Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen. Kertomus ensimmäisestä ydinkokonaisuudesta. Kertomuksen laatija: Laura Leskinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen. Kertomus ensimmäisestä ydinkokonaisuudesta. Kertomuksen laatija: Laura Leskinen"

Transkriptio

1 Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen Kertomus ensimmäisestä ydinkokonaisuudesta Kertomuksen laatija: Laura Leskinen

2 Yrityskohtaistaminen ja johdanto koulutukseen OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelman ensimmäisen ydinkokonaisuuden luentopäivät järjestettiin Hämeenlinnan seudun osalta Inkalan Kartanossa Maanantaina päivän kouluttajana toimi Karl-Erik Michelsen, joka johdatteli yrittäjät toimintaympäristön muutosten tuulten pariin. Muutoksen tuulet koskettavat Kanta- Hämettä kuten muutakin Suomea jotkut asiat rajummin, jotkut lempeämmin. Matkailussa teknologian kehitys, matkailijoiden arvomuutokset, ekologisuus, kansainvälistyminen ja miksei väestökehityskin vaikuttavat yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin ja menestykseen. Luentoosuuden toisena päivänä 1.2. kouluttajana toimi Jaana Utti. Jaana johdatteli osallistujat pohtimaan muun maussa sitä, miten tunnistettuja vahvuuksia voidaan vahvistaa ja menestystä rakentaa yksin ja verkostossa? Ensimmäisen ydinkokonaisuuden viimeiset koulutuspäivät eli purkupäivät järjestettiin. Hämeenlinnan seudulla Hauhon Ilorannassa ja Myös purkupäivien osalta yrittäjillä oli mahdollisuus valita vaihtoehdoista toinen. Purkupäivissä käytiin läpi toiminnan tulevaisuuden suuntia. Lisäksi alustettiin seuraavaa ydinteemaa yritysjohtaminen matkailusidonnaisen yrityksen arjessa. Tämä kertomus vie teidät takaisin näihin antoisiin koulutuspäiviin. Terveisin, OIVA-tiimi Tomi, Laura ja Mari Ydinkokonaisuuden työpajapäivät järjestettiin Tervaniemen Tervakoskessa sekä Turengin Asemalla Yrittäjillä oli siis mahdollisuus valita kumpaan työpajaosuuteen he osallistuisivat. Työpajapäiviä vetivät Riikka Siuruainen sekä Mirja Borgström. Riikan avulla yrittäjät syventyivät ensimmäisen työpajapäivän miettimään oman yrityksensä menestyksen avaimia toimintaympäristön muutoksissa. Yritykset johdateltiin myös pohtimaan löytyykö heiltä yhteisiä avaimia kohdata muutoksen tuulia ja miten niitä voitaisiin käyttää yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mirja otti vetovastuun työpajaosuuden toisena päivänä, jonka aikana hän johdatteli osallistujat pohtimaan, mitkä ovat oman yrityksen tavoitteet? Mitkä ovat minun henkilökohtaiset tavoitteeni? Millainen on oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmani ja yrityksen kehittymissuunnitelma?

3 OIVA-luentopäivät Inkalan Kartano LUENTOPÄIVIEN OSALLISTUJAT Maanantai Marianne Niiranen, Alvettulan kyläkauppa Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Heikki Maula, Maulan maatila Sinikka Wegelius, Terolan Taimitarha Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Riitta Tarvainen, Hovinkartanon taidekeskus Pirjo Laurila, Retulansaaren lomamökit Kari Retulainen, Retulansaaren lomamökit Tiina Kassari, Jalokoivu Oy Kristiina Jokinen, Rengon Pitopalvelu Oy Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Oy Leena Sivén, Tasolounas Ky Erja Laine, Kriipin lomamökit Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Pirkko Könnölä, Könnölän lomamökit Mauri Könnölä, Könnölän lomamökit Marja-Liisa Jäntti, Ravintola Turengin Asema Leena Haavisto, Iloranta Oy Mona Iso-Mustajärvi, Voilà Ky Paavo Pönni, Voilà Ky Karl-Erik Michelsen Tamora Oy Tomi Enäjärvi, OIVA Laura Leskinen, OIVA Tiistai Marianne Niiranen, Alvettulan kyläkauppa Leila Ylitalo, Inkalan Kartano Oy Heikki Maula, Maulan maatila Sinikka Wegelius, Terolan T'aimitarha Kalle Wegelius, Terolan Taimitarha Riitta Tarvainen, Hovinkartanon taidekeskus Pirjo Laurila, Retulansaaren lomamökit Retulansaaren lomamökit Kari Retulainen, Tiina Kassari, Jalokoivu Oy Outi Raehalme, Huoneistohotelli Villa Aino Oy Leena Sivén, Tasolounas Ky Erja Laine, Kriipin lomamökit Juha-Pekka Honkasaari, Renkaloma Oy Pirkko Könnölä, Könnölän lomamökit Mauri Könnölä, Könnölän lomamökit Olli-Pekka Hynönen, Hausjärven liikenne Pirjo Hynönen, Hausjärven liikenne Mona Iso-Mustajärvi, Voilà Ky Paavo Pönni, Voilà Ky Jaana Utti, Tamora Oy Tomi Enäjärvi, OIVA Laura Leskinen, OIVA

4 Luentopäivä Inkalan Kartano Aamu aloitettiin kahvituksella. Tomi toivotti yrittäjät lämpimästi tervetulleeksi sekä esitteli lyhyesti koulutusohjelmaa. Inkalan Kartanon emäntä Leila Ylitalo kertoi Inkalan Kartanon historiasta sekä yrityksen toiminnasta tänä päivänä. Leilan esittelyn jälkeen Kalle päästettiin vauhtiin ja hän kertoi hieman omasta taustastaan ja omasta isännyydestään Lauritsalan Kartanossa. Matkailu muutoksessa Muutoksessa ollaan teknologinen vs. vanha ja historiallinen ympäristö, varsinkin maaseudulla joudutaan tekemään kompromisseja. Varsinkin asiakkaat ovat usein molemmissa maailmoissa ja tämän vuoksi maaseutuyrittäjät ovat haasteiden edessä vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin. Päivän teemana on pyrkiä hahmottamaan isoa kuvaa mitä maailmassa tapahtuu ja sieltä linkittää se matkailuun. Päivän teeman voidaan nähdä rakentuvan kolmesta eri tasosta: 1) Isot trendit maailmalla, 2) Suomen taso, miltä Suomi näyttää (brändityöryhmä, luomu jne.), 3) yksittäisten henkilöiden ja matkailijoiden näkökulma. Kukaan ei oi olla ennustajaeukko, mutta on siitä huolimatta hyvä pyrkiä ymmärtämään ja ennakoimaan ympäristöä. Megatrendit meillä ja maailmalla Matkailijoita saattaa tulla mistä päin maailmaa tahansa ja he elävät omassa maailmassaan. Tyypillistä on erityyppisten huvikeskusten esimerkiksi risteilyalusten lisääntyminen. Ne vetävät puoleensa erityisesti kiireisiä liikemiesyrityksiä, sillä ne mahdollistavat totaalin irrottautumisen työympäristöstä. Olleellista näissä huvikeskuksissa on paketointi eli yhdessä paikassa kaikki mahdolliset elämykset koettavissa. Slow life - vastatrendi kiireydelle ja, vaihtoehto elämää kunnioittaville, he haluavat oppia ja nähdä ja tämän vuoksi arvostavat aikaa ja uusia ideoita, joita haetaan omaan elämään. Vastakohta huvikeskuksille. Tässä Suomi kykenee kilpailemaan. Internetin, tietotekniikka ja verkostot Matkustaminen verkossa. Matkaajat tuovat kokemuksensa verkkoon kaikkien nähtäville. Määrätyissä elämän käännepisteissä halutaan merkittäviä tutkimusmatkoja elämän äärirajoille, jolloin esimerkiksi japanilainen hääpari matkustaa Lappiin ja yöpyy jääiglussa. Kyetäänkö ymmärtämään, mitä maailmalla tapahtuu ja mitä erilaisissa maailmoissa elävät ihmiset haluavat kokea? Meille itsestään selvyydet voivat olla joillekin matkailijoille elämyksiä, joita kaivataan ja halutaan kokea, toteaa Kalle. Suuret ihmisryhmät esim. Aasiasta lähtevät liikkeelle. Miten kiinalainen näkee maailman, mitä hän haluaa? Kalle jatkaa. Teknisyys, joka valtaa matkailukenttää. Kaikki perinteiset tavat markkinoida, myydä, tavoittaa asiakkaat ovat vielä toistaiseksi toimivia, mutta sen rinnalla toimii 24/7 toimiva kanava eli internet. Verkko mahdollistaa sen, että potentiaaliset asiakkaat voidaan tuntea jo etukäteen, paljon ennen kuin heistä tulee asiakkaitamme, muistuttaa Kalle internetin hyötypuolista. Meidän on oltava siis asiakkaiden kanssa koko ajan ja siellä missä he ovat. Pyritään pääsemään sisälle asiakkaiden maailmaan ja tuntemaan heidät, muotoilee Kalle. Esimerkiksi slow life asiakkaat ja palveluntarjoajat samassa paikassa. Käytetään asiakkaita palvelun kehittäjinä - tämä ajattelutapa tekee tuloaan myös matkailumaailmaan; Mitä te haluatte, meillä on tarjota teille tällaista, mitä olette mieltä? Kenellä on tähän aikaa? Kuka 24/7 - seurannan hoitaa? Näitä asioita on mietittävä ennen kuin syöksytään sisään tähän maailmaan, huomauttaa Kalle. Verkostoissa ovat linkittyneet yhteen erilaiset palveluntarjoajat, jotka jakavat asiakkaista tietoja keskenään. Nämä verkostot toimivat usein hyvin aktiivisesti ja niistä voi olla

5 asiakkaan hyvin vaikea irtautua niin halutessaan. Summa summarum kaiken päälle on rakentumassa tietoverkko. Kysymys kuuluu meneekö tähän mukaan ja millä tavalla menee mukaan? Millaisissa verkoissa kannattaa olla mukana? Onko resursseja olla mukana? Nämä ovat kysymyksiä, joita on jokaisen syytä miettiä, sanoo Kalle. Mainonta ja markkinointi Kuinka moni tekee painettua mainontaa? Muutama käsi nousee. Leena Sivén tiedustelee, mitä mieltä Kalle on esimerkiksi Fonectan palvelusta, jossa kuvataan tiloja ja tehdään nettiin esittelyvideoita. Enää pelkkä teksti ei riitä, vaan mukaan tulee myös pikku hiljaa liikkuvaa kuvaa, sanoo Kalle. Hän tuumi, että tämä on hyvä ajatus tarjota perinteisen rinnalle liikkuvaa ja vaihtuvaa kuvaa. Täytyy opetella konemaailman lait, jotta voit olla mukana, toteaa Kalle kuitenkin. Ei-mainostaminen voi myös olla eräänlainen markkinointistrategia. Yritys voi esimerkiksi olla esillä sosiaalisessa mediassa niin paljon, että se kääntyy lopulta eduksi ja näin ollen ei ole tarvetta olla mukana missään kaupallisessa mainontakanavassa. Kulttuurin hyväksyminen ja halu aidosti tuntea se asiakas, ovat muun muassa asioita, joita tällöin on hallittava. Psykososiaaliset tekijät nousevat merkittäviksi tekijöiksi. Kuka on asiakas? Mitkä on hänen arvonsa? Mentävä arvojen tasolle ja sitä kautta tulee miettiä tuotteistusta ja palvelutarjontaa, sanoo Kalle. Lisäarvon tuottaminen asiakkaalle Lisäarvon tuottaminen. Mikä on asiakkaan saama lisäarvo? Onko se lepo, rauha, aktiivisuus vai jokin muu? Mikä on se lisäarvo, jonka me tarjoamme asiakkaalle, haastaa Kalle miettimään. Todellinen mietinnän paikka, miten se lisäarvo tuotetaan rajapinnoissa joissa se ennen kaikkea tapahtuu. Vaatii paljon eiaineellista ajattelua edellyttäen, että perusasiat ovat kunnossa. Esimerkkinä Kalle esittää ABC-liikennemyymälät. Niissä on kaikissa samanlainen konsepti. Ketju levisi nopeasti ympäri Suomen. Ensimmäinen innovaatio oli ensimmäinen aalto. Valtava logistinen keskus, johon kaikki kokoontuvat. Toinen aalto: huomattu, että asiakkaat ovat kyllästyneet tähän, ihmiset etsivät vaihtoehtoisia paikkoja. Nyt on annettu ABC-yksiköille mahdollisuus oman imagon ja identiteetin muodostamiseen, jopa erilaisen, muista asemista poikkeavan oman värimaailman kehittämiseen. Pienet yksilölliset paikat hävisivät, mutta ne tulevat takaisin. Maailma muuttuu nopeasti. ABC:n ensimmäisen aallon hyökymisestä on kymmenen vuotta ja nyt kaikki on jo nähty ja uudelleen muutoksessa. Verkottuminen ja asioiden linkittyminen toisiinsa. Kuinka laadun on oltava kaikissa eri palveluissa äärimmäisen hyvä. Koko ajan on pyrittävä parantamaan. Kokonaisvaltaisen kokemuksen tarjoaminen. Kaikki asiat ja palvelun osat on ajateltava viimeisen päälle ja siten, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Yksilöllisen asiakkaan unelma. Omassa mittakaavassa ja omien resurssien mukaan toteutettava eheä ja laadukas kokonaisuus. Raha ei ole se, jonka saisi antaa vaikuttaa tässä asiassa ajatteluun. Usein tämä ei edes vaadi rahaa, vaan monet asiat, jotka liittyvät kokonaisvaltaisen elämyksen luomiseen ovat ilmaisia. Mukava, rento ja välitön tunnelma. Kaikki toimii sujuvasti ja laadukkaasti, vaatii vankkumatonta organisointia etukäteen. Perustoimintojen päälle kasaantunut valtava määrä erilaisia verkostoja, joiden selvittämisessä on todellinen haaste. Esim. elintarvikeviranomaiset Euroopan megatrendit Mitä vähemmän me Suomessa kehitymme, sitä kilpailukykyisemmäksi me tulemme. Huomattavissa on selkeästi kahden maailman infrastruktuurien välinen jännite. Rakennetaanko 4-kaistainen moottoritie vai ei? Tämä kysymys heijastuu muihinkin, moottoritie vain esimerkki. Päätöksentekoprosessi, joka tapahtuu monessa eri tasossa. Kumpaan kannattaa tukeutua ja

6 mihin rahat kannattaa laittaa? Tukeudutaanko vanhaan vai mennäänkö eteenpäin teknisen kehityksen virrassa? Vain Suomessa padoilla ei ole viimeistä käyttöpäivää. Padot rakennetaan täällä ikuisiksi ajoiksi. Muualla Euroopassa padot voidaan purkaa ja joet luonnonmukaistaa viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Eurooppa alkaa tavoittaa vanhaa eurooppalaista mosaiikkimaista pirstoutumista. Uusi heimoutuminen, joka voi olla sosiaaliseen, kulttuurisen tms. linkittyvää. Erityisesti hengellisyyden korostuminen matkailukentässä. Pitkälle ulottuva henkisen ja vaurauden historia, joka mahdollistaa Euroopassa hengellisten asioiden ylläpitämisen. Pohjois-Eurooppa on jäämässä hengellisyydessä Etelä-Euroopan jälkeen. Erilaiset arvot. Yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys, historia ja hengellisyys vs. uudet trendit, pinnallisuus. Ensimmäistä kertaa ollaan sen tosiasian edessä, että Eurooppa ei tule enää vanhalla reseptillä menestymään. On keksittävä uusi resepti, jolla menestytään. Tarinat ja historia 700 miljoonaa matkailijaa tulee vuodessa Eurooppaan. Miksi tänne tullaan? Meillä on historia. Narratiivinen siirto. Ennen oltiin tilastoissa, nyt kerrotaan tarinoita. Tarinoiden voima on siinä, että ihminen jäsentää asioita tarinoina. Tarinoiden kerronnassa kertoja tuo oman yksilöllisen näkemyksensä esiin. Mikä on oikeanlaista? Miten kaiken pitäisi olla? Jatkuvan uudistamisen vimma, ei hyväksytä vanhaa. Tässä Eurooppa nousee arvoonsa, jossa kaikki on vanhaa ja rempallaan. Miksi amerikkalaisia vanha kiehtoo, amerikkalaisia, joiden omassa kulttuurissa ei ole mitään vanhaa? Marja- Liisa ihmettelee. Kalle haastaa kaikkia miettimään, miksi Eurooppa kiehtoo amerikkalaisia. Amerikassa on vaikka mitä, mutta siellä ei ole sitä, Leena miettii. Amerikassa ei ole sitä historiaa ja tarinaa. Menneisyydellä on iso merkitys. Tunnelma on se juttu, Marianne pohtii. Tunnelma ja historia, joka puuttuu uusista hienoista hotelleista. Talon kaikki asukkaat pystytään luettelemaan tuosta noin vain muutamassa minuutissa muutama vuosisata taaksepäin. Tämä on se juttu, tarinat, joita kuunnella ja joihin samaistua, tulla osaksi tarinaa ja historiaa. Tällöin kokemuksesta syntyy merkityksellinen, olla osa jatkumoa ja jotain, mikä on ollut olemassa jo kauan eikä vain rakennettu nykyhetkeä varten. Tarinan jatkuminen. Maailman hektisyys ajaa ihmiset etsimään omia juuria. Onko hukattu omat juuret, Outi pohtii, joka kertoo elävänsä perheineen luonnon kiertokulun mukaan. Mutta kokee sen haasteelliseksi, koska muut sidosryhmät eivät niin tee ja vaativat häntä mukaan samaan ajatteluun. Monella kaupunkilaisella on juuret maaseudulla. Oma lapsuus tulee lähelle, kun matkustetaan maalle ja yövytään lapsuuden mummonmökissä. Puhtaus ja turvallisuus. Periferia-alueita, joita ei vielä otettu käyttöön. Hyvinvoinnin arvostus ja sen läpileikkaavuus koko elämässä. Osallistujat ja yritykset esittäytyvät Tauon jälkeen pidettiin yrittäjien esittäytymiskierros. Juha-Pekka Honkasaari Renkaloma Oy, mökkiyrittäjä Leena Haavisto Hauhon Ilorannasta

7 Marianne Niiranen, Alvettulan kyläkauppa Mona Iso-Mustajärvi Voilá Ky, joka harjoittaa luonnonkeruutuotteiden jatkojalostusta (sienet, marjat ym.) sekä sitten Vihavuoden koskikahvila. Heikki Maula Maulan maatila Vuokramökkejä, pihaleirintää sekä maatilamajoitusta. Sukupolven vaihdoksen myötä liiketoiminta on kehityksessä. Pirjo Laurila Alikartanon lomamökit Retulansaaren Sinikka Wegelius Terolan taimitarha. Perennojen kasvatusta luonnonkauniissa miljöössä. Tarkoituksena liiketoiminnan laajentaminen myös ryhmille tarjottaviin kokoustiloihin. Kari Retulainen Alikartanon Retulansaaren lomamökit Kalle Wegelius Kehittämässä Terolantaimitarhan matkailuliiketoimintaa. Pirkko ja Mauri Könnölä 7 ympärivuotista vuokramökkiä, savusauna ja grillikota Leena Sivén Wuolteen kartano. Riitta Tarvainen Hovinkartanon Taidekeskus Toimimme kausiluontoisesti, lisäksi taiteilijaresidenssejä. Hovinkartanossa myös tilausravintola, erilaisia kulttuuritapahtumia järjestetty vuosien varrella. Erja Laine Kriipin lomamökit Toiminta koostuu kahdesta mökistä ja kolmas on rakenteilla Savolaisen Outi Savolaisen Eräpalvelut Uusi suunta haussa, mutta pääpaino tulee olemaan pitopalvelussa eli metsäruokailujen järjestämisessä

8 Marja-Liisa Jäntti Ravintola Turengin Asema kilpailijoiksi, vaan tuetaan toinen toisemme ydinpalveluita, tiivistää Heikki. Kuinka hyvin asiakkaat tuntevat alueen. Miksi asiakkaat valitsevat Hämeen? Sijainti ja vesistöreitit, toteaa Leena. Kuinka monella vakioasiakkaita, jotka eivät menisi mistään hinnasta muualle. Moni käsi nousi. Leila Ylitalo Inkalan Kartano Kristiina Jokinen Rengon Pitopalvelu Ravintola Tulinummi Tiina Kassari Tuleva matkailuyrittäjä, Jalokoivu Oy Tiinan mies Paavo Kassari luotsaa Lopen Enduroa ja Tiina kehittelemässä liiketoimintaa pian valmistuvan huvilalautan ympärille, joka rantautuu keväällä Lopen eräjärvelle. Outi Raehalme Huoneistohotelli Villa Aino Nuoret mukana toiminnassa, 9 huoneistoa Hämeenlinnan keskustassa, asiakkaina pääasiassa vakuutusyhtiöt ja yritykset, jotka tarvitsevat tilapäisasuntoa. Kaksi vuokramökkiä. Miettii omaa rooliaan matkailukentässä ja voisiko matkailijat olla heille uusi segmentti. Hauholaiset viittailivat innokkaasti kysyttäessä, ovatko yrittäjät keskenään verkottuneita. Ei koeta toinen toistaan Kallen tuumii, että tämä on hieno signaali. Asiakkaan ja palveluntarjoajan välille syntyvä pitkäaikainen suhde on tavoiteltava ihannetila. Totta kai myös uusia asiakkaita tarvitaan, mutta pitkäaikaiset, lojaalit asiakkaat ovat hyviä tuotekehittelijöitä. Urbaanille elämälle tarvitaan vaihtoehtoinen kokemus. Tulee ymmärtää, mitä asiakas haluaa ja mitä ei halua. Missä raja ylitetään? Palvelun tulisi asettua siihen tilaan, että saadaan uutta, mutta että se ei mene mukavuusalueen ulkopuolelle. Toisaalta toiset haluavat tietoisesti mukavuusalueen ulkopuolelle. Kuinka pitkälle omassa palvelussa mennään asiakkaan lähelle. Nykyihminen haluaa tietää, mitä hän saa. Tieto ei ole pahitteeksi, mutta tässäkin laatu muistettava. Perheet Perhe on asiakaskunnassa keskeinen käsite. Erilaisia perheitä. Perhe on jännässä muutostilassa. Perheitä kuitenkin yhdistää kiire. Kiire on iso kysymys. Kuka määrää ajankäyttöä? Tässä on tapahtumassa muutos, valtasuhteet muuttumassa, lasten äänivalta kasvamassa. Marianne kertoo oman perheensä muutoksesta ja päätöksestä 16 vuotta sitten muuttaa kaupungista maalle. Enää ei ole kiirettä, tulotaso ei ole yhtä korkealla kuin kaupungissa, mutta onnellisuus on kasvanut. Kaupunkilaiset eivät osaa rauhoittua. Sama kiire jatkuu ensimmäisen vuorokauden ajan. Ottaa oman aikansa, että lomarytmiin osaa rauhoittua, Heikki Maula tuumii. Millä tavalla kiire puretaan pois ja millä tavalla erilaiset elämäntavat sovitetaan samaan paikkaan. Oleellista on siis tiedostaa, että ihmiset ovat erilaisia, heitä on pyrittävä ymmärtämään. Heikki on havainnut, että

9 lapsiperheet ovat riippuvaisia heidän palveluistaan, jossa eri perheiden lapset saavat olla keskenään ja vanhemmat saavat olla rauhassa ja viettää omaa aikaa. Urbanisoituminen Urbanisoitunut suomalainen on tuntematon. Kokemukset luonnosta ja toimintatavoista ovat erilaiset kuin maaseuduilla asuvilla ihmisillä. Millä tavalla palveluntarjoaja hoitaa urbanisoituneet matkailijat. Asiakasta ei saa nolata, vaan heitä pitää rohkaista, mutta millä tavalla. Olet ihmisen kaveri ja olet ihmisen kanssa. Luot turvallisuuden tunteen. Isäntä huolehtii asiakkaiden tuvallisuudesta, vieraat kokevat, että heistä pidetään huolta. Miten ihmiset autetaan heille erilaiseen maailmaan? Mitkä ovat ne tavat. On oltava hienotunteinen, luotava välittävä tunnelma. Luomuruoka vai lähiruoka? Luonto ja tekeminen. Maulan maatilalla asiakkailla omat kasvimaat, jotka ovat symbolinen juttu, tärkeää asiakkaille, että on mahdollisuus pieneen tekemiseen. Tärkeää kuitenkin miettiä, miten palvelu rakennetaan asiakkaiden erilaisuus huomioon ottaen. Hyvinvointi ja Wellness Ilorannassa kesäisin tarjolla hierontaa ym. hoitoja, jotka ovat yksittäisten ammatinharjoittajien vetämiä juttuja. Lisäksi kesäaikaan on tarjolla erilaisia yhteisiä jumppatuokioita. Leena kertoo, että taloudellinen merkitys heille ie ole suuri, tärkein juttu siinä on se, että on tällaiseen mahdollisuus asiakkailla. Halutaan pitää huolta asiakkaidemme terveydestä ja siitä että he elävät mahdollisimman pitkään jotta he voivat olla mahdollisimman pitkään meidän asiakkaita, Leena valottaa. Varsinkin venäläisille ja virolaisille tärkeää mennä kalaan ja saada itse pyydetystä saalista illallinen, kertoo Outi. Hyvinvointi matkailu on juuri hiljaisten ajanjaksojen juttu. Rauhoittuminen ja hiljaisuus sekä mietiskely - näille voisi olla tilausta juuri hiljaisten talvi- ja kevätkuukausien aikana. Sanan leviäminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa on usein ennakoimatonta ja sana leviää laajalle, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Matkailussa merkittävä tekijä tänä päivänä on juuri suusta suuhun ja puskaradioissa kulkeva tieto, johon voi myös itse tietoisesti ja aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan. Tai asia voi syntyä itsestään ja alkaa elämään omaa elämää. Mummon munkit - yksinkertaisella asialla voi päästä mittaviinkin juttuihin, toteaa Kalle käyttäen esimerkkinään Alvettulan kyläkauppaa. Yksinkertainen asia, jonka takana jokin tarina ja loppu hoituu usein itsestään. Matkailun kasvua häiritsevät teollisuuden investoinnit sekä kaupunki- ja infrastruktuurirakentaminen. Ei uskalleta priorisoida matkailua kärkeen panostuksen kohteeksi. Yrittäjät pudistelivat yksimielisesti päätään kun kysyttiin onko koskaan yksikään matkailuinvestointi priorisoitunut ykköseksi ohi muiden. Ongelmana koetaan matkailun kausiluontoisuus. Kokevatko suomalaiset oman maansa epäkiinnostavana? kysyy Kalle. Miten infrastruktuuri saadaan takaisin siihen tilaan, että kaupunki ja maaseutu tukevat toisiaan. Loistava esimerkki on Pohjois-Italia, jossa matkailija voi samalla lomalla hyödyntää sekä maaseudun että kaupungin palveluja. Ongelmana ylirakentaminen, joka syö aidon kulttuurin. Suomea myydään järvimaisemalla ja luonnolla. Ongelmana on se, että Suomi tarvitsee tukikaupunkeja, joka tuottaa kulttuuripalveluita luonnon ympärille. Yhteisöllisyyden voima. Eli otetaan asiakkaat mukaan maaseudun yhteisöön, joka on täysin erilainen kuin mihin kaupunkilainen on tottunut. Jälleen kerran myös tämä luo tunteen turvallisuudesta ja välittämisestä. Kohde, joka elää historiasta on vahva. Siihen jokaisella on jokin omakohtainen kokemus, jota voi peilata nykyhetkeen ja jonka voi jakaa toisten kanssa. Tästä muodostuu yhteinen kokemus, joka ei ole vain irrallinen

10 tapahtuma, vaan joka linkittyy jatkumoon ja historiaan. Tänä päivänä on havaittavissa pakkomielteinen jatkuva muuttamisen tarve. Kestävyyden ja jatkuvuuden arvostus puuttuu. Kohtaamispaikkoja. Joihin tullaan monesta eri suunnasta ja joita tulisi vaalia kulttuurien kohtaamispaikkoina. Yksilöiden suuret odotukset, jotka ovat kasaantuneet lomaviikolle. Ymmärretäänkö me oikeasti niitä odotuksia, joita ihmisillä on? kysyy Kalle. Tämä on se kosketuspinta, jossa asiakas ja palveluntarjoaja kohtaavat. Perheiden päätöksentekoprosessit. Pohjois- Euroopassa myös lapsen ääntä kuunnellaan toisin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Toisaalta muun muassa Venäjällä miehen ääni on edelleen vielä perheessä se kuuluvin. Aitous ja vuorovaikutus asiakkaaseen Minkälainen vuorovaikutus on asiakkaisiin? Kuinka paljon asiakkailta kerätään palautteita. Oman identiteetin ja oman näkemyksen rakentaminen ja sen tuominen omaan palveluun, korostaa Kalle. Palvelu ei voi olla ristiriidassa oman identiteetin ja näkemyksen kanssa. Itsellä täytyy olla hyvä olla suhteessa omaan toimintaan ja palveluun, miettii Marja-Liisa. Asiakas hyväksyy minun näkemykseni tai ei, Leena jatkaa. Jokaista asiakasta ei voi miellyttää, miettii Leena. Matkailu on mielikuvamarkkinointia, sanoo Heikki, joka kertoo, että hän myy eri asiakkaille juuri sitä, mitä he haluavat. Aitous. Siinä ei voi huijata, asiakkaat aistivat aitouden tai sen puutteen hyvin herkästi, toteaa Heikki. Aitous on ensisijaisen tärkeää asiakkaan viihtymisen kannalta. Yksilöllinen palveluntarjoaja on yhtä tärkeä kuin yksilöllinen asiakas, painottaa Kalle. Kun yksilöllinen palveluntarjoaja kohtaa yksilöllisen asiakkaan, juuri siitä syntyy ainutlaatuinen kokemus ja elämys. Paikka, jossa omistaja tarjoaa oman historiansa ja tarinansa ja jakaa sen aidosti asiakkaan kanssa - siitä syntyy kokemus, joka on ainutlaatuinen ja jota ei voi kopioida. Jokaisella on oma historia ja oma tarinansa, jota ei voi kopioida. Ja nimenomaan se on yksi niistä kilpailuvalteista, minkä vuoksi asiakkaat tulevat juuri sinun asiakkaaksi, pohtii Kalle. Onko ohjelmapalvelut välttämätön osa esimerkiksi majoitustoimintaa, kysyy Kalle? Ryhmä on yksimielinen siitä, että on. Verkottuminen nousee tässä tärkeäksi, kaikkeen ei voi perehtyä itse ja siksi yhteistyökumppanit ovat asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä tärkeitä, toteaa Leila. Halutaanko kasvaa yksin tai verkostona, huomauttaa Marja-Liisa? Vai kasvetaanko ollenkaan, kysyy Kalle? Kalle haluaa kuulla yrittäjien kasvustrategioita. Heikki paljastaa, että kapasiteetin lisäys on tavoitteena. Mökki- ja vaunupaikkoja tulisi saada lisää. Terolan Taimitarhalla olisi edellytykset kasvaa, miettii Sinikka. Meillä on upeat puitteet ja mahdollisuuksia, mutta aika näyttää talvikaudeksi olisi tarkoitus saada kehitettyä liiketoimintaa, joka linkittyisi saunaan ja kokoustiloihin. Myös Alvettulan kyläkaupan tavoitteena on saada toimintaa ympärivuotisemmaksi. Tosiasiahan on, että suurin ilo yrittäjälle koituu viivan alle muodostuvasta luvusta. toteaa Kalle ja yrittäjät ovat samaa mieltä. Älkää jääkö siihen tilaan, missä nyt olette. Menkää koko ajan pienessä etukenossa eteenpäin, ottakaa innovoiva moodi kaikkeen toimintaan. Ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys ovat toki hyviä pääomia, mutta mikään ei kuitenkaan ole pysyvää, muistuttaa Kalle. Pysykää hereillä, muistuttaa Kalle.

11 Luentopäivä Inkalan kartano Päivän valmentaja Jaana esitteli itsensä sekä valotti hieman historiaansa. Käytiin läpi ihmisen elinkaarta. Käyttäjäkokemus Jaana esitteli osallistujille käyttäjäkokemusta. Käyttäjäkokemus, on juttu, jonka yrittäjät halutessaan saavat. Rohkeiden juttu, jossa koulutuspäivässä mukana olevat yritykset arvioivat käytettävää palvelua kahden päivän ajan eri näkökulmista. Millaisia tunteita ja mielikuvia palvelu minussa herättää. Visuaalinen näkökulma - mitä tunteita visuaaliset asiat herättävät. Visuaalinen ihminen kiinnittää huomionsa aina ensin näkemäänsä ja muuntaa kaiken kuviksi. Visuaalinen ihminen kokee palvelun kuvien kautta. Auditiivinen näkökulma - miltä asiat kuulostaa. Auditiivinen ihminen rakastaa sanoja, pitää kielistä. Herkkä melulle, vaikea seurata rönsyilevää juttu, haluaa järjestellä asioita, pitää lukemisesta ja kuuntelemisesta. Muista laulujen sanat. Toiminnallinen näkökulma - miten palvelu ohjaa toimimaan, millaisia mielikuvia herättää. Toiminnalliselle ihmiselle oppiminen on hitaampaa. Hän kirjoittaa aina muistiinpanoja ja kokee tarvetta tehdä aina jotain käsillään. Tunteiden ja tuoksujen näkökulma - millaisia tuoksuja ja tunnelmia. Miltä kaikki tuntuu, myös fyysisesti ja konkreettisesti? Muistojen ja kokemusten näkökulma - millaisia muistoja ja kokemuksia mieleesi herää. Kohtaamisten näkökulma - miten ihmiset käyttäytyvät keskenään ja mitä tunteita ihmisten keskinäinen käyttäytyminen sinussa herättää. Koskaan et voi tietää millainen ihminen teille tulee sisään ja käyttämään palveluitanne. Siksi kaikessa toiminnassa on pystyttävä ottamaan huomioon kaikki nämä näkökulmat. Heikki huomauttaa, että nykypäivänä on entistä vaikeampaa aistia ihmisiä, sillä suurin osa kommunikoinnista tapahtuu sähköisesti ja kasvottomasti esim. varausvaiheessa. Sähköposti on esimerkiksi erittäin vaarallinen reklamaatiotilanteessa, sillä silloin et pysty tietämään kuinka vihainen pettynyt asiakas on tai muita hänen tunteita. Tehdään yhdessä myöhemmin sähköpostietiketti, eli harjoitellaan yhdessä miten sähköpostissa käyttäydytään, lupaa Jaana. On hyvä tunnistaa sähköpostin käytön heikkoudet ja vahvuudet. Sähköpostin käytössä on ajateltava, että tämän viestin voi lukea kuka tahansa. Keskityttiin hetkeksi kirjaamaan tuntemuksia ylös eilisestä päivästä. Venäläiset on ystävällisiä, lämpimiä, tuo tuliaisia ja tulee uudestaan. Venäläiset ovat isäntiä tullessaan Suomeen ja suomalaiset renkejä. Venäläiset ovat välttämättömyys, mutta niistä on myös paljon vaivaa ja harmia. Nämä esimerkkikokemuksia venäläisistä asiakkaista. Tehtävä: strateginen linjaus, että mitä venäläiset ovat minulle. Tämä on merkittävä linjaus, mutta se on tehtävä, jota organisaatiossa pystytään eheään toimintaan. Maltti on valttia hektisessä maailmassa. Ehkäpä hämäläiset ovat maltillisia, ei hitaita, miettii Jaana. Vahvuudet ja mahdollisuudet sekä toiveet Jokainen kirjaa nimikylttiin sen nimen, jolla haluaa itseään kutsuttavan päivän ja koko kahden vuoden aikana. Kyltin toiselle puolelle kirjattiin oma henkilökohtainen huikaiseva vahvuus tai ominaisuus. Mikä tekee minusta Kanta-Hämeen matkailukentän kärkeä, huudahtaa Jaana ilmaan kysymyksen, jota kaikki jäävät pohtimaan otsa kurtussa. Halutessaan voi myös kirjataan oman yrityksen huikaisevan ja parhaan ominaisuuden. Yhtäkkiä huoneeseen ilmestyi hyvä haltija. Haltija on keskittynyt erityisesti matkailuyritykseen ja se pystyy toteuttamaan matkailuyrittäjälle minkä tahansa toiveen.

12 Nyt yrittäjillä on mahdollisuus esittää hyvälle haltijalle yhden toiveen, jonka haluaisi kuumeisesti toteutuvan omassa matkailuyrityksessään. Nimen alapuolelle kirjataan se asia, mitä odottaa tältä koulutusohjelmalta. Mikä on se juttu, asia, mitä toivot käsiteltävän ja mitä toivot oppivasi koulutusohjelman aikana. Mitä haluaisit tehdä kahden tunnin aikana? Jotain minkä kokisit hyödylliseksi? Olli-Pekka, Hausjärven liikenne: Kaipaan oppia pätevän henkilön löytämiseen, saamiseen, sitouttamiseen ja pitämiseen. Olen nopea ratkaisemaan valintoja ja toiveeni hyvälle haltijalle olisi pidempi pinna. Pirjo, Hausjärven liikenne: 2 tunnin aikana toivoisin oppia henkilöstön motivointiin. Jaana lohduttaa, että motivointi on äärettömän vaikeaa, lähes mahdotonta. Pikemminkin on pyrittävä motivoivan ympäristön luomiseen. Olen hyvä organisaattori. Meidän business on tilausajo. Jaana haastaa, että voisiko se olla jotain muuta kuin pelkkä tilausajo? Palvelutuotteeseen liittyy paljon muutakin kuin pelkästään siirtyminen paikasta a paikkaan b. Marianne, Alvettulan kyläkauppa: Yhdessä ideointi 2 tunnin aikana: Olen todella energinen. Yritykseni on omaleimainen. Haltijalta toivoisin kärsivällisyyttä. Jussi, Renkaloma Oy: Tarvitsisin verkoston, erilaisia palveluita asiakkailleni. Olen luotettava. Yritykseni on aito ja siellä kaivataan aitoja elämyksiä. Kaipaisin lisää rohkeutta, jota voisi ottaa kopallisen hyvältä haltijalta. Jaana huomauttaa, että nimenomaan pienillä yrityksillä aitous on erityisen tärkeä juttu. Päälle liimatut jutut eivät toimi. Paavo, Voila ky: Minulta löytyy hulluutta ja hyvän haltijan toivoisin mukaan kalaan. Mona, Voila ky: Hullun kalasajan kumppani (viittaa Paavoon). Suomen paras perhokalastuskoski. Kaipaisin yhteistyökanavia, se on juttu, miksi haluan olla mukana OIVAssa. Haltijalta toivon, että terveys kestäisi. Sinikka, Terolan Taimitarha: Oman alan asiantuntija, tunnen paljon alaa. Haluaisin opettaa perennoja koululaisille. Haluaisin haltijalta: meillä on vanha navetta, jota on nyt käytetty alan koulutuskäyttöön ja haluaisin sille enemmän käyttöä ja siihen kaipaisin käytännön neuvoja, näitä neuvoja toivoisin hyvältä haltijalta. Jaana muistuttaa tässä kohtaa kiihdytyskaistasta, jonne tällaisen kysymyksen voi laittaa eli Navetta käyttöön. Kalle, Terolan Taimitarha: Toivoisin tältä käytännön tason markkinointiohjeistusta eli kuka tekee, miten tilataan. Paras ominaisuuteni on äärimmäinen tehokkuus. Toivoisin haltijalta rohkeutta tehdä asioita, ilma rohkeutta, mikään ei koskaan etene. Jaana tarkentaa, että Kallen kohdalla on enemmänkin kyse myynnin tuesta, se on enemmän käytännönläheisempi juttu. Wuolle, tottelee myös nimeä Leena, Tasolounas ky: Luovuus ja mielikuvitus ovat aina olleet vahvuuksiani. Haltija voisi löytää uudet henkilöt jatkamaan elämäntyötäni. Kaipaisin nettimarkkinointiin apua tältä koulutusohjelmalta. Jaana toteaa, että tässä kohtaa sosiaalinen media ja jälkimarkkinointi ovat se juttu. Keskittyminen omiin kärkivahvuuksiin ja mietittävä, miten nämä tuo esim. kotisivuillaan esiin. Hovi, Riitaksi saa myös nimittää, Hovinkartanon taidekeskus: Toivoisin uusien asiakkuuksien etsimistä. Olen kielitaitoinen humanisti. Yrityksen kartanomiljöön aitous on vahvuutemme. Haltija voisi antaa lisää mielikuvitusta ja rohkeutta. Heikki, Maulan maatila: Vahvuuteni on luotettavuus, se mikä luvataan niin se myös pidetään. Meni syyteen tai saveen. Yrityksen vahvuus on pitkä kokemus matkailualalla, kyetään taipuman moneen. Apuja tarvitaan markkinoinnissa, erityisesti hakukonemarkkinoinnissa. Kielitaidosta olisi myös useasti ollut apua. Kari eli Retu, Retulansaaren lomamökit: Kaipaisin koulutusohjelmalta luovuutta ja näkyvyyttä. Haltijalta toivoisin terveyttä.

13 Pirjo, Retulansaaren lomamökit: Kaipaisin apua markkinointiin. Toivoisin, että voisin välittää asiakkaille erilaisen loman, mm. palan arvokasta saaren historiaa. Toivoisin, että ymmärtäisin käyttää apuvoimia markkinointiin. Haltijalta toivoisin terveyttä. Jaana korostaa jälleen tässäkin kohtaa oman todellisen palvelutuotteen miettimistä. Ja tarkasti valittujen keihäänkärkien hyödyntämistä markkinoinnissa ja viestinnässä. Neljä eri tuotetta, neljänä eri vuodenaikana, eri hinnoittelulla. Lisäksi tärkeää miettiä, markkinoinnin kohdentaminen siten, että miten me viemme palvelutuotteemme eri medioihin. Pirkko eli Pike kavereiden kesken, Könnölän lomamökit: koulutusohjelmalta odotan ajatusten vaihtoa alan yrittäjien kesken sekä uusia yhteistyökumppaneita sekä mahdollisesti uusia palvelutuotteita. Minulla on korkea paineensietokyky, olen hidas hämäläinen ja vahva ideoija. Haltijalta toivoisin lisää tunteja vuorokauteen. Mauri, Könnölän lomamökit: Kaipaisin koulutusohjelmasta vuorovaikutusta ja ryhmätyöskentelyä. Meillä on tyhjä navettarakennus, jolle pitäisi keksiä jotain käyttöä, Hämeenlinnan keskustasta n. 20 kilometriä. Kokoustiloja alkaa Hämeenlinnan alueella jo olla melko paljon, joten jotain ihan muuta sen pitäisi olla. MiniSpa. Outi, Eräpalvelut: Minun vahvuus on luova hulluus, estottomuus, ja avoimuus. Haen uskottavuutta ja sitä, että saan kaikki palaset kohdalleen. Yritystoiminnan kannattavuutta. Olen valmis luopumaan monesta mutta haluan takaisin sitten myös jotain. Olen rakentamassa kesäkioskia ja siitä tulee mun näköinen juttu. Eräpuoli jää mun toiminnasta nyt pois. Leila, Inkalan Kartano: Olen yltiöpositiivinen. OIVAsta haluan piristystä yritykseen. Haltijalta toivon, sitä kultaista ideaa, jota olen yrittänyt etsiä jo 25 vuotta. Erja, Kriipin Lomamökit: Kaipaisin ohjelmalta nettimarkkinointia. Omana vahvuutena näen pitkäjänteisyyden eli vien loppuun sen, mitä aloitan. Yrityksen vahvuutena pidän joustavuutta asiakkaiden kanssa. Hyvältä haltijalta toivoisin kielitaitoa. Mökkiyrittäjille yhteinen tehtävä: Kirjoittakaa 20 lausetta sillä ajatuksella, että et ymmärrä mitään, mitä asiakas puhuu, mutta puhut heille silti. Me käännämme ne. Outi, Huoneistohotelli Villa Aino: Yrityksemme vahvuus ja viisaus on yksinkertainen liikeidea. Omana vahvuutena näen rohkeuden. Rohkeus on lisääntynyt kun asiat ovat menneet hyvin. Paineensietokyky on myös kova. Olen nyt jo saanut hirveästi koulutusohjelmalta sekä Viron matkan että kahden koulutuspäivien aikana, koska olen saanut niiden päivien aikana keskittyä vain tähän hommaan mikä on minulle päätyön ohella sivutoimi. Haltijalta tarvitsisin lisää rahaa. Rahoittajaa varten meidän on mietittävä oma palvelutuotteemme erittäin hyvin ja innovatiivisesti, toteaa Jaana. Tiina, Lopen Enduro ja Jalokoivu: Uusi aloitteleva yrityksemme on työnimeltään on kelluva kassari. OIVAsta haen erityisesti eväitä myyntiin. Eli kelluvan huvilan myyntiin tarvitsemme apua ja miten muodostaa oma kohderyhmä. Yksi vahvuuteni on sitkeys, mutta pidemmän päälle sekin alkaa tympiä ja kaipaisi rinnalle jotain täysin vastakkaista. Enemmänkin olen loppuun saattaja kuin uuden aloittaja. Yrityksemme vahvuudeksi ajattelin ensin erilaisuuden, jonka hetken pohdinnan jälkeen yliviivasin ja keksin tilalle ainutlaatuinen palvelukonsepti. Aiomme tehdä tuotteestamme ainutlaatuisen, jota ei ole muualla. Eilinen oivallukseni oli että usko siihen omaan tuotteeseen, kaikki me olemme ainutlaatuisia ja kaikilla meillä on ainutlaatuinen tuote. Kukaan ei enää osta suosituinta tuotetta vaan asiakkaat haluavat nykyään ainutlaatuista. Palvelutuotteissa trendinä on nyt pinnalla se, että yhdistetään kaksi palvelua yhteen, jotka tuntuvat omituiselta yhdessä, esim. kampaaja ja sisustusliike yhdessä, kertoo Jaana. Inkalan Kartanon Karhunpesässä oivallettua:

14 Ruokatauon jälkeen katsoimme hauholaisissa maisemissa kuvatun mainosvideon, jossa vilahtavat Iloranta sekä Wuolteen Kartano, pääosassa luonto ja ruoka. Palvelulupaus, sen on oltava realistinen eikä se saa olla ristiriidassa todellisuuden kanssa. Mikäli lupaus ja todellisuus ovat ristiriidassa, on vaarana odotusten pettyminen. Ehdottakaa kirjaa tämän jälkeen jollekin toiselle yrittäjälle, jolle voisi olla hyötyä tästä kirjasta. Nimetkää kirjat, sillä kirjat palautuvat takaisin omistajalleen. Molempien tehtävien tulee olla valmiita seuraavan ydinteeman alkuun. Asiakkaalle annetun palvelulupauksen lunastaminen. Odotusten ylittäminen. Pohdittiin miten odotukset voidaan ylittää. Erja Kriipin lomamökeistä pohti esimerkiksi sitä, että jos nettisivuilla on liian hienot kuvat mökeistä asiakkaan odotuksia tuskin ylitetään kun he saapuvat paikalle. Maksimissaan kahden keihäänkärjen varaan oma palvelutuote, jota tuodaan esille viestinnässä ja kaikessa muussakin toiminnassa. TEHTÄVÄ KAIKILLE: 1. Miettikää työpajaa varten, mikä on oma palvelutuote? Miettikää palvelutuote asiakaslähtöisesti, mitä asiakas haluaa ostaa. Peilatkaa palvelutuotetta muutosten tuuliin. Hektisyys, hidas eläminen, eri kulttuurit esim. venäläiset, superruoka (8 superruokalajia löytyy Suomesta) Miettikää kenties palvelutuote neljälle eri vuodenajalle. 2. Mitkä ovat omat vahvuudet? 3. Miettikää mitä yritys on kolmen vuoden päästä, mitä siitä sanoo asiakkaat. Minkälaisia lauseita? Mitä kilpailijoita sanoo? Mikä tekee siitä ainutlaatuisen siitä muihin verrattuna? Kuinka monta työntekijää se työllistää? Käytännönläheisiä juttuja. Kirjat ja lukukokemukset (tehtävänanto) Kirjojen tarkoitus ei ole kaikkien olla hyviä. Niistä on tarkoitus oppia, saada näkökulmia. Yrittäkää olla arvostelematta kirjoja. Kirjoittakaa 6 ohjetta kantahämäläiselle matkailuyrittäjälle sekä yksi lause kirjasta.

15 Työpajapäivä Tervakosken Tervaniemi Osallistujat Marianne Niiranen (Alvettulan kyläkauppa) Sinikka Wegelius (Terolan T'aimitarha) Kalle Wegelius (Terolan Taimitarha) Kristiina Jokinen (Rengon Pitopalvelu Oy) Riitta Ilola (Rengon Pitopalvelu Oy) Erja Laine (Kriipin lomamökit) Pirkko Könnölä (Könnölän lomamökit) Mauri Könnölä (Könnölän lomamökit) Outi Savolainen (Eräpalvelut) Anne Laulajainen (Laulajaisen villisikatarha) Heikki Iivonen (Tervakosken Tervaniemi) Virpi Voutilainen (Tervakosken Tervaniemi) Outi Raehalme (Huoneistohotelli Villa Aino Oy) Riikka Siuruainen (Tamora Oy) Tomi Enäjärvi (OIVA) Laura Leskinen (OIVA) Riikka pohjusti yrittäjille liiketoimintasuunnitelman tarkoitusta sekä haastoi heidät miettimään, mitä liiketoimintasuunnitelma heille henkilökohtaisesti merkitsee. Tomi esitti muutaman sanan OIVAssa matkan varrella mukaan tulevista menetelmistä ja työkaluista. Tomi kertoi kiihdytyskaistan avautuvan Laura esitteli OIVAn Aivojen toimintaa ja muutaman hengen ryhmissä yrittäjät saivat kokeilla kirjautumista OIVAn Aivoihin testitunnuksilla. Tämän jälkeen jaettiin yrittäjille eriväriset fleece-takit, joita on tarkoitus käyttää kahden vuoden ajan työpajatyöskentelyssä. Fleecetakkien jaon jälkeen osallistujat jakautuivat värien mukaisiin ryhmiin työpajapäivän ajaksi. Liiketoimintasuunnitelman merkitys Päivän valmentaja, tai sparraaja, joksi Riikka itseään kutsuu, päästettiin vauhtiin ja hän kertoi yrittäjille päivän ohjelmasta hieman tarkemmin eli mitä tänään tullaan tekemään. Kalle Terolan Taimitarhasta pohti, että hänelle liiketoimintasuunnitelma merkitsee erilaisten vaihtoehtojen kartoitusta. Virpi Tervakosken Tervaniemestä mietti, että hänelle liiketoimintasuunnitelma merkitsee vastausta kysymyksiin mitä, kenelle, miten. Riikka painottaa, että oikeita tai vääriä määritelmiä liiketoimintasuunnitelmalle ei oleolemassa, vaan jokainen voi itse päättää, mitä liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen kohdalla tarkoittaa. Liiketoimintasanaston top-10 Riikka opastaa yrittäjät päivän ensimmäisen tehtävän pariin, jossa yrittäjät pääsevät pohtimaan liiketoimintasanastoa. Pohtikaa hetki itseksenne, mitkä sanat liiketoimintasuunnitelmasta ovat mielestänne kaikkein olennaisimpia oman toimintanne kohdalla, Riikka ohjeistaa. Tämän jälkeen priorisoikaa ja valitkaa 10 mielestänne kaikkein tärkeintä termiä. Keskustelkaa omassa ryhmässänne valin-

16 noistanne ja valitkaa 10 ryhmänne mielestä kaikkein olennaisinta, Riikka innostaa. Pohtikaa ja selkeyttää, mitä ryhmänne valinnat teille tarkoittavat ja kirjatkaa selitykset fläppi-paperille, jonka jälkeen esitellään ryhmänne valinnat muille ryhmille yhteisesti. Ensimmäisen tehtävän ensimmäiset tulokset tulee esittelemään vihreä ryhmä eli Marianne, Virpi ja Heikki. Kaiken perusajatus on liikeidea, joka on kaiken alku, jotta saa kehitettyä omaa liiketoimintaa. Kilpailijat, ne ovat välttämätön paha. On todella tärkeää kartoittaa omat kilpailijat ja heidän kilpailutekijänsä. Yhteistyökumppanit ovat voimavara, jotka auttavat tuottamaan palveluita paremmin. Avainasiakkaat, turva, jatkuvuus ja kasvun mahdollisuus. Tavoitteet merkitsee kaikkea sitä, mitä sinulla tulevaisuudessa tulee olemaan. Heikki täydentää, että mietitään toimintaa vähintään puolen vuoden päähän. Asiakassegmentit merkitsevät uusia mahdollisuuksia, segmentointikartoitus auttaa löytämään uusia asiakkaita. Markkinointi, fokusointi markkinoinnissa erittäin tärkeää. Markkinoinnin avulla on tärkeää pyrkiä löytämään oikea asiakasryhmä sekä sopeuttamaan markkinointi omien asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi. SWOT, hyvä työkalu, kaiken toiminnan avuksi erittäin hyvä työkalu, kaiken analysoinnin A ja O. Seuraavaksi omat ajatuksensa esittää sinisten ja punaisten yhteisryhmä eli Outi, Erja, Pirkko ja Mauri. Sijainti, se on meidän vahvuus, mutta hyödynnämmekö sitä tarpeeksi. Otetaanko me sijainnista kaikki irti? Tilat on meille hurjan tärkeä asia. Laadun ylläpitäminen on asia, johon on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Kohderyhmä, tarkoitta meidän kohdalla päätöstä siitä, minkälaisiin asiakkaisiin keskitytään ja mistä ne asiakkaat tulevat. Oleellista on selvittää, miten tavoitamme oikean kohderyhmän? Miltä tulevaisuuden asiakkaamme näyttävät? Asiakkaiden tarpeet ja niiden muutokset, pystymmekö vastaamaan jatkuvasti asiakkaiden tarpeisiin ja ymmärrämmekö me asiakkaidemme tarpeet OIKEASTI? Hinnoittelu. Mikä on hyvä hinta, jolla toiminta on kannattavaa ja jonka asiakas on valmis maksamaan Markkinointisuunnitelma on kaiken A ja O, muun muassa kohderyhmämarkkinoinnin suunnittelun pohjana. Imago eli minkälaisen kuvan yrityksestä haluaa luoda. Imago on melko kokonaisvaltainen asia ja imagoa voi myös hyödyntää markkinoinnissa, jolloin lähestytään käsitettä brändi. Verkostoituminen on se mitä OIVAssa tehdään, mutta myös laajemmin. Keneen kaikkiin olisi hyvä luoda suhteita ja minkälaista verkostoa kannattaa luoda? Taloudelliset resurssit ovat koko ajan ajankohtainen asia, investoinnit ainakin uudella yrityksellä merkittävä asia. Yrittäjän oma jaksaminen. Alussa kaikkea tehdään suurella innostuksella, mutta siitä eteenpäin tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten jaksaa ja innostus pysyy yllä. Keltainen ryhmä eli Kalle, Sinikka ja Outi esittelevät seuraavaksi pohdintansa tuloksia. Strategia eli liiketoiminnan runko. SWOT on hyvä ja kattava työväline, ainakin jos sen tekee rehellisesti. Eli oikein tehtynä tehokas väline. Markkinointi eli matkailun markkinointi, kenelle, mitä ja miten? Hinnoittelu. Tuntuu, että se on salatiedettä, joka on osaltaan myös osa toimintasuunnitelmaa. Visio ja arvot eli mitä tehdään ja mitä halutaan olla. Tuotteistus on tuotteiden ja palveluiden tarjonnan perusrunko, jota muokkaamalla ja yhdistelemällä voidaan tarjota asiakkaille tarvittavia palveluita. Kohderyhmät eli kenelle ensisijaisesti tarjotaan ja mitä. Budjetti ja rahoitus, oleellinen osa toimintaa, pakollinen paha. Resurssit

17 Tulos kertoo, onko liiketoiminta ylipäätään kannattavaa. Keltaisten toinen ryhmä eli Anne, Kristiina ja Riitta kertovat seuraavaksi oman top kymppinsä. Meille kaikille liiketoiminnan kehittäminen se ydinjuttu, miksi olemme mukana OIVAssa, pohjustaa Anne. Liikeidea, mitä, kenelle, miksi. Auttaa turvaamaan toiminnan jatkumista. Se on niin sanottu kivijalka toiminnalle. Asiakas, tulonlähde, mutta myös työn innoittaja Tietotaito, osaaminen joka meillä jo on olemassa. Laskenta, kannattavuus ja hinnoittelu, miten saa toiminnan kaikki osa-alueet balanssiin. Vahvuudet ja heikkoudet sekä niiden tunnistaminen rehellisesti mahdollistaa kehittymisen sekä välttämään riskit. Yhteistyö on nykyaikana ihan huipputärkeää, palveluiden paketointi yhdessä. Kilpailu ei este yhteistyölle eli kilpailijat voivat olla myös yhteistyökumppaneita. Toimintaympäristö eli sijainti, missä olemme, saavutettavuus, toimintaympäristön jatkuva kehittäminen. Johtaminen eli resurssien hallinta sekä työntekijöiden johtaminen, markkinoinnin johtaminen. Pääoma, jolla tässä tarkoitamme pääasiassa rahaa, joka on investointien mahdollistaja, mutta myös henkilökohtaiset ominaisuudet ja tietotaito. Työvoima vaikuttaa yrittäjän omaan jaksamiseen. Nykypäivänä kova kilpailu hyvästä työvoimasta, mikä on yrittäjälle iso haaste. Toimintaympäristön nykytilanne Lounastauon ja Tervaniemen esittelykierroksen jälkeen Riikka esitteli osallistujille seuraavan tehtävän, jossa hän pyysi yrittäjiä pohtimaan hetken itsekseen, millainen on toimintaympäristö tällä hetkellä. Jakakaa ajatukset oman ryhmänne kanssa ja valmistautukaa kertomaan ja perustelemaan ajatuksenne myös muille ryhmille, alusti Riikka. Keltainen ryhmä eli Riitta, Kristiina ja Anne olivat pohtineet toimintaympäristön nykytilanteesta seuraavia avainasioita: 1) Ihmisten ajasta kova kilpailu 2) Yhteistyökumppaneiden puute 3) Todellinen vetonaula puuttuu alueelta 4) Rajallinen kapasiteetti henkilöstön suhteen 5) Kotimaisten lähikohteiden arvostuksen puute, miten saataisiin asiakkaat näkemään omat vahvuudet ja matkustamaan meille. Vaikkakin tuntuu että lähimatkailun arvostus on kasvussa. Vihreiden ryhmä eli Heikki, Virpi ja Marianne esittivät pohdinnan tuloksena seuraavia toimintaympäristön nykytilaa kuvaavia ajatuksia: 1) Lisää yhteistyökumppaneita, jotka ovat kaiken A ja O. Esimerkiksi kunta on yksi melko vahva ja potentiaalinen kumppani eli suhteet kuntaan kannattaa ylläpitää hyvinä sekä myös viranomaisiin ja järjestöihin ja tietysti muihin paikallisiin yrityksiin. 2) Omien hyvien puolien korostaminen ja sitä kautta erottautuminen ja sen oman jutun ja erikoisuuden löytäminen. 3) Asiakaspalautelaput otettava käyttöön 100 prosenttisesti. Niiden avulla kontakti asiakkaisiin säilyy ja palveluilla pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Riikka toi esille ajatuksen yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävästä asiakaslehdestä, jossa yrittäjät esittelisivät palveluitaan. 4) Netin ja muiden sähköisten markkinointikanavien käyttöönotto tiedottamisen ja yhteydenpidon välineinä. Sinisten ja punaisten yhteisryhmä eli Outi, Erja, Pirkko ja Mauri esittelivät seuraavaksi ajatuksiaan toimintaympäristön nykytilasta. 1) Mökkimatkailu vetää. Eli siinä mielessä hyvin menee, mutta onhan siellä niitä tyhjiäkin aikoja eli kevättalvi ja syksyn pimeimmät ajat. Uskaltaako kasvaa niin paljon, että lisätyövoiman palkkaaminen tule tarpeelliseksi? 2) Alue on vetovoimainen ja sijainti on hyvä, mikä on ehdottomasti sellainen asia, joka mahdollistaa paljon. Mietittäväksi siis jää, että mikä on se oma valinta, tyytyäkö

18 tämänhetkiseen tilanteeseen vai tavoitellako kasvua? Riikka huomauttaa, että koskaan ei pidä tuudittautua siihen tunteeseen, että nyt kaikki menee hyvin. Silloin voi olla varma, että jossain vaiheessa ei enää mene. On kuitenkin itse mietittävä oma elämänsä sekä työ-minänsä että siviili-minänsä tasapainoon. Marianne huomauttaa, että hänen siviilielämänsä on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että hän ei välttämättä edes halua kasvua, hän on onnellinen juuri tässä työtilanteessa. Riikka korostaa, että tässä on kysymys myös ajoituksesta, milloin on oikea hetki yrityksen ja liiketoiminnan viemiselle toiselle tasolle. Keltainen ryhmä eli Outi, Kalle ja Sinikka pohtivat toimintaympäristön nykytilannetta enemmänkin fyysisistä ja toiminnallisista näkökulmista, joista esiin nousi seuraavanalaisia ajatuksia: 1) Maalaismaisemat ja vesistöt ehdottomia kilpailuvaltteja 2) Kulkuyhteydet ja sijainti hyvä 3) Vähäinen kilpailu taimitarhatoiminnassa 4) Resurssit pyrittävä ottamaan hyötykäyttöön ja sitä kautta uusien mahdollisuuksien etsiminen Toimintaympäristön analysointia pintaa syvemmältä Ennen kahvitaukoa Riikka pohjusti osallistujien ajatukset seuraavaan tehtävään, jonka puitteissa hän pyysi yrittäjiä pohtimaan itsekseen millaisia muutoksia lähitulevaisuus tuo tullessaan, millaisia muutoksen tuulia ja trendejä voi tunnistaa? Miettikää erityisesti positiivisia tuulia, mutta myös niitä haasteellisia asioita, kannusti Riikka. Miettikää, miten muutokset vaikuttavat omaan yritykseeni ja koko matkailu-alaan (Suomi, Häme)? Entä mitkä muutokset toimintaympäristössä ovat sellaisia, mihin voimme mahdollisesti vaikuttaa ja jos voimme, niin miten? Entä mitkä ovat sellaisia, joihin emme voi vaikuttaa? jatkaa Riikka. Mitä mahdollisuuksia muutoksen tuulet tarjoavat liiketoiminnallesi? Miten voin vahvistaa ja hyödyntää ennakoitavia myönteisiä muutoksia? Entä miten voin väistää, vaimentaa tai kääntää voitoksi haasteellisemmat asiat? haastoi Riikka yrittäjiä pohtimaan toimintaympäristöä. Riikka kannusti osallistujia jakamaan ajatukset ryhmän kanssa ja kiteyttämään yhdessä ajatukset jaettaviksi myös muille ryhmille. Yksittäisiä tuulia voi myös olla mukana, huomautti Riikka. Sinisten ja punaisten ryhmä esitteli ensimmäisenä pohdintansa tulokset. Mahdollisuuksina näemme toimintaympäristössämme seuraavanlaisia asioita eli ideoimme Hämeenlinna-viikkoa. Se on eri toimijoiden muodostama paketti, joka tuo meille kansainvälisiä asiakkaita pimeinä ja hiljaisina aikoina. Esimerkiksi Englannissa ja Venäjällä on lomat aivan eri aikoina kuin Suomessa, joten tällaisia kansainvälisiä lomaviikkoja voisi pyrkiä markkinoimaan kansainvälisille kohderyhmille. Toisena ryhmänä voisi olla eläkeläiset, jotka voisivat katkaista hiljaiset sesongit. Hämeenlinnan keskustaan rakennettava uusi kauppakeskus tulee osata tulevaisuudessa hyödyntää tehokkaasti ja sen puoleensa vetämät asiakasvirrat on käännettävä itselle mahdollisuuksiksi. Slow life tulee olemaan tulevaisuuden valtti, jota meidän täällä maaseudulla on myös osattava hyödyntää. Vanajaveden laakso ja Vanajavesikeskus tulevaisuuden vetonauloiksi. Olemme lämmin ja hedelmällinen vyöhyke tällä alueella. Eli nostamme Vanajaveden valtiksi ja hyödynnämme sitä matkailussa. Uhkina näemme luonnon säilymisen ja vesistön puhtauden järkkymisen. Tai sen, että ulkomaiset asiakkaat löytävät jonkin muun kiinnostavan maan eli kiinnostavuuden säilyttäminen. Tämä edellyttää jatkuvaa kehittymistä.

19 Keltainen ryhmä eli Anne, Riitta ja Kristiina esittivät pohdintansa tuloksena seuraavaa. Mahdollisuuksina näemme eläkeläisten määrän kasvun kun suuret ikäluokat eläköityvät. Tämän lisäksi suuret ikäluokat ovat vauraampia kuin koskaan. Tämä tarkoittaa ostovoiman kasvua sekä tuloja matkailuyrittäjille. Tämä luonnollisesti edellyttää kiinnostavia tuotteita ja palveluita. Netin ja sosiaalisen median haltuunoton näemme mahdollisuuksina. Ne ovat edullista tiedotusta ja markkinointia ja niiden avulla tavoitetaan juuri tietyntyyppiset asiakaskohderyhmät tehokkaasti. Sähköisten kanavien kautta on mahdollista välittää markkinointikirjeet ja myöskin tavoitella uusia asiakaskohderyhmiä. Oleellisina toimintaympäristön tekijöinä näemme asiakkaiden vaatimustason kasvu, joka osaltaan johtuu vaurauden kasvusta; ihmiset ovat tottuneet korkeaan laatutasoon. Tämä on haaste yrittäjälle, jonka on pystyttävä olemaan ajan hermolla vanhaa kuitenkaan unohtamatta. Tämän koemme haasteeksi, mutta toisaalta myös mahdollisuudeksi, joka kannattaa pyrkiä hyödyntämään omassa liiketoiminnassa. Kaupungistumisen lisääntyminen eli millä saamme kaupunkilaiset kaipaamaan ja kiinnostumaan maaseutumatkailusta? Tämä on meille haaste, mutta jälleen kerran myöskin mahdollisuus tavoittaa uusia asiakasryhmiä. Ympäristötietoisuuden ja ekologisuuden arvostuksen lisääntyminen. Lähi- ja kotiseutumatkailun arvostuksen kasvu. Nämä ovat jälleen kerran sekä haasteita että mahdollisuuksia. Vihreä ryhmä eli Virpi ja Marianne esittelivät seuraavaksi ajatuksiaan. Heikki on rientänyt töidensä pariin. Mahdollisuutena näemme ehdottomasti se, että talous on nyt noususuhdanteinen, jota on osattava hyödyntää oikein ja oikealla hetkellä. Kotimaanmatkailun arvostus tulisi osata kääntää valtiksi, sillä se on helppoa ja vaivatonta ja matkailu Suomessa on turvallista. Maailman tilanteen ollessa epävakaa kotimaanmatkailun kysyntä nousee. Ollaanko me valmiita? Onko tuotteemme kunnossa? Myös kansainväliset asiakasryhmät tulevat puhtauden ja turvallisuuden vetäminä Suomeen. Oheispalveluiden lisääminen esimerkiksi mökkimajoituksen oheen, hyvinvointi- ja muut ohjelmapalvelut. Jälkimarkkinoinnin ylläpitäminen ja vanhojen asiakassuhteiden vaaliminen markkinoinnin keinoin esimerkiksi sähköpostikirjein. Miten muistuttaa asiakkaita palveluista? Markkinointi ja sen eri keinot ovat ikuinen haaste. Toinen keltainen ryhmä eli Sinikka, Kalle ja Outi esittivät oman pohdintansa tulokset seuraavaksi. Lähialueiden suosiminen matkailussa on mahdollisuus, joka pitää jokaisen osata hyödyntää. Kestävän kehityksen, ympäristöystävällisyyden sekä lähiruoan merkityksen ja arvostuksen kasvu. Mihin emme vastaavasti pysty ainakaan suoranaisesti vaikuttamaan, on maailmantalouden tila ja ilmasto. Nämä voidaan tällöin nähdä sekä uhkina mutta myös mahdollisuuksina. Aina voimme kuitenkin vaikuttaa omiin tuotteisiin, muokkaamalla ja konseptoimalla niitä asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. SWOT-analyysi Päivän viimeisenä tehtävä Riikka johdatteli osallistujat tarkastelemaan toimintaympäristöä edellisten keskustelujen sekä seuraavien näkökulmien kautta: a) Toimintaympäristönne vahvuudet b) Toimintaympäristönne heikkoudet c) Mahdollisuudet, joita valittu toimintaympäristö tarjoaa d) Uhat, joita valittu toimintaympäristön luo

20 Valmistautukaa ryhmäpohdintanne jälkeen kertomaan sekä perustelemaan ryhmän ajatukset ja valinnat myös muille ryhmille, Riikka ohjeistaa. Ensimmäisenä ajatuksensa esittää keltainen ryhmä. Vahvuudet: Ehdottomasti sijainti sekä Hämeenlinnan vetovoimaisuus, lyhyet etäisyydet alueen sisällä, tavoitettavuus isommista asukaskeskittymistä. Heikkoudet: Markkinointi, hämäläisen heimon piirre eli me olemme huonoja kauppaamaan ja palvelemaan. Hymykin täytyy opetella peilin edessä, toteaa Anne. Mahdollisuudet: Puhtaan luonnon hyödyntäminen, verkostoituminen ja yhteistyöverkostojen luominen sekä lähiruuan hyödyntäminen. Uhat: Kilpailu ulkomailta ja kotimaan muiden alueiden kanssa. Toinen keltainen ryhmä eli Sinikka, Kalle ja Outi olivat pohtineet seuraavaa. Vahvuudet: Luonto, maaseutu ja historia alueen ehdottomia vahvuuksia. Heikkoudet: Julkinen liikenne, riittääkö kielitaito, toimintojen hajanaisuus eli eri toiminnot ja potentiaaliset yhteistyökumppanit hajautuneet melko laajalle alueelle. Vihreä ryhmä esitteli seuraavaksi pohdintansa tulokset. Vahvuudet: Luonto ja eri vuoden ajat, vesistö sekä sijainti. Uhat: Maailmantilanne, talous, luonnon katastrofit, lisääntyvät rajoitukset (tuet, lait, säännökset) sekä teollistuminen ja teollisuuden levittäytyminen maaseudulle ja luonnon äärelle. Mahdollisuudet: Yhteistyökumppanuudet, hyvät etäisyydet sekä sijainti, luonto ja vesistö. Heikkoudet: Hitaus, verkkaisuus ja hämäläinen luonne eli nopeita päätöksiä ei synny! Vuodenajat syksy ja talvi, pidetään asioita itsestään selvyyksinä Sinipunaryhmällä ei muihin lisättävää. Yhdessä kun sparraillaan niin negatiivisetkin asiat ja haasteet voidaan yhdessä pyrkiä kääntämään mahdollisuudeksi, muistuttaa Riikka. Tästä on teidän hyvä huomenna Mirjan kanssa kohti henkilökohtaista kehittymisen polkua. Kiitos kaikille tästä erittäin antoisasta päivästä, toteaa Riikka lopuksi toivottaen kaikille turvallista kotimatkaa ja rentouttavaa perjantaita. Mahdollisuudet: Yhteistyö, luonnossa rauhoittuminen sekä matkailun ja kulttuurin yhdistäminen lähellä PK-seutua. Uhat: Talouden suhdannevaihtelut, ympäristöuhat, kausivaihtelut toiminnassa sekä maakuntapolitiikka.

21 Työpajapäivä Tervakosken Tervaniemi Osallistujat Marianne Niiranen (Alvettulan kyläkauppa) Sinikka Wegelius (Terolan T'aimitarha) Kalle Wegelius (Terolan Taimitarha) Outi Savolainen (Eräpalvelut) Heikki Iivonen (Tervakosken Tervaniemi) Virpi Voutilainen (Tervakosken Tervaniemi) Jarna Kalpala (Kalpalinna) Juha-Pekka Honkasaari ( Renkalomat Oy) Leila Ylitalo (Inkalan Kartano Oy) Outi Raehalme (Huoneistohotelli Villa Aino Oy) Mirja Borgström (Tamora Oy) Tomi Enäjärvi (OIVA) Kirjatehtävän läpikäynnin jälkeen Mirja kävi vielä läpi käyttäjäkokemuksen ja sen sisällä olevat eri näkökulmat. Mirja valotti hieman päivän sisältöä, joka keskittyy oman kehittymissuunnitelman rakentamiseen. Sillä te olette ne ihmiset, joka tätä hommaa tekee, muistuttaa Mirja. Ihmiset tämän kuvion muodostavat ja kaikki tapahtuu ihmiseltä ihmiselle, muistuttaa Mirja. Päivän kouluttaja Mirja toivotti osallistujat tervetulleeksi toiseen työpajapäivään. Mirja kertoili hieman omasta taustastaan ja halusi kuulla keitä päivän OIVAlaiset olivat. Päivän ahkerat OIVAlaiset esittelivät itsensä lyhyesti. OIVAllinen kirjatehtävä Mirja kertasi kertaalleen vielä luentoosuudessa jaetun kirjatehtävän, jotta se olisi kaikille varmasti selkeä: Lukiessasi poimi kirjan sisällöstä 7 OIVAllusta, ajatusta tai teemaa. Kirjaa ajatukset paperille ja ota siitä 3 kopiota, yksi itselle, yksi OIVAn vetäjille, yksi kirjan väliin. Kehittymissuunnitelma on väline itselle, jota voi tarkistaa uudelleen vuoden päästä ja sitä kautta peilata omia ajatuksiaan. Lisäksi se on väline muille yrityksessä työskenteleville, sen avulla on mahdollista sitouttaa myös muut samoihin päämääriin. Mieti mikä on kirjan ydinteema ja minkälaisessa tilanteessa olevalle yrittäjälle / henkilölle haluat kirjaasi ensisijaisesti lainata. Poimi kirjasta kaksi suoraa lainausta, jotka sinua puhuttelevat erityisesti. Kirjaa myös lainaukset ylös. Kirjat lainataan uudelle lukijalle seuraavan ydinteeman alussa. Seuraava lukija jalostaa samalla tavalla kirjan sisällön tulkintaa, kirjaa ylös OIVAllukset ja lainaa edelleen. Kirjaa oma nimesi kirjan kanteen, jotta lopulta kirja palautuu oikealle omistajalleen. Yrittäjä joutuu koko ajan olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, tämä on ihmisbisnestä. Käyttäjäkokemus palvelutuotteesta on aina tuntevan ja ajattelevan ihmisen muodostama, jolloin yrittäjä on riippuvainen ihmissuhdetaidoista muodostaakseen onnistuneen

22 palvelukokemuksen. Itsensä tunnistaminen rehellisesti on tärkeää. Heikki huomauttaa, että haastavaa on yhdistää vapaa-ajan minä ja työmina. Miten roolituksen tulisi toimia, miettii Heikki. Vaikka on eri roolit niin, aitous ei poista työroolia. Omaa sisintä pitää kunnioittaa, todellisen minän ei saa antaa hukkua työminän alle. Vuorovaikutus ja kommunikointi ympäristön kanssa ovat oleellisen tärkeitä juttuja, korostaa Mirja. Kuuntele, ole läsnä. Anna palautetta aidosti ja rehellisesti. Muista, että kaikkein tärkein hetki on käsillä oleva hetki sekä kaikkein tärkein ihminen se, joka seisoo edessäsi, muistuttaa Mirja. Opettele ottamaan maailma vatsaan tässä ja nyt. Mirja esittää esimerkin Buttenhoff nimisestä ravintolasta Imatralla. Kaikki asiakkaat sekä lounas että kahviasiakkaat kohdellaan aina samalla tavalla, oli asiakkaalla sitten haalarit tai frakki, niin aina omistajat tervehtivät ovesta sisään tulevaa asiakasta ja toivottavat asiakkaan tervetulleeksi. Ja ehkä jopa hieman osoittavat asiakkaille, mistä löytyy vapaita paikkoja. Tämä antaa myös kiireaikoina muulle henkilökunnalle pelivaraa, kun asiakkaan sietokyky pitenee kun ensikontakti henkilökunnan puolelta on jo tehty - vaikka sitten tarjoilijan pöytään tulo hieman kestäisi. Ja tämän palvelukulttuurin on koko ravintolan henkilökunta omaksunut. Asiakaspalvelutyössä voi tulla eteen yllättäviä ja hurjiakin tilanteita. Tällöin tarvitaan ohutihoisuutta ja kykyä empatiaan. Empatia on sitä, että on kyky asettua toisen asemaan. Empatia on osin synnynnäistä, mutta sitä voi myös opetella. Ilolan maatilan Marja esitti heidän kohdalleen osuneen tapauksen, jossa häiden aikana morsian sai tiedon oman äitinsä poismenosta. Mirja huomauttaa, että tällaiseen yllättävään tilanteeseen voi kuka tahansa yrittäjä joutua. Marja kertoi, että tällaisessa tilanteessa oli vain pyrittävä kuuntelemaan asiakasta ja tuotava aitoa välittämistä ja lämpöä tilanteeseen, jossa suru ja ilo ovat samassa tilanteessa läsnä. Tämä on minusta hyvä esimerkki toisen arvostuksesta, toteaa Mirja. Eli joustavuus, henkilökohtaisuus ja palvelualttius olivat heillä ne avainasiat. Ja tulla huomatuksi! Se on se mikä, ratkaisee, huudahtaa Mirja. Kaikki haluavat tulla huomatuksi. Kaikki haluavat olla olemassa ja olemassa olon todiste on se, että tulee huomatuksi toisen ihmisen toimesta! Älykkyys on kyky ymmärtää kokemuksia, havainnoida ja elää mahdollisimman

23 virheettömästi. Älykkyydestä puhuttaessa tulee usein mieleen, että titteleillä nostetaan itseään ja pyritään nostamaan statusarvoa. Se on itsensä korostamista. Oppiarvoilla on merkitystä, mutta myös ammatti-ihmisiä on hyvä arvostaa. Viisaus tarkoittaa usein laajakatseisuutta, muistuttaa Mirja Terveys on jokaisen tärkein omaisuus ja kaiken perusedellytys, sanoo Mirja. Jokainen voi toimia jaksamisen äärirajoilla, mutta oleellista on väsymyksen ja uupumuksen säätely sekä se, että pystyy itselleen rehellisesti myöntämään, että nyt en jaksa, Mirja painottaa. Rohkeus pysähtyä ja antaa itselleen aikaa toipumiseen. Ihmisen tulisi huoltaa itseään kuin autoaan. Vanha käsky, muista pyhittää itsellesi lepopäivä, on edelleen pätevä, muistuttaa Mirja. Ja kerran vuodessa olisi hyvä ottaa itselleen 2-3 viikon irtiotto arjesta ja yrityksestä. Mirja huomauttaa, että vanha viisaus yritä tehdä itsestäsi joka päivä hyödytön on noudattamisen arvoinen. Mirja muistuttaa, että pienessä yrityksessä tärkeää on huolehtia siitä, että kukaan ei olisi korvaamaton, jos sattuisi esimerkiksi pitkä työkyvyttömyysaika. Tämä on sellainen asia, joka jokaisen yrittäjän tulisi miettiä, sillä elämä on arvaamatonta ja koskaan ei tiedä, mitä sattuu. Jokaisessa yrityksessä tulisi olla yrittäjän lisäksi henkilö, joka osaa ottaa homman haltuun, mikäli yrittäjä on poissa pelistä. Luota tunteeseen ja havaintoon mikä sinulla on, opastaa Mirja. Ensiarvoisen tärkeä on lapsuudesta opittu kyky tunnistaa vaarat, ilman sitä elämä loppuu lyhyeen. Sama pätee yrityselämässä. On kyettävä olemaan niin itsenäinen, että pystyt kestämään totuuden. Nämä ovat erityisesti esimiehelle tärkeitä asioita, ei voi olla kaikkien rakastama, vaan on omattava tiettyä paksunahkaisuutta, muistuttaa Mirja. Tiettyyn rajaan asti on hyvä miettiä, mitä muut ajattelee. Mutta sen ei saa antaa rajoittaa, jolloin se alkaa vaikuttaa itsenäisyyteen. Ajan myötä ihminen usein, eikä enää mieti, mitä muut ajattelevat, vaan hän tietää, että näin tämä on tehtävä.

24 Rohkeus uskaltaa antaa sijaa myös muiden ajatuksille. Nykymaailmassa tapahtuvat nopeat muutokset eivät anna sijaa sellaiselle, joka ei uskalla muuttua. Jokaisessa meissä asuu sisällä sekä aikuinen että lapsi. Kyseenalaistaminen ja hämmästely ovat hyviä asioita. Ei saa antaa itsensä olla liian kaikkitietävä, se ei johda koskaan mihinkään uuteen. On uskallettava kyseenalaistaa, vain siten voi syntyä jotain uutta, rohkaisee Mirja. Sydän kuvastaa jokaisen suurinta tehtävää, sitä, miksi on olemassa. Tämän miettimiseen Mirja antoi viisi minuuttia aikaa. Alkoi hiljainen ja mietteliäs tauko, jonka aikana yrittäjät tuhisivat ja raapustivat suttupapereille ajatuksiaan Ensimmäinen ryhmä eli Juha-Pekka, Virpi, Heikki ja Marianne esittelivät omien sydämiensä sisällöt. Pienen jaloittelutauon jälkeen Mirja esitteli osallistujille päivän ensimmäisen tehtävän, jossa yrittäjät joutuisivat tosi paikan eteen eli oman kehittymissuunnitelman äärelle. Mirja jakoi yrittäjät kolmeen ryhmään. Vihreässä ryhmässä olivat Heikki, Virpi, Juha-Pekka ja Marianne. Keltaisen ryhmän muodostivat Kalle, Sinikka ja Outi. Sekaryhmän, jossa olis yksi vihreä, yksi punainen ja yksi sininen, muodostivat Jarna, Outi ja Leila. - Elää rikkaan elämän, hyvinvointia ympärillä. Tavoitteena olisi, että itsestä jäisi positiivinen jälki maailmaan. - Tehdä oma panoksensa niin hyvin, että siitä jää jälki, jää tunne, että kuuluu johonki. - Antaa jollekkin itsestään jotakin. - Auttaa ihmisiä jaksamaan. - Halu olla vapaa, tehdä omia ratkaisuja. Ennen lounastaukoa toisen ryhmän eli Kallen, Sinikan ja Outin ajatuksia ja sydämiä avattiin seuraavasti.

25 Tärkeimmäksi tehtäväksi meidän ryhmässä nousi perhe, eli olla isoäiti, äiti ja vaimo. Toisena tärkeänä tehtävänä nousi esille tasapainottajan rooli. Mutta ollaan myös yksinäisiä puurtajia ja sekatyömiehiä. Lisäksi vastuu taloudellisesta vakaudesta koettiin tärkeäksi tehtäväksi. Kolmas ryhmä eli Jarna, Outi ja Leila esittelivät omien sydämiensä sisällöt seuraavanlaisina. Tehtävinämme näimme olla käytännön organisaattoreita, perheenjäseniä sekä työllistäjiä. Toiminta-ajatuksena meillä on tarjota tilapäiskoti, vapaa-ajanviettopaikka ja nautinnollista ruokaa elämyksellisessä ympäristössä. Koemme itsemme energisiksi ja malttamattomiksi, mutta samalla kuitenkin rauhallisiksi. Ollaan nuoria ja reippaita sekä oppimis- ja kehittymishaluisia. Olemme vastuuntuntoisia ja avoimia. Lounastauon ja Tervaniemen esittelykierroksen jälkeen tehtiin toinen tehtävä, jossa Mirjan opastuksella siirryimme visioon. - Tieto-taidon kehittäminen - Olla tasaisen vahva osaaja Kun uskaltaa antaa työntekijöiden innostua ja olla luovia, niin myös tulokset ovat parempia. Kun pysytellään byrokraattisessa ja tarkoin määritellyssä johtamisessa, niin tällöin työntekijät tyytyvät usein tekemään minimin eikä yhtään enempää. Pelolla hallitseminen ei johda mihinkään toimintaa eteenpäin kehittävään, ohjaa Mirja. Työnsä asiantuntijat, jotka kohtaavat asiakkaat päivittäin, ovat niitä todellisia asiantuntijoita, joita kuuntelemalla johtaja voi myös itse oppia. Toinen ryhmä eli Outi, Leila ja Jarna esittivät yhteiset näkemykset visioistaan seuraavanlaisina: Haluamme olla: - Tehokkaita = ideoijia - Iloisia - Rohkeita - Kyseenalaistajia - Kannustavia - Huomioivia - Ymmärtäviä Kolmas ryhmä eli Heikki, Virpi, Juha-Pekka ja Marianne esittivät omat visionsa: - Olla lojaali, innostava, ihmisläheinen esimies - Jämäkkä, empaattinen, sydän paikallaan - Delegointi sydämellä, ei jätetä heitteille - Maailmanlaajuinen visio kyky nähdä - Saada toisesta parhaat puolet esille - Rohkeus tehdä päätöksiä - Esimerkillinen Visio kertoo, mihin suuntaan olen menossa, millaiseksi haluan tulla ja kehittyä, ohjeistaa Mirja. Ryhmä, Kalle, Sinikka ja Outi päätyivät visioita pohtiessaan seuraavanlaiseen lopputulemaan: Seuraavaksi syvennyttiin pohtimaan omia arvoja. Mirja muistuttaa, että omia ja yrityksen arvoja on syytä miettiä tarkkaan, sillä ne ovat melko pysyviä ja niitä on todella vaikea lähteä muuttamaan. Pienyrittäjillä omat henkilökohtaiset ja yrityksen arvot ovat usein melko samankaltaisia. Tavoitteenamme on: - Tasaisempaa toimintaa ympäri vuoden - Yrittäjänä tavoitteena olla vahva johtaja - Kyky siirtää vastuuta muille

26 sinut itsesi kanssa! Arvomailmaan päivitys työntekijöiden kanssa. Mirja esitti nelikenttämallin, jossa osa-alueina työ, perhe, harrastus ja talous. Jos kaikki palikat kunnossa, elämä on myös tällöin hienoa ja ihanaa. Yksi palikka voi lähteä pois niin sen ihminen vielä kestää, tällöin elämä voi olla vielä hyvin toimivaa. Mutta jos kaksi osa-aluetta alkaa olla miinus-merkkisiä, niin silloin ollaan jo heikoilla jäillä. Ensimmäinen ryhmä eli Sinikka, Kalle ja Outi esittelivät arvoikseen seuraavanlaiset asiat: Rehellisyys ja luotettavuus, täytyy toimia. Terveys on myös tärkeä juttu, asiakkaiden arvostus ja arvomaailman tunteminen. Vaihtelevuus eli se, että mikään työpäivä ei ole samanlainen. Siitä pidämme. Jotta syntyy uutta, niin täytyy antaa tilaa ja vapautta, toteaa Mirja. Yrittäjällä on aina olemassa tietty vapaus. Mirja muistuttaa, että nykyasiakas ei osta kahvikuppia, vaan se ostaa hetken. Juuri tässä Mirja näkee maaseutuyritysten pystyvän vastaamaan tähän kasvavaan asiakkaiden tarpeeseen. On vaan osattava ja uskallettava hinnoitella tuotteensa sille kuuluvalla hinnalla, rohkaisee Mirja. Mirja muistuttaa asiakkaan arvostuksesta. Asiakkaan arvostus on asia, joka kaikkien olisi lisättävä liiketoimintansa arvoihin. Mirja tuo esille 4 P:n mallin, jossa P:t edustavat seuraavia oleellisia tekijöitä: Product (tuote), Place (paikka), Price (hinta), Promotion (myynninedistäminen). Tähän nelikkoon Mirja lisäisi vielä yhden hyvin tärkeän P:n eli Person (ihminen). Iltapäivällä Mirja kannusti yrittäjiä vielä jaksamaan ja hän opasti osallistujat syventymään muutoksen tuuliin. Toinen ryhmä eli Juha-Pekka, Marianne, Heikki ja Virpi: Kiteytettynä arvomme ovat rehellisyys, pitää sen mitä lupaa. Tulee pyrkiä eteenpäin ja kunnioittaa ihmisiä. Pareto-menetelmä. Jos on 100 tehtävää ja kun ne laittaa paperille ja tekee niistä 20% tärkeintä juttua, on silloin tehnyt 80 % kaikista töistä. Eli keskittyminen olennaiseen. Karsi turhat pois. Ensimmäinen ryhmä eli Outi, Laila ja Jarna esittelivät arvoikseen seuraavanlaiset asiat: Tärkeät arvot meille ovat perhe, terveys ja työympäristö. Ei tehdä pitkään semmoista työtä mistä itse ei tykkää. Kiteytettynä: ole Ryhmä Leila, Outi ja Jarna esittelivät heidän mielestään merkittävimmät muutoksen tuulet: Investointeja pitää tehdä, olemassa olevat lainat, mikä on tuleva korkotaso, mikä vaikuttaa? Isojen yritysten tilanne, minkälaisia tilaisuuksia varataan. Kate jää profiloinnista. Ympäristöasiat on merkittäviä. Ollaan myös menossa luomuruokasuuntaan Lainsäädännölliset asiat, miten ne vaikuttavat yritysten kustannuksiin? Mirja toteaa, että säännökset ovat melko hurjia esim. alkoholilainsäädäntö, onko

27 kaikki tarpeen? Kaikki yritykset kamppailevat näiden samojen asioiden kanssa. Toinen ryhmä tunnisti seuraavanlaisia muutoksen tuulia: Matkailu lisääntyy ja maailman talous elpyy. Kiina tulee vahvasti mukaan ja koko Aasia. Yritykset, nyt on laitettava paikat kuntoon, ostovoimaa on tulossa. Osalla ihmisistä matkailu lisääntyy vapaa-ajan aktiviteettinä. Venäläiset matkailijat ja viisumivapaus, voi aiheuttaa myös pienen uhkan esim. turvallisuusasioissa. Verojen kiristyminen ja arvonlisäverotus. Ikärakenteen muutos, eläkeläisten määrän kasvu lisää yleisesti kustannuksia. Marianne: Delegoiminen työntekijöille jos oikeasti on joskus sivussa eli jos oikeasti pitäisi saada omaa aikaa tai tehdä toimistohommia. Liiku ja lenkkeile enemmän, sieltä saan positiivista virtaa. Perehdyttäminen. Leila: Panokset oikeisiin asioihin eli vaatii hyvää suunnittelua ja organisointia. Markkinointitoimet. Juha-Pekka: Konkreettiset tavoitteet yritykselle. Ajankäytön suunnittelu ja hallinta. Oppia olemaan enemmän levollinen keskeneräisten asioiden kanssa. Outi: Ihmisenä kehittyminen ja johtajana tietysti myös. Eteenpäin pääseminen asioissa. Kalle: Tiettyjen toimien palauttaminen. Opiskelu ja yhteistyökuvioiden käyttäminen hyödyksi. Uusien toimintamuotojen kehittäminen yritystoimintaan. Sinikka: Ympärivuotisuuden kehittäminen. Koulutus pitää katsoa loppuun, uusia ideoita. Irtipääseminen tietyistä asioista. Pitäisi opetella käyttämään tietokoneita, väärä asenne niitä kohtaan. Vielä lopuksi, mietitään toimenpiteitä, joita itsensä kehittämiseksi tulisi tehdä, opastaa Mirja. Miettikää, mitä toimenpiteitä, sinun tulee tehdä, jotta saavutat asettamasi päämäärät, kannustaa Mirja. Virpi. Kouluttautuminen tiettyihin asioihin, vastuunotto. Ajankäyttö ja joustaminen. Heikki: Haluan selvästi vähentää omaa työpanosta, mutta olla kuitenkin mukana. Tehtävien delegoiminen johtoryhmässä. Mahdollisuuksien antaminen. Myynnin tehokkuus ja markkinointi Pietariin. Kiitos kaikille, tämä päivä oli tässä. Toivottavasti tämä oli teille yhtä antoisa

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa Tiistai 23.8.2016 Balentor Oy - Dokumentin ja sen liitteiden sisältämän tiedon tai tietojen osan levittäminen, siirtäminen, julkaiseminen, kopioiminen, saattaminen yleisön saataviin, uudelleen tuottaminen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien.

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien. Mahdollista menestys koulutuksella! Kehitä itseäsi Kehitä yritystäsi Hanki kaupallinen tutkinto Pätevöidy esimiehenä Verkostoidu Menesty Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot