METSÄSTÄJÄLIITON VUOSI 2010

Transkriptio

1 METSÄSTÄJÄLIITON VUOSI 2010 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry

2 Suomen Metsästäjäliiton vuosikirja 2010 Julkaisija: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Toimitus: Anna Grenfors Taitto: Mainostoimisto Visumark Oy Paino: Forssa Print 2011 Kannen kuva: Jaakko Ruola Ilves oli vuonna 2010 Metsästäjäliiton vuoden riistaeläin. 2 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

3 Alkusanat Täyttä toimintaa Metsästäjäliitto kehittää toimintojaan, ja yhtenä tiedotuksen välineenä on kädessäsi oleva vuosikirja. Sen avulla Metsästäjäliitto haluaa kertoa jäsenilleen ja sidosryhmilleen toiminnastaan. Metsästäjäliiton 89. toimintavuosi oli täyttä toimintaa. Kulunut vuosi noudatteli toiminnaltaan pitkälti aiempien vuosien linjoja. Koimme, näimme ja teimme kuitenkin myös paljon uutta. Perinteikästä metsästysseurojen koulutusta ryhdyttiin uudistamaan perusteellisesti. Liiton tavoitteena on uudistuksella vastata niihin haasteisiin, joita metsästäjäkunta meille asettaa. Metsästäjien koulutukselle on Suomessa nyt ja jatkossakin tarvetta. Liiton koulutustarjonta tulee monipuolistumaan, ja sitä tarjotaan mahdollisimman hyvin kaikkien halukkaiden saataville. Kehitys oli suotuisaa kuluneena toimintavuotena, ja koulutusmäärissä nähtiin hyvää kasvua. Metsästäjäliiton edunvalvonta laajeni, syveni ja monipuolistui toimintavuoden aikana. Perinteisen kansallisen edunvalvonnan lisäksi liitto jatkoi edellisenä vuonna alkanutta kansainvälistä edunvalvontatoimintaa eurooppalaisen FACEn jäsenenä. Liiton talous on suhteellisen vakaa. Osakemarkkinoilla tapahtuneet voimakkaat heilah telut eivät vaikuttaneet liiton tulorahoituksen sanottavasti. Jäsenmaksuista liitolle tuloutettava osa oli 5,50 euroa, mitä voidaan pitää kansallisessa ja kansainvälisessä järjestöjen jäsenmaksuvertailussa erittäin alhaisena. Liiton jäsenmäärän kasvuvauhti kiihtyi vuonna Liitto ryhtyi myös aiempaa enemmän tiedottamaan toiminnoistaan, ja toimintojen laatua sekä määrää kyettiin kasvattamaan lähes kaikilla osa-alueilla. Tämän vuoksi yleisestä kansalaisjärjestöjen jäsenmääräkehityksestä poiketen liiton jäsenmäärä kasvoi. Haluan kiittää kaikkia Metsästäjäliiton jäseniä, jäsenseuroja ja piirejä liiton toimintaa kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja aktiivisesta otteesta. Kiitän myös liittohallitusta ja etenkin työvaliokuntaa sekä keskustoimiston ja Eräkontin henkilökuntaa toiminnan kiitettävästä läpiviennistä! PANU HIIDENMIES toiminnanjohtaja Metsästäjäliiton vuosikirja

4 Sisältö ALUKSI Alkusanat...3 Puheenjohtajalta...5 IHMISIÄ Jäsenistö...6 Hallinto...8 Henkilökunta...10 Piirit...12 TOIMINTAA Kotimainen edunvalvonta...14 Kansainvälinen edunvalvonta...16 Koulutus...18 Kilpailut Viestintä Julkaisut...24 Verkkopalvelut Metsästyskulttuuri TALOUTTA Eräkontti Liiton talous...32 Tuloslaskelma Tase Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

5 Puheenjohtajalta Metsästäjäliitto ajaa metsästäjien asioita Metsästäjäliitto on metsästäjien äänitorvi yhteiskunnassa. Liitto ajaa asioita, jotka ovat metsästäjien kannalta tärkeitä. Metsästäjäliitto on metsästäjien etujärjestö, mutta myös metsästysseurojen palvelujärjestö. Nämä perusasiat pysyvät ja paranevat edelleen. Metsästäjäliitto julkaisi eduskuntavaalien alla omat hallitusohjelmatavoitteensa. Ne ovat hyvin konkreettisia ja käytännönläheisiä. Haluamme parantaa suomalaisen metsästyksen asemaa. Meidän mielestämme koko yhteiskunnan etu on, että metsästystä ei rajoiteta tarpeettomasti. Metsästäjät tekevät koko yhteiskunnan eteen ensiarvoisen tärkeää työtä ilman palkkaa. Mielestämme koulujen biologian opetuksen yhteydessä tulisi opettaa riistanhoidon perusteita. Jokaisen suomalaisen yleissivistykseen kuuluu tuntea jäniksen jäljet lumessa ja erottaa metsäkauris valkohäntäpeurasta. Suurpetojen kannanhoitosuunnitelmat on päivitettävä. Kun petokannat ovat kasvaneet suuremmaksi kuin oli tarkoitus, on petomääriä voitava tasapainottaa. Haluamme myös hirvieläinstrategian, eli hirven ja pienten hirvieläinten hoitosuunnitelman. Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin ja on tärkeää, että hirvipolitiikka saadaan tempoilemattomaksi. Metsästäjät edellyttävät myös, että Suomen ylpeys, metsäpeura pelastetaan. Emme hyväksy sitä, että yhteiskunta katsoo kädet ristissä, kun maailman viimeiset metsäpeurat katoavat susien, karhujen ja ilvesten suihin. Tilaa pitää olla niille kaikille. Metsästäjäliitto kiinnittää huomiota myös ampumaratojen tilanteeseen. Liian monta ampumarataa on mennyt kiinni kohtuuttomien ympäristövaatimusten vuoksi. On välttämätöntä, että meillä säilyy kattava ampumarataverkosto. Metsästäjäliitto katsoo juhlavuotenaan tulevaisuuteen luottavaisena. Liiton jäsenmäärä on kasvussa, toiminta tehostuu koko ajan, suhteet päättäjiin ovat kunnossa ja liitolla on tunnustettu asema EU:n metsästäjäjärjestöjen joukossa. Jatkamme eteenpäin. Entistä vahvempi Metsästäjäliitto on metsästäjän turva. LAURI KONTRO puheenjohtaja Metsästäjäliiton vuosikirja

6 Jäsenistö Tuhansia uusia jäseniä Hannu Huttu Metsästäjäliitto kasvoi lähes kolmella tuhannella uudella jäsenellä vuoden 2010 aikana. Vuoden lopussa liittoon kuului lähes metsästysseuraa ja näiden noin jäsentä. Vuoden aikana liittoon liittyi 26 uutta metsästysseuraa. Jäsenmäärä nousi kaikkiaan reilun jäsenen verran. Metsästäjäliitto on paitsi Suomen suurin metsästäjien edunvalvontajärjestö myös huomattavan suuri kansalaisjärjestö yleensä. Miehillä määräenemmistö Suurin osa jäsenistä kuuluu Metsästäjäliittoon oman metsästysseuransa kautta, onhan liitto ennen kaikkea metsästysseurojen edunvalvontajärjestö. Vain noin puoli prosenttia jäsenistä on henkilöjäseniä. Metsästysseurat ovat miesvaltaista porukkaa. Vuoden 2010 lopussa liiton jäsenistöstä vain noin neljä prosenttia oli naisia. Metsästäjäliittoon kuului suhteellisesti vähemmän naisia kuin metsästäjäkuntaan yleensä (5,6 prosenttia). Tämä kertoo siitä, että metsästyskortin suorittaneista naisista syystä tai toisesta suhteessa harvempi kuuluu metsästysseuraan kuin metsästävistä miehistä. Jäsenmäärä Joista Jäsenmäärän Jäsenseurojen Piiri henkilö- muutos määrä jäseniä Etelä-Häme Kainuu Keskipohja Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Svenska Österbotten Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

7 vuosi Metsästäjäliiton jäsenmäärä Liiton jäsenmäärä on lähes aina ollut nousujohteinen. Vuoden 1962 notkahdus johtuu metsästyslain muutoksesta, jolloin Metsästäjäin Keskusjärjestö perustettiin ja Metsästäjäliiton luultiin jäävän tarpeettomaksi. Tyypillinen jäsenseura Vuoden 2010 alussa julkistettiin Metsästäjäliiton jäsenseuratutkimus, johon oli vastannut noin joka neljäs liiton jäsenseura. Tutkimuksen perusteella metsästäjäliittolaiseen metsästysseuraan kuuluu keskimäärin 78 jäsentä, joiden keski-ikä sijoittuu vuoden välille. Naisia on alle neljä prosenttia ja nuoria noin 10 prosenttia jäsenistöstä. Keskivertoseura on perustettu luvulla. Seuralla on hirvenmetsästysmaita keskimäärin ja pienriistamaita hehtaaria. Reilulta 60 prosentilta seuroista löytyy oma ampumarata. Mitä rahalla saa Metsästäjäliiton jäsenmaksu metsästysseurojen kautta liittyneille jäsenille oli vuonna 2010 vajaat kymmenen euroa piiristä riippuen. Metsästäjäliitolle piirit tilittivät kunkin jäsenen maksusta 5,50 euroa. Jäsenmaksun hinnalla jäsenet ovat oikeutettuja liiton tarjoamiin palveluihin ja etuihin. Yksittäiselle jäsenelle näkyvin palvelu on liiton jäsenlehti Jahti Jakt, mutta myös neuvontapalvelut, koulutukset ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut koskevat kaikkia jäseniä. Huomattava osa liiton palveluista on suunnattu metsästysseuroille niiden toiminnan tukemiseen. Esimerkkejä tällaisista ovat nettijäsenrekisteri, neuvontapalvelut, vakuutukset ja jäsenkortit. Metsästäjäliiton vuosikirja

8 Hallinto Päätösten takana Metsästäjäliitossa korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Vuonna 2010 kevätliittokokous pidettiin Riihimäellä kesäkuussa ja syysliittokokous Turussa marraskuussa. Liittokokouksissa esimerkiksi valitaan hallitus, tehdään valtakunnallisia esityksiä ja hyväksytään toimintasuunnitelma ja budjetti sekä kuluneen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Liittokokouksissa kuuluu Metsästäjäliiton jäsenten ääni, sillä kokouksissa voidaan käsitellä alun perin yksittäiseltä jäseneltä tai jäsenseuralta lähtöisin olevia esityksiä. Jäsenistön sanansaattajana ja päätöksentekijöinä ovat Metsästäjäliiton piirit. Päätöksiä tehtäessä kullakin piirillä on käytössään jäsenistönsä mukainen äänimäärä. Uusia kasvoja liittohallituksessa Vuoden 2010 alussa liittohallituksessa aloitti kolme uutta edustajaa: Kalevi Korhonen Lapista, Eino Kymäläinen Kainuusta ja Juha Sormunen Kymestä. Hallituspaikka on kaksivuotinen. Liittohallituksen tehtävänä on vastata liittokokouksen tekemien päätösten toteuttamisesta. Liittohallitus muun muassa hoitaa liiton omaisuutta, päättää keskustoimistolle palkattavasta henkilökunnasta ja tukee piirihallitusten toimintaa. Toimikunnat hallituksen apuna Liittohallitus voi nimittää avukseen asioiden valmistelu- ja kehittämistöihin työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia. Vuonna 2010 Metsästäjäliitossa toimi yksi valiokunta ja kuusi toimikuntaa. Näistä keskeisimmässä roolissa oli työvaliokunta, joka muun muassa valmisteli järjestöpoliittiset asiat sekä henkilöstö- ja talousasiat. Liittohallitus 2010 Lauri Kontro Helsinki puheenjohtaja Arto Purmonen Outokumpu varapuheenjohtaja Unto Auvinen Leppävirta Jorma Hacklin Jokioinen Martti Hahtola Mikkeli Hannu Ilomäki Peräseinäjoki Kalevi Korhonen Rovaniemi Eino Kymäläinen Ristijärvi Juha Lehtinen Harjavalta Juha Lukkanen Lieksa Pauli Partanen Tikkakoski Juha Sormunen Lappeenranta 8 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

9 Aku Ahlholm Syysliittokokouksessa Turussa hyväksyttiin muun muassa seuraavan vuoden budjetti ja toimintasuunnitelma. Työvaliokunta ja toimikunnat 2010 Työvaliokunta Lauri Kontro, puheenjohtaja Arto Purmonen Panu Hiidenmies, sihteeri Metsästyskulttuuritoimikunta Eino Kymäläinen, puheenjohtaja Juha K. Kairikko Jukka Peltonen Pekka Allonen, sihteeri Koulutustoimikunta Pauli Partanen, puheenjohtaja Markku Kejonen Raine Luomanen Marjo Mäenpää Heikki Taskinen Ere Grenfors, sihteeri Julkaisutoimikunta Martti Hahtola, puheenjohtaja Esko Lehtola Pentti Poutanen Johanna Tenovirta Anna Grenfors, sihteeri Kilpailutoimikunta Jorma Hacklin, puheenjohtaja Pekka Karhunen Timo Seppä Juhani Voutilainen Keijo Aalto, sihteeri Riistanhoitotoimikunta Juha Sormunen, puheenjohtaja Mikko Alhainen Anssi Lilja Jukka Lähteenmäki Teemu Simenius, sihteeri It-toimikunta Teemu Simenius, puheenjohtaja Jari Ruohotie, sihteeri Metsästäjäliiton vuosikirja

10 Henkilökunta Uudistuksia käynnistämässä Metsästäjäliiton keskustoimistossa jatkettiin jo aiemmin aloitettua liiton uudistamistyötä. Vuonna 2010 lähes jokainen liiton päätoiminta-alue pääsi pöyhittäväksi. Jahti-lehti uudistettiin, koulutustoiminnan uudistus alkoi, viestinnän kehittäminen eteni ja edunvalvontaa syvennettiin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Uudistustyö oli aloitettu jo edellisenä, suurten muutosten vuonna Tuolloin vaihtuivat saman vuoden aikana niin toiminnanjohtaja, liiton toimitilat kuin toimintojen painopisteet. Henkilövaihdoksia Eräkontissa Henkilöiden osalta muutoksia tapahtui erityisesti Metsästäjäliiton ja sen piirien omistamassa erätarvikeliike Eräkontissa. Yli kaksikymmentä vuotta Eräkontissa työskennellyt Tuula Savumo jäi eläkkeelle. Samalla Metsästäjäliiton toimistovirkailijana aiemmin työskennellyt Sanna Visto vaihtoi liiton puolelta Eräkonttiin. Vuoden lopussa jouduttiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä lopettamaan metsästystarvikemyyjä Keijo Aallon työsuhde. Metsästäjäliiton puolella aloitti syksyllä uutena työntekijänä Jahti-lehden toimitussihteeri Aku Ahlholm. Hän on liiton historiassa ensimmäinen henkilö, joka on palkattu nimenomaisesti lehden toimittamista varten. Liitossa käynnissä olevien projektien avuksi, erityisesti koulutusuudistusta varten työssä oli projektiluontoisesti Veli-Matti Pekkarinen. Pekka Allonen jatkoi edellisenä vuonna alkanutta liiton arkistojen järjestämisprojektia Metsästysmuseossa. Erätalon pihalla järjestettiin liiton oma messutapahtuma Riihimäen Erämessujen ohessa. Anna Grenfors 10 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

11 Timo Syrjänen Metsästäjäliiton keskustoimiston ja Eräkontin henkilökunta. Takarivissä vasemmalta Keijo Aalto, Panu Hiidenmies, Teemu Simenius, Matti Tervas, Jari Ruohotie, Veli-Pekka Seppänen ja Ere Grenfors. Eturivissä vasemmalta Sanna Visto, Tuula Savumo, Veli-Matti Pekkarinen, Sari Sirkiä ja Anna Grenfors. Kuvasta puuttuu Aku Ahlhom. Metsästäjäliiton ja Eräkontin henkilökunta 2010 Vakituisessa palvelusuhteessa: Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja Teemu Simenius järjestöpäällikkö Matti Tervas talouspäällikkö Ere Grenfors koulutuspäällikkö Jari Ruohotie it-suunnittelija Anna Grenfors järjestötiedottaja Sari Sirkiä toimistovirkailija Aku Ahlholm toimitussihteeri alkaen Veli-Pekka Seppänen myymäläpäällikkö Tuula Savumo metsästystarvikemyyjä saakka Sanna Visto myyntiassistentti 1.9. alkaen Eräkontissa Keijo Aalto metsästystarvikemyyjä saakka Määräaikaisina tai projekteissa: Veli-Matti Pekkarinen hanketyöntekijä Pekka Allonen arkiston järjestäjä työsuhteessa Suomen Metsästysmuseoon Käy Erätalossa Metsästäjäliiton keskustoimisto sijaitsee Riihimäellä niin kutsutussa Erätalossa. Samassa rakennuksessa toimii myös erätarvikeliike Eräkontti, joka on avoinna arkisin Tervetuloa käymään! Liiton piireillä ja jäsenseuroilla on mahdollisuus myös järjestää Erätalossa omia kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Varaukset voi tehdä liiton toimistolle. Metsästäjäliiton vuosikirja

12 Piirit Lähimpänä jäsenistöä Huomattava osa Metsästäjäliiton käytännön toiminnasta, joka näkyy jäsenistölle, tapahtuu liiton piireissä. Piirit järjestävät esimerkiksi koulutustilaisuuksia, nuorten Metso-leirejä ja erilaisia tapahtumia pienpetojen pyyntikilpailuista talvisiin Erätulitapahtumiin unohtamatta tietenkään vuoden ympäri pyöriviä metsästysampumakilpailuja. Piirin toimintaa ohjaa piirihallitus, jota johtaa puheenjohtaja. Piirin toiminnan sydämeksi voidaan kuitenkin kutsua toiminnanjohtajaa. Hän organisoi piirin toiminnan käytännön tasolla ja on yhteyshenkilö piirin jäsenille. Tuplavaihdoksia ja naisvoimaa Piirien toimintaan tuli kuluneena vuonna mukaan uusia kasvoja. Kahdessa piirissä tapahtui suurempi muutos, kun saman vuoden aikana vaihtuivat sekä toiminnanjohtaja että puheenjohtaja. Pohjois-Savossa pitkään ja ansiokkaasti toiminnanjohtajana toiminut Heimo Lindström vetäytyi eläkkeelle, ja tilalle astui Marja Hyvärinen. Samoin pitkäaikainen puheenjohtaja Unto Auvinen antoi vetovastuun Pekka Julkuselle. Piirit toteuttavat paikallistason toiminnan, kuten koulutukset. Pertti Saarikoski opettaa Kainuun Metso-leiriläisille kuinka loukku viritetään. Anna Grenfors 12 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

13 Metsästäjäliiton johto ja piirien väki istuttivat Erätalon pihaan vaahteran kevätliittokokouksen yhteydessä. Anna Grenfors Keskipohjan piirissä toiminnan vetäjät vaihtuivat kerralla, kun piiriä luotsaamaan valittiin uusi toiminnanjohtaja Enni Javarus ja puheenjohtaja Seppo Tuomainen. Oulun piirissä toiminnanjohtaja Petri Riihijärvi jäi pois, ja uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin Asko Lampinen. Naistoiminnanjohtajia on Metsästäjäliitossa ollut aiemminkin, mutta tänä vuonna heitä saatiin siis joukkoon kaksin kappalein. Metsästäjäliiton piireissä 2010 Piiri Toiminnanjohtaja Puheenjohtaja Etelä-Häme Tero Saarikko Jorma Hacklin Kainuu Juhani Voutilainen Eino Kymäläinen Keskipohja Teemu Pietilä (02/10 asti) Keijo Kangas (02/10 asti) Enni Javarus (03/10 alkaen) Seppo Tuomainen (03/10 alkaen) Keski-Suomi Anssi Lilja Pauli Partanen Kymi Erkki Pentinniemi Juha Sormunen Lappi Juha Haapamäki Kalevi Korhonen Oulu Petri Riihijärvi (03/10 asti) Sirkka Kyrö Asko Lampinen (10/10 alkaen) Pohjanmaa Erkki Majanen Hannu Ilomäki Pohjois-Häme Ari Heino Pauli Nyström Pohjois-Karjala Markku Kejonen Juha Lukkanen Pohjois-Savo Heimo Lindström (05/10 asti) Unto Auvinen (03/10 asti) Marja Hyvärinen (06/10 alkaen) Pekka Julkunen (03/10 alkaen) Satakunta Reijo Holmi Timo Lähdekorpi Suur-Savo Tapio Meriluoto Martti Hahtola Svenska Österbotten - Martin Lindgård Uusimaa Pertti Oksanen Timo Tanner Varsinais-Suomi Paavo Lankinen Veli-Pekka Laukka Metsästäjäliiton vuosikirja

14 Kotimainen edunvalvonta Metsästäjien etujen valvontaa, aselakia ja suurpetoja Metsästäjien asioiden ajaminen eli edunvalvonta on kirjattu Metsästäjäliiton strategiaan liiton tärkeimmäksi tehtäväksi. Liitto hoitaa edunvalvontatyötä ottamalla osaa eräalaa koskevaan päätöksentekoon. Riippumattomana, tunnettuna ja huomattavan suurena kansalaisjärjestönä Metsästäjäliitolla on hyvät vaikutusmahdollisuudet. Aselaki toi muutoksia Jo edellisenä vuonna alkanut aselain uudistaminen oli yksi vuoden puhutuimmista metsästyspolitiikan aiheista. Metsästäjäliitto jatkoi metsästäjien näkökulman esille tuomista päättäjien suuntaan. Aselakimuutoksen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin eduskunnassa vuoden lopussa, ja se toi muutoksia erityisesti käsiaseiden lupiin. Metsästysaseiden lupakäytäntö onnistuttiin säilyttämään käsiaseita pienemmin muutoksin. Soveltuvuustestaus, käsiaselupien pyyntitodistukset ja hankkimisluvan ikärajan nosto koskivat silti myös metsästäjiä. Loppuvuoden suuriin kysymyksiin kuului riistahallintolain muuttaminen. Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien muuttumista Suomen Riistakeskukseksi valmisteltiin vuoden aikana hallituksen esitykseksi asti. Hyväksyminen jäi seuraavalle vuodelle. Suurpedot tapetilla Suurpetopolitiikka ja kasvavat petomäärät olivat yksi vuoden kuumista perunoista. Metsästäjäliitto otti vahvasti kantaa suurpetojen kanta-arvoiden luotettavuuteen ja suurpetopolitiikan linjoihin. Metsästäjäliitto vaati luotettavia kannanarvioita, ihmiset ja elinkeinot turvaavaa lupapolitiikkaa sekä suurpetojen hoitosuunnitelmien päivittämistä vastaamaan nykyistä petomäärää. Anna Grenfors 14 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

15 Aku Ahlholm Aselain ensimmäisen vaiheen muutos oli yksi vuoden isoista edunvalvontakysymyksistä. Metsästäjäliiton antamat lausunnot 2010: Ampuma-aselain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta, hallintovaliokunnalle Riistavahinkoasetuksesta, maa- ja metsätalousministeriölle Ampuma-aseasetuksen muuttamisesta, hallintovaliokunnalle Luonnonsuojelulain muuttamisesta, ympäristövaliokunnalle Ammuksien kuljettamisesta lentokoneessa, TraFille Selkämeren kansallispuiston perustamisesta, ympäristöministeriölle Lakisääteisen metsästäjäorganisaation muutoksen loppuraportista, maaja metsätalousministeriölle Metsästysasetuksen muuttamisesta, maa- ja metsätalousministeriölle Riistaeläinten käyvistä arvoista, maa- ja metsätalousministeriölle Rauhoitettujen riistalajien poikkeuslupien määräyskirjeestä, maa- ja metsätalousministeriölle Törkeästä metsästysrikoksesta, oikeusministeriölle Selkämeren kansallispuiston perustamisesta, maa- ja metsätalousvaliokunnalle Riistahallintolaista ja metsästyslain muuttamisesta, maa- ja metsätalousvaliokunnalle Pakkokeinolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta, maa- ja metsätalousvaliokunnalle Ilvesluvista, maa- ja metsätalousministeriölle Elintarvikelain muuttamisesta, maa- ja metsätalousministeriölle Metsästäjäliiton antamat esitykset 2010: Esitys karhun kevätpyynnin sallimisesta, maa- ja metsätalousministeriölle Esitys lopetetun hirven eläinlääkärikustannusten korvaamisesta valtion varoista, maa- ja metsätalousministeriölle Julkilausuma metsäpeuran pelastamisen puolesta Julkilausuma suurpetojen hoitosuunnitelmien päivittämistä Seuraa Metsästäjäliiton edunvalvontatyötä Metsästäjäliiton keskeisimmät lausunnot ja esitykset julkaistaan tiivistettyinä Jahti-lehdessä ja kokonaisina liiton verkkosivuilla. Edunvalvonnan ja metsästyspolitiikan käänteistä raportoidaan Jahti-lehden lisäksi liiton kotisivujen uutispalstalla, Facebook-sivuilla ja uutiskirjeessä. Tutustu näihin tarkemmin osoitteessa metsastajaliitto.fi Metsästäjäliiton vuosikirja

16 Kansainvälinen edunvalvonta Kansainvälinen vaikuttaminen on kaukaa viisasta Metsästäjäliitto ajaa suomalaisten metsästäjien etua myös kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa koko ajan, sillä tänä päivänä suurin osa uusista laeista tulee EU:n kautta. On tärkeää päästä vaikuttamaan EU:ssa valmisteltaviin säädöksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Vaikutusmahdollisuudet ovat paljon rajallisemmat myöhemmin, kun direktiivien sanelemia säädöksiä sovelletaan Suomen lakeihin. Eurooppalaista ja pohjoismaista ulottuvuutta Metsästäjäliitto kuuluu eurooppalaiseen metsästäjäjärjestöön FACEen ja pohjoismaiseen NJS:ään, joiden kautta liitto hoitaa kansainvälistä edunvalvontaa. Lisäksi Metsästäjäliitto on kansainväliseen metsästysampumaurheilujärjestön FITASCin jäsen. FACE toimi kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden teemavuonna erityisesti alkuperäisen luonnon säilyttämisen ja luonnon kestävän käytön puolesta. FACE seurasi myös EU:n maatalouspolitiikan suunnittelua. Vuoden loppupuolella esille nousi lemmikkieläinten hyvinvointi, johon liittyviä säädöksiä ryhdyttiin valmistelemaan EU:ssa. FACE ja Metsästäjäliitto sen mukana haluavat varmistaa, ettei säädöksillä haitata esimerkiksi koirien käyttöä metsästyksessä. Pohjoismaista erityisesti Ruotsi nousi esille kansainvälisessä metsästyspolitiikassa, kun Ruotsin valtion päätös rajoittaa maan susikantaa päätyi EU:n hampaisiin. FACE ja NJS olivat Ruotsin metsästäjäliiton Svenska Jägareförbundetin tukena suden- FACEn kansainvälinen tiedottajatapaaminen pidettiin tänä vuonna Saksassa. Kuvassa ovat Saksan metsästäjäliiton tiedottaja Anke Nuy (vas.) ja FACEn Adrien de Roubaix. Anna Grenfors 16 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

17 Anna Grenfors EU:n virkamiehet ja europarlamentaarikot pääsivät tutustumaan Euroopan metsästykseen, kun FACE ja Metsästäjäliitto sen mukana esittelivät metsästystä Brysselissä. metsästyksen puolustamisessa. NJS jatkoi myös työtä edellisenä vuonna alkaneen hyljetuotteiden kaupan rajoitusten parissa. Metsästystietoa Brysseliin Metsästäjäliitto oli mukana esittelemässä EU-parlamentin väelle metsästysasioita FACEn järjestämässä metsästysnäyttelyssä Brysselissä elokuussa. Europarlamentaarikot ja Brysselin virkamiehet pääsivät perehtymään metsästykseen ja metsästäjille tärkeisiin seikkoihin. Metsästäjäliitto osallistui vuoden aikana kaikkiin FACEn yleiskokouksiin ja NJS:n hallituksen kokouksiin sekä FACEn kansainväliseen tiedottajatapaamiseen. Mitä ovat FACE ja NJS? FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä, joka ajaa metsästyksen ja metsästäjien etua Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. FACEen kuuluu metsästäjäjärjestöjä 36:sta Euroopan maasta, ja niiden kautta noin 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää. Metsästäjäliitto liittyi FACEen vuonna NJS (Nordisk Jägersamvirke) on pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelin. Järjestö edustaa yhteensä noin :a Ruotsin, Norjan, Suomen, Tanskan ja Islannin metsästäjää. Tavoitteidensa mukaisesti NJS:n ylläpitää ja kehittää pohjoismaista metsästysperinnettä, edistää riistantutkimusta sekä tarjoaa viranomaisille ja suurelle yleisölle tietoa metsästyksestä. Metsästäjäliiton vuosikirja

18 Koulutus Koulutustoiminnan uudistaminen alkoi Metsästäjäliiton koulutustoiminnan uudistaminen lähti toden teolla käyntiin vuonna Vuoden vaihteessa koulutustarvetta ja toiveita oli kartoitettu jäsenseurakyselyllä. Tulosten perusteella aloitettiin ensimmäisten koulutuskokonaisuuksien uudistaminen. Toiveet selvitettiin Jäsenseurakyselyn tulosten mukaan tärkeimmäksi koulutusaiheeksi nousi seuratoimintakoulutus. Vastaavaa metsästysseurojen aktiivisten toimijoiden koulutusta ei ole saatavilla muualta. Esimerkiksi sihteerinä ja puheenjohtajana toimiminen ja yhdistyslaki kaipasivat lisää valottamista. Toivottuja koulutusaiheita olivat lisäksi esimerkiksi pienpetojen pyyntikoulutus, riistapeltojen viljely ja suurpetojen metsästyskoulutus. Myös metsästysammuntaa ja nuorisokoulutusta pidettiin tärkeinä. Seuratoiminnan ja pienpetopyynnin koulutus ensin Ensimmäiset uudistettavat kokonaisuudet olivat seuratoimintakoulutuksen ja pienpetopyynnin koulutukset. Projektityöntekijä Veli-Matti Pekkarinen teki koulutuspäällikkö Ere Grenforsin kanssa uudistetut koulutusmateriaalit, ja liiton piirikouluttajat kurssitettiin materiaalin käyttöön. Seuratoimintakoulutuksen uudistukseen liittyi myös pitkäaikaisen ja tärkeän tietolähteen, eli Metsästysseuratoiminnan käsikirjan päivitystyön aloittaminen. Metsästäjien käyttöön räätälöity opas ilmestyy täysin uusittuna vuonna Seuraavaksi koulutusaiheiden uudistamislistalla on metsästysammunnan koulutuskokonaisuus. Riina Sipiläinen Seuratoiminnan koulutusmateriaalin kuvitusta. 18 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

19 Kainuun Metso-leirillä rakennettiin hirvitornia. Suvi Määttä naulaa Veikko Ahosen ohjauksessa. Anna Grenfors Metso-leirit edelleen suosiossa Metsästäjäliiton pääkoulutusaiheiden joukkoon kuuluvat lapsille ja nuorille suunnatut Metso-leirit. Niillä harjoitellaan esimerkiksi tunnistamaan riistalajeja, opetellaan turvallista aseenkäsittelyä ja ammuntaa, hoidetaan riistaa ja viihdytään samanhenkisessä seurassa. Leireillä voi suorittaa myös metsästäjätutkinnon. Metso-leirejä on järjestetty pian 15 vuotta ja niille osallistuu vuosittain satoja eräasioista kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Vuonna 2010 järjestettiin yksitoista Metsoleiriä ympäri Suomen. Leirejä järjestettiin lähestulkoon Hangosta Petsamoon, sillä eteläisin leiri pidettiin Hankoniemellä ja pohjoisimmat Lapissa. Suurin osa leireistä sijoittui kesäaikaan, mutta joukkoon mahtui kaksi talvileiriäkin. Yksi leireistä oli ruotsinkielinen. Vuoden Metso-leireille osallistui yli 430 nuorta. Metso-leiritoimintaa tukivat tänäkin vuonna maa- ja metsätalousministeriö, Nammo-Lapua ja Sako. Tervetuloa koulutuksiin! Metsästäjäliiton piirit järjestävät omilla alueillaan monenlaista koulutusta seuratoiminnasta riistanhoitoon. Eri piirien valikoimaan saattaa kuulua myös riistaruokien valmistamista, naismetsästäjille suunnattuja kursseja sekä tietysti nuorten koulutuksia. Seuraa koulutustarjontaa Jahti-lehden Piirit ilmoittavat -sivuilta tai tiedustele tulevia koulutuksia suoraan omasta piiristäsi. Katso yhteystiedot sivulta Metsästäjäliiton vuosikirja

20 Kilpailut Metsästysammunnoissa oli hyvä kilpailuvuosi Metsästysammunta on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä toiminnoista, koska liitto vastaa Suomen metsästysammunnan kilpailutoiminnasta. Metsästysammunnoissa voi kilpailla SM-tasolle asti ja kansainvälissä lajeissa päästä PM- ja EM-kilpailuihin saakka. Kovatasoinen SM-kisavuosi Metsästysammunnan SM-kilpailuja järjestettiin perinteen mukaisesti viidet. Suurimmat kilpailut ovat neljä lajia yhdistävät kesäkilpailut, jonka suoritusmäärät kattoivat lähes puolet kaikista metsästysammunnan SM-mittelöissä tehdyistä ammuntasuorituksista. Kaiken kaikkiaan henkilökohtaisia suorituksia ammuttiin SM-tasolla lähes Piiritason kilpailuissa määrä oli vielä monin verroin enemmän. Kovatasoisesta kilpailuvuodesta kertoo, että lähes jokaisen metsästysampumalajin SM-kamppailussa rikottiin tai sivuttiin yhtä tai useampaa ennätystulosta. Eniten ennätystuloksia nähtiin Hyvinkäällä metsästysammunnan kesäkisoissa, joissa tehtiin useita ennätyksiä niin metsästyshaulikossa, -trapissa kuin -hirvessä. Lapin joukkue juhli hirvenhiihdon naisten mestaruutta antamalla ilmalennon ankkuri Terttu Torvikoskelle. Kultajuhlaa EM- ja PM-kisoissa Pohjoismaisen metsästysammunnan PM-kilpailut järjestettiin heinäkuussa Tanskassa. Suomen joukkue oli erittäin voitokas. Joukkueen jäsenet toivat kotiin joukkuekullan lisäksi arvostetusta yhdistelmäkilpailusta henkilökohtaisen kaksoisvoiton ja neljä osalajien mestaruutta sekä kuusi muuta henkilökohtaista mitalia. Myös Suomen EM-joukkue teki todellisen murskatuloksen Eurooppalaisen metsästysammunnan korkeimmissa kilpailuissa Sloveniassa. Suomi ampui kaksi joukkuekultaa kivääri- ja yhdistelmäammunnoissa. Lisäksi tuomisina oli henkilökohtainen kiväärimestaruus ja pronssimitali. Metsästäjäliitto onnittelee ampujia! Tukijoina olivat Sako, Lapua ja Kala- Oskarin teerikirnu. Keijo Aalto 20 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

21 Ere Grenfors Kuhinaa hirvenjuoksun SM-kilpailujen ampumapaikalla. Metsästysampumalajien SM-kilpailut 2010 Kilpailut Paikka Aika Kilpailusuorituksia kpl (henkilökohtaiset sarjat) Hirvenhiihto Vaala Ilma-aseet 1) Närpiö Metsästysammunnat 2) Hyvinkää Hirvenjuoksu Vesanto Kansainväliset lajit 3) Mäntsälä ) Ilmahirvi ja ilmaluodikko 2) Metsästyshaulikko, -trap, -hirvi ja -luodikko 3) Pohjoismainen ja eurooppalainen metsästysammunta Metsästysampumalajit on tehty metsästäjille Metsästysampumalajit on suunniteltu nimenomaan metsästäjien tarpeisiin. Metsästysampumalajien valikoimasta löytyy vaihtoehtoja esimerkiksi hirven-, sorsan ja kanalintujen metsästyksessä eteen tulevien tilanteiden treenaamiseen. Valita voi haulikko- ja kiväärilajeista tai näiden yhdistelmästä. Mukaan kuuluu myös ilmakiväärilajeja. Hirvenhiihdossa ja -juoksussa pääsee lisäksi kehittämään kuntoa ja etäisyyden arviointikykyä. Lisää tietoa metsästysammunnasta löydät Metsästäjäliiton kotisivuilta Metsästäjäliiton vuosikirja

22 Viestintä Vuoropuhelua jäsenistön kanssa Loppuvuoden 2010 aikana Metsästäjäliitolle valmisteltiin viestintästrategia vuosille Strategian mukaan Metsästäjäliiton viestinnän tulee olla avointa, suunnitelmallista ja ajantasaista. Sen tulee olla perusvireeltään positiivista ja kannustaa niin liiton omia toimijoita kuin jäseniäkin osallistumaan vuoropuheluun liiton kanssa. Vaikka strategia oli vasta valmisteilla, noudatteli vuoden 2010 viestintä pääpiirteiltään tulevan strategian linjoja. Käytännön painopisteet olivat erityisesti sähköisen viestinnän kehittämisessä ja erilaisten materiaalien tuotannossa. Viestintää verkossa Sähköisen viestinnän kulmakiveksi otettiin ajantasaiset ja kiinnostavat kotisivut. Kotisivujen etusivun uutispalsta muutettiin kuvitetuksi ja sen päivitysväliä tihennettiin. Uutispalstalla raportoitiin niin Metsästäjäliiton kuin muunkin metsästys- ja riista-alan uutisia. Kotisivujen kävijämäärä nousi loppuvuotta kohden niin, että sivuilla oli kävijöitä erillisistä ip-osoitteista tilastoituina noin enemmän kuin edellisenä vuonna. Turvallista jahtia -erikoisesitteitä tehtiin kolmesta eri aiheesta, seuruejahdista, aseista ja maastossa liikkumisesta. Kotisivuja täydentämään avattiin liiton omat Facebook-sivut, joille uutispalsta päivittyy automaattisesti. Facebook-sivut antavat jäsenille hyvän mahdollisuuden kommentoida liiton toimintaa ja siten osallistua vuorovaikutukseen. Facebook-yhteisön jäsenten kesken järjestettiin loppuvuonna viikkoarvonta, jolloin Facebookkaverien määrä nousi nopeasti lähes henkeen. Metsästäjäliitolla on myös sähköisen uutiskirjeen palvelu. Uutiskirjeitä lähetettiin tilaajien sähköpostiin 10 kappaletta vuoden aikana. Sähköisistä uudistuksista puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että Metsästäjäliiton tärkein viestintäkanava on edelleen Jahti-lehti, joka jaetaan kaikille liiton jäsenelle. Jahti-lehden vuodesta voit lukea tarkemmin julkaisujen omasta luvusta. Materiaalia jaettavaksi Metsästäjäliiton esite uudistettiin vuonna Lisäksi julkaistiin kolme Turvallista jahtia -kampanjan erikoisesitettä, joista yksi käsitteli turvallista aseenkäsittelyä, toinen turvallisuutta maastossa ja kolmannessa käytiin läpi hirvijahdin turvallisuusohjeet metsästyksen johtajan ja metsästäjän näkökulmista. Esittelymateriaaleiksi tuotettiin myös Metsästäjäliittotarroja ja -kyniä sekä Metso-leirikäyttöön omat Metsoleirilogolla kuvitetut tarrat. Riihimäen Erämessujen aikaan järjestettyä Erätalo-tapahtumaa varten valmistettiin liiton toiminnasta kertovat esittelytaulut. Vuosi oli myös ensimmäinen, jona julkaistiin Metsästäjäliiton vuosikirja. 22 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

23 Metsästäjäliitto mainosti toimintaansa eri lehdissä, erityisesti kaikille metsästyskortin maksaneille tulevassa Metsästäjä-lehdessä. Julkisuus ja kansainvälinen yhteistyö Metsästäjäliitosta lähetettiin vuonna 2010 yhteensä 13 mediatiedotetta. Näistä erityisesti liiton maaliskuussa antama arvio susien määrästä ja marraskuussa julkaistut Kainuun piirin susilaskennan tulokset saivat paljon näkyvyyttä julkisuudessa. Lisäksi liiton edustajia haastateltiin sanomalehtiin, televisioon ja radioon useita kertoja vuoden aikana. Kansainväliseen viestintäyhteistyöhön liittyen Metsästäjäliitto osallistui eurooppalaisen FACE:n järjestämään kansainväliseen tiedottajatapaamiseen Saksassa. Lisäksi liitto oli mukana FACE:n metsästysaiheisen näyttelyn kokoamisessa ja esittelyssä Euroopan parlamentissa Brysselissä. FACE:n tapahtumista ja kansainvälisestä yhteistyöstä voit lukea lisää kansainvälisen edunvalvonnan luvusta. Pohjoismainen NJS ei järjestänyt tiedottajatapaamista vuonna 2010, mutta vuoden 2011 tiedottajatapaaminen sovittiin järjestettäväksi Suomessa. Metsästäjäliiton tarrat ja uusittu esite. Metsästäjäliiton vuosikirja

24 Julkaisut Jahti-lehden ulkoasu uusiksi Metsästäjäliiton jäsenlehden ulkoasu laitettiin vuoden ensimmäisestä numerosta lähtien täysin uusiksi. Jahti-Jakt-lehteä yli 20 vuotta taittanut Pentti Poutanen siirtyi nauttimaan eläkepäivistä, ja oli aika valita uusi taittaja. Jahti-lehden ulkoasusta ryhtyi vastaamaan mainostoimisto Parooninmäen Moukarin nuori graafinen suunnittelija Tiina Suilo. Muutoksen tavoitteena oli erityisesti nykyaikaistaa ja keventää lehden ilmettä sekä parantaa sen luettavuutta. Samalla lehden sivukokoa muutettiin nykyisten aikakausilehtien tapaan aiempaa hiukan matalammaksi ja leveämmäksi, jotta taitolle saatiin lisää väljyyttä. Uudistuksen jälkeen tehdyn lukijakyselyn ja saatujen palautteiden mukaan ulkoasun päivityksessä onnistuttiin. Lähes kaikki lukijoilta saatu palaute oli positiivista. Uusi toimitussihteeri Syksyllä Jahti-lehdelle saatiin liiton historian ensimmäinen täysipäiväisesti lehteen keskittyvä toimihenkilö, kun toimitukseen palkattiin uusi toimitussihteeri. Paikan sai pitkään media-alalla työskennellyt Aku Ahlholm, ja aikaisemmin toimitussihteerin työtä oman toimensa ohessa hoitanut Anna Grenfors jatkoi jälleen täysipäiväisesti liiton tiedottajana. Uusi toimitussihteeri astui mukaan vuoden viimeisestä numerosta alkaen. Päätoimittaja on liiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies. Toimitukseen kuuluivat edelleen myös liiton toimihenkilöt Teemu Simenius, Ere Grenfors, Anna Grenfors ja Jari Ruohotie. Olennaisessa osassa oli myös laaja ulkopuolisten avustajien, eli kuvaajien ja kirjoittajien joukko. Lähes 500 sivua Jahti-lehteä Metsästäjäliiton jäsenlehti on liiton tärkein julkaisu. Se ilmestyi vuoden aikana tavalliseen tapaan neljänä numerona. Liiton jäsenetuihin kuuluvan lehden levikki on jäsenmäärän suuruinen, eli vuonna 2010 noin Irtonumerotilaajia oli noin ja vapaanumeron saajia noin 260. Irtonumerotilaajille neljän lehden hinta oli kuluneena vuonna 20 euroa. Koko vuoden sivumäärä nousi neljässä numerossa yhteensä 484 sivuun. Se on yhtä paljon kuin vuonna 2008, mutta toisaalta 32 sivua vähemmän kuin ennätykselliseksi kohonneen vuoden 2009 sivumäärä. Jahti-lehti painettiin edelleen Forssan Kirjapainossa. Jahti-lehden elokuun numeron mukana jaettiin kaikille jäsenille uusi kaksivuotinen jäsenkortti yhteistyössä ST1-energiayhtiön kanssa. Kortti on aikaisemman kaksivuotisen kortin tapaan samalla alennuskortti ST1-polttoaineasemille. 24 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

25 Jahti-lehden vuoden 2010 numeroiden kansikuvat. Muita julkaisuja Keväällä 2010 julkaistiin 32-sivuinen Metsästysseuran vero-opas. Opas on Metsästäjäliiton verotustyöryhmän asiantuntijoiden laatima ja metsästysseurojen näkökulmaa varten räätälöity. Se postitettiin kaikille liiton jäsenseuroille ja julkaistiin sähköisenä liiton kotisivuilla. Kotisivuilla julkaistiin myös oppaan ruotsinkielinen versio. Liitto julkaisi jo 23. kerran taskukalenterimallisen Metsästäjän kalenterin yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Lisäksi vuoden 2010 aikana aloitettiin perinteikkään ja liiton yhdeksi suosituimmaksi teokseksi nousseen julkaisun, Metsästysseuratoiminnan käsikirjan, uudistamistyö. Vuonna 2011 käsikirjasta ilmestyy täysin uudistettu versio. Metsästäjäliitolla on myös sähköisiä julkaisukanavia, eli uutiskirje, kotisivut ja Facebook-sivut. Näistä kerrotaan tarkemmin viestinnän yhteydessä. Metsästäjäliiton jäsenkortti toimii samalla bensakorttina. Metsästysseuran vero-opas jaettiin kaikille liiton jäsenseuroille. Metsästäjäliiton vuosikirja

26 Verkkopalvelut Verkkomaailmaa valloittamassa Sähköisten palveluiden kehittäminen kuuluu liiton tavoitteisiin. Sähköinen tiedonvälitys on parhaimmillaan nopeaa, kustannustehokasta ja mukaansatempaavaa. Erityisen tärkeää sähköisten kanavien ja palveluiden toimivuus on nuorempien ikäpolvien tottuneille verkonkäyttäjille. Kotisivut ja Facebook-yhteisö Metsästäjäliiton kotisivujen tavoitteeksi otettiin ajantasaisuus ja houkuttelevuus. Etusivun ilme muutettiin uudeksi, kun siihen lisättiin kuvallinen uutispalsta. Uusi aluevaltaus tehtiin, kun liitto avasi omat Facebook-sivut. Facebook-sivut toimivat liiton ja metsästysalan uutisten välityskanavana, joka tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden myös kommentoida ja antaa palautetta. Metsästysseurojen omien kotisivujen määrä on kasvanut. Useilla seuroilla on aktiivisesti päivitetyt sivut, joiden kautta tietoa jaetaan sekä aiheesta kiinnostuneille ulkopuolisille että erityisesti omille jäsenille. Metsästäjäliitto kannusti seuroja tarttumaan verkkomaailman mahdollisuuksiin sopimalla yhteistyösopimuksen Kotisivukoneen kanssa. Liiton jäsenseuroille sovittiin Kotisivukoneen palveluista tuntuva alennus. Riistalaukaussimulaattorin päivitys Metsästäjäliiton kotisivuilla oleva Riistalaukaussimulaattori on ollut suosittu palvelu jo vuosia. Vuonna 2010 riistalaukaussimulaattoria monipuolistettiin uusilla riistalajeilla. Nyt oikeaa tähtäyspistettä pääsee harjoittelemaan myös anatomialtaan monelle tuntemattomammista lajeista, harmaahylkeestä ja villisiasta. Mukaan lisättiin myös hirvi- ja karhukokeen ampumataulut. Riistalaukaussimulaattorin ulkoasu muuttui yhteistyökumppanin muutoksen myötä. Tutustu ilmaisiin sähköisiin palveluihin Metsästäjäliitolla on verkossa useita kaikille avoimia palveluja: Kotisivujen uutispalstalta löydät metsästysalan tuoreimmat uutiset Metsästäjäliiton Facebook-yhteisöön ovat tervetulleita kaikki Sähköpostiin tilattava uutiskirje on myös maksuton Riistalaukaussimulaattorin löydät heti liiton etusivulta Kotisivuilla on myös paljon tietoa metsästyksestä, riistasta, metsästysammunnasta, Jahti-lehdestä ja liiton jäseneduista Käy tutustumassa osoitteessa 26 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

27 Riistalaukaussimulaattori näyttää laukauksen jälkeen anatomiakuvasta minne luoti olisi osunut. Simulaattori kertoo oliko laukaus onnistunut ja neuvoo minkälaiset vaikutukset sillä olisi ollut. Tiedonvälitystä ilman paperipinoja Kotisivujen lisäksi metsästysaiheista tietoa välitettiin sähköisen uutiskirjeen avulla. Kiperiä kysymyksiä varten avattiin uusi seuratoimintapuhelimeksi kutsuttu neuvontanumero. Liiton sisäiseen käyttöön avattiin intranet-palvelu ja sen sähköinen tiedostopankki. Sähköiset yhteydenpitojärjestelmät ovat paitsi näppäriä, ne voivat olla myös aikaa ja kustannuksia karsivia. Koska osa liiton palavereista pidettiin sähköisinä neuvotteluina, saatiin liiton kokouskuluissa säästettyä vuoden aikana. Metsästäjäliiton ja metsästysalan ajankohtaisista asioista kertovan uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiin veloituksetta. Metsästäjäliiton vuosikirja

28 Metsästyskulttuuri Liitto valmistautui 90-vuotisjuhliin Metsästäjäliitto juhlii 90. toimintavuottaan vuonna Silloin avataan Metsästäjäliiton historiasta kertova juhlanäyttely Suomen Metsästysmuseossa. Juhlavuotta edeltävänä, vuonna 2010 liiton metsästyskulttuuritoimikunta osallistui liiton juhlanäyttelyn sisällön suunnitteluun ja valmisteluun. Varsinaisesta näyttelyn toteutuksesta huolehti Metsästysmuseo. Metsästäjäliitto-näyttely esittelee melkoisen palan suomalaista erähistoriaa. Metsästäjäliitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa esimerkiksi suomalaiseen vastuulliseen metsästysperinteeseen ja metsästyslakien muodostamiseen. Jahti-lehdessä jäsenistöä johdatteli kohti juhlavuotta neliosainen Metsästäjäliiton historiasta kertova artikkelisarja. Rahasto metsästyskulttuurille Metsästäjäliitto perusti vuonna 2010 kolme rahastoa. Niihin voi tehdä lahjoituksia, ja niistä voidaan liittohallituksen päätöksellä myöntää avustuksia. Yksi rahastoista osoitettiin nuorisotoiminnalle, yksi riistanhoidolle ja yhden nimeksi annettiin Juha K. Karikon rahasto. Viimeksi mainittu on nimetty liiton edellisen, pitkäaikaisen toiminnanjohtajan mukaan. Hän on tunnettu innokkaana eräperinteen tallentajana ja tiedon jakajana. Hänen mukaansa nimetty rahasto on tarkoitettu metsästyskulttuurin tukemiseen. Palkittuja metsästysperinteen ylläpitäjiä Metsästäjäliitto palkitsi jäseniään ansiokkaasta toiminnasta suomalaisen metsästyksen ja riistanhoidon siis metsästyskulttuurin hyväksi. Kultaisen ansiomerkin saivat vuoden aikana 15 erityisen ansioitunutta henkilöä, ja piirit myönsivät hopeisia ansiomerkkejä. Metsästyskulttuuritoimikunta paneutui vuoden aikana myös ansiomerkkisääntöjen päivittämiseen. Metsästäjäliiton 90-vuotislogo suunniteltiin seuraavan vuoden juhlallisuuksia varten. 28 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

29 Jaakko Ruola Metsästäjäliiton historiaan kuuluu esimerkiksi valkohäntäpeuran tuominen Suomeen. Amerikkaan muuttaneet suomalaiset nimittäin lahjoittivat peuran Metsästäjäliitolle. Näitä ja muita historian käänteitä koottiin liiton juhlanäyttelyyn. Mikä ihmeen metsästyskulttuuri? Metsästyskulttuuri ei ole ollenkaan niin etäistä tai kuivaa kuin miltä se saattaa kuulostaa. Metsästyskulttuuri on itse asiassa juuri sitä mitä suomalaiset metsästäjät jatkuvasti tekevät metsästävät, hoitavat riistaa ja toimivat metsästysseuroissa meille tyypillisellä tavalla. Suomalaisesta metsästyskulttuurista saa ihan luvan kanssa olla ylpeä, esimerkiksi erätaidoistamme, metsästysseuroistamme ja vapaaehtoisesta riistanhoitotyöstä. Sellaisten perinteiden toivoisi siirtyvän tulevienkin erämiehille ja -naisille. Siksi tarvitaan metsästyskulttuurin vaalimista ja kehittämistä. Metsästäjäliiton vuosikirja

30 Eräkontti Metsästystarvikkeita liiton myymälästä Eräkontti on Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike. Eräkontin tarkoitus on paitsi välittää metsästysseuroille tärkeitä jäsenpalvelutuotteita, myös kehittää omalta osaltaan suomalaista metsästystä ja riistanhoitoa. Jälkimmäistä tarkoitusta varten Eräkontti panosti kuluneenakin vuonna esimerkiksi riistapeltosiementen valikoimaan ja uusiin pienpetopyynnin välineisiin, kuten uuteen KaNu-loukun malliin ja laatikkorautoihin. Valikoimaan otettiin myös muiden muassa lihankäsittelyn suojavarusteita, koiratarhaelementtejä, riistakameralähetin, riistanruokintakauraa ja riistalihan savustin. Siis laidasta laitaan kaikkea, mitä metsästäjä ja riistanhoitaja voi tarvita. Henkilövaihdoksia Eräkontin toimitusjohtajana aloitti vuoden alussa liiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Aikaisempi toimitusjohtaja Panu Hiidenmies jatkoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana ja Jahti-lehden päätoimittajana. Myyjä Keijo Aalto (vas.) esitteli asiakas Jyrki Kotipurolle kuulosuojainvalikoimaa. Vuoteen sattui useampia henkilömuutoksia, kun Tuula Savumo jäi eläkkeelle kesällä. Hänen tilalleen siirtyi Metsästäjäliiton toimistovirkailijan työstä Sanna Visto. Loppuvuonna Eräkontti joutui lopettamaan metsästystarvikemyyjä Keijo Aallon työsuhteen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Teknisiin muutoksiin kuului se, että Eräkontti vaihtoi vuoden aikana kassajärjestelmää ja sai samalla käyttöönsä myyntiä ja varastokirjanpitoa nopeuttavan viivakoodijärjestelmän. Myös verkkokauppa uudistettiin. Anna Grenfors 30 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

31 Anna Grenfors Eräkontin myymälä sijaitsee Riihimäen Erätalossa. Valikoimaan pääsee tutustumaan myös verkkokaupassa osoitteessa erakontti.fi Taloudellinen kehitys Pääosa Eräkontin myynnistä tehtiin verkkokaupan ja postimyynnin kautta. Riihimäen Erätalossa sijaitsevan myymälän paikallismyynnin osuus liikevaihdosta oli 36 prosenttia. Yhtiön liikevaihto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Laskua oli 0,08 prosenttia ja yhtiön tulos tilikaudelta 2010 oli 5 603,05 euroa (tilikauden 2009 tulos oli 6 612,63 euroa). Tavoite vuodelle 2011 on kasvattaa osuutta metsästystarvikealan kaupasta ja tehdä vuoden tulos voitolliseksi. Kinturinkuja 4 Oy Eräkontti Ab Verkkokauppa: Myymälä avoinna arkisin klo Kinturinkuja 4, Riihimäki Ajo-ohje: puh fax Riihimäen kaupunki Metsästäjäliiton vuosikirja

32 Liiton talous Lisää jäseniä ja lisää toimintaa Metsästäjäliiton tilivuoden 2010 tulos oli ,73 euroa ylijäämäinen. Ylijäämä johtui sijoitusomaisuuden myyntivoitosta, jota kertyi ,61 euroa. Toiminnallinen tulos jäi siten 5 965,88 euroa alijäämäiseksi. Tulokseen vaikuttaneita merkittävimpiä tekijöitä olivat: Tuotot Jäsenmaksua korotettiin 50 sentillä. Samaan aikaan liiton jäsenmäärä kasvoi yli jäsenellä. Nämä tekijät kasvattivat jäsenmaksutuottoja noin 12 prosentilla. Muissa varainhankinnan tuotoissa oli sen sijaan hienoista laskua, joten varainhankinnan kokonaistuottojen kasvu jäi seitsemään prosenttiin. Sijoitustoiminnan tuotot kasvoivat yli 600 prosenttia, mikä johtui sijoitustoiminnan uudelleen järjestelyyn liittyneestä, kertaluonteisesta osakkeiden myyntivoitosta. Kulut Henkilöstökulut kasvoivat vuoden aikana noin 3,5 prosenttia. Tähän vaikuttivat muun muassa projektityöntekijän palkkaamisesta ja uuden toimitussihteerin toimen perustamisesta johtuneet palkkauskustannukset. Liiton toiminta laajentui edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ja henkilöstömäärän kasvu näkyivät myös toimistokulujen kasvuna. Muut yleishallinnolliset kulut kasvoivat 79 prosenttia edellisvuodesta. Merkittävin tekijä oli uuden kaksivuotisen jäsenkortin ( ) jakelu kaikille jäsenille. Myös edellinen jäsenkortti oli ollut kaksivuotinen ( ), ja siksi vastaavaa menoerää ei ollut tullut vuodelle Toiminnan laajentumisesta huolimatta kokous- ja neuvottelukulut olivat noin 12 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Säästöä kertyi muun muassa siitä, että osa toimikuntien kokouksista pyrittiin pitämään puhelinkokouksina. Kiinteistökustannukset laskivat edellisen tilikauden poikkeukselliseen tulokseen verrattuna. Metsästäjäliitto muutti tuolloin uusiin tiloihin ja kuluja kertyi muutaman kuukauden ajan kahdesta kiinteistöstä. Vanhan kiinteistön myynnin seurauksena nämä ylimääräiset kustannukset jäivät pois vuoden 2010 tuloksesta. Uuden kiinteistön kulujäämä nousi 30 prosenttia paremmaksi kuin edellisvuonna, sillä vuokratuotot olivat kolminkertaiset ja kulut pysyivät aiemman vuoden tasolla. Jahti-Jakt -jäsenlehden tulos oli lähes 10 prosenttia edellisvuotta parempi. Tärkein tekijä oli lehden uusitun painatussopimuksen ansiosta syntynyt kustannussäästö. 32 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010

33 Metsästäjäliiton taloudellista asemaa koskevat tunnusluvut Saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset , ,30 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,72 = Maksuvalmius 6,42 6,48 Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset , ,27 Taseen loppusumma , ,99 = Vakavaraisuusprosentti 97,88 97,60 Metsästäjäliiton toiminnan tuotot vuonna 2010 (1,52 miljoonaa euroa) 11 % 20 % 11 % 1 % 1 % 0 % 56 % Jäsenmaksut Muu varainhankinta Sijoitustoiminta Ilmoitushankinta Yleisavustukset (OPM) Vuokratuotot Muut tuotot Metsästäjäliiton toiminnan kulut vuonna 2010 (1,39 miljoonaa euroa) 37 % 3 % 2 % 0 % 7 % 3 % 5 % 33 % 5 % 5 % Henkilöstökulut Toimistokulut Toimikunnat Muut yleishallinnolliset kulut Kokous- ja neuvottelukulut Suhde- ja tiedotustoiminta Kiinteistökulut Jahti-Jakt -lehti Muut kulut (projektit) Poistot Metsästäjäliiton vuosikirja

34 TULOSLASKELMA Suomen Metsästäjäliitto ry Varsinainen toiminta Tuotot 0, ,31 Kulut Henkilöstökulut , ,68 Poistot , ,21 Toimistokulut , ,14 Muut yleishallinnon kulut , ,79 Kokous- ja neuvottelukulut , ,37 Suhde- ja tiedotustoiminta Kulut , ,00 Suhde- ja tiedotustoiminta yhteensä , ,00 Toimikunnat Tuotot 2 105, ,00 Kulut , ,74 Toimikunnat yhteensä , ,74 Kiinteistöt Tuotot 17503, ,80 Kulut , ,91 Jahti-Jakt Jahti-Jakt tuotot , ,60 Jahti-Jakt kulut , ,73 Jahti-Jakt yhteensä , ,13 Varsinaisen toiminnan tuotto-/ kulujäämä , ,86 Projektit Kulut 299,43 0,00 Projektit yhteensä 299,43 0,00 Tuotto-/ kulujäämä , ,86 Varainhankinta Tuotot , ,63 Kulut 2 038,62 277,55 Varainhankinta yhteensä , ,08 Tuotto-/ kulujäämä , ,22 Sijoitustoiminta Tuotot , ,56 Kulut 3 076, ,90 Sijoitustoiminta yhteensä , ,66 Tuotto-/ kulujäämä , ,88 Avustukset OPM , ,00 Avustukset yhteensä , ,00 Tilikauden ylijäämä , ,88 34 Metsästäjäliiton vuosikirja 2010