Yrityksen johtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa Kertomus toisesta ydinkokonaisuudesta

Transkriptio

1 Yrityksen johtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa Kertomus toisesta ydinkokonaisuudesta Kertomuksen laatija: Laura Leskinen

2 Yrityksen johtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelman toisen ydinkokonaisuuden luentopäivät järjestettiin Hämeenlinnan seudun osalta Wuolteen Kartanossa Ensimmäisen luentopäivän kouluttajana toimi Jaana Utti ja toisen päivän Karl-Erik Michelsen. Jaana johdatteli yrittäjät Strategisen johtamisen maailmaan ja pohtimaan mitä on strateginen johtaminen ja miten tehdään tietoisia strategisia valintoja? Entä millaista on strateginen ajattelu arkityötä tehtäessä? Toisena luentopäivänä syvennyttiin Kallen johdolla pohtimaan miten toimintaa johdetaan tehokkaasti? Kalle haastoi yrittäjät myös pohtimaan miksi toiminnan johtaminen on välttämätöntä, vaikka yrittäjä johtaisi vain itseään? Päivän aikana pohdittiin myös miten verkostossa voimaannutaan ja saadaan aikaan todellista toimintaa? Yrittäjät saivat myös kuulla, millaisia välineitä strategisella johtajalla on käytettävissä? Ydinkokonaisuuden työpajapäivät järjestettiin Hauhon Härkälinnassa sekä Ravintola Tulinummessa Rengossa Työpajapäivät veti Mirja Borgström. Työpajapäivissä työstettiin yritysten strategiakarttoja osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Työpajaosuuteen sisältyi olennaisena osana myöskin yrityskohtaisten tuloskorttien laadinta strategisen johtamisen välineeksi. Ensimmäisen ydinkokonaisuuden viimeiset koulutuspäivät eli purkupäivät järjestettiin Hämeenlinnan seudulla Aulangon Lomakylässä sekä 4.5. Vihavuoden Koskikahvilassa Hauholla. Tämä kertomus vie teidät takaisin näihin antoisiin koulutuspäiviin. Terveisin, OIVA-tiimi Tomi, Laura ja Mari

3 Luentopäivät Wuolteen Kartano Osallistujat Maanantai Jaakko Pouttu, Leppäniemen Hirsihuvilat Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Leena Sivén, Tasolounas Ky Marianne Niiranen, Alvettulan Kyläkauppa Leena Haavisto, Hauhon Iloranta Mikko Haavisto, Hauhon Iloranta Outi Savolainen, Eräpalvelut Savolainen Sari Taivassalo, Six Dimensions Tiina Hiidenkari, Iso-Hiiden Kartano Pirjo Laurila, Alikartanon Retulansaaren lomamökit Elise Anttinen, Hunajakoto Harri Maula, Maulan Maatilamatkailu Mona Iso-Mustajärvi, Voilá Ky Paavo Pönni, Voilá Ky Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Heikki Iivonen, Tervakosken Tervaniemi Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi Enni Aalto, Tervakosken Tervaniemi Erja Laine, Kriipin Lomamökit Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Marja-Liisa Jäntti, Ravintola Turengin Asema Tiistai Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Leena Sivén, Tasolounas Ky Marianne Niiranen, Alvettulan Kyläkauppa Leena Haavisto, Hauhon Iloranta Mikko Haavisto, Hauhon Iloranta Outi Savolainen, Eräpalvelut Savolainen Sari Taivassalo, Six Dimensions Riitta Tarvainen, Hovinkartanon Taidekeskus Tiina Hiidenkari, Iso-Hiiden Kartano Pirjo Laurila, Alikartanon Retulansaaren lomamökit Elise Anttinen, Hunajakoto Harri Maula, Maulan Maatilamatkailu Mona Iso-Mustajärvi, Voilá Ky Paavo Pönni, Voilá Ky Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Heikki Iivonen, Tervakosken Tervaniemi Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi Enni Aalto, Tervakosken Tervaniemi Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Kristiina Jokinen, Rengon Pitopalvelu Oy Erja Laine, Kriipin Lomamökit Raija Griessler, Artemis City Spa

4 Luentopäivä Jaana ja Tomi toivottivat kaikki tervetulleiksi koulutusohjelma toisen ydinkokonaisuuden luentopäiviin. Jaana kertoili hieman mistä toisessa ydinkokonaisuudessa on kyse ja muistutti, että tänään käydään läpi tehtyjä kirjatehtäviä, jonka jälkeen kirjat myöskin vaihtavat omistajaansa. Jaana haastoi yrittäjät miettimään, mitä on strateginen johtaminen? Sitä, että suunnitellaan tulevaa; ajatus on strategisella johtajalla tulevaisuudessa. Nähdään mahdollisuuksia ja voimavaroja -ei niinkään uhkia ja esteitä. Strategiselta johtajalta vaaditaan sinnikkyyttä; tehdään asioita määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Strateginen johtaminen vaatii myös uskallusta tehdä valintoja ja erilaistua - olla muista erottuva riskinottaja. Strategisessa johtamisessa voidaan nähdä erilaisia näkökulmia, joista yritystä johdetaan kokonaivaltaisesti. Yrityksen strateginen johtaminen tapahtuu ensinnäkin asiakkaan näkökulmasta ja segmentoiden. Toiseksi on kyettävä huomioimaan myös henkilöstön näkökulma; millainen työpaikka? mitkä ovat resurssit? Kolmanneksi strtaegisessa johtamisessa on kyse prosessien näkökulman huomioimisesta; mitä tuotetaan? miten tuotetaan? miten kehitetään? Neljäntenä strateginen johtaminen vaatii talouden ja menestymisen näkökulman huomioimista; käyttöaste? kate? kysyntä ja sen seuraaminen. Koko ajan strategisen johtamisen ympärillä vaikuttaa ympäröivä maailma ja sen muutoksen tuulet, esim. slowlife-elämäntyyli, kotimaanmatkailun kasvu, asiakastottumusten muutos, asiakasrakenteen muutos, viestinnän ja vuorovaikutuksen teknologian muutos Kirjatehtävien läpikäyminen aloitettiin Ilorannan Leena Haaviston lukemasta kirjasta, joka oli Myönteinen ei. Kun ihminen sanoo ei, niin sitä pitää kunnioittaa. Oli sitten kyse asiakkaasta, yhteistyökumppanista tai ystävästä. Tämä oli ehkäpä se, joka jäi päällimmäisenä kirjasta mieleen, toteaa Leena. Kirja jaettiin eteenpäin seuraavalle oivalaiselle eli Juha-Pekka Honkasaarelle. Juha-Pekan kirja oli Onnistu muutoksessa, joka Juha-Pekan mielestä sopisi sellaiselle yrittäjälle, jolla on alaisia, mutta soveltaen tämä kirja antaa varmasti jokaiselle jotain, sillä koko ajanhan me olemme ja ympäristömme on muutoksessa. Juha-Pekan kirja ojennettiin jatkojalostettavaksi Outi Raehalmeelle. Outin kirja Menestys ja moraali, sopii erityisesti niille, joiden suurin inhokki on Jari Sarasvuo. Outin kirja jaettiin jalostettavaksi Sari Taivassalolle. Sarin kirja oli Slow - hidas elämä. Missään nimessä ei pidä elää menneisyydessä tai tulevaisuudessa vaan nimenomaan tässä hetkessä. Silloin löydät ne oikeat ratkaisut, kertaa Sari kirjasta päällimmäisenä mieleen jääneitä ajatuksia. Sarin kirja jaettiin eteenpäin Kalle Wegeliukselle. Kallen kirjan, Voittaja on yksin, tapahtumaympäristö sijoittuu elokuva-alaan ja superjulkkisten älyttömään maailmaan. Siellä tavoitellaan kaikkea sellaista, mitä ei tarvita, mutta kuvitellaan tarvittavan. Kallen mielestä kirjan voi lukea herättävänä teoksena. Kallen kirja lainattiin eteenpäin jalostettavaksi Marja-Liisa Jäntille.

5 Polun varrella meitä ohjaavat reimarit eli arvot, mutta myös muutoksen tuulet koettelevat - joko vasta- tai myötätuulina. Asiakashyöty Henkinen kasvu Tuloksellisuus Visio - Ajatus siitä, mitä me halutaan, että yrityksestämme sanotaan muutaman vuoden kuluttua; asiakas, henkilöstö, talous ja prosessi ja lisäksi vielä palvelutuote näkökulma. Nämä kaikki neljä näkökulmaa tulisi olla kirkkaina selvillä omassa tähdessä. Kuitenkin siten, että nämä kaikki neljä näkökulmaa muodostavat eheän kokonaisuuden. Missio - Suuri tehtävä. Mitkä ovat teidän yritysten missiot, kysyy Jaana. Tarjota ihmisille tilapäiskoti, kun omassa kodissa ei voi asua, vastaa Outi. Halu auttaa ihmisiä voimaan hyvin, vastaa Raija Griessler. Peruspalvelut lähellä, pohtii Marianne omaa missiotaan. Jaanan mielestä se voisi olla kuitenkin paljon enemmänkin, esimerkiksi elämysten tarjoaminen. Muutosten tuulet. Tarkastellaan millaisia uhkia ja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat omalle toiminnalle, muistuttaa Jaana. Mitkä ovat meidän keskeiset vahvuudet, jotka tekevät meistä kilpailukykyisen? Entäpä mitkä ovat meidän arvot eli reimarit, jotka ohjaavat meitä toimintamme taustatekijöinä. Strategiseen ajatteluun kuluu ehdottomasti se, että arvoja pohditaan ja ne määritellään rehellisesti. Missiosta kohti visiota kulkee polku, jota pitkin meidän tulee kulkea. Nämä on mun mielestä hirmu hyvät arvot, nämä on erittäin rehelliset arvot, toteaa Jaana. Ja näistä muodostuu sitten kehä, jossa kaikki arvot tukevat toisiaan ja ne muodostavat jatkumon. Ja juuri tämä tuloksellisuus täytyy osata hyväksyä arvotason asiaksi. Päätoiminen yrittäjä ei voi olla yrittäjä, jollei hänen arvoihinsa kuulu tuloksellisuus. Jatketaan kirjatehtävien parissa. Enni Aallon kirja on Riittää jo - Irti maailmasta, jossa kaikkea on ihan liikaa. Tämä oli enemmänkin elämäntapakirja kuin liiketoiminnan opus, toteaa Enni. Kirjan otsikkokin jo aika hyvin kertoo sisällön ytimen. Ennin kirja annettiin edelleen Jaakko Poutulle. Jaakon kirja annettiin Monalle jatkojalostettavaksi. Mona Iso-Mustajärven kirja oli Heikki Peltolan Hikeä ja hurmosta - hyvä työ tekee hyvää. Mona kertoi kirjan antaneen hyviä perusneuvoja yrityksen menestykseen. Monan kirja annettiin eteenpäin Harrille. Harri oli saanut luettavakseen Jaana Utin kirjoittaman kirjan Kiihdytyksiä omenapuutarhassa. Harrin kirja luovutetaan Outille ja Outin kirja vastaavasti Mikolle. Mikko Haavisto tiivistää kirjansa sanoman positiiviseen suhtautumiseen asioihin sekä itsensä kanssa sinuiksi tulemiseen. Kun olet sinut itsesi kanssa, niin tällöin myös ympäristösi suhteutuu sinuun positiivisesti, tiivistää Mikko. Seuraavaksi tehdään pieni arvotehtävä, sanoo Jaana. Eli kirjoittakaa tyhjälle paperille yrityksenne arvot keskusteltuanne niistä pareittain. Kahvitauon jälkeen Jaana selvitti osallistujille hieman tuloskortin ajatusta. Tasapainotettu tuloskortti on jaettu neljään näkökulmaan; asiakkaat, prosessit/palvelutuotteet, henki-

6 löstö ja talousmenestyminen. Jokaiseen näkökulmaan määritellään visiot eli talouskohtaan voidaan merkitä visioksi esim. Suomen kannattavin. Mitkä ovat ne asiat, joissa on onnistuttava, jotta tämä visio toteutuu. Kun onnistun määrittelemissäni kolmessa kohdassa, niin silloin on visio on totta. Ja tämä pätee kaikkiin neljään näkökulmaan Hunajakodon viereen rakennetaan etanolitehdasta, joten se jää nähtäväksi, että miten se meidän toimintaan vaikuttaa tulevaisuudessa. Äärettömän tärkeää on, että teette tasapainotetun tuloskortin aina huoneessa, jossa on ikkuna. Näin ollen voitte aina aika ajoin tarkistaa lentääkö mummoja taivaalla, muistuttaa Jaana. Sitten otetaan seuraavaksi taas yksi kirja. Pirjo Laurilan kirja siirrettiin jatkojalostettavaksi Paavo Pönnille. Paavon kirja oli Life Management - Hallitse itse elämääsi lainattiin Leena Sivénille, jonka kirja oli Työ ja elämä. Leenan kirja jaettiin jalostettavaksi Heikki Iivoselle. Heikin kirja oli Lokki Joonatan, josta Heikille oli jäänyt päällimmäisenä mieleen ajatus siitä, että täytyy olla tosi innostunut omasta asiastaan ja siitä, mitä tekee. Heikin kirja annettiin eteenpäin Virpi Voutilaiselle. Virpin kirja on Johtajan parempi elämä. Virpin kirja lainattiin jalostettavaksi Elise Anttiselle. Elisen kirja oli Paolo Coelhon Pyhiinvaellus. Hidasta tahtia, elä tässä hetkessä. Älä hamuile liikaa tulevaisuuteen, vaikka katsoisitkin huomiseen. Ei pidä pelätä hyvää taistelua, vaan pyritään oppimaan vastoinkäymisistä, kertaa Elise kirjan opetuksia. Sitten katsotaan vielä niiden kolmen yrittäjän kotisivut, joiden kotisivuja ei ole vielä katsottu, toteaa Jaana ennen päivän päättymistä. Eli Artemis City Span, Iso- Hiiden Kartanon ja Hunajakodon. Hunajakoto. Mikä on suurin toimintaympäristössä oleva muutos, joka vaikuttaa toimintaasi, kysyy Jaana? Ei ole kovin asiakaslähtöisesti ilmaistu tuo Hunajakoto tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön pienimuotoiselle majoitustoiminnalle. Tämä on hieman tuotantolähtöisesti ilmaistu, toteaa Jaana. Mieti, että mitä te oikeasti tarjoatte asiakkaille eli te tarjoatte, majoitusta, kokoustiloja sekä saunan vuokrausta. Tuota kokousten yhteydessä olevaa sanaa pienryhmätoiminta voisi miettiä uudelleen. Se antaa jotenkin epämääräisen kuvan. Näiden kolmen palvelun tulisi näkyä heti etusivulla. Mieti, että mitä ihmiset voivat Hunajakodossa tehdä, esim. pienryhmä. He voivat kokoustaa, saunoa ja yöpyä. Eli yläpalkissa voisi olla jokaiselle palveltuotteelle omat osiot. Nyt sinulla on esim. kissat ylemmällä tasolla kuin itse ydinpalvelut. On tosi kiva, että kissat ovat siellä mukana, mutta ne voisivat olla enemmän sivussa. Sulla on todella hyvät kuvat täällä sivuilla, mutta tekstit ovat vähän tökeröt, toteaa Jaana. Hirmu ihania kuvia. Toki tuolla Sauna-alasivulla on kiva teksti. tällaista lisää muillekin alasivuille. Todella hyvät elementit, mutta mieti vielä, miten saat tuota asiakaslähtöisyyttä tuotua enemmän esille kautta linjan. Eli kiinnitä huomiota rakenteeseen ja tekstiin. Ryhmittele asiakkaasi muutamaan ryhmään ja rakenna sivut näille asiakasryhmille. Kiinnitä tekstissä myös huomiota puhuvaan persoonaan. Seuraavaksi katsotaan Iso-Hiiden Kartanon kotisivut. Mitä olette mieltä etusivusta? Tulee

7 vähän työleiri mieleen, toteaa Raija. Mieluummin lähikuva poimijasta, jossa tuuhea, mansikoita pursuava pensas ja kori vieressä, joka on pullollaan mansikoita. Ajankohtaista osiossa ei kyllä ole ajankohtaista se, että ilmoitetaan joulukuusimyynnistä. Jos haluat pitää sivuilla menneitä tapahtumia, niin silloin ne on otsikoitava muulla tavalla, esim. Talvella 2010 tapahtunutta jne. Eli jos on ajankohtaista-osio, niin silloin siellä on todella oltava jotain ajankohtaista. Kuvat ovat liian pieniä. Ja onko yhtään oikean mansikan kuvaa, kysyy Raija. Enemmän lähikuvia ja sellaisia, että ne ovat asiakkaan näkökulmasta kuvattuja, neuvoo Jaana. Navigointia voisi miettiä uudelleen. Eli palvelut ovat melko piilossa Etusivulle - linkin takana. Jaana kiittää osallistujia päivästä ja toivottaa kaikille mukavaa kotimatkaa! Huomenna jatketaan johtamisteemalla Kallen johdolla, joka sparraa oivalaisia strategisen johtajan maailmaan. Luentopäivä Toisen luentopäivän aamu aloitettiin Kalle Michelsenin johdolla. Kalle johdatteli osallistujat heti ensimmäisenä Tony Dunderfeltin henkilökemian testin pariin, jossa yrittäjiä pyydettiin valitsemaan annetusta listasta seitsemän itseään parhaiten kuvaavaa ominaisuutta. Listalta löytyi yhteensä 24 erilaista ominaisuutta, joista oli mahdollista valita itseensä parhaiten sopivat adjektiivit. Tämän jälkeen Kalle pyysi yrittäjiä sijoittamaan itsensä alla näkyvään nelikenttään valitsemiensa ominaisuuksien perusteella. VOIMAKAS- TAHTOINEN (Painotus asioihin) Sininen tyyppi + Ajattelija + Tyylikäs siniverinen + Täydellinen ihminen + Herra Harkinta - Hiljainen Hissukka - Besserwisser - Ujo - Ahdistunut EKSTROVERTTI (ulospäin suuntautunut) energinen aloitteentekijä huomion keskipiste rohkea voimakastahtoinen suorasanainen harkitseva perusteellinen analysoiva luotettava looginen pohdiskeleva sosiaalinen spontaani idearikas optimistinen eläytymiskykyinen tunteikas hyväntahtoinen tasapainoinen ystävällinen lämmin sympaattinen rauhallinen INTROVERTTI (sisäänpäin suuntautunut) HYVÄN- TAHTOINEN (Painotus ihmisiin) Sininen arvostaa: - Asiallista keskustelutaitoa, yhteistyökykyä Arvostelukykyä, suoruutta loukkaamaatta toista luotettavuutta (aitoa läsnäoloa)

8 suunnitelmallisuutta, pitkän välin tavoitteellisuutta henkisyyttä Sinistä ärsyttää - hyökkäävyys, tilanteen dominointi - kierous, epärehellisyys - hätäisyys, hössötys, turha leukojen loksotus - vastuuntunnottomuus, itsekkyys - pinnallisuus, kesken jääneet asiat Punainen tyyppi + Johtaja + Innoittaja + Vetojuhta - Jyrääjä - Pomottaja - Äkkiväärä - Tyranni Punainen arvostaa: - rehellisyyttä ja luotettavuutta (sopimukset pitävät) - sujuvaa järjestelmällisyyttä - uudistushalua, oma-aloitteisuutta - energisyyttä, tekemistä eikä jahkailua - oikeudenmukaisuutta Punaista ärsyttää: - turha pohtiminen, jaarittelu, päättämättömyys - ahneus, itsekkyys - velttous, kaavoihin juuttuminen - pessimismi, huumorintajuttomuus - särmättömyys Keltainen tyyppi + Esiintyjä + PR-ihminen + Sovittelija + Auttaja - Touhu - Hössö - Kevytkenkäinen sulosuu Keltainen arvostaa: - empaattisuutta, ystävällisyyttä, inhimillisyyttä - avarakatseisuutta, erilaisuuden hyväksyntää - luontevuutta, spontaaniutta - luovuutta, mielikuvitusta, dramatiikan tajua - luotettavuutta (=kokemusten jakamista) Keltaista ärsyttää: - teeskentely, teennäisyys, mielistely - niuhottaminen, komenteleminen - velttous, saamattomuus, uusavuttomuus - välinpitämättömyys - omanedun tavoittelu Vihreä tyyppi + Diplomaatti + Kuuntelija + Äiti + Hyvä Henki - Nynny - Saamaton Löysäilijä - Hälläväliä-tyyppi Vihreä arvostaa: - avoimuutta, rehellisyyttä - myönteisyyttä, huumorintajua -luotettavuutta (vakaata vastuuntuntoa) - tasa-arvoisuutta, loukkaamattomuutta - asiallisuutta, aitoutta Vihreää ärsyttää: - jyrääminen, toisen hyväksikäyttö - ylimielisyys, kaikkitietävät päällepäsmärit - epäoikeudenmukaisuus, epärehellisyys - liika uteliaisuus, hössötys, keskeyttäminen - leimaaminen, kuppikunnat Erilaiset tyypit kohtaavat, mikä neuvoksi? Neljä hyvää tavoitetta - miten itse haluat itseäsi kohdeltavan: 1. Kuulluksi tuleminen 2. Kunnioitus 3. Voimavarojen tukeminen 4. Tahto yhteistyöhön Nämä edellyttää ihmistyyppien tuntemusta, jonka jälkeen erilaisia ihmistyyppejä, heidän voimavarojaan ja ominaisuuksiaan voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla kunnioittaen ja kuunnellen. Kalle esittää kuusi yhteistyötä hankaloittavaa myyttiä: 1. Hyvä yhteistyö on sellainen, jossa ei ole ristiriitoja. Kalle varoittaa erityisesti sinisiä ja vireitä ihmisiä tästä onnellisuusmyytistä.

9 Tämä myytti on erittäin vaarallinen, mikäli siihen uskoo. Työ ei aina voi olla hauskaa, sillä se on täynnä rutiineja ja velvollisuuksia, mitkä ei aina voi tuntua hauskalta. Työ ei voi koko ajan olla koko ajan hauskaa. 2. Kaikkien pitäisi toimia kuin aikuiset ja pitää lapselliset tunteensa sisällään. Onko teistä tämä niin sanottu aikuisuuden myytti oikea, kysyy Kalle? Raija kertoo, että hän on huomannut, että itkeminenkin on sallittua, mutta vihan ja raivon tunteita ei ole sallittua näyttää ulospäin. 3. Minä en aiheuta vaikeuksia, olen toiminut juuri kuten pitääkin. Tämä niin sanottu viattomuuden myytti on virheellinen siinä mielessä, että johtaja on se, joka kantaa aina viime kädessä vastuun. Alaiset eivät sitä tee ja tämä täytyy tiedostaa. Myös anteeksipyytämisen taito on äärimmäisen vaikeaa, muistuttaa Kalle. 4. Vaikeudet ja ristiriidat tulevat vain pahemmiksi jos niitä lähtee selvittämään. Lounaan jälkeen Kalle pyysi samanvärisiä ryhmittymään saman pöydän ympärille eli punaiset, siniset, vihreät ja keltaiset muodostivat omat ryhmänsä. Ryhmien tehtävänä oli keskenään pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin tai väittämiin. Tilan täytti puheensorina kun ryhmät syventyivät pohtimaan johtajaan ja johtamiseen liittyviä odotuksia. Tämän jälkeen Kalle pyysi ryhmiä vielä miettimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 5. En voi tehdä mitään, jos en ole saanut ihmissuhdekoulutusta. Tämä niin sanottu asiantuntijamyytti juontaa juurensa historiasta, jota hallitsi ajatusmaailma, että ei tehdä mitään, mikä ei kuulu oman koulutuksen piiriin. 6. Ihmiset eivät koskaan muutu eli myytti muuttumattomuudesta. Kallen mukaan on syytä kokeilla myös esimerkiksi selän takana kehumista, 3H:n menetelmää eli Harjoittele vaikeita tilanteita, ota ne Haasteena ja käytä Huumoria. Myös aikalisän ottaminen on usein hyvä vaihtoehto. Tänä päivänä kaikki pyörii ihmissuhteiden ympärillä. Välillä tuntuu, että ihmiset ovat täysin unohtaneet sen, miksi töihin tullaan, eli että sinne tullaan tekemään töitä, pohtii Kalle. 1. Kuka tai ketkä ryhmästä johtivat keskustelua? 2. Miten päätökset syntyivät? 3. Kuka kuunteli ja ketä? Punaisten ryhmä Heikki ja Raija johtivat keskustelua, mutta päätökset tehtiin yksimielisesti yhdessä. Kaikki kuuntelivat kaikkia. Teidän työskentelyänne seuratessa tuli esille selkeästi punaisille tyypillinen järjestelmällisyys ja johdonmukainen eteneminen päätöksestä seuraavaan. Huomasi selvästi, että teidän oli helppo työskennellä samanlaistenne seurassa. Punaista johtamista leimaa selvästi voima, tahto ja selkeät tavoitteet, toteaa Kalle.

10 Sinisten ryhmä Elise johti keskustelua ja päätökset tehtiin yhdessä. Keskustelussa yksi oli aina äänessä ja muut kuuntelivat. Teidän työskentelyänne leimasi harmonia ja rauha, mikä on hyvin tyypillistä sinisille tyypeille. Sinistä johtamista leimaa harkitsevaisuus ja se, että toisten mielipiteille annetaan tilaa. Yksikään johtaja ei pärjää ilman ammattitaitoa, ei voi olla johtajaa vailla substanssiosaamista. Se on yksinkertaisesti vain mahdoton yhtälö, toteaa Kalle. Johtaminen tapahtuu ihmissuhdeviidakossa. Tämä on ihmisbusinesta. On oltava yksi johtaja, mutten homma ei pelitä. Keltaisten ryhmä Selkeää johtajaa ei ollut, vaan kaikki toivat julki omia mielipiteitään. Myöskään yhteisiä päätöksiä ei syntynyt, vaan jokainen kirjasi ylös omia ajatuksiaan itsenäisesti. Teitä selkeästi leimasi työskentelyssänne keltaisille tyypillinen yksilöllisyyden arvostus, mutta toisaalta se, että annatte tilaa myös muiden ajatuksille ja näkemyksille. Vihreiden ryhmä Kukaan ei noussut esiin keskusten johtajana, mutta Leila kirjasi ylös kaikki päätökset. Keskusteluamme häiritsi ehkä hieman se, että ryhmämme oli niin suuri ja pöytä niin suuri, ettei toisella puolella olevien puhetta täysin kuullut, totesi Leila. Miten olisitte halunneet istua, kysyi Kalle? Olisimme halunneet oman huoneen, vastasi Leila. Työskentelyänne seuratessa sivusta, tuli selkeästi esille luova päätöksentekoprosessi, jossa kysymykseen ja ehdotukseen heitetään aina uusi mielipide tai näkökulma. Tämä tekee prosessista ikään kuin jatkumon, jossa sille ei aseteta selkeitä rajoja ja välttämättä päätöksiä ei ole edes tarkoitus syntyä, toteaa Kalle. Miten liiketoimintaa voi kehittää ihmisten kanssa? Pitää olla jokin juttu, millä sitä kehittämistä lähdetään tekemään. On mietittävä mikä on se oikea tapa lähestyä, johtajan on oltava se kameleontti - ei työntekijän. Meillä Terveniemessä on muodostettu johtoryhmä, joka pohtii päätöksiä yhdessä. Eli tällä tavoin haluan osallistaa avainhenkilöitä mukaan päätöksentekoon, toteaa Heikki. Aivan fantastista, toimitte kaikki täysin oppikirjojen oppien mukaan, toteaa Kalle hymyssä suin. Tietoon perustuva johtaminen on suositeltavaa. Se vaatii johtajalta paljon työtä, mutta työntekijät on helpompi saada sitoutettua päätöksiin kun ne perustuvat tietoon eikä mutu-tuntumaan. Osallistamalla työntekijät mukaan päätöksen tekoon, vahvistetaan motivaatiota ja

11 kirkastetaan visiota. Ilman osallistamista on mahdotonta olettaa, että työntekijät sitoutuisivat yhteiseen päämäärään samalla tavoin kuin työntekijät, joilla on tunne, että he ovat yhdessä olleet rakentamassa tavoitteita ja yhteistä tulevaisuutta. Kuina moni jakaa vastuuta päätöksen teossa ja esimerkiksi päätöksen valmistelussa, kysyy Kalle. Viittaukset tulevat yksinomaan vihreästä ryhmästä. Hyvin menevät vastaukset värityyppien mukaan, hymyilee Kalle. Sininen Me ajattelimme, että meiltä odotetaan johtajana tukea, rohkaisua, ymmärrystä ja auttamista. Tällainen johtaja johtaa takaa, on ikään kuin taustatukija, toteaa Kalle. Punainen Me näimme johtajaan kohdistuvat odotukset seuraavanlaisina: Johtaja tekee päätöksen, kantaa vastuun, näyttää suunnan. Tämä on tyypillinen edestä johtamisen tyyli, toteaa Kalle. Edestä johtaja ottaa itse sen tulen vastaan. Vihreät: Me olemme työnantaja. Keltaiset: Me olemme sekä että. Punaiset: Olemme ehdottomasti työnantaja. Punaiset ovat usein innokkaita ideageneraattoreita, jotka pursuavat erilaisia ideoita, sanoo Kalle. Leena toteaa, että hän on juuri tällainen, mutta usein hän jo itsekin idean esitettyään toteaa, ettei se nyt ehkä ihan käytännössä välttämättä toimikaan. Siinä vaiheessa kun siniseltä tyypiltä tulee jokin idea ulos, niin se on niin tarkkaan mietitty, analysoitu ja punnittu, että se usein myös pistetään menemään läpi, tuumaa Paavo. Vihreät Keskustelevia ja pohdiskelevia, enemmän tarvittaisiin jämäkkyyttä ja rohkeutta puuttua epäkohtiin. Vihreän johtajan kuva on mukava, kiva ja ystävällinen. On tärkeää, ettei ripustauduta näihin ennakko-odotuksiin, toteaa Kalle. Keltaiset Meillä ei oikein ollut yhteisiä päätöksiä siitä, millaisia odotuksia, mutta mulla lukee täällä omassa paperissa, että kokonaisuus hallussa, ongelman ratkaisija Usein ihmisillä voi olla täysin toisenlaisia odotuksia, kuin mitä johtaja itse ajattelee, että häneltä odotetaan. Vihreät Emme ehkä osaa viestiä liian tehokkaasti, olemme liian lempeitä ja kilttejä ja puhumme liian paljon. Olemme liian diplomaattisia. Meitä vaivaa isi-tauti eli kaikki muotoillaan haluaisitko, tekisitkö jne. Punaiset Työnantajana meidän ilmeet, äänenpaino ja eleet vaikuttavat todella paljon työntekijöihin ja siihen, miten he tulkitsevat meitä. Myös sähköpostiviestinnässä on omat haasteensa, että tulkitset oikein ja että sinä tulet oikein ymmärretyksi. Vihreät Me ollaan vähän sellaisia pehmeitä ja kun porukka on tuttu, niin oletetaan, että puolesta sanasta ymmärretään. Eli viesti ei aina kulje perille, siten kuten on tarkoitettu. Keltaiset Melko sama meillä eli toivotaan, että asia menee sanomattakin perille. Eli ei käskytetä vaan odotetaan oma-aloitteisuutta ja sitä, että toinen ymmärtäisi puolesta sanasta, mitä tarkoitamme. Mikä siinä käskyttämisessä on, että se on pannassa? Ehkä se on se, että pelätään, että menee se hyvän kamun maine, toteaa Harri. Ensimmäisellä kerralla ne ovat ohjeita, toisella kerralla käskyjä, toteaa Kalle. Eli odotetaan, että toisella kertaa työntekijä osaa

12 hoitaa homman jo itsenäisesti ja omaaloitteisesti. Punaiset Odotetaan tuloksia. Halutaan luottaa, että hommat hoituvat, odotetaan rehellisyyttä ja sitä että voidaan luottaa. Odotetaan myös raportointia, ilman sitä on vaikea tehdä päätöksiä. Lisäksi valvontaa pitää olla, mutta sitä ei saa tulkita kyttäämiseksi. Myös avoimuutta odotetaan eli asioista on voitava puhua niiden oikeilla nimillä, listaa Heikki punaisten näkemyksiä. Henkilökunnan on ymmärrettävä, että asiakas maksaa heidän palkan, lisää Leena. Työpajapäivä Hauhon Härkälinna Osallistujat: Paavo Pönni, Voilá Ky Mona Iso-Mustajärvi, Voilá Ky Elise Anttinen, Hunajakoto Kirsi Ilola, Ilolan Maatilamatkailu Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Marianne Niiranen, Alvettulan Kyläkauppa Outi Savolainen, Savolaisen Eräpalvelut Leena Sivén, Tasolounas Ky Leena Haavisto, Hauhon Iloranta Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Harri Maula, Maulan Maatila Jaakko kertoi päivän osallistujille Härkälinnan historiaa sekä yrityksensä Leppäniemen Hirsihuvilat toimintaa. Johtamisen ydin kiteytyy vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Älä katkaise vuorovaikutusta työntekijöihisi, sitä on äärettömän vaikea saada takaisin, muistuttaa Kalle. Mirja esitteli itsensä ja kertoi hieman tämän päivän sisällöstä. Tavoitteet saavutetaan tekojen kautta, kunhan tavoite, jota kohti ollaan kulkemassa, pidetään kirkkaana mielessä, korostaa Mirja. Ja sitä me tänään harjoittelemme. Otetaan etanan ote liiketoimintaan, hitaasti mutta varmasti kohti tavoitetta. Toisen ydinkokonaisuuden luento-osuus on nyt ohi ja seuraavaksi tapaamme työpajapäivissä Hauhon Härkälinnassa. Kiitos kaikille osallistujille, työpajassa jatketaan! Kyltti Elämän iloa ei kovin tyhjentävästi kerro, mitä kaupunkia kohti olet lähestymässä. Tällä ei erotuta, sillä monikin kaupunki pystyy sijoittumaan tämän tunnuslauseen alle.

13 Muutokset tuulet - Ovat osittain ennustamattomia, mutta osa myös ennustettavissa eli jatkuva ympäristön tarkkailu on tärkeää. Kyseessähän on Laitila, jonka kaikki tuntevat munapitäjänä! Tämän tulisi näkyä kaikessa myös käytännössä. Miksi ihmeessä, ihmettelee Mirja. Miksei näin valtavaa voimavaraa hyödynnetä? Kun kaikki suomalaiset etelästä pohjoiseen tuntevat Laitilan munapitäjänä. Lähdetään rakentamaan näitä strategiakarttoja ja ensimmäisenä syvennymme yrityksen missioon. Eli tämä kaupunkiesimerkki nyt vain alustuksena siihen, että erottuminen ja omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen ovat varmasti se juttu, millä menestys saavutetaan jokaisen teidän yrityksessä. Keskustelussa esille tulleita ajatuksia: Jos tiedetään, että on tulossa esimerkiksi muutoksen tuulia, niin siihen varauduttaessa on hyvä käydä läpi yrityksen strategiakartta. Missio - Yrityksen toiminta-ajatus, mitä varten yritys on olemassa? Mitä, kenelle ja miksi? Tähti - Tulevaisuus, mihin suuntaan haluatte yritystänne viedä. Arvot - Yrityksen arvot Mitä? Tarjoamme majoitus- ja ohjelmapalveluja. Kenelle? Ryhmille ja yksittäisille matkailijoille Miksi? Tarjotaan asiakkaille mahdollisuus pysähtyä Mitä? Kokous- ja juhlapalveluja Kenelle? Yrityksille ja perhejuhlien viettäjille Miksi? Helposti, miellyttävästi ja ammattitaitoisesti ratkaista asiakkaiden ongelmat Teidän molempien pitäisi hieman saada karvaa tuon miksi-kysymyksen ympärille, pohtii Mirja. Eli enemmän sitä asiakkaiden tunteisiin vetoamista. Eli miettikää miksi asiakas oikeasti tulisi teille? Mitä? Tarjota majoitus- ja kokouspalveluita sekä saunapalveluita

14 Kenelle? Matkailijoille ja työmatkalaisille sekä yritysasiakkaille Miksi? Jotta tulijat saisivat hyvä ja rauhalliset yöunet ja miljöön, josta nauttia Itselle? Tarjota toimeentulon sekä mahdollisuuden pysyä paikallaan Mitä? Majoitus-, ruoka- ja ohjelmapalveluita Kenelle? Lapsiperheille ja ryhmille Miksi? Halu ylläpitää perinteitä Mitä? Maalaisloman vietto ja ympäristön tarjoaminen Se on hyvä, se on jo palvelutuote, huudahtaa Mirja! Kenelle? Kaupunkilaisille eli erityisesti niille, joilla luonto ei arjessa ole lähellä, Miksi? Siksi, että ihmiset kaipaavat sitä Itselle? Elannon hankinta, miljöön ja historian säilyttäminen Tässä oli tuote jo selkeä ja se tekee sen ehdottomasti houkuttelevaksi, toteaa Mirja. Ja ehdottomasti kaikkien teidän kohdalla tämä luonto ja rauhallisuus ovat ne, mille varmasti on tilausta tulevaisuudessa. Ja silti saatavuus Hämeessä on hyvä hengähtää, toteaa Elise. Siinä on hyvä slogan! Mitä? Ruokapalveluiden tuottaminen, ilakointipaikkojen tarjoaminen Kenelle? Asiakkaille, kaikille kohderyhmille sekä osittain lemmikeille Miksi? Tarjotaan elämyksiä hyvillä resursseilla Yrityskohtaisesti täytyy kyllä selkeästi määrittää asiakassegmentit eli yksi yritys ei voi tarjota kaikille kaikkia. Eli on pakko keskittyä. Missiomme: Luonnosta elämän eväät Mitä? Kesäkahvila ja luonnonkeruutuotteiden jatkojalostus Kenelle? Luonnosta elämyksiä ja oppia hakeville, satunnaisille matkailijoille ja kyläläisille Miksi? Halusta jakaa perinteitä ja jatkaa niitä Mitä? Olla ainutlaatuinen ja erilainen kyläkauppa, jossa kiteytyy omat ja eilaiset tuotteet Kenelle? Kyläläisille ja yksittäisille matkailijoille sekä kesäasukkaille Miksi? Muistojen vaaliminen Mirja toteaa, että tärkeää on se, että se tuntuu hyvältä, että ihminen saa jotain muutakin kuin sen tuotteen eli saa sen hyvä olon tunteen. Energialaturi, ilakointi ja muut tällaiset sanat niin TARTTUKAA näihin, korostaa Mirja! Nämä ovat juuri ne asiat, jotka saavat asiakkaat kiinnostumaan. Mitä? Tarjota laadukkaat puitteet ja mahdollisuus rentoutua ja kokea luontoelämyksiä perheen kanssa. Puhdas hiljainen luonto, pitkospuut ja nuotipaikat. Kenelle? Rauhaa ja yhdessäoloa arvostaville pienryhmille ja yksittäisille Miksi? Tasaa muun yritystoiminnan huippuja, pitkäaikaista sijoitustoimintaa Mitä? Meillä tuotepuoli nousee selkeimmin esille eli perennat Kenelle? Asiakaskunta on pääasiassa ammattilaiset Miksi? Viihtyisyyden lisääminen, halu vaikuttaa viheralaan ja viherkulttuurin ja erityisesti julkiseen puoleen Mitoitus ja synkkaus on sinulla kohdillaan Mitä ja kenelle muodostivat loogisen kokonaisuuden, toteaa Mirja. Todella hyvä juttu! Nyt käytetään hetki aikaa oman yrityksen mission kirjaamiseen strategiakarttaan, ohjeistaa Mirja.

15 Mirja tutustutti seuraavaksi oivalaiset brändien maailmaan. Brändi on tunne ja alun perin se on saanut merkityksen polttomerkistä. Se, että joku tuote on brändi, niin sen päättävät asiakkaat. Tuottaja itse ei voi päättää, että jokin palvelu tai tuote on brändi. Maine on brändin historian summa, merkitsee juuri sitä, että brändi syntyy ajan kuluessa asiakkaiden hyväksynnän, mutta myös tuottajan tekojen kautta. Brändissä ei voida fuskata, asiakasta ei voi huijata. Tässä suhteessa brändi on erittäin haavoittuvainen, muistuttaa Mirja. Brändi on koettu tunne. Perustuotteen päälle on latautunut lisäarvoja ja jotain muita ulottuvuuksia kuin pelkät tuotteen tai palvelun tekniset ominaisuudet. Brändin tunnettuus antaa arvostuksen ihmisten keskuudessa. Ja kun ihminen ostaa arvostetun tuotteen, niin hän ostaa samalla arvostusta myös itselleen - statusta. Ydinkysymys on, saako asiakas arvostusta itselleen ostaessaan laadukkaan tuotteen? Brändi on systemaattisen työn tulos, jossa tavoite säilyy koko ajan kirkkaana mielessä. Laadun ja tavoitteen tulee läpäistä koko tuotantoketju ja kaikki palvelutuotteen osaalueet, missään ei voida alittaa rimaa. Brändi voi olla myös jotain aineetonta, sen ei tarvitse olla konkreettinen tuote, muistuttaa Mirja. Asiakas on usein valmis myös maksamaan brändistä enemmän kuin muista tuotteista. Eli usko siihen, että siinä on jotain ekstraa, toteaa Mirja. Tällöin myös tuottaja saa palvelustaan tai tuotteestaan paremman hinnan. Samppanja on hyvä esimerkki brändistä. Loppujen lopuksihan se ei välttämättä eroa kuohuviinistä, mutta alueen viljelijät ovat aikojen saatossa vahvasti uskoneet brändiinsä ja tehneet töitä sen eteen. Brändi on päätetty rakentaa ja siinä on pysytty. Kaikki mitä tehdään, tehdään sama tavoite kiikarissa. Missään ei aliteta rimaa.

16 Brändin rakentamiseen ei välttämättä tarvita isoja investointeja, pelkkä aitouskin riittää. Ja tunnollisuus ja laatu kaikessa mitä tekee. Visio - Tulevaisuuden kuva. Miettikää 3-5 vuoden päähän, miltä haluamme näyttää ja mitä haluamme olla. Erikoinen paikka, paras hauholainen kauppa Kylän paras matkailuyritys, kylän parasta palvelua ja ruokaa. Näissä puitteissa te pidätte laadun korkealla, Se voisi olla teidän toiminnan tavoite, toteaa Mirja. Suomen paras matkailupalveluja tarjoava täysihoitola. Tavoitteena olla vireä äveriäs eläkeläinen ja kiinteistösijoittaja. Aitous, erikoisuus ja persoonallisuus, kasvu on myös tavoitteena. Koulutuspalveluiden eteenpäin vieminen ja tuotetarjonnan erikoistaminen entisestään. Ehdottomasti tätä kannattaa hyödyntää, taas jälleen kerran tämä tekee siitä erityisen ja muista erottuvan, toteaa Mirja. Hauhon monipuolisin hirsilinna - ja vielä ainoa keskiaikainen hirsilinna. Tavoitteena myynnin kasvattaminen miljöötä ja perinteitä kunnioittaen. Mahdollisuuksia olisi esimerkiksi asuntovaunualueen kasvattaminen, mutta se tapahtuisi sitten taas miljöön kustannuksella. Eli ympärivuotisuuden kasvattaminen on melkeinpä tässä kohtaa sitten se juttu, millä sitä kasvua lähdetään tavoittelemaan. Kanta-asiakkaiden lisääminen eli että suurin osa asiakkaista olisi niitä kanta-asiakkaita. Tavoitteena olisi, että asiakkaat nimeisivät tarjoamani paikan turvapaikakseen eli sellaiseksi, jossa heillä on turvallinen ja hyvä olla. Nyt pohtikaa hetken, mitä konkreettisia tavoitteita yrityksellänne on laadun ja laajuden, asiakassegmentin sekä sitten henkilöstön suhteen lähivuosina. Ilorannassa meillä on täysin selkeät asiakassegmentit eli tärkein on pääkaupunkiseudun perheet, kokousasiakkaat ja leirikoulut. Talvisesonki on se, jota pitää vahvistaa, jolloin kokousasiakkaat pyritään saamaan toiseksi isoimmaksi asiakasryhmäksi perheiden jälkeen, toteaa Leena. Huomenna menemme syvemmälle sisään tähteen tuloskortin avulla. Mutta siitä lisää huomenna, kertoo Mirja. Nyt käymme yrityksienne arvojen kimppuun, opastaa Mirja. Tasokas tunnelmallinen, toimiva ja tavoiteltava. Suomen parhaan taimenkosken rannalla oleva koskikahvila mutta lyhennettynä Suomen paras paikka. Miksette käytä Suomen keskipiste - Vihavuoden Koskikahvila, kysyy Leena, Sehän on mitattua faktaa!

17 Tervakosken Tervaniemi keksi arvoille uuden nimityksen. He nimittivät niitä yrityksen pelisäännöiksi eli sitäkin kautta näitä toimintaa ohjaavia arvoja voi miettiä, kertoo Mirja. Hyvinvoinnin ja luonnon arvostus tukee erittäin vahvasti meidän toimintaa Ilorannassa. Keksikö kukaan kannattavuudelle toista termiä, kysyy Mirja? Tuloksellisuus on meillä yhtenä arvona, toteavat Leenat yhteen ääneen. No sinänsä näyttää ihan mukavalta tuo tulevaisuus, että enemmän tulle näitä tilipäiviä kuin kulupäiviä olemaan tulevaisuudessa, hauskuttaa Leena muita. Mutta kaikilla se kannattavuus tai tuloksellisuus kannattaa kirjata ylös sinne arvoihin, korostaa Mirja. Markkinoinnin muutos ja internetin tulo mukaan liiketoimintaan on sellainen, minkä koen yrityksen kannalta haasteeksi. Ja toisaalta myös turvallisuuden näkökulma eli kun muualla turvallisuus heikkenee, niin Suomi on vastaavasti vahvoilla. Laajemmin katsottuna juuri tuo sähköisen maailman mukaan tulo tarkoittaa viestintäkulttuurin muutosta, muotoilee Mirja. Tuntuuko kenestäkään, että OIVA voisi olla yksi muutoksen tuuli, kysyy Mirja? No jos ei muuta, niin ainakin tämä on lähentänyt eri alueen yrittäjiä, sanoo Marianne. Meillähän on Hauho-reitillä oma esite, jossa on mukana reitissä mukana olevat yritykset ja kaikki vuoden tapahtumat, kertoo Mona. Matkailupalvelut osaksi kokonaispalvelutarjontaa. Arvomaailman muutos tukee meidän toimintaa eli on alettu arvostamaan ympäristöä ja siellä viihtymistä. Entäpä, onko kukaan miettinyt energiaa yhtenä muutostekijänä, kysyy Mirja. Se on sellainen, mikä kannattaa sinne karttaan myös merkitä. Eli hinnanvaihtelut esimerkiksi polttoaineissa. Mutta tässähän meillä on Hämeessä tuhannen taalan paikka, kun olemme keskellä kaikkea, toteaa Leena Ilorannasta. Yleinen taloustilanne on myös yksi, mikä vaikuttaa meidän jokaisen liiketoimintaan, huomauttaa Leila. Vapaa-ajan aktiviteettien arvostus on minulla vielä yksi ylös kirjattua ympäristötekijä, sanoo Harri. Myöskin asiakastarpeiden ja asiakassegmenttien käytöksen muutokset ovat myös sellainen asia, mikä kannattaa kirjata ylös huomauttaa Mirja.

18 Ympäristöpoliittiset asiat herättivät iltapäivällä runsasta keskustelua. Mirja kehottaa merkitsemään ne yhdeksi ympäristötekijäksi karttaan. Puhdas vesi on teille merkittävä aarre, sillä sen äärellä teidän liiketoiminta kuitenkin merkittäviltä osin pyörii. Väestön ikääntyminen on yksi merkittävä ympäristön muutostekijä, huomauttaa Juha- Pekka. Se on sekä haaste että mahdollisuus, toteaa Mirja. Mitkä sitten ovat ne keinot, millä sitä markkinointia lähdetään lisäämään ja siten, että se on järkevää, kysyy Jaakko. Mirja pohtii, että yhteismarkkinointikuviot on yksi juttu, millä sitä markkinointia varmasti saisi tehostettua. Toinen juttu on sähköinen markkinointi eli nyt kun suomenkieliset sivut ovat suurimmalla osalla kunnossa, niin sitten seuraava askel on kieliversiot eli vähintään ne englanninkieliset ja sitten ne venäjänkieliset. Saimaan charmantit ovat eri yrittäjien ketju, jotka tekevät yhteismainontaa eli painettua mainontaa, jossa jakelukanavina esimerkiksi Hesari ja Saimaan alueen ympäristökunnat. Viimeisenä kartalla meillä on käsiteltävänä polku, jota pitkin yritys kulkee kohti tavoitetta. Tällainen malli toimii ainakin Suomessa, toteaa Mirja. Asiakaspalautteen hankinta, kanta-asiakasrekisterin luominen. Mökkien siisteys ja puitteiden yleinen ylläpito. Oheispalveluiden lisääminen eli pulkkamäet ym. Niistä ei pysty rahastamaan, mutta se tuo sitä lisäarvoa ja lisää käyttöastetta ehkäpä hiljaisina sesonkeina. Esimerkiksi yhden mökin läheisyyteen on rakennettu laavu ja siitä on mökkikirjaan useat kirjoittaneet, että se on tosi kiva juttu. Mutta pitkällä se ei saa olla, pari sataa metriä alkaa olla jo maksimi etäisyys mökiltä, toteaa Jaakko. Myynnin kasvattaminen ja markkinointi on mulla niitä juttuja, joita pitää tehdä matkalla kohti tavoitetta. Tilojen valmiiksi saaminen, mutta se edellyttää myynnin kasvua. Markkinointiin liittyen pitäisi järjestää avoimet ovet lähialueen yrityksille, jotka tuovat alueelle omia asiakkaitaan ja työntekijöitään. Asiakasmäärän kasvattaminen. Markkinoinnin lisääminen, kustannuspaikkakohtaiset kannattavuuslaskelmat, laajentamispäätökset kannattavuuslaskelmien pohjalta, rahoitus, työmäärän aisoissa pitäminen ja kohdentaminen oleellisiin asioihin.

19 Työpajapäivä Hauhon Härkälinna Osallistujat: Paavo Pönni, Voilá Ky Mona Iso-Mustajärvi, Voilá Ky Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Sinikka Wegelius, Terolan Taimitarha Marianne Niiranen, Alvettulan Kyläkauppa Outi Savolainen, Savolaisen Eräpalvelut Leena Sivén, Tasolounas Ky Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Raija Griessler, RG-Import Oy uusi, entistä parempi ajatus tai ratkaisu - Täysin uusi tuote - Parannettu muunnos aikaisemmasta - Entisen veroinen tuote, joka voidaan valmistaa ja myydä edullisemmin - Uusi, edullisempi valmistusmenetelmä - Uusi yhteistyömuoto PELKÄLLÄ IDEALLA EI OLE ARVOA, ELLEI SITÄ PYRITÄ TOTEUTTAMAAN - SOVLLETTU IDEA ON INNOVAATIO! Mirja esitteli itsensä ja kertoi hieman tämän päivän sisällöstä. Tavoitteet saavutetaan tekojen kautta, kunhan tavoite, jota kohti ollaan kulkemassa, pidetään kirkkaana mielessä, korostaa Mirja. Ja sitä me tänään harjoittelemme. Otetaan etanan ote liiketoimintaan, hitaasti mutta varmasti kohti tavoitetta. Aamukahvin ja maukkaiden croissanttien nautiskelun lomassa Mirja puhui päivän osallistujille oman jaksamisen tärkeydestä. Mirja korosti, että yrittäjä on itse yrityksen tärkein pelikortti ja siksi omasta itsestään huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Mirja muistutti jo ensimmäisessä teemassa käsitellystä nelikentästä, jonka palaset on oltava tasapainossa, jotta ihmisen terveys ja ennen kaikkea mielenterveys säilyy. Jos yksi palanen neliöstä on epäkunnossa, niin ihminen kykenee vielä selviytymään elämästä hyvin, mutta kun kaksi palasta on pimennossa, niin silloin jo terveys ja hyvinvointi alkaa kärsimään ja ihminen voi äkkiä olla täysin toimintakyvytön. Työtekijöiden huollattaminen ja yhdessä tekeminen esimerkiksi benchmarking-retket kilpaileviin yrityksiin. Tämä avaa usein työntekijöidenkin silmiä omasta tilanteesta ja samalla saada hyödyllistä tietoa kilpailevasta yrityksestä. Ja tämä on päivän teema tänään eli aina vain menemme syvemmälle niihin omiin liiketoimintoihin ja vision eri näkökulmiin, valottaa Mirja. Seuraavaksi aloitetaan tuloskortin työstö. Tämä tuloskortti, jota tänään käytämme työkaluna, on yrityksen strategian laadinnan avuksi tuotettu menetelmä.

20 Kaikkien tuloskortin kehän muodostavat osaalueet on pidettävä tasapainossa ja jatkuvassa kehityksessä. Osa-alueet ovat kaikki riippuvaisia toisistaan ja ne myöskin vaikuttavat toisiinsa. Käytetään vastuuhenkilön sijaan sanaa aikataulu, ohjeistaa Mirja. Tuloskortti sisältää neljä eri näkökulmaa: TALOUS on tuloksen ja vaikuttavuuden näkökulma. PROSESSI on toimintatapojen kehittämisen näkökulma. HENKILÖSTÖ on uudistumisen, työkyvyn ja osaamisen näkökulma. ASIAKKAAT merkitsee asiakasnäkökulmaa eli kenelle, mitä ja miten? Ryhmäkeskustelussa esille nousseita asioita: Talvisesongin tuotteistaminen ensi talveksi Ajankäytön hallinta, seuranta (asiakaspalaute ja taloudelliset mittarit) > reagointi, markkinointi, lehdistötiedotteet ja lehdistön kontaktointi, jälkimarkkinointi, myynti. Asiakkaat ideoimaan uusia palveluita ja parannuksia palautelomakkeen kautta. Seuranta - erityisesti talousmittarit Laatu, palvelu, uuden tuottaminen, uudet asiakaskontaktit Ryhmät, perheet, alan ammattilaiset Nyt kun lähdemme työstämään tätä tuloskorttia, niin aloitetaan jokaisen osaalueen kohdalla ytimestä eli kunkin osaalueen visiosta.

21 USO - Uuden Sukupolven Organisaatio ja johtaminen Eliniän pidentyminen - senioriryhmät kasvava ja potentiaalinen asiakasryhmä. Nuoret ja uusi sukupolvi Y-sukupolvi, 80- ja 90-luvulla syntyneet: - Omaavat itsetuntoa ja uskoa osaamiseensa - Kyseenalaistavat - Eettisyyden arvostus, moraalijohtaminen - Kannattavat luovaa ja inspiroivaa johtamista - Globaali ajattelu ja toiminta - Valmiita vastaanottamaan palautetta, ohjausta - Epävarmuuden kestäminen, heittäytyminen riskialttiiseen toimintaan USO-viestintä - Kaksi- ja monisuuntaista, vuorovaikutteisuus! - Avointa, läpinäkyvää - Viestinnän nopeus ja reaaliaikaisuus - Nopeiden päätösten arvostus USO-arvostus - Ihmisten tukeminen ja välittäminen - Oppimisen tukeminen ja arvostus - Joustavuus ja monipuolisuus - Johtamisen perustuminen rehellisyyteen Elämäntapa, jota arvostetaan: - Mutkattomuutta, yksinkertaisuutta - Hidasta elämää - Halu elää oman arvomaailman mukaisesti - Halu tiedostaa oma paikka Downshiftaajat ovat etupäässä nuoria, mutta mukana on myös oravanpyörästä hypänneitä kokeneista uraihmisiä ja perheitä. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tässä asiakassegmentissä, mutta myös ottaa opiksi, sanoo Mirja. Lounaan jälkeen jatkettiin taas asiakasnäkökulman parissa. Mirja haastaa osallistujia pohtimaan, millä aikataululla esimerkiksi talvisesonkia lähdetään tuotteistamaan. H-A-L-U-A-T-T-E-K-K-O, kysyy Mirja? Yksinkertainen kysymys. Jos löytyy halua, löytyvät pikkuhiljaa myös keinot. Älkää juuttuko menneisyyteen, keksikää uusia juttuja ja keinoja, kannustaa Mirja. Ensimmäinen askel on, että kutsutte koolle ideariihen ja siitä se lähtee rullaamaan eteenpäin. Miettikää vielä tarkkaan ne omat asiakassegmentit, tässä muutamia vinkkejä siihen, millä perusteilla segmentointia voi tehdä: Maantieteellinen maan koko ilmasto ikä sukupuoli perheen koko tuloluokka ammatti koulutus uskonto kansallisuus persoonallisuus elämäntyyli arvot asenne käyttö merkkiuskollisuusostovalmiuden tila Sitten meillä on vielä yksi tuloskortin näkökulmista jäljellä eli talous ja menestyminen. Miettikää yrityksenne talouden nykytilaa sekä sen jälkeen niitä ratkaisuja, millä kasvatatte tuottavuutta ja kannattavuutta, ohjeistaa Mirja.

22 Esittelyiden jälkeen lähdettiin liikkeelle maaseutumatkailuseminaariin liittyvästä ideoinnista. Päivän osallistujat kokivat olevansa hieman ulkopuolisia suunnittelemaan seminaaria, sillä heistä kukaan ei esimerkiksi ole Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n jäseniä. Huomisen teemassa paneudumme tuloskortin avulla tulevaisuudenkuvaan vaikuttavien merkittävien osatekijöiden kehittämiseen neljästä eri näkökulmasta Purkupäivä Aulangon lomakylä Osallistujat: Esa Vienamo, Taidekeskus Kettuki Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Erja Laine, Kriipin lomamökit Raija Griessler, Artemis City Spa Sanna Simola, Aulangon Lomakylä Tuija Tunturi, Aulangon Lomakylä Marianne Niiranen, Alvettulan kyläkauppa Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Mika Tonder, Tamora Oy Laura Leskinen, OIVA Laura toivotti osallistujat tervetulleeksi ja toi esille muutamia ajankohtaisia asioita. Laura julkisti syksyn opintomatkan ajankohdan eli koulutusohjelman toinen opintomatka toteutetaan Lisäksi Laura kertoi OIVAn Aivojen uudesta lisäosasta eli työkalupakista, jonne on ladattu tähän mennessä käsitellyt koulutusmateriaalit. Kaikki koulutusmateriaali eli luentokalvot, työpohjat ja kertomukset tullaan myös jatkossa lataamaan työkalupakkiin, josta ne voi itselleen hakea. Tuija kertoi osallistujille hieman Aulangon Lomakylän toiminnasta, jonka jälkeen Mika päästettiin vauhtiin. Mika kertoi taustastaan ja valotti osallistujille päivän ohjelmaa. Mika toi esille Jaana Utin ajatuksen siitä, että OIVAn yritykset ottaisivat vastuuta seminaarin myynnistä provisiopalkkiota vastaan. Leila oli sitä mieltä, että hyvästä ideasta huolimatta hän kokee seminaarin myymisen omille asiakkailleen lähes mahdottomana. Mika korosti, että seminaari on mahdollisuus alueelliseen brändäämiseen ja OIVAyritysten näkymiseen osana ohjelmaa. Mika esitteli työryhmän ideoimat teemat ja herätteli osallistujia kommentoimaan, miltä teemat vaikuttavat. Esa oli sitä mieltä, että yläteema slow life ja kulttuuri vaikuttavat mielenkiintoisilta, mutta miten sisältöaiheet saadaan linkitettyä yläteemaan? Oltiin sitä mieltä, että palveluiden käyttäminen ei välttämättä ole paras tapa kohdella seminaarivieraita. Mika korostaa, että tuotetestauksen tulisi aina tapahtua oikeassa tilanteessa eikä niin sanotussa koetilanteessa. Aikatauluun tulee kiinnittää yrittäjien mielestä erityistä huomiota, ettei retkikohteissa kulkeminen mene juoksemiseksi ja kiirehtimiseksi. Lisäksi vuodenaika on sellainen, joka on esimerkiksi kesäkohteissa otettava huomioon. Voisiko OIVA olla mukana yleisellä tasolla seminaarissa esim. ständillä, jossa yritykset voisivat jakaa esitteitään. Oheistuotteet matkailukentässä. Raija esitti ajatuksen Häme-tuotteesta, joita esimerkiksi venäläiset voisivat ostaa tuliaisiksi. Entäpä, miten mökkiyrittäjät voivat esitellä palveluitaan seminaarivieraille, kun eivät he voi testata yöpymistä?

23 Nyt päästäänkin minun lempiaiheeseeni eli tuotekehitykseen, huudahtaa Mika. Suomessa majoitusyrittäjät myyvät seiniä. Mutta miettikääpä, mitä lomalle tulevat asiakkaat oikeasti hakevat, kun he tulevat mökkilomalle, kysyy Mika? Kyllä arjen kiireistä irrottautuva asiakas haluaa seinien lisäksi myös jotain ohjelmaa ja muita palveluita. Pointtina on kuitenkin ennen kaikkea se, että pitää pyrkiä erilaistumaan ja tuotteistamaan ne omat kilpailuvaltit. Matkailuseminaarista siirrytään yrityskohtaiseen keskusteluun. Mika lähti keskustelussa yrittäjien kanssa liikkeelle strategiakartan pohjalta. Mika kertasi strategiakartasta yritystoiminnan mission, vision, arvot ja toimintaympäristön ulkoiset tekijät eli muutokset tuulet. Eli tänään minun tehtävänä on toimia teidän sparraajana, sillä te tunnette yritystoimintanne kaikkein parhaiten, toteaa Mika. Leila aloittaa rohkeasti ensimmäisenä. Meillä Inkalan Kartanossa on tavoitteena tarjota aitoa palvelua. Hyvä, että olet ottanut talouskehityksen mukaan strategiakarttaan, toteaa Mika. Myös asiakaskunnan hajottaminen on sellainen juttu, jota kannattaa tehdä. Eli ei keskitytä pelkästään esimerkiksi kokousasiakkaisiin, sillä silloin ollaan helposti heikoilla jäillä. Hienoa on myös, että olette päättäneet viedä Inkalan Kartanon sosiaaliseen mediaan. Mutta muistattehan, että kun esimerkiksi facebookkiin mennään, niin siellä on silloin myös aktiivisesti oltava. Eli vastattava ihmisten kysymyksiin ja oltava muullakin tavoin aktiivinen ja vuorovaikutteinen. Sillä ensisijaisesti sen on tiedonvälityskanava tässä tapauksessa. Mutta on kuitenkin muistettava, että tämä sosiaalinen media toimii kaiken muun markkinointiviestinnän rinnalla eli sen on toimittava linjassa muun viestinnän kanssa, toteaa Mika. Facebookin ja kotisivujen välillä suurin ero on ehkä siinä, että sosiaalisen median kautta haetaan niitä konkreettisia asiakaskontakteja fanien ja muiden tykkääjien kautta. Ja Facebookin kautta on mahdollista kommunikoida asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa suoraan. Tuija kertoo Aulangon Lomakylän strategisista valinnoista seuraavaksi. Pääasiakasryhmänä meillä on lapsiperheet ja yhdistykset ja erityisryhmät kuten koiraharrastajat. Erityisesti tällaisissa eritysryhmien tavoittelussa mm. facebook on tehokas väline. Toimintaamme ohjaavista arvoista mainitsisin rehellisyyden, avoimuuden ja ystävällisyyden. Tällä alalla pitää se hymy löytyä. Mika toi esille sosiaalisen median, B Кοнтакте, joka on niin sanottu venäläisten facebook ( Perustimme sinne ryhmän Shop in Finland, josta löytyy eri alueiden ostospalvelut. Eli tämän halusin tuoda esimerkkinä juuri erityisryhmille viestimisestä, Mika sanoo. Eli mietitään oikeasti, mitä tietyt asiakasryhmät haluavat ja mitä he oikeasti tulevat meiltä hakemaan. Tässä esimerkkitapauksessa se on juuri ostosten tekeminen. Kotisivuille voisi esimerkiksi venäjänkielisille sivuversioille lisätä esimerkiksi erikseen Hämeen seudun ostosmahdollisuudet. Mutta tässä juuri mietittävä sitä, että räätälöidään erikseen asiakasryhmien tarpeita vastaavaksi eli englantilaisille tai saksalaisille ei voida puhua saunasta samalla tavalla kuin suomalaisille asiakkaille tai toisinpäin. Se ei vain toimi. Artemis City Span asiakaskunta koostuu pääasiassa naisista, eri-ikäisistä naisista. Sitten minulla on siinä lisäksi myös koulutusta ja samoissa tiloissa toimiva maahantuontiyritys sekä tuotteiden myyntiä, kertoo Raija. Oletko tehnyt yhteistyötä muiden toimialojen toimijoiden kanssa, tiedustelee Mika? Juuri siksi olen lähtenytkin mukaan OIVAan eli joitain yhteistyökuvioita on jo kehiteltykin muiden toimijoiden kanssa.

24 Teillä kaikille näyttää olevan paljon ideoita päässä, mutta nyt korostan, että kirjoittakaa ne asiat ylös paperille, sillä vasta sitten ne ovat jotain. Eli kirjatkaa näitä pieniäkin ajatuksia ja ideoita paperille heti kun ne tulevat päähän, korostaa Mika. Ja kun ne ovat paperilla, niin niitä on siitä myös helpompi lähteä jalostamaan ja kehittelemään. Elämysteollisuudessa on vaarana myös se, että kun sitä tarjotaan yleisesti kaikkialla, niin siitä tulee massatuotantoa ja se elämystuote palautuu takaisin hyödykkeeksi. Tällöin on mietittävä, että miten pitkään voimme näitä elämyksiä asiakkaille tuottaa. Erjan lähtee liikkeelle yrityksensä arvoista, joista tärkein on rehellisyys. Eli esimerkiksi kerromme kaikille asiakkaille rehellisesti jo etukäteen vieressä sijaitsevasta moottoritiestä. On hyvä, että kerrotte asiasta rehellisesti, mutta hirveän suurta numeroa siitä ei kannata tehdä, neuvoo Mika. Rauhallisuus tarkoittaa muutakin kuin äänettömyyttä. Tulevaisuuden tavoitteenamme on saada lisää ulkomaalaisia asiakkaita. Tässä kohtaa kannattaa juuri miettiä niitä kaikkia oheispalveluita eli niitä syitä, miksi heidän kannattaa matkustaa, toteaa Mika. Omatoimisuuden edistäminen on se juttu varmasti mökkiasiakkaiden keskuudessa eli tuodaan esille asioita, joita he voivat itse tehdä. Eli esimerkiksi juuri tuo mainitsemasi ostosvinkit venäläisille on todella hyvä idea, toteaa Mika. Kokemus osoittaa, että mökeille tulevat matkustajat eivät ole välttämättä halukkaita ostamaan ulkopuolisia ohjelmapalveluja, vaan haluavat tehdä juttuja itse omassa porukassa. Mika toi esille tässä välissä elämysten tuotantomallin. Esimerkkinä kahvi eli alkutuotteen eli kahvipavun ja elämystuotteen eli nokipannukahvin nauttiminen luonnossa ero näkyy sekä hinnassa että asiakaskohderyhmässä. En pysty 100-prosenttisesti panostamaan yritystoimintaan, sillä on olemassa myös muuta yritystoimintaa, joka työllistää, toteaa Juha-Pekka. Lisäksi asun 20 kilometrin päässä majoituskohteista. Visio on tarjota omatoimisia luontoelämyksiä laadukkaissa puitteissa. Tulevaisuuden tavoitteena on muodostaa kanta-asiakkuuksia. Eli asiakasrekisterin rakentaminen on minulla ehdottomasti haasteen ja kehityksen paikka, jota tulisi todella viedä ajatuksena eteenpäin. Kohderyhmänä ovat pääasiassa perheet ja pariskunnat. Ja tämä on tietoinen valinta. Palautteen kautta on tullut tunne, että asiakkaille ja varsinkin kanta-asiakkaille meillä vietetty loma on yksi vuoden tärkeimpiä juttuja. Ja siihen pyrinkin eli kun asiakkaat kuulevat sana Renkaloma, niin heille tulee heti hyvän olon tunne. Olen rakentanut mökkien oheen pienimuotoisia oheistoimintoja kuten luontopolkuja, pitkospuita ja laavuja. Nämä