Yrityksen johtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa Kertomus toisesta ydinkokonaisuudesta

Transkriptio

1 Yrityksen johtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa Kertomus toisesta ydinkokonaisuudesta Kertomuksen laatija: Laura Leskinen

2 Yrityksen johtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelman toisen ydinkokonaisuuden luentopäivät järjestettiin Hämeenlinnan seudun osalta Wuolteen Kartanossa Ensimmäisen luentopäivän kouluttajana toimi Jaana Utti ja toisen päivän Karl-Erik Michelsen. Jaana johdatteli yrittäjät Strategisen johtamisen maailmaan ja pohtimaan mitä on strateginen johtaminen ja miten tehdään tietoisia strategisia valintoja? Entä millaista on strateginen ajattelu arkityötä tehtäessä? Toisena luentopäivänä syvennyttiin Kallen johdolla pohtimaan miten toimintaa johdetaan tehokkaasti? Kalle haastoi yrittäjät myös pohtimaan miksi toiminnan johtaminen on välttämätöntä, vaikka yrittäjä johtaisi vain itseään? Päivän aikana pohdittiin myös miten verkostossa voimaannutaan ja saadaan aikaan todellista toimintaa? Yrittäjät saivat myös kuulla, millaisia välineitä strategisella johtajalla on käytettävissä? Ydinkokonaisuuden työpajapäivät järjestettiin Hauhon Härkälinnassa sekä Ravintola Tulinummessa Rengossa Työpajapäivät veti Mirja Borgström. Työpajapäivissä työstettiin yritysten strategiakarttoja osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Työpajaosuuteen sisältyi olennaisena osana myöskin yrityskohtaisten tuloskorttien laadinta strategisen johtamisen välineeksi. Ensimmäisen ydinkokonaisuuden viimeiset koulutuspäivät eli purkupäivät järjestettiin Hämeenlinnan seudulla Aulangon Lomakylässä sekä 4.5. Vihavuoden Koskikahvilassa Hauholla. Tämä kertomus vie teidät takaisin näihin antoisiin koulutuspäiviin. Terveisin, OIVA-tiimi Tomi, Laura ja Mari

3 Luentopäivä Wuolteen Kartano Osallistujat Maanantai Jaakko Pouttu, Leppäniemen Hirsihuvilat Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Leena Sivén, Tasolounas Ky Marianne Niiranen, Alvettulan Kyläkauppa Leena Haavisto, Hauhon Iloranta Mikko Haavisto, Hauhon Iloranta Outi Savolainen, Eräpalvelut Savolainen Sari Taivassalo, Six Dimensions Tiina Hiidenkari, Iso-Hiiden Kartano Pirjo Laurila, Alikartanon Retulansaaren lomamökit Elise Anttinen, Hunajakoto Harri Maula, Maulan Maatilamatkailu Mona Iso-Mustajärvi, Voilá Ky Paavo Pönni, Voilá Ky Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Heikki Iivonen, Tervakosken Tervaniemi Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi Enni Aalto, Tervakosken Tervaniemi Erja Laine, Kriipin Lomamökit Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Marja-Liisa Jäntti, Ravintola Turengin Asema Tiistai Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Leena Sivén, Tasolounas Ky Marianne Niiranen, Alvettulan Kyläkauppa Leena Haavisto, Hauhon Iloranta Mikko Haavisto, Hauhon Iloranta Outi Savolainen, Eräpalvelut Savolainen Sari Taivassalo, Six Dimensions Riitta Tarvainen, Hovinkartanon Taidekeskus Tiina Hiidenkari, Iso-Hiiden Kartano Pirjo Laurila, Alikartanon Retulansaaren lomamökit Elise Anttinen, Hunajakoto Harri Maula, Maulan Maatilamatkailu Mona Iso-Mustajärvi, Voilá Ky Paavo Pönni, Voilá Ky Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Heikki Iivonen, Tervakosken Tervaniemi Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi Enni Aalto, Tervakosken Tervaniemi Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Kristiina Jokinen, Rengon Pitopalvelu Oy Erja Laine, Kriipin Lomamökit Raija Griessler, Artemis City Spa

4 Luentopäivä Wuolteen Kartano Jaana ja Tomi toivottivat kaikki tervetulleiksi koulutusohjelma toisen ydinkokonaisuuden luentopäiviin. Jaana kertoili hieman mistä toisessa ydinkokonaisuudessa on kyse ja muistutti, että tänään käydään läpi tehtyjä kirjatehtäviä, jonka jälkeen kirjat myöskin vaihtavat omistajaansa. Jaana haastoi yrittäjät miettimään, mitä on strateginen johtaminen? Sitä, että suunnitellaan tulevaa; ajatus on strategisella johtajalla tulevaisuudessa. Nähdään mahdollisuuksia ja voimavaroja -ei niinkään uhkia ja esteitä. Strategiselta johtajalta vaaditaan sinnikkyyttä; tehdään asioita määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Strateginen johtaminen vaatii myös uskallusta tehdä valintoja ja erilaistua - olla muista erottuva riskinottaja. Strategisessa johtamisessa voidaan nähdä erilaisia näkökulmia, joista yritystä johdetaan kokonaivaltaisesti. Yrityksen strateginen johtaminen tapahtuu ensinnäkin asiakkaan näkökulmasta ja segmentoiden. Toiseksi on kyettävä huomioimaan myös henkilöstön näkökulma; millainen työpaikka? mitkä ovat resurssit? Kolmanneksi strtaegisessa johtamisessa on kyse prosessien näkökulman huomioimisesta; mitä tuotetaan? miten tuotetaan? miten kehitetään? Neljäntenä strateginen johtaminen vaatii talouden ja menestymisen näkökulman huomioimista; käyttöaste? kate? kysyntä ja sen seuraaminen. Koko ajan strategisen johtamisen ympärillä vaikuttaa ympäröivä maailma ja sen muutoksen tuulet, esim. slowlife-elämäntyyli, kotimaanmatkailun kasvu, asiakastottumusten muutos, asiakasrakenteen muutos, viestinnän ja vuorovaikutuksen teknologian muutos Kirjatehtävien läpikäyminen aloitettiin Ilorannan Leena Haaviston lukemasta kirjasta, joka oli Myönteinen ei. Kun ihminen sanoo ei, niin sitä pitää kunnioittaa. Oli sitten kyse asiakkaasta, yhteistyökumppanista tai ystävästä. Tämä oli ehkäpä se, joka jäi päällimmäisenä kirjasta mieleen, toteaa Leena. Kirja jaettiin eteenpäin seuraavalle oivalaiselle eli Juha-Pekka Honkasaarelle. Juha-Pekan kirja oli Onnistu muutoksessa, joka Juha-Pekan mielestä sopisi sellaiselle yrittäjälle, jolla on alaisia, mutta soveltaen tämä kirja antaa varmasti jokaiselle jotain, sillä koko ajanhan me olemme ja ympäristömme on muutoksessa. Juha-Pekan kirja ojennettiin jatkojalostettavaksi Outi Raehalmeelle. Outin kirja Menestys ja moraali, sopii erityisesti niille, joiden suurin inhokki on Jari Sarasvuo. Outin kirja jaettiin jalostettavaksi Sari Taivassalolle. Sarin kirja oli Slow - hidas elämä. Missään nimessä ei pidä elää menneisyydessä tai tulevaisuudessa vaan nimenomaan tässä hetkessä. Silloin löydät ne oikeat ratkaisut, kertaa Sari kirjasta päällimmäisenä mieleen jääneitä ajatuksia. Sarin kirja jaettiin eteenpäin Kalle Wegeliukselle. Kallen kirjan, Voittaja on yksin, tapahtumaympäristö sijoittuu elokuva-alaan ja superjulkkisten älyttömään maailmaan. Siellä tavoitellaan kaikkea sellaista, mitä ei tarvita, mutta kuvitellaan tarvittavan. Kallen mielestä kirjan voi lukea herättävänä teoksena. Kallen kirja lainattiin eteenpäin jalostettavaksi Marja-Liisa Jäntille.

5 Missiosta kohti visiota kulkee polku, jota pitkin meidän tulee kulkea. Polun varrella meitä ohjaavat reimarit eli arvot, mutta myös muutoksen tuulet koettelevat - joko vasta- tai myötätuulina. Asiakashyöty Henkinen kasvu Tuloksellisuus Visio - Ajatus siitä, mitä me halutaan, että yrityksestämme sanotaan muutaman vuoden kuluttua; asiakas, henkilöstö, talous ja prosessi ja lisäksi vielä palvelutuote näkökulma. Nämä kaikki neljä näkökulmaa tulisi olla kirkkaina selvillä omassa tähdessä. Kuitenkin siten, että nämä kaikki neljä näkökulmaa muodostavat eheän kokonaisuuden. Missio - Suuri tehtävä. Mitkä ovat teidän yritysten missiot, kysyy Jaana. Tarjota ihmisille tilapäiskoti, kun omassa kodissa ei voi asua, vastaa Outi. Halu auttaa ihmisiä voimaan hyvin, vastaa Raija Griessler. Peruspalvelut lähellä, pohtii Marianne omaa missiotaan. Jaanan mielestä se voisi olla kuitenkin paljon enemmänkin, esimerkiksi elämysten tarjoaminen. Muutosten tuulet. Tarkastellaan millaisia uhkia ja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat omalle toiminnalle, muistuttaa Jaana. Mitkä ovat meidän keskeiset vahvuudet, jotka tekevät meistä kilpailukykyisen? Entäpä mitkä ovat meidän arvot eli reimarit, jotka ohjaavat meitä toimintamme taustatekijöinä. Strategiseen ajatteluun kuluu ehdottomasti se, että arvoja pohditaan ja ne määritellään rehellisesti. Nämä on mun mielestä hirmu hyvät arvot, nämä on erittäin rehelliset arvot, toteaa Jaana. Ja näistä muodostuu sitten kehä, jossa kaikki arvot tukevat toisiaan ja ne muodostavat jatkumon. Ja juuri tämä tuloksellisuus täytyy osata hyväksyä arvotason asiaksi. Päätoiminen yrittäjä ei voi olla yrittäjä, jollei hänen arvoihinsa kuulu tuloksellisuus. Jatketaan kirjatehtävien parissa. Enni Aallon kirja on Riittää jo - Irti maailmasta, jossa kaikkea on ihan liikaa. Tämä oli enemmänkin elämäntapakirja kuin liiketoiminnan opus, toteaa Enni. Kirjan otsikkokin jo aika hyvin kertoo sisällön ytimen. Ennin kirja annettiin edelleen Jaakko Poutulle. Jaakon kirja annettiin Monalle jatkojalostettavaksi. Mona Iso-Mustajärven kirja oli Heikki Peltolan Hikeä ja hurmosta - hyvä työ tekee hyvää. Mona kertoi kirjan antaneen hyviä perusneuvoja yrityksen menestykseen. Monan kirja annettiin eteenpäin Harrille. Harri oli saanut luettavakseen Jaana Utin kirjoittaman kirjan Kiihdytyksiä omenapuutarhassa. Harrin kirja luovutetaan Outille ja Outin kirja vastaavasti Mikolle. Mikko Haavisto tiivistää kirjansa sanoman positiiviseen suhtautumiseen asioihin sekä itsensä kanssa sinuiksi tulemiseen. Kun olet sinut itsesi kanssa, niin tällöin myös ympäristösi suhteutuu sinuun positiivisesti, tiivistää Mikko. Seuraavaksi tehdään pieni arvotehtävä, sanoo Jaana. Eli kirjoittakaa tyhjälle paperille yrityksenne arvot keskusteltuanne niistä pareittain.

6 Kahvitauon jälkeen Jaana selvitti osallistujille hieman tuloskortin ajatusta. Tasapainotettu tuloskortti on jaettu neljään näkökulmaan; asiakkaat, prosessit/palvelutuotteet, henkilöstö ja talousmenestyminen. Jokaiseen näkökulmaan määritellään visiot eli talouskohtaan voidaan merkitä visioksi esim. Suomen kannattavin. Mitkä ovat ne asiat, joissa on onnistuttava, jotta tämä visio toteutuu. Kun onnistun määrittelemissäni kolmessa kohdassa, niin silloin on visio on totta. Ja tämä pätee kaikkiin neljään näkökulmaan Hunajakoto. Mikä on suurin toimintaympäristössä oleva muutos, joka vaikuttaa toimintaasi, kysyy Jaana? Hunajakodon viereen rakennetaan etanolitehdasta, joten se jää nähtäväksi, että miten se meidän toimintaan vaikuttaa tulevaisuudessa. Äärettömän tärkeää on, että teette tasapainotetun tuloskortin aina huoneessa, jossa on ikkuna. Näin ollen voitte aina aika ajoin tarkistaa lentääkö mummoja taivaalla, muistuttaa Jaana. Sitten otetaan seuraavaksi taas yksi kirja. Pirjo Laurilan kirja siirrettiin jatkojalostettavaksi Paavo Pönnille. Paavon kirja oli Life Management - Hallitse itse elämääsi lainattiin Leena Sivénille, jonka kirja oli Työ ja elämä. Leenan kirja jaettiin jalostettavaksi Heikki Iivoselle. Heikin kirja oli Lokki Joonatan, josta Heikille oli jäänyt päällimmäisenä mieleen ajatus siitä, että täytyy olla tosi innostunut omasta asiastaan ja siitä, mitä tekee. Heikin kirja annettiin eteenpäin Virpi Voutilaiselle. Virpin kirja on Johtajan parempi elämä. Virpin kirja lainattiin jalostettavaksi Elise Anttiselle. Elisen kirja oli Paolo Coelhon Pyhiinvaellus. Hidasta tahtia, elä tässä hetkessä. Älä hamuile liikaa tulevaisuuteen, vaikka katsoisitkin huomiseen. Ei pidä pelätä hyvää taistelua, vaan pyritään oppimaan vastoinkäymisistä, kertaa Elise kirjan opetuksia. Sitten katsotaan vielä niiden kolmen yrittäjän kotisivut, joiden kotisivuja ei ole vielä katsottu, toteaa Jaana ennen päivän päättymistä. Eli Artemis City Span, Iso- Hiiden Kartanon ja Hunajakodon. Ei ole kovin asiakaslähtöisesti ilmaistu tuo Hunajakoto tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön pienimuotoiselle majoitustoiminnalle. Tämä on hieman tuotantolähtöisesti ilmaistu, toteaa Jaana. Mieti, että mitä te oikeasti tarjoatte asiakkaille eli te tarjoatte, majoitusta, kokoustiloja sekä saunan vuokrausta. Tuota kokousten yhteydessä olevaa sanaa pienryhmätoiminta voisi miettiä uudelleen. Se antaa jotenkin epämääräisen kuvan. Näiden kolmen palvelun tulisi näkyä heti etusivulla. Mieti, että mitä ihmiset voivat Hunajakodossa tehdä, esim. pienryhmä. He voivat kokoustaa, saunoa ja yöpyä. Eli yläpalkissa voisi olla jokaiselle palveltuotteelle omat osiot. Nyt sinulla on esim. kissat ylemmällä tasolla kuin itse ydinpalvelut. On tosi kiva, että kissat ovat siellä mukana, mutta ne voisivat olla enemmän sivussa. Sulla on todella hyvät kuvat täällä sivuilla, mutta tekstit ovat vähän tökeröt, toteaa Jaana. Hirmu ihania kuvia. Toki tuolla Sauna-alasivulla on kiva teksti. tällaista lisää muillekin alasivuille. Todella hyvät elementit, mutta mieti vielä, miten saat tuota asiakaslähtöisyyttä tuotua enemmän esille kautta linjan. Eli kiinnitä

7 huomiota rakenteeseen ja tekstiin. Ryhmittele asiakkaasi muutamaan ryhmään ja rakenna sivut näille asiakasryhmille. Kiinnitä tekstissä myös huomiota puhuvaan persoonaan. Seuraavaksi katsotaan Iso-Hiiden Kartanon kotisivut. Mitä olette mieltä etusivusta? Tulee vähän työleiri mieleen, toteaa Raija. Mieluummin lähikuva poimijasta, jossa tuuhea, mansikoita pursuava pensas ja kori vieressä, joka on pullollaan mansikoita. Luentopäivä Wuolteen Kartano Toisen luentopäivän aamu aloitettiin Kalle Michelsenin johdolla. Kalle johdatteli osallistujat heti ensimmäisenä Tony Dunderfeltin henkilökemian testin pariin, jossa yrittäjiä pyydettiin valitsemaan annetusta listasta seitsemän itseään parhaiten kuvaavaa ominaisuutta. Listalta löytyi yhteensä 24 erilaista ominaisuutta, joista oli mahdollista valita itseensä parhaiten sopivat adjektiivit. Tämän jälkeen Kalle pyysi yrittäjiä sijoittamaan itsensä alla näkyvään nelikenttään valitsemiensa ominaisuuksien perusteella. EKSTROVERTTI (ulospäin suuntautunut) Ajankohtaista osiossa ei kyllä ole ajankohtaista se, että ilmoitetaan joulukuusimyynnistä. Jos haluat pitää sivuilla menneitä tapahtumia, niin silloin ne on otsikoitava muulla tavalla, esim. Talvella 2010 tapahtunutta jne. Eli jos on ajankohtaista-osio, niin silloin siellä on todella oltava jotain ajankohtaista. VOIMAKAS- TAHTOINEN (Painotus asioihin) energinen aloitteentekijä huomion keskipiste rohkea voimakastahtoinen suorasanainen harkitseva perusteellinen analysoiva luotettava looginen pohdiskeleva sosiaalinen spontaani idearikas optimistinen eläytymiskykyinen tunteikas hyväntahtoinen tasapainoinen ystävällinen lämmin sympaattinen rauhallinen HYVÄN- TAHTOINEN (Painotus ihmisiin) Kuvat ovat liian pieniä. Ja onko yhtään oikean mansikan kuvaa, kysyy Raija. Enemmän lähikuvia ja sellaisia, että ne ovat asiakkaan näkökulmasta kuvattuja, neuvoo Jaana. Navigointia voisi miettiä uudelleen. Eli palvelut ovat melko piilossa Etusivulle - linkin takana. Jaana kiittää osallistujia päivästä ja toivottaa kaikille mukavaa kotimatkaa! Huomenna jatketaan johtamisteemalla Kallen johdolla, joka sparraa oivalaisia strategisen johtajan maailmaan. Sininen tyyppi + Ajattelija + Tyylikäs siniverinen + Täydellinen ihminen + Herra Harkinta - Hiljainen Hissukka - Besserwisser - Ujo - Ahdistunut INTROVERTTI (sisäänpäin suuntautunut) Sininen arvostaa: - Asiallista keskustelutaitoa, yhteistyökykyä - Arvostelukykyä, suoruutta loukkaamatta toista - Luotettavuutta (aitoa läsnäoloa)

8 - Suunnitelmallisuutta, pitkän välin - Tavoitteellisuutta - Henkisyyttä Sinistä ärsyttää: - hyökkäävyys, tilanteen dominointi - kierous, epärehellisyys - hätäisyys, hössötys, turha leukojen loksotus - vastuuntunnottomuus, itsekkyys - pinnallisuus, kesken jääneet asiat Punainen tyyppi + Johtaja + Innoittaja + Vetojuhta - Jyrääjä - Pomottaja - Äkkiväärä - Tyranni Punainen arvostaa: - rehellisyyttä ja luotettavuutta (sopimukset pitävät) - sujuvaa järjestelmällisyyttä - uudistushalua, oma-aloitteisuutta - energisyyttä, tekemistä eikä jahkailua - oikeudenmukaisuutta Punaista ärsyttää: - turha pohtiminen, jaarittelu, päättämättömyys - ahneus, itsekkyys - velttous, kaavoihin juuttuminen - pessimismi, huumorintajuttomuus - särmättömyys Keltainen tyyppi + Esiintyjä + PR-ihminen + Sovittelija + Auttaja - Touhu - Hössö - Kevytkenkäinen sulosuu Keltainen arvostaa: - Empaattisuutta, ystävällisyyttä, inhimillisyyttä - Avarakatseisuutta, erilaisuuden hyväksyntää - Luontevuutta, spontaaniutta - Luovuutta, mielikuvitusta, dramatiikan tajua - Luotettavuutta (=kokemusten jakamista) Keltaista ärsyttää: - teeskentely, teennäisyys, mielistely - niuhottaminen, komenteleminen - velttous, saamattomuus, uusavuttomuus - välinpitämättömyys - omanedun tavoittelu Vihreä tyyppi + Diplomaatti + Kuuntelija + Äiti + Hyvä Henki - Nynny - Saamaton Löysäilijä - Hälläväliä-tyyppi Vihreä arvostaa: - avoimuutta, rehellisyyttä - myönteisyyttä, huumorintajua -luotettavuutta (vakaata vastuuntuntoa) - tasa-arvoisuutta, loukkaamattomuutta - asiallisuutta, aitoutta Vihreää ärsyttää: - jyrääminen, toisen hyväksikäyttö - ylimielisyys, kaikkitietävät päällepäsmärit - epäoikeudenmukaisuus, epärehellisyys - liika uteliaisuus, hössötys, keskeyttäminen - leimaaminen, kuppikunnat Erilaiset tyypit kohtaavat, mikä neuvoksi? Neljä hyvää tavoitetta - miten itse haluat itseäsi kohdeltavan: 1. Kuulluksi tuleminen 2. Kunnioitus 3. Voimavarojen tukeminen 4. Tahto yhteistyöhön Nämä edellyttää ihmistyyppien tuntemusta, jonka jälkeen erilaisia ihmistyyppejä, heidän voimavarojaan ja ominaisuuksiaan voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla kunnioittaen ja kuunnellen. Kalle esittää kuusi yhteistyötä hankaloittavaa myyttiä: 1. Hyvä yhteistyö on sellainen, jossa ei ole ristiriitoja. Kalle varoittaa erityisesti sinisiä ja

9 vireitä ihmisiä tästä onnellisuusmyytistä. Tämä myytti on erittäin vaarallinen, mikäli siihen uskoo. Työ ei aina voi olla hauskaa, sillä se on täynnä rutiineja ja velvollisuuksia, mitkä ei aina voi tuntua hauskalta. Työ ei voi koko ajan olla koko ajan hauskaa. 2. Kaikkien pitäisi toimia kuin aikuiset ja pitää lapselliset tunteensa sisällään. Onko teistä tämä niin sanottu aikuisuuden myytti oikea, kysyy Kalle? Raija kertoo, että hän on huomannut, että itkeminenkin on sallittua, mutta vihan ja raivon tunteita ei ole sallittua näyttää ulospäin. 3. Minä en aiheuta vaikeuksia, olen toiminut juuri kuten pitääkin. Tämä niin sanottu viattomuuden myytti on virheellinen siinä mielessä, että johtaja on se, joka kantaa aina viime kädessä vastuun. Alaiset eivät sitä tee ja tämä täytyy tiedostaa. Myös anteeksipyytämisen taito on äärimmäisen vaikeaa, muistuttaa Kalle. 4. Vaikeudet ja ristiriidat tulevat vain pahemmiksi jos niitä lähtee selvittämään. 5. En voi tehdä mitään, jos en ole saanut ihmissuhdekoulutusta. Tämä niin sanottu asiantuntijamyytti juontaa juurensa historiasta, jota hallitsi ajatusmaailma, että ei tehdä mitään, mikä ei kuulu oman koulutuksen piiriin. 6. Ihmiset eivät koskaan muutu eli myytti muuttumattomuudesta. Kallen mukaan on syytä kokeilla myös esimerkiksi selän takana kehumista, 3H:n menetelmää eli Harjoittele vaikeita tilanteita, ota ne Haasteena ja käytä Huumoria. Myös aikalisän ottaminen on usein hyvä vaihtoehto. Tänä päivänä kaikki pyörii ihmissuhteiden ympärillä. Välillä tuntuu, että ihmiset ovat täysin unohtaneet sen, miksi töihin tullaan, eli että sinne tullaan tekemään töitä, pohtii Kalle. Lounaan jälkeen Kalle pyysi samanvärisiä ryhmittymään saman pöydän ympärille eli punaiset, siniset, vihreät ja keltaiset muodostivat omat ryhmänsä. Ryhmien tehtävänä oli keskenään pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin tai väittämiin. Tilan täytti puheensorina kun ryhmät syventyivät pohtimaan johtajaan ja johtamiseen liittyviä odotuksia. Tämän jälkeen Kalle pyysi ryhmiä vielä miettimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuka tai ketkä ryhmästä johtivat keskustelua? 2. Miten päätökset syntyivät? 3. Kuka kuunteli ja ketä? Punaisten ryhmä Heikki ja Raija johtivat keskustelua, mutta päätökset tehtiin yksimielisesti yhdessä. Kaikki kuuntelivat kaikkia. Teidän työskentelyänne seuratessa tuli esille selkeästi punaisille tyypillinen järjestelmällisyys ja johdonmukainen eteneminen päätöksestä seuraavaan. Huomasi selvästi, että teidän oli helppo työskennellä samanlaistenne seurassa. Punaista johtamista leimaa selvästi voima, tahto ja selkeät tavoitteet, toteaa Kalle. Sinisten ryhmä Elise johti keskustelua ja päätökset tehtiin yhdessä. Keskustelussa yksi oli aina äänessä ja muut kuuntelivat. Teidän työskentelyänne leimasi harmonia ja rauha, mikä on hyvin tyypillistä sinisille tyypeille. Sinistä

10 johtamista leimaa harkitsevaisuus ja se, että toisten mielipiteille annetaan tilaa. Keltaisten ryhmä Selkeää johtajaa ei ollut, vaan kaikki toivat julki omia mielipiteitään. Myöskään yhteisiä päätöksiä ei syntynyt, vaan jokainen kirjasi ylös omia ajatuksiaan itsenäisesti. Teitä selkeästi leimasi työskentelyssänne keltaisille tyypillinen yksilöllisyyden arvostus, mutta toisaalta se, että annatte tilaa myös muiden ajatuksille ja näkemyksille. Vihreiden ryhmä Kukaan ei noussut esiin keskusten johtajana, mutta Leila kirjasi ylös kaikki päätökset. Keskusteluamme häiritsi ehkä hieman se, että ryhmämme oli niin suuri ja pöytä niin suuri, ettei toisella puolella olevien puhetta täysin kuullut, totesi Leila. Miten olisitte halunneet istua, kysyi Kalle? Olisimme halunneet oman huoneen, vastasi Leila. Työskentelyänne seuratessa sivusta, tuli selkeästi esille luova päätöksentekoprosessi, jossa kysymykseen ja ehdotukseen heitetään aina uusi mielipide tai näkökulma. Tämä tekee prosessista ikään kuin jatkumon, jossa sille ei aseteta selkeitä rajoja ja välttämättä päätöksiä ei ole edes tarkoitus syntyä, toteaa Kalle. Johtaminen tapahtuu ihmissuhdeviidakossa. Tämä on ihmisbusinesta. On oltava yksi johtaja, mutten homma ei pelitä. Miten liiketoimintaa voi kehittää ihmisten kanssa? Pitää olla jokin juttu, millä sitä kehittämistä lähdetään tekemään. On mietittävä mikä on se oikea tapa lähestyä, johtajan on oltava se kameleontti - ei työntekijän. Meillä Terveniemessä on muodostettu johtoryhmä, joka pohtii päätöksiä yhdessä. Eli tällä tavoin haluan osallistaa avainhenkilöitä mukaan päätöksentekoon, toteaa Heikki. Aivan fantastista, toimitte kaikki täysin oppikirjojen oppien mukaan, toteaa Kalle hymyssä suin. Tietoon perustuva johtaminen on suositeltavaa. Se vaatii johtajalta paljon työtä, mutta työntekijät on helpompi saada sitoutettua päätöksiin kun ne perustuvat tietoon eikä mutu-tuntumaan. Yksikään johtaja ei pärjää ilman ammattitaitoa, ei voi olla johtajaa vailla substanssiosaamista. Se on yksinkertaisesti vain mahdoton yhtälö, toteaa Kalle. Osallistamalla työntekijät mukaan päätöksen tekoon, vahvistetaan motivaatiota ja kirkastetaan visiota. Ilman osallistamista on mahdotonta olettaa, että työntekijät sitoutuisivat yhteiseen päämäärään samalla

11 tavoin kuin työntekijät, joilla on tunne, että he ovat yhdessä olleet rakentamassa tavoitteita ja yhteistä tulevaisuutta. Kuina moni jakaa vastuuta päätöksen teossa ja esimerkiksi päätöksen valmistelussa, kysyy Kalle. Viittaukset tulevat yksinomaan vihreästä ryhmästä. Hyvin menevät vastaukset värityyppien mukaan, hymyilee Kalle. Punaiset ovat usein innokkaita ideageneraattoreita, jotka pursuavat erilaisia ideoita, sanoo Kalle. Leena toteaa, että hän on juuri tällainen, mutta usein hän jo itsekin idean esitettyään toteaa, ettei se nyt ehkä ihan käytännössä välttämättä toimikaan. Siinä vaiheessa kun siniseltä tyypiltä tulee jokin idea ulos, niin se on niin tarkkaan mietitty, analysoitu ja punnittu, että se usein myös pistetään menemään läpi, tuumaa Paavo. Vihreät: Keskustelevia ja pohdiskelevia, enemmän tarvittaisiin jämäkkyyttä ja rohkeutta puuttua epäkohtiin. Vihreän johtajan kuva on mukava, kiva ja ystävällinen. On tärkeää, ettei ripustauduta näihin ennakkoodotuksiin, toteaa Kalle. Keltaiset: Meillä ei oikein ollut yhteisiä päätöksiä siitä, millaisia odotuksia, mutta mulla lukee täällä omassa paperissa, että kokonaisuus hallussa, ongelman ratkaisija. Usein ihmisillä voi olla täysin toisenlaisia odotuksia, kuin mitä johtaja itse ajattelee, että häneltä odotetaan. Siniset: Me ajattelimme, että meiltä odotetaan johtajana tukea, rohkaisua, ymmärrystä ja auttamista. Tällainen johtaja johtaa takaa, on ikään kuin taustatukija, toteaa Kalle. Punaiset: Me näimme johtajaan kohdistuvat odotukset seuraavanlaisina: Johtaja tekee päätöksen, kantaa vastuun, näyttää suunnan. Tämä on tyypillinen edestä johtamisen tyyli, toteaa Kalle. Edestä johtaja ottaa itse sen tulen vastaan. Kysyttäessä sitä, kokeeko olevansa työnantaja vai työntekijä, vastaukset tulivat väriryhmittäin. Vihreät kokivat olevansa työnantaja. Keltaiset kokivat olevansa sekä työnantajan että työntekijän roolissa. Punaiset kertoivat olevansa ehdottomasti työnantaja. Vihreät: Emme ehkä osaa viestiä liian tehokkaasti, olemme liian lempeitä ja kilttejä ja puhumme liian paljon. Olemme liian diplomaattisia. Meitä vaivaa isi-tauti eli kaikki muotoillaan haluaisitko, tekisitkö jne. Punaiset: Työnantajana meidän ilmeet, äänenpaino ja eleet vaikuttavat todella paljon työntekijöihin ja siihen, miten he tulkitsevat meitä. Myös sähköpostiviestinnässä on omat haasteensa, että tulkitset oikein ja että sinä tulet oikein ymmärretyksi. Vihreät: Me ollaan vähän sellaisia pehmeitä ja kun porukka on tuttu, niin oletetaan, että puolesta sanasta ymmärretään. Eli viesti ei aina kulje perille, siten kuten on tarkoitettu. Keltaiset: Melko sama meillä eli toivotaan, että asia menee sanomattakin perille. Eli ei käskytetä vaan odotetaan oma-aloitteisuutta ja sitä, että toinen ymmärtäisi puolesta sanasta, mitä tarkoitamme. Mikä siinä käskyttämisessä on, että se on pannassa? Ehkä se on se, että pelätään, että menee se hyvän kamun maine, toteaa Harri. Ensimmäisellä kerralla ne ovat ohjeita, toisella kerralla käskyjä, toteaa Kalle. Eli odotetaan, että ensimmäisen ohjeistuksen perusteella ohjeistus menee perille. Punaiset: Odotamme tuloksia. Halutaan luottaa, että hommat hoituvat, odotetaan rehellisyyttä ja sitä että voidaan luottaa. Odotetaan myös raportointia, ilman sitä on vaikea tehdä päätöksiä. Lisäksi

12 valvontaa pitää olla, mutta sitä ei saa tulkita kyttäämiseksi. Myös avoimuutta odotetaan eli asioista on voitava puhua niiden oikeilla nimillä, listaa Heikki punaisten näkemyksiä. Henkilökunnan on ymmärrettävä, että asiakas maksaa heidän palkan, lisää Leena. liiketoimintaan, hitaasti mutta varmasti kohti tavoitetta. Johtamisen ydin kiteytyy vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Älä katkaise vuorovaikutusta työntekijöihisi, sitä on äärettömän vaikea saada takaisin, muistuttaa Kalle. Kyltti Elämän iloa ei kovin tyhjentävästi kerro, mitä kaupunkia kohti olet lähestymässä. Tällä ei erotuta, sillä monikin kaupunki pystyy sijoittumaan tämän tunnuslauseen alle. Työpajapäivä Ravintola Tulinummi Osallistujat: Tiina Hiidenkari, Iso-Hiiden Kartano Heikki Iivonen, Tervakosken Tervaniemi Enni Aalto, Tervakosken Tervaniemi Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi Kristiina Jokinen, Rengon Pitopalvelu Marja-Liisa Jäntti, Turengin Asema Monica Lindfors, Lehmuslammen Huvilat Mirja Borgström, Tamora Laura Leskinen, OIVA Kristiina kertoi osallistujille hieman Tulinummen sekä Rengon Pitopalvelun historiaa ja valotti yrityksen toimintaa tänä päivänä. Mirja esitteli itsensä ja kertoi hieman tämän päivän sisällöstä. Tavoitteet saavutetaan tekojen kautta, kunhan tavoite, jota kohti ollaan kulkemassa, pidetään kirkkaana mielessä, korostaa Mirja. Ja sitä me tänään harjoittelemme. Otetaan etanan ote Kyseessähän on Laitila, jonka kaikki tuntevat munapitäjänä! Tämän tulisi näkyä kaikessa myös käytännössä. Miksi ihmeessä, ihmettelee Mirja. Miksei näin valtavaa voimavaraa hyödynnetä? Kun kaikki suomalaiset etelästä pohjoiseen tuntevat Laitilan munapitäjänä. Eli pyörää ei tarvitse tai kannata keksiä uudestaan, vaan hyödyntää niitä vahvuuksia, joita on jo olemassa, korostaa Mirja. Eli tämä kaupunkiesimerkki nyt vain alustuksena siihen, että erottuminen ja omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen ovat varmasti se juttu, millä menestys saavutetaan jokaisen teidän yrityksessä.

13 Jos tiedetään, että on tulossa esimerkiksi muutoksen tuulia, niin siihen varauduttaessa on hyvä käydä läpi yrityksen strategiakartta. Nyt lähdetään yrityksen sydämestä liikkeelle eli missiosta, joka on yrityksen toimintaajatus, mitä varten yritys on olemassa? Mitä, kenelle ja miksi? Tähti - Tulevaisuus, mihin suuntaan haluatte yritystänne viedä. Arvot - Yrityksen arvot Muutokset tuulet - Ovat osittain ennustamattomia, mutta osa myös ennustettavissa eli jatkuva ympäristön tarkkailu on tärkeää. Pohdinnan jälkeen jokainen valotti muille hieman pohdinnan tuloksiaan. Mitä? Marjojen tuottamista Kenelle? Asiakassegmenttiä vaikea määrittää Miksi? Tarjota maukkaita ja terveellisiä mansikoita sekä tarjota itselleen yrittämisen iloa ja vapautta Mitä? Hyvää palvelua, herkullista ruokaa viihtyisissä tiloissa Kenelle? Tätä täytyy skarpata eli asiakassegmenttien tarkempi määrittely on Mirja muistuttaa, että yrityskohtaisesti täytyy kyllä selkeästi määrittää asiakassegmentit eli yksi yritys ei voi tarjota kaikille kaikkia. Eli on pakko keskittyä joihinkin asiakasryhmiin. Mitä? Kokouspalvelut Ideaaliset puitteet kokouksille, pitää sisällään ruoan, majoituksen ja ohjelman. Mirja kannustaa miettimään, mikä on se juttu, jolla saatte asiakkaan jo palvelulupauksessanne kokemaan Tervaniemen tunnelman ja miljöön. Lähdetään rakentamaan näitä strategiakarttoja ja ensimmäisenä syvennymme yrityksen missioon. Teidän kaikkien pitäisi hieman saada karvaa tuon miksi-kysymyksen ympärille, pohtii Mirja. Eli enemmän sitä asiakkaiden tunteisiin vetoamista. Eli miettikää miksi asiakas oikeasti tulisi teille? Mitä? Hiljaisuus, lepo, rauhaa, yhdessäoloa ja voimaantumista Kenelle? Perheille eli ennen vanhaan yhdessä olemisen tyyliin, lisäksi tyky-asiakkaat eli työporukat

14 Miksi? Arjen uuvuttamille mahdollisuus tulla levähtämään ja viettämään rauhallista yhdessäoloaikaa perheen ja ystävien kanssa Mirja toteaa, että tässä aletaan lähestymään nyt juuri sitä elämyksiä tarjoavaa palvelulupausta eli ei tarjota ainoastaan majoitusta, vaan tarjotaan nimenomaisesti juuri rauhaa, joka varmasti on se juttu, miksi asiakkaat Lehmuslammelle menevät. Tässä oli tuote jo selkeämpi ja se tekee sen ehdottomasti houkuttelevaksi, toteaa Mirja. Ja ehdottomasti kaikkien teidän kohdalla tämä luonto ja rauhallisuus ovat ne, mille varmasti on tilausta tulevaisuudessa. Ja silti hyvä saatavuus, toteaa Mirja. Mitä? Tämä vielä työn alla, mutta tilausravintolapalveluita, myös ohjelmaa suunnitteilla ruokailun oheen. Kenelle? Erilaiset ryhmät, seniori- ja yhdistysryhmät Teidän kaikkien kohdalla pätee sama asia eli miettikää erityisesti, mikä on SE juttu, minkä asiakas teillä saa? Mikä on se lisäarvo, josta hän on valmis maksamaan ehkäpä jopa hieman enemmän? Ja tämän tekijän oivaltaminenn juuri se juttu, joka on se teidän kilpailutekijänne ja erottaa teidät kilpailijoista, korostaa Mirja. Brändi on koettu tunne. Perustuotteen päälle on latautunut lisäarvoja ja jotain muita ulottuvuuksia kuin pelkät tuotteen tai palvelun tekniset ominaisuudet. Brändin tunnettuus antaa arvostuksen ihmisten keskuudessa. Ja kun ihminen ostaa arvostetun tuotteen, niin hän ostaa samalla arvostusta myös itselleen - statusta. Ydinkysymys on, saako asiakas arvostusta itselleen ostaessaan laadukkaan tuotteen? Nyt käytetään hetki aikaa oman yrityksen mission kirjaamiseen strategiakarttaan, ohjeistaa Mirja. Mirja tutustutti seuraavaksi oivalaiset brändien maailmaan. Brändi on tunne ja alun perin se on saanut merkityksen polttomerkistä. Brändi voi olla myös jotain aineetonta, sen ei tarvitse olla konkreettinen tuote, muistuttaa Mirja. Asiakas on usein valmis myös maksamaan brändistä enemmän kuin muista tuotteista. Eli usko siihen, että siinä on jotain ekstraa, toteaa Mirja. Tällöin myös tuottaja saa palvelustaan tai tuotteestaan paremman hinnan. Se, että joku tuote on brändi, niin sen päättävät asiakkaat. Tuottaja itse ei voi päättää, että jokin palvelu tai tuote on brändi. Maine on brändin historian summa, merkitsee juuri sitä, että brändi syntyy ajan

15 kuluessa asiakkaiden hyväksynnän, mutta myös tuottajan tekojen kautta. Brändissä ei voida fuskata, asiakasta ei voi huijata. Tässä suhteessa brändi on erittäin haavoittuvainen, muistuttaa Mirja. Lounaan jälkeen Monica ohjaa meidät jokaisen hetkeen, jossa hiljennymme ja keräämme voimia loppupäivää varten. Brändi on systemaattisen työn tulos, jossa tavoite säilyy koko ajan kirkkaana mielessä. Laadun ja tavoitteen tulee läpäistä koko tuotantoketju ja kaikki palvelutuotteen osaalueet, missään ei voida alittaa rimaa. Voimaannuttavan hetken jälkeen syvennymme yrityksen visioon, joka on tulevaisuuden kuva. Miettikää 3-5 vuoden päähän, miltä haluamme näyttää ja mitä haluamme olla. Ensin pitää päättää, miksi haluaa tulla, jotta voi saavuttaa tavoitteensa, toteaa Marja-Liisa osuvasti Samppanja on hyvä esimerkki brändistä. Loppujen lopuksihan se ei välttämättä eroa kuohuviinistä, mutta alueen viljelijät ovat aikojen saatossa vahvasti uskoneet brändiinsä ja tehneet töitä sen eteen. Brändi on päätetty rakentaa ja siinä on pysytty. Kaikki mitä tehdään, tehdään sama tavoite kiikarissa. Missään ei aliteta rimaa. Brändin rakentamiseen ei välttämättä tarvita isoja investointeja, pelkkä aitouskin riittää. Ja tunnollisuus ja laatu kaikessa mitä tekee. Tahtotilana on löytää sellaisia yrityksiä, joissa stressaantunutta henkilökuntaa eli toisin sanoen löytää asiakkaita, joiden kohdalla minun tarjoama palvelu ja heidän kohdallaan tarpeet kohtaavat. Kesällä kohderyhminä perheet, syksyllä houkuttimena hiljaisuus ja rauhoittuminen, jolloin tavoitekohderyhmä olisi työporukat ja yritykset. Kun perustimme yritystä, niin silloin asetimme tahtotilaksi sen, että yrityksen pitäisi olla viiden vuoden päästä myyntikunnossa. Tämä ei tarkoita sitä, että myisimme sen, mutta se olisi mittari siitä, että yrityksemme olisi tuolloin kannattava, innovatiivinen ja sillä olisi motivoitunut henkilöstö. Lisäksi olen pohtinut asiakas-

16 segmentointia vietäväksi enemmän siihen suuntaan, että tavoittelisimme yritysasiakkaita, joissa keskitytään strategian työstämiseen tai markkinointiin eli tuettaisiin tällä toimintaajatusta innovation station. Myyntiin kasvua, viihtyvyyden parantaminen ja viikolle käyttöasteen lisäystä sekä ohjelmapalvelujen myyntiä juhliin. Olen viiden vuoden päästä eläkeiässä, joten sukupolvenvaihdos kuviot pitäisi olla silloin ainakin jo selvillä, en välttämättä jää eläkkeelle silloin, mutta yhdyn Maspen ajatukseen, että viiden vuoden päästä myyntikunnossa. Olen miettinyt tuotannon laajentamista omenatarhaan, mutta sitä juuri mietin nyt, että lähdenkö enää sille tielle. Huomenna menemme syvemmälle sisään tähteen tuloskortin avulla. Mutta siitä lisää huomenna, kertoo Mirja. Nyt käymme yrityksienne arvojen kimppuun, opastaa Mirja. Keskustelussa nousi esiin seuraavanlaisia arvoja: kannattavuus luotettavuus, jatkuvuus, hyvinvoiva henkilöstö, hyvät ruokalistat, työnilo, taloudellinen hyvinvointi, ihmissuhteet, avoimuus, laatu, jatkuva kehittyminen. Sisäisiä muutoksia ovat tulevat lisärakennukset. Ulkoisia muutoksia on se, että pääkaupunkiseutu tulee koko ajan lähemmäksi meitä eli kasvukeskus lähenee koko ajan ja se on ehdottomasti meille mahdollisuus. Lisäksi OIVAn myötä on tarkoitus synnyttää yhteistyökuviota esimerkiksi liikennöitsijöiden kanssa. Mirja painottaa että juuri yhteistyö alueen toimijoiden kesken on varmasti se, millä tulevaisuudessa ponnistetaan volyymin kasvuun. Käykääpä tutustumassa www. saimancharmantit.fi, esimerkillinen tapa toimia yhdessä. Mutta kysymys kuuluu, kuka on se veturi, joka ainakin ensisijassa ottaa vastuun koolle kutsumisesta, haastaa Mirja. Viimeisenä kartalla meillä on käsiteltävänä polku, jota pitkin yritys kulkee kohti tavoitetta.

17 Työpajapäivä Ravintola Tulinummi Osallistujat: Tunnetuuden lisääminen on tavoitteena eli toimenpiteinä markkinointi, mutta sen lisäksi myös miljöön ja puitteiden ylläpito ja siistiminen. Tunnettuuden lisääminen markkinoinnin sekä erityisesti suoramarkkinoinnin kautta. Lisäksi myös tilojen uudistaminen. Jälkimarkkinoinnin kehittäminen, taloushallinnon prosessien kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kasvattaminen sekä oman itseni tarpeettomaksi tekeminen. Tiina Hiidenkari, Iso-Hiiden Kartano Anne Laulajainen, Laulajaisen Villisikatarha Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Enni Aalto, Tervakosken Tervaniemi Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi Kristiina Jokinen, Rengon Pitopalvelu Marja-Liisa Jäntti, Turengin Asema Monica Lindfors, Lehmuslammen Huvilat Mirja Borgström, Tamora Laura Leskinen, OIVA Ja tämä on päivän teema tänään eli aina vain menemme syvemmälle niihin omiin liiketoimintoihin ja vision eri näkökulmiin, valottaa Mirja. Tämä tuloskortti, jota tänään käytämme työkaluna, on yrityksen strategian laadinnan avuksi tuotettu menetelmä. Lupaus lupauksien tekemisessä. Tarkkuus rekrytoinnissa. Lisäksi kotisivujen uusinta ja myöskin meillä miljöön ja erityisesti vanhojen rakennusten kunnostaminen. Suora- ja jälkimarkkinoinnin toteutus olemassa olevan asiakasrekisterin pohjalta. Aktiivisten myyntitoimien toteutus eli suora- ja jälkimarkkinointi. Segmentointi. Asiakasrekisterin rakentaminen. Huomisen teemassa paneudumme tuloskortin avulla tulevaisuudenkuvaan vaikuttavien merkittävien osatekijöiden kehittämiseen neljästä eri näkökulmasta. Tuloskortti sisältää neljä eri näkökulmaa: TALOUS on tuloksen ja vaikuttavuuden näkökulma. PROSESSI on toimintatapojen kehittämisen näkökulma. HENKILÖSTÖ on uudistumisen, työkyvyn ja osaamisen näkökulma. ASIAKKAAT merkitsee asiakasnäkökulmaa eli kenelle, mitä ja miten?

18 Talous: Matkailuyrityksen tuottavuuden lisääntyminen, kustannusten hallinta. Asiakkaat: Vanhojen asiakkaiden tyytyväisyyden pitäminen, menetetyt asiakkaat takaisin asiakkaiksi, uusia asiakkaita Prosessit: Jatkuva kehittäminen prosesseissa, sähköpostin hyödyntäminen, työn organisointi ja työprosessien tehostaminen, palautejärjestelmän hyödyntäminen, visuaalisen ilmeen yhtenäisyyden ylläpito. Talous: Kannattavuuden lisääminen Henkilöstö: Työsuhteiden jatkuvuuden lisääminen. uusi, entistä parempi ajatus tai ratkaisu - Täysin uusi tuote - Parannettu muunnos aikaisemmasta - Entisen veroinen tuote, joka voidaan valmistaa ja myydä edullisemmin - Uusi, edullisempi valmistusmenetelmä - Uusi yhteistyömuoto PELKÄLLÄ IDEALLA EI OLE ARVOA, ELLEI SITÄ PYRITÄ TOTEUTTAMAAN - SOVLLETTU IDEA ON INNOVAATIO! Keskustelussa esille tulleita ajatuksia: Asiakkaat: Tyytyväinen asiakas, suurten ryhmien vahvistaminen asiakassegmenttinä. Prosessit: Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja palautteeseen reagoiminen. Henkilöstö: Pitkät jatkuvat luotettavat työsuhteet. Talous: Liikevoiton nostaminen ja kustannusten hallinta. Ydintavoite: Viiden vuoden päästä olemme tunnettuja ja meillä on pysyviä asiakkuuksia. Asiakkaat: Palvelutuotteiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa - vuorovaikutteisuus. Prosessit: Kohderyhmän ja ydintuotteen pitäminen kirkkaana mielessä läpi prosessien. Henkilöstö: Ydinhenkilöstön kouluttaminen siten, että he hahmottavat koko liiketoimintakokonaisuuden toiminnan lait. Henkilöstössä hyvät tyypit eli tarkoittaa ihmisiä, jotka ovat halukkaita kehittymään, mutta toisaalta annamme heille mahdollisuuden kehittää omaa uraansa. Talous: Taloushallinnon tehokkuuden lisääminen, lisäksi sen on oltava reaaliaikaista. Viiden vuoden päästä yrityksen liiketoiminnan on oltava kannattavaa. Päätoiminta on ajettu alas viiden vuoden päästä, joten sen tilalle kehitettävä jotain muuta, joka tulee liittymään varmastikin matkailuun jollain tavalla. Asiakkaat: Yritysasiakkaita tarkoitus saada lisää ja niistä edelleen kanta-asiakkaita, tasaisempi käyttöaste ympäri vuoden. Prosessit: Markkinointiin panostaminen, yhtenäisyys visuaalisessa ilmeessä. Talous: Taloushallinnon ja palautejärjestelmän kehittäminen. Henkilöstö: Vakiohenkilöstö, jossa hyviä tyyppejä, hyvä ja helppo kaikkien toimia keskenään.

19 - Epävarmuuden kestäminen, heittäytyminen riskialttiiseen toimintaan USO-viestintä - Kaksi- ja monisuuntaista, vuorovaikutteisuus! - Avointa, läpinäkyvää - Viestinnän nopeus ja reaaliaikaisuus - Nopeiden päätösten arvostus Meillä on säännölliset palaverit henkilöstön kanssa. Kaikki henkilöstössä ovat tietoisia ajankohtaisista asioista - ilmoitan heille tarvitsevani esimerkiksi syventäviin koulutuksiini heiltä tuen. Meillä myös palkitaan henkilöstöä ja pidetään yllä työhyvinvointia koulutuksen ja virkistysjuttujen avulla. Luoda avoin ilmapiiri ja henkilöstön motivaation ylläpito. Se, että on vilpittömät ja avoimet välit työnantajan ja henkilökunnan välillä. Kehitetään toimintaa yhdessä. Työprosessien kehittäminen sellaisiksi, että työssä onnistutaan ja virheiden syntyminen minimoidaan. Viikkopalaverikäytännön rakentaminen. Tähän väliin voisimme, hieman sitä, miltä tämä nykymaailma tänä päivänä näyttää tiettyjen asiakassegmenttien näkökulmasta, sanoo Mirja. Eli ottakaa tämä seuraava vastaan juuri asiakassegmentoinnin näkökulmasta, ohjeistaa Mirja. USO-arvostus - Ihmisten tukeminen ja välittäminen - Oppimisen tukeminen ja arvostus - Joustavuus ja monipuolisuus - Johtamisen perustuminen rehellisyyteen Elämäntapa, jota arvostetaan: - Mutkattomuutta, yksinkertaisuutta - Hidasta elämää - Halu elää oman arvomaailman mukaisesti - Halu tiedostaa oma paikka Downshiftaajat ovat etupäässä nuoria, mutta mukana on myös oravanpyörästä hypänneitä kokeneista uraihmisiä ja perheitä. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tässä asiakassegmentissä, mutta myös ottaa opiksi, sanoo Mirja. USO - Uuden Sukupolven Organisaatio ja johtaminen Eliniän pidentyminen - senioriryhmät kasvava ja potentiaalinen asiakasryhmä. Nuoret ja uusi sukupolvi Y-sukupolvi, 80- ja 90-luvulla syntyneet: - Omaavat itsetuntoa ja uskoa osaamiseensa - Kyseenalaistavat - Eettisyyden arvostus, moraalijohtaminen - Kannattavat luovaa ja inspiroivaa johtamista - Globaali ajattelu ja toiminta - Valmiita vastaanottamaan palautetta, ohjausta Asiakaspalaute tulee kerätä siinä palvelukokemuksen yhteydessä suusta suuhun tapahtuvalla menetelmällä. Oleellista tässä on se, miten palaute kirjataan henkilökunnan omaan järjestelmään eli palautejärjestelmän rakentaminen.

20 Meillä on olemassa laatukäsikirja. Lisäksi käymme esimerkiksi viikonloput keikat henkilökunnan kanssa lävitse maanantaisin. Haasteena erityisesti hinnoittelu. Taloushallinnon selkeyttäminen. Eli sellaisen järjestelmän rakentaminen, jossa tavoitteet ja reaaliaikainen seuranta. Uuden tilitoimiston löytäminen ajankohtainen haaste. Tavoitteena myynnin kasvu 50 prosentilla. Meillä haasteena tuotteistaminen ja sitä kautta hinnoittelu haasteena Purkupäivä Vihavuoden Koskikahvila Osallistujat: Marja-Liisa Jäntti, Turengin Asema Tiina Hiidenkari, Iso-Hiiden Kartano Kristiina Jokinen, Rengon Pitopalvelu Virpi Voutilainen, Tervakosken Tervaniemi Enni Aalto, Tervakosken Tervaniemi Outi Savolainen, Savolaisen Eräpalvelut Riitta Tarvainen, Hovinkartanon Taidekeskus Mona Iso-Mustajärvi, Voilá Ky Paavo Pönni, Voilá Ky Jaakko Pouttu, Leppäniemen Hirsihuvilat Jaana Utti, Tamora Oy Laura Leskinen, OIVA Päivä aloitettiin kierroksella Vihavuoden kosken maisemissa. Päivän osallistujille kerrottiin ajankohtaisista asioista kuten syksyllä toteutettavasta opintomatkasta, joka tapahtuu ja suuntautuu Saimaan seudulle. Maaseutumatkailuseminaarin kävijämäärätavoitteeksi Hämeenlinnassa asetetaan kävijää. On siis keksittävä keinot, joilla tämä kävijätavoite saavutettaisiin. Aloitettiin seminaarin ideointi, jonka tuloksena syntyi seuraavanlaista sisältörakennetta: Kolme keskeistä prosessia, jossa meillä työstettävää: Johtamisen prosessit eli vuosikello ja taloushallinto. Markkinoinnin prosessit eli muun muassa tunnettuuden lisääminen. Henkilöstöön liittyvät prosessit eli palaverikäytännöt.

21 Johtoajatuksena: Hitaampaa elämää Hämeen kulttuuriympäristössä Maukkaan lounaan jälkeen kolme kirjaa vaihtoi omistajaansa. Kristiinan kirja ojennettiin eteenpäin jalostettavaksi Riitalle, Riitan kirja menee Esalle ja Esan kirja vastaavasti Kristiinalle. Kristiinan visiona on, että Tulinummen liikevaihto kasvaa 5-10 % kolmessa vuodessa. Jos kasvuprosentti on asetettu noin pieneksi, niin puhuisin mieluummin seuraavin termein: hienoinen kasvu ja kannattavuuden kasvaa 5-10 prosenttia, ohjaa Jaana. Strategiakarttojen kimppuun, Tiina Hiidenkari aloitti kertaamalla merkintöjään strategiakarttaan. Tiinalla tulevaisuuden kuvana on yrityksen ja sen liiketoiminnan trimmaus. Äärettömän hyvä kartta ja erityisesti polku kulkea on todella hyviä oivalluksia täynnä, toteaa Jaana. Ehdottomasti kannattaa laittaa kartta seinälle näkyvälle paikalle ja kirjoittaa paksulla tussilla yläpuolelle Paras mansikkapaikka. Jaa mansikkakauden jälkeen tee strategiakartta ehdottomasti uudelleen, kehottaa Jaana. Mieti myös miten teidän toiminnassa voisi hyödyntää yhteiskuntavastuullisuuden heräämistä. Esimerkiksi asiakkailla voisi olla mahdollisuus kerätä litra mansikoita paikalliselle vanhustenkodille. Esimerkki erään tarjouskilpailun voittajasta, jossa voittanut tarjous oli kirjoitettu tarinan muotoon jolloin tarjouksen pyytäjä tietää millaisen elämyksen osallistujat kokevat kun he ostavat palvelun. Ei anneta liian yleisellä tasolla, vaan annetaan valmiita ratkaisuja, annetaan ostajalle fiilis siitä, että tämä on juuri teitä varten räätälöity. Kiitos toisesta ydinkokonaisuudesta kaikille osallistujille, koulutuspaikoille ja kouluttajille Kallelle, Mirjalle ja Jaanalle! Aurinkoista ja erittäin vilkasta kesää kaikille. Syyskuussa jatketaan tuotekehityksen merkeissä