Infra Rakentaminen ja palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infra Rakentaminen ja palvelut 2001 2005"

Transkriptio

1 Infra Rakentaminen ja palvelut Teknologiaohjelmaraportti 4/2006 Loppuraportti

2 INFRA Rakentaminen ja palvelut teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Infraklusterin tehtävänä on varmistaa korkeatasoinen ja kilpailukykyinen toimintaympäristö yritystoiminnalle, asumiselle ja vapaa-ajalle. Infraverkostot ovat maamme logistisen järjestelmän ja tiedonsiirron ydin. Ne luovat edellytykset maamme hyvinvoinnille ja kansantalouden kasvulle. Suomen suuren pinta-alan ja vähäisen asukasmäärän vuoksi infrastruktuurin määrä asukasta kohden on Suomessa merkittävästi suurempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Esimerkiksi teitä on meillä kaksinkertainen ja rautateitä kolminkertainen määrä verrattuna EU:n maihin. Tämä yhdistettynä kylmään ilmanalaan, väestön keskittymiseen ja ikääntymiseen asettaa toiminnalle erityisvaatimuksia ja tehostamistarpeita. Tekes tähtää teknologiaohjelmillaan ajankohtiin, joissa yritysten toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa on käynnistymässä merkittäviä ja kauaskantoisia muutoksia. Infra-teknologiaohjelmaa käynnistettäessä keskeisiksi muutostekijöiksi tunnistettiin valtionhallinnon ja kuntien oman palvelutuotannon vähentäminen sekä rakentamisen ja ylläpidon hankinnan lisääntyminen vapailta markkinoilta. Tämä on luonut uusia ja kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia alan innovatiivisille toimijoille ja samalla kilpailutekijöiksi ovat hinnan ohella nousseet laaja-alainen osaaminen ja kokonaisuuksien hallinta. Infra-teknologiaohjelmalla tähdättiin infra-alan liiketoimintojen kehityksen ja muutoksen tukemiseen. Keskeistä on ollut alan eri osapuolten kokoaminen yhteen suuntaamaan toiminta- ja kehittämiskulttuuria sellaiseksi, että yrityksille syntyy aito intressi innovaatioihin, suurten kokonaisuuksien hallintaan sekä käyttäjätarpeita vastaavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tämä nähtiin samalla keinoksi parantaa alan yrityksien vientivalmiuksia. Infra Rakentaminen ja palvelut -teknologiaohjelma on viimeisiä Tekesin rakennusklusterien alueelle käynnistämiä toimialakohtaisia teknologiaohjelmia. Alan kansantaloudellinen merkitys on huomattava, sillä infrastruktuuri muodostaa merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta. Vuotuisen tuotannon arvo on yli 4 miljardia euroa ja teknologiaohjelmassa alan kehitys on saatu hyvään alkuun. Merkittävän lisän kokonaisuuteen ovat tuoneet myös teknologiaohjelman kanssa samanaikaisesti käynnissä olleet, alan toimijoiden itsensä johtamat Prima- ja Kalliorakentamisen kilpailukyky -kehitysohjelmat. Tekesin nykyisestä rahoituksesta suurin osa kohdistuu toimialariippumattomiin tai useaan toimialaan samanaikaisesti kohdistuviin teknologiaohjelmiin. Tämä

5 tilanne, jossa hakemukset kilpailevat keskenään yli toimialarajojen, on eittämättä merkittävä haaste myös infra-alalle jatkossa. Toisaalta se avaa näköalan ja oikotien muilla toimialoilla kehitettyjen valmiuksien hyödyntämisen. Työ infra-alan kehittämiseksi jatkuu aktiivisesti eri osapuolten yhteistyönä, mistä hyvänä osoituksena ovat mm. Infra ja UUMA-kehitysohjelmat. Tekes kiittää kaikkia Infra Rakentaminen ja palvelut -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Erityisen kiitoksen ansaitsevat ohjelmapäällikkö Harto Räty ja ohjelman toteutusta aktiivisesti ohjannut johtoryhmä. Tammikuu 2006 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tekesin käynnistämä Infra Rakentaminen ja palvelut teknologiaohjelma on ollut merkittävin yhtenäinen kehityspanostus infrarakennusalalla Suomessa. Teknologiaohjelmassa kehitettiin infraverkostojen rakennuttamiseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviä palveluja, tekniikoita, menetelmiä, tuotteita ja laitteita. Ohjelmassa saavutetut tulokset voidaan ryhmitellä huipputekniikan soveltamisen, alan uutta toimintatapaa palvelevien tekniikoiden sekä uusien teknisten ratkaisujen ja tuotteiden näkökulmista. Teknologiaohjelma ajoittui alan murrokseen, jossa vastuuta toiminnoista ja kehittämisestä siirrettiin valtiolta yksityiselle sektorille. Markkinoita avaamalla haluttiin tehostaa alan kansantaloudellista tuottavuutta ja sopeuttaa alaa kansainvälistyvään toimintaympäristöön. Keskeisinä keinoina tuottavuuden parantamisessa nähtiin kilpailu ja teknologia. Viisivuotinen Infra-teknologiaohjelma keskittyi näihin molempiin. Ohjelma koordinoitiin Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry SML:stä käsin. Teknologiaohjelman tavoitteet valmisteltiin infrarakennusalan toimijoiden yhteistyönä. Ala asetti ohjelman visioksi: suomalainen infraosaaminen kansainväliselle huipputasolle. Avautuville markkinoille haluttiin synnyttää sellaisia hankintamenettelyitä, jotka kannustavat yrityksiä osaamisensa kehittämiseen. Alan tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä haluttiin tehostaa uudistamalla teknologioita. Tavoitteiksi alan toimijat valitsivat yritysten osaamisen ja toimialojen laajentamisen, informaatioteknologian täysimääräisen hyödyntämisen ja kestävän kehityksen toimintatapojen omaksumisen. Samalla haluttiin synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Alan toimijat ottivat ohjelman omakseen toimimalla sen työryhmissä, verkottumalla ja synnyttämällä yhteisiä ja yrityskohtaisia projekteja. Ohjelmaan osallistui yhteensä 160 yritystä, organisaatiota ja tutkimusyksikköä omilla projekteillaan tai niiden rahoittajina. Ohjelmaan lukeutui 112 projektia, ja sen kokonaislaajuus oli 32 miljoonaa euroa, mistä yritysprojektien osuus oli kaksi kolmannesta ja tutkimusprojektien kolmannes. Huipputekniikan soveltamisen tuloksina on kehitetty tienrakentamisen automatisoitua prosessia ja koneautomaatiota, lasertekniikan monipuolista hyödyntämistä rakentamisessa ja kunnossapidossa sekä uusimpana, vielä tutkimusvaiheessa olevana, sensoriverkkojen käyttöä maanalaisen infran reaaliaikaiseen monitorointiin ja kunnon ennakointiin. Tienrakentamisen prosessia uudistettiin kehittämällä langatonta tiedonsiirtoa ja suunnitelmatietojen siirtoa työmaan mittausasemasta työkoneisiin. Mittausasema paikallistaa satelliiteista oman ja työkoneiden sijainnin ja lähettää rakentamista ohjaavat tiedot työkoneen tietokoneeseen, joka lopulta säätää koneen toimintoja. Kokonaisprosessin automatisoinnissa suomalaiset lukeutuvat nyt eturiviin maailmassa. Työkoneiden osalla pisimmälle kehitettiin tiehöylän automatisointi, jonka avulla työsaavutukset on todennettu erinomaisiksi. Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksella kehitetään jatkossa tien päällystyskoneiden automatisointia. Laserkeilaus on syrjäyttämässä ilmakuvauksen kolmiulotteisessa maaston mallinnuksessa suunnittelun lähtötietona. Uutena lasersovelluksena kehitettiin ensin viemäriputkien kuvaustekniikka kansainvälisenä yhteistyönä. Menetelmä on tuotteistettu vientituotteeksi. Muita kolmiulotteisuuteen perustuvia sovelluksia ovat kalliotunneleiden mallinnus, siltasuunnitelman siirto rakennusmittaukseen sekä tien päällysteen mallinnus

7 kuntoarvioinnin ja uudelleen päällystämisen tarpeisiin. Uusimpana sovelluksena on jo nähtävissä laserkeilaimen liittäminen työkoneisiin, mikä avaa uusia näkymiä työsuoritteiden hallintaan. Sensoriverkkojen käytössä on visiona infrarakenteen kunnon ennakointi kertyvän mittausdatan avulla. Teknologia mahdollistaa eräänlaisen virtuaalisen läsnäolon rakenteen sisällä. Ennustemalleja kehitetään yhdysvaltalais-suomalaisessa huippututkimuksessa. Pilotointi on käynnistymässä Suomessa. Infra-alan uuteen toimintatapaan kehitettiin hankintamalleja ja kerättiin ulkomaisia kokemuksia. Hankintaa kehitettiin toimivuuspohjaiseksi, jotta suunnittelun ja toteutuksen sisältäville toimituksille ja innovaatioille syntyy jatkuvaa kysyntää. Tilaajavirastot, erityisesti Tiehallinto, ovat jatkaneet mallien kehittämistä käytännön menettelyiksi. Alan toimintaa tehostetaan korvaamalla virastoja organisaatiokohtaiset nimikkeet, tuoterakenteet ja laatuvaatimukset InfraRYL-tietojärjestelmällä. Siten haave alan yhteisestä kielestä on laaja-alaisen yhteistyön tuloksena toteutumassa. Yhtenä esimerkkinä järjestelmän hyödyntämisestä on palveluksi tuotteistettu infrarakentamisen kustannussuunnittelu. Alan ohjelmistojen välisen tiedonsiirron tehostamiseksi tässä teknologiaohjelmassa keskityttiin ensisijaisten siirtotarpeiden ratkaisemiseen kansainvälisesti yleistyvän LandXML-standardin pohjalta. Tiedonsiirtotekniikat ja InfraRYL-järjestelmä luovat pohjaa yhtenäisen tuotemalliajattelun kehittämiseen alalle. Elinkaarinäkökulma hankintakäytännöissä suuntaa tuottajien t&k-toimintaa. Uudet innovaatiot edellyttävät menetelmiä tuotehyväksyntään sekä käyttöikä- ja ympäristöominaisuuksien hallintaan, ja tutkimusprojekteja menetelmien kehittämiseksi on meneillään. Uusia tekniikoita, tuotteita ja tuoteparannuksia kehitettiin kymmenissä yritysprojekteissa. Tuloksista monet omaavat vientipotentiaalia, esimerkkeinä optimointijärjestelmä väylärakentamisen tuotannonohjaukseen, siirrettävä putkitehdas vientiprojekteihin, vedenalaisen louhinnan automatisointi, maa-ainesten käsittelylaitteet ja -järjestelmät, louhintatärinän reaaliaikainen mittausjärjestelmä tai laitteisto tierakenteen uudelleenkäyttöön. Huipputuotteiden rinnalla vientiä halutaan monipuolistaa sellaisen rakentamisosaamisen vientiin, joka on yhdistetty paikalliseen tuotantoon. Ohjelmassa on käynnistynyt yhdysvaltalais-suomalainen yhteistyö monikulttuuristen projektien hallintamenetelmien kehittämiseksi. Teknologiaohjelma seminaareineen ja asiantuntijaryhmineen tarjosi uudenlaisen foorumin infrarakentamisen kehityslinjojen määrittelyyn ja toteutukseen. Ohjelman rinnalla oli alan järjestöillä meneillään kehitysohjelmia, kuten PRIMA pohjarakentamisen ja maamekaniikan kehitysohjelma sekä Kalliorakentamisen kilpailukyky -ohjelma. Molemmilla oli yhteisiä projekteja Infra-teknologiaohjelman kanssa. Tilaajavirastot osarahoittajina ja erityisesti Tiehallinto myös omissa kehitysprojekteissaan olivat läheisessä yhteistyössä teknologiaohjelman kanssa. Infra-ohjelma on vaikuttanut infrarakentamisen toimintaympäristön muutokseen. Alan yritysten tuotekehitystoiminta on aktivoitunut. Hankintojen monipuolistamisella ja markkinoiden avaamisella on saavutettu merkittäviä säästöjä. Tietoja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet koko alan uudistamisessa on tunnistettu, ja kehitys tiedonhallinnassa sekä työmaa- ja koneautomaatiossa etenee. Alalla toimii yrityksiä, joiden tuotannosta valtaosa suuntautuu vientiin, mutta määrällisesti vienti on vielä iso haaste. Alan luonne on muuttunut virastovetoisuudesta avoimeksi liiketoimintaympäristöksi. Kehitystoiminnan jatkuvuuden edistämiseksi ohjelma teki aloitteita. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneväyläneuvottelukunta eli Infrafoorumi on käynnistänyt Infra kehitysohjelman, jota koordinoi Rakennusteollisuus RT ry. Toinen jatko-ohjelma on ympäristöministeriön käynnistämä Infrarakentamisen uusi materiaaliteknologia (UUMA) -kehitysohjelma.

8 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Teknologiaohjelman yleiskuvaus Ohjelman tausta Tavoitteet Painopistealueet Rahoitus Toteutus ja osallistuneet tahot Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tuloksia Johdanto Hankintamallit ja palvelut...16 Hankintamenettelyiden muutostarpeet...16 Uusia hankintamalleja...17 Toimivuusvaatimukset hankintakriteerien uudistajana...20 Elinkaari- ja ympäristöominaisuudet uusin haaste InfraRYL ja In-Infra.net hankintoihin liittyviä palvelutuotteita Innovatiiviset tuotteet ja palvelut Kunnossapitoa palvelevia tekniikoita...23 Projektien ja prosessien hallinnan tekniikoita...26 Massansiirron optimoinnilla kustannukset pienemmiksi Työmaatekniikat, koneet, laitteet Tienparannusta kestävän kehityksen keinoin...28 Reaaliaikaiset tärinämittaukset nopeuttavat louhintatöitä...29 Siirrettävällä tehtaalla kannattavuutta muoviputkien valmistukseen...31 Uusi paalutusjärjestelmä säästää ympäristöä ja nopeuttaa rakennustöiden etenemistä Innovaatioilla tehostetaan vedenalaista louhintaa Tieto-ja viestintätekniikan soveltaminen Automatisoitu tuotantoteknologia...38 Suunnittelutekniikat ja -ohjelmistot...40 Tiedonsiirto Elinkaari ja ympäristö Käyttöikätutkimus...45 Elinkaarikustannukset...45 Ympäristöarviointi...46 Ympäristöä säästäviä tekniikoita Uusi materiaaliteknologia kehitteille....50

9 4 Loppupäätelmät Liitteet 1 Tutkimusprojektit Yritysprojektit Osallistuneet tutkimusyksiköt, yritykset ja organisaatiot Julkaisuluettelo Opinnäyteluettelo Seminaarit...82 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....84

10 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Viisivuotinen Infra Rakentaminen ja palvelut -teknologiaohjelma oli tähän mennessä ainutlaatuinen yhtenäinen tuotekehityspanostus infrarakentamiseen Suomessa. Se ajoittui alan murrokseen, jossa vastuuta rakentamisesta ja sen kehittämisestä siirretään valtiolta yrityksille. Valmiuksien parantamiseksi yritykset yhdessä Tekesin, muiden organisaatioiden ja tutkimusyksiköiden kanssa suuntasivat 32 miljoonaa euroa alan tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Infra-teknologiaohjelma on tarjonnut uudenlaisen foorumin yhteistyölle infra-alalla. Ohjelman puitteissa alan toimijat tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat, ohjelmistotoimittajat, rakennusliikkeet, kone- ja laitevalmistajat, materiaaliteollisuus ovat yhteistyössä määritelleet teknologian kehittämisen suuntaviivoja ja painotuksia ja toimineet asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Useissa projekteissa osapuolten joukko on suuri, mikä kuvaa toimijoiden kykyä verkottumiseen ja vahvaan sitoutumiseen. Tekesin mukaantulo infrarakentamisen kehittämiseen on uudella tavalla koonnut julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ja avannut näkemystä tuottavuuden ja vientipotentiaalin suuntiin. Ajoitus on ollut oivallinen alan siirtyessä virastokulttuurista yrityskulttuuriin. Infrarakentaminen on ohjelman edetessä muuttanut luonnettaan julkisen sektorin tuotannosta kohti modernia, avoimessa markkinataloudessa toimivaa yritystoimintaa. Kehityksen suuntina ovat nyt kansantaloudellinen tehokkuus ja vientipotentiaali, ja keskeisiä keinoja alan uudistumisessa ovat teknologia ja kilpailu. Aiemmin kotimarkkinoille suuntautunut toimiala on oivaltanut muilla aloilla ja muissa maissa kehitettyjen tekniikoiden hyödyntämisen. Ohjelman tärkeimmät tulokset voidaan ryhmitellä kolmeen aihepiiriin: huipputekniikan soveltaminen tekniikoita alan uuteen, kilpailtuun toimintatapaan uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja. Uusia teknologioita Huipputekniikan soveltamisessa on luotu perusta uudelle osaamisalueelle, automatisoidulle infrarakennusprosesille. Sen perusajatuksena on muuttaa rakennusprosessia digitaaliseksi, kolmiulotteiseksi, mallipohjaiseksi, mekanisoiduksi ja automatisoiduksi. Konkreettisena tuloksena kehitettiin tienrakentamiseen keinoja siirtää digitaalisessa muodossa olevat suunnittelutiedot langattomasti työmaan satelliittipaikannettuun mittausasemaan ja siitä työkoneen tietokoneeseen, joka ohjaa työkoneen suoritteita. Yksittäisten työkoneiden automatiikan kehittämisessä edettiin prototyyppien asteelle, jotta automatiikan avulla saavutettavia erinomaisia työsuoritteita päästiin vertaamaan perinteisiin. Toisena huipputekniikan soveltamisalueena kehitettiin laserkeilaustekniikoiden hyödyntämistä infrarakentamisessa. Maaston kolmiulotteinen mallintaminen helikopterista käsin ja siirto suunnittelun lähtötiedoksi tarjosi lähtökohdan uusille sovelluksille. Kansainvälisen yhteistyöprojektin tuloksena laserkeilausta hyödynnetään nyt viemäriputkien asennuksen ja kunnon analysoinnissa, missä sen ylivoimaisilla ominaisuuksillaan odotetaan syrjäyttävän nykyisin käytössä olevan videokuvauksen. Kolmiulotteisena laadittu siltasuunnitelma osataan nyt siirtää suoraan mittausasemalta siltamuotin valmistukseen, osien asennukseen ja valmiin sillan tarkemittauksiin. Viimeisin lasersovellus koskee tien pinnan mit- 1

11 taamista, jonka tuloksena syntyvä kolmiulotteinen malli tarjoaa täsmällistä tietoa päällysteen kunnosta ja lähtötietoa uudelleen päällystämiseen. Uusin huipputekniikan sovellusalue avautuu sensoriteknologian viime vuosien ripeän kehityksen myötä. Kansainvälinen tutkimus on parhaillaan vireää, ja suomalaiset osallistuvat siihen kehittämällä sensoriverkkojen soveltamista infrarakenteiden kunnon seurantaan ja muutoksiin. Näköpiirissä on infrastruktuurin tilaa ennustavan teknologian kehittäminen reaaliaikaisen monitoroinnin avulla. Sensorien keräämän tietomassan jalostaminen sekä osallistuminen ennustemallien kehittämiseen ovat väitöskirjatasoisen tutkimuksen kohteina suomalaisissa huipputeknologiayksiköissä. Uuden teknologian pilotointeja on myös tekeillä. Uusi toimintatapa Infrarakentamisen siirtyminen kotimaassa uuteen toimintatapaan ja avoimiin markkinoihin edellyttää uusien valmiuksien, kuten kilpailuttamisen omaksumista. Ohjelman rinnalla ala laati Maarakennusalan eettiset pelisäännöt linjaamaan toimintaa kilpailun avautuessa. Teknologiaohjelman tehtävänä oli koota alan näkemykset uusista hankinta- ja toteutustavoista ja kehittää niihin menetelmät. Tietämystä ja kokemuksia uusiin hankintamalleihin haettiin eri maista. Tutkimuslaitosten ja tilaajavirastojen työn tuloksina on nyt käytössä menettelyjä, jotka motivoivat rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden tuottajia elinkaariosaamiseen sekä hankkimaan kilpailuetua omaehtoisella kehitystyöllä. Perusvalmiuksia infrarakentamisen uudelle elinkeinorakenteelle avaa teknisten määritelmien, laatuvaatimusten ja suoritteiden mittaamisen kehittäminen alan yhteiseksi InfraRYL-tietojärjestelmäksi aikaisempien virasto- ja organisaatiokohtaisten käytäntöjen sijaan. Alan yhteinen nimikkeistö tuoterakenteineen on jo luonut pohjan yhtenäiselle kustannustietojärjestelmälle. Tietotekniikan soveltamisessa nimikkeistö luo pohjaa alan yhteiseen tuotemallintamiseen, joka toimii siltana eri osapuolten tietojenkäsittelyssä. Visiona on korvata nykyinen, erillisten ohjelmien välinen vaivalloinen tiedonsiirto yhteisellä tietomallilla ja sen jaetulla yhteiskäytöllä. Infrarakentamisen toimintatapaa voidaan sen mukaan ajatella prosessina ja mallinjalostuksena, jossa alussa luotua mallia täydennetään, jalostetaan ja hyödynnetään rakenteen koko elinkaaren ajan. Tuotekehityksestä kilpailutekijä Yritysten aktiivisuus tuotekehityksessä on alan modernisoitumisen myötä kasvanut selvästi. Teknologiaohjelman piirissä on syntynyt uusia, ainetta rikkomattomia menetelmiä rakenteiden kunnon mittaukseen, laitteita uusiomateriaalien käsittelyyn maarakennusaineiksi, koneita tien päällysrakenteiden uudelleen käyttämiseksi, uusia perustusten vahvistus- ja paalutustekniikoita jne. Ekologinen kestävyys ollaan hyväksymässä infrarakentamisen tavoitteeksi, ja siitä on osoituksena elinkaarinäkökulman yleistyminen kilpailuttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Teknologiaohjelmassa ala on kehittänyt elinkaaritarkastelujen tekniikoita ja laskentamenetelmiä rakenteiden käyttöiän, elinkaaritalouden ja ympäristöpaineiden hallintaan. Järjestelmät uusien innovatiivisten tuotteiden tuotehyväksyntään sekä käyttöiän ja ympäristöominaisuuksien arviointiin ovat kehitteillä. Suuntaviivoja tulevaan Infrarakentamisen kehitysnäkymät kohti elinvoimaista, tehokasta ja vientipotentiaalia omaavaa elinkeinosektoria ovat hyvät. Tilaajien ja tuottajien roolit alalla ovat selkeytyneet. Valtion sektorilla hallintovirastot vastaavat tilaajatoiminnoista ja tuotanto on eriytetty yrityksiin tai liikelaitoksiin. Kuntasektorilla kehitys on ollut hitaampaa, oman tuotannon osuus on suuri, mutta sisäiset tilaaja- ja tuottajatoiminnot ovat syntymässä ja tuotannon ulkoistamista tapahtuu. 2

12 Infra-alan organisatoriset muutokset avaavat mahdollisuuksia alan tuottavuuden jatkuvalle kehittymiselle. Kilpailukyvyn ja teknologian kehittäminen antavat suunnan yritystoiminnalle, ja kuntien oma tuotanto on samojen haasteiden edessä. Teknologian kehittämisessä painopiste on jatkossa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Uusia tekniikoita on sovellettavissa läpi infrarakentamisen prosessien lähtötietojen hankinnassa, tuotesuunnittelussa, palveluiden hankinnassa, rakentamisvaiheessa ja työmaan ohjauksessa, toteutumalaadun todentamisessa sekä rakenteiden hoidossa ja ylläpidossa. Hajanaisesta tietojen käsittelystä ja aihekohtaisista tiedonsiirroista halutaan päästä yhtenäisten tuote- ja tietomallien käyttöön. Muutoksen on arvioitu olevan iso ja laaja-alainen, jopa suurempi kuin nykyinen manuaalisen työn korvaaminen ohjelmien käytöllä. Infra-ohjelma teki aloitteen tietotekniikan tuotemallipohjaisen kehittämisen vauhdittamiseksi infrarakentamisessa. Käynnistetyn Infra kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on tuotetietomallin kehittäminen ja sovittaminen tuotannon prosesseihin. Toinen teknologian kehittämisen painotus jatkossa on uuden materiaaliteknologian synnyttäminen infrarakentamiseen. Arvokkaiden sora- ym. luonnonvarojen säästäminen jalostamalla heikkolaatuisia maa-aineksia sekä hyödyntämällä vanhoja maarakenteita ja teollisuuden sivutuotteita on infra-alan keino toteuttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Infra-ohjelman aloitteesta on aihetta koskeva kehitysohjelma käynnistymässä ympäristöministeriössä. Molempien edellä mainittujen kehityssuuntien odotetaan synnyttävän myös uutta osaamista vientikelpoisten tekniikoiden ja tuotteiden syntyä ajatellen. Infrarakentamisen vientipotentiaalia tulevaisuudessa voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista: kylmän ilmanalan osaaminen ja markkinat (maantieteellinen näkökulma) tuotepohjainen tarkastelu (teknologia, tuotteet ja markkinointi) muiden toimialojen ja vientiteollisuuden vetoapu (verkottuminen kotimaassa) kansainvälisesti toimivien yritysten tarjoamat väylät (globalisaation hyödyntäminen). Näiden kaikkien kohdalla on jo todettavissa edistyksellistä vientitoimintaa, ja sen monipuolistaminen ja määrällinen lisääminen ovat alan haasteena. Käytännössä alan kansainvälisen toiminnan merkittävin sisältö koostuu jatkossa rakentamisosaamisen viennistä (projektinjohto, laadunhallinta, rahoitus) yhdistettynä paikalliseen tuotantoon sekä infrarakentamiseen liittyvien huipputuotteiden viennistä. Kansallinen tuottavuuden parantaminen ja vientipotentiaalin kehittäminen ovat elinkeinosektoriksi kehittyvän infrarakentamisen keskeiset haasteet jatkossa. 3

13 2 Teknologiaohjelman yleiskuvaus 2.1 Ohjelman tausta Ohjelman valmistelu perustui Tekesin Energia-, ympäristö- ja rakennusteknologian yksikön noudattamaan klusteristrategiaan, jonka mukaan teknologiaohjelmia perustetaan klustereiden omien kehitysstrategioiden pohjalta. Infraklusteri on elinkeinosektori ja osaamiskeskittymä, joka vastaa yhteiskuntaa palvelevien verkostojen kuten liikenneväylien sekä energiaja televiestintäverkostojen, vesi- ja jätehuoltorakenteiden sekä kunnallistekniikan verkostojen suunnittelusta, rakentamisesta, materiaalituotannosta, kunnossapidosta ja käytön toimivuudesta. Infraklusteri lukeutuu yhtenä osana laajempaan rakennus- ja kiinteistöklusteriin. Suomen rakennetun infrastruktuurin arvo on yhteensä yli 50 miljardia euroa eli 15 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Vuosittain infraverkostoihin sijoitetaan yli 4 miljardia euroa, mistä investointien osuus on kaksi kolmannesta ja kunnossapidon kolmannes. Liikenneväylien (tiet, kadut, radat) osuus vuosittaisesta rahoituksesta on yli puolet. Maa- ja vesirakennusalan liiketoimintaan voidaan lukea infraverkostojen lisäksi talojen pohja- ja aluerakentamista, jonka määräksi arvioidaan noin pari miljardia euroa vuodessa. Infrarakentaminen työllistää kerrannaisvaikutuksineen henkilöä. Infrarakentamisen osuus on noin viidennes rakennustuotannon arvosta Suomessa. Infraklusterin ytimenä on maa- ja vesirakennusala, jonka tuotannosta suurin osa on perinteisesti tehty julkisen sektorin omana työnä. Infrarakentamisen yritystoiminta koostuu lukumääräisesti valtaosaltaan pk-yrityksistä, joita julkisen sektorin rakennustuotanto on käyttänyt alihankkijoi- Tieverkosto Tieverkosto tiet sillat alikulut, tunnelit kevyen liikenteen väylät Katuverkosto kadut sillat, alikulut liikennevalot pysäköintialueet Raideliikenneverkosto rautatiet metro raitiotiet 25 % 20 % 10 % Yksityistiet Metsäautotiet Vesiväylät Lentokentät 1-2 % 1-2 % 2-3 % Vesihuoltoverkosto vesijohdot viemärit puhdistamot 5-2 % Energiahuoltoverkosto kaukolämpö sähkö maakaasu öljy Tietoliikenneverkosto maa-ja ilmakaapelit 10-15% linkkitornit keskukset 15 % TV,radio, puhelin, internet jne Ympäristörakenteet kaatopaikat hautausmaat läjitysalueet meluvallit 5-10 % Vapaa-ajan rakenteet urheilukentät puistot, leikkikentät laskettelurinteet tennis, golf, pururadat Talojen piharakenteet nurmikot, 1-2 % 3-5 % pysäköintialueet puut, pensaat Kuva 1. Infraan kuuluvia rakenteita ja arvio niiden osuudesta koko infrastruktuurin arvosta. Lähde: SML ja VTT. 5

14 Rataverkko 6 % Tietoliikenneverkosto 12 % Ympäristö ja muut 13 % Kunnossapito 35 % vähäistä, lähinnä kone-, laite- ja tarvikevientiä, erikoisurakointia sekä kehitysyhteistyöprojekteissa myös suunnittelutyötä. Infra-alan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytetään kokonaistuotannon arvosta noin 0,7 0,8 prosenttia, kun vastaava osuus muuten rakennusalalla on kaksinkertainen. Infrarakentamisen kehitystoimintaa ovat valtaosaltaan johtaneet alan suuret julkisen sektorin toimijat kuten tie- ja ratahallinnot ja eräiltä osin valtion energiantuotanto-organisaatiot. Energia- ja vesihuoltoverkosto 14 % Tie- ja katuverkko 19 % Kuva 2. Infrarakentamisen jakautuminen eri verkostojen kesken. Investointien osuus on 65 % ja kunnossapidon 35 %. Lähde: Rakentamalla hyvinvointia 2003, Tilastokeskus ja VTT. naan. Liikenneväylien tekniseen suunnitteluun, rakentamiseen ja päällystykseen sekä vaativien rakenteiden kuten siltojen, satamien, muiden vesirakenteiden ja televiestintäverkkojen rakentamiseen on kehittynyt edistyksellistä yritystoimintaa. Infrarakentamisen vientitoiminta on melko Infraklusterin haasteiksi oli todettu julkiseen tuotantoon pohjautuvan rakentamisen tuottavuuden parantaminen ja menestyminen kansainvälistyvässä, markkinalähtöisessä toimintaympäristössä. Keinoina alan uudistamiseen nähtiin julkisen sektorin organisaatiouudistusten jatkoksi kilpailun avaaminen ja teknologian kehittäminen. Kilpailun synnyttämiseksi organisoitiin julkisen sektorin omaa tuotantoa tilaaja-tuottaja-mallin mukaiseksi. Valtion rakentajavirastoissa eriytettiin tilaajatoiminnot ja tuotanto yhtiöittämällä tai liikelaitostamalla tuotantoa (VR-Rata Oy ja Tieliikelaitos). Kiinnostusta vastaavaan kehitykseen oli havaittavissa myös kuntasektorilla. Alan kokonaistavoitteena oli siirtyminen kohti avoimia ja Tieliikelaitos VR-Rata Oy Skanska Tekra Oy YIT Infrapalvelut Niska & Nyyssönen Oy LEMCON OY E. Hartikainen Oy Kesälahden Maansiirto Oy Terramare Oy 10 seuraavaksi suurinta yhteensä Kuva 3. Infrarakentamisen ja -kunnossapidon suurimpia toteuttajia kotimaassa, kuvasta puuttuvat kiviaines-, murskaus- ja asfaltointialan toimijat, Tieliikelaitoksen liikevaihtoon sisältyvät myös mainitut toiminnot. Lähteet: SML, Tieliikelaitos, VR-Rata Oy, tiedot v. 2004/

15 toimivia inframarkkinoita, mikä merkitsi yritystoiminnalle uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Teknologioiden edistämiseksi oli alan toimijoiden, erityisesti maa- ja vesirakennusalan, ja Tekesin kesken käyty neuvotteluja teknologiaohjelman käynnistämisestä jo 1980-luvun lopulla. Vuosikymmen myöhemmin alan yritykset olivat kiinnostuneempia aistiessaan alan muutospaineet, ja ohjelman suunnittelu käynnistettiin. Tuloksina valmistui kaksi teknologiakatsausta Infraklusterin esiselvitys Tutkimuksen tulokset väylien rakentajien ja ylläpitäjien toimintojen kehittämiseksi (72/99) ja Vesihuolto 2000-luvulla Infraklusterin esiselvitys vesihuollon kehittämiseksi (80/ 99). Kun linjaukset julkisen sektorin avautumiselle sekä rakentamisen ja ylläpidon kilpailuttamiseen oli tehty, nähtiin mahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisen ja vientiin kykenevän teollisuudenalan kehittymiselle infrasektorilla. Yhtenä infrarakentamisen uusiutumista ja kehittymistä vauhdittavana tekijänä nähtiin muilla toimialoilla jo kehitetyn osaamisen ripeä hyödyntäminen ja käyttöönotto. Näistä lähtökohdista päätettiin Tekesissä käynnistää teknologiaohjelman tarveselvitys, jonka tavoitteena oli analysoida infrasektorin kehitystarpeet ja konkretisoida ne teknologiaohjelmaksi. Selvitys tehtiin toimialan yhteistyönä ja työryhmiin kutsuttiin alan toimijoita kuten tilaajatahoja, rakennusliikkeitä, suunnittelutoimistoja, tutkimuslaitoksia, materiaali-, tarvike- ja laitetoimittajia sekä vienninedistämisen organisaatiota. Laajapohjaisen työn tulokset koottiin teknologiakatsaukseksi Infrarakentamisen ja -palveluiden kehitysnäkymät INFRA-teknologiaohjelman tarveselvitys (101/2000). Selvityksessä hahmotettiin infrarakentamisen liiketoimintojen ja osaamisen tulevaisuutta, määriteltiin keskeisiä kehit- BUSINESS (tiedon, henkilöiden, tavaran,energian yms. palveluiden välittäminen) YDIN BUSINESS (CORE BUSINESS) VERKOSTON TOIMINTAKUNNON YLLÄPITO JA HOITO (FACILITY MANAGEMENT VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN, TILAAJATOIMINNOT (PROPERTY MANAGEMENT) RAKENTAMINEN Materiaalit, suunnittelu, tuotantolaitteet, rakennustyö RAKENTAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT PALVELUT (CONSTRUCTION) Energiahuoltoverkosto Tietoliikenneverkosto Vesihuoltoverkosto Tieverkosto Raideverkosto Katuverkosto Lentokentät Yksityistiet Vesiväylät Maanalaiset rakenteet Ympäristörakenteet Vapaa-ajan rakenteet Talojen piharakenteet OMAISUUDEN / SALKUN HALLINTA (ASSET MANAGEMENT) Infra-ohjelman alue VERKOSTOJEN JA INFRA- RAKENTEIDEN OMISTAJATOIMINNOT (esim. tietoliikenne-, tie, -rata-, katu-, sähköverkot jne.) Kuva 4. Infrastruktuuri on avainasemassa yhteiskunnan toimintojen mahdollistajana. Siihen liittyy useita toiminta-alueita: infraverkostoja hyödyntävä liiketoiminta, verkostojen rakentamis- ja kunnossapitotoiminta sekä verkostojen omistajatoiminnot. Infra-teknologiaohjelma keskittyi infraverkkojen rakennuttamiseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvien palvelujen, tekniikoiden, menetelmien, tuotteiden ja laitteiden kehittämiseen. 7

16 tämissuuntia ja laadittiin ehdotus teknologiaohjelmaksi. Tekesin hallitus teki päätöksen INFRA Rakentaminen ja -palvelut -teknologiaohjelman käynnistämisestä vuosille tammikuussa vuonna Ohjelma organisoitui ja sen käynnistysseminaari pidettiin Tavoitteet Infra-alan yleisiä tavoitteita oli kartoitettu esiselvityksessä (72/99), ja niitä täsmennettiin tarveselvityksessä (101/2000) seuraaviksi, alan liiketoimintaa suuntaaviksi tavoitteiksi: kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen osaamisen ja koulutuksen korkea taso yritysten hyvä kannattavuus alan myönteinen imago. Teknologiaohjelman toteutus, tulokset ja vaikuttavuus nähtiin yhtenä keskeisenä välineenä liiketoiminnan tavoitetilan saavuttamiseksi. Ohjelmalla haluttiin synnyttää valmiuksia ja tukea kehityssuuntia, joiden avulla nähtävissä oleva markkinoiden avautuminen, liiketoimintaympäristön muutos sekä vientipotentiaalin kehittyminen toteutuvat. Haluttiin uudistaa alan ydinteknologioita ja kehittää niihin liittyvää osaamista, ja siten tarjota yrityksille tilaisuus parantaa kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan avautuvilla markkinoilla. Alan osaamistason kohottamiseksi nähtiin keinoina mm. tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen, ympäristöosaaminen sekä yritysten toimialojen laajentaminen ja verkottuminen hyödyntämään muiden toimialojen osaamista. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan aktivoimiseksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi tarvittiin hankintamenettelyjen voimakasta uudistamista kotimaassa. Kansainvälisesti kilpailukykyisten keihäänkärkituotteiden ja -palveluiden synnyttäminen edellytti alan tutkimustoiminnan suuntaamista entistä kansainvälisemmäksi. Näistä tavoitteista johtamalla määriteltiin tarveselvityksessä ohjelmalle visio, strategiset tavoitteet ja painoalueet yhdessä alan toimijoiden ja yritysten kanssa. Teknologiaohjelman johtoryhmä hyväksyi tarveselvityksen määrittelyt eräin osin täsmennettyinä ohjelman perustaksi. Ohjelman visioksi nimettiin kansainvälisesti huipputasoinen suomalainen infrastruktuuri. Ohjelman strategisiksi vaikuttavuustavoitteiksi vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla määriteltiin: osaamista tukevat ja markkinoiden muutosta vastaavat hankintamenettelyt uusien osaamisalueiden kehittyminen, yritysten toimialan laajeneminen, kumppanuudet informaatioteknologian täysimittainen hyödyntäminen kestävän kehityksen toimintatapojen omaksuminen kansainvälisesti kilpailukyisen osaamisen ja keihäänkärkituotteiden luominen ydinteknologioiden alueelle. Infra-teknologiaohjelman tavoitteet olivat samansuuntaisia muiden, samoihin aikoihin infraalalla käynnistyneiden kehitysohjelmien kanssa. Ohjelma toimi yhteistyössä alan teollisuuden ohjelmien kuten PRIMA pohjarakentamisen ja maamekaniikan kehitysohjelma ja Kalliorakentamisen kilpailukyky -kehitysohjelma kanssa. Muita aihepiiriin liittyviä samanaikaisia ohjelmia olivat Tekesin teknologiaohjelma STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa sekä liikenne- ja viestintäministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelma FITS. Tekes ja Infra-teknologiaohjelma olivat uusia tulokkaita infrarakennusalalla. Aiemmin kehitystä oli viitoittanut vuosikymmenten ajan valtion virastojen, lähinnä entisten Tielaitoksen ja Valtion rautateiden omaehtoinen, tarkoin ohjattu tutkimus ja ohjeistus. Niiden käytännön toteutukseen osallistuivat tiiviisti alan konsultit ja sittemmin myös Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Julkisen sektorin organisaatiouudistusten ja markkinoiden avaamisen myötä alan kehitysvastuuta oltiin nyt siirtämässä yrityksille ja muille organisaatioille. Teknologiaohjelman yhdeksi tehtäväksi tuli toimia tiennäyttäjänä ja yritysten aktivoijana tässä siirtymässä. 8

17 2.3 Painopistealueet Ohjelman tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjelmaan hakeutuvia tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja toivottiin keskitettävän ohjelman painopistealueille, jotka oli johdettu strategisista tavoitteista. Ohjelman painopistealueiksi nimettiin: Hankintamallit ja -palvelut Innovatiiviset tuotteet ja palvelut Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen Elinkaaritekniikka ja ympäristö. Ohjelman tavoitteina näillä alueilla vielä korostettiin: teknologisen kilpailukyvyn parantaminen ja uuden liiketoiminnan luominen alan osaamisen ja tutkimuksen tason nosto, kansainvälistäminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa. Painopistealueiden sisältöä kuvattiin esimerkkien avulla, jotta alan toimijoiden olisi helpompi suunnata projektihakemuksensa ohjelman tavoitteisiin: Hankintamallit-alueella haluttiin kehittää tilaajien käyttöön urakkamuotoja, jotka kannustavat toimijoita tuotteistukseen ja teknologioidensa jatkuvaan kehittämiseen. Urakoijien ja muiden toimijoiden taas haluttiin hallitsevan tuoteratkaisujensa elinkaariominaisuudet. Lisäksi infra-alalle toivottiin syntyvän omistamistointa, rakennuttamista ja hankintoja palvelevaa, korkeatasoiseen osaamiseen perustuvaa palveluliiketoimintaa. Innovatiiviset tuotteet ja palvelut -alueella haluttiin synnyttää mm. sellaisia kunnossapidon ja hoidon tekniikoita ja tuotteistuksia, jotka hyödyntävät uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa. Infrarakenteiden kunnon seurantaan ja raportointiin toivottiin kehitettävän laitteita ja palveluita. Lisäksi haluttiin synnyttää tietovarastojen hyödyntämiseen ja jalostamiseen perustuvaa liiketoimintaa ja sellaisia palvelutuotteita, joiden kulmakivinä ovat moderni infrarakenteiden suunnittelu- ja rakennusteknologia sekä tieto- ja viestintätekniikka. Tieto- ja viestintätekniikka -alueella markkinoille toivottiin kehitettävän IT-ohjattua tuotantotekniikkaa ja koneita, 3D- ja 4D-suunnitteluvalmiuksia, yhtenäisiä tietomalleja ja tiedonsiirron standardeja sekä niihin perustuvia palvelutuotteita paikka-, suunnittelu-, työmaa-, kunnossapito- jne. tietojen joustavaan siirtoon ja hyödyntämiseen Projekteja kpl Hankintamallit ja -palvelut 36 Innovatiiviset tuotteet ja -palvelut Tieto- ja viestintätekniikka Elinkaaritekniikka ja ympäristö Tutkimusprojektit Yritysten ja järjestöjen projektit Kuva 5. Projektien lukumäärän jakautuminen ohjelman painopistealueille. 9

18 Elinkaaritekniikka-alueella haluttiin kehittää valmiuksia, menetelmiä ja palveluita, joiden avulla elinkaariedullisuuden arviointi helpottuu ja yleistyy ohjamaan kaikkea päätöksentekoa. Toivottiin myös infrarakenteiden ja laitteiden elinkaariominaisuuksia, ekotehokkuutta ja käyttöikää parantavia kehitysprojekteja sekä ympäristöä säästäviä tuotteita ja ratkaisuja kuten uusiomateriaalit ja -rakenteet, päästöjä ja melua vähentävät kone- ja laiteparannukset jne. Ohjelman väliarvioinnin yhteydessä v todettiin, että alan tilaajatahojen toimesta oli hankintamenettelyjen kehittäminen käynnistynyt teknologioiden jatkuvaa kehittämistä ja tuotteistusta kannustavaksi. Tästä syystä hankintamalleja koskevaa painotusta teknologiaohjelman loppujaksolle vähennettiin. 2.4 Rahoitus Ohjelman laajuustavoitteeksi v asetettiin 24 miljoonaa euroa. Alan yritysten ja organisaatioiden osoittaman kiinnostuksen vuoksi laajuustavoitetta nostettiin 32 miljoonaan euroon vuonna Ohjelman laajuudesta oli yritysprojektien osuutta euroina noin kaksi kolmannesta ja tutkimusyksiköiden projektien osuutta noin kolmannes. Tekesin rahoitusosuus ohjelmassa oli noin puolet, ja määrältään se oli 16,3 miljoonaa euroa. Tekesin rahoituksesta 57 prosenttia suuntautui avustuksina ja lainoina yritysten tuotekehitysprojekteille ja 43 prosenttia tutkimustukina tutkimusyksiköiden projekteille. Ohjelmaan lukeutui kaikkiaan 112 projektia, joista 65 yritysprojektia, kahdeksan järjestön, säätiön yms. organisaatioiden projekteja ja 35 tutkimusprojektia Painoalueen laajuus (milj. euroa) ,3 2,5 Hankintamallit ja -palvelut 4,2 11,3 Innovatiiviset tuotteet ja -palvelut 2,45 5,4 Tieto- ja viestintätekniikka 2,25 2,6 Elinkaaritekniikka ja ympäristö Tutkimusprojektit Yritysprojektit Kuva 6. Ohjelman kokonaislaajuuden (32 miljoonaa euroa) jakautuminen ohjelman painopistealueille. 10

19 6,85 0,18 6,22 Tuotekehitysavustukset yrityksille Tuotekehityslainat yrityksille Tutkimustuet tutkimusyksiköille 3,05 Tutkimustuet EUrahoituksesta tutkimusyksiköille Kuva 7. Tekesin rahoituksen jakautuminen eri rahoitusmuotoihin yrityksille ja tutkimusyksiköille (milj. euroa). 9,0 8,0 7,0 Rahoitus, milj. Euroa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,9 3,2 2,6 4,3 2,5 Yritysten ja muiden organisaatioiden rahoitus Tekesin rahoitus 2,0 1,0 3,2 3,2 3,0 3,8 3, Kuva 8. Ohjelman rahoituspäätökset eri vuosina. 30 Kpl Tutkimusprojektit Järjestöjen projektit Yritysten projektit Kuva 9. Tutkimus- ja yritysprojektien lukumäärät vuosittain. 11

20 2.5 Toteutus ja osallistuneet tahot Tekesin rahoitus allokoitiin Rakennus- ja puutuoteyksikön teknologia-alueelta. Tekesin ohjelmavastaavana toimi teknologiasiantuntija Tom Warras saakka, jolloin ohjelmassa alusta asti mukana ollut teknologia-asiantuntija Osmo Rasimus siirtyi ohjelmavastaavaksi. Ohjelman tueksi perustettiin johtoryhmä ja ohjelman käytännön toteutusta johtamaan valittiin ulkoinen ohjelmapäällikkö. Ohjelmapäällikkönä toimi Harto Räty Finnmap Partners Oy:stä työskennellen Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:stä käsin. Johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja Jaakko Heikkilä, rakennusneuvos, toimitusjohtaja, Ramboll Finland Oy Jäsenet Reijo Korhonen, rakennusneuvos, Helsingin kaupungin Rakennusvirasto ( saakka) Juhani Kuusisto, johtaja, YIT Rakennus Oy Infrapalvelut Hannu Leinonen, toimitusjohtaja, YIT Primatel Oy ( saakka) Matti A. Mantere, toimitusjohtaja, LEMCON OY ( lähtien) Matti Räinä, kaupungininsinööri, Oulun kaupunki ( lähtien) Tom Schmidt, toimitusjohtaja, Skanska /Tieyhtiö Nelostie Oy Juhani Tervala, rakennusneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö Osmo Rasimus, teknologia-asiantuntija, Tekes ( lähtien) Tom Warras, teknologia-asiantuntija, Tekes ( saakka) Johtoryhmän sihteeri Harto Räty, ohjelmapäällikkö, Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry SML Kuva 10. Johtoryhmä aloituskokoonpanossaan San Fransiscossa. (Vasemmalta Leinonen, Warras, Heikkilä, Tervala, Schmidt, Kuusisto, Korhonen.) 12

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto 1. Tuotemalli ja tiedonsiirto Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 5.11.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Hankinnan kehittäminen Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Tausta Liikenneviraston (Tiehallinnon) sivutuoteohje on ollut 6 v käytössä Uusiomateriaalien käyttö kangertelee

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen VBE2 Loppuraportin yhteenveto Jarmo Laitinen Projektin toteutus Projektin sisällön toteutuminen Projekti edistyi ja saavutti asetetut tavoitteet tälle vaiheelle. Tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Ihminen ympäristössä: Maaperä Ympäristötiedon foorumi ja Kuntaliitto 21.11.2016 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Saimaan ammattiopisto Sampo 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015

Saimaan ammattiopisto Sampo 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015 Digitaalisuutta koneohjaukseen Etelä-Karjalassa, Koulutuspäällikkö Kirsi Kouvo Rakennus- ja pintakäsittelyala 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015 1 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki ohjelma : turvallisuus ja logistiikka sen teemoina

Fiksu kaupunki ohjelma : turvallisuus ja logistiikka sen teemoina Fiksu kaupunki ohjelma 2013-2017: turvallisuus ja logistiikka sen teemoina Logproof-loppuseminaari 14.11/2013 Ohjelmapäällikkö Virpi Mikkonen ja Johtava asiantuntija Ilmari Absetz Kokonaislaajuus 100 M,

Lisätiedot