Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohje opetusohjelmien laatimiseen lukuvuodelle Esitys Opetusneuvolle

Transkriptio

1 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohje opetusohjelmien laatimiseen lukuvuodelle Esitys Opetusneuvolle

2 Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelmatyö TUTKINTO VAATIMUKSET, O P E TUSOHJELMA JA YH TEIS SUUNNITT ELU KOU LUTUS TA JÄRJESTÄ VIEN Y KSI KÖID E N VÄLI SET KOHTA AMISET 3 2. Opetusohjelmatyöns strategiset tavoitteet OPETUSNEU VOSTO N LINJAUKS ET 7 3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä OPETUSO HJELMAN L A AT IMISEN V AIH EET O P I N T O J E N M I T O I T U S 1 2 Lukuvuoden aikataulu 14 Opetuksen suunnittelun aikataulu

3 1. Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmatyötä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ohjaa Taideyliopiston strategia ja koulutussääntö, akatemian perus- sekä jatkotutkintojen tutkintosäännöt, Teatterikorkeakoulun ohjesääntö, opetusta ja opiskelua koskevat muut säännöt sekä opetusneuvoston yhteiset linjaukset tässä ohjeessa. Opetusneuvoston yhteiset linjaukset kootaan vuosittain ohjeiksi opetusohjelman ja/tai tutkintovaatimusten laatimiseksi seuraavalle lukuvuodelle. Tämä ohjaa ja tukee koulutus- ja maisteriohjelmien ja opetusta antavien keskusten (Opek/Yhteisen opetuksen keskus ja Tutke/Esittävien taiteiden tutkimuskeskus) työtä ja tekee sen vaiheet näkyviksi kaikille osallisille. Näin varmistetaan, että akatemian tasolla noudatetaan yhteisiä periaatteita ja aikatauluja sekä tuetaan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Tässä ohjeessa ohjelmista ja keskuksista käytetään yhteisnimitystä koulutusta antavat yksiköt. Tätä ohjetta on valmisteltu Opinto- ja tutkimuspalveluiden Opetuksen suunnittelun ja kehittämisen tiimissä ja opintoasiain työvaliokunnassa edellisvuosien tapaan. Perustutkintojen tutkintosäännön mukaan peruskoulutus järjestetään koulutus- ja maisteriohjelmina, jonka tutkintovaatimukset opetusneuvosto hyväksyy koulutus- ja maisteriohjelmien esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintovaatimuksissa ilmoitetaan opintojaksojen nimi, laajuus ja osaamistavoitteet. Koulutusohjelman johtaja hyväksyy vuosittaiset opetusohjelmat, joissa ilmoitetaan toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat, arvostelu, sisältö, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat. Tarvittaessa tietoja tarkennetaan lukuvuoden aikana. Jatkotutkintojen tutkintosäännön mukaan jatkotutkintokoulutuksen tutkintovaatimukset hyväksyy tutkimusneuvosto esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen johtoryhmän esityksestä. Tutkintovaatimuksissa ilmoitetaan opintokokonaisuuden nimi, laajuus ja sisältö-/osaamistavoitteet. Yksikön johtoryhmä hyväksyy vuosittaiset opetusohjelmat, joissa ilmoitetaan toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat, arvostelu, sisältö, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat. Koulutus- ja maisteriohjelmien tutkintovaatimukset ovat Opetusneuvoston päätöksellä voimassa vielä lukuvuoden Jatkotutkintojen tutkintovaatimusten voimassaoloa ei ole rajattu, vaan niitä uusitaan tarpeen mukaan. Tutkintovaatimusten uudistamista lukuvuodesta tuetaan erillisellä Opetusneuvoston ohjeella. 1.1 Tutkintovaatimukset, opetusohjelma ja yhteissuunnittelu Teatterikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä on tutkintosäännön mukaisesti kaksi rinnakkaista tasoa, joista tutkintovaatimustaso on pysyvämpi ja opetusohjelma päätetään vuosittain. Taideyliopiston hallitus hyväksyi Taideyliopiston koulutussäännön. Koulutussäännön 31 :n mukaan Opetussuunnitelmia hyväksyttäessä akatemioiden ja laitosten on otettava huomioon ja edistettävä opintopolkujen moninaisuutta Taideyliopiston sisällä. Tämä tarkoittaa tavoitteellista yhteistyötä ja akatemioiden välisen liikkuvuuden edistämistä ja opetussuunnitelmatyön osalta vähintäänkin valinnaisten opintojen määrästä huolehtimista eri ohjelmien tutkintovaatimuksissa sekä liikkuvuuden huomioimista opetusohjelmissa. Tämä siksi, että strategiset tavoitteet opiskelijoiden osaaminen laajentamisesta ja opintopolkujen monipuolistamisesta olisivat mahdollisia. Keskustelu pää- ja sivuaineista sekä kaikille yhteisistä opinnoista jatkuu. Vertailukohteena toimii myös Aalto ARTS, jossa on keskitetty ohjaus tutkinnoille sekä kandi- että maisteritasolla. Nämä asiat vaikuttavat opetussuunnitelmatyöhön, kun tavoitteena sekä rakenteellisesti että käytännössä on lisätä yhteistyötä ja mahdollistaa opiskelijoiden liikkuvuutta. Koulutus- ja maisteriohjelmilla on erilaisia määriä tutkintoihin sisällytettäviä vapaavalintaisia ja/tai vaihtoehtoisia opintoja. Näihin on mahdollista sisällyttää opintoja paitsi oman koulutusohjelman myös 2

4 yhteisten opintojen, avoimen yliopiston, toisten koulutusohjelmien, toisten akatemioiden, Aalto ARTS Teak-toiminta-alustan ja JOO-opintojen opetustarjonnasta. Opetusohjelman kehittämisen välineinä toimivat muun muassa koulutusohjelmien ja keskusten itse- ja vertaisarviointi, suoraan opiskelijoilta kerätty palaute sekä koko akatemian tasolla vuosittaiset dekaanin opintoja koskevat kyselyt ja valtakunnallinen kandiopiskelijoiden YOPALA-kysely. Ohjelmakohtaisen opiskelijapalautteen ja rehtorin kyselyn perusteella koulutusohjelmat koostavat keskeiset kehittämistoimenpiteensä, joiden toteutumista seurataan tulosneuvotteluissa. Tutkintovaatimukset Tutkintovaatimukset perustuvat arvioon opiskelijoiden osaamistarpeista työelämässä, käsitykseen taiteenalakohtaisesta keskeisimmästä osaamisesta sekä siihen kohdistuvista muutostarpeista. Lisättäessä valinnanvaraisuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja tutkintovaatimusten laatimisessa tulee entistä tärkeämmäksi ydinainesanalyysi, jossa erotellaan toisistaan ydintietämys, täydentävä tietämys ja erityistietämys. Koulutusohjelman ydin tai pääaine rakentuu tällöin entistä selkeämmin ydintietämyksen varaan ja opiskelija voi täydentää osaamistaan valitsemillaan muilla opinnoilla. Opetusohjelma Opetusohjelma perustuu tutkintovaatimuksiin ja se koostuu lukuvuoden aikana järjestettävästä opetuksesta. Opetusohjelmatasolla on mahdollistaa täsmentää ja uudistaa sisältöjä tarpeen mukaan ja silti saavuttaa tutkintovaatimustasolla määritellyt osaamistavoitteet. Vuosittaisessa opetusohjelmassa ei siis määritellä osaamistavoitteita uusiksi. Koulutusohjelmat ovat johtajan johdolla vastuussa opetusohjelmasta. Yhteissuunnittelu Yhteistyötä ja -toimintaa, pidemmän tähtäimen ennakointia ja koordinointia koulutusta antavien yksiköiden välillä tuetaan vuosittaisilla yhteissuunnitteluseminaareilla ja niiden seurantatapaamisilla. Näissä käsitellään opetusta, uusia hankkeita ja esitystoimintaa kolmen lukuvuoden tähtäimellä ja keskustellaan periaatteellisesti tärkeistä, kaikkien toimintaan vaikuttavista aiheista. Prosessiin osallistuvat myös muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin edustajat mahdollisuuksien mukaan. Yhteissuunnittelu konkretisoituu opetusohjelmatyössä, erityisesti koulutusohjelmien välisessä yhteistyössä niin sanotussa verkostoituneessa opetussuunnitelmatyössä. Tästä yhteistyöstä sovitaan kirjallisilla sopimuksilla. 1.2 Koulutusta antavien yksiköiden väliset kohtaamiset Koulutusta antavien yksiköiden välisiä kohtaamisia on Teatterikorkeakoulussa edistetty ja tuettu pitkään ja määrätietoisesti. Opettajaryhmä, joka 1990-luvun lopulla osallistui korkeakoulun itsearviointiin, jatkoi toimintaansa epävirallisena opetuksen kehittämisryhmänä silloisen opetuksesta vastaavan vararehtorin johdolla luvun puolessa välissä ryhmän asema virallistettiin yhteisen opetuksen keskuksena (Opek). Opek toimii tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa, Opetusneuvoston ohjauksessa edistäen ja mahdollistaen yhteisesti sovitut asiat. Opek - koordinoi opetuksen yhteissuunnittelua - järjestää eri koulutusohjelmille yhteistä opetusta sekä avointa yliopisto-opetusta - toimii opetuksen kehittämisestä keskustelevana ryhmänä - vastaa opetuksen kehittämisestä ja arvioinneista - tekee esityksiä opetus- ja tutkimusneuvostolle sekä koulutus- ja maisteriohjelmille - käy pedagogista keskustelua Teatterikorkeakoulun taideopetuksesta ja sen kehittämisen edellytyksistä, - käy keskustelua opettamiseen ja oppimiseen liittyvistä kysymyksistä, - tähtää teatteri- ja tanssitaiteen pedagogisen perinteen vahvistamiseen ja opettajien taideopettajaidentiteetin vahvistamiseen sekä työn tukemiseen - edistää uusia opetusmuotoja ja -menetelmiä 3

5 - edistää Taideyliopiston taiteellista ja pedagogista yhteistyötä - järjestää opettajien täydennyskoulutusta Yhteistyö Aalto ARTSin Elokuvataiteen ja lavastuksen laitoksen kanssa on kuulunut kiinteänä osana yksiköiden väliseen yhteistoimintaan. Tutken yhteistyö KuvAn kanssa on jatkunut monta vuotta, samoin yhteistyö opettajan pedagogisissa opinnoissa Sibelius-Akatemian ja Aalto Artsin kanssa. Taideyliopistossa akatemioiden välinen yhteistyö lisääntyy ja Aalto Arts-TeaK toiminta-alusta mahdollistaa yhteistyötä edelleen. Teatterikorkeakoulussa opiskelijoiden kohtaamisia tapahtuu muun muassa yleisopinnoissa, yhteisissä opinnoissa, esitystoiminnassa ja perus- ja jatko-opetuksen liikkuvuuteen avatuissa jaksoissa. Muiden akatemioiden liikkuvuustarjonta ja muu yhteinen toimintaa lisää mahdollisuuksia entisestään. Kohtaamisissa ja yhteistyössä seuraavat käsitteet tai toimintamuodot ovat keskeisiä: Verkostoitunut opetussuunnittelu Verkostoituneella opetussuunnittelulla tarkoitetaan koulusta antavien yksiköiden välistä opetussuunnittelua. Sen puitteissa sovitaan sitovasti ja ennakoivasti yhteisopetuksesta ja alustavasti liikkuvuusopinnoista ja muusta yhteistyöstä. Yhteisopetus aikataulutetaan yhdessä sitovasti ennen koulutus- tai maisteriohjelman muun opetustarjonnan aikatauluttamista. Verkostoitunut opetussuunnittelu on keskeinen yhteissuunnittelun jalkauttamisen tapa. Sen tähtäin on konkreettisesti seuraavan lukuvuoden suunnittelussa ja ennakoivasti lähivuosissa. Verkostoituneet yhteistyöneuvottelut eli kurkistukset Kurkistuksilla tarkoitetaan koulutusta järjestävien yksiköiden vuosittaisia yhteistyöneuvotteluja, joissa yhteistyöstä sovitaan verkostoituneen opetussuunnittelun periaatteella. Kurkistuksissa sovitaan sekä yhteisopetuksesta eli yhdessä toteutettavista opintojaksoista, että toisille omasta opetustarjonnasta avattavista opintojaksoista eli liikkuvuusopinnoista. Kurkistuksissa ennakoidaan yhteistyömahdollisuuksia myös esitystoiminnan osalta. Sovitut yhteistyöt kootaan yhteen. Koosteen pohjalta laaditaan kirjalliset sopimukset syys- ja kevätlukukaudelle yksiköiden johtajien allekirjoitettavaksi. Sopimuksella vahvistettavat asiat löytyvät sivulta 11 verkostoituneen opetussuunnittelun muistilistan kohdasta Kurkistuksissa sovittavat asiat ja niissä tuotettava tieto. Liikkuvuusopinnot Taideyliopiston akatemiat kartoittavat omasta opetustarjonnastaan sellaisia kursseja, jotka on mahdollista avata muiden akatemioiden tutkinto-opiskelijoille. Toisista akatemioista valittavat kurssit tai akatemioiden yhteinen opetus hyväksytään opiskelijoiden hopseissa. Aalto-ARTSin Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen ja Teatterikorkeakoulun välinen alustayhteistyö tarjoaa vastavuoroisesti liikkuvuusopintoja kummankin yliopiston opiskelijoille. Opiskelijan tulee tarvittaessa keskustella opintojaksojen soveltuvuudesta omaan tutkintoonsa omassa akatemiassaan. Liikkuvuuden lähtökohtana on se, että kurssit voidaan sisällyttää kotiakatemian minimilaajuisiin tutkintoihin. Teakin sisäinen liikkuvuus Teatterikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa oman koulutus-/maisteriohjelmansa opintojen lisäksi toisten TeaKin koulutusohjelmien opintoja sekä Opekin järjestämiä kaikille ohjelmille yhteisiä opintojaksoja, joista käytetään nimitystä yhteiset opinnot. Opek järjestää myös opintokokonaisuutta Nykyteatterin erikoistumisopinnot 25 op ja teatterihistorian opintoja, jotka ovat avoimia kaikille TeaKin sisällä ja myös muiden akatemioiden sekä Aalto ARTSin opiskelijoille. Koulutusohjelmat ilmoittavat omassa opetusohjelmassaan muiden koulutusohjelmien opiskelijoille avoimet opinnot (hyväksymisjärjestyksessä). TeaKin opiskelijat ilmoittautuvat toisten ohjelmien opintoihin ja Opekin 4

6 järjestämään opetukseen WebOodissa samoina ilmoittautumisaikoina kuin oman koulutus- /maisteriohjelmansa opintoihin. Liikkuvuusopinnot Taideyliopistossa ja Aalto ARTsissa Taideyliopiston akatemioiden ja Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa on Teatterikorkeakoulussa sovittu yhteistyöstä, joka mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat suorittaa erillisiä opintoja toisissa akatemioissa osaksi tutkintoaan. Sopimus Aalto-ARTsin kanssa koskee tässä vaiheessa ainoastaan TeaKia. Teatterikorkeakoulu järjestää haun liikkuvuusopintoihinsa erikseen syys- ja kevätlukukauden opintoihin. Tarjonta vahvistetaan koulutusta tarjoavien yksiköiden opetusohjelmissa kun nämä kartoittavat omasta tarjonnastaan ne jaksot, jotka on mahdollista avata muille. Toisista akatemioista valittavat kurssit hyväksytään hopseissa ja suoritukset rekisteröidään oodiin ja siirretään tarvittaessa hyväksilukemisen kautta omiin opiskelijarekistereihin. TeaKin, Taideyliopiston ja Aalto-ARTSin tutkinto-opiskelijoille avoin liikkuvuustarjonta kootaan verkkosivuille. 2. Opetusohjelmatyön strategiset tavoitteet Opetusohjelmatyötä ohjaavat Taideyliopiston ja akatemian strategiset tavoitteet, Taideyliopiston koulutussääntö (hyväksytty hallituksessa ) yhdessä akatemian tutkintosäännön ja ohjesäännön kanssa. Tämä Opetusneuvoston antama akatemian yhteinen opetusohjelmaohje ohjaa koulutus- ja maisteriohjelmien sekä jatkotutkintokoulutuksen opetusohjelmien laatimista määrittelemällä yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja aikataulut. Ohje tekee opetuksen suunnittelun vuosikellon näkyväksi, palvelee eri sidosryhmiä ja huomioi strategiat ja ohjeet. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa akatemian sekä sisäistä että ulkoista opetuksellista yhteistyötä. Yhteistyökumppaneita ovat Taideyliopiston muut akatemiat ja Aalto ARTS, jonka kanssa Teatterikorkeakoululla on perinteisesti ollut paljon yhteistä opetusta. Taideyliopiston strategian syksyn 2013 päivitysprosessissa on määritelty seuraavat asiat: Taideyliopiston tehtävä: Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta. Taideyliopisto antaa taiteen ylintä koulutusta ja harjoittaa tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Taideyliopiston arvot: Tasa-arvoisuus Yhteisöllisyys Moniarvoisuus Rohkeus Taito Taideyliopiston tavoitetila 2017: Taideyliopisto on Suomen kiinnostavin yliopisto. Taideyliopisto on kansainvälisesti vetovoimainen oppimisen, taiteen ja tutkimuksen kohtauspaikka. Taideyliopistolla on merkittävä rooli yhteiskunnassa. 5

7 Taideyliopiston tavoitteena on luoda innostava oppimisen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan ympäristö sekä mahdollistaa liikkuvuus ja yhteistyö. Nämä asiat toteutetaan sekä kansainvälisyyden että yhteiskunnallisen vaikuttamisen kehissä. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu on strategiassaan ( määritellyt perusopetuksen tavoitteiksi seuraavat asiat: Teatterikorkeakoulu - kehitetään Teatterikorkeakoulua vahvaksi akatemiaksi, joka sisältää 15 koulutusohjelmaa/pääainetta ja lisätään vähitellen professoreiden valtaa ja vastuuta omasta koulutusohjelmastaan ja varmistetaan tämän muutoksen edellytykset - kehitetään yhteissuunnittelua ja koulutusohjelmien välistä vuorovaikutusta - lisätään perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta - pohditaan esittävien taiteiden maisteriohjelman mahdollisuutta (modulaarisuus) ja sen kytköstä mm. jatko-opintoihin - mitoitetaan opinnot Taideyliopiston tarjonnasta huolimatta siten, että hidas oppiminen on edelleen kunniassa - rekrytoidaan ulkomaisia opettajia ja lisätään kansainvälistä opettajavaihtoa - kehitetään englanninkielisiä/kaksikielisiä koulutusohjelmia (Advanced Visual Studies for Performance Arts -maisteriohjelma Taideyliopistoon tai TeaK-Aalto-alustalle) - kehitetään yhteistä alustaa Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa - lisätään Teatterikorkeakoulun ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta (mm. sosiaalisesti osallistavat projektit, harjoittelu) - kehitetään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja siten työllistymistä Taideyliopisto - kehitetään Teatterikorkeakoulun yhteisiä opintoja avoimeksi taideyliopistolaisille - kehitetään uusia yhteistyöalueita Taideyliopistossa - luodaan mahdollisuuksia erilaisille oppimispoluille Taideyliopistossa mm. takaamalla tietty määrä vapaavalintaisia opintoja kaikissa koulutusohjelmissa - kehitetään yhteisiä sivuaineopintoja (esim. performance studies, taidekirjoittaminen) ja maisteriohjelmia Taideyliopistoon (esim. Esitys 2014, ääniteknologia) - pyritään saamaan oikeus Taideyliopistolle akkreditoida opettajan pedagogiset opinnot - osallistutaan Taideyliopiston opettajien taidepedagogisten opintojen kehitystyöhön Jatkotutkintokoulutuksen tavoitteiksi on määritelty seuraavat asiat: - kehitetään yhteistyössä Taideyliopiston akatemioiden kanssa jatkotutkintokoulutuksen ja tutkimuksen infrastruktuuria kuten tutkijakoulua ja tutkimuspalveluita - kehitetään jatko-opintojen sisältöjä - kehitetään jatko-opintojen ohjausta - vakiinnutetaan jatko-opiskelun prosessi ja sen kesto - profiloidaan Teatterikorkeakoulun oma ja Taideyliopiston yhteiset tohtoriohjelmat - pyritään turvaamaan jatko-opintojen rahoitus jatko-opiskelijoille - kehitetään väitöstöitä esim. ryhmämuotoisen tutkimisen ja verkkopohjaisen raportoinnin avulla 6

8 2.1 Opetusneuvoston linjaukset Lukuvuoden 2014/15 opetusohjelman laatimisessa koulutusta antavien yksiköiden tulee erityisesti huomioida seuraavat uudet seikat: Teatterikorkeakoulu Taideyliopistossa Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi opetusta koskevaa yhteistyötä ja sen rakenteita kehitetään jatkuvasti. Liikkuvuustarjonta ja erilaiset yhteistyöt akatemioiden välillä ovat tärkeä osa tätä työtä. Valinnaisuudelle, sivuaineille tai sivuainetyyppisille kokonaisuuksille on jatkossa varattava selkeämpi tila myös tutkintojen rakenteissa. Opetusohjelmatyössä on akatemioiden kesken etsittävä selkeämmin yhteistä lukuvuoden periodittamista, yhteisen opetuksen periodeja, yhteisiä liikkuvuuden periodeja ja/tai läpileikkaavia viikonpäiviä näiden sisällä, jotta liikkuvuus ja yhteistyö käytännössä mahdollistuisivat entistä paremmin ja laajamittaisemmin. Taideyliopiston koulutussäännön 31 velvoittaa tähän. Sen mukaan opetussuunnitelmia hyväksyessään akatemioiden ja laitosten on otettava huomioon ja edistettävä opintopolkujen moninaisuutta Taideyliopiston sisällä. Tutkintovaatimusten uudistaminen lukuvuodesta 2015/16 alkaen Kevään 2014 kurkistuksissa ja koulutusta antavien yksiköiden muissa tapaamisissa on pidemmän tähtäimen yhteistyötä suunniteltaessa pidettävä mielessä, että tutkintovaatimuksia uudistetaan lukuvuodesta 2015/16. Tämä koskee yhteistyötä tutkintovaatimustasolla eli yhteisiä opetus- ja esitystoiminnan opintojaksoja (uusia tai edelleen jatkuvia). Näihin on mahdollista palata tarkemmin vielä vuoden 2015 kevään kurkistuksissa. Tutkintovaatimusten uudistamisesta Opetusneuvosto antaa erillisen ohjeen. Kustannusten jakaminen yhteisopetuksessa Koulutus- ja maisteriohjelmat sopivat yhteisten opintojaksojen kustannusten jakamisesta osana verkostoitunutta opetussuunnittelua (kurkistuksia). He kirjaavat jakosuhteen ja tarvittavat tarkennukset yhteiseen ja kaikkien osallisten nähtävissä olevaan taulukkoon. Tästä tieto siirtyy myös koulutusohjelmajohtajien allekirjoittamiin sopimuksiin. Samassa yhteydessä sovitaan akatemian sisällä kuka ohjelmajohtajista hyväksyy yhteiseksi sovitut menot muiden osallistujien puolesta. Lukuvuoden 2014/15 opetusohjelman laatimisessa tulee edelleen huomioida seuraavat aiemmat linjaukset: Priorisointi verkostoituneessa opetussuunnittelussa ja esitystoiminnassa Taideyliopiston sekä TeaK-Aalto ARTS alustan myötä yhteistyö eri koulutusta antavien yksiköiden ohjelmien välillä lisääntyy jatkuvasti. Tätä tuetaan verkostoituneen opetussuunnittelun ja esitystoiminnan priorisoinnilla. Koulutusohjelmat arvioivat yhdessä mahdollisuutensa sitoutua yhteistyössä järjestettävään opetukseen ja esitystoimintaan. Tässä priorisoinnissa koulutusohjelmien välisen opetuksen ajankohdista sovitaan eri yhteistyötahojen kanssa ennen koulutusohjelman muun opetuksen ajankohtien lukkoon lyömistä. Opetusohjelmatyön organisointi koulutus- ja maisteriohjelmissa ja keskuksissa Koulutusohjelman johtaja on vastuussa opetusohjelmatyön toteuttamisesta tämän ohjeen linjausten, yhteisen aikataulun ja muiden periaatteiden mukaisesti. Työtä varten hän voi perustaa opetusohjelmatyöryhmän ja kutsua mukaan lehtoreita, muita opettajia ja opiskelijoita. Koulutus- ja maisteriohjelmien suunnittelijat perehdyttävät, ohjaavat ja tukevat omalla työllään koko prosessia. Opetusneuvoston hyväksymä ohje 7

9 toimitetaan professoreille, lehtoreille ja suunnittelijoille sähköpostitse, julkaistaan Pandorassa ja toimitetaan yhteistyökumppaneille. Esitystoiminta osana opetusohjelmaa Esitystoiminnan suunnitteluryhmä tekee esitykset lukukauden tuotanto-ohjelmasta yhdessä esitystoiminnasta vastaavan vararehtorin tai vastaavan henkilön ja Opetusteatterin johtajan kanssa Opetusneuvostolle. Tärkeät prosessia ohjaavat lukukausittaiset määräajat ovat tuotantovarausten jättöajat ja työryhmien ilmoittautumisajat. Nämä liitetään osaksi Opetuksen lukuvuosiaikataulua ja opetuksen suunnittelun aikataulua. Opekin/Yhteisten opintojen ja avoimen yliopiston opetustarjonta Opetusneuvosto hyväksyy yhteisten opintojen ja avoimen yliopiston opetustarjonnat yhteisen opetuksen keskuksen (Opek) esityksestä. Opek valmistelee nämä opetussuunnitelmat yhteistyössä koulutusohjelmien ja Tutken kanssa yhteisen ohjeen mukaisesti. Tutken ja koulutusohjelmien vuorovaikutuksen kehittäminen perusopetuksen suunnittelussa Uusimpien tutkimusteemojen välittäminen Tutkesta perusopetukseen on tärkeä tavoite. Maisteriopiskelijoiden tutkimusvalmiuksien kehittäminen on akatemian yhteinen kehittämiskohde. Tutke on aktiivisesti mukaan yhteissuunnittelussa. Palautekäytänteet ja niiden kytkeminen opetuksen kehittämiseen Keskeisimmät opiskelijapalautteen keräämisen tavat ovat dekaanin kysely sekä koulutus- ja maisteriohjelmien ja keskusten itse kerätty palaute. Palautteen keräämisen käytänteitä ja niiden kytkemistä opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen pyritään yhtenäistämään, erityisesti sähköisen ja dokumentoidun palautteen osalta. Osana laatutyötä koulutus- ja maisteriohjelmakohtaisesta palautteesta kootaan keskeiset kehittämistoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan vuosittaisissa tulosneuvotteluissa. Palaute on keskeisessä asemassa sekä opetusohjelman että tutkintovaatimusten kehittämisessä. Sidosryhmäpalautteen keräämistä ja hyödyntämistä esimerkiksi vertaisarviointia tai ohjaus- tai johtoryhmiä käyttäen on erittäin suositeltavaa. Opetuksen oikeasta mitoituksesta huolehtiminen Opetusneuvosto antoi lisäohjeen opetuksen mitoitukselle. Mitoitusohje on tämän ohjeen liitteenä. Opetusneuvosto suosittelee, että opetusohjelmassa pyritään erittelemään opintojakson työmäärästä sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta. Opintojaksosta annettava opintopistemäärä pitää sisällään opiskelijan kokonaiskuormituksen, jossa 1 op = 26,7 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Opettajan työtuntimääriä käytetään työsuunnitelmien tekemisessä ja opetuksen resursoinnissa. Tarkempi ohje mitoituksesta löytyy tämän ohjeen luvussa 3.2. Opintojen mitoitus sivulla 12. Opintojakson laajuus Teatterikorkeakoulussa on vähintään 1 op. Lisäksi opetusta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että käytössä on vain kokonaiset opintopisteet. Sama pätee opintosuoritusten rekisteröimiseen ja hyväksilukemiseen. Ilmoittautumiskäytännön vahvistaminen Yksiköiden välisen yhteistyön ja liikkuvuusopintojen tarjonnan lisääntyessä on entistä tärkeämpää, että koulutus- ja maisteriohjelmien opiskelijat kaksi kertaa vuodessa ilmoittautuvat tutkintovaatimustensa ja HOPSinsa mukaisiin opintoihin. Opintojaksolle ilmoittautuminen on sitova ja ilmoittautumisajan umpeuduttua opiskelija saa tiedon siitä, jos häntä ei ole hyväksytty osallistujaksi. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa ja liikkuvuuslomakkeella (muiden akatemioiden opiskelijat). Opiskelija voi perua ilmoittautumisensa ilmoittautumisajan puitteissa WebOodissa tai liikkuvuuslomakkeella. Ilmoittautumisajan umpeuduttua opetukseen osallistumisen voi peruuttaa vain painavasta ja perustellusta syystä (esim. sairastuminen) suoraan opintojakson opettajalle ja omalle HOPSvastaavalle. 8

10 3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä Opetusohjelma tarjoaa eri tahoille tietoa lukuvuoden aikana toteutettavasta opetuksesta. Koulutusta antavat yksiköt varmistavat opetusohjelmassaan sen, että ne antavat lukuvuoden aikana tarvittavaa opetusta, jotta opiskelijat voivat saada tutkintonsa suoritettua määräajassa. Viikoittainen opetus/lukujärjestys on tiivistetty näkymä opetusohjelmasta, jossa on huomioitu lähempänä toteutusta tarvittavat muutokset. Opiskelijat käyttävät opetusohjelmaa ja lukujärjestystä koko lukuvuoden opintojen hahmottamiseen sekä valinnaisten kurssien päällekkäisyyksien välttämiseen. Opetusohjelmatiedot on koottu ulkoisille verkkosivuille (linkki). Niiltä löytyvät myös tutkintovaatimukset ja muut opiskelua koskevat tiedot. Opetusohjelma sisältää mallihopsit eli tutkintojen rakenteet sekä lukuvuosittaisen opetustarjonnan tiedot. Taideyliopistossa Sibelius-Akatemialla ja Teatterikorkeakoululla on samat keskeiset tietojärjestelmät (WebOodi ja Asio). Näitä kehitetään tavoitteellisesti yhdessä IT:n ja opintopalveluiden yhteistyönä. Tietojärjestelmiä käytetään opetusviestinnässä, opetuksen suunnittelussa ja opetustilojen varaamisessa. WebOodia käytetään opetustapahtumien viestinnässä, opiskelijoiden ilmoittautumisessa ja ehopstyökaluna. WebOodista opiskelijat ja henkilökunta voivat tarkistaa opintosuoritukset. WebOodin on opiskelijan keskeisin väline omien opintojen suunnittelussa ja niiden etenemisen seuraamisessa. Näiden lisäksi opiskelijat saavat WebOodin kautta tiedon eri opintojaksojen sisällöistä, toteutus- ja suoritustavoista, opettajista, osallistuminen edellytyksistä ja muista niihin liittyvistä seikoista. Opintojaksojen aika-,ikkatiedoista viestitään (ASIO-pohjaisten) lukujärjestysten avulla. Opetusresurssihallintaohjelma ASIOn jaksokohtaiset aika-, paikka- ja opettajatiedot linkitetään WebOodin opetustapahtumatietoihin. Opintotietojärjestelmien käyttötarkoitukset ja roolit opintoviestinnässä. ulukko 4. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet. Taulukko 4. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet. Weboodi Kaikille käyttäjille Opintojaksojen yleisten tietojen viestintä: osaamistavoitteet, sisällöt ja muut Opiskelijoille Opintojen suunnittelu ja seuraaminen: ehops Ilmoittautumiset opintojaksoille Opintosuoritukset Hallinnolle/opettajille Opintojaksojen hallinnointi: Osallistujalistat Sähköpostin lähettäminen osallistujille Intra Sisäinen viestintä Oman talon väelle Yhteiset opintoasiat Koulutusohjelmien opintoasiat Viikoittainen opetus (lukujärjestykset) Sähköiset kurssityötilat (kurssimateriaalien jakaminen) Asio www-sivut Opetusresurssien allokointi (suunnittelu): tilat, ryhmät, opettajat Tilavaraukset Lukujärjestykset (opettajat ja opiskelijat) Ulkoinen viestintä Tutkintovaatimukset Opetusohjelmat Muut opiskelua koskevat tiedot 9

11 Kaikki Teatterikorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksoille WebOodin kautta, koska: - ilmoittautumisten avulla opiskelija ottaa itse vastuun osallistumisestaan ja HOPSistaan - ilmoittautumisten avulla opiskelija viestii opettajalle ja järjestävälle yksikölle osallistumisestaan opetukseen ja varmistaa paikan itselleen - opettajat ja virkailijat voivat lähettää kaikille osallistuville sähköpostia - koulutusta järjestävät yksiköt saavat tiedon kurssien osallistujamääristä ja voivat halutessaan tarjota paikkoja yhteistyötahoille - opiskelija saa tiedon hyväksymisestä opintojaksolle ilmoittautumisajan päätyttyä 3.1 Opetusohjelman laatimisen vaiheet Opetusohjelmaan kootaan lukuvuoden opetustarjonta. Opetusohjelman avulla myös viestitään opetuksesta eri käyttäjille. Opetusta tarjoavat yksiköt suunnittelevat opetusohjelmansa koko lukuvuodeksi kerrallaan. Opetusohjelmatiedot tarkentuvat lukukausittain ilmoittautumisajankohdat huomioiden. Opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi opetusohjelmissa eritellään ne kurssit, jotka ovat avoimia ja soveltuvat myös akatemian muille opiskelijoille, muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin opiskelijoille, JOO -opiskelijoille ja/tai avoimen yliopiston opiskelijoille. Opiskelijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä koulutusohjelmien välillä edistetään verkostoituneen opetussuunnittelun avulla. Sen puitteissa koordinoidaan eri koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä. Yhteistyöverkostoja saattaa olla useita ja yksiköt joutuvat priorisoimaan ja arvioimaan mahdollisuuksiaan sitoutua yhdessä tuotettavaan opetukseen. Käytännössä tämä tapahtuu yksiköiden välisissä yhteistyöneuvotteluissa, joita kutsutaan kurkistuksisi. Koko prosessi tähtää siihen, että verkostoituneesta opetuksesta, sen sisällöistä ja ajankohdista, sovitaan sitovasti ennen eri yksiköiden muun opetuksen suunnittelua ja lukkoon lyömistä. Näin mahdollistetaan yhteistyö eri yksiköiden välillä. Kun verkostoopetuksen tiedot ovat määräaikaan mennessä valmiit, niistä kootaan kurssisopimus, jossa sovitaan periaatteista, vastuista ja kustannusten jakamisesta. Tämä tehdään erikseen syys- ja kevätlukukauden osalta. Kurkistusten tiedot kerätään yhteen. Kurkistuksilla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sovitaan konkreettisesti seuraavan vuoden yhteistyöstä ja toiseksi ennakoidaan yhteistyötä lähivuosina. Ennakoidun yhteistyön tietoihin palataan seuraavalla kierroksella. Ennakointia tapahtuu myös yhteissuunnitteluseminaareissa. 10

12 Verkostoituneen opetussuunnittelun muistilista Muistilista Kurkistuksissa sovittavat asiat ja niissä tuotettava tieto Vastuuopettajat/suunnittelijat/koordinaattorit määrittelevät Opintojakson koodi, nimi ja laajuus Vastuukoulutusohjelma Osallistuvat koulutusohjelmat Vastuuopettaja ja opettajat kaikista osallistuvista koulutusohjelmista Toteutus (osa tutkintovaatimuksia/valinnainen, kertaluonteinen/toistuva) Ajankohta (tarkasti seuraavaa lukuvuotta koskien, alustavasti pidemmällä tähtäimellä) Kohderyhmä(t) ja paikkojen jyvittäminen Maksimiosallistujamäärä ja ilmoittautuneiden hyväksymisjärjestys (esim. 1. koulutusohjelman omat opiskelijat, 2. akatemian muut opiskelijat, 3. toisten akatemioiden opiskelijat ja 4. Aalto Artsin opiskelijat) Opintojakson kustannuskohteet ja kustannusten jyvittäminen/jakosuhde Yhteiset menot hyväksyvä koulutusohjelmajohtaja Täydentävät tiedot muun opetusohjelmatyön ohessa Opintojakson opettajat/suunnittelijat/koordinaattorit määrittelevät Osaamistavoitteet Sisältö Toteutustavat Suoritustavat Arvostelu Yhteydet muihin opintojaksoihin (onko kurssille osallistumisen vaatimuksena toisen kurssin suorittaminen? onko kurssi osa jotain kokonaisuutta?) Lisätiedot Oppimateriaali ja kirjallisuus Hallinnon tuki Opintojakson koordinaattori määrittelee/tekee Paikkatiedot Opintojakson viestintä (Asio, WebOodi, ulkoinen verkkosivu). Kun kurkistukset ovat ohi ja verkostoituneen opetuksen perustiedot (yhteistyön lähtökohdat) ovat selvillä, koulutusta antavat yksiköt suunnittelevat muun opetustarjontansa ja täydentävät opetusohjelmaa, verkostoitunut opetustarjonta mukaan lukien, tutkintosäännön edellyttämin tiedoin, tämän ohjeen lopussa esiteltyä yhteistä aikataulua ja yhteisiä periaatteita noudattaen. 11

13 3.2. Opintojen mitoitus Opetusneuvosto hyväksyi lisäyksenä aiempaan opetusohjelmaohjeeseen tässä esitellyt periaatteet opintojen mitoitukselle. Periaatteiden laatimisen lähteenä käytettiin Asko Karjalaisen, Katariina Alhan ja Suvi Jutilan opasta Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopistojen mitoitusjärjestelmä. (Oulun yliopisto, Opetuksen kehittämisyksikkö, 2007) ja sen pohjalta laadittuja eri yliopistojen mitoitusohjeita. Mitoituksen yleisperiaate Kokoaikaisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. 40 viikolle jaettuna se vastaa 40-tuntisia työviikkoja. Vastaavasti lukukauden kokonaiskuormittavuus on 800 tuntia opiskelijan työtä (30 opintopistettä). Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi koostua lähiopetuksesta, etäopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä työskentelystä, tenttiin valmistautumisesta, tentistä, esseiden kirjoittamisesta jne. sekä näiden opetusmuotojen erilaisista yhdistelmistä. Kurssin opintopistemäärä kertoo siis opiskelijalle, miten paljon aikaa kokonaisuudessaan (kontaktiopetus + itsenäinen työskentely) kurssin suorittamiseen keskimäärin on varattava. Esimerkkejä: 2 op 53 t opiskelijan työtä 3 op 80 t opiskelijan työtä 4 op 106 t opiskelijan työtä 5 op 130 t opiskelijan työtä 6 op 160 t opiskelijan työtä Mitoituksen tarkoitus Opintojen mitoittaminen tarkoittaa oikean aikamäärän varaamista opiskelijalle asioiden oppimista varten. Kun mitoitus onnistuu, opiskelijan aika riittää, ja oppimiselle on luotu edellytykset. Oikean aikamäärän varaaminen on vaativaa ja haasteellista. Vaikeus johtuu siitä, että opiskelijan todelliseen ajantarpeeseen vaikuttaa moni seikka, eikä vähiten se, millaiseen osaamistasoon hän itse tietoisesti pyrkii. Jos opiskelija pyrkii vain hädin tuskin läpäisemään kurssin, niin hän tarvitsee siihen oletettavasti huomattavasti vähemmän työaikaa kuin kollegansa, joka haluaa myös ymmärtää kurssin asiat. Läpäisyyn tarvittava minimityö voi olla vain murto-osa oppimiseen tarvittavasta ajasta! Mitoituksen onnistumista tulee arvioida säännöllisesti opiskelijapalautteessa. Mitoituksen periaatteet eri opetusmuodoissa Luento-opetuksessa on pyritty varaamaan jokaista kontaktiopetustuntia kohti 1-2 tuntia itsenäistä kertausta varten. Mikäli kurssiin liittyy kirjallisuutta tai kirjallisia töitä (esseitä, käännöksiä, luentopäiväkirja), sille on varattava lisäaikaa. Kirjatentin voi suorittaa esimerkiksi perinteisenä tenttinä, kirjallisuusreferaattina tai suullisena kuulusteluna. 12

14 Kirjatentin mitoitusohje: vaativa tieteellinen teksti vaikeaksi luokiteltava teksti Kohtuullisen helppolukuinen teksti 70 sivua on 1 op 100 sivua on 1 op 120 sivua on 1 op Englanninkielistä kirjallisuutta ei automaattisesti pidetä vaativampana kuin suomenkielistä, vaan vaativuus arvioidaan pikemminkin kirjan tai artikkelin sisällön perusteella. Huom: Oheislukemistona käytettävälle kirjallisuudelle ei tarvita itsenäistä tuntiresurssia itsenäiseen työskentelyyn varatun ajan puitteissa. Tässä tapauksessa kirjallisuuteen perehtyminen on suositeltavaa oppimista täydentävänä ja syventävänä aineistona, mutta lukemista ei kontrolloida eikä sen hallintaa erikseen arvioida. Esseiden ja käännösprojektien mitoituksessa noin 10-sivuinen essee tai käännös vastaa 2 opintopistettä, sisältäen sekä perehtymisen aiheeseen että itse kirjoittamisen. Suhdelukuja kontaktiopetukseen ja itsenäisen työskentelyyn eri opetusmuodoissa ja niiden soveltaminen Teatterikorkeakoulun opetukseen Teatterikorkeakoulussa tyypillisille opetustilanteille kuten produktio- tai työpajatyöskentelylle ei toistaiseksi ole määritelty yhtenäistä suhdelukua kontaktiopetuksen ja itsenäisen työskentelyn välille. On kuitenkin tärkeätä, että näissä erilaisissa ryhmätyöskentelytilanteissa sovelletaan alla mainittuja suosituksia, jotta opiskelijan työmäärä mitoitetaan oikein. Työpaja- ja tekniikkaopetuksessa opiskelijan opitun omaksumiselle pitäisi varata 20-25% opintopisteistä varsinaisen kontaktiopetuksen ohella. Esimerkiksi työpajaopetuksessa NOD:llä kahden opintopisteen työmäärä (laskennallisesti 54 tuntia) tarkoittaa, että kontaktiopetus on 43 tuntia (80%), jolloin opitun omaksumiselle on varattu 11 tuntia (20%). Monissa yliopistoissa ryhmätyöskentelyssä yhtä kontaktiopetustuntia kohden mitoitetaan kaksi tuntia lisää itsenäistä työtä varten. Ongelmakeskeisessä oppimisessa suhdeluku voi olla 1:6, jolloin opiskelijan työ yhtä kontaktituntia kohden tässä tapauksessa on 7 tuntia. Seminaarityöskentelyssä suhdeluku on 1:3, jolloin opiskelijan työ yhtä seminaarituntia kohden on 4 tuntia. Seminaarien kirjallisten tuotosten tekemisessä mitoitetaan yleensä 4 tuntia opiskelijan työtä yhtä sivua kohden (noin 400 sanaa). 13

15 Lukuvuoden aikataulu Akateeminen lukuvuosi jakautuu kahdeksi lukukaudeksi: syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy , kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy Teatterikorkeakoulun syys- ja kevätlukukaudet jakautuvat kumpikin kahteen opetusperiodiin. Opetuksen toteutuksen aikataulu määräytyy Teatterikorkeakoulun lukuvuoden aikataulun mukaan. Opetusneuvosto vahvistaa lukuvuoden aikataulun viiden vuoden sykleissä ja täsmentää sen vuosittaisessa opetusohjelmaohjeessaan. Syyslukukausi Opetuksen alkamis- ja päättymisajat Periodi 1 (9 viikkoa), viikot yhteiset opinnot ja viikot muu perusopetus Viikko Päivämäärä Yhteiset asiat 33 Yhteiset opinnot Ykkösten opetus alkaa ma Uusien opiskelijoiden info Yhteissuunnitteluseminaari (dekaanisto, koulutusohjelmajohtajat, professorit, sidosryhmät, suunnittelijat) 34 Yhteiset opinnot ma Kandien leirikoulun teoriapäivä TeaKissa Kandien leirikoulu 35 ma Opten perehdytys Perusopetus alkaa ti Maisterien leirikoulu Ilmoittautumiset syksyn opetukseen mennessä 37 Taideyliopiston avajaiset pe Kevään 2014 tuotantovaraukset pe Työryhmiin ilmoittautuminen (VÄS, LAV, PUK, esiintyjät) 41 ti Ykkösten hyvinvointitapaaminen klo Opetuksesta vapaa viikko (vko 42) * Periodi 2 (8 viikkoa), viikot muu perusopetus ja viikot yhteiset opinnot Viikko Päivämäärä Yhteiset asiat 47 pe Tuotantovaraukset kandiopiskelijoiden viimeisille produktioille periodi 4 keväällä 2014 sekä MA- ja jatko-opiskelijoiden varaukset periodeille 1 ja 2 syksyllä Ilmoittautumiset kevään opetukseen mennessä 49 Yhteiset opinnot 50 Yhteiset opinnot Kielten tasokokeet (ma-pe) ke TaiY opekampus klo to Aalto ARTS opekampus klo pe (ap) Yhteissuunnittelun jatko/päivitys 14

16 Kevätlukukausi Opetuksen alkamis- ja päättymisajat Periodi 3 (6 viikkoa), viikot 2-7 Viikko Päivämäärä Yhteiset asiat Kandien Työelämään -kurssi Opettajaseminaari 6 ti 3.2. Ykkösten hyvinvointitapaaminen klo Opetuksesta vapaa viikko (vko 8)* Periodi 4 (14 viikkoa), viikot 9-18 muu perusopetus ja viikot sekä yhteiset opinnot Viikko Päivämäärä Yhteiset asiat 9 ti Syksyn 2015 tuotantovaraukset 13 Kielten tasokokeet 14 Kielten tasokokeet 16 to Työryhmiin ilmoittautuminen (VÄS, LAV, PUK, esiintyjät) 19 Yhteiset opinnot & Kielikurssit 20 Yhteiset opinnot & Kielikurssit 21 Kielikurssit 23 Yhteiset opinnot 24 Yhteiset opinnot HUOM: * Opetuksesta vapaan viikon aikana opiskelija voi suorittaa itsenäistä opiskella ja/tai osallistua esimerkiksi produktiotoimintaan. Viikot 42 ja 8 ovat kontaktiopetuksesta vapaita, eikä vakituinen opettajakunta ole ilman erillistä sopimista antamassa opetusta/ohjausta. Yhteisten opintojen aikaan (periodi 1: viikot 33-34, periodi 2: viikot 49-50, periodi 4: viikot ja 23-34) ei pääsääntöisesti (poikkeuksena yllä mainitut yhteiset asiat ja ykkösten opetus) järjestetä muuta perusopetusta Opiskelijavalinnat ovat todennäköisesti viikoilla

17 Opetuksen suunnittelun aikataulu 2014 Kuukausi Opetuksen suunnittelu WebOodi/opintotietojärjestelmät Tammikuu Verkostoitunut Weboodi ja Asio: Kevään opetussuunnittelu yksiköiden eri vaiheita ja määräaikoja välisissä kurkistuksissa 7.- ennakoiden voi aloittaa määrittelyjen tekemisen ja tietojen syöttämisen muun Dekaanin kysely päättyy. opetusohjelmaprosessin osana. Helmikuu Verkostoituneen opetussuunnittelun tiedot kootaan ON keskustelee Opekin tarjonnasta Asio: Törmäyksien ennakointi aikataulujen ja tilojen suhteen aina lukitukseen asti Muu toiminta Opettajaseminaari Kv-toiminta: Kansainvälisten verkostojen (Erasmus, Nordplus opiskelija- ja opettajavaihdot) tiedonkeruun deadline lukuvuotta 2014/15 koskien Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Dekaanin opetusta koskevan palautekyselyn kooste valmistuu. ON päättää Opekin tarjonnasta (kielet ja tvt myös) seuraavalle lukuvuodelle Koulutus- ja maisteriohjelmien koko lukuvuoden opetusohjelmat valmiina (tarjonta ja aikataulu) to mennessä Opetustapahtumien tiedot valmiina ja julkaisu WebOodissa ja ulkoisilla verkkosivuilla Weboodi: Uusien koodien tilaaminen ja seuraavan lukuvuoden opetustapahtumien perustaminen 28.3.mennessä Weboodi: Lukuvuoden opetusohjelmatiedot julkaistaan ja ilmoittautumisaika syyslukukauden opetukseen mukaan lukien liikkuvuusopinnot alkaa Asio: suunnitteluosion päällekkäisyyksien poisto ja lukitus ti 6.5. Weboodi: ilmoittautuminen syksyn opetukseen käynnissä Esitystoiminta: Syksyn 2014 esitysten tuotantovaraukset jätettävä ti 4.3. Esitystoiminta: Opiskelijavetoisten työryhmien ilmoittautuminen to mennessä Esitystoiminta: ON tekee päätöksen syksyn 2013 tuotannoista HOPS: Mallihopsien ja opetusohjelmien julkaiseminen verkkosivulla HOPS: Kirjoilla olevien opiskelijoiden hopstyöskentely alkaa 16

18 Elokuu Yhteissuunnitteluseminaari Weboodi: Ilmoittautumiset syksyn opetukseen Huom: aiemmin alkavien jaksojen osalta erikseen 2 viikkoa ennen ao. jakson alkamista. HOPS: Opetusohjelmainfot opiskelijoille ja ryhmä- ja yksilöhopstyön aloitus ja jatkavien opiskelijoiden hopsit hyväksytty mennessä Syyskuu HOPS: Uusien opiskelijoiden HOPSit hyväksyttyinä mennessä Esitystoiminta: Kevään 2015 tuotantovaraukset mennessä Opiskelijavetoisten työryhmien ilmoittautuminen pe mennessä Lokakuu. Weboodi: Kevätlukukauden opetusohjelmatietojen päivittäminen Esitystoiminta: ON tekee päätöksen kevään tuotannoista. Marraskuu ON ja tarvittaessa TN hyväksyy uuden opetusohjelmaohjeen. Joulukuu Kevään opetustapahtumien tiedot valmiina WebOodissa ma ON hyväksyy avoimen yliopiston tarjonnan vuonna 2015 Yhteissuunnitteluseminaarin jatko pe aamupäivä. Dekaanin kysely alkaa. Weboodi: Ilmoittautumisaika kevätlukukauden opetukseen on Tune: Opetusresurssien arviointi vuodelle 2015 Esitystoiminta: Tuotantovaraukset kandiopiskelijoiden viimeisille produktioille sekä MA- ja jatko-opiskelijoiden varaukset periodeille 1 ja jätettävä pe mennessä 17