Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin.
|
|
- Petteri Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 78/(260) 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS Jätteenpolton merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät jätteen palamisprosessissa syntyviin päästöihin sekä polttoaineiden kuljetuksiin. YTV:n jätevoimalahankkeen toteutusvaihtoehtojen 1-4 merkittävimmät vaikutukset syntyvätkin laitoksen rakentamisen lisäksi savukaasupäästöistä ja kuljetuksista. Jätevoimalahankkeella saattaa olla vaikutuksia myös lähialueen asukkaiden elinoloihin esimerkiksi työllisyyden, liikenteen tms. kautta. YVAssa on arvioitu laitostontilla tapahtuvien toimintojen ja näistä johtuvien, alueen ulkopuolelle ulottuvien, toimintojen ympäristövaikutuksia. Alueen ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa ovat esimerkiksi laitoksen rakentamisen ja käytön aikainen liikenne sekä kaukolämpöputkistojen ja sähköverkkoliityntöjen rakentaminen. Sekä poltettavaksi tulevan jätteen että laitoksella syntyvän jätteen käsittelyn ja kuljetusten vaikutuksia on arvioitu. Vaihtoehdossa 0+, jossa YTV alueen jätteet kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehtaalle poltettavaksi, vaikutuksia on tarkasteltu YTV alueella sekä kuljetusreitillä pääkaupunkiseudulta Kirkniemeen. Vaikutuksia Kirkniemen tehdasalueelle johtavilla teillä (Lohjansaarentie ja Pikkukyläntie) on arvioitu M-realin YVA-menettelyssä (ks. luku 1.3). Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin. Hankkeella ei ole tunnistettu olevan yhteisvaikutuksia muiden tiedossa olevien tulevien hankkeiden kanssa. Myös tätä asiaa on selvitetty perusteellisemmin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Yhteisvaikutuksia nykyisten toimintojen kanssa on arvioitu osana ympäristövaikutusten arviointia. Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Vaikutusalueella taas tarkoitetaan aluetta, jolla selvityksen tuloksena ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi savukaasupäästöjen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu noin seitsemän kilometrin säteellä voimalaitoksen sijoituspaikasta ja melun vaikutuksia noin kolmen kilometrin säteellä sijoituspaikasta.
2 79/(260) 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT ME- NETELMÄT 7.1 Yleistä Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste on asetettu merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista on saatu tietoa mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä sekä internetissä järjestetyn kyselyn ja keskustelupalstan avulla. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa on hyödynnetty laadittujen selvitysten lisäksi muun muassa ilmanlaadulle ja melutasolle annettuja ohjearvoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisällölle asetetaan vaatimuksia YVA-laissa ja -asetuksessa. Lain määrittelyn mukaan arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on laadittu YVA-ohjelman ja ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä laadittujen ympäristövaikutusselvitysten pohjalta. Arviointiselostuksessa on esitetty kaikki oleellinen tieto ja tulokset olemassa olevasta ympäristötiedosta ja laadituista ympäristövaikutusselvityksistä. Arviointiselostuksessa on esitetty myös suunnitelmat haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi, kuten esimerkiksi savukaasujen puhdistusmenetelmät ja meluntorjunta. Seuraavassa on esitelty ympäristön nykytila, arvioinnissa käytetyt menetelmät ja arvioidut ympäristövaikutukset. 7.2 Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Arviointimenetelmä Rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia on tarkasteltu omana kokonaisuutenaan, sillä ne poikkeavat ajalliselta kestoltaan ja osittain myös muilta piirteiltään laitoksen käytön aikaisista vaikutuksista. YVA-selostuksessa on kuvattu tehtävät rakennustyöt ja rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt ja -määrät sekä esitetty käytettävät liikennevälineet. Myös rakentamisen aikaisen liikenteen reitit on selvitetty. Rakentamisen aikaisia liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu jätevoimalan tontille johtavien teiden ja rautatien ympäristössä. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset mm. maa- ja kallioperään, vesistöihin, kasvillisuuteen ja eläimiin, työllisyyteen ja ihmisten viihtyvyyteen on arvioitu vuorovaikutuksen yhteydessä saadun palautteen perusteella sekä muista vastaavista hankkeista saatujen kokemusten pohjalta. Rakennusajan vaikutusalueeksi on rajattu jätevoimalan tontti ja sille johtavat tiet sekä tonttia ympäröivät alueet noin kilometrin säteellä.
3 7.2.2 Vaikutukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 80/(260) Jätevoimalan rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakennustyöt käsittävät koko laitoksen kaikkine toimintoineen, kuten kattila- ja turbiinilaitokset, veden käsittelyn, savukaasujen käsittelylaitteet, savupiipun, toimisto- ja korjaamorakennuksen sekä jätteen vastaanottoon ja syöttöön liittyvien tilojen ja laitteistojen rakentamisen. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe käsittää maanrakennustöitä, kuten pintamaan poistoa, paaluttamista ja soran levittämistä, sekä laitoksen perustusten ja maanpinnan tasoa alempana olevien osien rakentamisen. Nämä työt ja laitoksen rakennusrungon toteuttaminen kestävät vuoden. Toisen rakennusvuoden aikana tehdään pääasiassa laite- ja järjestelmäasennuksia laitoksen sisällä ja viimeistellään rakennukset ja ulkoalueet. Rakentamisen aikana tontilla tehdään voimakkaita rakennusteknisiä toimenpiteitä, joiden suorat vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön rajoittuvat kuitenkin laitostontille. Työllä ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonsuojelukohteisiin. Rakentamisen aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen. Näitä vaikutuksia esiintyy lähinnä rakennustöiden ensimmäisen vuoden aikana. Rakentamisen aikaisella melulla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta, joskin äänekkäistä työvaiheista voi ajoittain olla häiriötä lähimpien asuintalojen alueella. Rakennettavien alueiden tuntumassa ei sijaitse arvokkaita linnusto- tai muita luontokohteita, joita rakentamisen aikainen melu voisi häiritä. Työn aiheuttama pölyäminen on paikallista eikä vaikuta asukkaiden viihtyvyyteen tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ajoittuvat pääsääntöisesti päiväsaikaan. Eniten raskasta liikennettä suuntautuu voimalaitostontille maanrakennustöiden eli rakentamisvaiheen ensimmäisen puolen vuoden aikana, jolloin raskaan liikenteen kuljetuksia on noin päivässä. Melu ajoittuu klo väliselle ajalle. Rakentamisen suoran työllistämisvaikutuksen työmaalla arvioidaan olevan noin henkilötyövuoden verran. Rakentamisen aikainen liikennöinti laitosalueelle tapahtuu nykyisiä liikennereittejä pitkin (kohta 7.3.2). 7.3 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Arviointimenetelmät Kuljetuksista aiheutuvat muutokset nykyisiin liikennemääriin sekä käytettävät liikennevälineet on arvioitu suunnitteilla olevan hankkeen kuljetustarpeiden perusteella. Liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset ja vaikutukset viihtyvyyteen ja liikenneturvallisuuteen on arvioitu asutusalueille kohdistuvien liikenteellisten muutosten perusteella. Meluvaikutusten arviointi on esitetty luvussa Liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat suunnitelmat on otettu huomioon arvioinnissa. Vaihtoehdoissa 1 4 liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä.
4 81/(260) Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutukset on selvitetty Mangsin Voima Oy:n YVAssa. Tässä YVAssa tarkastellaan Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutuksia pääkaupunkiseudulla. Yhteenvetotaulukossa luvussa 8 on vertailtu Kirkniemen vaihtoehdon kokonaisvaikutuksia YTV:n toteutusvaihtoehtoihin vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu vuodesta 2012 lähtien tilanteessa, jossa jätevoimalaa ei rakenneta ja jätteet kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuon kaatopaikalle kuten tälläkin hetkellä Liikenteen nykytila Seuraavassa on esitetty pääkaupunkiseudun pääväylien liikennemäärät vuonna 2005, liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat kehittämissuunnitelmat Liikenne pääkaupunkiseudulla nykyisin ja ennuste vuodelle 2030 Pääkaupunkiseudun ja samalla koko maan suurimmat liikennemäärät ovat Kehä I:llä Helsingin keskuspuiston kohdalla, ajoneuvoa syksyn arkivuorokautena. Yli ajoneuvon liikennemääriä on myös muilla Kehä I:n osuuksilla Vihdintien ja Malminkaaren välillä sekä Tuusulanväylällä heti Kehä I:n pohjoispuolella. Leppävaarassa Kehä I:n liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Yli ajoneuvon liikennemääriä on laskettu myös Länsiväylällä Helsingin ja Espoon rajalla sekä Lahdenväylällä Porvoonväylän liittymän eteläpuolella (YTV 2006f). Pääkaupunkiseudulla liikenteessä erottuu kaksi huippua, aamu- ja iltapäiväruuhka. Ruuhkat eivät ole kovinkaan ääreviä johtuen yhtäältä työpäivän alkamisajan jakautumisesta seitsemän ja yhdeksän välille, ja toisaalta matkojen ajoittamisesta kapasiteettinsa äärirajoilla olevien kehäväylien pahimpia tukkeutumisia välttäen. Kaiken kaikkiaan liikennettä on melko paljon klo 7 ja 19 välisenä aikana. Kehä III:lla jakauma on tasaisempi kuin Kehä I:llä (Tiehallinto 2007). Tulevaisuudessa voidaan olettaa, että ruuhkahuiput edelleen tasaantuvat ja väylät ovat kuormittuneita koko päiväajan. Liikenteen jakautuminen eri vuorokaudenaikoihin (tunnin välein) vuonna 2007 Kehä I:llä Malmin kohdalla on esitetty tummemman keltaisella värillä sekä likimääräinen arvio jakaumasta vuonna 2020 vaalean keltaisella värillä (Kuva 7-1).
5 82/(260) Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007 (tummankeltainen) ja arvio liikenteen jakaumasta vuonna 2020 (vaaleankeltainen).
6 83/(260) Kuva 7-2 Pääkaupunkiseudun merkittävimmät tieliikenneväylät ja niiden liikennemäärät (keskimääräinen arkivuorokausiliikenne) vuonna 2005 (YTV 2006f). Sijoituspaikkavaihtoehdot on merkitty kuvaan sinisillä pisteillä.
7 84/(260) YTV:n laatiman liikenteen kehittymisennusteen (YTV 2006g) mukaan seudun asukkaiden matkamäärä kasvaa neljänneksen (vuodesta 2000 vuoteen 2025). Kevyen liikenteen matkamäärä kasvaa keskimääräistä vähemmän ja moottoriajoneuvoliikenteen lähes kolmanneksen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus näyttäisi pienenevän prosenttiyksikön verran vuodesta 2000 eli 38 prosenttiin. Maankäytön levitessä entistä laajemmalle, matkat pitenevät ja ajoneuvoliikenteen kilometrisuorite kasvaa lähes 50 % vuodesta Maankäyttö ja liikkuminen kasvavat nopeimmin Espoon ja Vantaan alueilla, % nykyisestä. Helsingin alueella lisäystä olisi kolmisenkymmentä prosenttia. Liikennejärjestelmän parannuksista huolimatta ruuhkaiset alueet lisääntyvät, ja ruuhkat kestävät entistä kauemmin. YTV:n ennusteiden mukaan liikennemäärät lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti pääkaupunkiseudun kehämäisillä väylillä. Vuodelle 2030 laadituissa ennusteissa on otettu huomioon mm. pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältämät hankkeet kuten Kehä II:n jatke Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Juvanmalmilla Ajoneuvoliikenteen pääajoyhteys Juvanmalmille kulkee Kehä III:lta Juvan teollisuuskadun ja sen jatkeeksi suunnitellun Juvanmalmintien kautta. Juvan teollisuuskadulle on yhteys myös Juvantien kautta Niipperinkadulta, joka yhtyy pohjoisessa Vihdintiehen ja etelässä Juvankartanontiehen. Juvankartanontieltä on yhteys sekä Koskelonsolmuun että Juvansolmuun. Juvanmalmin asemakaavassa on esitetty varaus liitynnälle Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintieltä. Juvanmalmin suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa Kuljetusreiteissä on mukana liityntä Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintielle. Kehä III ja Juvansolmun liittymä on parannettu hiljattain, eikä Kehä III:n kehittämiseksi tältä kohdin ole tarvetta keskipitkälläkään aikavälillä. Kehä III:n kehittämissuunnitelma Askiston tasoliittymästä itään päin on käynnistymässä, mutta tällä ei ole olennaisia vaikutuksia ajoreitteihin mahdolliselle jätevoimalatontille Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Ämmässuolla Ajoyhteys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen kulkee Turunväylältä (valtatie 1) Histan liittymän (Histansolmu) kautta Nupurintielle (maantie 110) ja edelleen Ämmässuontielle. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie ja Nupurintie yksiajoratainen kaksikaistainen väylä. Ämmässuolle johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa Tulevaisuudessa liikennejärjestelyt ovat mm. Histan alueen osayleiskaavoituksen myötä muuttumassa siten, että Turunväylälle olisi tarpeen rakentaa kolme kaistaa kummallekin ajoradalle ja Nupurintielle rakennettaisiin toinen ajorata. Uudenmaan tiepiiri on aloittamassa Nupurintien kehittämisselvityksen laatimisen yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Ämmässuon asemakaavassa on varattu uusi tieyhteys Kulmakorven kautta jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Toteutuessaan uusi yhteys vähentää liikenteen vaikutuksia Nupurintiellä sekä Kolmperän asuinalueella.
8 85/(260) Elvi-radan toimenpideselvitystasoisen suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu ratkaisua, jossa Histan liittymä muutetaan rampein varustetuksi liittymäksi ja toinen Histan liittymä rakennetaan siitä länteen noin 1700 metrin päähän. Uusista tiejärjestelyistä ei ole päätöksiä eivätkä ne sisälly esimerkiksi tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan tai keskipitkän aikavälin suunnitelmiin Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Kivikossa Liikenne YTV:n jätepalvelukeskukseen kulkee Kehä I:ltä Kivikontien/Kivikonlaidan kautta. Kivikon suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät on esitetty luvussa Kehä I:n ja Kivikontien tasoliittymän tilalle rakennettavan eritasoliittymän aluevaraussuunnittelua on tehty asemakaavan muutosta varten. Uudenmaan tiepiiri on aloittanut tiesuunnitelman laatimisen keväällä Parannukset ajoittunevat vuosille Lahdenväylän yli rakennettaneen mm. Kivikkoon siirtyviä palo- ja pelastustoimen toimintoja varten Kankiraudantien risteyssilta melko lyhyellä aikavälillä. Risteyssilta on osa tulevaisuudessa tarvittavaa Malmin eritasoliittymää. KIVIKONTIEN Kuva 7-3 Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III.
9 Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Långmossebergenissä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 86/(260) Ajoyhteys Långmossebergeniin on tällä hetkellä Kehä III:lta Fazerintien valo-ohjatusta risteyksestä Pitkäsuonkujaa pitkin. Kehä III:n parantamista mm. Porvoonväylän liittymän alueen osalta on tarkasteltu Vuosaaren Satamatien yleissuunnittelun yhteydessä. Kehä III:n kehittämisselvityksessä välillä Lahdenväylä-Porvoonväylä on tarkasteltu erilaisia kehittämispolkuja. Tulevaisuudessa yhteys Långmossebergeniin tulisi uudesta eritasoliittymästä rakennettavan Långmossenintien kautta. Jätevoimalan sijoittaminen Långmossebergeniin edellyttäisi myöhemmin tehtäväksi aiottujen parantamishankkeiden ainakin osittaista aikaistamista, jotta voimalaitokselle saataisiin turvalliset ja sujuvat yhteydet. Kuva 7-4 Porvoonväylän ja Kehä III:n eritasoliittymän ns. 3. rakennusvaihe. Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III (Uudenmaan tiepiiri 2001) Jätevoimalan kuljetukset Vaihtoehdoissa Juvanmalmi, Ämmässuo, Kivikko ja Långmossebergen liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Kuljetusmääriä laskettaessa on oletettu, että YTV alueelta kerättävä jäte kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla suoraan jätevoimalalle. YTV alueen ulkopuolelta tulevien jätteiden osalta on oletettu, että noin 20 % näistä jätteistä voidaan Juvanmalmin ja Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdoissa kuljettaa lyhyen kuljetusetäisyyden
10 87/(260) vuoksi suoraan jätevoimalalle pakkaavilla jäteautoilla. Kauempaa tulevat jätteet tuodaan jätevoimalalle siirtokuormattuna. Kirkniemen vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon kaksi eri vaihtoehtoista kuljetustapaa, joilla YTV alueelta kerätty jäte kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehdasalueelle. a) Maantiekuljetus: Noin 15 % YTV alueelta kerätystä jätteestä kuljetetaan suoraan pakkaavilla jäteatoilla Kirkniemen jätteenpolttolaitokselle ja loput 85 % jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle, josta jäte kuljetetaan Kirkniemeen perävaunullisilla kuorma-autoilla (Mangsin Voima Oy:n YVAssa tarkasteltu vaihtoehto). Osa jätteestä voidaan mahdollisesti siirtokuormata Ämmässuolla, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Kuljetuslaskelmat on tässä tehty olettaen, että siirtokuormaus tehdään vain Kivikossa. b) Maantie- ja rautatiekuljetus: Noin 70 % YTV alueelta kerätystä jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle ja sieltä siirtokuormattuna rautatiekuljetuksen lähtöpaikkaan Ilmalaan tai Keravalle ja sieltä edelleen rautateitse Kirkniemeen. Tässä YVAssa laskennassa on oletettu rautatiekuljetuksen lähtöpaikaksi Ilmala. Siirtokuormausasemalta lähtiessään jäte on pakattu kontteihin siten, että se on rinnastettavissa mihin tahansa tavanomaisen tavaran kuljetukseen, eikä toiminta siten aiheuta erityisiä vaikutuksia Ilmalan (tai Keravan) asemalla liikenteellisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Loput jätteestä, noin 30 % YTV alueelta kerättävästä määrästä, viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi ja sieltä siirtokuormattuna Kirkniemeen. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto eri kuljetusvaihtoehdoista (Taulukko 7-1). Taulukko 7-1 Jätteiden kuljetustavat eri sijoituspaikkavaihtoehdoissa. VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen VE 0+ Kirkniemi a) maantie b) maantie + rautatie YTV alueen jätteet tonnia vuodessa Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla 15 % pakkaavilla jäteautoilla, 85 % siirtokuormattuna Kivikosta (ja/tai Ämmässuolta) 30 % siirtokuormattuna Ämmässuolta ja 70 % rautatiekuljetuksena Rosk'n Rollin jätteet tonnia vuodessa Muualta tonnia vuodessa 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Siirtokuormattuna Siirtokuormattuna Kuljetusmäärien laskennassa on oletettu kuljetuskaluston kapasiteetin olevan seuraavan taulukon mukainen.
11 88/(260) Taulukko 7-2 Kuljetusmäärien laskennassa käytetyt kuljetusvälineiden kapasiteetit. Kapasiteetti Kuljetusväline keskimäärin tonnia Pakkaava jäteauto 7,5 Rekka-auto siirtokuormaukseen 30 Säiliöauto kiinteytetylle tuhkalle 10 Rekka-auto pohjakuonalle 27,5 Kemikaalikuljetusten säiliöauto 25 Juna 1000 Kuva 7-5 Jätteen keräyksessä käytettävä pakkaava jäteauto (vasemmalla) ja siirtokuormaukseen käytettävä kuorma-auto (oikealla). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7-3) on esitetty jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit. Yksi kuljetuskäynti sisältää auton ajon laitokselle ja sieltä pois. Kuljetuskäyntien lisäys liikennemääriin on siten kuljetuskäyntien lukumäärä kerrottuna kahdella. Kuljetuskäynnit jätevoimalalle ajoittuvat pääosin arkipäiville maanantaista perjantaihin klo 7-21 painottuen klo välille. Tuhka- ja kemikaalikuljetuksia on maanantaista perjantaihin klo 7-19 välisenä aikana. Mahdolliset siirtokuljetukset ohjataan mahdollisimman vähäliikenteisiin aikoihin. Kirkniemen vaihtoehdon vaikutuksia on tarkasteltu Lohjalle suuntautuvien kuljetusmäärien (vaihtoehdot a ja b) lisäksi myös Kivikossa olettaen että siirtokuormausasema sijaitsee Kivikossa. Taulukko 7-3 Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit eri vaihtoehdoissa. Yhdellä kuljetuskäynnillä tarkoitetaan yhden auton ajoa laitokselle ja sieltä pois. Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen Vaikutus Kirkniemessä a) maantie b) maantie + rautatie Kirkniemi Vaikutus Kivikossa a) maantie b) maantie + rautatie Poltettava jäte Tuhka (21)* (21)* - - Apuaine- ja huolto YHTEENSÄ (109) 47 (68) ** *Tuhkakuljetusten määrä Kirkniemestä Ämmässuolle **Lisäksi yksi junakuljetus keskimäärin joka toinen päivä
12 89/(260) Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdossa kuljetuksia on vähiten (160 kuljetuskäyntiä päivässä), koska tuhka on oletettu läjitettävän Ämmässuolle eikä tuhkakuljetuksia siten synny. Juvanmalmin vaihtoehdossa kuljetusmäärät ovat hieman muita vaihtoehtoja suuremmat (178 kuljetusta päivässä), koska osa YTV alueen ulkopuolelta tulevasta jätteestä kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla, joiden kuljetuskapasiteetti on pienempi kuin siirtokuormaukseen käytettävän rekka-auton kapasiteetti. Kirkniemen vaihtoehdossa Kirkniemen tehdasalueelle suuntautuva kuljetusmäärä on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa, koska suuri osa jätteestä kuljetetaan sinne suurilla siirtokuormausautoilla. YTV:n alueen sijoituspaikkavaihtoehdoissa sen sijaan suurin osa jätteestä kuljetaan pakkaavilla jäteautoilla. Kaiken kaikkiaan Kirkniemen vaihtoehtoon a) maantiekuljetus liittyvät seuraavat poltettavan jätteen kuljetuskäynnit: -YTV alueen jätteistä noin 85 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi 122 kpl Vaikutus Kivikossa 153 kuljetuskäyntiä -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Kirkniemeen -YTV alueen jätteistä 15 % viedään suoraan Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 31 kpl 22 kpl 33 kpl Vaikutus Kirkniemessä 86 kuljetuskäyntiä Kirkniemen vaihtoehdon b) maantie- ja rautatiekuljetus jätekuljetuskäynnit ovat seuraavat: -YTV alueen jätteistä noin 70 % viedään pakkaavilla 101 kpl jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Ilmalaan lastattavaksi junaan -YTV alueen jätteistä n. 30 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi -Ämmässuolta jätteet kuljetetaan Kirkniemeen rekkaautoilla 25 kpl 43 kpl 11 kpl Vaikutus Kivikossa 126 kuljetuskäyntiä, Ilmassa 25 käyntiä Vaikutus Ämmässuolla 54 kuljetuskäyntiä (ei lisää kuljetuksia nykytilanteeseen verrattuna) -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 34 kpl Vaikutus Kirkniemessä 45 kuljetuskäyntiä (lisäksi yksi juna keskimäärin joka toinen päivä) Jätevoimalan vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Jätevoimalan kuljetuskäynnit ovat maksimissaan noin 180 raskasta ajoneuvoa päivässä eli liikennemäärän lisäys jätevoimalan kohdalla olisi noin 360 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi toiminnan vuoksi paketti- ja henkilöautoliikenteen lisäys on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Seuraavissa kuvissa on esitetty jätevoimalan kuljetusreittien nykyiset liikenne-
13 90/(260) määrät (vihreällä värillä) sekä uudet liikennemäärät (sinisellä värillä), mikäli jätevoimala rakennettaisiin ko. paikalle. KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Juvanmalmi Juvanmalmin kohdalla Kehä III: n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin 3 % verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Vihdintien liikennemäärät noin 9 %. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle puoli prosenttia. Jätevoimalan suunnitellulle laitosalueelle johtavan Juvanmalmin teollisuustien raskaan liikenteen määrät kasvavat prosentuaalisesti pääväyliä enemmän, noin %. Liikennemäärien lisäys heikentää tien liikenneturvallisuutta. Suurin kasvu, noin 50 %, tapahtuu Juvanmalmin teollisuustien loppupäässä, jossa ei ole lähellä asutusta. Kuva 7-6 Juvanmalmin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
14 Ämmässuo Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 91/(260) Ämmässuon vaihtoehdossa liikennemäärä lisääntyy nollavaihtoehtoon verrattuna ainoastaan Lohjan suunnasta tulevien Rosk n Rollin kuljetusten myötä, sillä YTV:n jätteet kuljetettaisiin joka tapauksessa Ämmässuolle. Liikennemäärän lisäys on noin prosentin suuruusluokkaa. Tuhkakuljetuksia ei tarvita, koska tuhka sijoitetaan Ämmässuolle. Jätteenkäsittelykeskukseen johtavan Ämmässuontien liikennemäärä kasvaa muutaman prosentin. Kuva 7-7 Ämmässuon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja jätevoimalan aiheuttama muutos (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
15 Kivikko Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 92/(260) Kivikon kohdalla Kehä I:n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Lahdenväylän liikennemäärät noin kolme prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle prosentin. Suunnitellulle jätevoimalan sijoituspaikalle johtavan Kivikonlaidantien raskaan liikenteen määrä yli nelinkertaistuu. Liikennemäärän kasvu voi heikentää liikenneturvallisuutta risteyksessä käännyttäessä Kehä I:ltä Kivikonlaidalle. Kivikonlaidan varrella ei sijaitse asutusta. Kuva 7-8 Kivikon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
16 93/(260) Långmossebergen Långmossebergenin kohdalla Kehä III:n raskaan liikenteen määrä kasvaa noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Porvoontien liikennemäärät noin 13 prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi noin prosentin. Suunnitellulle laitosalueelle ei ole tällä hetkellä sopivaa tieyhteyttä. Kuva 7-9 Långmossebergenin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
17 Kirkniemi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 94/(260) Kirkniemen vaihtoehdon (kuljetusvaihtoehto a) maantiekuljetus ) vaikutus liikenteeseen on esitetty seuraavassa kuvassa. Raskaan liikenteen määrät kasvavat Turuntiellä noin viisi prosenttia ja valtatie 25:llä noin 20 prosenttia. Kirkniemen tehdasalueelle johtavan Lohjansaarentien raskas liikenne kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Mangsin Voiman YVA-selostuksen mukaan (M-real Oyj 2006) liikennemäärien lisäys Lohjansaarentien varrella heikentää tien liikenneturvallisuutta. Tien varrella sijaitsee asutusalue. Kuva 7-10 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Ämmässuo-Kirkniemi Kirkniemen maantiekuljetus-vaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
18 Kirkniemi, vaikutus Kivikossa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 95/(260) Kirkniemen maantiekuljetus -vaihtoehdossa jäte kuljetetaan ensin Kivikkoon pakkaavilla jäteautoilla ja sieltä siirtokuormattuna joko suoraan Kirkniemeen tai edelleen junaan kuormattavaksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kirkniemen vaihtoehdon aiheuttama liikennemäärien lisäys Kivikossa. Liikennemäärät ovat hieman pienemmät kuin Kivikon sijoituspaikkavaihtoehdon kokonaiskuljetusmäärät. Raskas liikenne lisääntyy pääväylillä korkeintaan noin neljä prosenttia. Kuva 7-11 Kirkniemen vaihtoehdon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.
19 Kirkniemi, vaikutus Ilmalassa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 96/(260) Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetus -vaihtoehdossa vaikutus liikenteeseen matkalla Kivikosta Ilmalaan on esitetty seuraavassa kuvassa. Lahdenväylän raskaan liikenteen lisäys on noin prosentin luokkaa ja Koskelantien sekä Hakamäentien noin 3-4 %. Kuva 7-12 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Kivikko-Ilmala Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetusvaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Kuljetusten ajoittuminen Jäteautot lähtevät liikkeelle klo 6 ja klo 9 välisenä aikana, jolloin ne tavallaan häviävät muutenkin vilkkaasti liikennöidyn väylästön liikenteen sekaan. Jätevoimalalle kuljetettavien jätekuormien tunneittainen määrä on suurimmillaan klo välisenä aikana (Kuva 7-13), jolloin taas muu liikenne esimerkiksi Kehä I:llä on ruuhka-aikoihin verrattuna vähäisempää (Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007). Kuvissa 7-12 ja 7-13 on esitetty jätevoimalan aiheuttaman liikenteen määrät tunneittain verrattuna kehä III:n ja kehä I:n liikennemääriin.
20 97/(260) Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain Kuormia tunnissa Työtunnit Kuva 7-13 Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain. Liikenteen määrä tunneittain Kehä III:n (Vantaanportti) ja jätevoimalan kuljetusten ajoittuminen Jätevoimalan kuljetukset Kehä III Jätevoimalan kuljetusmäärä :00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 Kehä III liikennemäärä 0 Klo Kuva 7-14 Jätevoimalan liikenteen ajoittuminen Kehä III:lla.
HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.
HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002
LisätiedotTURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotMittausasemat 2018
13.14.1 Mittausasemat 2018 Mannerheimintie (Man) Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-25GKFIN): 6672969: 25496631 2005 Mittausparametrit v. 2018:
LisätiedotVT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011
16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotVantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
1(24) Laatijat Tarkastanut / pvm Arto Heikkinen Annika Tella / 17.4.2019 Jakelu Hyväksynyt / pvm Vantaan Energia Oy Timo Laakso / 17.4.2019 Vantaan Energia Oy Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotAseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara
Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): 6672975:25496628 Mittausparametrit v. 2016: PM10, PM2,5, NO, NO2, BC Näytteenottokorkeus: 4 m
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
LisätiedotMaa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet
Ympäristövaikutusten arviointiselostus 87 (130) 13.2.2 Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Orikedon jätteenpolttolaitos Vanhan jätteenpolttolaitoksen saneerauksen aikana ei synny haitallisia vaikutuksia
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotDibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet
151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
Lisätiedot60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus
60K05686.07 YTV Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 3/(260) TIIVISTELMÄ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuolto huolehtii Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asuinkiinteistöjen
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotIlmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija
Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotEHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.
EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotValtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla. Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset
Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset VALTATIE 7 RASKAAN LIIKENTEEN ETÄODOTUSALUEEN RAKENTAMINEN VAALIMAALLA LIIKENTEEN
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
Lisätiedot1 (15) Arto Heikkinen
1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotVANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta Alaviippola Sari Lappi VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotJätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella
Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007
LisätiedotIlmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016
Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
LisätiedotLausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotMatkanopeudet HSL-alueella 2011
Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9
LisätiedotRakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius
Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa 7.3.2019 Tommi Wallenius Mittauksen tarkoitus Kalasataman alueella on paljon työmaarakentamista. Tarkoituksena selvittää rakennustyömaissa aiheutuneiden päästöjen
LisätiedotSUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS
Vastaanottaja Peab Oy Asiakirjatyyppi Ilmanlaatuselvitys Päivämäärä 12.12.2012 SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 12.12.2012 Tekijä Tarkastaja
LisätiedotIlmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017
Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotTampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä
Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotKuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.
LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotRIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS
RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS LYHENNELMÄ Valo kuva : Sky Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2011 Foto Riihimäen
LisätiedotMt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta
27.1.2014 1 (5) Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta Lisäselvityksen tausta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue
LisätiedotMikkolan uusi päiväkoti Pähkinämäentien varteen, alustava liikennetarkastelua. Päiväkodin osalta on käytössä seuraavat tiedot:
8.3.2018/JML Mikkolan uusi päiväkoti Pähkinämäentien varteen, alustava liikennetarkastelua Tehtäväksianto Tässä muistiossa selvitetään alustavasti liikenteellisiä ja liikenteen vaikutuksista johtuvia edellytyksiä
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
Lisätiedot7.19 Kirkniemen vaihtoehdon (0+) vaikutukset
7.19 Kirkniemen vaihtoehdon (0+) vaikutukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Lokakuu 2007 232/(260) Kirkniemen vaihtoehtoa arvioidaan tässä YVAssa vaihtoehtona 0+, sillä Kirkniemessä tapahtuvan
LisätiedotAKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄS- TÖJEN LEVIÄMINEN TERRAFAME OY
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.9.2018 AKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄS- TÖJEN LEVIÄMINEN TERRAFAME OY AKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN
Lisätiedot