Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen. Kertomus ensimmäisestä ydinkokonaisuudesta. Kertomuksen laatija: Laura Leskinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen. Kertomus ensimmäisestä ydinkokonaisuudesta. Kertomuksen laatija: Laura Leskinen"

Transkriptio

1 Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen Kertomus ensimmäisestä ydinkokonaisuudesta Kertomuksen laatija: Laura Leskinen

2 Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelman ensimmäisen ydinkokonaisuuden luentopäivät järjestettiin Hämeenlinnan seudun osalta Inkalan Kartanossa Maanantaina päivän kouluttajana toimi Karl-Erik Michelsen, joka johdatteli yrittäjät toimintaympäristön muutosten tuulten pariin. Muutoksen tuulet koskettavat Kanta- Hämettä kuten muutakin Suomea jotkut asiat rajummin, jotkut lempeämmin. Matkailussa teknologian kehitys, matkailijoiden arvomuutokset, ekologisuus, kansainvälistyminen ja miksei väestökehityskin vaikuttavat yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin ja menestykseen. Luentoosuuden toisena päivänä 1.2. kouluttajana toimi Jaana Utti. Jaana johdatteli osallistujat pohtimaan muun maussa sitä, miten tunnistettuja vahvuuksia voidaan vahvistaa ja menestystä rakentaa yksin ja verkostossa? Ensimmäisen ydinkokonaisuuden viimeiset koulutuspäivät eli purkupäivät järjestettiin. Hämeenlinnan seudulla Hauhon Ilorannassa ja Myös purkupäivien osalta yrittäjillä oli mahdollisuus valita vaihtoehdoista toinen. Purkupäivissä käytiin läpi toiminnan tulevaisuuden suuntia. Lisäksi alustettiin seuraavaa ydinteemaa yritysjohtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa. Tämä kertomus vie teidät takaisin näihin antoisiin koulutuspäiviin. Terveisin, OIVA-tiimi Tomi, Laura ja Mari Ydinkokonaisuuden työpajapäivät järjestettiin Tervaniemen Tervakoskessa sekä Turengin Asemalla Yrittäjillä oli siis mahdollisuus valita kumpaan työpajaosuuteen he osallistuisivat. Työpajapäiviä vetivät Riikka Siuruainen sekä Mirja Borgström. Riikan avulla yrittäjät syventyivät ensimmäisen työpajapäivän miettimään oman yrityksensä menestyksen avaimia toimintaympäristön muutoksissa. Yritykset johdateltiin myös pohtimaan löytyykö heiltä yhteisiä avaimia kohdata muutoksen tuulia ja miten niitä voitaisiin käyttää yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mirja otti vetovastuun työpajaosuuden toisena päivänä, jonka aikana hän johdatteli osallistujat pohtimaan, mitkä ovat oman yrityksen tavoitteet? Mitkä ovat minun henkilökohtaiset tavoitteeni? Millainen on oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmani ja yrityksen kehittymissuunnitelma?

3 OIVA-luentopäivät Inkalan Kartano LUENTOPÄIVIEN OSALLISTUJAT Maanantai Marianne Niiranen, Alvettulan kyläkauppa Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Heikki Maula, Maulan maatila Sinikka Wegelius, Terolan Taimitarha Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Riitta Tarvainen, Hovinkartanon taidekeskus Pirjo Laurila, Retulansaaren lomamökit Kari Retulainen, Retulansaaren lomamökit Tiina Kassari, Jalokoivu Oy Kristiina Jokinen, Rengon Pitopalvelu Oy Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Oy Leena Sivén, Tasolounas Ky Erja Laine, Kriipin lomamökit Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Pirkko Könnölä, Könnölän lomamökit Mauri Könnölä, Könnölän lomamökit Marja-Liisa Jäntti, Ravintola Turengin Asema Leena Haavisto, Iloranta Oy Mona Iso-Mustajärvi, Voilà Ky Paavo Pönni, Voilà Ky Karl-Erik Michelsen Tamora Oy Tomi Enäjärvi, OIVA Laura Leskinen, OIVA Tiistai Marianne Niiranen, Alvettulan kyläkauppa Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Heikki Maula, Maulan maatila Sinikka Wegelius, Terolan T'aimitarha Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Riitta Tarvainen, Hovinkartanon taidekeskus Pirjo Laurila, Retulansaaren lomamökit Retulansaaren lomamökit Kari Retulainen, Tiina Kassari, Jalokoivu Oy Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Oy Leena Sivén, Tasolounas Ky Erja Laine, Kriipin lomamökit Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Pirkko Könnölä, Könnölän lomamökit Mauri Könnölä, Könnölän lomamökit Olli-Pekka Hynönen, Hausjärven liikenne Pirjo Hynönen, Hausjärven liikenne Mona Iso-Mustajärvi, Voilà Ky Paavo Pönni, Voilà Ky Jaana Utti, Tamora Oy Tomi Enäjärvi, OIVA Laura Leskinen, OIVA

4 Luentopäivä Inkalan Kartano Aamu aloitettiin kahvituksella. Tomi toivotti yrittäjät lämpimästi tervetulleeksi sekä esitteli lyhyesti koulutusohjelmaa. Inkalan Kartanon emäntä Leila Ylitalo kertoi Inkalan Kartanon historiasta sekä yrityksen toiminnasta tänä päivänä. Leilan esittelyn jälkeen Kalle päästettiin vauhtiin ja hän kertoi hieman omasta taustastaan ja omasta isännyydestään Lauritsalan Kartanossa. Matkailu muutoksessa Muutoksessa ollaan teknologinen vs. vanha ja historiallinen ympäristö, varsinkin maaseudulla joudutaan tekemään kompromisseja. Varsinkin asiakkaat ovat usein molemmissa maailmoissa ja tämän vuoksi maaseutuyrittäjät ovat haasteiden edessä vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin. Päivän teemana on pyrkiä hahmottamaan isoa kuvaa mitä maailmassa tapahtuu ja sieltä linkittää se matkailuun. Päivän teeman voidaan nähdä rakentuvan kolmesta eri tasosta: 1) Isot trendit maailmalla, 2) Suomen taso, miltä Suomi näyttää (brändityöryhmä, luomu jne.), 3) yksittäisten henkilöiden ja matkailijoiden näkökulma. Kukaan ei oi olla ennustajaeukko, mutta on siitä huolimatta hyvä pyrkiä ymmärtämään ja ennakoimaan ympäristöä. Megatrendit meillä ja maailmalla Matkailijoita saattaa tulla mistä päin maailmaa tahansa ja he elävät omassa maailmassaan. Tyypillistä on erityyppisten huvikeskusten esimerkiksi risteilyalusten lisääntyminen. Ne vetävät puoleensa erityisesti kiireisiä liikemiesyrityksiä, sillä ne mahdollistavat totaalin irrottautumisen työympäristöstä. Olleellista näissä huvikeskuksissa on paketointi eli yhdessä paikassa kaikki mahdolliset elämykset koettavissa. Slow life - vastatrendi kiireydelle ja, vaihtoehto elämää kunnioittaville, he haluavat oppia ja nähdä ja tämän vuoksi arvostavat aikaa ja uusia ideoita, joita haetaan omaan elämään. Vastakohta huvikeskuksille. Tässä Suomi kykenee kilpailemaan. Internetin, tietotekniikka ja verkostot Matkustaminen verkossa. Matkaajat tuovat kokemuksensa verkkoon kaikkien nähtäville. Määrätyissä elämän käännepisteissä halutaan merkittäviä tutkimusmatkoja elämän äärirajoille, jolloin esimerkiksi japanilainen hääpari matkustaa Lappiin ja yöpyy jääiglussa. Kyetäänkö ymmärtämään, mitä maailmalla tapahtuu ja mitä erilaisissa maailmoissa elävät ihmiset haluavat kokea? Meille itsestään selvyydet voivat olla joillekin matkailijoille elämyksiä, joita kaivataan ja halutaan kokea, toteaa Kalle. Suuret ihmisryhmät esim. Aasiasta lähtevät liikkeelle. Miten kiinalainen näkee maailman, mitä hän haluaa? Kalle jatkaa. Teknisyys, joka valtaa matkailukenttää. Kaikki perinteiset tavat markkinoida, myydä, tavoittaa asiakkaat ovat vielä toistaiseksi toimivia, mutta sen rinnalla toimii 24/7 toimiva kanava eli internet. Verkko mahdollistaa sen, että potentiaaliset asiakkaat voidaan tuntea jo etukäteen, paljon ennen kuin heistä tulee asiakkaitamme, muistuttaa Kalle internetin hyötypuolista. Meidän on oltava siis asiakkaiden kanssa koko ajan ja siellä missä he ovat. Pyritään pääsemään sisälle asiakkaiden maailmaan ja tuntemaan heidät, muotoilee Kalle. Esimerkiksi slow life asiakkaat ja palveluntarjoajat samassa paikassa. Käytetään asiakkaita palvelun kehittäjinä - tämä ajattelutapa tekee tuloaan myös matkailumaailmaan; Mitä te haluatte, meillä on tarjota teille tällaista, mitä olette mieltä? Kenellä on tähän aikaa? Kuka 24/7 - seurannan hoitaa? Näitä asioita on mietittävä ennen kuin syöksytään sisään tähän maailmaan, huomauttaa Kalle. Verkostoissa ovat linkittyneet yhteen erilaiset palveluntarjoajat, jotka jakavat asiakkaista tietoja keskenään. Nämä verkostot toimivat usein hyvin aktiivisesti ja niistä voi olla

5 asiakkaan hyvin vaikea irtautua niin halutessaan. Summa summarum kaiken päälle on rakentumassa tietoverkko. Kysymys kuuluu meneekö tähän mukaan ja millä tavalla menee mukaan? Millaisissa verkoissa kannattaa olla mukana? Onko resursseja olla mukana? Nämä ovat kysymyksiä, joita on jokaisen syytä miettiä, sanoo Kalle. Mainonta ja markkinointi Kuinka moni tekee painettua mainontaa? Muutama käsi nousee. Leena Sivén tiedustelee, mitä mieltä Kalle on esimerkiksi Fonectan palvelusta, jossa kuvataan tiloja ja tehdään nettiin esittelyvideoita. Enää pelkkä teksti ei riitä, vaan mukaan tulee myös pikku hiljaa liikkuvaa kuvaa, sanoo Kalle. Hän tuumi, että tämä on hyvä ajatus tarjota perinteisen rinnalle liikkuvaa ja vaihtuvaa kuvaa. Täytyy opetella konemaailman lait, jotta voit olla mukana, toteaa Kalle kuitenkin. Ei-mainostaminen voi myös olla eräänlainen markkinointistrategia. Yritys voi esimerkiksi olla esillä sosiaalisessa mediassa niin paljon, että se kääntyy lopulta eduksi ja näin ollen ei ole tarvetta olla mukana missään kaupallisessa mainontakanavassa. Kulttuurin hyväksyminen ja halu aidosti tuntea se asiakas, ovat muun muassa asioita, joita tällöin on hallittava. Psykososiaaliset tekijät nousevat merkittäviksi tekijöiksi. Kuka on asiakas? Mitkä on hänen arvonsa? Mentävä arvojen tasolle ja sitä kautta tulee miettiä tuotteistusta ja palvelutarjontaa, sanoo Kalle. Lisäarvon tuottaminen asiakkaalle Lisäarvon tuottaminen. Mikä on asiakkaan saama lisäarvo? Onko se lepo, rauha, aktiivisuus vai jokin muu? Mikä on se lisäarvo, jonka me tarjoamme asiakkaalle, haastaa Kalle miettimään. Todellinen mietinnän paikka, miten se lisäarvo tuotetaan rajapinnoissa joissa se ennen kaikkea tapahtuu. Vaatii paljon eiaineellista ajattelua edellyttäen, että perusasiat ovat kunnossa. Esimerkkinä Kalle esittää ABC-liikennemyymälät. Niissä on kaikissa samanlainen konsepti. Ketju levisi nopeasti ympäri Suomen. Ensimmäinen innovaatio oli ensimmäinen aalto. Valtava logistinen keskus, johon kaikki kokoontuvat. Toinen aalto: huomattu, että asiakkaat ovat kyllästyneet tähän, ihmiset etsivät vaihtoehtoisia paikkoja. Nyt on annettu ABC-yksiköille mahdollisuus oman imagon ja identiteetin muodostamiseen, jopa erilaisen, muista asemista poikkeavan oman värimaailman kehittämiseen. Pienet yksilölliset paikat hävisivät, mutta ne tulevat takaisin. Maailma muuttuu nopeasti. ABC:n ensimmäisen aallon hyökymisestä on kymmenen vuotta ja nyt kaikki on jo nähty ja uudelleen muutoksessa. Verkottuminen ja asioiden linkittyminen toisiinsa. Kuinka laadun on oltava kaikissa eri palveluissa äärimmäisen hyvä. Koko ajan on pyrittävä parantamaan. Kokonaisvaltaisen kokemuksen tarjoaminen. Kaikki asiat ja palvelun osat on ajateltava viimeisen päälle ja siten, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Yksilöllisen asiakkaan unelma. Omassa mittakaavassa ja omien resurssien mukaan toteutettava eheä ja laadukas kokonaisuus. Raha ei ole se, jonka saisi antaa vaikuttaa tässä asiassa ajatteluun. Usein tämä ei edes vaadi rahaa, vaan monet asiat, jotka liittyvät kokonaisvaltaisen elämyksen luomiseen ovat ilmaisia. Mukava, rento ja välitön tunnelma. Kaikki toimii sujuvasti ja laadukkaasti, vaatii vankkumatonta organisointia etukäteen. Perustoimintojen päälle kasaantunut valtava määrä erilaisia verkostoja, joiden selvittämisessä on todellinen haaste. Esim. elintarvikeviranomaiset Euroopan megatrendit Mitä vähemmän me Suomessa kehitymme, sitä kilpailukykyisemmäksi me tulemme. Huomattavissa on selkeästi kahden maailman infrastruktuurien välinen jännite. Rakennetaanko 4-kaistainen moottoritie vai ei? Tämä kysymys heijastuu muihinkin, moottoritie vain esimerkki. Päätöksentekoprosessi, joka tapahtuu monessa eri tasossa. Kumpaan kannattaa tukeutua ja

6 mihin rahat kannattaa laittaa? Tukeudutaanko vanhaan vai mennäänkö eteenpäin teknisen kehityksen virrassa? Vain Suomessa padoilla ei ole viimeistä käyttöpäivää. Padot rakennetaan täällä ikuisiksi ajoiksi. Muualla Euroopassa padot voidaan purkaa ja joet luonnonmukaistaa viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Eurooppa alkaa tavoittaa vanhaa eurooppalaista mosaiikkimaista pirstoutumista. Uusi heimoutuminen, joka voi olla sosiaaliseen, kulttuurisen tms. linkittyvää. Erityisesti hengellisyyden korostuminen matkailukentässä. Pitkälle ulottuva henkisen ja vaurauden historia, joka mahdollistaa Euroopassa hengellisten asioiden ylläpitämisen. Pohjois-Eurooppa on jäämässä hengellisyydessä Etelä-Euroopan jälkeen. Erilaiset arvot. Yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys, historia ja hengellisyys vs. uudet trendit, pinnallisuus. Ensimmäistä kertaa ollaan sen tosiasian edessä, että Eurooppa ei tule enää vanhalla reseptillä menestymään. On keksittävä uusi resepti, jolla menestytään. Tarinat ja historia 700 miljoonaa matkailijaa tulee vuodessa Eurooppaan. Miksi tänne tullaan? Meillä on historia. Narratiivinen siirto. Ennen oltiin tilastoissa, nyt kerrotaan tarinoita. Tarinoiden voima on siinä, että ihminen jäsentää asioita tarinoina. Tarinoiden kerronnassa kertoja tuo oman yksilöllisen näkemyksensä esiin. Mikä on oikeanlaista? Miten kaiken pitäisi olla? Jatkuvan uudistamisen vimma, ei hyväksytä vanhaa. Tässä Eurooppa nousee arvoonsa, jossa kaikki on vanhaa ja rempallaan. Miksi amerikkalaisia vanha kiehtoo, amerikkalaisia, joiden omassa kulttuurissa ei ole mitään vanhaa? Marja- Liisa ihmettelee. Kalle haastaa kaikkia miettimään, miksi Eurooppa kiehtoo amerikkalaisia. Amerikassa on vaikka mitä, mutta siellä ei ole sitä, Leena miettii. Amerikassa ei ole sitä historiaa ja tarinaa. Menneisyydellä on iso merkitys. Tunnelma on se juttu, Marianne pohtii. Tunnelma ja historia, joka puuttuu uusista hienoista hotelleista. Talon kaikki asukkaat pystytään luettelemaan tuosta noin vain muutamassa minuutissa muutama vuosisata taaksepäin. Tämä on se juttu, tarinat, joita kuunnella ja joihin samaistua, tulla osaksi tarinaa ja historiaa. Tällöin kokemuksesta syntyy merkityksellinen, olla osa jatkumoa ja jotain, mikä on ollut olemassa jo kauan eikä vain rakennettu nykyhetkeä varten. Tarinan jatkuminen. Maailman hektisyys ajaa ihmiset etsimään omia juuria. Onko hukattu omat juuret, Outi pohtii, joka kertoo elävänsä perheineen luonnon kiertokulun mukaan. Mutta kokee sen haasteelliseksi, koska muut sidosryhmät eivät niin tee ja vaativat häntä mukaan samaan ajatteluun. Monella kaupunkilaisella on juuret maaseudulla. Oma lapsuus tulee lähelle, kun matkustetaan maalle ja yövytään lapsuuden mummonmökissä. Puhtaus ja turvallisuus. Periferia-alueita, joita ei vielä otettu käyttöön. Hyvinvoinnin arvostus ja sen läpileikkaavuus koko elämässä. Osallistujat ja yritykset esittäytyvät Tauon jälkeen pidettiin yrittäjien esittäytymiskierros. Juha-Pekka Honkasaari Renkaloma Oy, mökkiyrittäjä Leena Haavisto Hauhon Ilorannasta

7 Marianne Niiranen, Alvettulan kyläkauppa Mona Iso-Mustajärvi Voilá Ky, joka harjoittaa luonnonkeruutuotteiden jatkojalostusta (sienet, marjat ym.) sekä sitten Vihavuoden koskikahvila. Heikki Maula Maulan maatila Vuokramökkejä, pihaleirintää sekä maatilamajoitusta. Sukupolven vaihdoksen myötä liiketoiminta on kehityksessä. Pirjo Laurila Alikartanon lomamökit Retulansaaren Sinikka Wegelius Terolan taimitarha. Perennojen kasvatusta luonnonkauniissa miljöössä. Tarkoituksena liiketoiminnan laajentaminen myös ryhmille tarjottaviin kokoustiloihin. Kari Retulainen Alikartanon Retulansaaren lomamökit Kalle Wegelius Kehittämässä Terolantaimitarhan matkailuliiketoimintaa. Pirkko ja Mauri Könnölä 7 ympärivuotista vuokramökkiä, savusauna ja grillikota Leena Sivén Wuolteen kartano. Riitta Tarvainen Hovinkartanon Taidekeskus Toimimme kausiluontoisesti, lisäksi taiteilijaresidenssejä. Hovinkartanossa myös tilausravintola, erilaisia kulttuuritapahtumia järjestetty vuosien varrella. Erja Laine Kriipin lomamökit Toiminta koostuu kahdesta mökistä ja kolmas on rakenteilla Savolaisen Outi Savolaisen Eräpalvelut Uusi suunta haussa, mutta pääpaino tulee olemaan pitopalvelussa eli metsäruokailujen järjestämisessä

8 Marja-Liisa Jäntti Ravintola Turengin Asema kilpailijoiksi, vaan tuetaan toinen toisemme ydinpalveluita, tiivistää Heikki. Kuinka hyvin asiakkaat tuntevat alueen. Miksi asiakkaat valitsevat Hämeen? Sijainti ja vesistöreitit, toteaa Leena. Kuinka monella vakioasiakkaita, jotka eivät menisi mistään hinnasta muualle. Moni käsi nousi. Leila Ylitalo Inkalan Kartano Kristiina Jokinen Rengon Pitopalvelu Ravintola Tulinummi Tiina Kassari Tuleva matkailuyrittäjä, Jalokoivu Oy Tiinan mies Paavo Kassari luotsaa Lopen Enduroa ja Tiina kehittelemässä liiketoimintaa pian valmistuvan huvilalautan ympärille, joka rantautuu keväällä Lopen eräjärvelle. Outi Raehalme Huoneistohotelli Villa Aino Nuoret mukana toiminnassa, 9 huoneistoa Hämeenlinnan keskustassa, asiakkaina pääasiassa vakuutusyhtiöt ja yritykset, jotka tarvitsevat tilapäisasuntoa. Kaksi vuokramökkiä. Miettii omaa rooliaan matkailukentässä ja voisiko matkailijat olla heille uusi segmentti. Hauholaiset viittailivat innokkaasti kysyttäessä, ovatko yrittäjät keskenään verkottuneita. Ei koeta toinen toistaan Kallen tuumii, että tämä on hieno signaali. Asiakkaan ja palveluntarjoajan välille syntyvä pitkäaikainen suhde on tavoiteltava ihannetila. Totta kai myös uusia asiakkaita tarvitaan, mutta pitkäaikaiset, lojaalit asiakkaat ovat hyviä tuotekehittelijöitä. Urbaanille elämälle tarvitaan vaihtoehtoinen kokemus. Tulee ymmärtää, mitä asiakas haluaa ja mitä ei halua. Missä raja ylitetään? Palvelun tulisi asettua siihen tilaan, että saadaan uutta, mutta että se ei mene mukavuusalueen ulkopuolelle. Toisaalta toiset haluavat tietoisesti mukavuusalueen ulkopuolelle. Kuinka pitkälle omassa palvelussa mennään asiakkaan lähelle. Nykyihminen haluaa tietää, mitä hän saa. Tieto ei ole pahitteeksi, mutta tässäkin laatu muistettava. Perheet Perhe on asiakaskunnassa keskeinen käsite. Erilaisia perheitä. Perhe on jännässä muutostilassa. Perheitä kuitenkin yhdistää kiire. Kiire on iso kysymys. Kuka määrää ajankäyttöä? Tässä on tapahtumassa muutos, valtasuhteet muuttumassa, lasten äänivalta kasvamassa. Marianne kertoo oman perheensä muutoksesta ja päätöksestä 16 vuotta sitten muuttaa kaupungista maalle. Enää ei ole kiirettä, tulotaso ei ole yhtä korkealla kuin kaupungissa, mutta onnellisuus on kasvanut. Kaupunkilaiset eivät osaa rauhoittua. Sama kiire jatkuu ensimmäisen vuorokauden ajan. Ottaa oman aikansa, että lomarytmiin osaa rauhoittua, Heikki Maula tuumii. Millä tavalla kiire puretaan pois ja millä tavalla erilaiset elämäntavat sovitetaan samaan paikkaan. Oleellista on siis tiedostaa, että ihmiset ovat erilaisia, heitä on pyrittävä ymmärtämään. Heikki on havainnut, että

9 lapsiperheet ovat riippuvaisia heidän palveluistaan, jossa eri perheiden lapset saavat olla keskenään ja vanhemmat saavat olla rauhassa ja viettää omaa aikaa. Urbanisoituminen Urbanisoitunut suomalainen on tuntematon. Kokemukset luonnosta ja toimintatavoista ovat erilaiset kuin maaseuduilla asuvilla ihmisillä. Millä tavalla palveluntarjoaja hoitaa urbanisoituneet matkailijat. Asiakasta ei saa nolata, vaan heitä pitää rohkaista, mutta millä tavalla. Olet ihmisen kaveri ja olet ihmisen kanssa. Luot turvallisuuden tunteen. Isäntä huolehtii asiakkaiden tuvallisuudesta, vieraat kokevat, että heistä pidetään huolta. Miten ihmiset autetaan heille erilaiseen maailmaan? Mitkä ovat ne tavat. On oltava hienotunteinen, luotava välittävä tunnelma. Luomuruoka vai lähiruoka? Luonto ja tekeminen. Maulan maatilalla asiakkailla omat kasvimaat, jotka ovat symbolinen juttu, tärkeää asiakkaille, että on mahdollisuus pieneen tekemiseen. Tärkeää kuitenkin miettiä, miten palvelu rakennetaan asiakkaiden erilaisuus huomioon ottaen. Hyvinvointi ja Wellness Ilorannassa kesäisin tarjolla hierontaa ym. hoitoja, jotka ovat yksittäisten ammatinharjoittajien vetämiä juttuja. Lisäksi kesäaikaan on tarjolla erilaisia yhteisiä jumppatuokioita. Leena kertoo, että taloudellinen merkitys heille ie ole suuri, tärkein juttu siinä on se, että on tällaiseen mahdollisuus asiakkailla. Halutaan pitää huolta asiakkaidemme terveydestä ja siitä että he elävät mahdollisimman pitkään jotta he voivat olla mahdollisimman pitkään meidän asiakkaita, Leena valottaa. Varsinkin venäläisille ja virolaisille tärkeää mennä kalaan ja saada itse pyydetystä saalista illallinen, kertoo Outi. Hyvinvointi matkailu on juuri hiljaisten ajanjaksojen juttu. Rauhoittuminen ja hiljaisuus sekä mietiskely - näille voisi olla tilausta juuri hiljaisten talvi- ja kevätkuukausien aikana. Sanan leviäminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa on usein ennakoimatonta ja sana leviää laajalle, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Matkailussa merkittävä tekijä tänä päivänä on juuri suusta suuhun ja puskaradioissa kulkeva tieto, johon voi myös itse tietoisesti ja aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan. Tai asia voi syntyä itsestään ja alkaa elämään omaa elämää. Mummon munkit - yksinkertaisella asialla voi päästä mittaviinkin juttuihin, toteaa Kalle käyttäen esimerkkinään Alvettulan kyläkauppaa. Yksinkertainen asia, jonka takana jokin tarina ja loppu hoituu usein itsestään. Matkailun kasvua häiritsevät teollisuuden investoinnit sekä kaupunki- ja infrastruktuurirakentaminen. Ei uskalleta priorisoida matkailua kärkeen panostuksen kohteeksi. Yrittäjät pudistelivat yksimielisesti päätään kun kysyttiin onko koskaan yksikään matkailuinvestointi priorisoitunut ykköseksi ohi muiden. Ongelmana koetaan matkailun kausiluontoisuus. Kokevatko suomalaiset oman maansa epäkiinnostavana? kysyy Kalle. Miten infrastruktuuri saadaan takaisin siihen tilaan, että kaupunki ja maaseutu tukevat toisiaan. Loistava esimerkki on Pohjois-Italia, jossa matkailija voi samalla lomalla hyödyntää sekä maaseudun että kaupungin palveluja. Ongelmana ylirakentaminen, joka syö aidon kulttuurin. Suomea myydään järvimaisemalla ja luonnolla. Ongelmana on se, että Suomi tarvitsee tukikaupunkeja, joka tuottaa kulttuuripalveluita luonnon ympärille. Yhteisöllisyyden voima. Eli otetaan asiakkaat mukaan maaseudun yhteisöön, joka on täysin erilainen kuin mihin kaupunkilainen on tottunut. Jälleen kerran myös tämä luo tunteen turvallisuudesta ja välittämisestä. Kohde, joka elää historiasta on vahva. Siihen jokaisella on jokin omakohtainen kokemus, jota voi peilata nykyhetkeen ja jonka voi jakaa toisten kanssa. Tästä muodostuu yhteinen kokemus, joka ei ole vain irrallinen

10 tapahtuma, vaan joka linkittyy jatkumoon ja historiaan. Tänä päivänä on havaittavissa pakkomielteinen jatkuva muuttamisen tarve. Kestävyyden ja jatkuvuuden arvostus puuttuu. Kohtaamispaikkoja. Joihin tullaan monesta eri suunnasta ja joita tulisi vaalia kulttuurien kohtaamispaikkoina. Yksilöiden suuret odotukset, jotka ovat kasaantuneet lomaviikolle. Ymmärretäänkö me oikeasti niitä odotuksia, joita ihmisillä on? kysyy Kalle. Tämä on se kosketuspinta, jossa asiakas ja palveluntarjoaja kohtaavat. Perheiden päätöksentekoprosessit. Pohjois- Euroopassa myös lapsen ääntä kuunnellaan toisin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Toisaalta muun muassa Venäjällä miehen ääni on edelleen vielä perheessä se kuuluvin. Aitous ja vuorovaikutus asiakkaaseen Minkälainen vuorovaikutus on asiakkaisiin? Kuinka paljon asiakkailta kerätään palautteita. Oman identiteetin ja oman näkemyksen rakentaminen ja sen tuominen omaan palveluun, korostaa Kalle. Palvelu ei voi olla ristiriidassa oman identiteetin ja näkemyksen kanssa. Itsellä täytyy olla hyvä olla suhteessa omaan toimintaan ja palveluun, miettii Marja-Liisa. Asiakas hyväksyy minun näkemykseni tai ei, Leena jatkaa. Jokaista asiakasta ei voi miellyttää, miettii Leena. Matkailu on mielikuvamarkkinointia, sanoo Heikki, joka kertoo, että hän myy eri asiakkaille juuri sitä, mitä he haluavat. Aitous. Siinä ei voi huijata, asiakkaat aistivat aitouden tai sen puutteen hyvin herkästi, toteaa Heikki. Aitous on ensisijaisen tärkeää asiakkaan viihtymisen kannalta. Yksilöllinen palveluntarjoaja on yhtä tärkeä kuin yksilöllinen asiakas, painottaa Kalle. Kun yksilöllinen palveluntarjoaja kohtaa yksilöllisen asiakkaan, juuri siitä syntyy ainutlaatuinen kokemus ja elämys. Paikka, jossa omistaja tarjoaa oman historiansa ja tarinansa ja jakaa sen aidosti asiakkaan kanssa - siitä syntyy kokemus, joka on ainutlaatuinen ja jota ei voi kopioida. Jokaisella on oma historia ja oma tarinansa, jota ei voi kopioida. Ja nimenomaan se on yksi niistä kilpailuvalteista, minkä vuoksi asiakkaat tulevat juuri sinun asiakkaaksi, pohtii Kalle. Onko ohjelmapalvelut välttämätön osa esimerkiksi majoitustoimintaa, kysyy Kalle? Ryhmä on yksimielinen siitä, että on. Verkottuminen nousee tässä tärkeäksi, kaikkeen ei voi perehtyä itse ja siksi yhteistyökumppanit ovat asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä tärkeitä, toteaa Leila. Halutaanko kasvaa yksin tai verkostona, huomauttaa Marja-Liisa? Vai kasvetaanko ollenkaan, kysyy Kalle? Kalle haluaa kuulla yrittäjien kasvustrategioita. Heikki paljastaa, että kapasiteetin lisäys on tavoitteena. Mökki- ja vaunupaikkoja tulisi saada lisää. Terolan Taimitarhalla olisi edellytykset kasvaa, miettii Sinikka. Meillä on upeat puitteet ja mahdollisuuksia, mutta aika näyttää talvikaudeksi olisi tarkoitus saada kehitettyä liiketoimintaa, joka linkittyisi saunaan ja kokoustiloihin. Myös Alvettulan kyläkaupan tavoitteena on saada toimintaa ympärivuotisemmaksi. Tosiasiahan on, että suurin ilo yrittäjälle koituu viivan alle muodostuvasta luvusta. toteaa Kalle ja yrittäjät ovat samaa mieltä. Älkää jääkö siihen tilaan, missä nyt olette. Menkää koko ajan pienessä etukenossa eteenpäin, ottakaa innovoiva moodi kaikkeen toimintaan. Ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys ovat toki hyviä pääomia, mutta mikään ei kuitenkaan ole pysyvää, muistuttaa Kalle. Pysykää hereillä, muistuttaa Kalle.

11 Luentopäivä Inkalan kartano Päivän valmentaja Jaana esitteli itsensä sekä valotti hieman historiaansa. Käytiin läpi ihmisen elinkaarta. Käyttäjäkokemus Jaana esitteli osallistujille käyttäjäkokemusta. Käyttäjäkokemus, on juttu, jonka yrittäjät halutessaan saavat. Rohkeiden juttu, jossa koulutuspäivässä mukana olevat yritykset arvioivat käytettävää palvelua kahden päivän ajan eri näkökulmista. Millaisia tunteita ja mielikuvia palvelu minussa herättää. Visuaalinen näkökulma - mitä tunteita visuaaliset asiat herättävät. Visuaalinen ihminen kiinnittää huomionsa aina ensin näkemäänsä ja muuntaa kaiken kuviksi. Visuaalinen ihminen kokee palvelun kuvien kautta. Auditiivinen näkökulma - miltä asiat kuulostaa. Auditiivinen ihminen rakastaa sanoja, pitää kielistä. Herkkä melulle, vaikea seurata rönsyilevää juttu, haluaa järjestellä asioita, pitää lukemisesta ja kuuntelemisesta. Muista laulujen sanat. Toiminnallinen näkökulma - miten palvelu ohjaa toimimaan, millaisia mielikuvia herättää. Toiminnalliselle ihmiselle oppiminen on hitaampaa. Hän kirjoittaa aina muistiinpanoja ja kokee tarvetta tehdä aina jotain käsillään. Tunteiden ja tuoksujen näkökulma - millaisia tuoksuja ja tunnelmia. Miltä kaikki tuntuu, myös fyysisesti ja konkreettisesti? Muistojen ja kokemusten näkökulma - millaisia muistoja ja kokemuksia mieleesi herää. Kohtaamisten näkökulma - miten ihmiset käyttäytyvät keskenään ja mitä tunteita ihmisten keskinäinen käyttäytyminen sinussa herättää. Koskaan et voi tietää millainen ihminen teille tulee sisään ja käyttämään palveluitanne. Siksi kaikessa toiminnassa on pystyttävä ottamaan huomioon kaikki nämä näkökulmat. Heikki huomauttaa, että nykypäivänä on entistä vaikeampaa aistia ihmisiä, sillä suurin osa kommunikoinnista tapahtuu sähköisesti ja kasvottomasti esim. varausvaiheessa. Sähköposti on esimerkiksi erittäin vaarallinen reklamaatiotilanteessa, sillä silloin et pysty tietämään kuinka vihainen pettynyt asiakas on tai muita hänen tunteita. Tehdään yhdessä myöhemmin sähköpostietiketti, eli harjoitellaan yhdessä miten sähköpostissa käyttäydytään, lupaa Jaana. On hyvä tunnistaa sähköpostin käytön heikkoudet ja vahvuudet. Sähköpostin käytössä on ajateltava, että tämän viestin voi lukea kuka tahansa. Keskityttiin hetkeksi kirjaamaan tuntemuksia ylös eilisestä päivästä. Venäläiset on ystävällisiä, lämpimiä, tuo tuliaisia ja tulee uudestaan. Venäläiset ovat isäntiä tullessaan Suomeen ja suomalaiset renkejä. Venäläiset ovat välttämättömyys, mutta niistä on myös paljon vaivaa ja harmia. Nämä esimerkkikokemuksia venäläisistä asiakkaista. Tehtävä: strateginen linjaus, että mitä venäläiset ovat minulle. Tämä on merkittävä linjaus, mutta se on tehtävä, jota organisaatiossa pystytään eheään toimintaan. Maltti on valttia hektisessä maailmassa. Ehkäpä hämäläiset ovat maltillisia, ei hitaita, miettii Jaana. Vahvuudet ja mahdollisuudet sekä toiveet Jokainen kirjaa nimikylttiin sen nimen, jolla haluaa itseään kutsuttavan päivän ja koko kahden vuoden aikana. Kyltin toiselle puolelle kirjattiin oma henkilökohtainen huikaiseva vahvuus tai ominaisuus. Mikä tekee minusta Kanta-Hämeen matkailukentän kärkeä, huudahtaa Jaana ilmaan kysymyksen, jota kaikki jäävät pohtimaan otsa kurtussa. Halutessaan voi myös kirjataan oman yrityksen huikaisevan ja parhaan ominaisuuden. Yhtäkkiä huoneeseen ilmestyi hyvä haltija. Haltija on keskittynyt erityisesti matkailuyritykseen ja se pystyy toteuttamaan matkailuyrittäjälle minkä tahansa toiveen.

12 Nyt yrittäjillä on mahdollisuus esittää hyvälle haltijalle yhden toiveen, jonka haluaisi kuumeisesti toteutuvan omassa matkailuyrityksessään. Nimen alapuolelle kirjataan se asia, mitä odottaa tältä koulutusohjelmalta. Mikä on se juttu, asia, mitä toivot käsiteltävän ja mitä toivot oppivasi koulutusohjelman aikana. Mitä haluaisit tehdä kahden tunnin aikana? Jotain minkä kokisit hyödylliseksi? Olli-Pekka, Hausjärven liikenne: Kaipaan oppia pätevän henkilön löytämiseen, saamiseen, sitouttamiseen ja pitämiseen. Olen nopea ratkaisemaan valintoja ja toiveeni hyvälle haltijalle olisi pidempi pinna. Pirjo, Hausjärven liikenne: 2 tunnin aikana toivoisin oppia henkilöstön motivointiin. Jaana lohduttaa, että motivointi on äärettömän vaikeaa, lähes mahdotonta. Pikemminkin on pyrittävä motivoivan ympäristön luomiseen. Olen hyvä organisaattori. Meidän business on tilausajo. Jaana haastaa, että voisiko se olla jotain muuta kuin pelkkä tilausajo? Palvelutuotteeseen liittyy paljon muutakin kuin pelkästään siirtyminen paikasta a paikkaan b. Marianne, Alvettulan kyläkauppa: Yhdessä ideointi 2 tunnin aikana: Olen todella energinen. Yritykseni on omaleimainen. Haltijalta toivoisin kärsivällisyyttä. Jussi, Renkaloma Oy: Tarvitsisin verkoston, erilaisia palveluita asiakkailleni. Olen luotettava. Yritykseni on aito ja siellä kaivataan aitoja elämyksiä. Kaipaisin lisää rohkeutta, jota voisi ottaa kopallisen hyvältä haltijalta. Jaana huomauttaa, että nimenomaan pienillä yrityksillä aitous on erityisen tärkeä juttu. Päälle liimatut jutut eivät toimi. Paavo, Voila ky: Minulta löytyy hulluutta ja hyvän haltijan toivoisin mukaan kalaan. Mona, Voila ky: Hullun kalasajan kumppani (viittaa Paavoon). Suomen paras perhokalastuskoski. Kaipaisin yhteistyökanavia, se on juttu, miksi haluan olla mukana OIVAssa. Haltijalta toivon, että terveys kestäisi. Sinikka, Terolan Taimitarha: Oman alan asiantuntija, tunnen paljon alaa. Haluaisin opettaa perennoja koululaisille. Haluaisin haltijalta: meillä on vanha navetta, jota on nyt käytetty alan koulutuskäyttöön ja haluaisin sille enemmän käyttöä ja siihen kaipaisin käytännön neuvoja, näitä neuvoja toivoisin hyvältä haltijalta. Jaana muistuttaa tässä kohtaa kiihdytyskaistasta, jonne tällaisen kysymyksen voi laittaa eli Navetta käyttöön. Kalle, Terolan Taimitarha: Toivoisin tältä käytännön tason markkinointiohjeistusta eli kuka tekee, miten tilataan. Paras ominaisuuteni on äärimmäinen tehokkuus. Toivoisin haltijalta rohkeutta tehdä asioita, ilma rohkeutta, mikään ei koskaan etene. Jaana tarkentaa, että Kallen kohdalla on enemmänkin kyse myynnin tuesta, se on enemmän käytännönläheisempi juttu. Wuolle, tottelee myös nimeä Leena, Tasolounas ky: Luovuus ja mielikuvitus ovat aina olleet vahvuuksiani. Haltija voisi löytää uudet henkilöt jatkamaan elämäntyötäni. Kaipaisin nettimarkkinointiin apua tältä koulutusohjelmalta. Jaana toteaa, että tässä kohtaa sosiaalinen media ja jälkimarkkinointi ovat se juttu. Keskittyminen omiin kärkivahvuuksiin ja mietittävä, miten nämä tuo esim. kotisivuillaan esiin. Hovi, Riitaksi saa myös nimittää, Hovinkartanon taidekeskus: Toivoisin uusien asiakkuuksien etsimistä. Olen kielitaitoinen humanisti. Yrityksen kartanomiljöön aitous on vahvuutemme. Haltija voisi antaa lisää mielikuvitusta ja rohkeutta. Heikki, Maulan maatila: Vahvuuteni on luotettavuus, se mikä luvataan niin se myös pidetään. Meni syyteen tai saveen. Yrityksen vahvuus on pitkä kokemus matkailualalla, kyetään taipuman moneen. Apuja tarvitaan markkinoinnissa, erityisesti hakukonemarkkinoinnissa. Kielitaidosta olisi myös useasti ollut apua. Kari eli Retu, Retulansaaren lomamökit: Kaipaisin koulutusohjelmalta luovuutta ja näkyvyyttä. Haltijalta toivoisin terveyttä.

13 Pirjo, Retulansaaren lomamökit: Kaipaisin apua markkinointiin. Toivoisin, että voisin välittää asiakkaille erilaisen loman, mm. palan arvokasta saaren historiaa. Toivoisin, että ymmärtäisin käyttää apuvoimia markkinointiin. Haltijalta toivoisin terveyttä. Jaana korostaa jälleen tässäkin kohtaa oman todellisen palvelutuotteen miettimistä. Ja tarkasti valittujen keihäänkärkien hyödyntämistä markkinoinnissa ja viestinnässä. Neljä eri tuotetta, neljänä eri vuodenaikana, eri hinnoittelulla. Lisäksi tärkeää miettiä, markkinoinnin kohdentaminen siten, että miten me viemme palvelutuotteemme eri medioihin. Pirkko eli Pike kavereiden kesken, Könnölän lomamökit: koulutusohjelmalta odotan ajatusten vaihtoa alan yrittäjien kesken sekä uusia yhteistyökumppaneita sekä mahdollisesti uusia palvelutuotteita. Minulla on korkea paineensietokyky, olen hidas hämäläinen ja vahva ideoija. Haltijalta toivoisin lisää tunteja vuorokauteen. Mauri, Könnölän lomamökit: Kaipaisin koulutusohjelmasta vuorovaikutusta ja ryhmätyöskentelyä. Meillä on tyhjä navettarakennus, jolle pitäisi keksiä jotain käyttöä, Hämeenlinnan keskustasta n. 20 kilometriä. Kokoustiloja alkaa Hämeenlinnan alueella jo olla melko paljon, joten jotain ihan muuta sen pitäisi olla. MiniSpa. Outi, Eräpalvelut: Minun vahvuus on luova hulluus, estottomuus, ja avoimuus. Haen uskottavuutta ja sitä, että saan kaikki palaset kohdalleen. Yritystoiminnan kannattavuutta. Olen valmis luopumaan monesta mutta haluan takaisin sitten myös jotain. Olen rakentamassa kesäkioskia ja siitä tulee mun näköinen juttu. Eräpuoli jää mun toiminnasta nyt pois. Leila, Inkalan Kartano: Olen yltiöpositiivinen. OIVAsta haluan piristystä yritykseen. Haltijalta toivon, sitä kultaista ideaa, jota olen yrittänyt etsiä jo 25 vuotta. Erja, Kriipin Lomamökit: Kaipaisin ohjelmalta nettimarkkinointia. Omana vahvuutena näen pitkäjänteisyyden eli vien loppuun sen, mitä aloitan. Yrityksen vahvuutena pidän joustavuutta asiakkaiden kanssa. Hyvältä haltijalta toivoisin kielitaitoa. Mökkiyrittäjille yhteinen tehtävä: Kirjoittakaa 20 lausetta sillä ajatuksella, että et ymmärrä mitään, mitä asiakas puhuu, mutta puhut heille silti. Me käännämme ne. Outi, Huoneistohotelli Villa Aino: Yrityksemme vahvuus ja viisaus on yksinkertainen liikeidea. Omana vahvuutena näen rohkeuden. Rohkeus on lisääntynyt kun asiat ovat menneet hyvin. Paineensietokyky on myös kova. Olen nyt jo saanut hirveästi koulutusohjelmalta sekä Viron matkan että kahden koulutuspäivien aikana, koska olen saanut niiden päivien aikana keskittyä vain tähän hommaan mikä on minulle päätyön ohella sivutoimi. Haltijalta tarvitsisin lisää rahaa. Rahoittajaa varten meidän on mietittävä oma palvelutuotteemme erittäin hyvin ja innovatiivisesti, toteaa Jaana. Tiina, Lopen Enduro ja Jalokoivu: Uusi aloitteleva yrityksemme on työnimeltään on kelluva kassari. OIVAsta haen erityisesti eväitä myyntiin. Eli kelluvan huvilan myyntiin tarvitsemme apua ja miten muodostaa oma kohderyhmä. Yksi vahvuuteni on sitkeys, mutta pidemmän päälle sekin alkaa tympiä ja kaipaisi rinnalle jotain täysin vastakkaista. Enemmänkin olen loppuun saattaja kuin uuden aloittaja. Yrityksemme vahvuudeksi ajattelin ensin erilaisuuden, jonka hetken pohdinnan jälkeen yliviivasin ja keksin tilalle ainutlaatuinen palvelukonsepti. Aiomme tehdä tuotteestamme ainutlaatuisen, jota ei ole muualla. Eilinen oivallukseni oli että usko siihen omaan tuotteeseen, kaikki me olemme ainutlaatuisia ja kaikilla meillä on ainutlaatuinen tuote. Kukaan ei enää osta suosituinta tuotetta vaan asiakkaat haluavat nykyään ainutlaatuista. Palvelutuotteissa trendinä on nyt pinnalla se, että yhdistetään kaksi palvelua yhteen, jotka tuntuvat omituiselta yhdessä, esim. kampaaja ja sisustusliike yhdessä, kertoo Jaana. Inkalan Kartanon Karhunpesässä oivallettua:

14 Ruokatauon jälkeen katsoimme hauholaisissa maisemissa kuvatun mainosvideon, jossa vilahtavat Iloranta sekä Wuolteen Kartano, pääosassa luonto ja ruoka. Palvelulupaus, sen on oltava realistinen eikä se saa olla ristiriidassa todellisuuden kanssa. Mikäli lupaus ja todellisuus ovat ristiriidassa, on vaarana odotusten pettyminen. Ehdottakaa kirjaa tämän jälkeen jollekin toiselle yrittäjälle, jolle voisi olla hyötyä tästä kirjasta. Nimetkää kirjat, sillä kirjat palautuvat takaisin omistajalleen. Molempien tehtävien tulee olla valmiita seuraavan ydinteeman alkuun. Asiakkaalle annetun palvelulupauksen lunastaminen. Odotusten ylittäminen. Pohdittiin miten odotukset voidaan ylittää. Erja Kriipin lomamökeistä pohti esimerkiksi sitä, että jos nettisivuilla on liian hienot kuvat mökeistä asiakkaan odotuksia tuskin ylitetään kun he saapuvat paikalle. Maksimissaan kahden keihäänkärjen varaan oma palvelutuote, jota tuodaan esille viestinnässä ja kaikessa muussakin toiminnassa. TEHTÄVÄ KAIKILLE: 1. Miettikää työpajaa varten, mikä on oma palvelutuote? Miettikää palvelutuote asiakaslähtöisesti, mitä asiakas haluaa ostaa. Peilatkaa palvelutuotetta muutosten tuuliin. Hektisyys, hidas eläminen, eri kulttuurit esim. venäläiset, superruoka (8 superruokalajia löytyy Suomesta) Miettikää kenties palvelutuote neljälle eri vuodenajalle. 2. Mitkä ovat omat vahvuudet? 3. Miettikää mitä yritys on kolmen vuoden päästä, mitä siitä sanoo asiakkaat. Minkälaisia lauseita? Mitä kilpailijoita sanoo? Mikä tekee siitä ainutlaatuisen siitä muihin verrattuna? Kuinka monta työntekijää se työllistää? Käytännönläheisiä juttuja. Kirjat ja lukukokemukset (tehtävänanto) Kirjojen tarkoitus ei ole kaikkien olla hyviä. Niistä on tarkoitus oppia, saada näkökulmia. Yrittäkää olla arvostelematta kirjoja. Kirjoittakaa 6 ohjetta kantahämäläiselle matkailuyrittäjälle sekä yksi lause kirjasta.

15 Työpajapäivä Tervakosken Tervaniemi Osallistujat Marianne Niiranen (Alvettulan kyläkauppa) Sinikka Wegelius (Terolan T'aimitarha) Kalle Wegelius (Terolan Taimitarha) Kristiina Jokinen (Rengon Pitopalvelu Oy) Riitta Ilola (Rengon Pitopalvelu Oy) Erja Laine (Kriipin lomamökit) Pirkko Könnölä (Könnölän lomamökit) Mauri Könnölä (Könnölän lomamökit) Outi Savolainen (Eräpalvelut) Anne Laulajainen (Laulajaisen villisikatarha) Heikki Iivonen (Tervakosken Tervaniemi) Virpi Voutilainen (Tervakosken Tervaniemi) Outi Raehalme (Huoneistohotelli Villa Aino Oy) Riikka Siuruainen (Tamora Oy) Tomi Enäjärvi (OIVA) Laura Leskinen (OIVA) Riikka pohjusti yrittäjille liiketoimintasuunnitelman tarkoitusta sekä haastoi heidät miettimään, mitä liiketoimintasuunnitelma heille henkilökohtaisesti merkitsee. Tomi esitti muutaman sanan OIVAssa matkan varrella mukaan tulevista menetelmistä ja työkaluista. Tomi kertoi kiihdytyskaistan avautuvan Laura esitteli OIVAn Aivojen toimintaa ja muutaman hengen ryhmissä yrittäjät saivat kokeilla kirjautumista OIVAn Aivoihin testitunnuksilla. Tämän jälkeen jaettiin yrittäjille eriväriset fleece-takit, joita on tarkoitus käyttää kahden vuoden ajan työpajatyöskentelyssä. Fleecetakkien jaon jälkeen osallistujat jakautuivat värien mukaisiin ryhmiin työpajapäivän ajaksi. Liiketoimintasuunnitelman merkitys Päivän valmentaja, tai sparraaja, joksi Riikka itseään kutsuu, päästettiin vauhtiin ja hän kertoi yrittäjille päivän ohjelmasta hieman tarkemmin eli mitä tänään tullaan tekemään. Kalle Terolan Taimitarhasta pohti, että hänelle liiketoimintasuunnitelma merkitsee erilaisten vaihtoehtojen kartoitusta. Virpi Tervakosken Tervaniemestä mietti, että hänelle liiketoimintasuunnitelma merkitsee vastausta kysymyksiin mitä, kenelle, miten. Riikka painottaa, että oikeita tai vääriä määritelmiä liiketoimintasuunnitelmalle ei oleolemassa, vaan jokainen voi itse päättää, mitä liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen kohdalla tarkoittaa. Liiketoimintasanaston top-10 Riikka opastaa yrittäjät päivän ensimmäisen tehtävän pariin, jossa yrittäjät pääsevät pohtimaan liiketoimintasanastoa. Pohtikaa hetki itseksenne, mitkä sanat liiketoimintasuunnitelmasta ovat mielestänne kaikkein olennaisimpia oman toimintanne kohdalla, Riikka ohjeistaa. Tämän jälkeen priorisoikaa ja valitkaa 10 mielestänne kaikkein tärkeintä termiä. Keskustelkaa omassa ryhmässänne valin-

16 noistanne ja valitkaa 10 ryhmänne mielestä kaikkein olennaisinta, Riikka innostaa. Pohtikaa ja selkeyttää, mitä ryhmänne valinnat teille tarkoittavat ja kirjatkaa selitykset fläppi-paperille, jonka jälkeen esitellään ryhmänne valinnat muille ryhmille yhteisesti. Ensimmäisen tehtävän ensimmäiset tulokset tulee esittelemään vihreä ryhmä eli Marianne, Virpi ja Heikki. Kaiken perusajatus on liikeidea, joka on kaiken alku, jotta saa kehitettyä omaa liiketoimintaa. Kilpailijat, ne ovat välttämätön paha. On todella tärkeää kartoittaa omat kilpailijat ja heidän kilpailutekijänsä. Yhteistyökumppanit ovat voimavara, jotka auttavat tuottamaan palveluita paremmin. Avainasiakkaat, turva, jatkuvuus ja kasvun mahdollisuus. Tavoitteet merkitsee kaikkea sitä, mitä sinulla tulevaisuudessa tulee olemaan. Heikki täydentää, että mietitään toimintaa vähintään puolen vuoden päähän. Asiakassegmentit merkitsevät uusia mahdollisuuksia, segmentointikartoitus auttaa löytämään uusia asiakkaita. Markkinointi, fokusointi markkinoinnissa erittäin tärkeää. Markkinoinnin avulla on tärkeää pyrkiä löytämään oikea asiakasryhmä sekä sopeuttamaan markkinointi omien asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi. SWOT, hyvä työkalu, kaiken toiminnan avuksi erittäin hyvä työkalu, kaiken analysoinnin A ja O. Seuraavaksi omat ajatuksensa esittää sinisten ja punaisten yhteisryhmä eli Outi, Erja, Pirkko ja Mauri. Sijainti, se on meidän vahvuus, mutta hyödynnämmekö sitä tarpeeksi. Otetaanko me sijainnista kaikki irti? Tilat on meille hurjan tärkeä asia. Laadun ylläpitäminen on asia, johon on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Kohderyhmä, tarkoitta meidän kohdalla päätöstä siitä, minkälaisiin asiakkaisiin keskitytään ja mistä ne asiakkaat tulevat. Oleellista on selvittää, miten tavoitamme oikean kohderyhmän? Miltä tulevaisuuden asiakkaamme näyttävät? Asiakkaiden tarpeet ja niiden muutokset, pystymmekö vastaamaan jatkuvasti asiakkaiden tarpeisiin ja ymmärrämmekö me asiakkaidemme tarpeet OIKEASTI? Hinnoittelu. Mikä on hyvä hinta, jolla toiminta on kannattavaa ja jonka asiakas on valmis maksamaan Markkinointisuunnitelma on kaiken A ja O, muun muassa kohderyhmämarkkinoinnin suunnittelun pohjana. Imago eli minkälaisen kuvan yrityksestä haluaa luoda. Imago on melko kokonaisvaltainen asia ja imagoa voi myös hyödyntää markkinoinnissa, jolloin lähestytään käsitettä brändi. Verkostoituminen on se mitä OIVAssa tehdään, mutta myös laajemmin. Keneen kaikkiin olisi hyvä luoda suhteita ja minkälaista verkostoa kannattaa luoda? Taloudelliset resurssit ovat koko ajan ajankohtainen asia, investoinnit ainakin uudella yrityksellä merkittävä asia. Yrittäjän oma jaksaminen. Alussa kaikkea tehdään suurella innostuksella, mutta siitä eteenpäin tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten jaksaa ja innostus pysyy yllä. Keltainen ryhmä eli Kalle, Sinikka ja Outi esittelevät seuraavaksi pohdintansa tuloksia. Strategia eli liiketoiminnan runko. SWOT on hyvä ja kattava työväline, ainakin jos sen tekee rehellisesti. Eli oikein tehtynä tehokas väline. Markkinointi eli matkailun markkinointi, kenelle, mitä ja miten? Hinnoittelu. Tuntuu, että se on salatiedettä, joka on osaltaan myös osa toimintasuunnitelmaa. Visio ja arvot eli mitä tehdään ja mitä halutaan olla. Tuotteistus on tuotteiden ja palveluiden tarjonnan perusrunko, jota muokkaamalla ja yhdistelemällä voidaan tarjota asiakkaille tarvittavia palveluita. Kohderyhmät eli kenelle ensisijaisesti tarjotaan ja mitä. Budjetti ja rahoitus, oleellinen osa toimintaa, pakollinen paha. Resurssit

17 Tulos kertoo, onko liiketoiminta ylipäätään kannattavaa. Keltaisten toinen ryhmä eli Anne, Kristiina ja Riitta kertovat seuraavaksi oman top kymppinsä. Meille kaikille liiketoiminnan kehittäminen se ydinjuttu, miksi olemme mukana OIVAssa, pohjustaa Anne. Liikeidea, mitä, kenelle, miksi. Auttaa turvaamaan toiminnan jatkumista. Se on niin sanottu kivijalka toiminnalle. Asiakas, tulonlähde, mutta myös työn innoittaja Tietotaito, osaaminen joka meillä jo on olemassa. Laskenta, kannattavuus ja hinnoittelu, miten saa toiminnan kaikki osa-alueet balanssiin. Vahvuudet ja heikkoudet sekä niiden tunnistaminen rehellisesti mahdollistaa kehittymisen sekä välttämään riskit. Yhteistyö on nykyaikana ihan huipputärkeää, palveluiden paketointi yhdessä. Kilpailu ei este yhteistyölle eli kilpailijat voivat olla myös yhteistyökumppaneita. Toimintaympäristö eli sijainti, missä olemme, saavutettavuus, toimintaympäristön jatkuva kehittäminen. Johtaminen eli resurssien hallinta sekä työntekijöiden johtaminen, markkinoinnin johtaminen. Pääoma, jolla tässä tarkoitamme pääasiassa rahaa, joka on investointien mahdollistaja, mutta myös henkilökohtaiset ominaisuudet ja tietotaito. Työvoima vaikuttaa yrittäjän omaan jaksamiseen. Nykypäivänä kova kilpailu hyvästä työvoimasta, mikä on yrittäjälle iso haaste. Toimintaympäristön nykytilanne Lounastauon ja Tervaniemen esittelykierroksen jälkeen Riikka esitteli osallistujille seuraavan tehtävän, jossa hän pyysi yrittäjiä pohtimaan hetken itsekseen, millainen on toimintaympäristö tällä hetkellä. Jakakaa ajatukset oman ryhmänne kanssa ja valmistautukaa kertomaan ja perustelemaan ajatuksenne myös muille ryhmille, alusti Riikka. Keltainen ryhmä eli Riitta, Kristiina ja Anne olivat pohtineet toimintaympäristön nykytilanteesta seuraavia avainasioita: 1) Ihmisten ajasta kova kilpailu 2) Yhteistyökumppaneiden puute 3) Todellinen vetonaula puuttuu alueelta 4) Rajallinen kapasiteetti henkilöstön suhteen 5) Kotimaisten lähikohteiden arvostuksen puute, miten saataisiin asiakkaat näkemään omat vahvuudet ja matkustamaan meille. Vaikkakin tuntuu että lähimatkailun arvostus on kasvussa. Vihreiden ryhmä eli Heikki, Virpi ja Marianne esittivät pohdinnan tuloksena seuraavia toimintaympäristön nykytilaa kuvaavia ajatuksia: 1) Lisää yhteistyökumppaneita, jotka ovat kaiken A ja O. Esimerkiksi kunta on yksi melko vahva ja potentiaalinen kumppani eli suhteet kuntaan kannattaa ylläpitää hyvinä sekä myös viranomaisiin ja järjestöihin ja tietysti muihin paikallisiin yrityksiin. 2) Omien hyvien puolien korostaminen ja sitä kautta erottautuminen ja sen oman jutun ja erikoisuuden löytäminen. 3) Asiakaspalautelaput otettava käyttöön 100 prosenttisesti. Niiden avulla kontakti asiakkaisiin säilyy ja palveluilla pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Riikka toi esille ajatuksen yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävästä asiakaslehdestä, jossa yrittäjät esittelisivät palveluitaan. 4) Netin ja muiden sähköisten markkinointikanavien käyttöönotto tiedottamisen ja yhteydenpidon välineinä. Sinisten ja punaisten yhteisryhmä eli Outi, Erja, Pirkko ja Mauri esittelivät seuraavaksi ajatuksiaan toimintaympäristön nykytilasta. 1) Mökkimatkailu vetää. Eli siinä mielessä hyvin menee, mutta onhan siellä niitä tyhjiäkin aikoja eli kevättalvi ja syksyn pimeimmät ajat. Uskaltaako kasvaa niin paljon, että lisätyövoiman palkkaaminen tule tarpeelliseksi? 2) Alue on vetovoimainen ja sijainti on hyvä, mikä on ehdottomasti sellainen asia, joka mahdollistaa paljon. Mietittäväksi siis jää, että mikä on se oma valinta, tyytyäkö

18 tämänhetkiseen tilanteeseen vai tavoitellako kasvua? Riikka huomauttaa, että koskaan ei pidä tuudittautua siihen tunteeseen, että nyt kaikki menee hyvin. Silloin voi olla varma, että jossain vaiheessa ei enää mene. On kuitenkin itse mietittävä oma elämänsä sekä työ-minänsä että siviili-minänsä tasapainoon. Marianne huomauttaa, että hänen siviilielämänsä on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että hän ei välttämättä edes halua kasvua, hän on onnellinen juuri tässä työtilanteessa. Riikka korostaa, että tässä on kysymys myös ajoituksesta, milloin on oikea hetki yrityksen ja liiketoiminnan viemiselle toiselle tasolle. Keltainen ryhmä eli Outi, Kalle ja Sinikka pohtivat toimintaympäristön nykytilannetta enemmänkin fyysisistä ja toiminnallisista näkökulmista, joista esiin nousi seuraavanalaisia ajatuksia: 1) Maalaismaisemat ja vesistöt ehdottomia kilpailuvaltteja 2) Kulkuyhteydet ja sijainti hyvä 3) Vähäinen kilpailu taimitarhatoiminnassa 4) Resurssit pyrittävä ottamaan hyötykäyttöön ja sitä kautta uusien mahdollisuuksien etsiminen Toimintaympäristön analysointia pintaa syvemmältä Ennen kahvitaukoa Riikka pohjusti osallistujien ajatukset seuraavaan tehtävään, jonka puitteissa hän pyysi yrittäjiä pohtimaan itsekseen millaisia muutoksia lähitulevaisuus tuo tullessaan, millaisia muutoksen tuulia ja trendejä voi tunnistaa? Miettikää erityisesti positiivisia tuulia, mutta myös niitä haasteellisia asioita, kannusti Riikka. Miettikää, miten muutokset vaikuttavat omaan yritykseeni ja koko matkailu-alaan (Suomi, Häme)? Entä mitkä muutokset toimintaympäristössä ovat sellaisia, mihin voimme mahdollisesti vaikuttaa ja jos voimme, niin miten? Entä mitkä ovat sellaisia, joihin emme voi vaikuttaa? jatkaa Riikka. Mitä mahdollisuuksia muutoksen tuulet tarjoavat liiketoiminnallesi? Miten voin vahvistaa ja hyödyntää ennakoitavia myönteisiä muutoksia? Entä miten voin väistää, vaimentaa tai kääntää voitoksi haasteellisemmat asiat? haastoi Riikka yrittäjiä pohtimaan toimintaympäristöä. Riikka kannusti osallistujia jakamaan ajatukset ryhmän kanssa ja kiteyttämään yhdessä ajatukset jaettaviksi myös muille ryhmille. Yksittäisiä tuulia voi myös olla mukana, huomautti Riikka. Sinisten ja punaisten ryhmä esitteli ensimmäisenä pohdintansa tulokset. Mahdollisuuksina näemme toimintaympäristössämme seuraavanlaisia asioita eli ideoimme Hämeenlinna-viikkoa. Se on eri toimijoiden muodostama paketti, joka tuo meille kansainvälisiä asiakkaita pimeinä ja hiljaisina aikoina. Esimerkiksi Englannissa ja Venäjällä on lomat aivan eri aikoina kuin Suomessa, joten tällaisia kansainvälisiä lomaviikkoja voisi pyrkiä markkinoimaan kansainvälisille kohderyhmille. Toisena ryhmänä voisi olla eläkeläiset, jotka voisivat katkaista hiljaiset sesongit. Hämeenlinnan keskustaan rakennettava uusi kauppakeskus tulee osata tulevaisuudessa hyödyntää tehokkaasti ja sen puoleensa vetämät asiakasvirrat on käännettävä itselle mahdollisuuksiksi. Slow life tulee olemaan tulevaisuuden valtti, jota meidän täällä maaseudulla on myös osattava hyödyntää. Vanajaveden laakso ja Vanajavesikeskus tulevaisuuden vetonauloiksi. Olemme lämmin ja hedelmällinen vyöhyke tällä alueella. Eli nostamme Vanajaveden valtiksi ja hyödynnämme sitä matkailussa. Uhkina näemme luonnon säilymisen ja vesistön puhtauden järkkymisen. Tai sen, että ulkomaiset asiakkaat löytävät jonkin muun kiinnostavan maan eli kiinnostavuuden säilyttäminen. Tämä edellyttää jatkuvaa kehittymistä.

19 Keltainen ryhmä eli Anne, Riitta ja Kristiina esittivät pohdintansa tuloksena seuraavaa. Mahdollisuuksina näemme eläkeläisten määrän kasvun kun suuret ikäluokat eläköityvät. Tämän lisäksi suuret ikäluokat ovat vauraampia kuin koskaan. Tämä tarkoittaa ostovoiman kasvua sekä tuloja matkailuyrittäjille. Tämä luonnollisesti edellyttää kiinnostavia tuotteita ja palveluita. Netin ja sosiaalisen median haltuunoton näemme mahdollisuuksina. Ne ovat edullista tiedotusta ja markkinointia ja niiden avulla tavoitetaan juuri tietyntyyppiset asiakaskohderyhmät tehokkaasti. Sähköisten kanavien kautta on mahdollista välittää markkinointikirjeet ja myöskin tavoitella uusia asiakaskohderyhmiä. Oleellisina toimintaympäristön tekijöinä näemme asiakkaiden vaatimustason kasvu, joka osaltaan johtuu vaurauden kasvusta; ihmiset ovat tottuneet korkeaan laatutasoon. Tämä on haaste yrittäjälle, jonka on pystyttävä olemaan ajan hermolla vanhaa kuitenkaan unohtamatta. Tämän koemme haasteeksi, mutta toisaalta myös mahdollisuudeksi, joka kannattaa pyrkiä hyödyntämään omassa liiketoiminnassa. Kaupungistumisen lisääntyminen eli millä saamme kaupunkilaiset kaipaamaan ja kiinnostumaan maaseutumatkailusta? Tämä on meille haaste, mutta jälleen kerran myöskin mahdollisuus tavoittaa uusia asiakasryhmiä. Ympäristötietoisuuden ja ekologisuuden arvostuksen lisääntyminen. Lähi- ja kotiseutumatkailun arvostuksen kasvu. Nämä ovat jälleen kerran sekä haasteita että mahdollisuuksia. Vihreä ryhmä eli Virpi ja Marianne esittelivät seuraavaksi ajatuksiaan. Heikki on rientänyt töidensä pariin. Mahdollisuutena näemme ehdottomasti se, että talous on nyt noususuhdanteinen, jota on osattava hyödyntää oikein ja oikealla hetkellä. Kotimaanmatkailun arvostus tulisi osata kääntää valtiksi, sillä se on helppoa ja vaivatonta ja matkailu Suomessa on turvallista. Maailman tilanteen ollessa epävakaa kotimaanmatkailun kysyntä nousee. Ollaanko me valmiita? Onko tuotteemme kunnossa? Myös kansainväliset asiakasryhmät tulevat puhtauden ja turvallisuuden vetäminä Suomeen. Oheispalveluiden lisääminen esimerkiksi mökkimajoituksen oheen, hyvinvointi- ja muut ohjelmapalvelut. Jälkimarkkinoinnin ylläpitäminen ja vanhojen asiakassuhteiden vaaliminen markkinoinnin keinoin esimerkiksi sähköpostikirjein. Miten muistuttaa asiakkaita palveluista? Markkinointi ja sen eri keinot ovat ikuinen haaste. Toinen keltainen ryhmä eli Sinikka, Kalle ja Outi esittivät oman pohdintansa tulokset seuraavaksi. Lähialueiden suosiminen matkailussa on mahdollisuus, joka pitää jokaisen osata hyödyntää. Kestävän kehityksen, ympäristöystävällisyyden sekä lähiruoan merkityksen ja arvostuksen kasvu. Mihin emme vastaavasti pysty ainakaan suoranaisesti vaikuttamaan, on maailmantalouden tila ja ilmasto. Nämä voidaan tällöin nähdä sekä uhkina mutta myös mahdollisuuksina. Aina voimme kuitenkin vaikuttaa omiin tuotteisiin, muokkaamalla ja konseptoimalla niitä asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. SWOT-analyysi Päivän viimeisenä tehtävä Riikka johdatteli osallistujat tarkastelemaan toimintaympäristöä edellisten keskustelujen sekä seuraavien näkökulmien kautta: a) Toimintaympäristönne vahvuudet b) Toimintaympäristönne heikkoudet c) Mahdollisuudet, joita valittu toimintaympäristö tarjoaa d) Uhat, joita valittu toimintaympäristön luo

20 Valmistautukaa ryhmäpohdintanne jälkeen kertomaan sekä perustelemaan ryhmän ajatukset ja valinnat myös muille ryhmille, Riikka ohjeistaa. Ensimmäisenä ajatuksensa esittää keltainen ryhmä. Vahvuudet: Ehdottomasti sijainti sekä Hämeenlinnan vetovoimaisuus, lyhyet etäisyydet alueen sisällä, tavoitettavuus isommista asukaskeskittymistä. Heikkoudet: Markkinointi, hämäläisen heimon piirre eli me olemme huonoja kauppaamaan ja palvelemaan. Hymykin täytyy opetella peilin edessä, toteaa Anne. Mahdollisuudet: Puhtaan luonnon hyödyntäminen, verkostoituminen ja yhteistyöverkostojen luominen sekä lähiruuan hyödyntäminen. Uhat: Kilpailu ulkomailta ja kotimaan muiden alueiden kanssa. Toinen keltainen ryhmä eli Sinikka, Kalle ja Outi olivat pohtineet seuraavaa. Vahvuudet: Luonto, maaseutu ja historia alueen ehdottomia vahvuuksia. Heikkoudet: Julkinen liikenne, riittääkö kielitaito, toimintojen hajanaisuus eli eri toiminnot ja potentiaaliset yhteistyökumppanit hajautuneet melko laajalle alueelle. Vihreä ryhmä esitteli seuraavaksi pohdintansa tulokset. Vahvuudet: Luonto ja eri vuoden ajat, vesistö sekä sijainti. Uhat: Maailmantilanne, talous, luonnon katastrofit, lisääntyvät rajoitukset (tuet, lait, säännökset) sekä teollistuminen ja teollisuuden levittäytyminen maaseudulle ja luonnon äärelle. Mahdollisuudet: Yhteistyökumppanuudet, hyvät etäisyydet sekä sijainti, luonto ja vesistö. Heikkoudet: Hitaus, verkkaisuus ja hämäläinen luonne eli nopeita päätöksiä ei synny! Vuodenajat syksy ja talvi, pidetään asioita itsestään selvyyksinä Sinipunaryhmällä ei muihin lisättävää. Yhdessä kun sparraillaan niin negatiivisetkin asiat ja haasteet voidaan yhdessä pyrkiä kääntämään mahdollisuudeksi, muistuttaa Riikka. Tästä on teidän hyvä huomenna Mirjan kanssa kohti henkilökohtaista kehittymisen polkua. Kiitos kaikille tästä erittäin antoisasta päivästä, toteaa Riikka lopuksi toivottaen kaikille turvallista kotimatkaa ja rentouttavaa perjantaita. Mahdollisuudet: Yhteistyö, luonnossa rauhoittuminen sekä matkailun ja kulttuurin yhdistäminen lähellä PK-seutua. Uhat: Talouden suhdannevaihtelut, ympäristöuhat, kausivaihtelut toiminnassa sekä maakuntapolitiikka.

21 Työpajapäivä Tervakosken Tervaniemi Osallistujat Marianne Niiranen (Alvettulan kyläkauppa) Sinikka Wegelius (Terolan T'aimitarha) Kalle Wegelius (Terolan Taimitarha) Outi Savolainen (Eräpalvelut) Heikki Iivonen (Tervakosken Tervaniemi) Virpi Voutilainen (Tervakosken Tervaniemi) Jarna Kalpala (Kalpalinna) Juha-Pekka Honkasaari ( Renkalomat Oy) Leila Ylitalo (Inkalan Kartano Oy) Outi Raehalme (Huoneistohotelli Villa Aino Oy) Mirja Borgström (Tamora Oy) Tomi Enäjärvi (OIVA) Kirjatehtävän läpikäynnin jälkeen Mirja kävi vielä läpi käyttäjäkokemuksen ja sen sisällä olevat eri näkökulmat. Mirja valotti hieman päivän sisältöä, joka keskittyy oman kehittymissuunnitelman rakentamiseen. Sillä te olette ne ihmiset, joka tätä hommaa tekee, muistuttaa Mirja. Ihmiset tämän kuvion muodostavat ja kaikki tapahtuu ihmiseltä ihmiselle, muistuttaa Mirja. Päivän kouluttaja Mirja toivotti osallistujat tervetulleeksi toiseen työpajapäivään. Mirja kertoili hieman omasta taustastaan ja halusi kuulla keitä päivän OIVAlaiset olivat. Päivän ahkerat OIVAlaiset esittelivät itsensä lyhyesti. OIVAllinen kirjatehtävä Mirja kertasi kertaalleen vielä luentoosuudessa jaetun kirjatehtävän, jotta se olisi kaikille varmasti selkeä: Lukiessasi poimi kirjan sisällöstä 7 OIVAllusta, ajatusta tai teemaa. Kirjaa ajatukset paperille ja ota siitä 3 kopiota, yksi itselle, yksi OIVAn vetäjille, yksi kirjan väliin. Kehittymissuunnitelma on väline itselle, jota voi tarkistaa uudelleen vuoden päästä ja sitä kautta peilata omia ajatuksiaan. Lisäksi se on väline muille yrityksessä työskenteleville, sen avulla on mahdollista sitouttaa myös muut samoihin päämääriin. Mieti mikä on kirjan ydinteema ja minkälaisessa tilanteessa olevalle yrittäjälle / henkilölle haluat kirjaasi ensisijaisesti lainata. Poimi kirjasta kaksi suoraa lainausta, jotka sinua puhuttelevat erityisesti. Kirjaa myös lainaukset ylös. Kirjat lainataan uudelle lukijalle seuraavan ydinteeman alussa. Seuraava lukija jalostaa samalla tavalla kirjan sisällön tulkintaa, kirjaa ylös OIVAllukset ja lainaa edelleen. Kirjaa oma nimesi kirjan kanteen, jotta lopulta kirja palautuu oikealle omistajalleen. Yrittäjä joutuu koko ajan olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, tämä on ihmisbisnestä. Käyttäjäkokemus palvelutuotteesta on aina tuntevan ja ajattelevan ihmisen muodostama, jolloin yrittäjä on riippuvainen ihmissuhdetaidoista muodostaakseen onnistuneen

22 palvelukokemuksen. Itsensä tunnistaminen rehellisesti on tärkeää. Heikki huomauttaa, että haastavaa on yhdistää vapaa-ajan minä ja työmina. Miten roolituksen tulisi toimia, miettii Heikki. Vaikka on eri roolit niin, aitous ei poista työroolia. Omaa sisintä pitää kunnioittaa, todellisen minän ei saa antaa hukkua työminän alle. Vuorovaikutus ja kommunikointi ympäristön kanssa ovat oleellisen tärkeitä juttuja, korostaa Mirja. Kuuntele, ole läsnä. Anna palautetta aidosti ja rehellisesti. Muista, että kaikkein tärkein hetki on käsillä oleva hetki sekä kaikkein tärkein ihminen se, joka seisoo edessäsi, muistuttaa Mirja. Opettele ottamaan maailma vatsaan tässä ja nyt. Mirja esittää esimerkin Buttenhoff nimisestä ravintolasta Imatralla. Kaikki asiakkaat sekä lounas että kahviasiakkaat kohdellaan aina samalla tavalla, oli asiakkaalla sitten haalarit tai frakki, niin aina omistajat tervehtivät ovesta sisään tulevaa asiakasta ja toivottavat asiakkaan tervetulleeksi. Ja ehkä jopa hieman osoittavat asiakkaille, mistä löytyy vapaita paikkoja. Tämä antaa myös kiireaikoina muulle henkilökunnalle pelivaraa, kun asiakkaan sietokyky pitenee kun ensikontakti henkilökunnan puolelta on jo tehty - vaikka sitten tarjoilijan pöytään tulo hieman kestäisi. Ja tämän palvelukulttuurin on koko ravintolan henkilökunta omaksunut. Asiakaspalvelutyössä voi tulla eteen yllättäviä ja hurjiakin tilanteita. Tällöin tarvitaan ohutihoisuutta ja kykyä empatiaan. Empatia on sitä, että on kyky asettua toisen asemaan. Empatia on osin synnynnäistä, mutta sitä voi myös opetella. Ilolan maatilan Marja esitti heidän kohdalleen osuneen tapauksen, jossa häiden aikana morsian sai tiedon oman äitinsä poismenosta. Mirja huomauttaa, että tällaiseen yllättävään tilanteeseen voi kuka tahansa yrittäjä joutua. Marja kertoi, että tällaisessa tilanteessa oli vain pyrittävä kuuntelemaan asiakasta ja tuotava aitoa välittämistä ja lämpöä tilanteeseen, jossa suru ja ilo ovat samassa tilanteessa läsnä. Tämä on minusta hyvä esimerkki toisen arvostuksesta, toteaa Mirja. Eli joustavuus, henkilökohtaisuus ja palvelualttius olivat heillä ne avainasiat. Ja tulla huomatuksi! Se on se mikä, ratkaisee, huudahtaa Mirja. Kaikki haluavat tulla huomatuksi. Kaikki haluavat olla olemassa ja olemassa olon todiste on se, että tulee huomatuksi toisen ihmisen toimesta! Älykkyys on kyky ymmärtää kokemuksia, havainnoida ja elää mahdollisimman

23 virheettömästi. Älykkyydestä puhuttaessa tulee usein mieleen, että titteleillä nostetaan itseään ja pyritään nostamaan statusarvoa. Se on itsensä korostamista. Oppiarvoilla on merkitystä, mutta myös ammatti-ihmisiä on hyvä arvostaa. Viisaus tarkoittaa usein laajakatseisuutta, muistuttaa Mirja Terveys on jokaisen tärkein omaisuus ja kaiken perusedellytys, sanoo Mirja. Jokainen voi toimia jaksamisen äärirajoilla, mutta oleellista on väsymyksen ja uupumuksen säätely sekä se, että pystyy itselleen rehellisesti myöntämään, että nyt en jaksa, Mirja painottaa. Rohkeus pysähtyä ja antaa itselleen aikaa toipumiseen. Ihmisen tulisi huoltaa itseään kuin autoaan. Vanha käsky, muista pyhittää itsellesi lepopäivä, on edelleen pätevä, muistuttaa Mirja. Ja kerran vuodessa olisi hyvä ottaa itselleen 2-3 viikon irtiotto arjesta ja yrityksestä. Mirja huomauttaa, että vanha viisaus yritä tehdä itsestäsi joka päivä hyödytön on noudattamisen arvoinen. Mirja muistuttaa, että pienessä yrityksessä tärkeää on huolehtia siitä, että kukaan ei olisi korvaamaton, jos sattuisi esimerkiksi pitkä työkyvyttömyysaika. Tämä on sellainen asia, joka jokaisen yrittäjän tulisi miettiä, sillä elämä on arvaamatonta ja koskaan ei tiedä, mitä sattuu. Jokaisessa yrityksessä tulisi olla yrittäjän lisäksi henkilö, joka osaa ottaa homman haltuun, mikäli yrittäjä on poissa pelistä. Luota tunteeseen ja havaintoon mikä sinulla on, opastaa Mirja. Ensiarvoisen tärkeä on lapsuudesta opittu kyky tunnistaa vaarat, ilman sitä elämä loppuu lyhyeen. Sama pätee yrityselämässä. On kyettävä olemaan niin itsenäinen, että pystyt kestämään totuuden. Nämä ovat erityisesti esimiehelle tärkeitä asioita, ei voi olla kaikkien rakastama, vaan on omattava tiettyä paksunahkaisuutta, muistuttaa Mirja. Tiettyyn rajaan asti on hyvä miettiä, mitä muut ajattelee. Mutta sen ei saa antaa rajoittaa, jolloin se alkaa vaikuttaa itsenäisyyteen. Ajan myötä ihminen usein, eikä enää mieti, mitä muut ajattelevat, vaan hän tietää, että näin tämä on tehtävä.

24 Rohkeus uskaltaa antaa sijaa myös muiden ajatuksille. Nykymaailmassa tapahtuvat nopeat muutokset eivät anna sijaa sellaiselle, joka ei uskalla muuttua. Jokaisessa meissä asuu sisällä sekä aikuinen että lapsi. Kyseenalaistaminen ja hämmästely ovat hyviä asioita. Ei saa antaa itsensä olla liian kaikkitietävä, se ei johda koskaan mihinkään uuteen. On uskallettava kyseenalaistaa, vain siten voi syntyä jotain uutta, rohkaisee Mirja. Sydän kuvastaa jokaisen suurinta tehtävää, sitä, miksi on olemassa. Tämän miettimiseen Mirja antoi viisi minuuttia aikaa. Alkoi hiljainen ja mietteliäs tauko, jonka aikana yrittäjät tuhisivat ja raapustivat suttupapereille ajatuksiaan Ensimmäinen ryhmä eli Juha-Pekka, Virpi, Heikki ja Marianne esittelivät omien sydämiensä sisällöt. Pienen jaloittelutauon jälkeen Mirja esitteli osallistujille päivän ensimmäisen tehtävän, jossa yrittäjät joutuisivat tosi paikan eteen eli oman kehittymissuunnitelman äärelle. Mirja jakoi yrittäjät kolmeen ryhmään. Vihreässä ryhmässä olivat Heikki, Virpi, Juha-Pekka ja Marianne. Keltaisen ryhmän muodostivat Kalle, Sinikka ja Outi. Sekaryhmän, jossa olis yksi vihreä, yksi punainen ja yksi sininen, muodostivat Jarna, Outi ja Leila. - Elää rikkaan elämän, hyvinvointia ympärillä. Tavoitteena olisi, että itsestä jäisi positiivinen jälki maailmaan. - Tehdä oma panoksensa niin hyvin, että siitä jää jälki, jää tunne, että kuuluu johonki. - Antaa jollekkin itsestään jotakin. - Auttaa ihmisiä jaksamaan. - Halu olla vapaa, tehdä omia ratkaisuja. Ennen lounastaukoa toisen ryhmän eli Kallen, Sinikan ja Outin ajatuksia ja sydämiä avattiin seuraavasti.

25 Tärkeimmäksi tehtäväksi meidän ryhmässä nousi perhe, eli olla isoäiti, äiti ja vaimo. Toisena tärkeänä tehtävänä nousi esille tasapainottajan rooli. Mutta ollaan myös yksinäisiä puurtajia ja sekatyömiehiä. Lisäksi vastuu taloudellisesta vakaudesta koettiin tärkeäksi tehtäväksi. Kolmas ryhmä eli Jarna, Outi ja Leila esittelivät omien sydämiensä sisällöt seuraavanlaisina. Tehtävinämme näimme olla käytännön organisaattoreita, perheenjäseniä sekä työllistäjiä. Toiminta-ajatuksena meillä on tarjota tilapäiskoti, vapaa-ajanviettopaikka ja nautinnollista ruokaa elämyksellisessä ympäristössä. Koemme itsemme energisiksi ja malttamattomiksi, mutta samalla kuitenkin rauhallisiksi. Ollaan nuoria ja reippaita sekä oppimis- ja kehittymishaluisia. Olemme vastuuntuntoisia ja avoimia. Lounastauon ja Tervaniemen esittelykierroksen jälkeen tehtiin toinen tehtävä, jossa Mirjan opastuksella siirryimme visioon. - Tieto-taidon kehittäminen - Olla tasaisen vahva osaaja Kun uskaltaa antaa työntekijöiden innostua ja olla luovia, niin myös tulokset ovat parempia. Kun pysytellään byrokraattisessa ja tarkoin määritellyssä johtamisessa, niin tällöin työntekijät tyytyvät usein tekemään minimin eikä yhtään enempää. Pelolla hallitseminen ei johda mihinkään toimintaa eteenpäin kehittävään, ohjaa Mirja. Työnsä asiantuntijat, jotka kohtaavat asiakkaat päivittäin, ovat niitä todellisia asiantuntijoita, joita kuuntelemalla johtaja voi myös itse oppia. Toinen ryhmä eli Outi, Leila ja Jarna esittivät yhteiset näkemykset visioistaan seuraavanlaisina: Haluamme olla: - Tehokkaita = ideoijia - Iloisia - Rohkeita - Kyseenalaistajia - Kannustavia - Huomioivia - Ymmärtäviä Kolmas ryhmä eli Heikki, Virpi, Juha-Pekka ja Marianne esittivät omat visionsa: - Olla lojaali, innostava, ihmisläheinen esimies - Jämäkkä, empaattinen, sydän paikallaan - Delegointi sydämellä, ei jätetä heitteille - Maailmanlaajuinen visio kyky nähdä - Saada toisesta parhaat puolet esille - Rohkeus tehdä päätöksiä - Esimerkillinen Visio kertoo, mihin suuntaan olen menossa, millaiseksi haluan tulla ja kehittyä, ohjeistaa Mirja. Ryhmä, Kalle, Sinikka ja Outi päätyivät visioita pohtiessaan seuraavanlaiseen lopputulemaan: Seuraavaksi syvennyttiin pohtimaan omia arvoja. Mirja muistuttaa, että omia ja yrityksen arvoja on syytä miettiä tarkkaan, sillä ne ovat melko pysyviä ja niitä on todella vaikea lähteä muuttamaan. Pienyrittäjillä omat henkilökohtaiset ja yrityksen arvot ovat usein melko samankaltaisia. Tavoitteenamme on: - Tasaisempaa toimintaa ympäri vuoden - Yrittäjänä tavoitteena olla vahva johtaja - Kyky siirtää vastuuta muille

26 sinut itsesi kanssa! Arvomailmaan päivitys työntekijöiden kanssa. Mirja esitti nelikenttämallin, jossa osa-alueina työ, perhe, harrastus ja talous. Jos kaikki palikat kunnossa, elämä on myös tällöin hienoa ja ihanaa. Yksi palikka voi lähteä pois niin sen ihminen vielä kestää, tällöin elämä voi olla vielä hyvin toimivaa. Mutta jos kaksi osa-aluetta alkaa olla miinus-merkkisiä, niin silloin ollaan jo heikoilla jäillä. Ensimmäinen ryhmä eli Sinikka, Kalle ja Outi esittelivät arvoikseen seuraavanlaiset asiat: Rehellisyys ja luotettavuus, täytyy toimia. Terveys on myös tärkeä juttu, asiakkaiden arvostus ja arvomaailman tunteminen. Vaihtelevuus eli se, että mikään työpäivä ei ole samanlainen. Siitä pidämme. Jotta syntyy uutta, niin täytyy antaa tilaa ja vapautta, toteaa Mirja. Yrittäjällä on aina olemassa tietty vapaus. Mirja muistuttaa, että nykyasiakas ei osta kahvikuppia, vaan se ostaa hetken. Juuri tässä Mirja näkee maaseutuyritysten pystyvän vastaamaan tähän kasvavaan asiakkaiden tarpeeseen. On vaan osattava ja uskallettava hinnoitella tuotteensa sille kuuluvalla hinnalla, rohkaisee Mirja. Mirja muistuttaa asiakkaan arvostuksesta. Asiakkaan arvostus on asia, joka kaikkien olisi lisättävä liiketoimintansa arvoihin. Mirja tuo esille 4 P:n mallin, jossa P:t edustavat seuraavia oleellisia tekijöitä: Product (tuote), Place (paikka), Price (hinta), Promotion (myynninedistäminen). Tähän nelikkoon Mirja lisäisi vielä yhden hyvin tärkeän P:n eli Person (ihminen). Iltapäivällä Mirja kannusti yrittäjiä vielä jaksamaan ja hän opasti osallistujat syventymään muutoksen tuuliin. Toinen ryhmä eli Juha-Pekka, Marianne, Heikki ja Virpi: Kiteytettynä arvomme ovat rehellisyys, pitää sen mitä lupaa. Tulee pyrkiä eteenpäin ja kunnioittaa ihmisiä. Pareto-menetelmä. Jos on 100 tehtävää ja kun ne laittaa paperille ja tekee niistä 20% tärkeintä juttua, on silloin tehnyt 80 % kaikista töistä. Eli keskittyminen olennaiseen. Karsi turhat pois. Ensimmäinen ryhmä eli Outi, Laila ja Jarna esittelivät arvoikseen seuraavanlaiset asiat: Tärkeät arvot meille ovat perhe, terveys ja työympäristö. Ei tehdä pitkään semmoista työtä mistä itse ei tykkää. Kiteytettynä: ole Ryhmä Leila, Outi ja Jarna esittelivät heidän mielestään merkittävimmät muutoksen tuulet: Investointeja pitää tehdä, olemassa olevat lainat, mikä on tuleva korkotaso, mikä vaikuttaa? Isojen yritysten tilanne, minkälaisia tilaisuuksia varataan. Kate jää profiloinnista. Ympäristöasiat on merkittäviä. Ollaan myös menossa luomuruokasuuntaan Lainsäädännölliset asiat, miten ne vaikuttavat yritysten kustannuksiin? Mirja toteaa, että säännökset ovat melko hurjia esim. alkoholilainsäädäntö, onko

27 kaikki tarpeen? Kaikki yritykset kamppailevat näiden samojen asioiden kanssa. Toinen ryhmä tunnisti seuraavanlaisia muutoksen tuulia: Matkailu lisääntyy ja maailman talous elpyy. Kiina tulee vahvasti mukaan ja koko Aasia. Yritykset, nyt on laitettava paikat kuntoon, ostovoimaa on tulossa. Osalla ihmisistä matkailu lisääntyy vapaa-ajan aktiviteettinä. Venäläiset matkailijat ja viisumivapaus, voi aiheuttaa myös pienen uhkan esim. turvallisuusasioissa. Verojen kiristyminen ja arvonlisäverotus. Ikärakenteen muutos, eläkeläisten määrän kasvu lisää yleisesti kustannuksia. Marianne: Delegoiminen työntekijöille jos oikeasti on joskus sivussa eli jos oikeasti pitäisi saada omaa aikaa tai tehdä toimistohommia. Liiku ja lenkkeile enemmän, sieltä saan positiivista virtaa. Perehdyttäminen. Leila: Panokset oikeisiin asioihin eli vaatii hyvää suunnittelua ja organisointia. Markkinointitoimet. Juha-Pekka: Konkreettiset tavoitteet yritykselle. Ajankäytön suunnittelu ja hallinta. Oppia olemaan enemmän levollinen keskeneräisten asioiden kanssa. Outi: Ihmisenä kehittyminen ja johtajana tietysti myös. Eteenpäin pääseminen asioissa. Kalle: Tiettyjen toimien palauttaminen. Opiskelu ja yhteistyökuvioiden käyttäminen hyödyksi. Uusien toimintamuotojen kehittäminen yritystoimintaan. Sinikka: Ympärivuotisuuden kehittäminen. Koulutus pitää katsoa loppuun, uusia ideoita. Irtipääseminen tietyistä asioista. Pitäisi opetella käyttämään tietokoneita, väärä asenne niitä kohtaan. Vielä lopuksi, mietitään toimenpiteitä, joita itsensä kehittämiseksi tulisi tehdä, opastaa Mirja. Miettikää, mitä toimenpiteitä, sinun tulee tehdä, jotta saavutat asettamasi päämäärät, kannustaa Mirja. Virpi. Kouluttautuminen tiettyihin asioihin, vastuunotto. Ajankäyttö ja joustaminen. Heikki: Haluan selvästi vähentää omaa työpanosta, mutta olla kuitenkin mukana. Tehtävien delegoiminen johtoryhmässä. Mahdollisuuksien antaminen. Myynnin tehokkuus ja markkinointi Pietariin. Kiitos kaikille, tämä päivä oli tässä. Toivottavasti tämä oli teille yhtä antoisa

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot