KIVITIETOA MALMINETSI JALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVITIETOA MALMINETSI JALLE"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS OPAS 2 KIVITIETOA MALMINETSI JALLE 5. korjdtu painos Kirjoittanut VEIKKO PÄÄKKONEN ESPOO 1976

2 SISALLYS Kalliopera ja maalajit... 3 Mineraalit... 4 Muoto... 7 Varillisyys Lujuus Magneettisuus Sahkönjohtokyky Maku Haju Orninaispaino Muita fysikaalisia ja kemiallisia orninaisudcsia Tutkimuskaavio Kivilajit Malmit Malminetsinta Suomenkielisia geologiaa käsitteleviä julkaisuja MetaW'toisten mineraalien määrityskaavio Met~ottomien mineraalien määrityskaavio ISBN Helsinki Valtion painatuskeskus

3 KALLIOPERA JA MAALAJIT Kuva 1. K&&a ja tavdisimmat maalajit Suomessa. 1 kallio, 2 moreeni (lajittumaton tivemäismaalaji), 3 harjuaines (hiekka ja sora), 4 hieldkaa ja hietaa, 5 savea, 6 liejua ja 7 turvetta. Geologia käsittelee maankuoren aineksia ja rakennetta. Suomessa maankuoren muodostavat kiinteä kdiopera ja sitä useimmitm peittavii maapera. Kalliapera on rakentunut kivilajeista, jotka taas puolestaan wat tietyn rakenteen omaavia yhden tai useamman mlneraauiin yksilöiden yhtdbtymga. Maaperä sensijaan cm saanut aineks~ensa ~s&a kalhperän kiviilaijien hajaantumisen että muiden kerrostumista aikaamaavien luomm ilmiöiden ansiosta. Malminetsinnän menestyksellinen harrastaminen edellyttää tärkeimpien md1miminermlien ja muiden hyödyllisten mineraalien ja kivien tuntemista seka tietoa niiden sisältämistä kayttiikelpoisis ta &aineista.

4 Mineradit & t &ivet ovat dottoeaia, & ~ t H h- nonrugtiraita, jda dl tietyli3 rmda da&e.csn alkudne;. k ~ u ja s dame. Mbada kemiaihm kws~imus voidm iimista ke. d&dá h&. M m e n ahainoida keu=e merkit ovat sauaavat: aiu& F flmri O h i A s d Fe Muta AU ~kdit~ H =W P fxzm Pb l* B bn! K Um S rikki BE bmy&um Mg rna$ndwn Sb anh~g c &m& Spta Ca k&u~ Mo md$cáe?eni TE mmli Q Mw.4 Na lwtrium Ti t&ad Co kattn Nb &bi V dm& cr,lclymi N3 nikikeli zfltahdeki Cu hpafi

5 Kuva 3. Beryllikide. KerniaUkn k~tumuiksenica perusteella tärkeimmät mineraalit ryhmitewaän seuraavasti: 1. Alkuaineet. Esim. kdta Au ja grafiitti C. II. S u l f i di t ovat metallien ja riikin yhdisteitä. Esim. lyijyhohde PbS ja rihkikiisu FeSz Ok s ii d i ~t ovat jonkin dkuaineen ja hapen yhdisteitä. magnetiitti Fe304, kvansi SiOz. IV. K a r b o n a a t i t ovat jonkin metallioksidin ja hiilidioksidin yhdisteitä eli hiilihapn suoloja. Esim. kalkkisälpä CaQ + CO2 = CaCO3. V. H a 1 o g en i d i ~t ovat hdqpnivetyhappjen suoloja. Esim. vuorisuola NaGl ja fluoriimi CG. VI. S u 1 f a a t i t ovat metallioksidin ja rikkitribksidin yhdisteita eli rikkihapon suoiloja. Esim. kipsi CaS04, jossa Iiis&si on kidevettä 2H20. VII. F o s f a a t i t ovat fosiforihapon suoloja. Esim. apa- tiibti Ca4(P04)3. Ca(F, C1, OH). VIII. S i d i k a a ~t i t ovat piihapon suoloja. Esim. diviini (Mg, Fe)zSi04, kalhsatsaha KAlSisOs.

6 Kidemuoto Kuva 4. Oktaedrinen fluoriittikide. Kemiallinen koostumus tosin luonnehtii mineradin, mutta alkuaineiden laadun ja paljoussuhteiden maaraaminen vaatii kemistin apua. Usealla mineradilla on kuitenkin ominaisuuksia, joiden perusteella ne voidaan meko vaivattomasti tuntea. Kuva 5. Kidemuotoinen kvartsi eli vuorikristdi.

7 Lohkomuoto Kuva 6. Kalsiitin lohkokappale. Muoto Useat mineraalit voidaan tuntea tai ainakin ryhmitellä nojautuen niiden ulkomuotwn. ionka ne ovat saaneet syn- Kuva 7. Lyijyhohteen kuution muotoisia lohkoja.

8 Kuva 8. Granaattikiteita graniitissa. tyessaän tai niitä kivestä murskaamda erotettaessa. Edellisessa tapauksessa ne voivat esiintyä niille ominaisessa k i d e- m u o d o s s a, joka on seurauksena mineraalin alkuaineiden atomien jarjestyneisyydesta eli kiteisesta rakenteesta. Kidemuodossaan mineraalit esiintyvät kuitenkin verraten harvoin, kun sen sijaan niitle tunnusomaisia lohkomuotoja tapaa varsin usein. Kuva 9. Amfiboliasbestin kuituinen asu.

9 Mineraalia murskattaessa syntyneet lolhko~kappaleet saavat usein tasaisia pintoja, jotka aiheutuvat atomien välisistä heikkousvyöhykkeistä eli 1 o h k o s u u n n i s t a. Lohkosuunrien etevyyden vaihtelus~ta juhtuvien pintojen laatu ja niiden valiset kuhmat ovat eri mineraaleillle tai ainakin mineraaliryhmille erittäin tunnusiomaisia ja siten suureksi avulksi mineradia tunnettaessa. Lo~hkosuuntim puuttuminen johtaa kupurapintaiseen murtumi'seen. Silloin mineraalien tuntomerkkeinä on kupurainen tai simp~~kamainen m u r r o s. Muoto-ominaisuuksiin kuuluu myös a s u, minkä useamman samaa mineraalia olevien rakeiden ryhmä murrettaessa saa. Usein mineraali esiintyy ulkonäöltään ja asultaan luonteenomaisena, esim. kuituinen, salöinen, suo~muinen, pyöreahkörakeinen asu. Kuva 10. Turmaliinikiteita, Varillisyys V ä r i vai olla josikus mineraaiiillle erittain huuiusoimainen, ia silloin se tietenkin on suureksi avuksi sen. tuntemisessa, mutta useimmiten mineradeissa on hyvin hienojakoisena epapuhtautena naihiln varsinaisesti kudlumattomia hivenkeksia, jotka kuitenkin antavat niille useinkin voimakkaan, mutta vieraan värin. Väriä luutettavampi tunto~merkki on v i i r u, joka saadaan aikaan mineraialilkappaleella lasittamatonta posliinia hangattaessa, sillä se on hienajakoisen mineradin oikea väri.

10 Tosin vain osa mineradeista saa vihn syntymään, ja harvoin se on tarpeeksi tzilnnummainen on&seen luotettava tuntomerkki. Viriomi~maisukiin Iina vaikuwavat P a p i n a k y - v y y s ja 1 a p i k u u 9 t a v u u s, jotka ovat useinkin hyvin tärkeitä todeta. Pinnasta heijastuvan valon aiheuttama k i i 1 t o on usealle mineraalille tunnusomainen. Sen perusteella voidaan mineraalit jakaa kahteen suureen ryhmaan: m e t a 1 1 i k i i 1 t o i - siin (metallin nä-köisiin) ja metalliikii~llottomiin ( tavallisen kiva naiböisiin ), jotka voidaan edelileen luokitella yleisesti tu,nnertuja aineiden kiiltoihin vertailemda. Esim. : lasin-, rasvan-, helmiäisen-, sillkh-, pien- ja timmtinkiiito. Lujuus Mineraalin tuntemiselle tarkeimpla aminaisu&slia on k o - v u u s. Sillä tarkoitetaan naarmutmlujuutta, mika ilmenee eri suuruisena vastustu&kykyna, kun vuomtellen yritetään naarmuttaa toisen mineraalikappdeen sarmalla toisen pintaa. Se mineraali, joka saa &aan naarmm on kovempi. Usein kynsi ja veitsen kärki ovat riittävät apuneuvot kovuuden maäriaamiseksii. Toisin on myös olemassa tiettyjen mineraalien kovuuteen perustuva kovuuda vertausastejlkko tarkempaa mahitystä varten. Mineraali t& kypsi kalsiitti fluoriiltti apatiit ti maasdpä Kovuuden vertausasteikko Kovuus kynsi uurtaa helposti kynsi naarmuttaa veitsi ilmaa hdplos~ti veitsi naarmuttaa - - 9, heikosti veitsi ei pysty, mutta mineraalei naarmuttaa heikosti lasia

11 Mineraali Kovuus 7 veibsi ei pysty, mutta nineraali naarmurtaa lasia ja maasälpaii naarmnmaa kvartsda naarmuttaa helposti kvmtsia ja heikosti topaiasia kidesarma leilkkaa 1asi1a Eiiityiseuti cm koetettava $saavuttaa k o v u u d e a maar3iamisasa mdkohen %dtevyys, sillä sen oikealla arviohilla on usein rarkka merkitys. MineraiaiZi on s i t k e a, jos se kestää mummatta voimaaita tcalhaisuja. Muutania metdimineraaleja voidaan sitkeyden ansiosta muakata ~ t b d a Vars&. lumon kulta on hyviin oh&i levyiksi t a o t t a v i s s a. Muutamia mineradejia voi l&olevyha taivuit&a murtumatta. Jos mineratali jaa.taivutemun asentoon, se on siqkeä, mutta lkimmoma. Jos se palaa murtumatta Iähtöasienitoon, se m ki m- m o i n e n. Helposti mureneva sai lbvdle dustalle pudotettaessa särkyvä mineradill cnn h a u r a s. Magneettisuus Muuitmnat mineraalit tarttuvat magneetti& varshkin pieninä kappaih. Vohakkaastii magneettinen on kuitenkin vain magnetiitti-en rautamdmimheraali. Magneert2kE.s~ on nimestaani huolimatta vain ttdlw magneettinen. Muutamat muu& mineraalit vdvet tarttua magneettiia pi&a siruina, jas niissä esiintyy vaaiisiina sdlkeumina jompadmmpaa magrwtti'sba mineraidia. Sähkönjohtokyky Useat metaukiiltoiset mineraalit johtavat sähköä, mutta tästä omhaisuudesta ei ole mainittavaa hyötyä niiden tuntemisessa. Sähkömagneettinen malminetsinta sen sijaan perustuu mineraalien &&önjohmkykyyn.

12 Maku Maku on vain helppoli&oisiilla suolmineraaleilla. Haju Suldidit eli metaiiien rilkkiyhdisteet haidkahtavat rwe niitä murskattaessa, mutta tunnusmerkillinen haju on vain arseeniki~sulla, joka tuulksahtaa kynsi!laukalle sitä k~lh~ittaessa. Eräät rikkipitoiset mineraalit syttyvät niitä kovasti kuumennettaessa palamaan sinertävallä liekilla ja aiheuttavat pistävän kiekeraa r?kin katkua.

13 Ominaispaino 0 m i n a i s p a i n o n tai'kasta arvosta o~lisii suuri apu mineraalin tuntemisessa, mutta sen maaraamiseksi tarvitaan puhdas, ainoastaan yhtä mineraaiia sisältävä kappalle ja sopivat vailineet, mi~eluummin o,minaispainovaaka ja raskaat nesteet. Hieman epätarkka omimaispaino voidaan saada jo siten, että kappaleen ilmassa punnittaessa saatu paino jaetaan sen ja vedessä punnittaessa saadun painon erotuikw11a. Muita fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Radioaktiivisuuden eli säteilykyvyn mittaaminen voi tulla myös joskus kysymykseen mineraalin tunnistamisessa. Eräät mineraalit lisaksi f 1 u o r e s o i v a t eli alkavat säteillä vdai~staessa ultravioletti~ampulla pimeässä. L i u k o i s u u d en tutkimisesta vai olla apua veteen liukenevien suolojen ja happoihin liukenevien karbonaattien maaraamisessa. Kalsiitti liukenee vaahdoten happoihin. Vaikeimmissa tapauksissa nämä ominaisuudet eivät kui- tenkaan riitä mineraalin toteamiseksi, vaan lisäksi joudutaan määraamäan kemiallinen koostumus, valoo p i 11 i s e t v a k i o t, suorittamaan tutkimuksia sekä valoettä röntgenspektrien avulla jne., jolloin tarvitaan ammattimiehen käytettävissä olevia työvälinaita. Tyydyttävään tuloikseen tavaliisimpien mineraalien tuntemisessa voi kuitenkin päästä jo helposti todettavien ominaisuuksien perusteella ja käyttamdlla seuraavalla sivulla &avaa tutkimuskaaviota.

14 TUTKIMUSKAAVIO (numerot suluissa ilmaisevat as~okovuuden) 1. Metnllikiiltoinen (metallia muistuttava). A. Keltainen (messinkhiaiinen) 1 ) Veitsen käiki uuttaa helposti (3), sitkeä (taottava ), raskas, kullan keltaimen. Kulta Au. 0m.-p (puhdas) 2) Vdtsi murentaa helposti (hauras), meusingin kel- &en tai kuparin punertava, ohuita lohkosuomuja. K i s s a n k u 1 t a eli kuumentunut biotiitti. 3) Veitsi naarmuttm heikosti (4), vihertiivän keltairlen väri, vihertävän musta vh, kupurahen murros. K u p a riki i, s u CuFeSz (kuparimddmheraali). 0m.-p ) Veitsi ei namuta (6%), messingin keltainen, viini musta, usein kuutiamais'i rakeita. Rikkikiis u FeS2 (rikikimalmimkeraali). 0m.- p. 5. B. Vadeanru&eanpubiertava (pronssin tai kuparin Mvahteinen ). 1 ) Veitsi pystyy ( 3), tuore murros kuparin punainen, sitkeä, taottava. Kupari Cu. 0m.-p ) Veitsi murentaa helposti, ohuita l~hkinnuja. K i s s a n k u 1 r a eli kuumennettu tai rapautmut bilotii tti. 3 ) Vd'tsi nammuttaa heiikosiri (4), tuore murros hopeanharmaa, vi& mustanharmaa, joskus magneettina. Magneettikiisu FeS. 0m.-p ) Veitsi ei juuri naarmuta (5%), punertavan valbisie3 kitaitä.

15 K o b o 1 t t i h o h d e neraali). 0m.-p. 6. CoAsS (kobolttimalmimi- C. Harmaa tai musta. 1 ) Kynsi pystyy helposti ( 1 ). a) Viiru musta. G r af i i t t i C. 0m.-p b) Viini ja väri siniharmaa, lyijykynän jälkeen verrattaessa selvästi sinertava, heikosti tahraavia, taipuisina l'evyina lohkeavia suomuja. M~l~bdeenihohde MoSz (mol~bdeenimailmimineraaili). 0m.-p ) Kynsi' ei pysty, mutta veitsi naarmuttaa. a) Viiru musta. a) Vari lyijynharmaa, usein kuution muotoisiksi kappaleiksi lohkeileva ja mureneva (2%). L y i j y h o h d e PbS (lyijymalmimineraa- Ii). 0m.-p. 7.5 (Kuva 7) p) Viri lyijynharmaa, tavallisesti viulrkamaiesti salöinen, neulamaiwsti lohkeikva ( 2 ). A n t i m o n i h o h d e SbzS3. 0m.-p (Kuva 11) y) Vari vaaleanharmaa, hopeakiiltoinen, veitsi namnttaa heikosti ( 5 % ), hauras, voimakkaasti mursrkattaessa tuoksuu sipulille. Arseenikiisu FeAsS. 0m.-p. 6. A) Väri musta tai tummanharmaa, gupurainen murros tai sämikkiäita kidepintoja, veitsi naarmuttaa hyvin heikosti ( 6), magneettinen. M a g n e t i i t t i Fe304 ( rautamahimineraali). 0m.-p. 5. b) Varu punaruskea, (kuivuneen veren värinen). Vari tumman siniharmaa tai punainen, vei.tsi

16 naarmutitaa heikosti (6), asu laatta- tai suomumainen. H e m a t i i t t i Fe203 (rautamalaaimineraali). 0m.-p C) Viim ruskea, mutta aina hieman vaaleampi kuin minaaalin vari, voimakkaasti väkehtivia tasaisia lohkopintoja ( 4 ). Sinkkivalke ZnS. 0m.-p. 4. d) Viiru tummanruskea, mutta vari musta ja muistuttaa cnminaisuuksiltaan hematiittia. Kovuus on m e n i i t t i eli titaanirautamahi. Kmtumukceltaan raiutatitaanioiksidia, FeTi03. 0m.-p e) Viiru tutmmanrusikea, vari ruskeanmusta, kiilto rasvamaisen pudimetapinen. Kaksi toisiinsa n5hden kohtis suoraa lohkusuuntaa ( 5 ). W o 1 f r a m i i t t i (Fe, Mn)W04, (wolframimdmimineraali ) muistuttaa hematiittia. 0m.-p f) Viiru mustanruskea, pikimainen metallikiilto (6). Kolumbiitti (Fe, Mn)NbzOa (niobimalmimineraali). 0m.-p g) Viiru vihertavanruskea, väri tummanharmaa, himmeä teriislkiilto ( 5 1/1). K r o m i i t t i FeCr204. Muistuttaa magnetiittia, mutta ei ale magneettinen. 0m.-p R) Viiru ja vari mustanharmaa, pehmeähkö (2 Yz ). Kupari ho hde Cu2S. 0m.-p i ) Viiru vaakmharmaa (katso metailikiil1ottomia). D. Tinan vt.alkoinen. Veiltsi uurtaa helposti (3.5), murenevan hauras, viiru lyijynharmaa. Anti moni Sb. 0m.-p Sivulla 31 on yksinkertaistettu metal~~iltui~ten mineraalien maari~tyskaavio.

17 II. Metallikdloton. A. Kynsi uurtaa ( 1-1 M ) tai naarmuttaa ( 1 M-2% ). 1) Rasvakiiltoisia taipuisia suomuja tai saippuan tuntuista massaa. a) Kynsi pystyy hyvin, harmaa, vaalean vihertävä tai ruskehtava (1). T a 1 k k i Mg3( OH)i3i40io. b ) Kynsi naarmuttaa heikosti ( 2-2 i/2 ), tavallisesti vihertävä. Kloriitti (Mg, Fe, Al)ó(OH)sSi~Al ) Hauraita kimmottomia levyjä tai kuituja, usein lipinäkyviä tai liipikuultavia, las&ikiilt.oiinen, väritön tai kellertävä. K i p s i CaS04.2H20. ( Kipsivaluun kaytetaan kuumennettua kipsijauhoa). 0m.-p ) Taipuisia kuituja, kynsi ei kunnolla pysty, mutta murentaa ( 2 M-5 %). A s b e s t i ( tulenkestävä kivf uitu). 4) Hyvin ohuina, khnmoiisina levyinä Iohkeileva (witsellii). kvnsi murentaa heikosti tai ei lainkaan (21/2-3 j. a ) Musta tai tummanmskea, lasi~kidtoinen. B i o t i i t t i eli musta kiiile. K(Mg, Fe, A1)3 (OH)2(Si, A1)4010. b) Vaalea, ohuina levyhä läpinäkyvä, voimakaskiiltainen. M u s k o v ii t t i eli valkea kiille KA12(0H)2 Si3Al010. 5) Ruosteen kaltaista poroa tai säännöttömia möyk- ' kyjä, keltainen viiri. Suomalmi eli 1 i m o n i i t t i 2Fe203.3HzO. B. Kynsi ei pysty, mutta veirtsi uur;taa tai naarmuttaa helposti ( 3-5 ). 1 ) Värillinen viini. a) VäkehtivCa selviä lohkopinmja. a) Viini ruskedeltainen tai keltainen ja aina

18 hieman vaaleampi kuin mineraalin oma vari (4). S i n k k i v ä 1 k e ZnS ( sinkkimalmirninerdi). 0m.-p. noin 4. /3 ) Viiru vihertävä (katso II, C 2). b) Epämääräisiä murroiksia, msteen ruskea vari ja kaltainen viini. Järvi-, suo-, lähdemalmi eli 1 i m o n i i t t i 2Fe~op3Hzo. c) Hyvin ohuina, kimmoisina 1evyina lohkeileva (katso II, A 4). 2) viinltm. a) Vioikulmaisiin siileäpilntaidin kappaleiisiin lohkedeva, hauras, läp3kuultava. a) Veitsi uurtaa hyvin ( 3 ). K a 1 s i i t t i eli kalkkisapä CaC03 (kalkkikivimineraali). 0m.-p (Kuva 6 ) /3) Veitsi uwtaa heikommin (3 $4 ). Dolomii tti CaMg(CO3)z (kalkkikivifaineraa4i). 0m.p b) Kuituhen tai sdoinen, hauras, usein hdposti mureneva, väritön, lasin- tai sdkinkiilto, veitsi pystyy heitbsti (5 ). Wallastoniitti CaSi03. 0m.-p C) Kupurai'sia, epäselvi'a lohkolpintoja, rasvanikiil- I~Q, vaalea, vihertävä, ruskea tai punertava, veitsi pystyy heik osti (5 ). Apatiitti Ca(P04)3.Ca(F, C1, OH). 0m.-p d) Kuidut $taipuisia, hajoaa niiittyvillamaisesti (3%). Serpentiiniasbesti Mgb(OH)sSi4011. e) Kuution tai oktaedrin muotoisia kiteitä, joissa voi esiintyä myös neljän lohkosuunnan aikaansaamia oktaedrisia (kahdeksantason) lohkomuotoja, lapinäkyvä tai ainakin Iapikuultava (4). Fluoriitti eli fluoridpa CaF2. 0m.-p (Kuva 4).

19 C. Veitsi naarmuttaa heikosti tai ei lainkaan (522-6). 1 ) Viiru ruskean punainen. Hematiitti Fe03 (rautamaldiinera&). 0m.-p ) Tummanvihreä tai harmaa heikko viiru, väkkyvä ~sarveiskiilto selvillä tasaisilla Iohkopinnoiilla S a r v i v a 1 k e, Al-pitoinen Mg, Fe, Ca -amfibo;li. 3) Viirutm. a ) Sälöinen asu, usein viuhkamaisia kimppuja. Sadekiviamfiboli Mg, Fe, Ca -sililraatteja. b) Kukuinen. Amfiboliasbesti (Kuva 9). c) Särmikkäita, osittain suora-, osittain vinokulmaisia tasapintaisia 1y)ihkokappaleita ( 6). Maasalpäryhma (puhtaana posbin raaka-aine ). a) Lolhlfopinnan alta kudtaa vaaleita sukkulamaisia juovia (pertiittijuovaisuus). K a 1 i m a a s a 1 p a KAISi308. 0m.-p (Kuva 12). Kuva 12. Pertiittijuovaisen kaiimaasälvan lohkakappaie.

20 Kuva 13. Liistakkeinen plagioklaasilohkokappale. p) Lohkopinnalla suoria, yhdensuuntaisia viivoja ( plagioikl~asiliistakkeisuus ) P 1 a g i o k 1 a a s i NaklSi3Os:n ja CaA12 Si2Os:n vaihteleva seos. (Kuva 13 ). d) Usein pylvasmäisia, himmeän lasikdtoisia lohkoja, vaaleanharmaa tai vihertävä väri, kovuus erilainen erisuuntaisilla lohkopi'nnoilla ( 5-6 ). D i o p s i d i Ca(Mg, Fe) (Si03)2. e) Sameanvihreitä pieniä rakeita tai pylvasmaisia kitteita ( 6-7 ). E p i d o o t t i OHCa2(A1, Fe)ASiO,)3. 0m.-p D. Veitsi ei pysty, mutta mineraalii piirtää selvän jäljen 'lasiin ( 7-8 ). 1 ) Kupurapintaisia, saannöttömia murmkappaleita, lasinkidm, leinakyva tai Iiipikuultava, väritön, valkoinen tai savun värinen. Kvar t s i Si02 (lasin valm.).

21 2) Marjmaisia, punertavia tai ruskehtavia rakeita, rasvankiilto, ei selvää lohkeavuutta, vaan epäsiiännöllisia murroiksia ja usein tasaisia kidepintoja. G r an a a t t i (Mg, Fe, Mn, Ca)s(Fe, Al, Cr)2 (Si04)3. 0m.-p (Kuva 8) 3 ) Viirupintaisia, pöhkymaisia, kidemuotois.ia rakeita kolmiomaisin poi~kkileilrkauksin. Useimmiten musta, kivildimaisen kiiltävä. T u r m a 1 i i n i H6(Fe, Mg) 12Ail0B6Si12063 (Kuva 10) 4) Pitikähköjä, usein 6-kulmaisia, prismapilntaisda kellanvihertävia pylväitä, tavallisimmin epätasainen murros tai heikko lohikosuunta kahtisuoraan kide- pintoihin nähden, lasinkiilto, läpi~ku~tava, uurtaa helposvti lasia ( 8 ). B e r y 1 1 i ( Be3Al2) ( Si03)6 ( berj&umalmimineraali). 0m.-p (Kuva 3) 5) Lyhyitä pylvasmaisia kiteita, hyvä lohkosuunta, heikosti värillinen, Iapikudtava tai lapinäkyvä, raskas. T 0 p a a s i Al2F2Si04. 0m.-p ) Tynnyrimäisia kuusitahoisia kiteita tai lohkosuuntaisia murtokappaleilta. Väri mskehtava tai tummanharmaa ( 9 ). K o r u n d i AlzOs. 0m.-p. 4. E. Leikkaa helpoislti lasi,a ( 10 ), hauras, vaaleanharmaa, ruskea tai väritön. T i m a n t t i C. 0m.-p Huom. Tässä kaaviousa on esitetty ainoastaan tavallisimmat mdmi- ja kivdajimineraalit. Harvinaisempia mineraalien maärityksessa on tarpeen huomattavasti perustedismmat ohjeet. Sivulla 32 on yksinkertaistettu metallikiiil.1ottomien mineraalien maarityskaavio.

22 Kuva 14. Graniittia. KIVILAJIT Kivilajit ryhmiteiiään syntytapansa mukaan &a eri nimisiksi miner&oostumuksensa perusteella. jmtellaan Sulasta jähmettyneet Kivilaji Graniitti Dioriitti, gabro, diabaasi, basdtti (ns. mustat graniitit ) Peridotiitti Kvartsi, kahaasiiitpä, plagioklaasi, muskovititti, biotiitti Plagioklaasi, sarvivalke, biotiitti Sarvivdke, biotiitti tai muita tummia mineraaleja

23 Kuva 15. Kivistä moreenia. Kerros tuneet Ilmaisrollisten p. tekij6iden vaikutuksesta.kivilajit hajoavat eri rapwtuvat muodostaen enamh tai vzihemdb lajittuntita ja kemosm~ita mdjeja, joiden &&et jdleefi yhteen iskostiunda muodostavat kemacruneita kivilajeja. Maalaji + Kivilaji Savi Savikivi Hiekka H i a G Sora ja mreenl Kongbmeaatti Kdkk&ju K M v i Turve ja muut kasvinjätteet Kivihiili

24 Kuva 16. Suonigneissia. Kiteiset liuskeet Seka jähmettyneet että kenostuneet kivet muuttuvat lapikotaisin joutuessaan maankuoren liikunnoissa voim~kkaan puristuksen ja 1ämpöti.lan nwsun alaiseksi. Rakenteensa vuoksi näin muuttuneita kivilajeja nimitetään kitei'siksi liuskeiksi. Muuttumaton - + Muuttunut Kvmtsihiekkakivi Kvartsiitti Savikivi Kiilleliuske ja mkiillegneissi Graniitti Gneissigraniitti Basaltti, gabro ja dioriitti Amfiboliitti Jos kivilaji sisi4ltää riittävästi yhtä tai useampaa käyttökdpoista mineraa'lia, niinkuin esh. kalkkikivi, voidaan sitä pitää hyödyllisenä kaivannaisena, vaikka siinä ei disikaan varsinaisia malmimineraaleja.

25 Malmi on kivilaji, jossa yhti tai useampaa hyödyllistä malmimineraailia esiintyy niin runsaasti, että sita voi kannattavasti louhia. Kulltamahi on kivi tai maalaji, joka sisältää vähintaan 3-5 g kultaa tonnia kohden. Kuparimdmissa täytyy olla kuparipitoista minerasilila niin pailjan, että ilouhittavan kiven kuparipitoisuus on vähintään 1-2 %. Rautamalmissa taytyy olla rautaa olosuhteista riippuen vähintään %, jotta louhinta olisi kannattavaa. Ri~kkimailmina voidaan pitaa kivea, jossa on yli 30 % rikkia. Paitsi riittävaa metallipitoisuutta taytyy mahimineraaliesiintymän olla melko suuri (vähintah useita satojatuhansia tai miljoonia tonneja) ja sijaita seka kuljetuksen että käytön kannalta eddisgih paikalla, jotta voisi puhua todellisesta malmiesiintymästä. Mitah tmkkaa rajaa tai rna~ritehiaa siitä, milloin kiveä voi pitaa malmina, ei ole annettavissa, vaan jokainen tapaus on tutkittava. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että useinkin mielenkiintoa herättävät, melkoisen runsaasti rikki- ja magneettikiisua sisältävät malmimineraalik&oumat ovat arvottomia, jos niissä ei esiinny näitä arvokkaampia metallisulfideja. Jos kivessä on lisäksi paljain silmin näkyvästi esim. kupari-, sinkki- ja lyijyrninaadeja, se voi hyvinkin dia lo&intakelpoista. Vailkemti ratkaistavissa on tapaus, kun mslgnettiiki~isupitoinen kivi on ni~kkel~imalmia, sillä tiirkein niikkeliaidmimineraali, pentlandiitti ( Ni, Fe ) S on niin magneettiikilsun kaltainen, että sita ei paijain silmin tunne, vaan vasta mikroskooppinen tutkimus ja lopuksi kemiallinen analyysi ratkaisevat asian. Kokemus on,kuitenkin opettanut, että tumissa kivilajeissa (gabroissa ja peridotiiteissa) esiintyvään, usein melko vaatim~attomaan magneettikiisupitoisuuteen liittyy menkitsevästi eddämainittua ni&eliminer&a. Varsinkin tiivismkenteiset mustat sempentiinikivet ovat osoittautuneet nikkeli~ikkahi ja usein myös runsaasti kuparia sisaltäviksi.

26 Voimakkaat magneettiset häiriöt, jotka usein saattaa todeta retkeilykmpassiila, voivat merkitä käyttökelpoista magnetiiztirautamalmia, mutta ne voivat myös aiheutua vain magneettikiisusta tai suurena massana esiintyvästä gabroisesta tai peridotiittisesta kivilajista, jossa on magnetiittipirotetta. Viianaksi mainitulla ei ole merkitystä malmina. Maihin kaytännökstä arvoa ei aina ratkaise sinä runsaimmin esiintyvät malmimineraalit tai arvometallit, vaan myös sivutuotteina saatavat ainekset voivat olla merkityksebiii. Maldiven kultapitoisuus on harvoin paljain silmin todettavissa. Sen vuaksi on aina suoritettava jalometaiiianalyysi kemiabin menetelmin, j~ on syytä olettaa kivessä esiintyviin kultaa menkittävwa maaraa. Kakemus cm täsdkin tapauksessa osoittanut, että kulta liittyy useinmiten sulfidirninemalipiuoisiin tkvartsijuoniin tai pienten kvartsijuoaiien iiivistamiin rikkikiisu-, lyijyhohde- ja sinkkivälkepitoisiin kivilajeihin. Varsinkin arseenikiisupitoiset runsasikvartsiset kivet ovat usein, mutta eivät Iäheskah aina osoittautuneet kultaa sisältäviksi. Useita lyijyhohdepitoisia esiintymiä louhitaan myös hopeamalmeina. Suomen Lapissa tavataan kultaa monin paikoin kallion rapautuneissa osissa, eniten jokilaaksojen maaikermksissa. Kulta cm tavattu myös useissa Etera-Suomen irtokivissä ja muutaman kerran kallioissakin. Ta~aili~sesti kuparimalmien merkitsevaa lisäaineksena esiintyy seka kultaa että hopeaa. Malminetsintä Aiheen malminetsintah antaa usein sattumalta tavattu mahimineraalipitoinen irwkivi tai kiintokallio. Malmi-i~tokiven merkitys malminetsinnan aiheena perustuu mannerjaatikön kiviainesikuljetukseen, silila sieltä, missä k&ot mahddlisine malmiesiintymineen eivät ole näkyvissä, voidaan saada vihjeitä malmien olemassao1y)sta juuri mannerjaatikön kallioista irmittamien ja pinnalle kahtämien lohkareiden a da. Mdmimineraalipimiset irtokivet ovat usein pinnalta ruosteisia ja rapaununeita, niin että vasta sarkemdiä voi saada näkyviin terveinä säilyneitä mhiahesrakeita.

27 Kuva 17. MmnerjWtJskö on imittanut ja kuljettanut &- kivii emak&osta (kuvassa vasenomalta oikede). SatunnaiduonteisRn &tymisas21 vu&i mahhheraalirikastuma harvoin asuu näkyvissä oleviin kdliopaljastumlin, siu1 valtaosa k&operästä un erlaisten maalajien peitossa. Useimmat mahniesiintymät Suomessa on kuinmkib saatu esille irrakiviil6ytöjen perusteella suoritettujen tutkimusten avulla. Kakemus on asoittaaut myös niukasti arvdhita mineraaleja sisältävän kiven olevan etsinnide mere;ity~, sillä hyvässiih malmiesihtymäs&i saattaa & melkoisia köyhiä osia. Hyvän mahihhk~reen tapaamiseen pintamaassa on &ttgin pienet mahdoilisuudet, &a arvokkaat s-hiaiberaalit kestävät heikosti ilmaston vaikutuksia ja ovat jo ennatt-t rapautua näkymiittömiin jukauden jälkekhä vuotena. Irtomaakmdksen sisässä,tai alla malmi-ktdkivet sen sijaan ovat voineet sailyä hyvin. Tämän vu& o& tarke5tä tutkia tarkoin kallr-issa kaivutöissä esiintulevia lohkareita, sillä niiden av&.saadaan mahdollisesta m&ta &i pahettä laaituviite. Myödsh varmasti todettu bmpas&äiriö voi olla aiheena tutkimuksiin. Jo tavallisella ret;kdyhmpmiua voi tehdä havaintoja siten, että vertailee Lmnpassheuilan atman suunnan ja jdin maastossa jo emesta oilwari tai kepeiotä muodostetun suman linjan v&en *kuhan suuruuden v&telua

28 eri kohdista. Jos kuhan suuruus selvästi muuttuu, on kysymyksessä magneettinen hairiödue. Tarkempaan häiriön voimakkuuden ja paikan maäritykseen tarvitaan magneettisuuden mittareita eli magnetcmetrejä. Kompassin lidksi malmintesijan (tärkeimpaa työvälineenä on lujatekoinen, hieman yli Mcm painoinen vasara, jolla helposti saa pinnailta rapautuneen kiven terveen sisuutan näkyville ja jda voi myös irroittaa sopivan moisia näytteitä laboraturiotn&imwksia varten. Uraania tai muita säteilwiä aineita sisältävien aineraalien etsinnässä käytetään geigerlaitteita tai &ntillometreja eli tukel&bita. ~iteilimittareiden kalleuden vudksi harrastelijan ei kannata niitä itselleen hankkia, vaan cm parasta lähettää asiantuntijan tutkittavaksi ne kivet, joissa epäilee olevan säteile- &a mineraaleja. Geoiloginefi tutkimuslaitos lainaa sateilymittareita harrastajille mahdollisuuksien mukaan. Scheeliitti-niminen wolframimetallia sisältävä mineraali on vaikeasti tunnettavissa ihan dtravioletti- eli kvartsiilamppua, mutta sekin on liian kallis jakaisen harrasteliian hdttavaksi. Epäiiyttavissa tapauksissa m paras lhttaa näyte hitkittavaksi. Malmikivet ovat usein pinnaltaan niasteisia. Malminheradeja runsaasti sisä4tavat kivet ovat muita kivia raskaarnpia. Varsinkin malmikiven tumeissa murrospianoissa useimmat maimimineraajir esiintyvät metalwilmisina. Etsinnän dkuvaiheessa turkitaan alueen kalliot ja i~tokivet. Tällöin havainnoidaan mmalmimineradeja sisältävien kivien laatu, esiintymistiheys, kulkeutumissuunta jääkauden aikana ja esiintymilsalueen laajuus. My6s pannaan menkille eri malnimineraalit ja niiden runsaus sekä kdioissa että irtakivissä. Alueella, jossa om tavattu mdmiaineksia kalliossa tai josta malmi4rtokivet näyttävät olevan lähtöisin, suoritetaan tavallisesti myös magneettinen kartoitus, sähköisen johtokyvyn ja painovoiman mittaukset, kemialliset metalilimääraykset seka lopulta syväkairaus.

29 Viimeksi mainittu toimenpide asoibtaa, sisaltääkö kalilioperä kyllin runsaasti hyödyllisiä he- raaleja vai onko,kyseessä vain he$kko aihe. Yleisö voi huomattavasti edistää malminetsintää havainnoimalla irtakivia ja LaIEoJta varsinkin kaikenlaisten kaivu- ja louhintatöiden yhteydessä, siea sibin voi hyvinkin tuilb esille joitakin hyödyuisten mineraalien etsinnalle tärkeitä viitteitä. Kaikenlaiset mielenikiintoa herättävät ja varsinkin malmimineraaleja sisältävät näytteet voi 1ahettää turkittavaksi Geologiseen tutkirnuslaidseen, joika antaa niistä lausunnan ilmaiseksi. Enint8an 2 kg:n painoiset Iiihetykset kuljettaa polstdaitos vapaapakettina, jos kä- merkitaan sana "kivinaytteiltä" ja olsoitteeksi kirjoiit~aan: Geologinen tutkimuslaitos Espoo 15! Kuva 18. Järvimalmilohkareita.

30 SUOMENKIELISIA GEOLOGIAA KASITTELEVIA JULKAISU JA A a r n e, Uuno V.: Jalokivitietoa. Helsinki: Kultakeskus Oy, s. E s k o 1 a, Pentti: Kidstieteen, minerdogb ja gewlbgian allkt. 4 p. Pomao-Helsinki: WSOY, s. (loppuunmvyty ) E s k o l a, Pentti: Muuttuva maa. 2 p. Helsinlki: WSOY, s. (loppuunmyyty). L a i t a k a r i, Ilikka: Kivet variikuvina. 3 p. Porvoo-Hekinki: WSOY, s. L ai t a k a r i, Ilikka: Kiviopas. 3 p. Porvluo-Helsinki: WSOY, s. R a n k a m a, Kaiemo ( toimittaja) : Suomen geologia. Helsinki: Kirjayhtymä, s. (loppuunmyyty). R a t i a, Aatto: Irtolohkare-etsintä. Himeenliia: Arvi A. Karisto, s. R a t i a, Aatto: Malmiaaphen. Opas maallikkogedogeja varten. Tekijän kustantama. Hameerilinna: Ami A. K&sto, s. S a k s e 1 a, Marrti: Malminetsinta. Jyvaiskyra: K. J. Gummerus Osakeyhtiö, s. (loppuunmyyty). S c h u m a n n, Walter: Kivet ja mineraalit värikuviina. Hdsiniki: Otava, s. S u o m i n e n, Veli: Mineradhmairitys. Tekijän kustantama. Turku, s. Loppuunmyytyjä teaksia voi d a lainattavilssa yleisissä kirjastoissa.

31 METALLIKIILTOISTEN MINERAALIEN MAARITYSKAAVIO l Metallia rnuisf uffava. kiilto 1 4 C Selvä tumma viiru Ei viirua musta ~ineraalin väri musta fai harmaa 1 47 Viiru ruskea Vnru veren Pwldco lainkaan Sinkkivalke Hemaliitti

32 W I.l METALLI- KIILLOlTOMIEN MINERAALIEN MAARITYSKAAVIO 4 uuriea k,.i r Musta toi tumman ruskea SärmikkBita. sileapintms~a rakeita helposti Lotkeilee tauisiksi kuiduiksi Asbesti 1 EpaseM Lohko- toi kidepintoja Apotiitti 1 Puukko Vlira ruasteen varinen Lhoniitti naarrnuttaa heikosti Viiru vaalean mskean keltainen Hemallitli Sinkkivalke -..., a- a 4 Mineraali k ( noarmuttaa Viiru vaalean vihertävän hnrmao Siirrnikkmta lohkokappaleita Uurrepintaisia.kulmi1<1<a~a.usoin rnusfia.pitkia kiteita.. Usein monipinfmsia.ruskcita hi punertavia rakeita Sarvivalke ~turnman vihreö)

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Venetekemän malmitutkimuksista

Venetekemän malmitutkimuksista ~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Perustietoa mal.minetsijälle.

Perustietoa mal.minetsijälle. Perustietoa mal.minetsijälle. Geologinen tutkimuslaitos. Opas 9 Espoo 1982 Sisältö Maapallo................................... 2 Maan historia............................ 3 Geologiset tapahtulllat.......................

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN

Lisätiedot

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ============================================== SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä

Lisätiedot

MINERALOGIAN PERUSKURSSIN (77102) HARJOITUKSET

MINERALOGIAN PERUSKURSSIN (77102) HARJOITUKSET MINERALOGIAN PERUSKURSSIN (77102) HARJOITUKSET Tämä PDF-tiedosto sisältää mineralogian peruskurssin harjoituksissa käsiteltävän oppimateriaalin. Materiaalin ovat vuosien aikana koostaneet Oulun yliopiston

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Retkeilijän kiviopas. Geologian tutkimuskeskus

Retkeilijän kiviopas. Geologian tutkimuskeskus Retkeilijän kiviopas Geologian tutkimuskeskus Kannen valokuva: Jari Väätäinen, GTK Ulkoasu: Annie Palotie, Mainostoimisto Avenue Oy ISBN 951-960-973-6 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Peruskäsitteitä 4 Mineraalien

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Retkeilijän kiviopas

Retkeilijän kiviopas Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie Retkeilijän kiviopas Geologian tutkimuskeskus 2. painos Kannen valokuva: Ulkoasu: Annie Palotie,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

MALMINETSIJAN KIVIOPAS

MALMINETSIJAN KIVIOPAS MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton

Lisätiedot

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti. OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen).

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen). Metallien valmistus malmin etsintä Perinteisesti uusien malmiesiintymien jäljille on täällä pohjolassa päästy irtokiviä etsimällä. Kun tunnetaan jääkauden kulkusuunnat, voidaan päätellä, mistä suunnasta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Mineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma

Mineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hehku n. 54.68 /ltk Vaaleanharmaat, villinmuotoiset ja mattapintaiset

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron LIUSKEKIVET Altan Harmaa 1-2 cm 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 29.90 /m2 29.90

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

L Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.

L Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden

Lisätiedot

130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte

130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte 2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat

Lisätiedot

Selostus Haukiputaalta lähetetyn serpentiini-magnetiitti-kiisulohkareen johdosta suoritetusta tutkimuksesta.

Selostus Haukiputaalta lähetetyn serpentiini-magnetiitti-kiisulohkareen johdosta suoritetusta tutkimuksesta. M/17/Hd.46/1 Haukipudas Aimo Mikkola 25.X.46 Selostus Haukiputaalta lähetetyn serpentiini-magnetiitti-kiisulohkareen johdosta suoritetusta tutkimuksesta. Ns. kansannäytteenä lähetettiin Geologiselle tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA. GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012 Näytteen numero: 1 Yksikkö: Y13-56 X= 745.83 Y= 283.5 Z (ylä)= 18.89 Z (ala)= 18.64 TID 1-2 Väri: Ruskea Näytteenottokontekstin kuvaus: Todennäköisesti paalunsija. Pieni, n.15-20cm halkaisijaltaan oleva

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3831/94/1 3831 04 INARI Kari A. Kinnunen, Bo Johansson, Mauri Terho ja Risto Puranen 30.5.1994 Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia,

Lisätiedot

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2' ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa.

Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa. Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa. Vuoden 1958 alkupuolella suoritti allekirjoittanut etrsintojs Outokummun kaivoksessa lyijyhohteen 16ytthieeksi ieotooppieuhdem&eireiyat&

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Kauniit ja kestävät. Kivirouheet

Kauniit ja kestävät. Kivirouheet Kauniit ja kestävät 42R 22R 33R 35R LK300 34R 36R 37R Kivirouheet Valkoinen dolomiitti Paraisten valkoharmaa kalkkikivi Kalannin harmaa graniitti Hyvinkään musta gabro Keltainen kvartsiitti Taivassalon

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot