TOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA"

Elina Ahola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori P Kuopio Esityksen sisältö Pohdintaa ja ihmettelyä käsitteen äärellä: mitä teemme sosiaalisen toimintakyvyn käsitteellä? Käsitteiden määrittelyt Tuloksia Huomioita nuorten perhesuhteista eri ammattilaisten yhteistyön tueksi 1

2014 Esityksen sisältö Pohdintaa ja ihmettelyä käsitteen äärellä: mitä teemme sosiaalisen

2 Hämmennys ja kiinnostus Kohti uutta ja tuntematonta: mitä on sosiaalinen toimintakyky? Kokemuksellinen / arkinen ymmärrys Ammatillinen ymmärrys Tieteellinen ymmärrys Yhteiskuntatieteellinen Monitieteinen Tutkimus prosessina Suomalainen keskustelu sosiaalisesta toimintakyvystä Kansainvälinen kirjallisuuskatsaus lähikäsittein Social functioning Social adjustment Social competence 60 artikkelia Fokusryhmähaastattelut (7 ryhmää; 24 nuorta) ja valokuvat (N=132) Alustava ymmärrys Sosiaalisen toimintakyvyn operationalisointi Nuorilta kerätty Internet-pohjainen kysely (N=359) Vanhemmilta kerätty kysely (N=349) = Kyselyt yhdistetty perheaineistoksi (N=307) Nuorilta kerätty 3 mittauskerran pitkittäisaineisto (N=103) 2

toimintakyvystä Kansainvälinen kirjallisuuskatsaus lähikäsittein Social functioning Social adjustment Social competence 60 artikkelia Fokusryhmähaastattelut (7 ryhmää; 24 nuorta)

3 Käsitteen historia Aulikki Kananojan opiskeluvuodet Yhdysvalloissa vuosina Käsite vuonna 1984 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolakiin. Lain tarkoitus on muotoa: edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toimintakyky määrittyy omatoimiseksi sosiaaliseksi suoriutumiseksi sekä kyvyiksi ja mahdollisuuksiksi suoriutua. Suoriutua mistä? selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista (Sosiaalihuoltolaki 39 ). Sosiaalinen toimintakyky käsitteenä Toimintakykyisyys ei ole yksilön ominaisuus, eikä kompetenssi, vaan historiallinen suhde. Toimintakykyisyys on sitä, että yksilö voi ja haluaa vaikuttaa elämänehtoihinsa omiin tavoitteisiinsa ja aikomuksiinsa pohjaten yhdessä toimien muiden ihmisten kanssa. Tämä on ihmisen perustarve. Käsitettä on käytetty keskusteltaessa sosiaalityön tehtävästä auttaa ihmistä osana omaa yhteisöä ja ihmisen toiminnan vahvistamisesta tässä yhteisössä, jopa yhteiskunnassa. Olennaista on ihmisen ja yhteisön suhde Sosiaalisen toimintakyvyn rakentuminen epävirallisissa ja virallisissa yhteyksissä, kuten kotona, vapaa-ajalla ja koulussa. Myös ylläpito ja edistäminen tapahtuu näissä yhteyksissä. Ihmistyminen eli kehittyminen ihmisenä 3

Toimintakyky määrittyy omatoimiseksi sosiaaliseksi suoriutumiseksi sekä kyvyiksi ja mahdollisuuksiksi suoriutua. Suoriutua mistä?

4 Käsitteen määrittely Sosiaalinen toimintakyky on sosiaalista toimintaa ohjaavaa yleistynyttä tulevaisuuteen orientoitunutta asennetta itseä ja muita kohtaan. Tällöin sosiaalista toimintaa ohjaa niin sanottu sisäistynyt toiminnan logiikka, jolloin toiminnassa on kyse enemmän asenteesta kuin jatkuvasti toiminnassa tehtävistä valinnoista. Mitattavissa osa-alueina: Suunnitelmallisuus Lojaalius Itsevarmuus Suunnitelmallisuus Suunnitelmallisuus on vastuullisuutta omien toimien osalta sekä nykyhetken että tulevaisuuden tavoitteiden, toimien ja seurausten osalta. Nuori osaa huolehtia tekemisistään ja asioiden loppuunsaattamisesta sekä pohtia tarkoituksenmukaisia valintoja tulevaisuutensa kannalta. Suunnitelmallisuus on myös muiden ihmisten tunteiden ja mielipiteiden huomioimista. Muut huomioimalla nuori auttaa samanaikaisesti itseään ja tavoitteidensa toteutumista. 4

Mitattavissa osa-alueina: Suunnitelmallisuus Lojaalius Itsevarmuus Suunnitelmallisuus Suunnitelmallisuus on vastuullisuutta omien toimien osalta sekä nykyhetken että tulevaisuuden tavoitteiden,

5 Lojaalius Lojaalius on tasapuolista, oikeudenmukaista ja vastuullista toimintaa itseä ja muita ihmisiä kohtaan. Lojaalius on myös halua ja rohkeutta puolustautua ja puolustaa ystäviään ja läheisiään. Itsevarmuus Itsevarmuus on luottamusta itseä ja muita kohtaan uskaltaakseen olla esillä ja toimia. Itsevarmuutta tarvitaan ollakseen suunnitelmallinen ja lojaali. Itsestään epävarma on herkkä muiden mielipiteille itsestään ja tavoitteistaan, mikä vaikuttaa siihen, että on vaikea olla uskollinen tavoitteilleen ja niiden saavuttamiselle. On myös vaikea puolustaa omaa tai ystävänsä mielipidettä, mikäli pelkää altistuvansa naurunalaiseksi. 5

Itsevarmuus Itsevarmuus on luottamusta itseä ja muita kohtaan uskaltaakseen olla esillä ja toimia.

6 Haastatteluista merkityksellistä Nuorille tavoitteet tärkeitä Vanhemmista irtautuminen ja perhesuhteiden ylläpitäminen Aikuisuuteen liittyvät tavoitteet, kuten työ, koulutus ja perhe Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen Perheen toimivuus Perheen toimivuuden mittari Perheen myönteinen toimivuus Kommunikointi Perheen (myönteinen) tunnetila Perheen kielteinen toimivuus Konfliktit Huolet Mittaa, miten paljon perheenjäsenten välillä on keskustelua, myönteistä tunnekokemusta ja konflikteja sekä miten paljon perheenjäsenet aiheuttavat toisilleen huolia. 6

myönteinen toimivuus Kommunikointi Perheen (myönteinen) tunnetila Perheen kielteinen toimivuus Konfliktit Huolet Mittaa, miten paljon

7 Vanhemmuustyylit Auktoritatiivinen vanhemmuus on sekä perheen myönteisen toimivuuden (kommunikointi ja perheen tunnetila) että nuorten suunnitelmallisuuden ja lojaaliuden kannalta arvioiden toimivin vanhemmuustyyli. Salliva vanhemmuus on sekä perheen kielteisen toimivuuden (konfliktit ja huolet) että nuorten itsevarmuuden kannalta toimivin vanhemmuustyyli Autoritaarinen vanhemmuus nuorilla paljon konflikteja ja huolia sekä heikoin itsevarmuus, mutta vahvin lojaalius Laiminlyövä vanhemmuus nuorilla heikoin perheen myönteinen toimivuus sekä heikoin suunnitelmallisuus ja lojaalius Perheen vanhemmuustyylit 16 eri vanhemmuustyyliyhdistelmää, jotka kahteen luokkaan: vahva vanhemmuus (molemmat vanhemmat ovat joko auktoritatiivisia tai sallivia vanhempia tai näiden yhdistelmä) Heikko vanhemmuus (muut vanhemmuustyylien yhdistelmät) Tuloksia Perheen taloudellinen tilanne Vanhempien sosioekonominen tausta Perhemuoto Perheen koko Ei suoria yhteyksiä nuorten sosiaaliseen toimintakykyyn. Perheen toimivuus välittää perheen vanhemmuustyylin vaikutusta nuorten sosiaaliseen toimintakykyyn Huomio perheen toimivuuteen! 7

Salliva vanhemmuus on sekä perheen kielteisen toimivuuden (konfliktit ja huolet) että nuorten itsevarmuuden kannalta toimivin vanhemmuustyyli Autoritaarinen vanhemmuus nuorilla paljon konflikteja ja

8 Yläkoulun aikana tapahtuvat muutokset Perheiden vanhemmuustyyli (PVT) on suhteellisen pysyvä, mutta pieniä muutoksia tapahtuu 59 %:ssa perheistä. Jos PVT pysyy ennallaan hyvänä, myös perheen toimivuuden kaikki osa-alueet pysyvät ennallaan. Jos PVT vahvistuu, kommunikaatio lisääntyy. Jos PVT heikkenee, kommunikaatio ja perheen tunnetila heikkenevät. Jos PVT pysyy ennallaan heikkona, huolet lisääntyvät ja perheen tunnetila heikkenee, mutta samalla kommunikaatio on lisääntynyt ja konfliktit vähentyneet. Nuoret välttelevät konflikteja (ja vanhempia), jolloin kommunikaatioristiriidat vähenevät? Samalla nuorilla on paljon perheenjäseniin liittyviä huolia ja perheen tunnetila heikkenee entisestään. Huomion kiinnittäminen Erityisesti niihin nuoriin, joiden tiedetään elävän heikommissa perhetilanteissa! Nämä nuoret välttävät kotona olemista, jolloin keskusteluyhteys ja keskinäinen arvostus ei pääse voimistumaan, mikä lisää nuorten ongelmia (mm. perheenjäsenten aiheuttamat huolet lisääntyvät). 8

Jos PVT heikkenee, kommunikaatio ja perheen tunnetila heikkenevät.

9 Yhteenvetoa ja pohdintaa Tällä hetkellä pyritään vahvistamaan ja lisäämään lastensuojelulain mukaisesti lapsen kanssa työskentelyä. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että katsetta pitäisi siirtää vahvemmin perheen kanssa työskentelyyn. Perheen ominaisuuksia tärkeämpää on se, mitä perheissä tehdään! Kootaan perhe yhteen ja vuorovaikutukseen keskenään. Työskentelyn painopistemuutos: vähennetään erillisiä yksilötapaamisia ja lisätään perhetapaamisia. Pohditaan ongelmaa, mutta käännetään katse voimavaroihin ja tavoitteisiin. Olennainen osa ongelman ratkaisua on sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen: tuetaan suunnitelmallisuutta, lojaaliutta ja itsevarmuutta. Yhteenvetoa ja pohdintaa Sosiaalisuuden hierarkkinen rakentuminen Sosiaaliset taidot Sosiaalinen sopeutuminen (mukautuminen) Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalisten taitojen ja toiminnan kautta kohti vahvempaa sosiaalista toimintakykyä. 9

Kootaan perhe yhteen ja vuorovaikutukseen keskenään. Työskentelyn painopistemuutos: vähennetään erillisiä yksilötapaamisia ja lisätään perhetapaamisia.

10 Huomion kiinnittäminen nuorten yhteistyötaitoihin ja empatiakykyihin nuorten onnistumisasenteeseen, koskettamisen taitoon ja kiusatuksi joutumiseen Kiusatut nuoret tarvitsevat erityisen paljon rakastavia ja rajat asettavia vanhempia. erityisesti tyttöjen turvattomuuteen erityisesti poikien perustarpeisiin nuorten ja vanhempien väliseen keskusteluyhteyteen ja perheen tunneilmapiiriin (keskinäinen arvostus) erityisesti poikien kotona kokemiin konflikteihin Aurinkokuva Kiitos! 10

erityisesti tyttöjen turvattomuuteen erityisesti poikien perustarpeisiin nuorten ja vanhempien väliseen

Samankaltaiset tiedostot

Sosiaalinen toimintakyky. käsitteellistäminen ja mitattavuus

Sosiaalinen toimintakyky. käsitteellistäminen ja mitattavuus Sosiaalinen toimintakyky käsitteellistäminen ja mitattavuus Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori sirpa.kannasoja@jyu.fi P. 040 805 4228 2.2015 Esityksen sisältö Väite: sosiaalinen toimintakyky on yksi