Ylihoitaja on johtaja

Transkriptio

1 No pirjo aalto Ylihoitaja on johtaja maailman parasta hoitoa hoitoketju s. 14 lääkkeet turvallisesti lääkehoito s. 24 sytytä innostus hyvinvointi s. 32 8x kannabis ja terveys

2 Tiedosta taidoksi. Muistisairaan kuntouttava hoito Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan toimintakyky säilyy ja arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Kirjassa kuvataan muistisairaan kognitiivi- kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ja fyysisen toimintaky- toimintakyvyn ylläpitämistä. Muistisairaan kuntouttava hoito hoito -kirja kuuluu Duodecimin Hyvä hoito -sarjaan. Sarjan kirjoissa kuvataan käytännönläheisesti sairauksien hoitoa ja hyvän elämän toteutumista sairaudesta huolimatta. Sairaanhoitajan käsikirja Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Minna Pellikka, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirjan kahdeksannen painoksen lähes 700 artikkelia on tarkistettu ja päivitetty. Käsikirjassa on runsaat 30 uutta artikkelia, ja teokseen on lisätty kokonaan uusi luku Potilasturvallisuus. Anestesiahoitotyön Peruselintoimintojen käsikirja häiriöt niiden hoito Tiina Seppo Ilola, Alahuhta, Katja Heikkinen, Tero Ala-Kokko, Arja Hoikka, Riitta Kai Kiviluoma, Honkanen, Juha Johanna Perttilä, Katomaa Esko Ruokonen, (toim.) Tom Silfvast (toim.) Kirjassa kuvataan käytännönläheisesti potilaan Kirjassa kuvataan hoidon vaiheet, peruselintoimintojen häiriöiden anestesiaan patofysiologia liittyvät tekijät ja häi- eri potilasryhmien sekä riöiden toimenpide- tunnistaminen ja erikoisalakohtaiset ohjeet erityispiirteet. hoidon aloittamisesta ja poti- sekä annetaan laan seurannasta. Lääkäri Peruselintoimintojen saattajana Pohdintoja häiriöt ja kärsimyksestä, niiden hoito kuolemasta ja eutanasiasta Seppo Alahuhta, Tero Ala-Kokko, Reino Kai Kiviluoma, Pöyhiä, Tiina Juha Tasmuth, Perttilä, Esko Ruokonen, Pekka Tom Silfvast Reinikainen (toim.) (toim.) Teoksessa Kirjassa kuvataan eri erikoisalojen peruselintoimintojen häiriöiden elämän patofysiologia, ja kuoleman kysy- häiriöi- lääkärit pohtivat myksiä. den tunnistaminen, Artikkeleissa annetaan tarkastellaan ohjeet eettisiä hoidon pelisääntöjä aloittamisesta ja sekä menettelytapoja, seurannasta. kun kuolema potilaan lähestyy. Psykiatrin Sairaus ja toivo palasia Matti Risto Pelkonen, O. Huttunen Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma (toim.) Kirjassa professori, psykiatri ja psykoterapeutti Tärkeässä uutuuskirjassa Matti O. Huttunen käsitellään kirjoittaa toivoa monesta yksilön eri ainutkertaisuuden näkökulmasta ja merkityksestä erilaisia kohtaloita hoitavalle läpikäyneiden lääkärille. Teos henkilöiden koostaa kautta. tekijänsä Toivo maailmankatsomuksen: ihmistä vaikeankin psykiatrin sairauden on elettävä kohda- kantaa potilaansa tessa, ja aina rinnalla on löydettävissä kunnioittaen sellaisia hänen toivon itsemääräämisoikeuttaan. hippuja, joihin potilas voi tarttua ja turvautua. Kirjat myynnissä kirjakaupoissa kautta maan ja verkkokaupastamme

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: JARI LIFLÄNDER 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Pirjo Aalto 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Sotesta syntyi sopu 14 kansi Kiitolinjaa pitkin 20 Ammatissa: Syöpäsairaan oma hetki 23 Kolumni 24 kansi Lääkkeitä turvallisesti 28 Uutta työnjakoa etsimässä 29 Terveys 30 Sairaus: Kun potenssi pettää 32 kansi Hyvinvointi: Innostus sallittu 36 kansi Kannabis pehmittää päätä 39 Tutkimus 40 Katto ryhmäkoolle 41 Parempaa suomea 42 Sovun rakentaja 44 Kunnon sopimus 46 Ulkomaat: Seitsemän vuonon keskellä 70 Tieni tähän: Palava halu eteenpäin 72 Ihana arki: Ihan zombina 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Voittaja 56 Homma hoidossa 57 Tehy-uutiset 58 Me kaikki 60 Jäsentapahtumat 64 Hyötysivut 66 Tarkastaja TEHY t tiimityö Meilahden sairaalassa on maailman paras aivoinfarktin hoitoketju. kolme juttua hyvästä hoidosta 20 syventyminen Terveyskeskuksen sairaanhoitaja pyhittää torstait syöpäpotilaille. On hienoa nähdä, miten keskusteluyhteys avautuu kyräilyn jälkeen. Työyhteisösovittelija Satu-Sirpa Niemelä sivulla turvallisuus Lääketurvallisuus paranee, kun lääkkeet tulevat valmiiksi jaettuina. 3

4 Silloin kun lopputuloksella on väliä. Ei ole samantekevää, onko pyykki puhdasta vai näyttääkö se vain puhtaalta. Kaikki pesukoneet eivät nimittäin pese laitospyykkiä yhtä puhtaaksi kuin ammattikäyttöön suunniteltu Electrolux W5105H, jossa on vakiona muun muassa +70 C Hygien-ohjelma. Electrolux Professional 5000 sarjan yhteensopivat pesukoneet ja kuivausrummut lunastavat pesutuloksellaan lupaukset ylivertaisesta tekniikasta, taloudellisuudesta ja kestävyydestä, jokaisella pesukerralla. Valitse Electrolux Professional 5000, kun tavoitteena on hyvän kokonaishygienian myötä lisätä hyvän elämän edellytyksiä. Lue lisää ja Kun pesutuloksella on väliä, soita

5 pääkirjoitus Hoitoketju ja sen pää Päätoimittaja päivi jokimäki puhelu tuli keskellä päivää töihin. Isä oli yrittänyt soittaa apua ystävältään. Puheesta ei saanut selvää, toinen käsi ei noussut. Ambulanssi oli soitettu, pappa ei vastannut enää puhelimeen. Itku silmässä läksin ajamaan lapsuuskotiini. Tuttu tie Puheesta ei saanut selvää, käsi ei noussut. tuntui pitkältä, mielessä vilistivät kuvat isästä elinvoimaisena ja nauravana. Pihassa häntä nostettiin jo ambulanssiin, matka oli Meilahteen aivoinfarktiepäilyn vuoksi. Helpotuin, kun hän oli tajuissaan. Sisällä päättelin, että hän oli kaatunut keittäessään kahvia. Maannut tajuttomana, mutta havahtunut itse. Muuten hänet olisikin löydetty vasta parin päivän kuluttua. Ensihoitajilla oli varma ote tilanteeseen, aikaa ei käytetty turhaan. Pappa koetti viivyttää pyytämällä erilaisia tavaroita mukaan, mutta hänet vietiin kuten kuuluukin, vakuutellen kaiken hoituvan. Liuotus tepsi. Stroke-yksikön asiantunteva hoito rauhoitti omaista. Neurologisella tunnelma oli jo leppoisa ja helpottunut. Meilahden sairaalan maailman nopeinta aivoinfarktin hoitoketjua pääsemme ihastelemaan myös tässä lehdessä (juttu sivulla 14). kotiin isä lähti tyhjän päälle. Infarkti jätti jälkensä aivoihin ja toimintakykyyn, masennus piinasi yksin asuvaa. Sydänoireet ja jatkuvat kivut ahdistivat. Jostakin syystä kunnalta ei apua löytynyt. Yksityiselle puolelle suunniteltiin lääkärireissuja, kunhan vointi sallisi. Fysioterapiaa, neurologi, psykiatri? Kotihoitoa, omakotitalkkari, palveluasunto? Sitten puhelin soi jälleen. Ajoin taas itkien kotimatkaa, mutta tällä kertaa ambulanssilla ei ollut enää kiire. sote-rakenne saatiin ratkaisuun juuri ennen lehden painoonmenoa (juttu sivulla 13). Palvelurakenteen on jatkossa tarkoitus tukea hoitoketjuja, jotta ne eivät katkeilisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä. Saumattomaan yhteistyöhön on määrä saada myös sosiaalihuollon palvelut, mikä on äärimmäisen järkevää. Terveyskeskusten ja muiden lähipalveluiden kuntoon saattaminen on avainasia, joka tuo paitsi hyvinvointia myös säästöjä. Atk hoitotyön apuna 30 modernin atk-järjestelmän käyttöä hoitotyön apuna pohdittiin seminaarissa, johon oli kutsuttu kaksi asiantuntijaa Lontoosta. Sairaalaliiton johtaja Heikki Simola kertoi järjestön painiskelleen jo useita vuosia näiden ongelmien parissa. Erityisesti on pyritty edistämään eri sairaaloiden yhteistoimintaa tällä toiminta-alueella. Olisi tarkoituksenmukaista, että eri laitosten atk-järjestelmät olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia. Hoitohenkilökunta odottaa saavansa hoitotyöhön avuksi atk-järjestelmän, jonka avulla olisi VUOTTA SITTEN mahdollista vapautua suuresta osasta paperityötä. Yhä runsaammaksi käynyt paperityö vie nykyisin sairaanhoitajan työstä kohtuuttoman suuren ajan. Jos atk-järjestelmällä pystytään korvaamaan pääosa paperityöstä, on ilmeistä, että hoitohenkilökunnan työvoimavaroja voidaan vapauttaa varsinaiseen potilastyöhön. TEHY 7/1984 TEHY t

6 itse asiassa Johtajuuden tuntija Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto selvittää, mitä on Taysin johtajajupakan takana. teksti Terhi Mäkinen ja Vesa Turunen kuva Jari Lifländer 1 Ylihoitaja saa sittenkin jatkaa toimialuejohtajan sijaisena Taysissa. Mitä ajattelet ratkaisusta? Sairaanhoitopiirin hallitus teki hienon ratkaisun. Lääkäriliitto ei saanut kiistassa niskavoittoa, mitä tavoitteli. Olen tyytyväinen hoitajien ulosmarssista ja siitä, että Tehy otti asiaan kantaa. Uskon, että näillä oli merkitystä. 2 Mistä jupakka kertoo? Lääkärit haluavat vallata johtajien paikat, vaikka terveydenhuoltolaki korostaa monialaista johtajuutta. Monesti juuri lääkärit asettuvat modernin johtamisen ja palvelukulttuurin esteeksi. Kiista oli omituinen, koska Taysissa on ollut kymmenen vuotta käytäntö, että tohtoritutkinnon suorittanut ylihoitaja voi olla toimialuejohtaja. Työparimalli, jossa toinen on hoitaja ja toinen lääkäri, on toiminut hyvin. Minun ja hallintoylilääkärin tehtävä on nyt selvittää, mistä kiistassa oli kyse onko alueella johtamisongelmia, joihin julkisuudessa on vedottu. Taysin psykiatrian toimialuejohtajana toimi usean vuoden ajan ylihoitaja, ja hän sai muun muassa talouden tasapainoon. Tästä on hyvät kokemukset. On tosiasia, että monella ylihoitajalla on enemmän johtamisosaamista kuin lääkärillä. 3 Sait terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen. Mitkä olivat perusteet? Arvonimen yhtenä kriteerinä on henkilön tekemä työ. Olen paneutunut erilaisiin terveydenhuollon mittareihin. Yritän rakentaa sellaista yhteistyötä, että yhdessä olemme enemmän. 4 Mitkä mittarit ovat ominta osaamistasi? Tampereen yliopistollisessa sairaalassa käytetään balanced scorecardia onnistumisen mittarina. Sen osioita ovat prosessit, henkilöstö, uudistuminen, talous ja asiakkaat. Omalla vastuullani ovat asiakkaat. 5 Minkälaisen vastaanoton uudet toimintatavat ovat saaneet? Taysissä on yli työntekijää. Osastoille ja yksiköihin on syntynyt vuosien aikana erilaisia käytäntöjä. Yhtenevien käytäntöjen saaminen kaikkiin vaatii vuosien työn. Tavoitteemme on muun muassa lisätä työkiertoa niin, että jokainen hoitaja pystyisi työskentelemään kahdesta kolmeen yksikössä. Monella ylihoitajalla on enemmän johtamisosaamista kuin lääkärillä. 6 Toimiiko terveydenhuollon työnjako? Katson asiaa tamperelaisena ja otan esimerkiksi rintasyövän hoidon. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Tampere on ainoa, joka hoitaa rintasyöpäpotilaat omassa sairaalassaan, kun 21 muuta kuntaa käyttää Taysia. Muitakin vastaavia päällekkäisiä toimintoja on. 7 Miten terveydenhuollon johtamista voisi parantaa? Moitteita on tullut perusterveydenhuollon jonoista, kalliista erikoissairaanhoidosta ja henkilöstön tyytymättömyydestä. Sote-uudistuksen perusajatus on nopea pääsy vastaanotolle. Erikoissairaanhoito tulee aina olemaan kalliimpaa kuin perusterveydenhuolto, mutta pitää katsoa tarkkaan, milloin erikoissairaanhoitoa tarvitaan. Henkilöstön hyvinvointiin on panostettu ja se paranee, kun henkilöstö on mukana uudistamassa toimintatapoja. 8 Mitä tehyläisyys sinulle merkitsee? Tehy on hyvä ajamaan ylihoitajienkin asiaa, vaikka jotkut pitävät akateemisuutta rajana. Mutta missä menee akateemisuuden raja, joka erottaisi meitä, kun sairaanhoitajat valmistuvat nykyään ammattikorkeakoulusta? Jos eri tehtävänimikkeiset lääkärit voivat kuulua yhteen liittoon, miksi eri tehtävänimikkeiset hoitajat eivät voisi? Joukkovoimamme on vielä kokoamatta. 6 TEHY t

7 Pirjo Aalto, 63 Hallintoylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuodesta Terveystieteiden tohtori Ensimmäiseltä koulutukseltaan lääkintävoimistelija. Kehittänyt mittareita potilasasiakkuuden ja läheisten huomioimiseen sekä henkilöstömitoituksen ja hoitotyön raportointiin. Terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme aikuista lasta. Harrastaa liikuntaa, lukemista, taidenäyttelyitä, brittidraamaa ja ristikoita. johdon ja työntekijöi den ristipaineessa. Esimies tarvitsee selkeät tavoitteet, joihin ohjata ja sitouttaa henkilöstö, sanoo Pirjo Aalto. TEHY t

8

9 puheenjohtajalta Isoja asioita Puheenjohtaja rauno vesivalo joukko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkäreitä pyrki vaikuttamaan irtisanoutumisin toimialuejohtajan sijaisen valintaan. Maanantaina 24. maaliskuuta sairaanhoitopiirin hallitus kuitenkin ilmoitti, että se pitäytyy alkuperäisessä päätöksessään. Painostus liittyi ennen kaikkea toimialuejohtajan koulutus- ja ylihoitajataustaan. Kyseinen ylihoitaja on terveystieteiden tohtori ja toiminut pitkään johtajan varahenkilönä. Painostustoimi näyttäisi täyttävän kaikki laittoman työtaistelun tunnusmerkit. Miksi kukaan ei puuttunut asiaan? On erittäin valitettavaa, että osa sairaanhoitopiirin lääkäreistä ei arvosta moniammatillista yhteistyötä eikä johtamisosaamista, vaikka asia on kirjattu lakiin. Terveydenhuoltolain 4. pykälässä todetaan muun muassa seuraavaa: Toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä. nykyisissä taloudellisissa haasteissa ja rakenneuudistusten keskellä ei ole varaa menettää yhtään ammattitaitoista johtajaa. Tehyläiset eivät voi hyväksyä Meillä ei ole varaa menettää yhtään ammattitaitoista johtajaa. palaamista menneen ajan käytäntöihin. Johtamistehtäviä ei voi antaa vain yhdelle ammattikunnalle. Tehyläisten on oltava tarkkoina, kun laaditaan uusia johtosääntöjä. Johtosäännöissä tulee toteutua terveydenhuoltolain 4. pykälän vaatimus. Kiitos kaikille tehyläisille, jotka esititte mielipiteenne painostusta vastaan. Tekemämme toimenpiteet saivat osaltaan sairaanhoitopiirin hallituksen pitäytymään päätöksessään. Koulutettu, asiantunteva hoitohenkilöstö puolustaa jatkossakin asemaansa. sote-uudistus eteni merkittävästi, kun hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat järjestämismallista yhdessä. Yksituumaisen uudistuksen tarkoituksena on turvata keskeiset hyvinvointipalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Lähtökohtana on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio, palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja ihmisten välinen tasa-arvo. Kyse on isosta uudistuksesta, joka vaatii yhteistä jatkovalmistelua. Valmistelu tehdään virkatyönä, ja apuna käytetään asiantuntijoita. Tehy seuraa uudistuksen valmistelua aktiivisesti osallistuen. LUE LISÄÄ JOHTAJAKIISTASTA SIVUILTA 6 JA 12 SEKÄ SOTE-UUDISTUKSESTA SIVULTA 13. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, MPR-rokote jo vuoden ikäiselle tuhkarokolta suojaavan MPRrokotuksen voi antaa jatkossakin 12 kuukauden ikäiselle lapselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi keväällä 2011 väliaikaisen suosituksen, että ensimmäisen MPRrokoteannoksen voi antaa kuukauden ikäisille. Nyt käytäntö on kirjattu asetukseen. Aiemmin lapset saivat ensimmäisen MPR-rokoteannoksen puolentoista vuoden iässä. MPR-rokotus suojaa lasta tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Tuhkarokko on lisääntynyt Euroopan unionissa. Myös Suomessa on todettu kotimaassa saatuja tuhkarokkotartuntoja. rh Eniten korvauksia tekonivelleikkauksista potilasvakuutuskeskus sai viime vuonna vahinkoilmoitusta. Määrä on edellisen vuoden tasolla. Korvauksia maksettiin joka kolmannesta ilmoituksesta. Eniten korvauksia maksettiin lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä ranteen ja nilkan murtumien ja hampaiden hoidossa tapahtuneista potilasvahingoista. rh Sähköinen äitiyskortti neuvolaan tampereella on otettu koekäyttöön sähköinen äitiyskortti pahvisen rinnalle. Palvelua on kokeiltu Hervannan ja Muotialan neuvoloissa viime kesästä lähtien. vt Sopu vuorotteluvapaasta vuorotteluvapaata koskevista muutoksista on päästy yksimielisyyteen kolmikantaisessa työryhmässä. Maan hallitus ja työnantajapuoli ajoivat jyrkkiä tiukennuksia, joihin palkansaajat saivat lievennyksiä. Uudessa järjestelmässä vuorotteluvapaalle jäävällä on oltava työhistoriaa nykyisen 10 vuoden sijaan 16 vuotta. Tilalle palkattavan sijaisen on pitänyt olla työttömänä 90 päivää 14 kuukauden aikana, mutta työttömyyden ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Jos hallituksen esitys olisi toteutunut, se olisi käytännössä lopettanut vuorotteluvapaan käytön sosiaali- ja terveysalalla kokonaan, sillä alalla on vähän yli kolme kuukautta kestäviä työttömyysjaksoja, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. Eduskunnan käsittelyyn menevään esitykseen sisältyy ehto, jonka mukaan uudistuksen seurauksia tarkastellaan uudestaan kahden vuoden kuluttua. Esitys vaatii todella tiukkaa seurantaa siitä, miten se vaikuttaa vuorotteluvapaan toteutumiseen sosiaali- ja terveysalalla. vt ehdot voimaan syksyllä 1 Vuorotteluvapaan sijaiseksi pääsee edelleen yhden päivän työttömyyden jälkeen, jos on alle 25-vuotias, yli 55-vuotias tai alle 30-vuotias, joka on valmistunut vuoden sisällä. 2 Vuorotteluvapaalle voi jäädä myöhäisintään kolme vuotta ennen eläkeiän alarajaa. 3 Vuorottelukorvaus pysyy entisellään. PIA HOLM 10 TEHY t

11 ajankohtaista Suomalaisoppia tsunamissa auttaneille japanilaisille tsunamista toipuva Sendain kunta Japanissa on kutsunut Suomen Mielenterveysseuran antamaan koulutusta siitä, miten vapaaehtoistyöntekijöitä tuetaan. Tsunami osui Sendaihin 11. maaliskuuta Kriisin kohtaaminen on myös vapaaehtoisille raskasta ja auttajat tarvitsevat paljon tukea, sanoo Mielenterveysseuran järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi. Hänestä on arvokasta, että Suomessa kehitetty ainutlaatuinen vapaaehtoisten tukimalli leviää kansainvälisesti. Tukimalli sisältää koulutusta, työnohjausta ja riskien arviointia. Mielenterveysseuran vapaaehtoisten tukihenkilöiden peruskoulutuksesta on juuri julkaistu tiivis opas japaniksi. Vapaaehtoisten tukeminen on huolenpitoa heidän jaksamisestaan ja motivaatiostaan, mutta myös vapaaehtoistyön laadun kehittämistä ja seurantaa. Suomen Mielenterveysseura pyydettiin Japaniin kertomaan tukimallista jo vuonna Nyt koulutusta syvennetään. tm kysely 71 % suomalaisista lakkauttaisi henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan kunta liitoksissa. taloustutkimus ja talouselämä Parhaat kouluruokailun ideat jakoon maailmalle suomalainen kouluruokaverkosto kerää, jalostaa ja jakaa ideoita kouluruoasta. Esimerkkejä jaetaan myös englanniksi muulle maailmalle. Verkoston tarkoitus on liittää yhteen ruokakulttuurin, opetuksen, ruoan alkutuotannon, ruokapalveluiden, tutkimuksen ja yritysten ammattilaisia. Maksutonta kouluruokaa on tarjottu Suomessa vuodesta Ruokailua pidetään tasapuolisten kouluttautumisen mahdollisuuksien yhtenä kulmakivenä. rh goodnewsaboutschool meals Mediatähystys Kliininen kokemus on opettanut ADHD:ta muistuttavan olemisen tavan syntyvän myös unenpuutteesta, ylimitoitetusta ruutuajasta tai jatkuvasti lasta ojentavasta kasvatusasenteesta. Turvattomuus ja selkeät traumatkin aiheuttavat ylivirittyneisyyttä, keskittymiskyvyttömyyttä ja unihäiriöitä. lastenpsykiatri janna rantala, potilaan lääkärilehti Olisi perusteetonta väittää, että työilmapiiri rakentuisi vain hyvän tai huonon johtamisen varaan. Siitä ovat vastuussa kaikki. Jokainen työyhteisön jäsen voi joko kohottaa tai latistaa työpaikan henkeä omalla toiminnallaan. päätoimittaja kati haapakoski, mediuutiset Syöpään kuolee joka viikko sellaisia ihmisiä, joilla on timantinkova voittamisen tahto ja elämänhalu. Toisaalta syövästä selviää sellaisia, joilla ei ole kumpaakaan. syöpäpotilas ja urheiluvalmentaja antti hagqvist, hyvä terveys 4/2014 Usein ajatellaan, että potilas nostojen tekeminen käsin on jotenkin inhimillisempää. työturvallisuuskeskuksen asiantuntija päivi rauramo, telma 3/2014 Moni vanhusten masennus trauma tai käytöshäiriö hoituisi, jos olisi läsnäoloa. lähihoitaja ranjith kumur prabhakaran, amnesty 1/2014 ANNIKA RAUHALA TEHY t

12 ajankohtaista Harvinaiset taudit hoitopassiin harvinaissairaiden diagnoosi- ja hoitopolkua tulee parantaa. Lisäksi harvinaista sairautta sairastavalle potilaalle on laadittava hoitopassi, joka helpottaa siirtymistä yksiköstä toiseen ja auttaa akuuteissa tilanteissa. Tätä mieltä on ohjausryhmä, joka on laatinut ehdotuksen harvinaisten sairauksien kansalliseksi ohjelmaksi vuosille Arviolta yli suomalaisella on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. rh Mielenterveyden ongelmat vievät kuntoutukseen kelan kuntoutus on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Viime vuonna Kelan järjestämää kuntoutusta sai henkeä, mikä oli 8,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yleisimmin Kelan kuntoutukseen hakeudutaan mielenterveyden ongelmien vuoksi. vt Hyvinvointi huolettaa sateenkaarinuoria sateenkaarinuoret ovat muita nuoria enemmän huolissaan hyvinvoinnistaan. Useimmat voivat silti hyvin, vaikka suurin osa on kokenut vaikeuksia sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista koskevien perinteisten käsitysten vuoksi. rh julkaisuja/ sateenkaarinuori.pdf keruut/ sateenkaarinuori Ylihoitaja jatkaa sittenkin johtajana Kansalaisaloite saattohoitolaiksi saattohoitolaista on valmisteilla kansalaisaloite. Aloitteen takana ovat saattohoitoon erikoistuneen Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista ja Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Eero Vuorinen. Aloitteen lähtökohtana on, että inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen ihmisen perusoikeus. Lääkintöhallitus antoi 1984 ohjeet kuolevan potilaan hoidosta. Sen jälkeen on laadittu useita ohjeistuksia ja suosituksia saattohoidon toteuttamiseksi. Aloitteen tekijöiden mukaan näillä ei pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus pitäytyi alkuperäisessä päätöksessään, jonka mukaan ylihoitaja hoitaa Taysissa toimialuejohtajan sijaisuuden. Päätös oli yksimielinen. Sairaanhoitopiirin hallitus pyysi hallintoylihoitaja Pirjo Aallon ja hallintoylilääkäri Erkki Kujansuun selvittämään, onko toimialueella johtamiseen liittyviä ongelmia, kuten julkisuudessa on väitetty. Selvityksen pitää olla valmis viimeistään 5. toukokuuta. Tehy on tyytyväinen kiistan ratkaisuun. Ratkaisu on hyvä ja johdonmukainen. Alun perin tehtävään valitulla henkilöllä on tehtävään soveltuva akateeminen koulutus ja tämän lisäksi hänellä on kokemusta johtamisesta. Johtamistehtäviä ei enää voida läänittää yhdelle ammattikunnalle, sanoo Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää. Paljon julkisuutta saanut jupakka syntyi, kun viisi syöpälääkäriä irtisanoutui Taysissa sen jälkeen, kun toimialuejohtajan sijaiseksi oli valittu ylihoitaja. Tehtävään valittu on tehyläinen terveystieteiden tohtori, jolla on pitkä johtamiskokemus. Sairaanhoitopiirin johto ehti jo perua nimityksen lääkäreiden painostuksen vuoksi. tm lue lisää: itse asiassa sivulla 6 puheenjohtajalta sivulla 9 ARI KORKALA kuitenkaan ole ollut merkittäviä vaikutuksia hoidon järjestämiseen. Aloitteessa esitetään lakia, jossa määriteltäisiin hyvän saattohoidon kriteerit ja joka takaisi hoidon saatavuuden jokaiselle sitä tarvitsevalle. Tarvittavan lain saattohoidolliset perustelut ovat Pajusen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2010 laatimissa saattohoitosuosituksissa. Kansalaisaloite tulee eduskunnan käsiteltäväksi, jos vähintään kansalaista kannattaa sitä. vt ulosmarssi. Tehyläiset protestoivat johtajajupakan vuoksi. 12 TEHY t

13 ajankohtaista Sotesta syntyi sopu Viisi isoa sote-aluetta järjestää tulevaisuudessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. teksti Riitta Hankonen suomi yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelut. Palvelujen järjestäjinä toimivat viisi isoa sosiaali- ja terveysaluetta, jotka muodostuvat kuntayhtymämallilla yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille. Sairaalat sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. Palvelujen tuottajina ja rahoittajina toimivat nykyiseen tapaan kunnat. Hallitus lupaa, että yksittäistä kuntaa suurempi järjestäjä pystyy turvaamaan hoitoon pääsyn, palveluketjut ja hoidon jatkuvuuden nykyistä paremmin. Valtion ohjaus lisääntyy uudistuksessa. Tällä pyritään varmistamaan alueellinen tasa-arvo ja taloudellinen tehokkuus. Vahva järjestäjä varmistaa kuntien oman palvelutuotannon säilymisen ja kehittymisen. Sillä on myös vahva osaaminen kilpailutuksessa, kun palveluja ostetaan muilta tuottajilta. Ratkaisu vastaa Tehyn kantaa riittävän suuresta järjestäjästä sekä alueellisesta ja taloudellisesta tasa-arvosta. Hyvää on myös se, että hallitus lupaa laittaa perusterveydenhuollon kuntoon ja säilyttää lähipalvelut, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Sekä asiantuntijat, järjestöt, kunnat ja työnantajien edustajat ovat olleet Ratkaisu vastaa Tehyn kantaa riittävän suuresta järjestäjästä. Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo pääosin tyytyväisiä hallituksen uuteen esitykseen. Sote-uudistukseen ryhdyttiin, koska perusterveydenhuolto on päässyt rapautumaan ja palveluiden saanti on eriarvoistunut. Myös ikärakenteen muutos ja kansantalouden kestävyys edellyttävät muutoksia palvelurakenteisiin. Uudistuksen yksityiskohdat, esimerkiksi työnantajavastuun jakautuminen, ovat vielä päättämättä. Niitä ryhtyy työstämään poliittinen ohjausryhmä, jota vetää peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskuntaan tämän vuoden syksyllä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa. viisi sote-aluetta. Suomi jaetaan viiteen alueeseen, jotka pohjautuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin. Turku Tampere Helsinki Oulu Kuopio TEHY t

14 14 TEHY t

15 hoitoketju Kiitolinjaa pitkin Hyvää päivää ja irvistäkää käynnistävät maailman tehokkaimman liuotushoidon. teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Autio yks, kaks, kol, nyt! Ensihoitajat Heikki Maasalo (vas.) ja Johannes Koskinen ovat tuoneet liuotushoitokandidaatin Meilahden päivytykseen. Potilas nostetaan röntgenpöydälle neurologin tutkimusta varten. TEHY t Kun ensihoitajat saavat hätäkeskuksesta tehtävän koodilla 706B, heillä on kiire. Kyseessä saattaa olla akuutti aivohalvauspotilas, joka pitää saada sairaalaan mahdollisimman nopeasti. Keskimäärin ambulanssilla kestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kahdeksan minuuttia päästä potilaan luo. Akuutissa aivohalvauksessa on kyse minuuteista, sillä vaurioita lievittävä liuotushoito tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin sen saa. Hoito on annettava viimeistään 4,5 tunnin sisällä oireiden alusta, ennen kuin aivosolut ovat vaurioituneet niin, että hyöty on menetetty. Oireiden alkamisaika on tärkeä tietää, koska se usein ratkaisee, voidaanko liuotusta käyttää. Liian usein potilaat jäävät odottamaan, että oireet häviäisivät itsestään. Tai sitten he soittavat hälytyskeskuksen sijaan tyttärelle, ensihoitaja Matti Purhonen harmittelee. Potilaat saattavat soittaa hälytyskeskuksen sijaan tyttärelle. Purhonen ja hänen työparinsa ensihoitaja Janne Tammisto kohtaavat liuotushoitokandidaatteja viikoittain. Viime vuonna Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hoiti yli 500 akuuttia aivohalvauspotilasta. Heistä noin 160 sai liuotushoitoa. Purhonen arvioi, että lähes sata muutakin olisi hyötynyt liuotushoidosta, jos he olisivat pyytäneet apua ajoissa. aivohalvaus iskee tyypillisesti aamulla. Syytä ei tiedetä, mutta aivoverenkiertohäiriöihin erikoistunut neurologi Satu Mustanoja arvelee, että kyse saattaa olla verenpaineen noususta. Herättyään potilas ei pysty puhumaan kunnolla tai ei ymmärrä puhetta. Jommankumman puolen raajat eivät toimi kunnolla, suupieli roikkuu tai potilas näkee näkökentästä vain puolet. Kipuja ei yleensä ole, mikä viivyttää usein hoitoon hakeutumista. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) erotellaan aivoinfarktiin 15

16 hoitoketju jalka ylös. Neurologi Laura Mäkitie pyytää potilasta nostamaan jalkoja. Laboratorio hoitaja Maire Nousiainen ottaa pikaveri näytteitä. ja aivoverenvuotoon, jonka aiheuttaa hoitamaton verenpainetauti. AVH oireilee esimerkiksi vaikeuksina liikuttaa jäseniä ja puhua. Aivojen toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain, aivotulehdus tai vaikea migreeni. Aivoinfarkti eli aivoverisuonitukos on sairaus, jossa aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa kaulavaltimossa, mutta se voi aiheutua myös sydämestä Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu joka päivä 68 suomalaista. peräisin olevasta hyytymästä. Osa aivokudoksesta menee ilman hoitoa pysyvään kuolioon. Kun ensihoitajat saapuvat paikalle, he tervehtivät potilasta ja pyytävät tätä irvistämään. Kyse on neurologisen statuksen selvittämisestä: pystyykö potilas puhumaan, ymmärtääkö hän puhetta, ovatko kasvot symmetriset, ja näkeekö hän kunnolla. Epäily aivoverenkiertohäiriöstä syntyy yleensä heti, minkä jälkeen ensihoitajat ottavat yhteyttä Stroke-päivystäjään. Omatoiminen ja omassa kodissa asuva ihminen on mahdollinen liuotushoitokandidaatti, jos oireiden alkamisesta ei ole kulunut liikaa aikaa. Ikä ei ole este, ei myöskään Marevan-lääkitys. liuotushoito eli trombolyysi on tehokas hoitomuoto, joka soveltuu osalle aivoinfarktiin sairastuneista. Hapen puutteessa aivosolut vaurioituvat pysyvästi. Jos suoni saadaan avatuksi liuotushoidolla, vaurio jää yleensä pienemmäksi. Toisin kuin sydäninfarktissa liuotushoitoa ei voi aloittaa jo ambulanssissa, koska aivoinfarktia ja aivoverenvuotoa ei voi erottaa päälle päin toisistaan. 16 TEHY t

17 Etsimme liuotushoitokandidaattina sairaalaan saapuneelta potilaalta aivoverisuonitukosta. Aivoverenvuoto tai liian suuri aivoinfarkti on suljettava ensin tietokonetomografialla pois, koska niissä liuotushoito aiheuttaa vuotoriskin, Mustanoja sanoo. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa liuotushoito kyetään nykyään aloittamaan keskimäärin 17 minuutin sisällä potilaan saapumisesta sairaalaan. Hoitoketju on todettu kansainvälisissä selvityksissä maailman nopeimmaksi. Tässä ajassa potilas on tutkittu, pää kuvattu, verikokeet analysoitu, neurologi on tehnyt diagnoosin ja hoito aloitettu. Muualla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa aikaa kuluu usein yli tunti. Vaikka liuotushoidon aloitukseen on oireiden alkamisesta aikaa 4,5 tuntia, sitä parempi tulos saavutetaan, mitä nopeammin hoito alkaa. Jokainen hukattu minuutti vähentää potilaan odotettua elinaikaa vuorokaudella, koska ilman happea aivokudos tuhoutuu. Hyvän hoidon ansiosta joka neljäs AVH-potilaista toipuu täysin oireettomaksi ja kaksi kolmasosaa jatkaa itsenäistä elämää. Verenpaine, korkea kolesteroliarvo ja diabetes ovat yleisimpiä riskitekijöitä. AVH voi yllättää myös nuoren. Myös raskaana olevia naisia on liuotushoidettu. hälytys. Janne Tammisto (edessä) ja Matti Purhonen lähtevät hälytysajoon. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu Suomessa vuosittain suomalaista eli joka päivä 68 henkilöä. Aivoinfarktin saa vuosittain noin ja aivoverenvuodon noin suomalaista. Kokonaismäärässä ovat mukana myös ohimenevät aivoverenkiertohäiriöt ja uusiutuneet aivoinfarktit. Jokainen hoidettu potilas säästää yhteiskunnalta euroa. Summa koostuu muun muassa kroonisen sairauden hoitokuluista, menete- i Kello käy liuotushoito alkaa sairaalassa keskimäärin 17 minuutissa Hälytyskeskus saa 8 min tiedon aivohalvausepäilystä ja lähettää ensihoito yksikön potilaan luo. Ambulans silta kestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä keskimäärin kahdeksan minuuttia päästä potilaan luo. Hälytyspäivystäjä selvittää puheli messa, kuinka korkea riski potilaalla on ja minkätyyppisestä tehtä västä on kyse. Päivystäjä arvioi potilaan tilaa puhumalla itse potilaan kanssa. Ensihoitajat arvioivat + 5 min potilaan tilan viidessä minuutissa. He soitta- vat Stroke-päivystäjälle, jos epäilevät aivoverenkiertohäiriötä. Ambulanssi kuljettaa + 20 min liuotushoitokandidaatin Meilahden päivys tyk seen. Matka kestää keskimäärin 20 minuuttia. Matkan aikana nestehoito ja kirjaa minen tietojärjestelmän aivohalvaussivulle. Tiedot välittyvät automaattisesti sairaalaan. Ensihoitajat käyttävät isoa kanyylia, jonka kautta myös varjoaine on helppo laittaa elimistöön sairaalassa. Kymmenen minuuttia ennen saapumistaan ensihoito ilmoittaa Virvellä tulostaan. TEHY t

18 ympäröivät tehosänkyä, jossa on pintaverenkiertoa edistävä patja. Se ehkäisee painehaavoja. Sairaanhoitajat tarkkailevat potilaan vointia sekä laitteista että omilla aisteillaan ja rekisteröivät pienetkin muutokset. Poikkeamat kirjataan potilastietoihin ja välitetään tarvittaessa lääkärille. Liuotushoitopotilas on 24 tuntia vuodelevossa, ravinnotta ja iv-nesteytyksessä. Potilaan alkuvaiheen kuntoutuksessa keskeistä ovat oikeanlaiset asennot ja niiden järjestelmällinen vaihtelu sen mukaan, mikä osa kehosta on halvaantunut. Tiimissä on mukana fysioterapeutti, joka suunnittelee kuntoutumista edistävät asennot. Potilas ei tuntopuutosten vuoksi välttämättä tunnista kehoaan eikä asentojaan. Asetamme hänet kuntouttavan työotteen mukaisesti mahdollisimman luonteviin ja symmetrisiin asentoihin, joita vaihdamme noin kahden tunnin välein, Junkkarinen selittää. Myös hengitys tarvitsee tukea. Potilas puhaltaa letkun kautta vesipulloon, jotta keuhkoihin kertyvä lima lähtisi liikkeelhoitoketju tystä työpanoksesta ja maksettavista sosiaalietuuksista. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain noin henkilöä. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. liuotushoidon nopeuden ja tehokkuuden takaa moniammatillinen ja saumaton yhteistyö. Kaikki ensihoitajista päivystyspoliklinikan ja Stroke Unitin hoitajiin sekä lääkäreihin toimivat yhdessä. Jokainen tietää oman tehtävänsä ja roolinsa. Kaikki huomio on potilaassa, kun yhteistyö sujuu ja työnjako on selkeä, osastonhoitaja Anne Junkkarinen Stroke Unitista tähdentää. Jos röntgen häviää minuutin, se voi olla potilaalle se ratkaiseva minuutti, röntgenhoitaja Rami Kunnas sanoo. Röntgen elää jatkuvassa liuotushoitokandidaatin vastaanottovalmiudessa. Kun tieto potilaasta tulee, röntgenhoitajat keskeyttävät muut kuvaukset välittömästi ja valmistautuvat potilaan tuloon. Röntgeniin on matkaa 84 askelta. Liuotushoito menee kaiken muun edelle. Paikalle saapuvat myös päivystävä neurologi, sairaanhoitajat ja laboratoriohoitajat. Ensihoitajat juoksuttavat potilaan päivystyksen ovista niin sanottua kiitolinjaa pitkin suoraan röntgeniin. Matkaa on 84 askelta. Tietokonetomografian ottaminen kestää viitisen minuuttia. Yksi röntgenhoitajista valvoo konetta, ja kaksi muuta ovat potilasta varten. Neurologi pystyy kuvien ja pikaverinäytteiden perusteella päättämään nopeasti, aloittaako hän liuotushoidon. Jos kriteerit täyttyvät, sairaanhoitaja laittaa saman tien potilaan laskimoon tippumaan alteplaasia. Se liuottaa tukoksia, ja potilaan vointi alkaa yleensä kohentua nopeasti. Potilas kuljetetaan tarkkailtavaksi Stroke unit -osastolle. Aikaa sairaalaan saapumisesta on kulunut vartin verran. stroke unitissa on rauhallinen tunnelma. Elintoimintoja valvovat laitteet Röntgenhoitajat valmistautuvat potilaan tuloon keskeyttämällä muut kuvaukset. Laboratoriohoitajat tulevat paikalle pikaverinäytteitä varten. Neurologi ja akuutti sairaanhoitaja saapuvat päivystyspoliklinikan ovelle vastaanottamaan potilasta. Rami Kunnas Matkalla röntgeniin + 17 min neurologi tekee nopean tutkimuksen. Hän arvioi tajunnantason ja halvausasteen kysymällä potilaan ikää ja kuukautta sekä pyytämällä kannattelemaan raajoja yksi kerrallaan. Laboratoriohoitajat ottavat näytteet. Näytteistä nähdään veren hyytymisarvot ja verenkuva. Röntgenhoitajat ottavat potilaasta tietokonetomografiakuvat, joista näkyvät mahdolliset kallonsisäiset verenvuodot. Liuotushoitoa ei voi aloittaa, jos on aivoverenvuotoa. Liuotushoito kyetään aloittamaan keskimäärin 17 minuutin sisällä potilaan saapumisesta sairaalaan. Liuotushoito + 1 h kestää tunnin. Se aloitetaan jo röntgenissä. Liuotushoito laskimonsisäisellä alteplaasilla voidaan yleensä aloittaa, jos vuotoa ei ole, jo kehittynyttä infarktia ei Maire Nousiainen näy ja oireiden alkamisesta on alle 4,5 tuntia. Alteplaasi hajottaa hyytymiä. Potilas siirretään akuuttihuoneesta Stroke Unitiin. Infarktin syyn selvittely alkaa. Anne Junkkarinen Seuraavana + 24 h päivänä tehdään uusi tietokonetomografia, jotta nähdään aivoinfarktin laajuus sekä mahdollinen verenvuoto. 18 TEHY t

19 le. Veden vastus lisää puhaltamiseen tarvittavaa painetta. Ilman harjoitusta keuhkot voivat painua kasaan ja niiden tilavuus pienentyä. Nielun toiminta testataan rutiininomaisesti, kun potilas on saanut luvan istua. Terve ihminen yskii, kun henkitorveen menee jotain ylimääräistä, mutta hiljaisessa aspiraatiossa ruokaa joutuu huomaamatta keuhkoihin. Tämä saattaa aiheuttaa keuhkokuumeen. Heti, kun lääkäri antaa luvan, sairaanhoitajat ja fysioterapeutti avustavat potilaan sängystä. Ylösnousu on tärkeää myös mielenterveydelle, sillä yli puolet potilaista on vaarassa masentua. Sänkyyn ei saa jäädä makaamaan, koska siellä ei kuntoudu. Potilas viipyy Stroke Unitissa kahdesta kolmeen päivää. Sinä aikana varmistutaan, että hengenvaara on ohi ja sydän ja keuhko toimivat. Sen jälkeen hän siirtyy yleensä neurologian tai harvemmin terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Joku voi päästä jopa kotiin, jos kaikki oireet häviävät liuotuksen myötä. t i Palkittua hoitoa Lääkäriliitto myönsi viime vuonna euron suuruisen laatupalkinnon Hyksin neurologian klinikan aivoverenkiertohäiriötiimille, Meilahden päivystyspoliklinikalle ja Hyksin ensihoidolle aivoinfarktin liuotushoitoketjun kehittämisestä. Aivoinfarktin liuotushoitoa pystytään antamaan alueella nopeammin ja useammalle sitä tarvitsevalle potilaalle kuin missään muualla maailmassa. Lääkäriliitto myöntää laatupalkinnon vuosittain lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille kannustuksena tuloksekkaasta toiminnan kehittämisestä. TEHY t Käsi retkahteli, suusta tuli joo turvallisuuskouluttaja Timo Levänen ei tunne oikean käden sormiaan, mutta se ei haittaa hänen arkeaan eikä työntekoaan. Oikealla kädellä pystyy kirjoittamaan, mutta hiirtä hän on opetellut käyttämään vasemmalla kädellä. 42-vuotias palomies Levänen heräsi tammikuisena aamuna 2011 ja ihmetteli oikeaa kättään, joka retkahteli joka suuntaan. Suusta tuli puhetta joon verran. Vaimo soitti ambulanssin, joka kuljetti hänet Meilahden sairaalaan Helsinkiin. En tajunnut tilannetta itse. Aluksi häntä ei pidetty liuotushoitokandidaattina, koska oireiden alkamisajankohta oli epäselvä. Neurologi päätti kuitenkin aloittaa liuotuksen tutkimusten jälkeen. Levänen makasi sairaalassa kymmenen päivää. Ne riittivät romahduttamaan hyväkuntoisen miehen kunnon. Lyhytkin kävelylenkki vei voimat. Hyvä peruskunto kuitenkin edisti toipumista. Kunto palautui nopeasti. Oikean käden toiminta koheni pikkuhiljaa. Reilua puolta vuotta myöhemmin Levänen palasi töihin työkokeilun avulla. Varsinaista syytä häiriöön ei löytynyt. Kolesteroli oli ollut jonkin verran koholla, ja hän oli kärsinyt migreenistä. Myös vuorotyö voi altistaa aivoverenkiertohäiriölle. Kuorma-autokortin hän sai takaisin, mutta hälytysajoa hän ei saa ajaa. Elimistöä rasittavaa vuorotyötä ei suositella. Palomieheksi hän ei kaipaa, koska ei pystyisi kuitenkaan tekemään työtä täysipainoisesti. Palomiehen ammattitaitoa Levänen hyödyntää turvallisuuskouluttajana ja palotarkastajana. Lisääntynyt vapaa-aikaa yhdessä perheen kanssa on ollut hyvä asia. Päivä päivältä pelkään vähemmän, että aivoverenkiertohäiriö iskee uudestaan. Enää en tosin lähde yksin tiettömien taipaleiden taa entiseen malliin. Koen silti eläväni normaalia elämää. kollega kuljetti sairaalaan. Timo Levänen (vas.) sai aivoverenkierto häiriön kolme vuotta sitten. Janne Tammisto oli työvuorossa ja kuljetti hänet sairaalaan. Matti Purhosen mukaan työkaverin kokemaa sairauskohtausta ei huomaa työpaikan arjessa. 19

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: SYÖPÄSAIRAANHOITAJA Syöpäsairaan oma hetki Sairaanhoitaja Satu Virtasen torstait on pyhitetty syöpäpotilaiden hoitamiselle. teksti Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali potilasta varten valmiiksi. Satu Virtanen valmistelee sytostaattiti putusta ja varmistaa keittosuolalla, että tipanlaskija toimii. 20 TEHY t

21 Satu Virtanen työskentelee neljä päivää viikossa päivystävänä sairaanhoitajana, mutta torstai on varattu syöpäpotilaille. Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto perustettiin Nivalan terveyskeskukseen viime marraskuussa. Nivalan ja Sievin syöpäpotilaat kävivät jo aiemmin terveyskeskuksessa saamassa lääkehoitoa kuten sytostaatteja, trombosyyttejä ja injektioita. Hoitajat tiputtivat sytostaatteja päivystyksen lomassa. Keskustelulle potilaan kanssa ei aina ollut mahdollisuutta. Aika ei riittänyt tai sopivaa tilaisuutta ei tullut, koska muut olisivat voineet kuulla, Satu kertoo. Hoidon laatua haluttiin parantaa. Lisää resursseja ei annettu, vaan uutta tehdään olemassa olevilla voimilla. Satu lähti opiskelemaan työn ohessa Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun 30 opintopisteen laajuista syöpäsairaanhoidon kehittäminen -oppisopimuskoulutusta. Opinnot valmistuivat maaliskuussa. Nivalan terveyskeskuksesta neljä sairaanhoitajaa kävi Oysissa tutustumassa yhteistyökumppaneihin eli sädehoito-osastoon, syöpätautien poliklinikkaan ja vuodeosastoon. tuntemukset kuvaksi. Pieni potilas halusi kiittää hoitajaa piirroksella. uuden aloittaminen on ollut Sadusta mielenkiintoista. Alkuvaiheen haasteita ovat esimerkiksi hoidon sisällön luominen ja työpäivän organisointi siten, että kaikki rullaa potilaan kannalta mahdollisimman järkevästi. Satu on seurannut, miten syöpäsairaanhoitajat muissa kunnissa työskentelevät. Hän tekee paljon yhteistyötä Ylivieskan terveyskeskuksen syöpäsairaanhoitaja Johanna Hirvelän kanssa. Oman lisänsä työhön tuo sairauden monimuotoisuus: syövällä on yli 200 eri muotoa, joten huomioon otettavia yksityiskohtia riittää. Vastaanotolla käy sairauden joka vaiheessa olevia potilaita. Jotkut ovat juuri saaneet diagnoosin, toiset ovat eläneet syövän kanssa jo vuosia. Suurin osa potilaista tulee Oulun yliopistollisesta sairaalasta (Oys) ja joitakin tulee Kokkolasta Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta. Potilaat ovat pääasiassa aikuisia. Lapsisyöpäpotilaita pystytään hoitamaan perusterveydenhoidossa rajoitetusti. Sadun työ sisältää paljon ohjausta, asioiden selvittämistä ja neuvontaa. Ohjaan käytännön asioissa ja olen linkkinä erikoissairaanhoitoon. Kerron esimerkiki Sadun torstai 8.00 Päivän ensimmäinen tunti on toimisto aikaa ja juoksevien asioiden hoitamista Puhelintunti. Satu vastaa potilaiden soittoihin ja kysymyksiin Satu vastaanottaa syöpäpotilaita Ruokatauko Syöpäpotilaiden vastaanotto ei ole vain toimenpiteitä ja hoitamista. Heillä on monenlaista kysyttävää ja mielessä paljon asioita. Tässä työssä ollaan läsnä ja kuunnellaan paljon. Monella potilaalla sairaus on seurantavaiheessa. Ensimmäistä kertaa vastaanotolle tulevan kanssa tavoite on saada potilaaseen yhteys ja saada aikaan olo, että vastaanotolle voi tulla toistekin Päivän päätteeksi Satu soittaa lääkä rille, jos on jotakin häneltä kysyttävää. Hoidettavat asiat Satu merkitsee syöpäsairaanhoitajan ajanvaraus - kirjaan ja joskus päivystävän sairaanhoitajan varauskirjaan, jos asia on hoidettava heti. Kiireettömät asiat hän hoitaa seuraavan viikon toimistoajalla. TEHY t

22 ammatissa si, millaisia laboratoriotutkimuksia tai kuvantamistutkimuksia tehdään ja miten niihin valmistaudutaan. Jos potilas tarvitsee apuvälineitä tai hoitotarvikkeita kotiinsa, järjestän niitä. tieto vastaanotosta leviää potilaiden keskuudessa. Satu on käynyt kertomassa vastaanotosta syöpäyhdistyksen kokoontumisessa. Vakituisesti esimerkiksi injektioita terveyskeskuksessa saavien syöpäpotilaiden käynnit on pyritty siirtämään torstaille. Potilailta on tullut hyvää palautetta: he ovat tyytyväisiä siihen, että asiaa on viety eteenpäin. Työ on moniammatillista. Oys ja Keski-Pohjanmaan keskussairaala ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, samoin vuodeosastot ja kotisairaanhoito. Tarvittaessa Satu konsultoi erikoissairaanhoitoa ja lääkäreitä. Terveyskeskuksen ja sairaaloiden potilasjärjestelmät eivät toimi yksiin, mikä on Sadusta suuri puute. Kaikkia erikoissairaanhoidon kirjaamia asioita ei pääse näkemään, vaikka se olisi usein tarpeen. Satu on perehdyttänyt osana opintojaan työpaikan sairaanhoitajat sytostaattien tiputukseen ja laimennukseen. Sytostaatit on koettu hieman pelottaviksikin, mutta kun uudetkin työntekijät koulutetaan niiden antamiseen, työhön tulee varmuutta. Ennen laimensimme sytostaatit itse vetokaapissa. Nyt lääke laimennetaan Ylivieskassa lääkekeskuksessa ja tuodaan saman tien tänne. i Monipuolinen toimenkuva Tutkimuksiin valmistautuvan potilaan ohjaus, neuvonta ja henkinen tuki. Diagnoosin saaneelle ensitiedon jakamista, sokkivaiheen hoitoa, konkreettista ohjausta: miten tästä eteenpäin? Syöpäpotilaiden lääke- ja tukihoidot, kuten sytostaattitiputukset, injektiot, infuusiot, punasolu- ja trombosyyttitankkaukset ja haavanhoidot. Palliatiivinen hoito, hoitosuunnitelman laatiminen, hoitotahdon tekeminen, kontrollikäynnit, kivunhoito, saattohoito. Edellisessä työyhteisössä työkaveri oli syöpäpotilas. syöpävastaanotolla kuuntelijan ja tukijan rooli korostuu. Potilaalle varataan aikaa tavallisesti tunti. Päivystyksen varttiin verrattuna se on luksusta. Tähän asti tunti on riittänyt. Asiat ehditään puhua ja toisaalta potilas ei välttämättä jaksaisi pidempään. Keskustelua voidaan jatkaa seuraavalla kerralla tai puhelimitse toisena päivänä. Tarvittaessa Satu tekee kotikäyntejä. Niitä hän tekee pääasiassa saattohoitotai palliatiivisen hoidon vaiheessa oleville potilaille. Tarvittaessa teen tukikäyntejä vuodeosastolle syöpäpotilaiden luokse. Satu on työskennellyt aiemmin perusterveydenhuollossa vuodeosastolla, vanhustenhoidossa ja sairaankuljetuksessa. Syöpäpotilaat ovat olleet aina sydäntäni lähellä. Edellisessä työyhteisössä työkaveri oli syöpäpotilas ja hoidin häntä. Myös omassa lähipiirissä on sairastettu syöpää. Elämänkokemus ja työkokemus ovat tuoneet tietoja ja taitoja, joita syöpähoitajan työssä tarvitaan. Sadun mukaan oman elämän tapahtumat ja vastoinkäymiset vahvistavat ihmistä, niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Päivystyksessä työskentely tuo työhön vaihtelua. Pelkästään syöpäpotilaiden hoitaminen voisi olla henkisesti liian raskasta. Päivystyksessä Satu ottaa vastaan pääasiassa infektiopotilaita, ihopotilaita ja tekee pieniä toimenpiteitä kuten luomien tai kynsien poistoja. Syöpäsairaanhoitajan puhelin kulkee koko ajan mukana: potilaat saavat soittaa siihen koska vaan. työyhteisön hyvä henki ja huumori auttavat jaksamaan. Työasioista irtautumisessa auttavat perhe ja oma hevonen. Kun lähden töistä, siirryn vapaalle. Välillä jää mietityttämään, muistinko päivällä tehdä jonkin asian, mutta muuten en vie työasioita kotiin. Jatko-opiskelu on vahvistanut Sadun halua hoitaa syöpäpotilaita ja kehittää hoitotyötä. Teoriatieto ja omat kokemukset tukevat käytännön työtä. Opintojen ansiosta olen päässyt paremmin sisälle siihen ajatusmaailmaan ja näen monia asioita uusin silmin. Kokeneiden syöpäsairaanhoitajien kanssa verkostoituminen on ollut hyvin antoisaa, kun itse olen vasta alkutaipaleella. Satu haluaisi päästä joksikin aikaa Oysin syöpäosastolle seuraamaan osaston toimintaa ja hoitajien työtä. Hän toivoo, että jossakin vaiheessa syöpäpotilaille voitaisiin antaa enemmän juuri heille kohdistettuja vastaanottoaikoja. Nyt lääkäri järjestää heille vastaanottopäiviä potilaiden määrästä riippuen kerran tai pari kuussa. Syöpäpotilaiden vastaanotto on saanut pelkkää kannustusta työkavereilta ja esimiehiltä. Esimiehet ovat Sadun mukaan suhtautuneet yleensäkin myötämielisesti jatko-opiskeluun. Ei pysty tai ei voi -ajatuksia ei ole kuulunut hoitajien eikä lääkärien suunnasta. Kun ensimmäinen potilas tuli vastaanotolle, ajattelin, että tästä se alkaa. Nyt saa ruveta tekemään. t 22 TEHY t

23 kolumni Virheellisiä ihmisiä Kolumnistimme laura kosonen on kätilö, toimittaja ja filosofian maisteri. TEHY t tein töissä virheen. Arvioin potilaan tilan väärin enkä aloittanut hänen tarvitsemaansa hoitoa. Onneksi yövuoro vaihtui aamuksi ja virkeämmät silmät tekivät tarkemman arvion. Potilas sai kaipaamansa hoidon ja minä kantapäältä opetuksen, jonka varmasti muistan vastaisuudessa. Kaikki olivat saamapuolella. Tällä kertaa. Silti uni ei tullut työvuoron jälkeen. Edellisessä elämässä toimittajana oma virhe saattoi joskus naurattaa, tässä nykyisessä elämässä hoitajana se itkettää. Ja pelottaa. Ja ahdistaa. Ja stressaa. Tunnetun arvion mukaan joka kymmenes sairaalassa hoidettu potilas kohtaa vaaratilanteen. Joka sadas kokee vakavan haitan ja joka tuhannennen arvioidaan kuolevan tai vammautuvan pysyvästi. Minkä määrän virheitä teemmekään, me töpeksijät. Virheiden rinnalla eivät paljoa paina miljoonat onnistumiset. Terveydenhuollossa virheet ovat vaikea asia ja suhtautuminen niihin skitsofreeninen. Virheitä ei saa tapahtua virheitä tapahtuu. Virheistä pitää puhua avoimesti virheistä on vaikea puhua. Jokainen tekee virheitä lööpeissä virheen tekijä on aina piittaamaton ja ammattitaidoton tunari. Virheen määrittelykin on vaikeaa. Jälkiviisaana tapahtumat saavat eri muodon kuin reaaliajassa. Jos lopputulos ei ole priimaa, piinaa virheen mahdollisuus mieltä. Olisiko joku muu toiminut toisin? Omassa päässä konjunktiot tulee käytyä läpi tarkemmin kuin kieliopin tunnilla: että, jotta, koska, kun, mutta, vaan, sillä, jos, vaikka, kunnes. Pelifirmassa epäonnistumisia juhlitaan samppanjalla. terveydenhuollossa on paiskittu lujasti töitä potilasturvallisuuden puolesta. Päätöksiin haetaan kollegoiden tuki. Hoitoketjut on rasvattu sujuviksi. On varmistuslistoja ja varmistusten varmistuksia. Vaaratilanteet raportoidaan yhä useammassa paikassa HaiPro-järjestelmään ei syyllisten etsimiseksi vaan yhteiseksi opiksi. Systeemin tarkoitus on minimoida tilanteet, joissa virhe saattaisi tapahtua. Mutta silti: virhe on terveydenhuollossa rumempi sana kuin muilla aloilla. Jossakin toisaalla positiivinen epäonnistuminen on ajan uusi trendi. Pelifirmassa epäonnistumisia juhlitaan samppanjalla, mutta onnistumisista korkataan vain kalja. Konkurssi on nuorelle ja nälkäiselle yrittäjälle meriitti. Terveydenhuollossa emme koskaan pääse mukaan tähän iloisen epäonnistumisen karnevaaliin. Virhe on piikki lihassa ja tikku kynnen alla, koska sen kohde elää ja hengittää (ainakin toivottavasti). Pikainen kyselykierros lääkäreille ja hoitajille vahvistaa sen, minkä omissa nahoissaan tuntee: virheen tekemisen kestäminen on yksi suurimmista ammatillisista haasteista. Siihen nähden onkin outoa, ettei virheiden tekeminen ole opetussuunnitelmassa hoitaja- tai lääkärikoulutuksessa. työyhteisön viisaus ja kollegiaalisuus punnitaan virhetilanteissa. Miten virheistä puhutaan? Miten niistä opitaan? Millaista tukea työtoverit antavat? Tunnollisuus ja kunnollisuus, tarkistaminen ja varmistaminen ovat hoitajan perushyveitä. Virheen pelko ei kuitenkaan ole viisauden alku, sillä pelkäämällä itse työkin jää tekemättä. Kokeneemmat kertovat, että jossittelu ei jätä rauhaan, vaikka urapolkua olisi tullut tarvottua jo hyvä taival. Tietyt kasvot, tilanteet ja keskustelut kulkevat repussa lopunikää. Kokeneemmat antavat myös ohjeen partiohengessä: reppu selkään ja eteenpäin. 23