Sosiaalinen toimintakyky. käsitteellistäminen ja mitattavuus
|
|
- Väinö Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalinen toimintakyky käsitteellistäminen ja mitattavuus Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori P
2 Esityksen sisältö Väite: sosiaalinen toimintakyky on yksi sosiaalisen työn ydinkäsitteistä. Johdattelu hyvän elämän ja perustarpeiden ääreltä sosiaalisen toimintakyvyn käsitteen historiaan ja määrittelyihin Mistä käsite on tullut suomalaiseen kieleen ja sosiaalihuollon sanastoon? Miten mitata sosiaalista toimintakykyä ja/tai sosiaalityön tavoitteita? Missä ja miten mitata? Mihin tarkoitukseen? 2
3 Hyvä elämä perustarpeet sosiaalinen toimintakyky Hyvä elämä perustarpeiden täyttymyksenä Ihmisen perustarpeisiin kuuluu se, että yksilö voi ja haluaa vaikuttaa elämänehtoihinsa omiin tavoitteisiinsa ja aikomuksiinsa pohjaten yhdessä toimien muiden ihmisten kanssa. Sosiaalinen toimintakyky hyvän elämän indikaattorina? Ainakin työn tavoitteena (?) 3
4 Käsitteen historia Suomalainen keskustelu hajanaista ja vajavaista. Aulikki Kananojan opiskeluvuodet Yhdysvalloissa tutustuttivat hänet social functioning käsitteeseen. Käsitettä käytettiin keskusteltaessa sosiaalityön tehtävästä auttaa ihmistä osana omaa yhteisöä ja ihmisen toiminnan vahvistamisesta tässä yhteisössä, jopa yhteiskunnassa. Kananojan (2013; 1981) mukaan käsite tuntui soveltuvan sekä kuntoutustyöhön että sosiaalityön asiakastyöhön tarkasteltaessa ihmisen ja yhteisön suhdetta. 4
5 Käsitteen historia 1. maininta: Kananoja 1981 Onko sosiaalinen turvallisuus riittävä sosiaalityön tavoitteena vai tarvitaanko rinnalle tai tilalle aktiivisempi käsite? Ehdotuksena sosiaalinen toimintakyky Muita ehdotuksia sosiaalinen kehitys: kyky liittyä osaksi yhteiskuntaa itsensä toteuttaminen: puutteellisesti hyödynnettyjen tai käyttämättömien kykyjen sekä suotuisten olosuhteiden käyttöönotto ja näiden avulla kehittyminen ihmisenä Artikkelia kirjoittaessaan Kananoja työskenteli Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksessa esimiehenään sosiaalihuoltaja, kuntouttamisjohtaja Veikko Niemi, joka toimi Rehabilitation International järjestön (RI) sosiaalisen komission puheenjohtajana. 5
6 Käsitteen historia Vuonna 1980 aloitettiin Rehabilitation International - järjestön toimesta kansainväliset keskustelut sosiaalisen kuntoutuksen määrittelemiseksi. Vuonna 1983 pidettiin kansainvälinen seminaari Tampereella, puheenjohtajana toimi Veikko Niemi. Seminaarissa sosiaalinen kuntoutus määriteltiin prosessiksi, jonka tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn saavuttaminen. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitettiin henkilön kykyä suoriutua erilaisista sosiaalisista tilanteista tyydyttääkseen tarpeensa ja oikeuden saavuttaa mahdollisimman antoisa yhteiskuntaan osallistuminen. Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmästä tuli kansainvälisen kuntoutusjärjestön virallinen kanta vuonna
7 Käsitteen historia Kananoja kirjoitti kaksi tekstiä vuonna 1983, joiden näkökulmana on tarkastella ihmistä yhteisössään Sosiaalinen on kumppanuutta ja yhdyskuntina elämistä, ja pitää sisällään vastuun toisista ihmisistä, erityisesti heikommista (Kuusi 1931) Toiminta tietoisuus: ymmärrys omasta itsestä tavoitteellisena persoonana sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta Resurssit: sosiaaliset, taloudelliset ja valtaresurssit Persoonallisuus: kyky toimintaan suhteessa muihin ihmisiin ja kyky itsesäätelyyn Kananoja ja Pentinmäki 1984: Sosiaalinen toimintakyky ja sen arviointi sosiaalityössä Rahan käyttö Päivittäinen toiminta omassa arkielämässä Sosiaaliset suhteet Tulevaisuuden suunnittelu Olennaista yksilön tietoisuus itsestään ja ympäristöstään sekä omista tarkoituksistaan. 7
8 Käsitteen historia Seppo Matinveden esitelmä Tampereen seminaarissa ja artikkeli 1983 Sosiaalinen, toiminta, kyky Toiminta on sosiaalisen ja kykyjen välistä vuorovaikutusta: ihminen ja hänen ympäristönsä muuttuvat ajassa ja näiden muutosten suhdetta on tarkasteltava tavoiteltaessa kykyä elää henkilön toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Käsite vuonna 1984 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolakiin Lain tarkoitus on muotoa: edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toimintakyky määrittyy omatoimiseksi sosiaaliseksi suoriutumiseksi sekä kyvyiksi ja mahdollisuuksiksi suoriutua. Suoriutua mistä? selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista (Sosiaalihuoltolaki 39 ). 8
9 Käsitteen historia Riitta-Liisa Heikkinen 1987: Sosiaalinen toimintakyky edellyttää kolmen tekijän olemassaoloa: Kyky kommunikoida Kyky toimia Yhteisö, jossa tai johon liittyen toiminta toteutuu Suhdekäsite: sosiaalista toimintakykyä tulee tarkastella suhteessa ympäröivään yhteisöön, yhteiskuntaan sekä niiden asettamiin normeihin. Suutama, Salminen & Ruoppila 1988 Ei määrittelyä Arviointi kontakti haastattelijan ja haastateltavan välillä haastattelijan arvioimana sosiaaliset kontaktit, ajankäyttö ja harrastukset iäkkäiden itsensä arvioimana 9
10 Käsitteen historia Pirkko-Liisa Rauhala 1988 Toimintakykyisyys ei ole yksilön ominaisuus, eikä kompetenssi, vaan historiallinen suhde. Toimintakykyisyys on sitä, että yksilö voi ja haluaa vaikuttaa elämänehtoihinsa omiin tavoitteisiinsa ja aikomuksiinsa pohjaten yhdessä toimien muiden ihmisten kanssa. Tämä on ihmisen perustarve. Ihmistyminen eli kehittyminen ihmisenä. A) Rajoitettu toimintakykyisyys - Seurausta yksilön toiminnasta hänen tuottaessaan ja uusintaessaan rajoitusten ehtoja yhdessä muiden ihmisten kanssa. B) Yleistetty toimintakykyisyys - Seurausta yksilön toiminnasta hänen muuttaessaan toimintansa ehtoja yhdessä muiden kanssa. 10
11 Käsitteen historia Seija Talo 1992 ja 2001 Toimintakyvyn arviointimalli BPSDC¹ Pohjautui ICIHD-luokitukseen² Ihminen biopsykososiaalisena kokonaisuutena, ei jaoteltavissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueisiin Mallissa toimintakykyä kuvataan arvioimalla esimerkiksi yksilön statusta, aktiivisuutta ja osallistumista roolisuorituksiin suhteessa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin mahdollisuuksiin ja esteisiin. ICF-luokitus³ vuonna 2001 (joka on ICIHD-luokituksen² seuraaja) ¹ BPSDC = BioPsychoSocial Dimensional Classification for Functioning ² ICIHD = International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps ³ ICF = International Classification of Functioning, Disability and Health 11
12 Käsitteen historia Sosiaalityön luokitusluonnos vuonna 2003 Toimintakyky nähdään sairautena, vajeena, vammana tai niiden tuottamana vaikutuksena normaaliin elämään ja jokapäiväisestä elämästä suoriutumiseen. Toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus määrittyy muun muassa läheisen toimintakyvyn vajavuuden kautta, joka vaikuttaa henkilön omiin toimintaedellytyksiin. Pölkki, Forssén & Kähkönen 1994 ja Pölkki, Kähkönen & Kukkonen 1997 Sosiaalinen toimintakykyisyys sosiaalinen kompetenssi Se voidaan käsittää toisaalta tavoitteisena sosiaalisena toimintana, jolloin siihen liittyy aktiivisuus, aloitteellisuus sekä käsitys itsestä toimintakykyisenä subjektina. Pulkkinen, Nygren & Kokko 2002 ja Pulkkinen, Lyyra & Kokko 2011 Sosiaalinen toimintakyky yhteiskuntaan sopeutumisena, alkoholin käytön hallintana ja työuran vakautena sekä aggressiivisuutena, alkoholismina ja rikollisuutena 12
13 Käsitteen historia Jyrki Jyrkämä 2007 Toimijuuden näkökulma Irrottautuminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen jaottelusta Toimijuuden modaliteetit: Osata Kyetä Täytyä Voida Tuntea Haluta Toimintakyky näyttäytyy kontekstuaalisena kykyjen ja osaamisen tavoitteellisena käyttönä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja toimintakäytännöissä, toiminnassa. 13
14 TOIMIA 2007 Käsitteen historia Valtakunnallinen toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto Tavoitteena kehittää toimintakyvyn mittaamisen laatua ja yhdenmukaisuutta sekä terminologiaa Työskentely pohjautuu vahvasti ICF-luokitukseen Mittaristotietopankissa on yhteensä 108 toimintakykymittaria, joista 8 on sosiaalisen toimintakyvyn mittaamiseen Tosin jokainen mittaa sosiaalisen ohella myös psyykkistä toimintakykyä 14
15 Käsitteen historia Pirjo Tiikkainen & Riitta-Liisa Heikkinen kirjoittivat sosiaalisesta toimintakyvystä vuonna 2011 Potentiaalinen toimintakyky Rakentuu yksilön ja yksilötekijöiden sekä sosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön ja yhteiskunnan välisessä dynaamisessa vuorovaikutuksessa niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja rajoitteiden puitteissa Aktuaalinen toimintakyky Ilmenee toimijuutena, esimerkiksi aktiivisuutena ja osallisuutena Mitattaessa tulisi huomioida viisi ulottuvuutta: sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys sosiaalinen yhteisyys yksinäisyys sosiaalinen aktiivisuus ja osallistumisen sosiaaliset taidot 15
16 Laajempi keskustelu esimerkkinä kuntoutus 1940-luvulla kuntoutuksen korjaavien toimenpiteiden kohteena olivat vammaiset ja lähinnä sodassa vammautuneet Yksilön ominaisuuksia oli kyettävä korjaamaan yksilöä hoitamalla, sopeuttamalla ja valmentamalla 1990-luvulla yleistavoitteena on ollut auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat uhattuina tai heikentyneet Mukaan on tullut yksilön voimavaroja, toimintakykyisyyttä, hallinnan tunnetta ja toimintamahdollisuuksia kasvattavat toimenpiteet 2000-luvulla on puhuttu kuntoutuksen kokonaisvaltaisuudesta 16
17 Laajempi keskustelu esimerkkinä kuntoutus Vajavuusajattelusta ollaan siirtymässä valtaistavaan (empowering) tai ekologiseen toimintamalliin. Tällöin toiminnan lähtökohtana on yksilön ja ympäristön välinen suhde sekä kuntoutujan aktiivinen rooli. Toiminnan tavoitteena on yksilön ja ympäristön resursseja kehittämällä vahvistaa voimavaroja, elämänhallintaa ja sosiaalista selviytymistä. Työllistämistavoitteesta kohti yleisempiä tavoitteita, kohti parempaa Toimintakykyä Sosiaalista integraatiota Itsenäisyyttä Elämänhallintaa Elämänlaadun kohentumista Sosiaalista toimintakykyä on siirrytty tarkastelemaan myönteisten piirteiden kautta. Suunta käsitteen kehittämisessä on kohti osallisuutta ja toiminnan tarkastelua ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden. 17
18 Kansainvälinen keskustelu nuorten sosiaalisesta toimintakyvystä Kirjallisuuskatsaus sosiaalisen toimintakyvyn rinnakkaistermeillä (207 artikkelia, tarkemmin 60) social functioning (11 artikkelia) social adjustment (13 artikkelia) social competence (36 artikkelia) functional capacity (ei yhtään) 18
19 Artikkeleissa esiintyvät teemat ja sisällöt 19
20 Nuorten sosiaalisen toimintakyvyn määritelmä Määrittyi käsitteellisen tarkastelun sekä nuorilta kerättyjen haastattelu-, valokuva- ja kyselyaineistojen jälkeen Sosiaalinen toimintakyky on sosiaalista toimintaa ohjaavaa yleistynyttä tulevaisuuteen orientoitunutta asennetta itseä ja muita kohtaan. Nuorten sosiaalinen toimintakyky on suunnitelmallisuutta, lojaaliutta ja itsevarmuutta. 20
21 Nuorten sosiaalinen toimintakyky Suunnitelmallisuus Vastuullisuutta omien toimien osalta sekä nykyhetken että tulevaisuuden tavoitteiden, toimien ja seurausten osalta. Tekemisistään huolehtimista ja asioiden loppuunsaattamista Taitoa pohtia tarkoituksenmukaisia valintoja tulevaisuutensa kannalta. Muiden ihmisten tunteiden ja mielipiteiden huomioimista. Lojaalius tasapuolista, oikeudenmukaista ja vastuullista toimintaa itseä ja muita ihmisiä kohtaan. Halua ja rohkeutta puolustautua ja puolustaa ystäviään ja läheisiään. Itsevarmuus Luottamusta itseä ja muita kohtaan uskaltaakseen olla esillä ja toimia. Tunnetta hyväksytyksi tulemisesta. 21
22 Tulevaisuudensuuntia: mittaaminen ja arviointi Tarvitaan sosiaalisen toimintakyvyn mittariston kehittämistä. Tarkasteltaessa ihmisen sosiaalista toimintakykyä tulee huomioida sen rakentuminen epävirallisissa ja virallisissa yhteyksissä, kuten kotona, vapaa-ajalla ja koulussa. Myös sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen tapahtuu näissä yhteyksissä. Miten sosiaalinen toimintakyky näissä erilaisissa yhteisöissä rakentuu ja kehittyy? Mitkä ovat kehitystä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä? Mitä ovat esimerkiksi erilaisten sosiaalisten ongelmien seuraukset sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta? 22
23 Tulevaisuudensuuntia: arviointi KAPSA Tavoitteena on edistää asiakastietojärjestelmien kehittämistä ja sosiaalihuollon kansallisen sähköisen asiakastiedon arkiston käyttöönottoa asiakirjarakenteet Arviointitieto asiakkaan taustatiedot asiakkaan asettamat tavoitteet (1 3) Asuminen Koulutus Työ Talous Terveys Päihteet Ihmissuhteet Arkielämä Muut tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoite toteutunut kokonaan Tavoite toteutunut osittain Tavoite ei toteutunut Tavoitteen toteutumista vaikea arvioida Tavoitteen toteutumisesta ei tietoa 23
24 Tulevaisuudensuuntia: arviointi AVAIN-mittari Tavoitteena kehittää tietoon perustuvaa toimintatapaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Käytetään sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Arviointitieto Asiakkaan taustatiedot Asiakkaan asettamat tavoitteet tavoitteena muutos parempaan Tavoitteena tilanteen pitäminen ennallaan Ei tavoitteena Tavoitteiden toteutumisen arviointi Parantunut Pysynyt ennallaan Huonontunut Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Käytetään En vielä osaa sanoa Ei käytetä Tilannetekijät: toimintaympäristö ja mekanismit Edistävät tavoitteen saavuttamista Ei vaikutuksia tai vaikea arvioida Vaikeuttanut tavoitteen saavuttamista 24
25 Tulevaisuudensuuntia: uusi sosiaalihuoltolaki Sosiaalityön tarkoituksen toteutuminen edellyttää työskentelyä eri verkostojen ja ryhmien kanssa, tiedotus- ja vaikuttamistoimintaa sekä tutkimus-, kehittämis- ja arviointitoimintaa Yhteiskunnan tasolla sosiaalihuollon haasteena ovat sosiaalihuollon kustannukset ja siihen liittyen arviointi, miten, millä perustein ja mille asiakasryhmille palveluja järjestetään. Sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristönsä rooleista. Sosiaalinen kuntoutus perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen taustalla on ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet ja pitkittyneet tai kun sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat välttämättömiä/tarpeellisia henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. 25
26 Tulevaisuudensuuntia: uusi sosiaalihuoltolaki Toimintakyvyllä tarkoitettaisiin laissa sekä sosiaalista että fyysistä toimintakykyä. Sosiaalinen toimintakyky ja sen tukeminen on keskeinen sosiaalihuollon tavoite. Sosiaalinen toimintakyky voidaan määritellä yksilölliseen ja yhteisölliseen kasvuun ja kehitykseen pyrkiväksi sosiaalista toimintaa ohjaavaksi tulevaisuuteen orientoituneeksi asenteeksi itseä ja muita kohtaan. Sosiaalisen toimintakyvyn käsite on sosiaalisen työn ydinkäsite! 26
27 Aurinkokuva Kiitos! 27
Sosiaalinen toimintakyky. sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen käsite
Sosiaalinen toimintakyky sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen käsite Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori sirpa.kannasoja@jyu.fi P. 040 805 4228 7.10.2015 Esityksen sisältö Väite: sosiaalinen toimintakyky
LisätiedotTOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA
TOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori sirpa.kannasoja@jyu.fi P. 040 805 4228 Kuopio 16.9.2014 Esityksen sisältö Pohdintaa ja ihmettelyä käsitteen
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotYhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi
Yhtenäinen työ ja toimintakyvyn arviointi 3.10.2017 Mitä on fasilitointi? Ryhmäprosessiohjausta > yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden tietotaitoa Etsitään ajattelutavan muutosta > saadaan ihmiset
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotTyöelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen
Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotAsiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotKohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?
Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotCross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa
Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotYhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
LisätiedotVaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa
Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa VTT, tutkija Sonja Miettinen Kehitysvammaliitto ja Helsingin Yliopisto 3/30/2019 Suuntaviivoja tulevaisuuteen -seminaari, Kehitysvammmaisten
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotValtakunnallinen teema: Osallisuus
21. lokakuuta 2014 / 1 Valtakunnallinen teema: Osallisuus Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toimenpidekokonaisuudet: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotTyöpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus
Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotIKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN
Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotGeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotOsallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017
Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen ulottuvuus: - arkielämään
LisätiedotKotona tapahtuva kuntoutus
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta Kotona tapahtuva kuntoutus 2016-2018 1 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo,
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa
LisätiedotTOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA
01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotArki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotLapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
LisätiedotNuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015
Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotMillaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut
Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotPeruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011
Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus
Sosiaalinen kuntoutus Käsitteellistä tarkastelua ja katsaus tulevaan THL/ Sosku-kehittämishanke Helka Raivio 19.1.2017 SOSKU kehittämishanke 1.4.2015 31.3.2018 Valtakunnallinen ESR kehittämishanke (Kestävää
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotNUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.
NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotMittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
Lisätiedot