Infra Rakentaminen ja palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infra Rakentaminen ja palvelut 2001 2005"

Transkriptio

1 Infra Rakentaminen ja palvelut Teknologiaohjelmaraportti 4/2006 Loppuraportti

2 INFRA Rakentaminen ja palvelut teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Infraklusterin tehtävänä on varmistaa korkeatasoinen ja kilpailukykyinen toimintaympäristö yritystoiminnalle, asumiselle ja vapaa-ajalle. Infraverkostot ovat maamme logistisen järjestelmän ja tiedonsiirron ydin. Ne luovat edellytykset maamme hyvinvoinnille ja kansantalouden kasvulle. Suomen suuren pinta-alan ja vähäisen asukasmäärän vuoksi infrastruktuurin määrä asukasta kohden on Suomessa merkittävästi suurempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Esimerkiksi teitä on meillä kaksinkertainen ja rautateitä kolminkertainen määrä verrattuna EU:n maihin. Tämä yhdistettynä kylmään ilmanalaan, väestön keskittymiseen ja ikääntymiseen asettaa toiminnalle erityisvaatimuksia ja tehostamistarpeita. Tekes tähtää teknologiaohjelmillaan ajankohtiin, joissa yritysten toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa on käynnistymässä merkittäviä ja kauaskantoisia muutoksia. Infra-teknologiaohjelmaa käynnistettäessä keskeisiksi muutostekijöiksi tunnistettiin valtionhallinnon ja kuntien oman palvelutuotannon vähentäminen sekä rakentamisen ja ylläpidon hankinnan lisääntyminen vapailta markkinoilta. Tämä on luonut uusia ja kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia alan innovatiivisille toimijoille ja samalla kilpailutekijöiksi ovat hinnan ohella nousseet laaja-alainen osaaminen ja kokonaisuuksien hallinta. Infra-teknologiaohjelmalla tähdättiin infra-alan liiketoimintojen kehityksen ja muutoksen tukemiseen. Keskeistä on ollut alan eri osapuolten kokoaminen yhteen suuntaamaan toiminta- ja kehittämiskulttuuria sellaiseksi, että yrityksille syntyy aito intressi innovaatioihin, suurten kokonaisuuksien hallintaan sekä käyttäjätarpeita vastaavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tämä nähtiin samalla keinoksi parantaa alan yrityksien vientivalmiuksia. Infra Rakentaminen ja palvelut -teknologiaohjelma on viimeisiä Tekesin rakennusklusterien alueelle käynnistämiä toimialakohtaisia teknologiaohjelmia. Alan kansantaloudellinen merkitys on huomattava, sillä infrastruktuuri muodostaa merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta. Vuotuisen tuotannon arvo on yli 4 miljardia euroa ja teknologiaohjelmassa alan kehitys on saatu hyvään alkuun. Merkittävän lisän kokonaisuuteen ovat tuoneet myös teknologiaohjelman kanssa samanaikaisesti käynnissä olleet, alan toimijoiden itsensä johtamat Prima- ja Kalliorakentamisen kilpailukyky -kehitysohjelmat. Tekesin nykyisestä rahoituksesta suurin osa kohdistuu toimialariippumattomiin tai useaan toimialaan samanaikaisesti kohdistuviin teknologiaohjelmiin. Tämä

5 tilanne, jossa hakemukset kilpailevat keskenään yli toimialarajojen, on eittämättä merkittävä haaste myös infra-alalle jatkossa. Toisaalta se avaa näköalan ja oikotien muilla toimialoilla kehitettyjen valmiuksien hyödyntämisen. Työ infra-alan kehittämiseksi jatkuu aktiivisesti eri osapuolten yhteistyönä, mistä hyvänä osoituksena ovat mm. Infra ja UUMA-kehitysohjelmat. Tekes kiittää kaikkia Infra Rakentaminen ja palvelut -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Erityisen kiitoksen ansaitsevat ohjelmapäällikkö Harto Räty ja ohjelman toteutusta aktiivisesti ohjannut johtoryhmä. Tammikuu 2006 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tekesin käynnistämä Infra Rakentaminen ja palvelut teknologiaohjelma on ollut merkittävin yhtenäinen kehityspanostus infrarakennusalalla Suomessa. Teknologiaohjelmassa kehitettiin infraverkostojen rakennuttamiseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviä palveluja, tekniikoita, menetelmiä, tuotteita ja laitteita. Ohjelmassa saavutetut tulokset voidaan ryhmitellä huipputekniikan soveltamisen, alan uutta toimintatapaa palvelevien tekniikoiden sekä uusien teknisten ratkaisujen ja tuotteiden näkökulmista. Teknologiaohjelma ajoittui alan murrokseen, jossa vastuuta toiminnoista ja kehittämisestä siirrettiin valtiolta yksityiselle sektorille. Markkinoita avaamalla haluttiin tehostaa alan kansantaloudellista tuottavuutta ja sopeuttaa alaa kansainvälistyvään toimintaympäristöön. Keskeisinä keinoina tuottavuuden parantamisessa nähtiin kilpailu ja teknologia. Viisivuotinen Infra-teknologiaohjelma keskittyi näihin molempiin. Ohjelma koordinoitiin Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry SML:stä käsin. Teknologiaohjelman tavoitteet valmisteltiin infrarakennusalan toimijoiden yhteistyönä. Ala asetti ohjelman visioksi: suomalainen infraosaaminen kansainväliselle huipputasolle. Avautuville markkinoille haluttiin synnyttää sellaisia hankintamenettelyitä, jotka kannustavat yrityksiä osaamisensa kehittämiseen. Alan tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä haluttiin tehostaa uudistamalla teknologioita. Tavoitteiksi alan toimijat valitsivat yritysten osaamisen ja toimialojen laajentamisen, informaatioteknologian täysimääräisen hyödyntämisen ja kestävän kehityksen toimintatapojen omaksumisen. Samalla haluttiin synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Alan toimijat ottivat ohjelman omakseen toimimalla sen työryhmissä, verkottumalla ja synnyttämällä yhteisiä ja yrityskohtaisia projekteja. Ohjelmaan osallistui yhteensä 160 yritystä, organisaatiota ja tutkimusyksikköä omilla projekteillaan tai niiden rahoittajina. Ohjelmaan lukeutui 112 projektia, ja sen kokonaislaajuus oli 32 miljoonaa euroa, mistä yritysprojektien osuus oli kaksi kolmannesta ja tutkimusprojektien kolmannes. Huipputekniikan soveltamisen tuloksina on kehitetty tienrakentamisen automatisoitua prosessia ja koneautomaatiota, lasertekniikan monipuolista hyödyntämistä rakentamisessa ja kunnossapidossa sekä uusimpana, vielä tutkimusvaiheessa olevana, sensoriverkkojen käyttöä maanalaisen infran reaaliaikaiseen monitorointiin ja kunnon ennakointiin. Tienrakentamisen prosessia uudistettiin kehittämällä langatonta tiedonsiirtoa ja suunnitelmatietojen siirtoa työmaan mittausasemasta työkoneisiin. Mittausasema paikallistaa satelliiteista oman ja työkoneiden sijainnin ja lähettää rakentamista ohjaavat tiedot työkoneen tietokoneeseen, joka lopulta säätää koneen toimintoja. Kokonaisprosessin automatisoinnissa suomalaiset lukeutuvat nyt eturiviin maailmassa. Työkoneiden osalla pisimmälle kehitettiin tiehöylän automatisointi, jonka avulla työsaavutukset on todennettu erinomaisiksi. Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksella kehitetään jatkossa tien päällystyskoneiden automatisointia. Laserkeilaus on syrjäyttämässä ilmakuvauksen kolmiulotteisessa maaston mallinnuksessa suunnittelun lähtötietona. Uutena lasersovelluksena kehitettiin ensin viemäriputkien kuvaustekniikka kansainvälisenä yhteistyönä. Menetelmä on tuotteistettu vientituotteeksi. Muita kolmiulotteisuuteen perustuvia sovelluksia ovat kalliotunneleiden mallinnus, siltasuunnitelman siirto rakennusmittaukseen sekä tien päällysteen mallinnus

7 kuntoarvioinnin ja uudelleen päällystämisen tarpeisiin. Uusimpana sovelluksena on jo nähtävissä laserkeilaimen liittäminen työkoneisiin, mikä avaa uusia näkymiä työsuoritteiden hallintaan. Sensoriverkkojen käytössä on visiona infrarakenteen kunnon ennakointi kertyvän mittausdatan avulla. Teknologia mahdollistaa eräänlaisen virtuaalisen läsnäolon rakenteen sisällä. Ennustemalleja kehitetään yhdysvaltalais-suomalaisessa huippututkimuksessa. Pilotointi on käynnistymässä Suomessa. Infra-alan uuteen toimintatapaan kehitettiin hankintamalleja ja kerättiin ulkomaisia kokemuksia. Hankintaa kehitettiin toimivuuspohjaiseksi, jotta suunnittelun ja toteutuksen sisältäville toimituksille ja innovaatioille syntyy jatkuvaa kysyntää. Tilaajavirastot, erityisesti Tiehallinto, ovat jatkaneet mallien kehittämistä käytännön menettelyiksi. Alan toimintaa tehostetaan korvaamalla virastoja organisaatiokohtaiset nimikkeet, tuoterakenteet ja laatuvaatimukset InfraRYL-tietojärjestelmällä. Siten haave alan yhteisestä kielestä on laaja-alaisen yhteistyön tuloksena toteutumassa. Yhtenä esimerkkinä järjestelmän hyödyntämisestä on palveluksi tuotteistettu infrarakentamisen kustannussuunnittelu. Alan ohjelmistojen välisen tiedonsiirron tehostamiseksi tässä teknologiaohjelmassa keskityttiin ensisijaisten siirtotarpeiden ratkaisemiseen kansainvälisesti yleistyvän LandXML-standardin pohjalta. Tiedonsiirtotekniikat ja InfraRYL-järjestelmä luovat pohjaa yhtenäisen tuotemalliajattelun kehittämiseen alalle. Elinkaarinäkökulma hankintakäytännöissä suuntaa tuottajien t&k-toimintaa. Uudet innovaatiot edellyttävät menetelmiä tuotehyväksyntään sekä käyttöikä- ja ympäristöominaisuuksien hallintaan, ja tutkimusprojekteja menetelmien kehittämiseksi on meneillään. Uusia tekniikoita, tuotteita ja tuoteparannuksia kehitettiin kymmenissä yritysprojekteissa. Tuloksista monet omaavat vientipotentiaalia, esimerkkeinä optimointijärjestelmä väylärakentamisen tuotannonohjaukseen, siirrettävä putkitehdas vientiprojekteihin, vedenalaisen louhinnan automatisointi, maa-ainesten käsittelylaitteet ja -järjestelmät, louhintatärinän reaaliaikainen mittausjärjestelmä tai laitteisto tierakenteen uudelleenkäyttöön. Huipputuotteiden rinnalla vientiä halutaan monipuolistaa sellaisen rakentamisosaamisen vientiin, joka on yhdistetty paikalliseen tuotantoon. Ohjelmassa on käynnistynyt yhdysvaltalais-suomalainen yhteistyö monikulttuuristen projektien hallintamenetelmien kehittämiseksi. Teknologiaohjelma seminaareineen ja asiantuntijaryhmineen tarjosi uudenlaisen foorumin infrarakentamisen kehityslinjojen määrittelyyn ja toteutukseen. Ohjelman rinnalla oli alan järjestöillä meneillään kehitysohjelmia, kuten PRIMA pohjarakentamisen ja maamekaniikan kehitysohjelma sekä Kalliorakentamisen kilpailukyky -ohjelma. Molemmilla oli yhteisiä projekteja Infra-teknologiaohjelman kanssa. Tilaajavirastot osarahoittajina ja erityisesti Tiehallinto myös omissa kehitysprojekteissaan olivat läheisessä yhteistyössä teknologiaohjelman kanssa. Infra-ohjelma on vaikuttanut infrarakentamisen toimintaympäristön muutokseen. Alan yritysten tuotekehitystoiminta on aktivoitunut. Hankintojen monipuolistamisella ja markkinoiden avaamisella on saavutettu merkittäviä säästöjä. Tietoja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet koko alan uudistamisessa on tunnistettu, ja kehitys tiedonhallinnassa sekä työmaa- ja koneautomaatiossa etenee. Alalla toimii yrityksiä, joiden tuotannosta valtaosa suuntautuu vientiin, mutta määrällisesti vienti on vielä iso haaste. Alan luonne on muuttunut virastovetoisuudesta avoimeksi liiketoimintaympäristöksi. Kehitystoiminnan jatkuvuuden edistämiseksi ohjelma teki aloitteita. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneväyläneuvottelukunta eli Infrafoorumi on käynnistänyt Infra kehitysohjelman, jota koordinoi Rakennusteollisuus RT ry. Toinen jatko-ohjelma on ympäristöministeriön käynnistämä Infrarakentamisen uusi materiaaliteknologia (UUMA) -kehitysohjelma.

8 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Teknologiaohjelman yleiskuvaus Ohjelman tausta Tavoitteet Painopistealueet Rahoitus Toteutus ja osallistuneet tahot Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tuloksia Johdanto Hankintamallit ja palvelut...16 Hankintamenettelyiden muutostarpeet...16 Uusia hankintamalleja...17 Toimivuusvaatimukset hankintakriteerien uudistajana...20 Elinkaari- ja ympäristöominaisuudet uusin haaste InfraRYL ja In-Infra.net hankintoihin liittyviä palvelutuotteita Innovatiiviset tuotteet ja palvelut Kunnossapitoa palvelevia tekniikoita...23 Projektien ja prosessien hallinnan tekniikoita...26 Massansiirron optimoinnilla kustannukset pienemmiksi Työmaatekniikat, koneet, laitteet Tienparannusta kestävän kehityksen keinoin...28 Reaaliaikaiset tärinämittaukset nopeuttavat louhintatöitä...29 Siirrettävällä tehtaalla kannattavuutta muoviputkien valmistukseen...31 Uusi paalutusjärjestelmä säästää ympäristöä ja nopeuttaa rakennustöiden etenemistä Innovaatioilla tehostetaan vedenalaista louhintaa Tieto-ja viestintätekniikan soveltaminen Automatisoitu tuotantoteknologia...38 Suunnittelutekniikat ja -ohjelmistot...40 Tiedonsiirto Elinkaari ja ympäristö Käyttöikätutkimus...45 Elinkaarikustannukset...45 Ympäristöarviointi...46 Ympäristöä säästäviä tekniikoita Uusi materiaaliteknologia kehitteille....50

9 4 Loppupäätelmät Liitteet 1 Tutkimusprojektit Yritysprojektit Osallistuneet tutkimusyksiköt, yritykset ja organisaatiot Julkaisuluettelo Opinnäyteluettelo Seminaarit...82 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....84

10 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Viisivuotinen Infra Rakentaminen ja palvelut -teknologiaohjelma oli tähän mennessä ainutlaatuinen yhtenäinen tuotekehityspanostus infrarakentamiseen Suomessa. Se ajoittui alan murrokseen, jossa vastuuta rakentamisesta ja sen kehittämisestä siirretään valtiolta yrityksille. Valmiuksien parantamiseksi yritykset yhdessä Tekesin, muiden organisaatioiden ja tutkimusyksiköiden kanssa suuntasivat 32 miljoonaa euroa alan tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Infra-teknologiaohjelma on tarjonnut uudenlaisen foorumin yhteistyölle infra-alalla. Ohjelman puitteissa alan toimijat tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat, ohjelmistotoimittajat, rakennusliikkeet, kone- ja laitevalmistajat, materiaaliteollisuus ovat yhteistyössä määritelleet teknologian kehittämisen suuntaviivoja ja painotuksia ja toimineet asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Useissa projekteissa osapuolten joukko on suuri, mikä kuvaa toimijoiden kykyä verkottumiseen ja vahvaan sitoutumiseen. Tekesin mukaantulo infrarakentamisen kehittämiseen on uudella tavalla koonnut julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ja avannut näkemystä tuottavuuden ja vientipotentiaalin suuntiin. Ajoitus on ollut oivallinen alan siirtyessä virastokulttuurista yrityskulttuuriin. Infrarakentaminen on ohjelman edetessä muuttanut luonnettaan julkisen sektorin tuotannosta kohti modernia, avoimessa markkinataloudessa toimivaa yritystoimintaa. Kehityksen suuntina ovat nyt kansantaloudellinen tehokkuus ja vientipotentiaali, ja keskeisiä keinoja alan uudistumisessa ovat teknologia ja kilpailu. Aiemmin kotimarkkinoille suuntautunut toimiala on oivaltanut muilla aloilla ja muissa maissa kehitettyjen tekniikoiden hyödyntämisen. Ohjelman tärkeimmät tulokset voidaan ryhmitellä kolmeen aihepiiriin: huipputekniikan soveltaminen tekniikoita alan uuteen, kilpailtuun toimintatapaan uusia tuotteita ja teknisiä ratkaisuja. Uusia teknologioita Huipputekniikan soveltamisessa on luotu perusta uudelle osaamisalueelle, automatisoidulle infrarakennusprosesille. Sen perusajatuksena on muuttaa rakennusprosessia digitaaliseksi, kolmiulotteiseksi, mallipohjaiseksi, mekanisoiduksi ja automatisoiduksi. Konkreettisena tuloksena kehitettiin tienrakentamiseen keinoja siirtää digitaalisessa muodossa olevat suunnittelutiedot langattomasti työmaan satelliittipaikannettuun mittausasemaan ja siitä työkoneen tietokoneeseen, joka ohjaa työkoneen suoritteita. Yksittäisten työkoneiden automatiikan kehittämisessä edettiin prototyyppien asteelle, jotta automatiikan avulla saavutettavia erinomaisia työsuoritteita päästiin vertaamaan perinteisiin. Toisena huipputekniikan soveltamisalueena kehitettiin laserkeilaustekniikoiden hyödyntämistä infrarakentamisessa. Maaston kolmiulotteinen mallintaminen helikopterista käsin ja siirto suunnittelun lähtötiedoksi tarjosi lähtökohdan uusille sovelluksille. Kansainvälisen yhteistyöprojektin tuloksena laserkeilausta hyödynnetään nyt viemäriputkien asennuksen ja kunnon analysoinnissa, missä sen ylivoimaisilla ominaisuuksillaan odotetaan syrjäyttävän nykyisin käytössä olevan videokuvauksen. Kolmiulotteisena laadittu siltasuunnitelma osataan nyt siirtää suoraan mittausasemalta siltamuotin valmistukseen, osien asennukseen ja valmiin sillan tarkemittauksiin. Viimeisin lasersovellus koskee tien pinnan mit- 1

11 taamista, jonka tuloksena syntyvä kolmiulotteinen malli tarjoaa täsmällistä tietoa päällysteen kunnosta ja lähtötietoa uudelleen päällystämiseen. Uusin huipputekniikan sovellusalue avautuu sensoriteknologian viime vuosien ripeän kehityksen myötä. Kansainvälinen tutkimus on parhaillaan vireää, ja suomalaiset osallistuvat siihen kehittämällä sensoriverkkojen soveltamista infrarakenteiden kunnon seurantaan ja muutoksiin. Näköpiirissä on infrastruktuurin tilaa ennustavan teknologian kehittäminen reaaliaikaisen monitoroinnin avulla. Sensorien keräämän tietomassan jalostaminen sekä osallistuminen ennustemallien kehittämiseen ovat väitöskirjatasoisen tutkimuksen kohteina suomalaisissa huipputeknologiayksiköissä. Uuden teknologian pilotointeja on myös tekeillä. Uusi toimintatapa Infrarakentamisen siirtyminen kotimaassa uuteen toimintatapaan ja avoimiin markkinoihin edellyttää uusien valmiuksien, kuten kilpailuttamisen omaksumista. Ohjelman rinnalla ala laati Maarakennusalan eettiset pelisäännöt linjaamaan toimintaa kilpailun avautuessa. Teknologiaohjelman tehtävänä oli koota alan näkemykset uusista hankinta- ja toteutustavoista ja kehittää niihin menetelmät. Tietämystä ja kokemuksia uusiin hankintamalleihin haettiin eri maista. Tutkimuslaitosten ja tilaajavirastojen työn tuloksina on nyt käytössä menettelyjä, jotka motivoivat rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden tuottajia elinkaariosaamiseen sekä hankkimaan kilpailuetua omaehtoisella kehitystyöllä. Perusvalmiuksia infrarakentamisen uudelle elinkeinorakenteelle avaa teknisten määritelmien, laatuvaatimusten ja suoritteiden mittaamisen kehittäminen alan yhteiseksi InfraRYL-tietojärjestelmäksi aikaisempien virasto- ja organisaatiokohtaisten käytäntöjen sijaan. Alan yhteinen nimikkeistö tuoterakenteineen on jo luonut pohjan yhtenäiselle kustannustietojärjestelmälle. Tietotekniikan soveltamisessa nimikkeistö luo pohjaa alan yhteiseen tuotemallintamiseen, joka toimii siltana eri osapuolten tietojenkäsittelyssä. Visiona on korvata nykyinen, erillisten ohjelmien välinen vaivalloinen tiedonsiirto yhteisellä tietomallilla ja sen jaetulla yhteiskäytöllä. Infrarakentamisen toimintatapaa voidaan sen mukaan ajatella prosessina ja mallinjalostuksena, jossa alussa luotua mallia täydennetään, jalostetaan ja hyödynnetään rakenteen koko elinkaaren ajan. Tuotekehityksestä kilpailutekijä Yritysten aktiivisuus tuotekehityksessä on alan modernisoitumisen myötä kasvanut selvästi. Teknologiaohjelman piirissä on syntynyt uusia, ainetta rikkomattomia menetelmiä rakenteiden kunnon mittaukseen, laitteita uusiomateriaalien käsittelyyn maarakennusaineiksi, koneita tien päällysrakenteiden uudelleen käyttämiseksi, uusia perustusten vahvistus- ja paalutustekniikoita jne. Ekologinen kestävyys ollaan hyväksymässä infrarakentamisen tavoitteeksi, ja siitä on osoituksena elinkaarinäkökulman yleistyminen kilpailuttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Teknologiaohjelmassa ala on kehittänyt elinkaaritarkastelujen tekniikoita ja laskentamenetelmiä rakenteiden käyttöiän, elinkaaritalouden ja ympäristöpaineiden hallintaan. Järjestelmät uusien innovatiivisten tuotteiden tuotehyväksyntään sekä käyttöiän ja ympäristöominaisuuksien arviointiin ovat kehitteillä. Suuntaviivoja tulevaan Infrarakentamisen kehitysnäkymät kohti elinvoimaista, tehokasta ja vientipotentiaalia omaavaa elinkeinosektoria ovat hyvät. Tilaajien ja tuottajien roolit alalla ovat selkeytyneet. Valtion sektorilla hallintovirastot vastaavat tilaajatoiminnoista ja tuotanto on eriytetty yrityksiin tai liikelaitoksiin. Kuntasektorilla kehitys on ollut hitaampaa, oman tuotannon osuus on suuri, mutta sisäiset tilaaja- ja tuottajatoiminnot ovat syntymässä ja tuotannon ulkoistamista tapahtuu. 2

12 Infra-alan organisatoriset muutokset avaavat mahdollisuuksia alan tuottavuuden jatkuvalle kehittymiselle. Kilpailukyvyn ja teknologian kehittäminen antavat suunnan yritystoiminnalle, ja kuntien oma tuotanto on samojen haasteiden edessä. Teknologian kehittämisessä painopiste on jatkossa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Uusia tekniikoita on sovellettavissa läpi infrarakentamisen prosessien lähtötietojen hankinnassa, tuotesuunnittelussa, palveluiden hankinnassa, rakentamisvaiheessa ja työmaan ohjauksessa, toteutumalaadun todentamisessa sekä rakenteiden hoidossa ja ylläpidossa. Hajanaisesta tietojen käsittelystä ja aihekohtaisista tiedonsiirroista halutaan päästä yhtenäisten tuote- ja tietomallien käyttöön. Muutoksen on arvioitu olevan iso ja laaja-alainen, jopa suurempi kuin nykyinen manuaalisen työn korvaaminen ohjelmien käytöllä. Infra-ohjelma teki aloitteen tietotekniikan tuotemallipohjaisen kehittämisen vauhdittamiseksi infrarakentamisessa. Käynnistetyn Infra kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on tuotetietomallin kehittäminen ja sovittaminen tuotannon prosesseihin. Toinen teknologian kehittämisen painotus jatkossa on uuden materiaaliteknologian synnyttäminen infrarakentamiseen. Arvokkaiden sora- ym. luonnonvarojen säästäminen jalostamalla heikkolaatuisia maa-aineksia sekä hyödyntämällä vanhoja maarakenteita ja teollisuuden sivutuotteita on infra-alan keino toteuttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Infra-ohjelman aloitteesta on aihetta koskeva kehitysohjelma käynnistymässä ympäristöministeriössä. Molempien edellä mainittujen kehityssuuntien odotetaan synnyttävän myös uutta osaamista vientikelpoisten tekniikoiden ja tuotteiden syntyä ajatellen. Infrarakentamisen vientipotentiaalia tulevaisuudessa voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista: kylmän ilmanalan osaaminen ja markkinat (maantieteellinen näkökulma) tuotepohjainen tarkastelu (teknologia, tuotteet ja markkinointi) muiden toimialojen ja vientiteollisuuden vetoapu (verkottuminen kotimaassa) kansainvälisesti toimivien yritysten tarjoamat väylät (globalisaation hyödyntäminen). Näiden kaikkien kohdalla on jo todettavissa edistyksellistä vientitoimintaa, ja sen monipuolistaminen ja määrällinen lisääminen ovat alan haasteena. Käytännössä alan kansainvälisen toiminnan merkittävin sisältö koostuu jatkossa rakentamisosaamisen viennistä (projektinjohto, laadunhallinta, rahoitus) yhdistettynä paikalliseen tuotantoon sekä infrarakentamiseen liittyvien huipputuotteiden viennistä. Kansallinen tuottavuuden parantaminen ja vientipotentiaalin kehittäminen ovat elinkeinosektoriksi kehittyvän infrarakentamisen keskeiset haasteet jatkossa. 3

13 2 Teknologiaohjelman yleiskuvaus 2.1 Ohjelman tausta Ohjelman valmistelu perustui Tekesin Energia-, ympäristö- ja rakennusteknologian yksikön noudattamaan klusteristrategiaan, jonka mukaan teknologiaohjelmia perustetaan klustereiden omien kehitysstrategioiden pohjalta. Infraklusteri on elinkeinosektori ja osaamiskeskittymä, joka vastaa yhteiskuntaa palvelevien verkostojen kuten liikenneväylien sekä energiaja televiestintäverkostojen, vesi- ja jätehuoltorakenteiden sekä kunnallistekniikan verkostojen suunnittelusta, rakentamisesta, materiaalituotannosta, kunnossapidosta ja käytön toimivuudesta. Infraklusteri lukeutuu yhtenä osana laajempaan rakennus- ja kiinteistöklusteriin. Suomen rakennetun infrastruktuurin arvo on yhteensä yli 50 miljardia euroa eli 15 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Vuosittain infraverkostoihin sijoitetaan yli 4 miljardia euroa, mistä investointien osuus on kaksi kolmannesta ja kunnossapidon kolmannes. Liikenneväylien (tiet, kadut, radat) osuus vuosittaisesta rahoituksesta on yli puolet. Maa- ja vesirakennusalan liiketoimintaan voidaan lukea infraverkostojen lisäksi talojen pohja- ja aluerakentamista, jonka määräksi arvioidaan noin pari miljardia euroa vuodessa. Infrarakentaminen työllistää kerrannaisvaikutuksineen henkilöä. Infrarakentamisen osuus on noin viidennes rakennustuotannon arvosta Suomessa. Infraklusterin ytimenä on maa- ja vesirakennusala, jonka tuotannosta suurin osa on perinteisesti tehty julkisen sektorin omana työnä. Infrarakentamisen yritystoiminta koostuu lukumääräisesti valtaosaltaan pk-yrityksistä, joita julkisen sektorin rakennustuotanto on käyttänyt alihankkijoi- Tieverkosto Tieverkosto tiet sillat alikulut, tunnelit kevyen liikenteen väylät Katuverkosto kadut sillat, alikulut liikennevalot pysäköintialueet Raideliikenneverkosto rautatiet metro raitiotiet 25 % 20 % 10 % Yksityistiet Metsäautotiet Vesiväylät Lentokentät 1-2 % 1-2 % 2-3 % Vesihuoltoverkosto vesijohdot viemärit puhdistamot 5-2 % Energiahuoltoverkosto kaukolämpö sähkö maakaasu öljy Tietoliikenneverkosto maa-ja ilmakaapelit 10-15% linkkitornit keskukset 15 % TV,radio, puhelin, internet jne Ympäristörakenteet kaatopaikat hautausmaat läjitysalueet meluvallit 5-10 % Vapaa-ajan rakenteet urheilukentät puistot, leikkikentät laskettelurinteet tennis, golf, pururadat Talojen piharakenteet nurmikot, 1-2 % 3-5 % pysäköintialueet puut, pensaat Kuva 1. Infraan kuuluvia rakenteita ja arvio niiden osuudesta koko infrastruktuurin arvosta. Lähde: SML ja VTT. 5

14 Rataverkko 6 % Tietoliikenneverkosto 12 % Ympäristö ja muut 13 % Kunnossapito 35 % vähäistä, lähinnä kone-, laite- ja tarvikevientiä, erikoisurakointia sekä kehitysyhteistyöprojekteissa myös suunnittelutyötä. Infra-alan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytetään kokonaistuotannon arvosta noin 0,7 0,8 prosenttia, kun vastaava osuus muuten rakennusalalla on kaksinkertainen. Infrarakentamisen kehitystoimintaa ovat valtaosaltaan johtaneet alan suuret julkisen sektorin toimijat kuten tie- ja ratahallinnot ja eräiltä osin valtion energiantuotanto-organisaatiot. Energia- ja vesihuoltoverkosto 14 % Tie- ja katuverkko 19 % Kuva 2. Infrarakentamisen jakautuminen eri verkostojen kesken. Investointien osuus on 65 % ja kunnossapidon 35 %. Lähde: Rakentamalla hyvinvointia 2003, Tilastokeskus ja VTT. naan. Liikenneväylien tekniseen suunnitteluun, rakentamiseen ja päällystykseen sekä vaativien rakenteiden kuten siltojen, satamien, muiden vesirakenteiden ja televiestintäverkkojen rakentamiseen on kehittynyt edistyksellistä yritystoimintaa. Infrarakentamisen vientitoiminta on melko Infraklusterin haasteiksi oli todettu julkiseen tuotantoon pohjautuvan rakentamisen tuottavuuden parantaminen ja menestyminen kansainvälistyvässä, markkinalähtöisessä toimintaympäristössä. Keinoina alan uudistamiseen nähtiin julkisen sektorin organisaatiouudistusten jatkoksi kilpailun avaaminen ja teknologian kehittäminen. Kilpailun synnyttämiseksi organisoitiin julkisen sektorin omaa tuotantoa tilaaja-tuottaja-mallin mukaiseksi. Valtion rakentajavirastoissa eriytettiin tilaajatoiminnot ja tuotanto yhtiöittämällä tai liikelaitostamalla tuotantoa (VR-Rata Oy ja Tieliikelaitos). Kiinnostusta vastaavaan kehitykseen oli havaittavissa myös kuntasektorilla. Alan kokonaistavoitteena oli siirtyminen kohti avoimia ja Tieliikelaitos VR-Rata Oy Skanska Tekra Oy YIT Infrapalvelut Niska & Nyyssönen Oy LEMCON OY E. Hartikainen Oy Kesälahden Maansiirto Oy Terramare Oy 10 seuraavaksi suurinta yhteensä Kuva 3. Infrarakentamisen ja -kunnossapidon suurimpia toteuttajia kotimaassa, kuvasta puuttuvat kiviaines-, murskaus- ja asfaltointialan toimijat, Tieliikelaitoksen liikevaihtoon sisältyvät myös mainitut toiminnot. Lähteet: SML, Tieliikelaitos, VR-Rata Oy, tiedot v. 2004/

15 toimivia inframarkkinoita, mikä merkitsi yritystoiminnalle uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Teknologioiden edistämiseksi oli alan toimijoiden, erityisesti maa- ja vesirakennusalan, ja Tekesin kesken käyty neuvotteluja teknologiaohjelman käynnistämisestä jo 1980-luvun lopulla. Vuosikymmen myöhemmin alan yritykset olivat kiinnostuneempia aistiessaan alan muutospaineet, ja ohjelman suunnittelu käynnistettiin. Tuloksina valmistui kaksi teknologiakatsausta Infraklusterin esiselvitys Tutkimuksen tulokset väylien rakentajien ja ylläpitäjien toimintojen kehittämiseksi (72/99) ja Vesihuolto 2000-luvulla Infraklusterin esiselvitys vesihuollon kehittämiseksi (80/ 99). Kun linjaukset julkisen sektorin avautumiselle sekä rakentamisen ja ylläpidon kilpailuttamiseen oli tehty, nähtiin mahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisen ja vientiin kykenevän teollisuudenalan kehittymiselle infrasektorilla. Yhtenä infrarakentamisen uusiutumista ja kehittymistä vauhdittavana tekijänä nähtiin muilla toimialoilla jo kehitetyn osaamisen ripeä hyödyntäminen ja käyttöönotto. Näistä lähtökohdista päätettiin Tekesissä käynnistää teknologiaohjelman tarveselvitys, jonka tavoitteena oli analysoida infrasektorin kehitystarpeet ja konkretisoida ne teknologiaohjelmaksi. Selvitys tehtiin toimialan yhteistyönä ja työryhmiin kutsuttiin alan toimijoita kuten tilaajatahoja, rakennusliikkeitä, suunnittelutoimistoja, tutkimuslaitoksia, materiaali-, tarvike- ja laitetoimittajia sekä vienninedistämisen organisaatiota. Laajapohjaisen työn tulokset koottiin teknologiakatsaukseksi Infrarakentamisen ja -palveluiden kehitysnäkymät INFRA-teknologiaohjelman tarveselvitys (101/2000). Selvityksessä hahmotettiin infrarakentamisen liiketoimintojen ja osaamisen tulevaisuutta, määriteltiin keskeisiä kehit- BUSINESS (tiedon, henkilöiden, tavaran,energian yms. palveluiden välittäminen) YDIN BUSINESS (CORE BUSINESS) VERKOSTON TOIMINTAKUNNON YLLÄPITO JA HOITO (FACILITY MANAGEMENT VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN, TILAAJATOIMINNOT (PROPERTY MANAGEMENT) RAKENTAMINEN Materiaalit, suunnittelu, tuotantolaitteet, rakennustyö RAKENTAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT PALVELUT (CONSTRUCTION) Energiahuoltoverkosto Tietoliikenneverkosto Vesihuoltoverkosto Tieverkosto Raideverkosto Katuverkosto Lentokentät Yksityistiet Vesiväylät Maanalaiset rakenteet Ympäristörakenteet Vapaa-ajan rakenteet Talojen piharakenteet OMAISUUDEN / SALKUN HALLINTA (ASSET MANAGEMENT) Infra-ohjelman alue VERKOSTOJEN JA INFRA- RAKENTEIDEN OMISTAJATOIMINNOT (esim. tietoliikenne-, tie, -rata-, katu-, sähköverkot jne.) Kuva 4. Infrastruktuuri on avainasemassa yhteiskunnan toimintojen mahdollistajana. Siihen liittyy useita toiminta-alueita: infraverkostoja hyödyntävä liiketoiminta, verkostojen rakentamis- ja kunnossapitotoiminta sekä verkostojen omistajatoiminnot. Infra-teknologiaohjelma keskittyi infraverkkojen rakennuttamiseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvien palvelujen, tekniikoiden, menetelmien, tuotteiden ja laitteiden kehittämiseen. 7

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelman päätösseminaari 2.3.2006

Infra-teknologiaohjelman päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelman päätösseminaari Jaakko Heikkilä Ramboll Finland Oy Rakennus- ja kiinteistöalan klusteri Suomessa Energia Hyvinvointi Infra ja vesi Talonrakennusala Kiinteistöala Talotekniikkaala

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset Miten InfraRYL palvelee Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset InfraRYL -hanke 3.3.2006 1 Kenelle InfraRYL Toimijat: omistajat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat, huoltajat ja ylläpitäjät

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Osaamisklubi 13.2.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005? tuloksia? jatkoajatuksia Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma 13.2.2006 www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 1 Infra-ohjelma tukee alan muutostrendejä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 UUMA2 Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 Tausta UUMA2 kehittämisohjelma on käynnistynyt Uusiomateriaalien käyttöä haittaavien tietopuutteiden poistaminen Uusiomateriaalien

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

RYLin laadinta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Lehdistö 11.3.2013. = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset

RYLin laadinta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Lehdistö 11.3.2013. = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset RYLin laadinta Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset Lehdistö 11.3.2013 lea.vettenranta@rakennustieto.fi 13.03.2013 1 MaaRYL 2010 RunkoRYL 2010 SisäRYL

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Pidetään infra kunnossa

Pidetään infra kunnossa Pidetään infra kunnossa Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT Wanha Satama 4.3.2013 Toimiva infra pitää suomalaiset lämpimänä, liikkeellä, linkitettynä ja kasvu-uralla. Kylmässä ilmanalassa ja pitkien

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen 8.1.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan -seminaari Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö Sampsa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio.

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio. Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman Roadmap Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio tausta tavoitteita kiinteistö- ja rakennusalalle tutkimusaiheita korostuvia osaamisia

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot