KIVITIETOA MALMINETSI JALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVITIETOA MALMINETSI JALLE"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS OPAS 2 KIVITIETOA MALMINETSI JALLE 5. korjdtu painos Kirjoittanut VEIKKO PÄÄKKONEN ESPOO 1976

2 SISALLYS Kalliopera ja maalajit... 3 Mineraalit... 4 Muoto... 7 Varillisyys Lujuus Magneettisuus Sahkönjohtokyky Maku Haju Orninaispaino Muita fysikaalisia ja kemiallisia orninaisudcsia Tutkimuskaavio Kivilajit Malmit Malminetsinta Suomenkielisia geologiaa käsitteleviä julkaisuja MetaW'toisten mineraalien määrityskaavio Met~ottomien mineraalien määrityskaavio ISBN Helsinki Valtion painatuskeskus

3 KALLIOPERA JA MAALAJIT Kuva 1. K&&a ja tavdisimmat maalajit Suomessa. 1 kallio, 2 moreeni (lajittumaton tivemäismaalaji), 3 harjuaines (hiekka ja sora), 4 hieldkaa ja hietaa, 5 savea, 6 liejua ja 7 turvetta. Geologia käsittelee maankuoren aineksia ja rakennetta. Suomessa maankuoren muodostavat kiinteä kdiopera ja sitä useimmitm peittavii maapera. Kalliapera on rakentunut kivilajeista, jotka taas puolestaan wat tietyn rakenteen omaavia yhden tai useamman mlneraauiin yksilöiden yhtdbtymga. Maaperä sensijaan cm saanut aineks~ensa ~s&a kalhperän kiviilaijien hajaantumisen että muiden kerrostumista aikaamaavien luomm ilmiöiden ansiosta. Malminetsinnän menestyksellinen harrastaminen edellyttää tärkeimpien md1miminermlien ja muiden hyödyllisten mineraalien ja kivien tuntemista seka tietoa niiden sisältämistä kayttiikelpoisis ta &aineista.

4 Mineradit & t &ivet ovat dottoeaia, & ~ t H h- nonrugtiraita, jda dl tietyli3 rmda da&e.csn alkudne;. k ~ u ja s dame. Mbada kemiaihm kws~imus voidm iimista ke. d&dá h&. M m e n ahainoida keu=e merkit ovat sauaavat: aiu& F flmri O h i A s d Fe Muta AU ~kdit~ H =W P fxzm Pb l* B bn! K Um S rikki BE bmy&um Mg rna$ndwn Sb anh~g c &m& Spta Ca k&u~ Mo md$cáe?eni TE mmli Q Mw.4 Na lwtrium Ti t&ad Co kattn Nb &bi V dm& cr,lclymi N3 nikikeli zfltahdeki Cu hpafi

5 Kuva 3. Beryllikide. KerniaUkn k~tumuiksenica perusteella tärkeimmät mineraalit ryhmitewaän seuraavasti: 1. Alkuaineet. Esim. kdta Au ja grafiitti C. II. S u l f i di t ovat metallien ja riikin yhdisteitä. Esim. lyijyhohde PbS ja rihkikiisu FeSz Ok s ii d i ~t ovat jonkin dkuaineen ja hapen yhdisteitä. magnetiitti Fe304, kvansi SiOz. IV. K a r b o n a a t i t ovat jonkin metallioksidin ja hiilidioksidin yhdisteitä eli hiilihapn suoloja. Esim. kalkkisälpä CaQ + CO2 = CaCO3. V. H a 1 o g en i d i ~t ovat hdqpnivetyhappjen suoloja. Esim. vuorisuola NaGl ja fluoriimi CG. VI. S u 1 f a a t i t ovat metallioksidin ja rikkitribksidin yhdisteita eli rikkihapon suoiloja. Esim. kipsi CaS04, jossa Iiis&si on kidevettä 2H20. VII. F o s f a a t i t ovat fosiforihapon suoloja. Esim. apa- tiibti Ca4(P04)3. Ca(F, C1, OH). VIII. S i d i k a a ~t i t ovat piihapon suoloja. Esim. diviini (Mg, Fe)zSi04, kalhsatsaha KAlSisOs.

6 Kidemuoto Kuva 4. Oktaedrinen fluoriittikide. Kemiallinen koostumus tosin luonnehtii mineradin, mutta alkuaineiden laadun ja paljoussuhteiden maaraaminen vaatii kemistin apua. Usealla mineradilla on kuitenkin ominaisuuksia, joiden perusteella ne voidaan meko vaivattomasti tuntea. Kuva 5. Kidemuotoinen kvartsi eli vuorikristdi.

7 Lohkomuoto Kuva 6. Kalsiitin lohkokappale. Muoto Useat mineraalit voidaan tuntea tai ainakin ryhmitellä nojautuen niiden ulkomuotwn. ionka ne ovat saaneet syn- Kuva 7. Lyijyhohteen kuution muotoisia lohkoja.

8 Kuva 8. Granaattikiteita graniitissa. tyessaän tai niitä kivestä murskaamda erotettaessa. Edellisessa tapauksessa ne voivat esiintyä niille ominaisessa k i d e- m u o d o s s a, joka on seurauksena mineraalin alkuaineiden atomien jarjestyneisyydesta eli kiteisesta rakenteesta. Kidemuodossaan mineraalit esiintyvät kuitenkin verraten harvoin, kun sen sijaan niitle tunnusomaisia lohkomuotoja tapaa varsin usein. Kuva 9. Amfiboliasbestin kuituinen asu.

9 Mineraalia murskattaessa syntyneet lolhko~kappaleet saavat usein tasaisia pintoja, jotka aiheutuvat atomien välisistä heikkousvyöhykkeistä eli 1 o h k o s u u n n i s t a. Lohkosuunrien etevyyden vaihtelus~ta juhtuvien pintojen laatu ja niiden valiset kuhmat ovat eri mineraaleillle tai ainakin mineraaliryhmille erittäin tunnusiomaisia ja siten suureksi avulksi mineradia tunnettaessa. Lo~hkosuuntim puuttuminen johtaa kupurapintaiseen murtumi'seen. Silloin mineraalien tuntomerkkeinä on kupurainen tai simp~~kamainen m u r r o s. Muoto-ominaisuuksiin kuuluu myös a s u, minkä useamman samaa mineraalia olevien rakeiden ryhmä murrettaessa saa. Usein mineraali esiintyy ulkonäöltään ja asultaan luonteenomaisena, esim. kuituinen, salöinen, suo~muinen, pyöreahkörakeinen asu. Kuva 10. Turmaliinikiteita, Varillisyys V ä r i vai olla josikus mineraaiiillle erittain huuiusoimainen, ia silloin se tietenkin on suureksi avuksi sen. tuntemisessa, mutta useimmiten mineradeissa on hyvin hienojakoisena epapuhtautena naihiln varsinaisesti kudlumattomia hivenkeksia, jotka kuitenkin antavat niille useinkin voimakkaan, mutta vieraan värin. Väriä luutettavampi tunto~merkki on v i i r u, joka saadaan aikaan mineraialilkappaleella lasittamatonta posliinia hangattaessa, sillä se on hienajakoisen mineradin oikea väri.

10 Tosin vain osa mineradeista saa vihn syntymään, ja harvoin se on tarpeeksi tzilnnummainen on&seen luotettava tuntomerkki. Viriomi~maisukiin Iina vaikuwavat P a p i n a k y - v y y s ja 1 a p i k u u 9 t a v u u s, jotka ovat useinkin hyvin tärkeitä todeta. Pinnasta heijastuvan valon aiheuttama k i i 1 t o on usealle mineraalille tunnusomainen. Sen perusteella voidaan mineraalit jakaa kahteen suureen ryhmaan: m e t a 1 1 i k i i 1 t o i - siin (metallin nä-köisiin) ja metalliikii~llottomiin ( tavallisen kiva naiböisiin ), jotka voidaan edelileen luokitella yleisesti tu,nnertuja aineiden kiiltoihin vertailemda. Esim. : lasin-, rasvan-, helmiäisen-, sillkh-, pien- ja timmtinkiiito. Lujuus Mineraalin tuntemiselle tarkeimpla aminaisu&slia on k o - v u u s. Sillä tarkoitetaan naarmutmlujuutta, mika ilmenee eri suuruisena vastustu&kykyna, kun vuomtellen yritetään naarmuttaa toisen mineraalikappdeen sarmalla toisen pintaa. Se mineraali, joka saa &aan naarmm on kovempi. Usein kynsi ja veitsen kärki ovat riittävät apuneuvot kovuuden maäriaamiseksii. Toisin on myös olemassa tiettyjen mineraalien kovuuteen perustuva kovuuda vertausastejlkko tarkempaa mahitystä varten. Mineraali t& kypsi kalsiitti fluoriiltti apatiit ti maasdpä Kovuuden vertausasteikko Kovuus kynsi uurtaa helposti kynsi naarmuttaa veitsi ilmaa hdplos~ti veitsi naarmuttaa - - 9, heikosti veitsi ei pysty, mutta mineraalei naarmuttaa heikosti lasia

11 Mineraali Kovuus 7 veibsi ei pysty, mutta nineraali naarmurtaa lasia ja maasälpaii naarmnmaa kvartsda naarmuttaa helposti kvmtsia ja heikosti topaiasia kidesarma leilkkaa 1asi1a Eiiityiseuti cm koetettava $saavuttaa k o v u u d e a maar3iamisasa mdkohen %dtevyys, sillä sen oikealla arviohilla on usein rarkka merkitys. MineraiaiZi on s i t k e a, jos se kestää mummatta voimaaita tcalhaisuja. Muutania metdimineraaleja voidaan sitkeyden ansiosta muakata ~ t b d a Vars&. lumon kulta on hyviin oh&i levyiksi t a o t t a v i s s a. Muutamia mineradejia voi l&olevyha taivuit&a murtumatta. Jos mineratali jaa.taivutemun asentoon, se on siqkeä, mutta lkimmoma. Jos se palaa murtumatta Iähtöasienitoon, se m ki m- m o i n e n. Helposti mureneva sai lbvdle dustalle pudotettaessa särkyvä mineradill cnn h a u r a s. Magneettisuus Muuitmnat mineraalit tarttuvat magneetti& varshkin pieninä kappaih. Vohakkaastii magneettinen on kuitenkin vain magnetiitti-en rautamdmimheraali. Magneert2kE.s~ on nimestaani huolimatta vain ttdlw magneettinen. Muutamat muu& mineraalit vdvet tarttua magneettiia pi&a siruina, jas niissä esiintyy vaaiisiina sdlkeumina jompadmmpaa magrwtti'sba mineraidia. Sähkönjohtokyky Useat metaukiiltoiset mineraalit johtavat sähköä, mutta tästä omhaisuudesta ei ole mainittavaa hyötyä niiden tuntemisessa. Sähkömagneettinen malminetsinta sen sijaan perustuu mineraalien &&önjohmkykyyn.

12 Maku Maku on vain helppoli&oisiilla suolmineraaleilla. Haju Suldidit eli metaiiien rilkkiyhdisteet haidkahtavat rwe niitä murskattaessa, mutta tunnusmerkillinen haju on vain arseeniki~sulla, joka tuulksahtaa kynsi!laukalle sitä k~lh~ittaessa. Eräät rikkipitoiset mineraalit syttyvät niitä kovasti kuumennettaessa palamaan sinertävallä liekilla ja aiheuttavat pistävän kiekeraa r?kin katkua.

13 Ominaispaino 0 m i n a i s p a i n o n tai'kasta arvosta o~lisii suuri apu mineraalin tuntemisessa, mutta sen maaraamiseksi tarvitaan puhdas, ainoastaan yhtä mineraaiia sisältävä kappalle ja sopivat vailineet, mi~eluummin o,minaispainovaaka ja raskaat nesteet. Hieman epätarkka omimaispaino voidaan saada jo siten, että kappaleen ilmassa punnittaessa saatu paino jaetaan sen ja vedessä punnittaessa saadun painon erotuikw11a. Muita fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Radioaktiivisuuden eli säteilykyvyn mittaaminen voi tulla myös joskus kysymykseen mineraalin tunnistamisessa. Eräät mineraalit lisaksi f 1 u o r e s o i v a t eli alkavat säteillä vdai~staessa ultravioletti~ampulla pimeässä. L i u k o i s u u d en tutkimisesta vai olla apua veteen liukenevien suolojen ja happoihin liukenevien karbonaattien maaraamisessa. Kalsiitti liukenee vaahdoten happoihin. Vaikeimmissa tapauksissa nämä ominaisuudet eivät kui- tenkaan riitä mineraalin toteamiseksi, vaan lisäksi joudutaan määraamäan kemiallinen koostumus, valoo p i 11 i s e t v a k i o t, suorittamaan tutkimuksia sekä valoettä röntgenspektrien avulla jne., jolloin tarvitaan ammattimiehen käytettävissä olevia työvälinaita. Tyydyttävään tuloikseen tavaliisimpien mineraalien tuntemisessa voi kuitenkin päästä jo helposti todettavien ominaisuuksien perusteella ja käyttamdlla seuraavalla sivulla &avaa tutkimuskaaviota.

14 TUTKIMUSKAAVIO (numerot suluissa ilmaisevat as~okovuuden) 1. Metnllikiiltoinen (metallia muistuttava). A. Keltainen (messinkhiaiinen) 1 ) Veitsen käiki uuttaa helposti (3), sitkeä (taottava ), raskas, kullan keltaimen. Kulta Au. 0m.-p (puhdas) 2) Vdtsi murentaa helposti (hauras), meusingin kel- &en tai kuparin punertava, ohuita lohkosuomuja. K i s s a n k u 1 t a eli kuumentunut biotiitti. 3) Veitsi naarmuttm heikosti (4), vihertiivän keltairlen väri, vihertävän musta vh, kupurahen murros. K u p a riki i, s u CuFeSz (kuparimddmheraali). 0m.-p ) Veitsi ei namuta (6%), messingin keltainen, viini musta, usein kuutiamais'i rakeita. Rikkikiis u FeS2 (rikikimalmimkeraali). 0m.- p. 5. B. Vadeanru&eanpubiertava (pronssin tai kuparin Mvahteinen ). 1 ) Veitsi pystyy ( 3), tuore murros kuparin punainen, sitkeä, taottava. Kupari Cu. 0m.-p ) Veitsi murentaa helposti, ohuita l~hkinnuja. K i s s a n k u 1 r a eli kuumennettu tai rapautmut bilotii tti. 3 ) Vd'tsi nammuttaa heiikosiri (4), tuore murros hopeanharmaa, vi& mustanharmaa, joskus magneettina. Magneettikiisu FeS. 0m.-p ) Veitsi ei juuri naarmuta (5%), punertavan valbisie3 kitaitä.

15 K o b o 1 t t i h o h d e neraali). 0m.-p. 6. CoAsS (kobolttimalmimi- C. Harmaa tai musta. 1 ) Kynsi pystyy helposti ( 1 ). a) Viiru musta. G r af i i t t i C. 0m.-p b) Viini ja väri siniharmaa, lyijykynän jälkeen verrattaessa selvästi sinertava, heikosti tahraavia, taipuisina l'evyina lohkeavia suomuja. M~l~bdeenihohde MoSz (mol~bdeenimailmimineraaili). 0m.-p ) Kynsi' ei pysty, mutta veitsi naarmuttaa. a) Viiru musta. a) Vari lyijynharmaa, usein kuution muotoisiksi kappaleiksi lohkeileva ja mureneva (2%). L y i j y h o h d e PbS (lyijymalmimineraa- Ii). 0m.-p. 7.5 (Kuva 7) p) Viri lyijynharmaa, tavallisesti viulrkamaiesti salöinen, neulamaiwsti lohkeikva ( 2 ). A n t i m o n i h o h d e SbzS3. 0m.-p (Kuva 11) y) Vari vaaleanharmaa, hopeakiiltoinen, veitsi namnttaa heikosti ( 5 % ), hauras, voimakkaasti mursrkattaessa tuoksuu sipulille. Arseenikiisu FeAsS. 0m.-p. 6. A) Väri musta tai tummanharmaa, gupurainen murros tai sämikkiäita kidepintoja, veitsi naarmuttaa hyvin heikosti ( 6), magneettinen. M a g n e t i i t t i Fe304 ( rautamahimineraali). 0m.-p. 5. b) Varu punaruskea, (kuivuneen veren värinen). Vari tumman siniharmaa tai punainen, vei.tsi

16 naarmutitaa heikosti (6), asu laatta- tai suomumainen. H e m a t i i t t i Fe203 (rautamalaaimineraali). 0m.-p C) Viim ruskea, mutta aina hieman vaaleampi kuin minaaalin vari, voimakkaasti väkehtivia tasaisia lohkopintoja ( 4 ). Sinkkivalke ZnS. 0m.-p. 4. d) Viiru tummanruskea, mutta vari musta ja muistuttaa cnminaisuuksiltaan hematiittia. Kovuus on m e n i i t t i eli titaanirautamahi. Kmtumukceltaan raiutatitaanioiksidia, FeTi03. 0m.-p e) Viiru tutmmanrusikea, vari ruskeanmusta, kiilto rasvamaisen pudimetapinen. Kaksi toisiinsa n5hden kohtis suoraa lohkusuuntaa ( 5 ). W o 1 f r a m i i t t i (Fe, Mn)W04, (wolframimdmimineraali ) muistuttaa hematiittia. 0m.-p f) Viiru mustanruskea, pikimainen metallikiilto (6). Kolumbiitti (Fe, Mn)NbzOa (niobimalmimineraali). 0m.-p g) Viiru vihertavanruskea, väri tummanharmaa, himmeä teriislkiilto ( 5 1/1). K r o m i i t t i FeCr204. Muistuttaa magnetiittia, mutta ei ale magneettinen. 0m.-p R) Viiru ja vari mustanharmaa, pehmeähkö (2 Yz ). Kupari ho hde Cu2S. 0m.-p i ) Viiru vaakmharmaa (katso metailikiil1ottomia). D. Tinan vt.alkoinen. Veiltsi uurtaa helposti (3.5), murenevan hauras, viiru lyijynharmaa. Anti moni Sb. 0m.-p Sivulla 31 on yksinkertaistettu metal~~iltui~ten mineraalien maari~tyskaavio.

17 II. Metallikdloton. A. Kynsi uurtaa ( 1-1 M ) tai naarmuttaa ( 1 M-2% ). 1) Rasvakiiltoisia taipuisia suomuja tai saippuan tuntuista massaa. a) Kynsi pystyy hyvin, harmaa, vaalean vihertävä tai ruskehtava (1). T a 1 k k i Mg3( OH)i3i40io. b ) Kynsi naarmuttaa heikosti ( 2-2 i/2 ), tavallisesti vihertävä. Kloriitti (Mg, Fe, Al)ó(OH)sSi~Al ) Hauraita kimmottomia levyjä tai kuituja, usein lipinäkyviä tai liipikuultavia, las&ikiilt.oiinen, väritön tai kellertävä. K i p s i CaS04.2H20. ( Kipsivaluun kaytetaan kuumennettua kipsijauhoa). 0m.-p ) Taipuisia kuituja, kynsi ei kunnolla pysty, mutta murentaa ( 2 M-5 %). A s b e s t i ( tulenkestävä kivf uitu). 4) Hyvin ohuina, khnmoiisina levyinä Iohkeileva (witsellii). kvnsi murentaa heikosti tai ei lainkaan (21/2-3 j. a ) Musta tai tummanmskea, lasi~kidtoinen. B i o t i i t t i eli musta kiiile. K(Mg, Fe, A1)3 (OH)2(Si, A1)4010. b) Vaalea, ohuina levyhä läpinäkyvä, voimakaskiiltainen. M u s k o v ii t t i eli valkea kiille KA12(0H)2 Si3Al010. 5) Ruosteen kaltaista poroa tai säännöttömia möyk- ' kyjä, keltainen viiri. Suomalmi eli 1 i m o n i i t t i 2Fe203.3HzO. B. Kynsi ei pysty, mutta veirtsi uur;taa tai naarmuttaa helposti ( 3-5 ). 1 ) Värillinen viini. a) VäkehtivCa selviä lohkopinmja. a) Viini ruskedeltainen tai keltainen ja aina

18 hieman vaaleampi kuin mineraalin oma vari (4). S i n k k i v ä 1 k e ZnS ( sinkkimalmirninerdi). 0m.-p. noin 4. /3 ) Viiru vihertävä (katso II, C 2). b) Epämääräisiä murroiksia, msteen ruskea vari ja kaltainen viini. Järvi-, suo-, lähdemalmi eli 1 i m o n i i t t i 2Fe~op3Hzo. c) Hyvin ohuina, kimmoisina 1evyina lohkeileva (katso II, A 4). 2) viinltm. a) Vioikulmaisiin siileäpilntaidin kappaleiisiin lohkedeva, hauras, läp3kuultava. a) Veitsi uurtaa hyvin ( 3 ). K a 1 s i i t t i eli kalkkisapä CaC03 (kalkkikivimineraali). 0m.-p (Kuva 6 ) /3) Veitsi uwtaa heikommin (3 $4 ). Dolomii tti CaMg(CO3)z (kalkkikivifaineraa4i). 0m.p b) Kuituhen tai sdoinen, hauras, usein hdposti mureneva, väritön, lasin- tai sdkinkiilto, veitsi pystyy heitbsti (5 ). Wallastoniitti CaSi03. 0m.-p C) Kupurai'sia, epäselvi'a lohkolpintoja, rasvanikiil- I~Q, vaalea, vihertävä, ruskea tai punertava, veitsi pystyy heik osti (5 ). Apatiitti Ca(P04)3.Ca(F, C1, OH). 0m.-p d) Kuidut $taipuisia, hajoaa niiittyvillamaisesti (3%). Serpentiiniasbesti Mgb(OH)sSi4011. e) Kuution tai oktaedrin muotoisia kiteitä, joissa voi esiintyä myös neljän lohkosuunnan aikaansaamia oktaedrisia (kahdeksantason) lohkomuotoja, lapinäkyvä tai ainakin Iapikuultava (4). Fluoriitti eli fluoridpa CaF2. 0m.-p (Kuva 4).

19 C. Veitsi naarmuttaa heikosti tai ei lainkaan (522-6). 1 ) Viiru ruskean punainen. Hematiitti Fe03 (rautamaldiinera&). 0m.-p ) Tummanvihreä tai harmaa heikko viiru, väkkyvä ~sarveiskiilto selvillä tasaisilla Iohkopinnoiilla S a r v i v a 1 k e, Al-pitoinen Mg, Fe, Ca -amfibo;li. 3) Viirutm. a ) Sälöinen asu, usein viuhkamaisia kimppuja. Sadekiviamfiboli Mg, Fe, Ca -sililraatteja. b) Kukuinen. Amfiboliasbesti (Kuva 9). c) Särmikkäita, osittain suora-, osittain vinokulmaisia tasapintaisia 1y)ihkokappaleita ( 6). Maasalpäryhma (puhtaana posbin raaka-aine ). a) Lolhlfopinnan alta kudtaa vaaleita sukkulamaisia juovia (pertiittijuovaisuus). K a 1 i m a a s a 1 p a KAISi308. 0m.-p (Kuva 12). Kuva 12. Pertiittijuovaisen kaiimaasälvan lohkakappaie.

20 Kuva 13. Liistakkeinen plagioklaasilohkokappale. p) Lohkopinnalla suoria, yhdensuuntaisia viivoja ( plagioikl~asiliistakkeisuus ) P 1 a g i o k 1 a a s i NaklSi3Os:n ja CaA12 Si2Os:n vaihteleva seos. (Kuva 13 ). d) Usein pylvasmäisia, himmeän lasikdtoisia lohkoja, vaaleanharmaa tai vihertävä väri, kovuus erilainen erisuuntaisilla lohkopi'nnoilla ( 5-6 ). D i o p s i d i Ca(Mg, Fe) (Si03)2. e) Sameanvihreitä pieniä rakeita tai pylvasmaisia kitteita ( 6-7 ). E p i d o o t t i OHCa2(A1, Fe)ASiO,)3. 0m.-p D. Veitsi ei pysty, mutta mineraalii piirtää selvän jäljen 'lasiin ( 7-8 ). 1 ) Kupurapintaisia, saannöttömia murmkappaleita, lasinkidm, leinakyva tai Iiipikuultava, väritön, valkoinen tai savun värinen. Kvar t s i Si02 (lasin valm.).

21 2) Marjmaisia, punertavia tai ruskehtavia rakeita, rasvankiilto, ei selvää lohkeavuutta, vaan epäsiiännöllisia murroiksia ja usein tasaisia kidepintoja. G r an a a t t i (Mg, Fe, Mn, Ca)s(Fe, Al, Cr)2 (Si04)3. 0m.-p (Kuva 8) 3 ) Viirupintaisia, pöhkymaisia, kidemuotois.ia rakeita kolmiomaisin poi~kkileilrkauksin. Useimmiten musta, kivildimaisen kiiltävä. T u r m a 1 i i n i H6(Fe, Mg) 12Ail0B6Si12063 (Kuva 10) 4) Pitikähköjä, usein 6-kulmaisia, prismapilntaisda kellanvihertävia pylväitä, tavallisimmin epätasainen murros tai heikko lohikosuunta kahtisuoraan kide- pintoihin nähden, lasinkiilto, läpi~ku~tava, uurtaa helposvti lasia ( 8 ). B e r y 1 1 i ( Be3Al2) ( Si03)6 ( berj&umalmimineraali). 0m.-p (Kuva 3) 5) Lyhyitä pylvasmaisia kiteita, hyvä lohkosuunta, heikosti värillinen, Iapikudtava tai lapinäkyvä, raskas. T 0 p a a s i Al2F2Si04. 0m.-p ) Tynnyrimäisia kuusitahoisia kiteita tai lohkosuuntaisia murtokappaleilta. Väri mskehtava tai tummanharmaa ( 9 ). K o r u n d i AlzOs. 0m.-p. 4. E. Leikkaa helpoislti lasi,a ( 10 ), hauras, vaaleanharmaa, ruskea tai väritön. T i m a n t t i C. 0m.-p Huom. Tässä kaaviousa on esitetty ainoastaan tavallisimmat mdmi- ja kivdajimineraalit. Harvinaisempia mineraalien maärityksessa on tarpeen huomattavasti perustedismmat ohjeet. Sivulla 32 on yksinkertaistettu metallikiiil.1ottomien mineraalien maarityskaavio.

22 Kuva 14. Graniittia. KIVILAJIT Kivilajit ryhmiteiiään syntytapansa mukaan &a eri nimisiksi miner&oostumuksensa perusteella. jmtellaan Sulasta jähmettyneet Kivilaji Graniitti Dioriitti, gabro, diabaasi, basdtti (ns. mustat graniitit ) Peridotiitti Kvartsi, kahaasiiitpä, plagioklaasi, muskovititti, biotiitti Plagioklaasi, sarvivalke, biotiitti Sarvivdke, biotiitti tai muita tummia mineraaleja

23 Kuva 15. Kivistä moreenia. Kerros tuneet Ilmaisrollisten p. tekij6iden vaikutuksesta.kivilajit hajoavat eri rapwtuvat muodostaen enamh tai vzihemdb lajittuntita ja kemosm~ita mdjeja, joiden &&et jdleefi yhteen iskostiunda muodostavat kemacruneita kivilajeja. Maalaji + Kivilaji Savi Savikivi Hiekka H i a G Sora ja mreenl Kongbmeaatti Kdkk&ju K M v i Turve ja muut kasvinjätteet Kivihiili

24 Kuva 16. Suonigneissia. Kiteiset liuskeet Seka jähmettyneet että kenostuneet kivet muuttuvat lapikotaisin joutuessaan maankuoren liikunnoissa voim~kkaan puristuksen ja 1ämpöti.lan nwsun alaiseksi. Rakenteensa vuoksi näin muuttuneita kivilajeja nimitetään kitei'siksi liuskeiksi. Muuttumaton - + Muuttunut Kvmtsihiekkakivi Kvartsiitti Savikivi Kiilleliuske ja mkiillegneissi Graniitti Gneissigraniitti Basaltti, gabro ja dioriitti Amfiboliitti Jos kivilaji sisi4ltää riittävästi yhtä tai useampaa käyttökdpoista mineraa'lia, niinkuin esh. kalkkikivi, voidaan sitä pitää hyödyllisenä kaivannaisena, vaikka siinä ei disikaan varsinaisia malmimineraaleja.

25 Malmi on kivilaji, jossa yhti tai useampaa hyödyllistä malmimineraailia esiintyy niin runsaasti, että sita voi kannattavasti louhia. Kulltamahi on kivi tai maalaji, joka sisältää vähintaan 3-5 g kultaa tonnia kohden. Kuparimdmissa täytyy olla kuparipitoista minerasilila niin pailjan, että ilouhittavan kiven kuparipitoisuus on vähintään 1-2 %. Rautamalmissa taytyy olla rautaa olosuhteista riippuen vähintään %, jotta louhinta olisi kannattavaa. Ri~kkimailmina voidaan pitaa kivea, jossa on yli 30 % rikkia. Paitsi riittävaa metallipitoisuutta taytyy mahimineraaliesiintymän olla melko suuri (vähintah useita satojatuhansia tai miljoonia tonneja) ja sijaita seka kuljetuksen että käytön kannalta eddisgih paikalla, jotta voisi puhua todellisesta malmiesiintymästä. Mitah tmkkaa rajaa tai rna~ritehiaa siitä, milloin kiveä voi pitaa malmina, ei ole annettavissa, vaan jokainen tapaus on tutkittava. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että useinkin mielenkiintoa herättävät, melkoisen runsaasti rikki- ja magneettikiisua sisältävät malmimineraalik&oumat ovat arvottomia, jos niissä ei esiinny näitä arvokkaampia metallisulfideja. Jos kivessä on lisäksi paljain silmin näkyvästi esim. kupari-, sinkki- ja lyijyrninaadeja, se voi hyvinkin dia lo&intakelpoista. Vailkemti ratkaistavissa on tapaus, kun mslgnettiiki~isupitoinen kivi on ni~kkel~imalmia, sillä tiirkein niikkeliaidmimineraali, pentlandiitti ( Ni, Fe ) S on niin magneettiikilsun kaltainen, että sita ei paijain silmin tunne, vaan vasta mikroskooppinen tutkimus ja lopuksi kemiallinen analyysi ratkaisevat asian. Kokemus on,kuitenkin opettanut, että tumissa kivilajeissa (gabroissa ja peridotiiteissa) esiintyvään, usein melko vaatim~attomaan magneettikiisupitoisuuteen liittyy menkitsevästi eddämainittua ni&eliminer&a. Varsinkin tiivismkenteiset mustat sempentiinikivet ovat osoittautuneet nikkeli~ikkahi ja usein myös runsaasti kuparia sisaltäviksi.

26 Voimakkaat magneettiset häiriöt, jotka usein saattaa todeta retkeilykmpassiila, voivat merkitä käyttökelpoista magnetiiztirautamalmia, mutta ne voivat myös aiheutua vain magneettikiisusta tai suurena massana esiintyvästä gabroisesta tai peridotiittisesta kivilajista, jossa on magnetiittipirotetta. Viianaksi mainitulla ei ole merkitystä malmina. Maihin kaytännökstä arvoa ei aina ratkaise sinä runsaimmin esiintyvät malmimineraalit tai arvometallit, vaan myös sivutuotteina saatavat ainekset voivat olla merkityksebiii. Maldiven kultapitoisuus on harvoin paljain silmin todettavissa. Sen vuaksi on aina suoritettava jalometaiiianalyysi kemiabin menetelmin, j~ on syytä olettaa kivessä esiintyviin kultaa menkittävwa maaraa. Kakemus cm täsdkin tapauksessa osoittanut, että kulta liittyy useinmiten sulfidirninemalipiuoisiin tkvartsijuoniin tai pienten kvartsijuoaiien iiivistamiin rikkikiisu-, lyijyhohde- ja sinkkivälkepitoisiin kivilajeihin. Varsinkin arseenikiisupitoiset runsasikvartsiset kivet ovat usein, mutta eivät Iäheskah aina osoittautuneet kultaa sisältäviksi. Useita lyijyhohdepitoisia esiintymiä louhitaan myös hopeamalmeina. Suomen Lapissa tavataan kultaa monin paikoin kallion rapautuneissa osissa, eniten jokilaaksojen maaikermksissa. Kulta cm tavattu myös useissa Etera-Suomen irtokivissä ja muutaman kerran kallioissakin. Ta~aili~sesti kuparimalmien merkitsevaa lisäaineksena esiintyy seka kultaa että hopeaa. Malminetsintä Aiheen malminetsintah antaa usein sattumalta tavattu mahimineraalipitoinen irwkivi tai kiintokallio. Malmi-i~tokiven merkitys malminetsinnan aiheena perustuu mannerjaatikön kiviainesikuljetukseen, silila sieltä, missä k&ot mahddlisine malmiesiintymineen eivät ole näkyvissä, voidaan saada vihjeitä malmien olemassao1y)sta juuri mannerjaatikön kallioista irmittamien ja pinnalle kahtämien lohkareiden a da. Mdmimineraalipimiset irtokivet ovat usein pinnalta ruosteisia ja rapaununeita, niin että vasta sarkemdiä voi saada näkyviin terveinä säilyneitä mhiahesrakeita.

27 Kuva 17. MmnerjWtJskö on imittanut ja kuljettanut &- kivii emak&osta (kuvassa vasenomalta oikede). SatunnaiduonteisRn &tymisas21 vu&i mahhheraalirikastuma harvoin asuu näkyvissä oleviin kdliopaljastumlin, siu1 valtaosa k&operästä un erlaisten maalajien peitossa. Useimmat mahniesiintymät Suomessa on kuinmkib saatu esille irrakiviil6ytöjen perusteella suoritettujen tutkimusten avulla. Kakemus on asoittaaut myös niukasti arvdhita mineraaleja sisältävän kiven olevan etsinnide mere;ity~, sillä hyvässiih malmiesihtymäs&i saattaa & melkoisia köyhiä osia. Hyvän mahihhk~reen tapaamiseen pintamaassa on &ttgin pienet mahdoilisuudet, &a arvokkaat s-hiaiberaalit kestävät heikosti ilmaston vaikutuksia ja ovat jo ennatt-t rapautua näkymiittömiin jukauden jälkekhä vuotena. Irtomaakmdksen sisässä,tai alla malmi-ktdkivet sen sijaan ovat voineet sailyä hyvin. Tämän vu& o& tarke5tä tutkia tarkoin kallr-issa kaivutöissä esiintulevia lohkareita, sillä niiden av&.saadaan mahdollisesta m&ta &i pahettä laaituviite. Myödsh varmasti todettu bmpas&äiriö voi olla aiheena tutkimuksiin. Jo tavallisella ret;kdyhmpmiua voi tehdä havaintoja siten, että vertailee Lmnpassheuilan atman suunnan ja jdin maastossa jo emesta oilwari tai kepeiotä muodostetun suman linjan v&en *kuhan suuruuden v&telua

28 eri kohdista. Jos kuhan suuruus selvästi muuttuu, on kysymyksessä magneettinen hairiödue. Tarkempaan häiriön voimakkuuden ja paikan maäritykseen tarvitaan magneettisuuden mittareita eli magnetcmetrejä. Kompassin lidksi malmintesijan (tärkeimpaa työvälineenä on lujatekoinen, hieman yli Mcm painoinen vasara, jolla helposti saa pinnailta rapautuneen kiven terveen sisuutan näkyville ja jda voi myös irroittaa sopivan moisia näytteitä laboraturiotn&imwksia varten. Uraania tai muita säteilwiä aineita sisältävien aineraalien etsinnässä käytetään geigerlaitteita tai &ntillometreja eli tukel&bita. ~iteilimittareiden kalleuden vudksi harrastelijan ei kannata niitä itselleen hankkia, vaan cm parasta lähettää asiantuntijan tutkittavaksi ne kivet, joissa epäilee olevan säteile- &a mineraaleja. Geoiloginefi tutkimuslaitos lainaa sateilymittareita harrastajille mahdollisuuksien mukaan. Scheeliitti-niminen wolframimetallia sisältävä mineraali on vaikeasti tunnettavissa ihan dtravioletti- eli kvartsiilamppua, mutta sekin on liian kallis jakaisen harrasteliian hdttavaksi. Epäiiyttavissa tapauksissa m paras lhttaa näyte hitkittavaksi. Malmikivet ovat usein pinnaltaan niasteisia. Malminheradeja runsaasti sisä4tavat kivet ovat muita kivia raskaarnpia. Varsinkin malmikiven tumeissa murrospianoissa useimmat maimimineraajir esiintyvät metalwilmisina. Etsinnän dkuvaiheessa turkitaan alueen kalliot ja i~tokivet. Tällöin havainnoidaan mmalmimineradeja sisältävien kivien laatu, esiintymistiheys, kulkeutumissuunta jääkauden aikana ja esiintymilsalueen laajuus. My6s pannaan menkille eri malnimineraalit ja niiden runsaus sekä kdioissa että irtakivissä. Alueella, jossa om tavattu mdmiaineksia kalliossa tai josta malmi4rtokivet näyttävät olevan lähtöisin, suoritetaan tavallisesti myös magneettinen kartoitus, sähköisen johtokyvyn ja painovoiman mittaukset, kemialliset metalilimääraykset seka lopulta syväkairaus.

29 Viimeksi mainittu toimenpide asoibtaa, sisaltääkö kalilioperä kyllin runsaasti hyödyllisiä he- raaleja vai onko,kyseessä vain he$kko aihe. Yleisö voi huomattavasti edistää malminetsintää havainnoimalla irtakivia ja LaIEoJta varsinkin kaikenlaisten kaivu- ja louhintatöiden yhteydessä, siea sibin voi hyvinkin tuilb esille joitakin hyödyuisten mineraalien etsinnalle tärkeitä viitteitä. Kaikenlaiset mielenikiintoa herättävät ja varsinkin malmimineraaleja sisältävät näytteet voi 1ahettää turkittavaksi Geologiseen tutkirnuslaidseen, joika antaa niistä lausunnan ilmaiseksi. Enint8an 2 kg:n painoiset Iiihetykset kuljettaa polstdaitos vapaapakettina, jos kä- merkitaan sana "kivinaytteiltä" ja olsoitteeksi kirjoiit~aan: Geologinen tutkimuslaitos Espoo 15! Kuva 18. Järvimalmilohkareita.

30 SUOMENKIELISIA GEOLOGIAA KASITTELEVIA JULKAISU JA A a r n e, Uuno V.: Jalokivitietoa. Helsinki: Kultakeskus Oy, s. E s k o 1 a, Pentti: Kidstieteen, minerdogb ja gewlbgian allkt. 4 p. Pomao-Helsinki: WSOY, s. (loppuunmvyty ) E s k o l a, Pentti: Muuttuva maa. 2 p. Helsinlki: WSOY, s. (loppuunmyyty). L a i t a k a r i, Ilikka: Kivet variikuvina. 3 p. Porvoo-Hekinki: WSOY, s. L ai t a k a r i, Ilikka: Kiviopas. 3 p. Porvluo-Helsinki: WSOY, s. R a n k a m a, Kaiemo ( toimittaja) : Suomen geologia. Helsinki: Kirjayhtymä, s. (loppuunmyyty). R a t i a, Aatto: Irtolohkare-etsintä. Himeenliia: Arvi A. Karisto, s. R a t i a, Aatto: Malmiaaphen. Opas maallikkogedogeja varten. Tekijän kustantama. Hameerilinna: Ami A. K&sto, s. S a k s e 1 a, Marrti: Malminetsinta. Jyvaiskyra: K. J. Gummerus Osakeyhtiö, s. (loppuunmyyty). S c h u m a n n, Walter: Kivet ja mineraalit värikuviina. Hdsiniki: Otava, s. S u o m i n e n, Veli: Mineradhmairitys. Tekijän kustantama. Turku, s. Loppuunmyytyjä teaksia voi d a lainattavilssa yleisissä kirjastoissa.

31 METALLIKIILTOISTEN MINERAALIEN MAARITYSKAAVIO l Metallia rnuisf uffava. kiilto 1 4 C Selvä tumma viiru Ei viirua musta ~ineraalin väri musta fai harmaa 1 47 Viiru ruskea Vnru veren Pwldco lainkaan Sinkkivalke Hemaliitti

32 W I.l METALLI- KIILLOlTOMIEN MINERAALIEN MAARITYSKAAVIO 4 uuriea k,.i r Musta toi tumman ruskea SärmikkBita. sileapintms~a rakeita helposti Lotkeilee tauisiksi kuiduiksi Asbesti 1 EpaseM Lohko- toi kidepintoja Apotiitti 1 Puukko Vlira ruasteen varinen Lhoniitti naarrnuttaa heikosti Viiru vaalean mskean keltainen Hemallitli Sinkkivalke -..., a- a 4 Mineraali k ( noarmuttaa Viiru vaalean vihertävän hnrmao Siirrnikkmta lohkokappaleita Uurrepintaisia.kulmi1<1<a~a.usoin rnusfia.pitkia kiteita.. Usein monipinfmsia.ruskcita hi punertavia rakeita Sarvivalke ~turnman vihreö)

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hehku n. 54.68 /ltk Vaaleanharmaat, villinmuotoiset ja mattapintaiset

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Turun tuomiokirkon keskiaikaisen pyhäinjäännöskokoelman reliikkikivien laboratoriotutkimus

Turun tuomiokirkon keskiaikaisen pyhäinjäännöskokoelman reliikkikivien laboratoriotutkimus Geologian tutkimuskeskus Tutkimuslaboratorio M41/2010/19 18.8.2010 Espoo Turun tuomiokirkon keskiaikaisen pyhäinjäännöskokoelman reliikkikivien laboratoriotutkimus Kari A. Kinnunen ja Marja Lehtonen 2

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

TILAUSMALLI: 1-3 VKOA

TILAUSMALLI: 1-3 VKOA TASOT Laminaattitasot Helppohoitoinen ja kulutuksen kestävä laminaattipinta kestää hyvin ruoka- ja pesuaineiden kemiallista rasitusta sekä kohtuullisessa määrin lämpöä ja kosteutta. Keittiö.netin laminaattitasojen

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Maa-ainekset ja rakennuskivet.

Maa-ainekset ja rakennuskivet. Maa-ainekset ja rakennuskivet. Määritelmiä : Maankuori : Maaperä eli erilaiset maalajit : Eloperäiset maalajit ; humus ja turve Maa-aines : kivet, sora, hiekka, siltti, hiesu ja savet. Kiinteä kallioperä

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

Vihervi sikko Oy Koristekivet & koristesorat

Vihervi sikko Oy  Koristekivet & koristesorat Viherviisikko Oy Koristekivet & koristesorat 0 S i v u Koristekivet: Rantakivi Rantakivi on veden hioma luonnonkivi, jossa on paljon kauniita värisävyjä. Rantakiveä voi käyttää monipuolisesti kaikkialla

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

LAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT. Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä.

LAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT. Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä. LAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä. TYÖTASOJA POLVIJÄRVELTÄ Ecolamin valmistamat työtasot tunnetaan ensiluokkaisesta laadustaan ja

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

monivuotisen yhteistyön tulos

monivuotisen yhteistyön tulos MITÄ ON 9 Se on tieteen ja käytännöllisen kokemuksen monivuotisen yhteistyön tulos o HELSINGIN KAUPPAKIRJAPAINO Oy - 1936 Uusi menetelmä moottorisylinterien ja muitten kulutukselle alttiiden pintojen suojelemiseksi

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron LIUSKEKIVET Altan Harmaa M (1-2 cm) 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 32.50 /m2

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen

1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen P ~ otka/~~ 23.2.1983 '.L 1 (4)+'6 liitetta - - "MAKELAN LOHKAREENr' MALMIMINERALOGIASTA Yleistä Lohkareen kemiallinen koostumus Tutkiessaan Raahen seudun hiekkakivilohkareiden mineralogista koostumusta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

RESTAUROINTIPUUSEPÄT NUUTII AY. VARl-1 NVENTOI NTI. Oulunsalon kirkko. MINNA OIKARINEN (Artenomi AMK} 8.4.2010

RESTAUROINTIPUUSEPÄT NUUTII AY. VARl-1 NVENTOI NTI. Oulunsalon kirkko. MINNA OIKARINEN (Artenomi AMK} 8.4.2010 RESTAUROINTIPUUSEPÄT NUUTII AY VARl-1 NVENTOI NTI Oulunsalon kirkko MINNA OIKARINEN (Artenomi AMK} 8.4.2010 Oulunsalon kirkon ulkopuolen väri-inventointityö suoritettiin 8.4.2010. lnventointi käsittää

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot