaan yritykseltä, jolla on suurin markkinaosuus Tätä alhaisempien markkinaosuuksien osalta oikeuskäytännössä on katsottu, että määräävä asema on todennäköisempi silloin, kun yrityksen markkinaosuus on prosenttia, kuin silloin kun markkinaosuus jää alle 40 prosentin Valio on Suomen suurin perusmaitojen valmistaja ja myyjä. Valion osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä Suomessa on koko tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana ollut yli 50 prosenttia. Toiseksi suurin perusmaitojen toimittaja Suomessa on Arla Ingman, jonka osuus perusmaitojen myynnistä Suomen alueella on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut noin prosenttia Valion ja Arla Ingmanin lisäksi Suomessa toimii muutama alueellinen osuusmeijeri, jotka myyvät perusmaitoa vähittäiskaupalle etupäässä omilla perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa ympärillä. Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät perusmaitoa ensisijaisesti Länsi-Suomen ja Pohjanmaan alueella. Myös Juustoportti ILO 77 toimittaa perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti Etelä-Pohjanmaan alueilla. Savossa toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut Lidlin Milbona -maidot syksystä 2011 lähtien Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksia sekä meijereiden virastolle toimittamien tuotantomäärien että vähittäiskaupan ryhmittymien toimittamien hankintamäärien perusteella. Markkinaosuuksien kehitystä on tarkasteltu vuodesta 2008 lähtien. Markkinaosuudet ja niiden kehitys on koottu oheiseen taulukkoon 78 : 75 Asia T-66/01 Imperial Chemical Industries Ltd, kohta 256; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche, kohta 41; Asia C-552/03 P, Van den Bergh Foods v. komissio, kohta 154; Asia C-62/86, AKZO v. komissio, kohta Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohdat ; myös asia C-250/92, Gøttrup-Klim e.a. Grovvareforeninger v Dansk Landbrugs Grovvareselskab AmbA, kohta Ilmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon meijerituotteiksi. 78 Markkinaosuuksien muutoksiin vaikuttaa meijerien välisten volyymisiirtymisten lisäksi perusmaitomarkkinoiden lievä pienentyminen.

40

41 KILPAILUVIRASTO 41 (151) Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen markkinoille 167. Valion poikkeuksellisen vahva markkina-asema raakamaidon hankinnassa vahvistaa merkittävästi sen markkina-asemaa jatkojalostetuissa tuotteissa. Valiolla on tavanomaista määräävää markkina-asemaa vahvempi asema raakamaidon hankinnassa Suomessa; Valio hankkii vuosittain noin miljoonaa litraa raakamaitoa, joka edustaa noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Kyse on monopolia lähenevästä ylivoimaisesta määräävästä markkina-asemasta, joka tunnetaan nimellä superdominanssi. 81 Vertikaalisesti integroitunut Valio hallitsee siten erittäin huomattavaa osaa raaka-aineesta, jota myös sen kilpailijat tarvitsevat toimiakseen jatkojalostettujen tuotteiden markkinoilla Tuottajiltaan hankkimasta raakamaidon määrästä Valio on yrityskauppaehtojen mukaisesti velvollinen myymään kilpailijoilleen kiintiömaitona vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa. Yrityskaupan ehtojen mukaisesti Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan, jolla se hankkii raakamaitoa omaan käyttöönsä. Kiintiömaidon hinnan perustuessa näin ollen Valion määrittämään tuottajahintaan 82, Valion on mahdollista vaikuttaa kilpailijoidensa raaka-aineen hankintakustannuksiin ja siten toimintaedellytyksiin raakamaidon hankinnassa olevan huomattavan markkinavoimansa avulla. Valiolla on mahdollisuus nostaa kilpailijoidensa raaka-ainekustannuksia omilla päätöksillään ja vaikeuttaa kilpailijoidensa toimintaa markkinoilla Kiintiömaidon hintatasosta aiheutuvien suorien kustannusvaikutusten lisäksi myös Valion kilpailijoiden omille tuottajilleen maksaman tilityshinnan on seurattava Valion tuottajahintaa, sillä muutoin tuottajille syntyy kannustin liittyä valiolaisiin osuuskuntiin paremman tuottajahinnan vuoksi. Arla Ingmanin toimittamien tietojen mukaan yhtiö joutuu maksamaan omille sopimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen kilpailukykyisenä ostajana. Näin ollen Valion maksama tuottajahinta ohjaa myös tätä kautta sen kilpailijoiden maitoraaka-aineen hankintakustannusta laajemminkin kuin vain niiden Valiolta ostaman kiintiömaidon osalta. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin jäljempänä jaksossa Ks. julkisasiamies Fennellyn ratkaisuehdotus yhdistetyissä asioissa C-395/96 P ja C-396/96 P Compagnie maritime belge transports SA jne v. komissio, kohta 137; ks. myös komission päätös asiassa COMP Microsoft, , kohta Yrityskauppapäätöksen mukaisesti raakamaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa. Kuitenkin mikäli asiakas vaatii normaalista raakamaidon hankintaliiketoiminnasta poikkeavia järjestelyjä (esimerkiksi poikkeuksellisen pitkiä kuljetusjärjestelyjä taikka pieniä toimituseriä), Valio voi lisätä hintaan kohtuulliset ja syrjimättömät kustannusvastaavat lisäkustannukset (Kilpailuviraston päätös , dnro 1151/81/99). 83 Kyse on kilpailijoiden kustannusten nostamisesta (Raising rival's costs), ks. esim. Kilpailuneuvoston päätös , Elisa Communications Oyj, d:o 150/690/1999, sivu 84.

42 KILPAILUVIRASTO 42 (151) 170. Maitoraaka-aineen saatavuus on keskeisin tekijä, joka rajoittaa sekä uusien toimijoiden mahdollisuuksia tulla markkinoille että Valion olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa ja kilpailla tehokkaasti jatkojalostettujen tuotteiden kuten perusmaitojen markkinoilla. Raakamaidon saatavuuden merkitystä on käsitelty potentiaalista kilpailua koskevassa jaksossa Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä 171. Valion markkina-asemaa vahvistaa se, että yhtiö on vahva toimija koko Suomessa useissa tuoteryhmissä. Valion perusmaitokilpailijoitaan laajempi ja täydellisempi maitotuotteiden tuotevalikoima ja tunnetut tuotemerkit lisäävät Valion markkinavoimaa myös perusmaidoissa. Myös yhtiön oma, valtakunnallinen jakeluverkosto on omiaan vahvistamaan yhtiön markkina-asemaa. Unionin oikeuskäytännössä laajaa tuoteportfoliota ja omaa jakelujärjestelmää on pidetty määräävää asemaa vahvistavina tekijöinä Valiolla on valikoimassaan yli 1000 tuotetta. Perusmaitojen ohella Valiolla on hyvin vahva asema muun muassa erikoismaitojen, juustojen ja jogurttien markkinoilla. Useissa tuoteryhmissä Valion ainoa kilpailija on sitä selvästi pienempi Arla Ingman. Valion tuotemerkkien vahvuutta kuvaa se, että Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden teettämässä bränditutkimuksessa Suomen 100 suosituimman tuotemerkin joukossa vuonna 2012 oli 11 Valion tuotemerkkiä. 85 Listalta ei löydy yhtään Valion perusmaitokilpailjoiden tuotemerkkiä. Arla Ingman löytyy listan sijalta Valion kilpailijoihinsa nähden huomattavasti laajempi ja vahvempi tuoteportfolio tuo sille kokonaisuutena arvioiden vahvemman neuvotteluaseman verrattuna tilanteeseen, että Valio myisi vain kapeaa tuotevalikoimaa tai yksittäisiä tuotteita. Lisäksi Valion huomattavasti kilpailijoita laajempi tuoteportfolio yhdessä erittäin vahvojen tuotemerkkien kanssa vahvistaa sen asemaa pakollisena kauppakumppanina asiakkaille Merkittävät toimitusvolyymit sekä perusmaidoissa että muissa tuoteryhmissä takaavat sen, että Valio pystyy kustannustehokkaasti ylläpitämään valtakunnallista jakeluverkostoa, joka on selvästi laajempi kuin yhdelläkään sen kilpailijalla. Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastineessa Valio on katsonut, että oma jakelujärjestelmä aiheuttaa sille kustannuksia, eikä sitä voida pitää pelkästään markkina-asemaa vahvistavana tekijänä. Asiassa ei kuitenkaan voida sivuuttaa sitä, että oman jakelujärjestelmänsä johdosta Valio on riippumaton 84 Esim. Komission päätös asiassa COMP Intel, kohdat 870. ja 873; Komission päätös asiassa COMP/E- 2/36.041/PO Michelin, kohdat 184 ja 196; Asia T-219/99 British Airways, kohta 212; Asia 85/76 Hoffman La-Roche, kohta 48; Asia C-62/86 Akzo v. komission, kohta 56; Myös KHO otti Valion laajan tuotevalikoiman huomioon vahvistaessaan sen määräävän markkina-aseman (KHO:n päätös , 3482/1/1997, s ). 85 Liite 20, Markkinointi & Mainonta 16/

43 KILPAILUVIRASTO 43 (151) asiakkaiden logistisista ratkaisuista ja kykenee optimoimaan kuljetukset oman tuotantonsa ja tuoteportfolionsa lähtökohdista. Lisäksi on otettava huomioon se, että Valiolla on suuri määrä asiakkaita, joilla ei ole omaa hankintalogistiikkaa Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet Raakamaidon saatavuus 175. Osana Valion markkina-asemaa koskevaa arviotaan Kilpailuvirasto on tarkastellut uuden markkinoille tulon ja olemassa olevan kilpailun laajentumisen esteitä. Virasto on tarkastelussaan kiinnittänyt huomiota valmiiden kuluttajapakattujen perusmaitojen maahantuonnin mahdollisuuksiin, uusien markkinoille tulevien yritysten mahdollisuuksiin etabloitua Suomeen sekä olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa Kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin esteitä on käsitelty edellä relevantteja markkinoita koskevassa jaksossa Keskeisimmät kuluttajapakatun perusmaidon maahantuontia rajoittavat seikat ovat kansallinen kuluttajapreferenssi ja tuonnin kustannukset. Vähittäiskaupan ryhmittymien mukaan ulkomaisten perusmaitotuotteiden tuotemerkkien heikko tunnettavuus ja arvostus rajoittavat kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin mahdollisuuden käytännössä private label -maitoon Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että merkittävin sekä uuden markkinoille tulon että olemassa olevan kilpailun laajentumisen este on kotimaisen raakamaidon saatavuus. Kilpailuvirasto on edellä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa käsitellyt kansallisen kuluttajapreferenssin merkitystä, joka rajoittaa olennaisesti sekä ulkomaisten perusmaitotuotteiden markkinoille tuloa että kotimaisen raakamaidon korvaamista ulkomaisella raakamaidolla perusmaitojen valmistuksessa kotimaassa. Kilpailuviraston selvitysten mukaan potentiaalista kilpailua rajoittavat osaltaan myös vapaan kapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset Kotimaisen raakamaidon saatavuus 178. Kotimaisen raakamaidon saatavuus rajoittaa merkittävästi Valion kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa perusmaitojen markkinoilla. Valio hallitsee kotimaan raakamaitomarkkinoita noin 86 prosentin osuudella. Jäljelle jäävä osuus raakamaidon tuotannosta jakautuu muiden meijerien kesken eikä vapaata kapasiteettia raakamaidossa ole. Sekä maidontuottajien lukumäärä että Suomessa tuotetun raakamaidon määrä on päinvastoin laskussa. 86 Tällaisia ovat esimerkiksi julkisen sektorin asiakkaat sekä vähittäiskaupan ryhmittymien ulkopuoliset asiakkaat.

44 KILPAILUVIRASTO 44 (151) 179. Raakamaidon hankintamarkkinoiden toimintalogiikasta johtuen Valion kilpailija, joka haluaa kasvattaa tuottajiensa määrää, joutuu tarjoamaan tuottajille Valiota paremmat kaupankäynnin ehdot ja maksamaan maidosta Valiota korkeampaa tilityshintaa. 87 Perusmaitoliiketoiminnan osuus Valion kokonaisliiketoiminnasta on liikevaihdolla mitattuna vähäinen, vain noin 8 prosenttia. Perusmaitoihin käytetyn raakamaidon volyymilla mitattuna liiketoiminnan osuus Valion kokonaisliiketoiminnasta on noin prosenttia. Valion olemassa oleville kilpailijoille perusmaitoliiketoiminnalla on huomattavasti suurempi merkitys; esimerkiksi Arla Ingmanin liiketoiminnasta perusmaidoista kertynyt liikevaihto muodostaa noin kolmanneksen ja alueellisten pienmeijereiden liiketoiminnasta noin prosenttia. Käytetyn raakamaidon määrällä mitattuna perusmaitoliiketoiminta muodostaa noin prosenttia Arla Ingmanin kokonaisliiketoiminnasta. Alueellisten pienmeijereiden liiketoiminnasta vastaava osuus on prosenttia. Tähän nähden on selvää, että perusmaitojen alhainen jalostusarvo ja matala tukkuhintataso eivät mahdollista perusmaitojen tuotannon kannattavaa laajentamista raakamaitomääriä kasvattamalla siten, että tuottajille maksettaisiin selvästi Valiota korkeampaa tilityshintaa Valio on yrityskaupan ehtojen mukaisesti velvollinen myymään raakamaitoa kilpailijoilleen kiintiömaitona enintään 185 miljoonaa litraa vuodessa. Kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman teollisuuden keskimääräistä ostohintaa asianomaisilla toimituskuluilla lisättynä. Näin ollen myös kiintiömaidon hinta vastaa Valion raakamaidosta tuottajilleen maksamaa hintaa. Ulkomaisen maitoraaka-aineen tuonti 181. Kilpailuvirasto on arviossaan tarkastellut myös Valion kilpailijoiden mahdollisuutta korvata kotimainen raakamaito tuontiraakamaidolla perusmaitojen valmistuksessa. Keskeisin tuontimaidon käyttämistä rajoittava seikka on kansallinen kuluttajapreferenssi, joka vaikuttaa suoraan sekä tuontiraakamaidosta valmistettavien perusmaitojen kannattavuuteen että tuontiraakamaidon käytön laajuuteen. Kotimaisen kuluttajapreferenssin merkitystä kuluttajien käyttäytymistä ohjaavana tekijänä on käsitelty edellä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa Perusmaitojen valmistus ulkomailta tuodusta raakamaidosta edellyttää, että sen tuonnin ja valmistuksen kustannukset eivät ylitä Suomen markkinoilta saatavissa olevaa perusmaitojen tukkumyyntihintaa. Maitoraaka-aineen tuontia ei juuri ollut ennen kuin Arla Ingman vuonna 2009 aloitti maitoraakaaineen tuonnin Ruotsista. Tuomastaan maitoraaka-aineesta Arla Ingman jalostaa ja pakkaa Suomessa sekä perusmaitoa että muita maitotuotteita. Raa- 87 Asiaa on käsitelty tarkemmin jäljempänä jaksossa

45 KILPAILUVIRASTO 45 (151) kamaidon tuonnin kannattavuutta rajoittavat kotimaisen kuluttajapreferenssin lisäksi tuonnin tekniset esteet kuten säilyvyys, tuontilogistiikan kustannukset, maakohtaiset maitokiintiöt sekä kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Tuontilogistiikan kustannusten ja säilyvyyden osalta Kilpailuvirasto viittaa edellä relevantteja markkinoita koskevassa jaksossa todettuun Kuluttajapreferenssin vaikutusta tuontiraaka-aineeseen perustuvan maidon kannattavuuteen kuvaavat Arla Ingmanin myymän ruotsalaisesta raakamaidosta valmistetun perusmaidon myyntimäärät ja -hinnat. Arla Ingman on tuonut Ruotsista maitoraaka-ainetta ja myynyt vähittäiskaupalle siitä Suomessa pakattuja perusmaitoja vuodesta 2009 lähtien. Myyntimäärien perusteella voidaan havaita, että ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettu perusmaito saavutti noin 6 prosentin markkinaosuuden vuonna 2010, jonka jälkeen osuus ei ole kasvanut. Ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistetun perusmaidon kuluttajahinta vähittäiskaupassa on ollut noin 5-12 senttiä litralta alempi kuin suomalaisesta raakamaidosta valmistetun perusmaidon hinta. Näin ollen edes merkittävä, noin 5-13 prosentin hintaetu ulkomaiseksi mielletyn tuotteen eduksi ei ole johtanut merkittävään tai kasvavaan markkinaosuuteen Raakamaidon tuonnin kannattavuutta heikentävät osaltaan myös kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Toisista jäsenvaltioista maitoraaka-ainetta Suomeen tuova meijerilaitos on esimerkiksi velvollinen hävittämään jalostuksessa syntyvän jätteen kompostoimalla sen sijaan, että se voitaisiin myydä eläinrehuksi, kuten suomalaisen raakamaidon osalta voidaan toimia Lisäksi EU:n maatalouspolitiikkaan kuuluvat maakohtaiset maitokiintiöt ovat osaltaan omiaan heikentämään mahdollisuuksia viedä perusmaitotuotteita laajamittaisesti toisiin jäsenvaltioihin. Maitokiintiöt asettavat kullekin EU:n jäsenmaalle tuotantokaton raakamaidon tuotannolle. Tuotannon rajaaminen maitokiintiöihin on omiaan estämään raakamaidon tuotantomäärien kasvattamista oman maan kulutusta suuremmaksi Raakamaidon tuonnin rajallista merkitystä kuvaa Suomeen tuodun raakamaidon marginaalinen määrä suhteessa Suomessa tuotettuun raakamaitoon. Vuonna 2010 Arla Ingman toi Suomeen ruotsalaista maitoraaka-ainetta noin 48 miljoonaa kiloa ja vuonna 2011 noin 51 miljoonaa kiloa Suomessa meijereihin toimitetun raakamaidon kokonaismäärän ollessa noin miljoonaa kiloa. Tuonnin osuus ei ole siten tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona juurikaan kasvanut ja se vastaa vain noin 2 prosenttia meijereihin toimitetun raakamaidon kokonaismäärästä.

46 KILPAILUVIRASTO 46 (151) Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen 187. Keskeisin Valion olemassa olevien kilpailijoiden toiminnan laajentamista ja uusien toimijoiden markkinoille tuloa rajoittava seikka on edellä käsitelty raakamaidon saatavuus Vaikka raakamaitoa olisi saatavilla, myös perusmaitojen olemassa olevan vapaan tuotantokapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset vaikuttavat osaltaan uusien toimijoiden markkinoille tuloon ja Valion kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa. Voidakseen ylläpitää riittävää toimitusvalmiutta markkinoille tulevan kilpailijan on kyettävä rakentamaan tai hankkimaan tehokas tuotantokapasiteetti, mikä edellyttää valmiutta investoida tuotantolaitoksiin ja -linjoihin. Tuotantokapasiteetin, tehokkaan jakeluverkoston, logistiikan ja kilpailijaa vastaavan palvelutason, kuten jakelutiheyden, kustannustehokas ylläpitäminen edellyttävät riittävän maitotuotteiden tuotekokonaisuuden lisäksi merkittävää perusmaitoliiketoiminnan volyymiä Valion valmistamien perusmaitojen määrä on noin 300 miljoonaa. Valion kilpailijoiden virastolle toimittamien tietojen mukaan niiden vapaan perusmaitojen pakkauskapasiteetin määrä on yhteensä noin 200 miljoonaa litraa. 88 Tästä Arla Ingmanin osuus on noin miljoonaa litraa. Loppuu jakautuu alueellisille pienmeijereille ja Kaslink Oy:lle. 89 Osa alueellista meijereistä on lisäksi ilmoittanut, että varastointitilan puute ja logistiikan laajentamisesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat niiden mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti vapaana olevaa kapasiteettiaan. Näin ollen todellinen käytettävissä olevan vapaan kapasiteetin määrä jonkin verran on ilmoitettua pienempi Myös uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset ovat huomattavat. Arla Ingmanin virastolle toimittamien tietojen mukaan sen olemassa olevan kapasiteetin laajentaminen rakentamalla uusi 30 miljoonan litran prosessi- ja pak- 88 Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa esittänyt, että sen kilpailijoiden käytössä olevan vapaan kapasiteetin määrä olisi noin miljoonaa litraa, josta Arla Ingmanin osuus olisi noin miljoonaa litraa. Valion arvio perustuu sen ilmoituksen mukaan Arla Ingmanin tavoittelemaan 30 prosentin markkinaosuuteen sekä Valion eri lähteistä (mm. meijerikalenteri, vuosikertomukset ja kierrätysmaksut) keräämiin tietoihin. Keskeisin eroavaisuus Valion ja sen kilpailijoiden virastolle toimittamissa arvioissa johtuu siitä, että Valion laskelmat eivät perustu faktoihin vaan ne ovat yrityksen itsensä tekemiä arvioita. Valion esittämät laskelmat perustuvat myös teoreettisen maksimikapasiteetin laskentaan, joka ei vastaa yhtiöiden realistista kokonaiskapasiteettia. Valion kilpailijoiden toimittamien tietojen mukaan perusmaitojen kysyntä on perjantaisin huomattavasti, jopa kaksi kertaa suurempaa kuin muina päivinä, jonka vuoksi tämä kysyntäpiikki määrittelee käytettävissä olevan maksimikapasiteetin. Perusmaitojen lyhyestä myyntiajasta johtuen niitä ei voida valmistaa varastoon vaan tuotteet on valmistettava siten, että ne toimitetaan kaupalle mahdollisimman tuoreina. Arla Ingmanin ilmoituksen mukaan sen perusmaitojen pakkauskapasiteetin enimmäismäärä on miljoonaa litraa, josta miljoonaa litraa on vapaana. 89 Kilpailuvirastolle toimittamansa selvityksen mukaan erikoismaitoja kaupan omalla tuotemerkillä valmistava Kaslink Oy ei näe itseään potentiaalisena kilpailijana perusmaitomarkkinoille.

47 KILPAILUVIRASTO 47 (151) kauslinja merkitsisi noin 5-15 miljoonan euron investointeja. Arla Ingmanin toimittamat tiedot vastaavat Valion julkisuuteen antamia tietoja kapasiteetin rakentamisen kustannuksista. Valion mukaan se investoi 13 miljoonaa euroa Oulun meijerin laajennukseen, joka kasvattaa meijeriin tuotantokapasiteettia 14 prosenttia. 90 Kokonaan uuden tuotantolaitoksen perustaminen on olemassa olevan kapasiteetin lisäystä huomattavasti suurempi investointi Korkeiden kustannusten lisäksi kapasiteetin rakentaminen ja laajentaminen vie runsaasti aikaa. Ennen rakentamisen aloittamista aikaa kuluu suunnitteluun, lupamenettelyyn ja laadunvarmistukseen. Valion julkisuuteen antaman ilmoituksen mukaan esimerkiksi Riihimäen tuotantolaitoksen suunnitteluvaihe vei noin 2-3 vuotta. 91 Tämän jälkeen tuotantolaitoksen rakentaminen toimintakuntoon vie noin 1-2 vuotta Valion kilpailijoiden kapasiteetin rajallisuus yhdistettynä uuden kapasiteetin rakentamisen korkeisiin kustannuksiin ja sen viemään aikaan vahvistaa näin ollen osaltaan Valion markkinavoimaa Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille ja laajentaa toimintaansa 193. Potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta alalle tuloon hillitsee myös Valion perusmaidoissa harjoittama aggressiivinen hinnoittelupolitiikka. Valio asettaa raakamaidon hintatason Suomessa ja myy samaan aikaan perusmaitoja hinnalla, joka alittaa niiden valmistuksen muuttuvat kustannukset. Valio vie siten toimintaedellytykset sekä nykyisiltä että potentiaalisilta kilpailijoiltaan Menettelyllään Valio on myös osoittanut potentiaalisille kilpailijoilleen, että markkinoille tuleva yritys kohtaa perusmaidoissa markkinaosuuttaan voimakkaasti puolustavan Valion, joka on valmis uhraamaan voittonsa kustannukset alittavalla hinnoittelulla estääkseen kilpailijoidensa laajentumisen ja uusien markkinoille tulijoiden pääsyn Suomeen Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina 90 Liite 24, Valion tiedote Liite 25, Valion tiedote Määräävää asemaa koskevassa arviossaan Kilpailuvirasto on tarkastellut myös Valion asiakkaiden neuvotteluvoiman vaikutusta yhtiön markkina-asemaan. Komission 102 artiklan täytäntöönpanotavoitteita koskevan tiedonannon mukaan tasapainottava neuvotteluvoima voi olla tulosta asiakkaiden koosta tai niiden kaupallisesta merkityksestä määräävässä asemassa olevalle yritykselle ja niiden kyvystä vaihtaa nopeasti kilpailevaan toimittajaan. Jos tasapainottavaa neuvotteluvoimaa on riittävästi, sillä voidaan estää yritystä korottamasta kannattavasti hintojaan tai tehdä tyhjäksi tällainen yritys.

48 KILPAILUVIRASTO 48 (151) 196. Valion asiakkaina olevilla vähittäiskaupparyhmittymillä on kokonsa ja kansainvälisten yhteistyöverkkojensa puolesta lähtökohtaisesti edellytyksiä kilpailuttaa tavarantoimittajia. Yksinomaan vähittäiskaupparyhmittymien koko ei kuitenkaan kerro niiden todellisesta neuvotteluvoimasta perusmaitojen toimituksissa. Tasapainottavan neuvotteluvoiman olemassaolo edellyttäisi lähtökohtaisesti sitä, että kaupan ryhmittymillä olisi todellisia vaihtoehtoja vaihtaa toimittajaa määräävässä asemassa olevasta yrityksestä sen kilpailijaan kilpailuttamalla toimittajia. Neuvotteluvoimaa ei myöskään katsota riittäväksi kilpailupaineeksi, jos se ainoastaan varmistaa, että vain tietty tai rajoitettu asiakasryhmä on suojassa määräävässä asemassa olevan yrityksen markkinavoimalta Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteiden 92 vuoksi vähittäiskaupan ryhmittymät ovat tosiasiassa riippuvaisia Valion toimituksista. Esimerkiksi Arla Ingman ei pysty täysipainoisesti kilpailemaan päätoimittajan asemasta samaan aikaan sekä K- että S-ryhmissä. Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteita on käsitelty edellä jaksossa Lisäksi Valion asemaa välttämättömänä kauppakumppanina vahvistaa yhtiön vahva tuotemerkki, historiallinen asema suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä sekä alueellinen kuluttajapreferenssi. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että esimerkiksi osa S- ryhmän alueosuuskaupoista hankkii kuluttajiensa preferenssien vuoksi ensisijaisesti Valion maitoja Osalle kuluttajista kaupan omat tuotemerkit tarjoavat vaihtoehdon merkkiperusmaidoille. Kaupan tuotemerkkien osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut vuosina kuitenkin vain noin 8,5 12 prosenttia. 93 Tarkastelun kohteena olevana aikana Suomessa on myyty kaupan tuotemerkeillä Lidlin Milbona -maitoa ja Ruokakeskon Pirkka-maitoa. Näiden toimituksista vastaavat samat yhtiöt, jotka toimittavat kaupalle merkkiperusmaitoja. Kaupan omalla tuotemerkillä myytävät perusmaidot myös valmistetaan joko Valiolta yrityskauppaehdon nojalla hankittavasta kiintiömaidosta tai Valion kilpailijoiden omilta tuottajiltaan hankkimasta raakamaidosta, jonka hintatason Valion asettaa. Näin ollen kaupan omien tuotemerkkien käyttäminen ei olennaisesti lisää hintakilpailua markkinoilla Edellä kuvatuista seikoista johtuen kaupan omat tuotemerkit eivät lisää kaupan neuvotteluvoimaa tavalla, joka rajoittaisi merkittävästi Valion markkinavoimaa. 92 Tässä yhteydessä kapasiteettirajoitteilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu vapaana olevan pakkauskapasiteetin määrästä sekä vapaan kapasiteetin käyttöä rajoittavista tekijöistä, ennen kaikkea raakamaidon saatavuudesta. Kuten edellä on todettu, raakamaidon saatavuus on keskeisin yksittäinen seikka, joka rajoittaa sekä uusien kilpailijoiden markkinoille tuloa että Valion olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. 93 Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin.

49 KILPAILUVIRASTO 49 (151) Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista 200. Kilpailuvirasto toteaa, että merkittävimpään kilpailijaan nähden pitkäaikaisesti selkeästi suurempi, tarkasteltavan ajanjakson aikana jatkuvasti yli 50 prosentin markkinaosuus, asema raakamaitomarkkinoiden hinnanasettajana, kilpailijoiden riippuvuus Valiosta raakamaidon hankinnassa, oman jakelun mahdollistava kilpailijoihin verrattuna laaja tuotevalikoima, vahvat tuotemerkit, sekä tuontia rajoittavat tekijät mukaan lukien yhtiön harjoittaman aggressiivisen hinnoittelupolitiikan sille tuoma maine antavat Valiolle huomattavan markkinavoiman perusmaitojen Suomen markkinoilla. Myöskään asiakkaiden neuvotteluvoima ei riittävällä tavalla vaikuta Valion mahdollisuuksiin toimia kilpailijoistaan ja asiakkaistaan riippumatta. Edellä kuvattujen seikkojen perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Valio on kilpailulain 4 :n 2 momentissa tarkoitetussa määräävässä markkina-asemassa relevanteilla markkinoilla Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan 201. Kilpailulain 3 :n mukaan kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan säännöksiä. Säännös vastaa asiallisesti ennen voimassa olleen kilpailunrajoituslain 1 a :ää Aiemmin voimassa olleen kilpailunrajoituslain esitöissä on Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntöön viitaten todettu, että kilpailunrajoitus voi olla omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun riittävällä todennäköisyydellä voidaan ennakoida, että kilpailunrajoituksella voi olla yhteismarkkinoiden kannalta merkityksellinen välitön tai välillinen, todellinen tai potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen Viraston selvityksen kohteena on ollut määräävässä markkina-asemassa koko Suomen alueella olevan Valion menettely perusmaitojen myynnissä tukkumyynnissä ja erityisesti perusmaitojen myynnissä valtakunnallisille vähittäiskaupan ryhmittymille. Asiassa on jäljempänä luvussa 10.4 selostetuin perustein kyse siitä, että Valio on hinnoittelullaan pyrkinyt sulkemaan perusmaitojen markkinat kilpailun vastaisesti. Tällainen menettely on jo itsessään omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen rakenteeseen, sillä väärinkäytön vuoksi markkinoille pääsy on vaikeutunut HE 11/2004 vp., s Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 93.

50 KILPAILUVIRASTO 50 (151) 204. Menettelyn vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan korostaa entisestään se, että se on osaltaan kohdistunut toisesta jäsenvaltioista peräisin olevaan kilpailijaan ja raaka-aineen tuontiin. Valion kilpailunrajoituslain vastainen menettely on alkanut, kun kilpailutilanne kotimaan markkinoilla aktivoitui tanskalais-ruotsalaiseen meijeriosuuskunta Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin ryhdyttyä tavoittelemaan markkinaosuuden kasvua perusmaitojen markkinoilla Suomessa tarjoamalla muun ohella vähittäiskaupalle Ruotsista tuodusta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa. 96 Valion menettelyn tarkoituksena on näin ollen osaltaan ollut estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan raaka-aineen tuonti Suomen markkinoille sekä sulkea kotimaan markkinat niin, ettei toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva kilpailija pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti Valion menettely on varoitus myös muille Valion olemassa oleville ja potentiaalisille kilpailijoille niin perusmaitojen kuin muiden maitotuotteen osalta. Kun määräävässä asemassa oleva yritys saa mainetta yrityksenä, joka harjoittaa kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtääviä menettelytapoja kilpailuun pyrkiviä yrityksiä vastaan vähentää se myös muista jäsenvaltioista olevien potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta laajentaa toimintaansa Suomen markkinoille tai ryhtyä kasvattamaan toimintaansa Suomessa Kilpailuvirasto toteaa, että Valion menettely on ollut omiaan vaikuttamaan olennaisella tavalla jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen rakenteeseen. Kilpailuvirasto soveltaa näin ollen tapaukseen asti voimassa olleen kansallisen kilpailunrajoituslain 6 :ää, voimassa olevan kilpailulain 7 :ää ja SEUT 102 artiklaa Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Arvioinnin perusteet 207. Kilpailulain 7 :n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti: ) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; 2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; 3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla 96 Ks. jaksot 9 ja Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 69.

51 KILPAILUVIRASTO 51 (151) tavalla; tai 4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen Kilpailulain 7 perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ("SEUT") 102 artiklaan ja sitä on tulkittava yhdenmukaisesti 102 artiklan ja sitä koskevan yhteisön soveltamiskäytännön mukaisesti. Säännös on yhdenmukainen ennen voimassa olleen kilpailunrajoituslain 6 :n kanssa Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävä markkina-asema tuo yritykselle erityisvastuun, jonka mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen tulee varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. Erityisvastuun soveltamisalaa on tarkasteltava kunkin tapauksen heikentynyttä kilpailutilannetta ilmentävien erityisten olosuhteiden valossa. Oikeuskäytännön mukaan erityisvastuusta seuraa, että SEUT 102 artiklan ja siten myös kilpailulain 7 :n soveltamisalaan kuuluu kaikki sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminta, joka voi estää markkinoilla vielä voimassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja kehittymisen sen vuoksi, että kyseinen yritys käyttää muita keinoja, kuin niitä joita taloudellisten toimijoiden suoritteisiin perustuvassa normaalissa kilpailussa käytetään Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan yhtenä keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että määräävässä asemassa olevat yritykset eivät estä tehokasta kilpailua sulkemalla markkinat kilpailun vastaisesti, koska sillä olisi haitallinen vaikutus kuluttajien hyvinvointiin. Kilpailun vastaisella markkinoiden sulkemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa todellisten tai mahdollisten kilpailijoiden tehokas markkinoille pääsy vaikeutuu tai estyy määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavan vuoksi. Tällöin on todennäköistä, että määräävässä asemassa oleva yritys voi kannattavasti korottaa hintoja kuluttajien vahingoksi. Kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen, poissuljenta, kattaa sellaiset määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavat, joilla pyritään estämään uuden kilpailijan tulo markkinoille, olemassa olevan kilpailijan kasvu tai poistamaan kilpailija kokonaan markkinoilta Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan ensisijaisena tavoitteena on suojella tehokasta kilpailuprosessia, ei määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoita. Tämän vuoksi kilpailun vastaisen markkinoiden 98 Esim. Asia C-209/10 Post Danmark v konkurrencerådet, kohdat 23-24; Asia C-202/07 P France Télécom, kohta 105 näissä viitattuine oikeustapauksineen. 99 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels, December 2005), kohdat

52 KILPAILUVIRASTO 52 (151) sulkemisen estämiseksi määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytapaan on tarpeen puuttua lähtökohtaisesti vain silloin, kun menettelytapa on haitannut tai voi haitata sellaisten kilpailijoiden toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia, joiden katsotaan olevan yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys. 100 Yhtä tehokkaalla kilpailijalla tarkoitetaan hypoteettista kilpailijaa, jonka kustannukset ovat samat kuin määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset. Tehokkuudella tarkoitetaan näin ollen tuotannollista tehokkuutta. Yhtä tehokas kilpailija voi lähtökohtaisesti sulkeutua pois markkinoilta vain silloin, kun määräävässä asemassa oleva yritys hinnoittelee alle omien kustannustensa Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi muodostua useista eri elementeistä ja toimenpiteistä, joiden yhteisenä tarkoituksena on kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Oikeuskäytännössä on katsottu väärinkäyttöä olevan kaikki sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminta, joka on omiaan vaikuttamaan markkinoilla olevan kilpailuasteen säilymiseen ja tämän kilpailun kehittymiseen sen vuoksi, että määräävässä asemassa oleva yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita taloudellisten toimijoiden liiketoimiin perustuvassa tuotteiden tai palvelujen tavallisessa kilpailussa käytetään Väärinkäyttönä pidetään muun ohella menettelyä, jossa määräävässä asemassa oleva yritys saattaa itsensä alttiiksi tappioille tai luopuu voitosta lyhyellä aikavälillä sulkeakseen markkinoilta kilpailijansa tai vahvistaakseen markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen, ja aiheuttaa näin haittaa kuluttajille. 103 Tällaista kilpailijoiden poissulkemiseen tai niiden kasvun estämiseen tähtäävää alihinnoittelua kutsutaan saalistushinnoitteluksi. Unionin oikeuskäytännön mukaan kyse on saalistushinnoittelusta, jos määräävässä markkina-asemassa oleva yritys tarjoaa tuotettaan tai palveluaan kustannukset alittavaan hintaan syrjäyttääkseen kilpailijat markkinoilta tai estääkseen kilpailijoiden markkinoille tulon, jolloin määräävässä asemassa oleva yritys voi lisätä markkinavoimaansa Saalistushinnoittelun tunnusmerkistö on määritelty unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Unionin tuomioistuimen mukaan tässä tapauksessa ei ole mahdollista, että hinnoittelun taloudellinen tarkoitus olisi joku muu kuin kilpailijan syrjäyttäminen, sillä jokainen 100 Ks. esim. Asia 62/86, AKZO Chemie v. komissio, kohta 72; asia T-271/03, Deutsche Telekom v. komissio, kohta DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels, December 2005), kohta Asia 85/76 Hoffman-La Roche Co. AG v. komissio, kohta Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta Asia C-62/86 AKZO Chemie v. komissio; Asia C-333/94 Tetra Pak II.

53 KILPAILUVIRASTO 53 (151) valmistettu ja myyty yksikkö aiheuttaa yritykselle tappioita. Lisäksi tuomioistuin on vahvistanut, että toisaalta kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa on kyse siitä, onko määräävässä markkina-asemassa oleva Valio soveltanut perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle menettelytapoja, joiden yhteisenä tarkoituksena on kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Arvioidessaan Valion menettelytapoja ja niiden kilpailulainsäädännön mukaisuutta Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, onko Valio tarkoituksella saattanut itsensä alttiiksi tappioille tai luopunut perusmaitoliiketoiminnan voitoista sulkeakseen markkinat kilpailun vastaisesti ja vahvistaakseen näin markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen Arvioidessaan sitä, onko Valiolle aiheutunut vältettävissä olevia tappioita tai onko yritys luopunut voitoista, Kilpailuvirasto on ottanut lähtökohdaksi unionin oikeuskäytännön mukaisesti keskimääräiset muuttuvat kustannukset ja keskimääräiset kokonaiskustannukset ja tarkastellut näiden kustannusten kattamista. 106 Virasto on myös arviossaan verrannut perusmaitojen muuttuvia kustannuksia niiden vältettävissä oleviin kustannuksiin ja tarkastellut vältettävissä olevien kustannusten kattamista komission tiedonannon mukaisesti Tämän lisäksi virasto on tarkastellut asiassa kertyneen asiakirjanäytön pohjalta sitä, onko Valio omaksunut kilpailun vastaisen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän liiketoimintastrategian, jota se on toteuttanut muun ohella kustannukset alittavalla hinnoittelulla. Virasto on myös tarkastellut sitä, ovatko Valion S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset korostaneet menettelyn poissulkevaa vaikutusta. 105 Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohdat Ns. Areedan ja Turnerin testi; Asia C-333/94 Tetra Pak II; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio. 107 Komission 102 artiklan soveltamista koskevassa tiedonannossa on omaksuttu uusi mittapuu tappiolle altistamiseen edellä kuvattuun unionin tuomioistuinten vakiintuneeseen käytäntöön nähden. Komissio ottaa omassa ratkaisukäytännössään nykyään lähtökohdaksi keskimääräiset vältettävissä olevat kustannukset (average avoidable cost, AAC) ja pitkän aikavälin keskimääräiset lisäkustannukset (long-run average incrimental cost, LRAIC). Jos määräävässä asemassa oleva yritys perii hintoja, jotka jäävät alle AAC:n, ei yritys kata kustannuksia, jotka se olisi välttänyt jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu lainkaan. Komission mukaan jos määräävässä asemassa oleva puolestaan perii hintoja, jotka jäävät alle LRAIC:n, se on merkki siitä, että yritys ei saa takaisin kaikkia kyseisen hyödykkeen tai palvelun tuottamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia ja että yhtä tehokkaasti toimiva kilpailija saatettaisiin sulkea markkinoilta. Tällöin komissio ottaa huomioon muun ohella asiassa mahdollisesti ilmi tulleet välittömät todisteet markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä strategiasta. (Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohdat )

54 KILPAILUVIRASTO 54 (151) Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin 219. Unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut kustannukset ja onko siten yhtä tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytettävä hinta- ja kustannuskriteerejä, jotka perustuvat määräävässä asemassa olevalle yritykselle itselleen aiheutuneisiin kustannuksiin Jos määräävässä asemassa oleva yritys ei kata omia kustannuksiaan, ei myöskään yhtä tehokas kilpailija pystyisi toimimaan markkinoilla kannattavasti. Unionin tuomioistuimen mukaan tätä lähestymistapaa puoltaa myös oikeusvarmuuden periaate, sillä määräävässä asemassa oleva yritys voi hintansa ja kustannuksensa huomioon ottamalla arvioida omien menettelytapojensa lainmukaisuutta sille SEUT 102 artiklan perusteella kuuluvan erityisvastuun mukaisesti eikä kilpailevien yritysten kustannusrakenne normaalisti ole määräävässä asemassa olevan yrityksen tiedossa Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt Kilpailuvirastolle, että maitoraakaaineen hankintakustannusta ei tulisi ottaa sellaisenaan huomioon arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta. Virasto on selvityspyynnöin sekä kahden Valion tiloissa toimitetun kilpailulain 35 :n mukaisen tarkastuksen avulla selvittänyt muun ohella sitä, miten Valio itse käsittelee maitoraakaaineen kustannusta sisäisessä laskennassaan ja liiketoiminnassaan. Viraston selvitysten tuloksia on käsitelty jäljempänä jaksoissa Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen markkinoilla Suomessa ei ole kuitenkaan olennaista selvittää yksityiskohtaisesti sitä, miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa sisäisesti tai miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalogiikassaan. Valion asettama raakamaidon hinta on muuttuva kustannus sekä sen olemassa oleville että markkinoille tuloa suunnitteleville hypoteettisille kilpailijoille, jotka ovat kustannusrakenteelta yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva Valio. Asiaa on käsitelty jäljempänä kappaleessa Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin 223. Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin perustuu kustannusten riippuvuuteen toiminta-asteesta. Muuttuvien kustannusten oletetaan joko kasvavan tai vähenevän samassa suhteessa kuin toiminta-aste muuttuu. Muuttuvat kustannukset riippuvat siten suoritemäärästä. Kiinteät kustannukset eivät riipu toiminta-asteen vaihtelusta vaan kapasiteetin eli potentiaalitekijöiden muutoksista. 110 Kiinteiden kustannusten määrä ei siten riipu niinkään 108 Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 74 ja vastaavasti asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohta Asia C-52/09 v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja Ks. esim. asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 71.

55

56

57

58 KILPAILUVIRASTO 58 (151) 235. Kilpailuvirasto arvioi ensin raakamaidon kustannusluonnetta yhtä tehokkaan kilpailijan näkökulmasta. Tämän jälkeen virasto tarkastelee yksityiskohtaisesti Valion asian käsittelyn aikana esittämiä väitteitä maitoraaka-aineen kustannusluonteesta Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi 236. Kuten edellä on todettu, unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut kustannukset ja onko siten yhtä tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytettävä hinta- ja kustannuskriteerejä, jotka perustuvat määräävässä asemassa olevalle yritykselle itselleen aiheutuneisiin kustannuksiin Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoiden kustannuksilla ja hinnoilla voi olla merkitystä arvioitaessa määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta tietyissä tilanteissa. Näin on esimerkiksi silloin, kun määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannusrakennetta ei objektiivisista syistä voida täsmällisesti selvittää; jos infrastruktuurin tuotantokustannukset on poistettu, jonka vuoksi määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset eivät heijasta niitä kustannuksia, joista markkinoille tulevat yritykset joutuvat vastaamaan; tai erityiset kilpailuolosuhteet markkinoilla vaativat kilpailijan kustannusten käyttämistä esimerkiksi sen vuoksi, että määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoitaan suotuisampi kustannustaso on seurausta sen määräävästä asemasta Kilpailuvirasto katsoo, että seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa on lähtökohdiltaan kyse juuri sellaisesta tilanteesta, johon edellä kuvatussa tuomioistuimen päätöksessä viitataan. Valion esittämät perustelut raaka-aineen kustannusluonteesta perustuvat ennen kaikkea yhtiön osuustoiminnallisiin toimintaperiaatteisiin ja yhtiön huomattavaan markkinavoimaan sekä raakamaidon hankinnassa että maidosta jalostettavien tuotteiden markkinoilla, eivät sen tuotannolliseen tehokkuuteen Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen markkinoilla Suomessa ei ole olennaista selvittää yksityiskohtaisesti sitä, miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa sisäisesti tai miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalogiikassaan. Arvioitaessa sitä, voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta jopa sellainen kilpailija, joka olisi yhtä tehokas kuin määräävässä asemassa oleva Valio, on sen sijaan välttämätöntä tarkastella kustannuksia objektiivisin kriteerein. Kustannusten on heijastettava 118 Asia C-52/09 v TeliaSonera Sverige AB, kohdat

59 KILPAILUVIRASTO 59 (151) niitä kustannuksia, jotka perusmaitojen markkinoille tuleva hypoteettinen yhtä tehokas kilpailija kohtaa. Näin ollen myös maitoraaka-aineen kustannuksen on perustuttava hintaan, jonka yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksamaan Valio hankkii omistajaosuuskuntiensa kautta noin 86 prosenttia kaikesta Suomesta tuotetusta raakamaidosta. Suomalaisilta maitotiloilta raakamaitoa ostavat meijerit tai meijeriosuuskunnat kilpailevat siitä, minkälaista hintaa ne kykenevät maidosta tuottajille maksamaan. Maitotilat eivät ole sidottuja tiettyyn meijeriin, vaan voivat liikkua tilityshintakehityksen mukaan. Ylivoimaisen markkina-asemansa turvin Valio pystyy asettamaan raakamaidon hintatason, jota sen kilpailijoiden on seurattava ja johon niiden on vastattava riippumatta niiden yhtiömuodosta tai liiketoiminnan tosiasiallisesta kannattavuudesta. Mikäli kilpailevan meijerin maksama tuottajahinta muotoutuisi pysyvämmin alhaisemmaksi kuin Valion maksama hinta, sopimustuottajille syntyisi kannustin siirtyä valiolaisiin osuuskuntiin. Valion tilityshinnan perusteella määräytyvä raakamaidon hankintahinta on näin ollen kustannus niin Valion olemassa oleville kilpailijoille kuin markkinoille tuloa suunnitteleville hypoteettisille kilpailijoille, josta nämä kykenevät suoriutumaan vain myymistään maitotuotteista saamiensa tuottojen avulla. Markkinaolosuhteita raakamaidon hankinnassa kuvaa se, että Arla Ingman joutuu maksamaan omille sopimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen kilpailukykyisenä ostajana Valio on vastineessaan kiistänyt tämän ja todennut, ettei virasto ole esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. Kilpailuvirasto toteaa, että kyse on Valion markkinavoimaan liittyvästä alalla yleisesti tunnetusta tosiseikasta: Valio on noin 86 prosentin markkinaosuudellaan raakamaitomarkkinoiden hinnanasettaja ja sen kilpailijat joutuvat sopeuttamaan hintansa Valion hintoihin Kotimaan raakamaidon tuottajahintojen yhdenmukaisuus on havaittavissa myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) julkaisemista tuottajahintatilastoista. Tiken tuottajahintatilastosta käy ilmi Suomen keskimääräinen tuottajahinta ja E-luokan normimaidon keskimääräinen tuottajahinta. 119 Kun tätä hintaa verrataan Valion osuuskuntien 120 maksamaan E-normimaidon hintaan, havaitaan, että Suomessa vuonna 2012 maksettu keskimääräinen hinta on ollut lähes sama kun Valion maksama hinta. Vastaavasti tilastosta on havaittavissa, että osakeyhtiömuotoinen Arla Ingman on maksanut E-normimaidosta hieman enemmän (0,3 senttiä per litra) kuin tilastojen mukainen keskihinta. 119 Kuukausitason hintatilastossa näkyy selvästi kausiosan vaikutus, joka muuttaa normimaidon hintaa +/-2 senttiä per litra. 120 Kilpailuvirasto on käyttänyt vertailukohtana Valio-ryhmään kuuluvan osuuskunta ItäMaidon hintaa.

60 KILPAILUVIRASTO 60 (151) 243. Kilpailuvirasto huomauttaa lisäksi, että Valio on myös itse vedonnut samaan seikkaan ns. failing firm -puolustuksena Aito Maito -yrityskauppaprosessissa ja on toimittanut asiasta virastolle lausuntoja ja lehtileikkeitä. Yrityskauppapäätöksessä asiasta on todettu seuraavasti: 121 "Valio on esittänyt, että Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan mahdollisuudet säilyä markkinoilla heikkenevät, koska ne eivät voi maksaa kilpailukykyistä hintaa tuottajille, mikä puolestaan johtaa tuottajien siirtymiseen Valioryhmän osuuskuntiin." 244. Valion markkinavoimaa raakamaitomarkkinoilla kuvaa osaltaan se, että Aito Maito -päätöksen antamisen jälkeen Valion markkinaosuus raakamaidon hankintamarkkinoilla on kasvanut 80 prosentista noin 86 prosenttiin. Päätöksen mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen maitoraaka-ainetta (niin sanottua kiintiömaitoa). 122 Yrityskauppapäätöksen mukaan kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa eli Valion omistajameijereilleen maksamaa tilityshintaa. Voidakseen toimia kannattavasti perusmaitojen myynnissä on Valion kilpailijoiden siten asetettava perusmaitojen myyntihintansa tasolle, joka peittää myös kiintiömaidon ostosta aiheutuvat hankintakustannukset Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa täyttyvät unionin oikeuskäytännössä asetetun kriteerit sille, että viranomainen voisi tarvittaessa tarkastella määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta käyttämällä laskelmissa raakamaidon kustannuksena Valion kilpailijoiden siitä maksamia hintoja. Sen sijaan, että Kilpailuvirasto olisi laskelmissaan käyttänyt Valion kilpailijoiden raaka-aineesta maksamia hintoja, virasto on tarkastellut yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä siten, että raaka-ainekustannuksena tarkastellaan Valion tuottajilleen maitoraaka-aineesta maksamaa tilityshintaa Virasto toteaa, että tämä lähestymistapa on yhdenmukainen myös oikeusvarmuuden periaatteen kanssa. Raakamaidon hankintahinta, jonka sen kilpailijat joutuvat maksamaan, on Valion tiedossa. Valion on näin ollen ollut mahdollista arvioida omien menettelytapojensa lainmukaisuutta ottamalla kustannusten kattamista koskevissa laskelmissa huomioon yhtiön omille tuottajilleen maksama hinta Koska raakamaidon hankintahinta on edellä todetun mukaisesti muuttuva kustannus Valion yhtä tehokkaille kilpailijoille, ei ole olennaista sisältääkö Valion tuottajilleen maksama tilityshinta voitonjakoa tai miten raakamaidon kus- 121 Kilpailuviraston päätös , dnro 1151/81/ Kilpailuviraston päätös , dnro 1151/81/ Vrt. Asia C-52/09 v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja 44.

61 KILPAILUVIRASTO 61 (151) tannusluonne näyttäytyy sisäisesti Valion liiketoiminnassa. Tästä huolimatta Kilpailuvirasto on seuraavassa arvioinut yksityiskohtaisesti Valion esittämiä väitteitä raakamaidon kustannuksesta Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä 248. Valion mukaan raakamaito ei ole yhtiölle aito kustannus, sillä Valion tehtävänä on oman jalostuksensa kautta maksimoida se tilityshinta, jonka Valio maksaa omistajameijereilleen näiltä hankkimastaan raakamaidosta. Valion mukaan sen tehtävänä on jalostaa kaikki sisään tuleva raakamaito mahdollisimman kannattavasti erilaisiksi jalosteiksi ja tuottajille maksettava tilityshinta muodostuu kaikkien jalosteiden yhteenlasketun maitokatteen perusteella. Liiketoiminnan osuustoiminnallisesta luonteesta johtuen raakamaidon hinta sisältää Valion mukaan tuottajille maksettavan voitonjako-osuuden siitä arvonmuodostuksesta, jonka Valio kaiken kaikkiaan on saavuttanut erilaisten maitopohjaisten tuotteiden valmistuksella ja myynnillä. Valion mukaan osuustoiminnalliset meijerit Suomessa ja ympäri maailman toimivat saman periaatteen mukaisesti Valion mukaan sen maksamalla tuottajahinnalla ei ole käytännössä mitään vaikutusta sen jalostamien maitotuotteiden hintoihin vaan syy-seuraussuhde on päinvastainen: Valion tuottajilleen maksama tilityshinta on seurausta raakamaidolle luodusta arvosta, eli hinnasta, jonka Valio onnistuu tuotteilleen saamaan markkinoilta. Mikäli maitoraaka-ainetta vastoin Valion käsitystä pidettäisiin kustannuksena, tulisi maitoraaka-aineesta tuottajille maksettua hankintahintaa käsitellä yhtiön mukaan siinäkin tapauksessa vain osittain kustannuksena, koska osa raaka-aineen hinnasta on omistajille maksetun voitonjaon luonteista Kilpailuvirasto toteaa aluksi, ettei sillä, että tuottajille maksettava tilityshinta muodostuu Valion jalostamistaan tuotteista keskimäärin saaman maitokatteen perusteella, ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Vastaavasti, sillä sisältyykö Valion maksamaan tilityshintaan voitonjakoa vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa asiaa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytysten kannalta. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa Tästä huolimatta virasto on arvioinut Valion esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti alla Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että Valio Oy ei ole osuuskunta, vaan osakeyhtiö, jonka omistavat maidontuottajien osuuskunnat. Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin osakeyhtiölaissa (624/2006) on säädetty. OYL 13 luvun 3 :n mukaan osakeyhtiön varojen jakamisen on perustuttava tilinpäätökseen. Valion raakamaidosta maksama tuottajahinta tai mikään sen osa ei kuitenkaan perustu yhtiön tilinpäätökseen. Valio luokittelee maitoraakaaineen ATLAS- järjestelmään yhteydessä olevassa

62

63 KILPAILUVIRASTO 63 (151) 256. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että vero-oikeudessa osakeyhtiön ja sen osakkaan väliset oikeustoimet tulee hinnoitella lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Verotuksessa hyväksytty poikkeaminen käyvän hinnan periaatteessa voi perustua lähtökohtaisesti vain verolain säännökseen. Virastolle toimittamassaan selvityksessä Valio on todennut, ettei verottaja ole puuttunut Valion osuuskunnilleen maksamaan raakamaidon hankintahintaan esimerkiksi verotusmenettelylain ( /1558) 29 :n perusteella peiteltynä osinkona tai 31 :n mukaisena siirtohinnoitteluoikaisuna, sillä Valion tuottajilleen maksama tilityshinta on edustanut hankintamarkkinoilla raakamaidosta vakiintuneesti maksettua tasoa ja ollut osuustoiminnallisen käytännön mukaista. Näin ollen havaittavissa olevaa eroa markkinoilla raakamaidosta maksettava käyvän hinnan ja Valion tuottajilleen maksaman hinnan välillä ei ole ollut. 125 Asia käy ilmi myös edellä jaksoissa kuvatuista Tiken tuottajahintatilastoista Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole myöskään väitteidensä tueksi esittänyt konkreettista näyttöä siitä, että tuottajille maksettavaan tilityshintaan ylipäätään sisältyisi hinnan muista osista selkeästi erotettavissa olevia voitonjakoeriä. Valio on toimittanut virastolle useampia arvioita voitonjakokomponentin suuruudesta Virastolle toimittamassaan vastineessaan Valio on esittänyt, että voitonjakoerän suuruus voisi olla noin senttiä. Valion esittämä arvio perustuu siihen, että yhtiön tuottajahinta on ollut keskimäärin tämän verran suurempi kuin meijereiden maksama tuottajahinta EU:n alueella keskimäärin. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion vastineessaan esittämä arvio jää perustelemattoman väitteen tasolle. Maidontuotannon olosuhteet, tilojen kulurakenne ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti EU:n ja myös Pohjoismaiden sisällä. Myös keskimääräinen raakamaidon tuottajahinta EU:n sisällä vaihtelee huomattavasti. Vertailu eri maiden tuottajahintojen välillä ei siten ole edes lähtökohdiltaan mielekästä. Mikäli vertailu kohdistetaan maihin, joissa tuotanto-olosuhteet ja kustannusrakenne ovat lähellä Suomea, havaitaan, että näiden maiden tuottajahinta on lähellä Suomen hintatasoa (Ruotsi) tai jopa selvästi korkeampi (Norja 126 ) Marraskuussa Valion virastolle toimittamassa asiantuntijalausunnossa on esitetty toisenlaisen näkemys raakamaidon sisältämän voitonjakoerän suuruudesta. Lausunnon mukaan voitonjakoerän suuruus olisi senttiä litralta. Lausunnossa on arvioitu voitonjakoerän suuruutta suoraan vertailemalla raakamaidon hintaa sellaisilla markkinoilla, joilla osuustoiminnallisen maidontuotannon osuus on suuri sellaisiin markkinoihin, joilla 125 Raakamaidon hintatasoa on käsitelty edellä kappaleessa Lähde: Tine vuosikertomus 2011.

64 KILPAILUVIRASTO 64 (151) vastaava osuus on vähäinen sekä estimoimalla välillisesti saman toimialan vertailuyritysten nettotulosprosentteja ja oman pääoman tulosprosentteja Kilpailuvirasto toteaa, että Valion esittämät arviot voitonjakoerän suuruudesta ovat jääneet näyttämättä toteen. Virasto tuo esiin sille esitettyihin arvioihin liittyvät keskeisimmät epäkohdat Eri maantieteellisten markkinoiden väliseen tuottajahintaan perustuvan vertailun osalta Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että virastolle toimitettu asiantuntijalausunto perustuu vuoden 2009 tuottajahintojen vertailuun sen sijaan että arviossa olisi käytetty esimerkiksi vuoden 2011 tietoja. Lausunnosta ei käy ilmi miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty. 128 Vuonna 2009 maailmantalouden yleinen vahva heikentyminen johti raakamaidon hinnan romahtamiseen Euroopassa, keskimääräinen hintamuutos oli 7,7 euroa per 100 kg. 129 Näin ollen on selvää, ettei vuoden 2009 hintataso anna oikeaa kuvaa raakamaidon normaaleista markkinahintatasoista Euroopassa. Vuosi 2009 ei myöskään kuulu Kilpailuviraston tarkastelun kohteena olevaan ajanjaksoon, joka alkaa Lausunnossa on valittu vertailumarkkinoiksi Saksa ja Viro, sillä näissä maissa osuustoiminnallisen maidontuotannon osuus on prosenttia. Koska Saksassa ja Virossa maidon tuottaminen on maantieteellisistä syistä edullisempaa kuin Suomessa, on maiden hintatasoa verrattu Tanskaan, joka lausunnon antajien käsityksen mukaan muistuttaa maidontuotannon olosuhteilta Saksaa ja Viroa. Tanskassa osuustoiminnallisen meijeritoiminnan osuus oli 94 prosenttia. Lausunnossa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että hintaerot valittujen maiden välillä ovat vaihdelleet huomattavasti ajanjaksolla Yleisesti voidaan todeta, että Saksan ja Tanskan hinnat ovat olleet hyvin lähellä toisiaan ja kahtena vuotena Saksan hintataso on ollut korkeampi kuin Tanskan hintataso. Kun tarkastellaan Viron hintatasoa, havaitaan, että se on ollut nousujohteinen lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin hintataso laski huomattavasti. 130 Lausunnossa ei myöskään ole analysoitu sitä, vaihteleeko Saksan tai Viron hintataso sen mukaan ostaako raakamaidon osuuskunta vai yksityinen meijeri, vaikka tämä tieto olisi ollut saatavilla lähteenä käytetystä sektoriraportista Lausunnossa esitetyn meijerialan vertailuyritysten nettotulosprosentteihin ja oman pääoman tulosprosentteihin perustuvan välillisen voitonjako-osuuden 127 Liite 91, Valion toimittamat asiantuntijalausunnot 1-4, lausunto nro 3 voitonjakokomponentin arvioimisesta maidon tuottajahinnassa. 128 Lausunnon mukaan sen laatijoilla on ollut käytössään myös vuoden 2012 tilastot. 129 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices Liite 86, Eurostat EU Milk Prices Liite 97, Sector Report: "Support for farmers' co-operatives in the dairy sector", Authors: Markus Hanisch, Malte Müller, Jens Rommel, Department of Agricultural Economics, Humboldt University Berlin

65

1 Asia. 2 Hakija. 3 Ratkaisu. 4 Asian vireilletulo. Päätös 1(8) Dnro 154/14.00.10/2011 Julkinen versio 23.4.2015

1 Asia. 2 Hakija. 3 Ratkaisu. 4 Asian vireilletulo. Päätös 1(8) Dnro 154/14.00.10/2011 Julkinen versio 23.4.2015 Päätös 1(8) 1 Asia 1. Hakemus yrityskauppaa koskevien ehtojen poistamiseksi 2 Hakija 2. Valio Oy 3 Ratkaisu 3. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyy Valion hakemuksen yrityskauppapäätöksessä (dnro 1151/81/99)

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin

Lisätiedot

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle.

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle. Päätös 1 (5) 1 Asia Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle 2 Osapuolet Parikkalan kunta Toimenpidepyynnön tekijä: Melkoniemen vesiosuuskunta, Parikkala 3 Ratkaisu

Lisätiedot

Competition and Regulatory Legal Alert

Competition and Regulatory Legal Alert LEGAL ALERT 10.7.2014 1/6 Competition and Regulatory Legal Alert SISÄLTÖ: Markkinaoikeus määräsi Valiolle ennätyksellisen suuren seuraamusmaksun saalistushinnoittelusta, sivu 2 De minimis -tiedonannon

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 10.1. 2014 klo 11.00-14.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 10.1. 2014 klo 11.00-14.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 10.1. 2014 klo 11.00-14.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 10.1.2014 Arja Peltomäki Maatila X Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri

Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri FI Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri Vain englanninkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä: 17/06/2005

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS HINNOITTELU Erkki Viero HINNOITTELU TAVOITTEET SISÄLTÖ OPETTAA KUSTANNUS- VASTAAVAA HINNOITTELUA

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti Päätös 1 (8) 1. Asia 1. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lähetysoikeuksien yhteismyyntijärjestely. 2. Osapuolet 2. Jääkiekon SM-liiga Oy 3. Toimenpidepyynnön tekijä: UrhoTV Oy 3. Ratkaisu 4. Asia poistetaan käsittelystä.

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 25.04. 2013 klo 13.00-15.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 25.04. 2013 klo 13.00-15.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 25.04. 2013 klo 13.00-15.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 25.04. Arja Peltomäki Maatila x Kirsti Laukkanen Hämeenlinnan osuusmeijeri x Mauri

Lisätiedot

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Marko Puhto Pohjolan Maito Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 31.12.2014 Osuuskunta Omist usosuus % Maitomä ärä 2014 1. Evijärven Osm. 0,1

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Seuraamusmaksun määrän arviointi Kilpailuvirastossa

Seuraamusmaksun määrän arviointi Kilpailuvirastossa Luonnos 1 (6) Seuraamusmaksun määrän arviointi Kilpailuvirastossa Seuraamusmaksu Erityis- ja yleisestävä vaikutus Seuraamusmaksun suuruus Laatu Elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014

Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014 Kertomus 1 (6) Dnro: 19.12.2014 556/912/2014 Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014 1 Yhteenveto Viestintäviraston tekemästä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9.

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9. Päätös 1 (5) Asia Yrityskaupan hyväksyminen: Bonnier Books Kauppa Suomi Oy / Akateemisen Kirjakaupan liiketoiminnot Asian vireilletulo Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 8.9.2015 ilmoitettu järjestely,

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus

KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus Markkinaoikeus PL 118 00131 Helsinki Viite: 483/09/JH KEMINMAAN KUNNAN VASTINE OULUN SÄHKÖNMYYNTI OY:N HAKEMUKSEEN Keminmaan kunta (hankintayksikkö) kiistää Oulun Sähkönmyynti

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Maitoa Suomesta. NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi

Maitoa Suomesta. NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi Maitoa Suomesta NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi Arla Ingman -ryhmä Jalostaa ja markkinoi n. 800 suomalaisen maitotilanmaidon Maidon yhteiskeräilytoteutetaan Arla Ingmanin

Lisätiedot

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy Agenda Paikalliset tavarantoimittajat Ruokakesko ja suomalaisuus Paikallisten tavarantoimittajat

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan

KOMISSION TIEDONANTO. yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan KOMISSION TIEDONANTO yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 1. Tässä tiedonannossa

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Yrityskaupan hyväksyminen: DT Group A/S / Puukeskus Holding Oy ja Kiwi Holding. 3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

Yrityskaupan hyväksyminen: DT Group A/S / Puukeskus Holding Oy ja Kiwi Holding. 3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta Päätös 1 (9) Yrityskaupan hyväksyminen: DT Group A/S / Puukeskus Holding Oy ja Kiwi Holding Oy 1 Asia 2 Asian vireilletulo 1. Yrityskaupan hyväksyminen DT Group A/S / Puukeskus Holding Oy ja Kiwi Holding

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011 1012/2011 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta Annettu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2011 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys.

Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys. Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys. Esityksessä tarvittavat tekstit ja kuvat löytyvät harjoituskansiosta. 1. Aloita uusi esitys 2. Lisää esitykseen teksti tiedostosta HOK_esitys_teksti.doc Lisää Diat

Lisätiedot

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi Päätös 1 (6) 1 Asia 2 Asian vireilletulo 1. Jatkoselvitykseen ryhtyminen yrityskaupassa DAVA Foods Holding A/S / Muna Foods Oy. 2. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 7.7.2014 ilmoitettu järjestely, jossa

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Kartellit ja julkiset hankinnat

Kartellit ja julkiset hankinnat Kartellit ja julkiset hankinnat Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Apulaisjohtaja Mika Hermas Apul Teemoja Yleistä kartelleista ja niiden torjunnasta Tarjouskartellit ja niiden ilmenemismuodot

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Päätös 1 (10) Dnro KKV/1575/14.00.10/2015 Julkinen versio 11.1.2016

Päätös 1 (10) Dnro KKV/1575/14.00.10/2015 Julkinen versio 11.1.2016 Päätös 1 (10) 1 Asia... 2 2 Asian vireilletulo... 2 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta... 2 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi... 2 4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn... 2

Lisätiedot

Viisumipalvelut 04/2016 26.4.2016

Viisumipalvelut 04/2016 26.4.2016 TARJOUSPYYNTÖ Viisumipalvelut 04/2016 26.4.2016 1. Tarjouspyynnön kohde... 2 1.1 Tarjouspyynnön kohde... 2 1.2 Hankintamenettely ja hankinnasta ilmoittaminen... 2 2. Sopimuskausi... 2 3. Tarjousten valinta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 13. helmikuuta 2004 PE 337.066/12-17 TARKISTUKSET 12-17 Luonnos suositukseksi toiseen käsittelyyn (PE

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Kuntalaisaloite kevytmaidon tarjoamiseksi kouluissa rasvattoman maidon kanssa /selvitys ykkösmaidon kokeilusta Pihtiputaan sivistystoimen keittiöissä

Kuntalaisaloite kevytmaidon tarjoamiseksi kouluissa rasvattoman maidon kanssa /selvitys ykkösmaidon kokeilusta Pihtiputaan sivistystoimen keittiöissä Kunnanhallitus 180 08.09.2014 Tekninen lautakunta 92 29.10.2014 Kunnanhallitus 239 17.11.2014 Kunnanvaltuusto 79 15.12.2014 Tekninen lautakunta 99 23.09.2015 Kuntalaisaloite kevytmaidon tarjoamiseksi kouluissa

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 02.06.2015 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 02.06.2015 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 02.06.2015 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 02.06. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto X Katarina Rehnström

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot