Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohje opetusohjelmien laatimiseen lukuvuodelle Hyväksytty Opetusneuvossa

Transkriptio

1 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohje opetusohjelmien laatimiseen lukuvuodelle Hyväksytty Opetusneuvossa

2 Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelmatyö TUTKINTOVAATIMUKSET, OPETUSOHJELMA JA YHTEISSUUNNITTELU KOULUTUSTA JÄRJESTÄVIEN YKSIKÖIDEN VÄLISET KOHTAAMISET 4 2. Opetusohjelmatyön strategiset tavoitteet OPETUSNEUVOSTON LINJAUKSET 7 3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä OPETUSOHJELMAN LAATIMISEN VAIHEET OPINTOJEN MITOITUS 1 2 Lukuvuoden aikataulu 14 Opetuksen suunnittelun aikataulu

3 1. Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmatyötä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ohjaa strategia, perustutkintojen sekä jatkotutkintojen tutkintosäännöt, opetusta ja opiskelua koskevat muut säännöt sekä Opetusneuvoston yhteiset linjaukset tässä ohjeessa. Opetusneuvosto hyväksyi ensimmäisen yhteisen opetusohjelmaohjeen ohjatakseen lukuvuoden 2012/13 opetussuunnitelmatyötä. Ohjeen tarkoitus on tukea koulutus- ja maisteriohjelmien ja opetusta antavien keskusten (Opek ja Tutke 1 ) työtä, varmistaa, että akatemiatasolla noudatetaan yhteisiä periaatteita ja aikatauluja sekä edistää sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Jatkossa näistä kaikista käytetään yhteisnimitystä koulutusta antavat yksiköt. Ohjeistusta on valmisteltu Opinto- ja tutkimuspalveluiden Opetuksen suunnittelun ja kehittämisen tiimissä edellisvuoden tapaan. Perustutkintojen tutkintosäännön mukaan peruskoulutus järjestetään koulutus- ja maisteriohjelmina, jonka tutkintovaatimukset opetusneuvosto hyväksyy laitosten johtoryhmien esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintovaatimuksissa ilmoitetaan opintojaksojen nimi laajuus ja osaamistavoitteet. Laitosten johtoryhmät hyväksyvät vuosittaiset opetusohjelmat, joissa ilmoitetaan toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat, arvostelu, sisältö, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat. Tarvittaessa tietoja tarkennetaan lukuvuoden aikana professorin/laitosjohtajan päätöksellä. Jatkotutkintojen tutkintosäännön mukaan jatkotutkintokoulutuksen tutkintovaatimukset hyväksyy tutkimusneuvosto esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen johtoryhmän esityksestä. Tutkintovaatimuksissa ilmoitetaan opintokokonaisuuden nimi, laajuus ja sisältö-/osaamistavoitteet. Yksikön johtoryhmä hyväksyy vuosittaiset opetusohjelmat, joissa ilmoitetaan toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat, arvostelu, sisältö, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat. 1 Opek - Yhteisen opetuksen keskus, Tutke - Esittävien taiteiden tutkimuskeskus 2

4 Taulukko 1. Opetuksen järjestämistä ohjaavat seikat tutkintosääntöjen mukaan. Taso Missä hyväksytään ja miten usein? Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosääntö TeaKin jatkotutkintojen tutkintosääntö Tutkintovaatimukset TeaKin hallitus TeaKin hallitus Opetusneuvosto hyväksyy laitoksen esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkimusneuvosto hyväksyy Tutken johtoryhmän esityksestä tarvittaessa. Opetusohjelma Tehdään vuosittain ja hyväksytään laitosten johtoryhmissä Mitä määrittelee? Sisältö Koulutusohjelmat, tutkinnot, niiden yleisen rakenteen ja laajuuden Tutkinnot, niiden laajuudet ja yleisen rakenteen sekä jatkoopiskelijavalintaan, opintosuorituksiin ja opin- ja taidonnäytteeseen liittyvät menettelytavat Tutkintoon liittyvän opetuksen rakenne, opintokokonaisuudet ja sisältö. Opintojaksojen nimet, laajuudet ja osaamistavoitteet Lukuvuoden aikana opetettavat opintojaksot Toteutettavien opintojaksojen, aikataulut, toteutustavat, arvostelu, sisältö, suoritustavat, mahdolliset jaksolle osallistumisen edellytykset ja opettajat Useimpien koulutusohjelmien tutkintovaatimukset ovat voimassa ja useimpien maisteriohjelmien tutkintovaatimukset puolestaan vuosina Jatkotutkintojen tutkintovaatimusten voimassaoloa ei ole rajattu, vaan niitä uusitaan tarpeen mukaan. 1.1 Tutkintovaatimukset, opetusohjelma ja yhteissuunnittelu Teatterikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä on tutkintosäännön mukaisesti kaksi rinnakkaista tasoa, joista tutkintovaatimustaso on pysyvämpi ja opetusohjelma päätetään vuosittain. Ennakoitaessa tutkintovaatimusten tulevaa uudistamista on lukuvuonna 2012/13 erityisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettu tarve lisätä valinnaisten opintojen määrää eri koulutus- ja maisteriohjelmissa. Tämä siksi, että strategiset tavoitteet opiskelijoiden osaaminen laajentamisesta ja opintopolkujen monipuolistamisesta olisivat mahdollisia. Samoista syistä on aloitettu keskustelu pää- ja sivuaineista sekä kaikille yhteisistä opinnoista. Vertailukohteena ovat toimineet toisaalta Aalto ARTS, jossa kandidaatin tutkinnon osalta on uusi keskitetty ohjaus ja maisteritasolla vastaava ohjaus tulollaan sekä Sibelius-Akatemia, jossa pää- ja sivuainerakenne on vastikään lanseerattu. Nämä asiat vaikuttavat jo nyt opetussuunnitelmatyöhön, kun tavoitteena sekä rakenteellisesti että käytännössä on lisätä yhteistyötä ja mahdollistaa opiskelijoiden liikkuvuutta. Todennäköisesti maisteriohjelmien tutkintovaatimukset päivitetään keväällä 2014 ja viisivuotisten koulutusohjelmien keväällä 2015 ja silloin erillisellä ohjeistuksella. 3

5 Koulutus- ja maisteriohjelmilla on erilaisia määriä tutkintoihin sisällytettäviä vapaavalintaisia tai vaihtoehtoisia opintoja. Näihin on mahdollista sisällyttää opintoja paitsi oman koulutusohjelman myös yhteisten opintojen, avoimen yliopiston, toisten koulutusohjelmien, toisten akatemioiden, Aalto ARTS Teak toiminta-alustan ja JOO -opintojen opetustarjonnasta. Opetusohjelman kehittämisen välineinä toimivat muun muassa koulutusohjelmien ja keskusten itse- ja vertaisarviointi, suoraan opiskelijoilta kerätty palaute sekä koko akatemian tasolla vuosittaiset rehtorin/dekaanin opintoja koskevat kyselyt. Ohjelmakohtaisen opiskelijapalautteen ja rehtorin kyselyn perusteella koulutusohjelmat kirjaavat keskeiset kehittämistoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan tulosneuvotteluissa. Tutkintovaatimukset Tutkintovaatimukset perustuvat arvioon opiskelijoiden osaamistarpeista työelämässä, käsitykseen taiteenalakohtaisesta keskeisimmästä osaamisesta sekä siihen kohdistuvista muutostarpeista. Opetusohjelma Opetusohjelma perustuu tutkintovaatimuksiin ja se koostuu lukuvuoden aikana järjestettävästä opetuksesta. Opetusohjelmatasolla on mahdollistaa täsmentää ja uudistaa sisältöjä tarpeen mukaan ja silti saavuttaa tutkintovaatimustasolla määritellyt osaamistavoitteet. Vuosittaisessa opetusohjelmassa ei siis määritellä osaamistavoitteita uusiksi. Koulutusohjelmat ovat professorin johdolla vastuussa opetusohjelmasta. Yhteissuunnittelu Yhteistyötä ja -toimintaa, pidemmän tähtäimen ennakointia ja koordinointia tuetaan vuosittaisilla yhteissuunnitteluseminaareilla ja niiden seurantatapaamisilla. Näissä käsitellään opetusta, uusia hankkeita ja esitystoimintaa kolmen lukuvuoden tähtäimellä ja keskustellaan periaatteellisesti tärkeistä, kaikkien toimintaan vaikuttavista aiheista. Prosessiin osallistuvat myös muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin edustajat. Yhteissuunnittelu konkretisoituu opetusohjelmatyössä ja koulutusohjelmien välisessä yhteistyössä niin sanotussa verkostoituneessa opetussuunnitelmatyössä. Tästä yhteistyöstä sovitaan kirjallisilla sopimuksilla. 1.2 Koulutusta järjestävien yksiköiden väliset kohtaamiset Koulutusta järjestävien yksiköiden välisiä kohtaamisia on Teatterikorkeakoulussa edistetty ja tuettu pitkään ja määrätietoisesti. Opettajaryhmä, joka 1990 luvun lopulla osallistui korkeakoulun itsearviointiin, jatkoi toimintaansa epävirallisena opetuksen kehittämisryhmänä silloisen opetuksesta vastaavan vararehtorin johdolla luvun puolessa välissä ryhmän asema virallistettiin yhteisen opetuksen keskuksena (Opek). Opek - koordinoi opetuksen yhteissuunnittelua - järjestää eri koulutusohjelmille yhteistä opetusta sekä avointa yliopisto-opetusta - toimii opetuksen kehittämisestä keskustelevana ryhmänä - vastaa opetuksen kehittämisestä ja arvioinneista - tekee esityksiä opetus- ja tutkimusneuvostolle sekä koulutus- ja maisteriohjelmille - käy pedagogista keskustelua Teatterikorkeakoulun taideopetuksesta ja sen kehittämisen edellytyksistä, - käy keskustelua opettamiseen ja oppimiseen liittyvistä kysymyksistä, - tähtää teatteri- ja tanssitaiteen pedagogisen perinteen vahvistamiseen ja opettajien taideopettajaidentiteetin vahvistamiseen sekä työn tukemiseen - edistää uusia opetusmuotoja ja -menetelmiä - edistää Taideyliopiston taiteellista ja pedagogista yhteistyötä - järjestää opettajien täydennyskoulutusta Yhteistyö Aalto ARTSin Elokuvataiteen ja lavastuksen laitoksen kanssa on kuulunut kiinteänä osana tähän. Tutken yhteistyö KuvAn kanssa on jatkunut monta vuotta, samoin yhteistyö opettajan pedagogisissa opinnoissa Sibelius-Akatemian ja Aalto Artsin kanssa. Jatkossa akatemioiden välinen yhteistyö lisääntyy ja Aalto Arts-TeaK 4

6 toiminta-alusta mahdollistaa yliopistojen välistä yhteistyötä. Teatterikorkeakoulussa kohtaamisia tapahtuu muun muassa yleisopinnoissa, yhteisissä opinnoissa, esitystoiminnassa ja muussa perus- ja jatko-opetuksessa. Kohtaamisissa ja yhteistyössä seuraavat käsitteet tai toimintamuodot ovat keskeisiä: Verkostoitunut opetussuunnittelu Verkostoituneella opetussuunnittelulla tarkoitetaan yhteistä opetussuunnittelua, jossa sovitaan yhteisopetuksesta ja liikkuvuusopinnoista siten, että ne aikataulutetaan sitovasti ennen koulutus- tai maisteriohjelman muun opetustarjonnan aikatauluttamista. Verkostoitunut opetussuunnittelu on keskeinen yhteissuunnittelun jalkauttamisen tapa. Verkostoituneet yhteistyöneuvottelut eli kurkistukset Kurkistuksilla tarkoitetaan koulutusta järjestävien yksiköiden yhteistyöneuvotteluja, joissa yhteistyöstä sovitaan verkostoituneen opetussuunnittelun periaatteella. Kurkistuksissa sovitaan sekä yhteisopetuksesta eli yhdessä toteutettavista opintojaksoista, että toisille omasta opetustarjonnasta avattavista opintojaksoista eli liikkuvuusopinnoista. Sovitut yhteistyöt kootaan taulukkoon, joka päivitetään Pandorassa. Taulukon tietojen pohjalta laaditaan kirjalliset sopimukset syys- ja kevätlukukaudelle erikseen laitos- tai koulutusohjelmajohtajien allekirjoitettavaksi. Liikkuvuusopinnot Taideyliopiston akatemiat kartoittavat omasta opetustarjonnastaan sellaisia kursseja, jotka on mahdollista avata muiden akatemioiden tutkinto-opiskelijoille. Toisista akatemioista valittavat kurssit tai akatemioiden yhteinen opetus hyväksytään opiskelijoiden hopseissa. Aalto-ARTSin Elokuvatiteen ja lavastustaiteen laitoksen ja Teatterikorkeakoulun välinen alustayhteistyö tarjoaa vastavuoroisesti liikkuvuusopintoja kummankin yliopiston opiskelijoille. Opiskelijan tulee tarvittaessa keskustella opintojaksojen soveltuvuudesta omaan tutkintoonsa omassa akatemiassaan. Liikkuvuuden lähtökohtana on se, että kurssit voidaan sisällyttää kotiakatemian minimilaajuisiin tutkintoihin. Teakin sisäinen liikkuvuus Teatterikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa oman koulutus-/maisteriohjelmansa opintojen lisäksi toisten TeaKin koulutusohjelmien opintoja sekä Opekin järjestämiä kaikille ohjelmille yhteisiä opintojen, joista käytetään nimitystä yhteiset opinnot. Opek järjestää myös opintokokonaisuutta Nykyteatterin erikoistumisopinnot 25 op, joka on avoin kaikille TeaKin sisällä ja myös muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin opiskelijoille. Koulutusohjelmat ilmoittavat omassa opetusohjelmassaan muiden koulutusohjelmien opiskelijoille avoimet opinnot. TeaKin opiskelijat ilmoittautuvat toisten ohjelmien opintoihin ja Opekin järjestämään opetukseen WebOodissa samoina ilmoittautumisaikoina kuin oman koulutus-/maisteriohjelmansa opintoihin. Liikkuvuusopinnot Taideyliopistossa ja Aalto ARTsissa Taideyliopiston akatemioiden ja Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa on Teatterikorkeakoulussa sovittu yhteistyöstä, joka mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat suorittaa erillisiä opintoja toisissa akatemioissa osaksi tutkintoaan. Sopimus Aaltos-ARTsin kanssa koskee tässä vaiheessa ainoastaan TeaKia. Teatterikorkeakoulu järjestää haun liikkuvuusopintoihinsa erikseen syys- ja kevätlukukauden opintoihin. Tarjonta vahvistetaan koulutusta tarjoavien yksiköiden opetusohjelmissa kun nämä kartoittavat omasta tarjonnastaan ne jaksot, jotka on mahdollista avata muille. Toisista akatemioista valittavat kurssit hyväksytään hopseissa ja suoritukset siirretään hyväksilukemisen kautta omiin opiskelijarekistereihin. 5

7 TeaKin, Taideyliopiston ja Aalto-ARTSin tutkinto-opiskelijoille avoin liikkuvuustarjonta kootaan verkkosivuille (esim. lukuvuosi : Taulukko 2. Koulutusohjelmien ja niiden opiskelijoiden kohtaamisten tavat TeaKissa. Kohtaamisten eri tavat Yhteinen opetus Esitystoiminta Koulutusohjelmien väliset kohtaamiset perusopetuksessa Sisältö Yleisopinnot (esim. BA: kielet, tvt, perehdytys, HOPS, työelämään) Yhteisen opetuksen opintojaksot (yhteistyössä koulutusohjelmien ja Tutken kanssa) Koulutusohjelmien väliset ja niiden omat produktiot. Koulutusohjelmien välinen yhteistyö tutkintoihin kuuluvissa opintojaksoissa sekä akatemian sisällä että sen rajojen yli (yhteisopetus ja liikkuvuusopinnot). Vastuutaho Opek Opetusteatteri, esitystoiminnan suunnitteluryhmä, laitokset Opetuksen ajankohta Syyslukukauden alku ja Pitkin vuotta. loppu sekä kevätlukukauden loppu. Koulutusohjelmat ja keskukset, Aalto ARTS- TeaK toiminta-alusta, taideyliopisto. Pitkin vuotta. Koordinaation ajankohdat Opetusneuvosto hyväksyy keväällä seuraavaksi lukuvuodeksi Opetusneuvosto hyväksyy kaksi kertaa vuodessa. Kurkistukset tammikuun aikana. Johtoryhmät hyväksyvät opetusohjelmat kerran vuodessa. 2. Opetusohjelmatyön strategiset tavoitteet Yhteinen opetusohjelmaohje ohjaa koulutus- ja maisteriohjelmien sekä jatkotutkintokoulutuksen opetusohjelmien laatimista määrittelemällä yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja aikataulut. Ohje tekee opetuksen suunnittelun vuosikellon näkyväksi ja palvelee sidosryhmiä. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa akatemian sekä sisäistä että ulkoista opetuksellista yhteistyötä. Yhteistyökumppaneita ovat Taideyliopiston muut akatemiat ja Aalto ARTS, jonka kanssa Teatterikorkeakoululla on perinteisesti ollut paljon yhteistä opetusta. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu on strategiassaan ( määritellyt perusopetuksen tavoitteiksi seuraavat asiat: Teatterikorkeakoulu - kehitetään Teatterikorkeakoulua vahvaksi akatemiaksi, joka sisältää 15 koulutusohjelmaa/pääainetta ja lisätään vähitellen professoreiden valtaa ja vastuuta omasta koulutusohjelmastaan ja varmistetaan tämän muutoksen edellytykset - kehitetään yhteissuunnittelua ja koulutusohjelmien välistä vuorovaikutusta - lisätään perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta 6

8 - pohditaan esittävien taiteiden maisteriohjelman mahdollisuutta (modulaarisuus) ja sen kytköstä mm. jatko-opintoihin - mitoitetaan opinnot Taideyliopiston tarjonnasta huolimatta siten, että hidas oppiminen on edelleen kunniassa - rekrytoidaan ulkomaisia opettajia ja lisätään kansainvälistä opettajavaihtoa - kehitetään englanninkielisiä/kaksikielisiä koulutusohjelmia (Advanced Visual Studies for Performance Arts -maisteriohjelma Taideyliopistoon tai TeaK-Aalto-alustalle) - kehitetään yhteistä alustaa Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa - lisätään Teatterikorkeakoulun ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta (mm. sosiaalisesti osallistavat projektit, harjoittelu) - kehitetään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja siten työllistymistä Taideyliopisto - kehitetään Teatterikorkeakoulun yhteisiä opintoja avoimeksi taideyliopistolaisille - kehitetään uusia yhteistyöalueita Taideyliopistossa - luodaan mahdollisuuksia erilaisille oppimispoluille Taideyliopistossa mm. takaamalla tietty määrä vapaavalintaisia opintoja kaikissa koulutusohjelmissa - kehitetään yhteisiä sivuaineopintoja (esim. performance studies, taidekirjoittaminen) ja maisteriohjelmia Taideyliopistoon (esim. Esitys 2014, ääniteknologia) - pyritään saamaan oikeus Taideyliopistolle akkreditoida opettajan pedagogiset opinnot - osallistutaan Taideyliopiston opettajien taidepedagogisten opintojen kehitystyöhön Jatkotutkintokoulutuksen tavoitteiksi on määritelty seuraavat asiat: - kehitetään yhteistyössä Taideyliopiston akatemioiden kanssa jatkotutkintokoulutuksen ja tutkimuksen infrastruktuuria kuten tutkijakoulua ja tutkimuspalveluita - kehitetään jatko-opintojen sisältöjä - kehitetään jatko-opintojen ohjausta - vakiinnutetaan jatko-opiskelun prosessi ja sen kesto - profiloidaan Teatterikorkeakoulun oma ja Taideyliopiston yhteiset tohtoriohjelmat - pyritään turvaamaan jatko-opintojen rahoitus jatko-opiskelijoille - kehitetään väitöstöitä esim. ryhmämuotoisen tutkimisen ja verkkopohjaisen raportoinnin avulla 2.1 Opetusneuvoston linjaukset Lukuvuoden 2013/14 opetusohjelman laatimisessa tulee huomioida erityisesti seuraavat seikat: Teatterikorkeakoulu Taideyliopistossa Taideyliopistoon siirtymistä on valmisteltu yhdessä erilaisissa kokoonpanoissa ja sovittu toimenpiteistä sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. Liikkuvuutta akatemioiden välillä on mahdollistettu jo lukuvuodesta Kehittämistyö jatkuu edelleen. Strategia on uusittu vuosille Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi opetusta koskevaa yhteistyötä ja sen rakenteita kehitetään jatkuvasti. Priorisointi verkostoituneessa opetussuunnittelussa ja esitystoiminnassa Taideyliopiston sekä TeaK-Aalto ARTS alustan myötä yhteistyö eri koulutusohjelmien välillä lisääntyy jatkuvasti. Tätä tuetaan verkostoituneen opetussuunnittelun ja esitystoiminnan priorisoinnilla. Koulutusohjelmat arvioivat yhdessä mahdollisuutensa sitoutua erinäiseen yhteistyössä järjestettävään opetukseen ja esitystoimintaan. Tässä priorisoinnissa koulutusohjelmien välisen opetuksen ajankohdista sovitaan eri yhteistyötahojen kanssa ennen koulutusohjelman muun opetuksen lukkoon lyömistä. 7

9 Opetusohjelmatyön organisointi koulutus- ja maisteriohjelmissa ja keskuksissa Koulutus- tai maisteriohjelmasta vastaava professori on vastuussa opetusohjelmaohjeen toteuttamisesta ja aikatauluttamisesta. Tätä työtä varten hän voi perustaa opetusohjelmatyöryhmän ja kutsua mukaan lehtoreita, muita opettajia ja opiskelijoita. Koulutus- ja maisteriohjelmien suunnittelijat perehdyttävät oman koulutusohjelmansa professoria ja opetusohjelmatyöryhmää tähän työskentelyyn ja tukevat omalla työllään koko prosessia.. Opetusneuvoston hyväksymä ohje toimitetaan professoreille, lehtoreille ja suunnittelijoille sähköpostitse, julkaistaan Pandorassa ja toimitetaan yhteistyökumppaneille. Esitystoiminta osana opetusohjelmaa Esitystoiminnan suunnitteluryhmä tekee esitykset lukukauden tuotanto-ohjelmasta yhdessä esitystoiminnasta vastaavan vararehtorin tai vastaavan henkilön ja Opetusteatterin johtajan kanssa Opetusneuvostolle. Tärkeät prosessia ohjaavat lukukausittaiset määräajat ovat tuotantovarausten jättöajat ja työryhmien ilmoittautumisajat. Nämä liitetään osaksi lukuvuosiaikataulua. Opekin/Yhteisten opintojen ja avoimen yliopiston opetustarjonta Opetusneuvosto hyväksyy yhteisten opintojen ja avoimen yliopiston opetustarjonnat yhteisen opetuksen keskuksen (Opek) esityksestä. Opek valmistelee nämä opetussuunnitelmat yhteistyössä koulutusohjelmien ja Tutken kanssa noudattaen kaikille yhteisiä periaatteita. Tutken ja koulutusohjelmien vuorovaikutuksen kehittäminen perusopetuksen suunnittelussa Uusimpien tutkimusteemojen välittäminen Tutkesta perusopetukseen on tärkeä tavoite. Maisteriopiskelijoiden tutkimusvalmiuksien kehittäminen on akatemian yhteinen kehittämiskohde. Tutke otetaan aktiivisesti mukaan yhteissuunnitteluun. Opiskelijapalautekäytänteet ja niiden kytkeminen opetuksen kehittämiseen Keskeisimmät opiskelijapalautteen keräämisen tavat ovat rehtorin/dekaanin kysely sekä koulutus- ja maisteriohjelmien ja keskusten itse kerätty palaute. Palautteen keräämisen käytänteitä ja niiden kytkemistä opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen pyritään yhtenäistämään, erityisesti sähköisen ja dokumentoidun palautteen osalta. Osana laatutyötä koulutus- ja maisteriohjelmakohtaisesta palautteesta kootaan keskeiset kehittämistoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan vuosittaisissa tulosneuvotteluissa. Palaute on keskeisessä asemassa sekä opetusohjelman että tutkintovaatimusten kehittämisessä. Opetuksen oikeasta mitoituksesta huolehtiminen Opetusneuvosto antoi lisäohjeen opetuksen mitoitukselle. Mitoitusohje on tämän ohjeen liitteenä. Opetusneuvosto suosittelee, että opetusohjelmassa pyritään erittelemään opintojakson työmäärästä sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta. Opintojaksosta annettava opintopistemäärä pitää sisällään opiskelijan kokonaiskuormituksen, jossa 1 op = 26,7 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Opettajan työtuntimääriä käytetään työsuunnitelmien tekemisessä ja opetuksen resursoinnissa. Tarkempi ohje mitoituksesta löytyy erillisessä kappaleessa. Opintojakson laajuus Teatterikorkeakoulussa on vähintään 1 op. Lisäksi opetusta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että käytössä on vain kokonaiset opintopisteet. Sama pätee opintosuoritusten rekisteröimiseen. Opintoja ja opetusta tukevien tietojärjestelmien käytön kehittäminen Opintoja ja opetusta tukevien tietojärjestelmien käyttöä Teatterikorkeakoulussa kehitetään. Eri järjestelmien roolia selkeytetään, niiden käyttöä koskevia prosesseja tarkennetaan ja kehitetään, tietojärjestelmiä koskevaa osaamista pyritään kehittämään niin hallinto- kuin opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Ilmoittaumiskäytännön vahvistaminen Yksiköiden välisen yhteistyön ja liikkuvuusopintojen tarjonnan lisääntyessä on entistä tärkeämpää, että koulutus- ja maisteriohjelmien opiskelijat kaksi kertaa vuodessa ilmoittautuvat tutkintovaatimustensa ja HOPSinsa mukaisiin opintoihin. Opintojaksolle ilmoittautuminen on sitova ja ilmoittautumisajan umpeuduttua opiskelija saa tiedon siitä, jos häntä ei ole hyväksytty osallistujaksi. Ilmoittautuminen tapahtuu weboodissa ja liikkuvuuslomakkeella. 8

10 Opiskelija voi perua ilmoittautumisensa ilmoittautumisajan puitteissa weboodissa tai liikkuvuuslomakkeella. Ilmoittautumisajan umpeuduttua opetukseen osallistumisen voi peruuttaa vain painavasta ja perustellusta syystä (esim. sairastuminen) suoraan opintojakson opettajalle ja omalle HOPS vastaavalle. 3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä Opetusohjelma tarjoaa eri tahoille tietoa lukuvuoden aikana toteutettavasta opetuksesta. Koulutusta antavat yksiköt varmistavat opetusohjelmassaan sen, että ne antavat lukuvuoden aikana tarvittavaa opetusta, jotta opiskelijat voivat saada tutkintovaatimuksensa suoritettua määräajassa. Opetusohjelmasta vakituinen opetushenkilökunta ja tuntiopettajat hahmottavat riittävän ajoissa oman opetuksensa ajankohdat. Viikoittainen opetus/lukujärjestys on tiivistetty näkymä opetusohjelmasta, jossa on huomioitu lähempänä toteutusta tarvittavat muutokset. Opiskelijat käyttävät opetusohjelmaa ja lukujärjestystä koko lukuvuoden opintojen hahmottamiseen sekä valinnaisten kurssien päällekkäisyyksien välttämiseen. Taulukko 3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet. Viestinnän aihe Tutkintovaatimukset Opetusohjelma Viikoittainen opetus (Lukujärjestys) Viestinnän väline Ulkoiset verkkosivut ja WebOodi, Pandoran Opintoasiat sivu WebOodi, Asiolukujärjestys Asio-lukujärjestys, Pandora Sisältö Opiskelija hahmottaa koko tutkintonsa ja ymmärtää siihen kuuluvat kurssit ja kurssikokonaisuudet ja osaamistavoitteet Opiskelija hahmottaa lukuvuoden opetuksen ja tietää riittävällä tarkkuudella milloin mikäkin kurssi järjestetään Opiskelija saa ajantasaisen tiedon opetustapahtumien ajoista ja paikoista Opintoja ja opetusta koskevaa viestintää tehdään TeaKin sähköisten viestintäkanavien eli WebOodin, Pandoran ja ulkoisten verkkosivujen ( avulla. WebOodia käytetään Teatterikorkeakoulussa sähköisenä opinto-oppaana ja ehops-työkaluna. WebOodista opiskelijat ja henkilökunta voivat myös tarkistaa opintosuoritukset. WebOodin avulla viestitään kaikille sen käyttäjille tutkintorakenteista ja opetusohjelmista. WebOodin tarkoitus on olla opiskelijan keskeisin väline omien opintojen suunnittelussa ja niiden etenemisen seuraamisessa. Näiden lisäksi opiskelijat saavat WebOodin kautta tiedon eri opintojaksojen sisällöistä, toteutusja suoritustavoista, opettajista, osallistuminen edellytyksistä ja muista niihin liittyvistä seikoista. Opintojaksojen aika- ja paikkatiedoista viestitään lukujärjestysten avulla. WebOodin käyttöliittymä opiskelijoille ja opettajille on erilainen ja tästä syystä he käyttävät WebOodia erilaisiin käyttötarkoituksin. Opiskelijat käyttävät WebOodia paitsi opintojen suunnittelun ja seuraamisen työkaluna, mutta myös ilmoittautumisessa. Kaikki Teatterikorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksoille WebOodin kautta, koska: - ilmoittautumisten avulla opiskelija ottaa itse vastuun osallistumisestaan ja konkretisoi HOPSiaan. - ilmoittautumisten avulla opiskelija viestii opettajalle ja järjestävälle yksikölle osallistumisestaan opetukseen ja varmistaa paikan itselleen. - opettajat ja virkailijat voivat lähettää kaikille osallistuville sähköpostia 9

11 - koulutusta järjestävät yksiköt saavat tiedon kurssien osallistujamääristä ja voivat halutessaan tarjota paikkoja yhteistyötahoille. Viikoittaisen opetuksen tai lukujärjestysten viestinnässä keskeisessä roolissa tulee jatkossa olemaan Asio - ohjelma ja sen lukujärjestystoiminto. Tavoitteena on saada lukujärjestystoiminto käyttöön lukuvuodeksi 2013/14. Opetuksen aika-, paikka-, ryhmä- ja opettajatietojen päivittäminen tehdään Asioon. Lukujärjestystoiminnon, opintojakso- tai ryhmälinkkien avulla niistä viestitään käyttäjille. Taideyliopistossa Sibelius-Akatemialla ja Teatterikorkeakoululla on samat keskeiset tietojärjestelmät (WebOOdi ja Asio). Näitä kehitetään jatkossa yhdessä. Kaavio 1. Opintotietojärjestelmien käyttötarkoitukset ja roolit opintoviestinnässä. Taulukko 4. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet. Taulukko 4. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet. Weboodi Kaikille käyttäjille Opintojaksojen yleisten tietojen viestintä: osaamistavoitteet, sisällöt ja muut Opiskelijoille Opintojen suunnittelu ja seuraaminen: ehops Ilmoittautumiset opintojaksoille Opintosuoritukset Hallinnolle/opettajille Opintojaksojen hallinnointi: Osallistujalistat Sähköpostin lähettäminen osallistujille Pandora Sisäinen viestintä Oman talon väelle Yhteiset opintoasiat Koulutusohjelmien opintoasiat Viikoittainen opetus (lukujärjestykset) Sähköiset kurssityötilat (kurssimateriaalien jakaminen) Asio Teak.fi Opetusresurssien allokointi (suunnittelu): tilat, ryhmät, opettajat Tilavaraukset Lukujärjestykset (opettajat ja opiskelijat) Ulkoinen viestintä Tutkintovaatimukset Opintoja koskevaa viestintää hakijoille, yhteistyökumppaneille ja muille 3.1 Opetusohjelman laatimisen vaiheet Opetusohjelmaan kootaan lukuvuoden opetustarjonta. Opetusohjelman avulla myös viestitään opetuksesta eri käyttäjille. Opetusta tarjoavat yksiköt suunnittelevat opetusohjelmansa koko lukuvuodeksi kerrallaan, mutta tiedot näistä julkistetaan kahdessa vaiheessa, syyslukukauden ja kevätlukukauden osalta erikseen. Opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi opetusohjelmissa eritellään ne kurssit, jotka ovat avoimia ja soveltuvat myös akatemian muille opiskelijoille, muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin opiskelijoille, JOO -opiskelijoille ja/tai avoimen yliopiston opiskelijoille. 10

12 Opiskelijoiden liikkuvuutta koulutusohjelmien välillä edistetään verkostoituneen opetussuunnittelun avulla. Sen puitteissa koordinoidaan eri koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä. Yhteistyöverkostoja saattaa olla useita ja yksiköt joutuvat priorisoimaan ja arvioimaan mahdollisuuksiaan sitoutua yhdessä tuotettavaan opetukseen. Käytännössä tämä tapahtuu yksiköiden välisissä yhteistyöneuvotteluissa, joita kutsutaan kurkistuksisi. Koko prosessi tähtää siihen, että verkostoituneesta opetuksesta, sen sisällöistä ja ajankohdista, sovitaan sitovasti ennen eri yksiköiden muun opetuksen suunnittelua ja lukkoon lyömistä. Näin mahdollistetaan yhteistyö eri yksiköiden välillä. Kun verkosto-opetuksen tiedot ovat määräaikaan mennessä valmiit, niistä kootaan kurssisopimus, jossa sovitaan periaatteista, vastuista ja kustannusten jakamisesta. Tämä tehdään erikseen syysja kevätlukukauden osalta. Kurkistuksista sovittu yhteistyö kerätään Pandoroaan ( Yhteistyöneuvotteluilla ja kurkistuksilla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sovitaan konkreettisesti seuraavan vuoden yhteistyöstä ja toiseksi ennakoidaan yhteistyötä lähivuosina. Ennakoidun yhteistyön tiedot kootaan myös ja niihin palataan seuraavalla kierroksella. Ennakointia tapahtuu laajemmassa piirissä yhteissuunnitteluseminaareissa ja niiden jatkoistunnoissa. Taulukko 4. Verkostoituneen opetussuunnittelun muistilista Muistilista Kurkistuksissa sovittavat asiat ja niissä tuotettava tieto Vastuuopettajat/suunnittelijat/koordinaattorit määrittelevät Opintojakson koodi, nimi ja laajuus Vastuukoulutusohjelma Osallistuvat koulutusohjelmat Vastuuopettajat kaikista osallistuvista koulutusohjelmista Toteutus (osa tutkintovaatimuksia/valinnainen, kertaluonteinen/toistuva) Ajankohta (tarkasti seuraavaa lukuvuotta koskien, alustavasti pidemmällä tähtäimellä) Kohderyhmä(t) ja paikkojen jyvittäminen Maksimiosallistujamäärä ja ilmoittautuneiden hyväksymisjärjestys (esim. 1. koulutusohjelman omat opiskelijat, 2. akatemian muut opiskelijat, 3. toisten akatemioiden opiskelijat ja 4. Aalto Artsin opiskelijat) Opintojakson kustannuskohteet ja kustannusten jyvittäminen Täydentävät tiedot muun opetusohjelmatyön ohessa Opintojakson opettajat/suunnittelijat/koordinaattorit määrittelevät Osaamistavoitteet Sisältö Toteutustavat Suoritustavat Arvostelu Yhteydet muihin opintojaksoihin (onko kurssille osallistumisen vaatimuksena toisen kurssin suorittaminen? onko kurssi osa jotain kokonaisuutta?) Lisätiedot Oppimateriaali ja kirjallisuus Opintojakson koordinaattori määrittelee/tekee Paikkatiedot Lisätiedot Opintojakson viestintä (Asio ja WebOodi). 11

13 3.2. Opintojen mitoitus Opetusneuvosto hyväksyi lisäyksenä aiempaan opetusohjelmaohjeeseen tässä esitellyt periaatteet opintojen mitoitukselle. Periaatteiden laatimisen lähteenä käytettiin Asko Karjalaisen, Katariina Alhan ja Suvi Jutilan Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopistojen mitoitusjärjestelmä. (Oulun yliopisto, Opetuksen kehittämisyksikkö, 2007) ja sen pohjalta laadittuja eri yliopistojen mitoitusohjeita. Mitoituksen yleisperiaate Kokoaikaisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. 40 viikolle jaettuna se vastaa 40-tuntisia työviikkoja. Vastaavasti lukukauden kokonaiskuormittavuus on 800 tuntia opiskelijan työtä (30 opintopistettä). Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi koostua lähiopetuksesta, etäopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä työskentelystä, tenttiin valmistautumisesta, tentistä, esseiden kirjoittamisesta jne. sekä näiden opetusmuotojen erilaisista yhdistelmistä. Kurssin opintopistemäärä kertoo siis opiskelijalle, miten paljon aikaa kokonaisuudessaan (kontaktiopetus + itsenäinen työskentely) kurssin suorittamiseen keskimäärin on varattava. Esimerkkejä: 2 op 53 t opiskelijan työtä 3 op 80 t opiskelijan työtä 4 op 106 t opiskelijan työtä 5 op 130 t opiskelijan työtä 6 op 160 t opiskelijan työtä Mitoituksen tarkoitus Opintojen mitoittaminen tarkoittaa oikean aikamäärän varaamista opiskelijalle asioiden oppimista varten. Kun mitoitus onnistuu, opiskelijan aika riittää, ja oppimiselle on luotu edellytykset. Oikean aikamäärän varaaminen on vaativaa ja haasteellista. Vaikeus johtuu siitä, että opiskelijan todelliseen ajantarpeeseen vaikuttaa moni seikka, eikä vähiten se, millaiseen osaamistasoon hän itse tietoisesti pyrkii. Jos opiskelija pyrkii vain hädin tuskin läpäisemään kurssin, niin hän tarvitsee siihen oletettavasti huomattavasti vähemmän työaikaa kuin kollegansa, joka haluaa myös ymmärtää kurssin asiat. Läpäisyyn tarvittava minimityö voi olla vain murto-osa oppimiseen tarvittavasta ajasta! Mitoituksen onnistumista tulee arvioida säännöllisesti opiskelijapalautteessa. Mitoituksen periaatteet eri opetusmuodoissa Luento- ja pienryhmäopetuksessa on pyritty varaamaan jokaista kontaktiopetustuntia kohti 1-2 tuntia itsenäistä kertausta varten. Mikäli kurssiin liittyy kirjallisuutta tai kirjallisia töitä (esseitä, käännöksiä, luentopäiväkirja), sille on varattu lisäaikaa. Kirjatentin voi suorittaa esimerkiksi perinteisenä tenttinä, kirjallisuusreferaattina tai suullisena kuulusteluna. 12

14 Kirjatentin mitoitusohje: vaativa tieteellinen teksti vaikeaksi luokiteltava teksti Kohtuullisen helppolukuinen teksti 70 sivua on 1 op 100 sivua on 1 op 120 sivua on 1 op Englanninkielistä kirjallisuutta ei automaattisesti pidetä vaativampana kuin suomenkielistä, vaan vaativuus arvioidaan pikemminkin kirjan tai artikkelin sisällön perusteella. Huom: Oheislukemistona käytettävälle kirjallisuudelle ei tarvita itsenäistä tuntiresurssia itsenäiseen työskentelyyn varatun ajan puitteissa. Tässä tapauksessa kirjallisuuteen perehtyminen on suositeltavaa oppimista täydentävänä ja syventävänä aineistona, mutta lukemista ei kontrolloida eikä sen hallintaa erikseen arvioida. Esseiden ja käännösprojektien mitoituksessa noin 10-sivuinen essee tai käännös vastaa 2 opintopistettä, sisältäen sekä perehtymisen aiheeseen että itse kirjoittamisen. Suhdelukuja kontaktiopetukseen ja itsenäisen työskentelyyn eri opetusmuodoissa ja niiden soveltaminen Teatterikorkeakoulun opetukseen Teatterikorkeakoulussa tyypillisille opetustilanteille kuten produktio- tai työpajatyöskentelylle ei ole määritelty yhtenäistä suhdelukua kontaktiopetuksen ja itsenäisen työskentelyn välille. On kuitenkin tärkeätä, että näissä erilaisissa ryhmätyöskentelytilanteissa sovelletaan alla mainittuja suosituksia, jotta opiskelijan työmäärä mitoitetaan oikein. Teoria-opetuksessa yhtä kontakti-opetustuntia kohden on varattava 1-2 tuntia itsenäiseen työskentelyyn (opitun omaksumiseen eli esi- ja jälkivalmistelu) aiheen vaativuuden ja oppimiselle luotavien edellytysten mukaan. Monissa yliopistoissa ryhmätyöskentelyssä yhtä kontaktiopetustuntia kohden mitoitetaan kaksi tuntia lisää itsenäistä työtä varten. Ongelmakeskeisessä oppimisessa suhdeluku voi olla 1:6, jolloin opiskelijan työ yhtä kontaktituntia kohden tässä tapauksessa on 7 tuntia. Seminaarityöskentelyssä suhdeluku on 1:3, jolloin opiskelijan työ yhtä seminaarituntia kohden on 4 tuntia. Seminaarien kirjallisten tuotosten tekemisessä mitoitetaan yleensä 4 tuntia opiskelijan työtä yhtä sivua kohden (noin 400 sanaa). Tavoitteena on kerätä kattavasti esimerkkejä kontaktiopetuksen ja itsenäisen opiskelun suhteista eri opiskelumuodoissa Teatterikorkeakoulun omassa ja laajemmin Taideyliopiston kontekstissa. 13

15 Lukuvuoden aikataulu Akateeminen lukuvuosi jakautuu kahdeksi lukukaudeksi: syyslukukausi alkaa 1.8. ka päättyy , kevätlukukausi alkaa 1.8. ja päättyy Teatterikorkeakoulun syys- ja kevätlukukaudet jakautuvat kumpikin kahteen opetusperiodiin. Opetuksen toteutuksen aikataulu määräytyy Teatterikorkeakoulun lukuvuoden aikataulun mukaan. Opetusneuvosto vahvistaa lukuvuoden aikataulun viiden vuoden sykleissä ja täsmentää sen vuosittaisessa opetusohjelmaohjeessaan. Syyslukukausi Opetuksen alkamis- ja päättymisajat Yhteiset opinnot (elokuu, 2 viikkoa) viikot vko 33 pe 9.8. uusien opiskelijoiden info (ap + ip) Dramaturgian perusteet (ma-pe) Yhteissuunnitteluseminaari vko 34 ma kandien leirikoulun teoriapäivä TeaKissa leirikoulu pe Taideyliopiston yhteinen orientaatio (BA + MA) Periodi 1 (7 viikkoa) viikot vko Opten perehdytyspäivät, ma myös uudet MA:t vko maisterien leirikoulu vko 37 pe kevään 2014 tuotantovaraukset vko 39 pe Työryhmiin ilmoittautuminen (VÄS, LAV, PUK, esiintyjät) Opetuksesta vapaa viikko (vko 42) * Periodi 2 (6 viikkoa) viikot Yhteiset opinnot (joulukuu, 2 viikkoa) viikot vko 50 pe yhteissuunnittelun jatko klo 9-13 kielten tasokokeet (ma-pe) Opekampus eli opettajakunnan eli lehtoreiden ja professorien tapaamiset uusien avauksien ja kontaktien löytämiseksi 14

16 Kevätlukukausi Opetuksen alkamis- ja päättymisajat Periodi 3 (6 viikkoa) viikot 2-7 vko Työelämään kurssi Opettajaseminaari Opetuksesta vapaa viikko (vko 8)* Periodi 4 (10 viikkoa) viikot 9-18 vko 9 ti 4.3. syksyn 2014 tuotantovaraukset vko 13 kielten tasokokeet vko 14 kielten tasokokeet vko 17 pe Työryhmiin ilmoittautuminen (VÄS, LAV, PUK, esiintyjät) Yhteiset opinnot (toukokuu, 2 viikkoa) viikot Valinnat viikot Yhteiset opinnot (kesäkuu, 2 viikkoa) viikot HUOM: * Opetuksesta vapaan viikon aikana opiskelija voi suorittaa itsenäistä opiskella ja/tai osallistua esimerkiksi produktiotoimintaan. Viikot 42 ja 8 ovat kontaktiopetuksesta vapaita, eikä vakituinen opettajakunta ole ilman erillistä sopimista antamassa opetusta/ohjausta. 15

17 Opetuksen suunnittelun aikataulu 2013 Kuukausi Opetuksen suunnittelu WebOodi/opintotietojärjestelmät Tammikuu Verkostoitunut Weboodi ja Asio: Kevään eri opetussuunnittelu yksiköiden vaiheita ja määräaikoja välisissä kurkistuksissa 7.- ennakoiden voi aloittaa määrittelyjen tekemisen ja tietojen syöttämisen muun Rehtorin/dekaanin kysely opetusohjelmaprosessin osana päättyy. Helmikuu Verkostoituneen opetussuunnittelun tiedot kootaan 7.2. Muu toiminta. ON keskustelee Opekin tarjonnasta Rehtorin opetusta koskevan palautekyselyn kooste valmistuu. Maaliskuu ON päättää opekin tarjonnasta (kielet ja tvt myös) seuraavalle lukuvuodelle Weboodi: Uusien koodien tilaaminen ja seuraavan lukuvuoden opetustapahtumien perustaminen 28.3.mennessä Esitystoiminta: Syksyn 2013 esitysten tuotantovaraukset jätettävä 5.3. Huhtikuu Koulutus- ja maisteriohjelmien koko lukuvuoden opetusohjelmat valmiina mennessä ja niiden välitön hyväksyminen johtoryhmissä tai neuvostoissa Weboodi: Opetusohjelman päivittäminen syyslukukauden osalta mennessä Esitystoiminta: Opiskelijavetoisten työryhmien ilmoittautuminen mennessä Toukokuu Kesäkuu Opetustapahtumien tiedot valmiina ja oppaiden julkaisu WebOodissa Weboodi: Syyslukukauden opetusohjelmatiedot julkaistaan Ilmoittautumisaika syyslukukauden opetukseen mukaan lukien liikkuvuusopinnot alkaa Asio: suunnitteluosion päällekkäisyyksien poisto ja lukitus 7.5. Weboodi: ilmoittautuminen syksyn opetukseen käynnissä Esitystoiminta: ON tekee päätöksen syksyn 2013 tuotannoista HOPS: mallihopsit ja testaaminen Heinäkuu 16

18 Elokuu Syyskuu Yhteissuunnitteluseminaari Weboodi: Ilmoittautumiset syksyn opetukseen Huom: aiemmin alkavien jaksojen osalta erikseen 2 viikkoa ennen ao. jakson alkamista. HOPS: Opetusohjelmainfot opiskelijoille ja ryhmä- ja yksilöhopstyön aloitus HOPS: Kaikkien opiskelijoiden HOPSit hyväksyttyinä Esitystoiminta: Kevään 2014 tuotantovaraukset mennessä Opiskelijavetoisten työryhmien ilmoittautuminen mennessä Lokakuu Marraskuu ON käsittelee alustavasti lv opetusohjelmaohjeiston ja päättää sen keskeisimmistä linjauksista. ON ja tarvittaessa TN hyväksyy uuden opetusohjelmaohjeiston. Weboodi: Ilmoittautumisaika kevätlukukauden opetukseen on Esitystoiminta: ON tekee päätöksen kevään tuotannoista. Joulukuu Kevään opetustapahtumien tiedot valmiina WebOodissa pe Yhteissuunnitteluseminaarin jatko pe aamupäivä. Rehtorin/dekaanin kysely alkaa. 17