Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin."

Transkriptio

1 78/(260) 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS Jätteenpolton merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät jätteen palamisprosessissa syntyviin päästöihin sekä polttoaineiden kuljetuksiin. YTV:n jätevoimalahankkeen toteutusvaihtoehtojen 1-4 merkittävimmät vaikutukset syntyvätkin laitoksen rakentamisen lisäksi savukaasupäästöistä ja kuljetuksista. Jätevoimalahankkeella saattaa olla vaikutuksia myös lähialueen asukkaiden elinoloihin esimerkiksi työllisyyden, liikenteen tms. kautta. YVAssa on arvioitu laitostontilla tapahtuvien toimintojen ja näistä johtuvien, alueen ulkopuolelle ulottuvien, toimintojen ympäristövaikutuksia. Alueen ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa ovat esimerkiksi laitoksen rakentamisen ja käytön aikainen liikenne sekä kaukolämpöputkistojen ja sähköverkkoliityntöjen rakentaminen. Sekä poltettavaksi tulevan jätteen että laitoksella syntyvän jätteen käsittelyn ja kuljetusten vaikutuksia on arvioitu. Vaihtoehdossa 0+, jossa YTV alueen jätteet kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehtaalle poltettavaksi, vaikutuksia on tarkasteltu YTV alueella sekä kuljetusreitillä pääkaupunkiseudulta Kirkniemeen. Vaikutuksia Kirkniemen tehdasalueelle johtavilla teillä (Lohjansaarentie ja Pikkukyläntie) on arvioitu M-realin YVA-menettelyssä (ks. luku 1.3). Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin. Hankkeella ei ole tunnistettu olevan yhteisvaikutuksia muiden tiedossa olevien tulevien hankkeiden kanssa. Myös tätä asiaa on selvitetty perusteellisemmin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Yhteisvaikutuksia nykyisten toimintojen kanssa on arvioitu osana ympäristövaikutusten arviointia. Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Vaikutusalueella taas tarkoitetaan aluetta, jolla selvityksen tuloksena ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi savukaasupäästöjen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu noin seitsemän kilometrin säteellä voimalaitoksen sijoituspaikasta ja melun vaikutuksia noin kolmen kilometrin säteellä sijoituspaikasta.

2 79/(260) 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT ME- NETELMÄT 7.1 Yleistä Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste on asetettu merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista on saatu tietoa mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä sekä internetissä järjestetyn kyselyn ja keskustelupalstan avulla. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa on hyödynnetty laadittujen selvitysten lisäksi muun muassa ilmanlaadulle ja melutasolle annettuja ohjearvoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisällölle asetetaan vaatimuksia YVA-laissa ja -asetuksessa. Lain määrittelyn mukaan arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on laadittu YVA-ohjelman ja ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä laadittujen ympäristövaikutusselvitysten pohjalta. Arviointiselostuksessa on esitetty kaikki oleellinen tieto ja tulokset olemassa olevasta ympäristötiedosta ja laadituista ympäristövaikutusselvityksistä. Arviointiselostuksessa on esitetty myös suunnitelmat haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi, kuten esimerkiksi savukaasujen puhdistusmenetelmät ja meluntorjunta. Seuraavassa on esitelty ympäristön nykytila, arvioinnissa käytetyt menetelmät ja arvioidut ympäristövaikutukset. 7.2 Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Arviointimenetelmä Rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia on tarkasteltu omana kokonaisuutenaan, sillä ne poikkeavat ajalliselta kestoltaan ja osittain myös muilta piirteiltään laitoksen käytön aikaisista vaikutuksista. YVA-selostuksessa on kuvattu tehtävät rakennustyöt ja rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt ja -määrät sekä esitetty käytettävät liikennevälineet. Myös rakentamisen aikaisen liikenteen reitit on selvitetty. Rakentamisen aikaisia liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu jätevoimalan tontille johtavien teiden ja rautatien ympäristössä. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset mm. maa- ja kallioperään, vesistöihin, kasvillisuuteen ja eläimiin, työllisyyteen ja ihmisten viihtyvyyteen on arvioitu vuorovaikutuksen yhteydessä saadun palautteen perusteella sekä muista vastaavista hankkeista saatujen kokemusten pohjalta. Rakennusajan vaikutusalueeksi on rajattu jätevoimalan tontti ja sille johtavat tiet sekä tonttia ympäröivät alueet noin kilometrin säteellä.

3 7.2.2 Vaikutukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 80/(260) Jätevoimalan rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakennustyöt käsittävät koko laitoksen kaikkine toimintoineen, kuten kattila- ja turbiinilaitokset, veden käsittelyn, savukaasujen käsittelylaitteet, savupiipun, toimisto- ja korjaamorakennuksen sekä jätteen vastaanottoon ja syöttöön liittyvien tilojen ja laitteistojen rakentamisen. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe käsittää maanrakennustöitä, kuten pintamaan poistoa, paaluttamista ja soran levittämistä, sekä laitoksen perustusten ja maanpinnan tasoa alempana olevien osien rakentamisen. Nämä työt ja laitoksen rakennusrungon toteuttaminen kestävät vuoden. Toisen rakennusvuoden aikana tehdään pääasiassa laite- ja järjestelmäasennuksia laitoksen sisällä ja viimeistellään rakennukset ja ulkoalueet. Rakentamisen aikana tontilla tehdään voimakkaita rakennusteknisiä toimenpiteitä, joiden suorat vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön rajoittuvat kuitenkin laitostontille. Työllä ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonsuojelukohteisiin. Rakentamisen aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen. Näitä vaikutuksia esiintyy lähinnä rakennustöiden ensimmäisen vuoden aikana. Rakentamisen aikaisella melulla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta, joskin äänekkäistä työvaiheista voi ajoittain olla häiriötä lähimpien asuintalojen alueella. Rakennettavien alueiden tuntumassa ei sijaitse arvokkaita linnusto- tai muita luontokohteita, joita rakentamisen aikainen melu voisi häiritä. Työn aiheuttama pölyäminen on paikallista eikä vaikuta asukkaiden viihtyvyyteen tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ajoittuvat pääsääntöisesti päiväsaikaan. Eniten raskasta liikennettä suuntautuu voimalaitostontille maanrakennustöiden eli rakentamisvaiheen ensimmäisen puolen vuoden aikana, jolloin raskaan liikenteen kuljetuksia on noin päivässä. Melu ajoittuu klo väliselle ajalle. Rakentamisen suoran työllistämisvaikutuksen työmaalla arvioidaan olevan noin henkilötyövuoden verran. Rakentamisen aikainen liikennöinti laitosalueelle tapahtuu nykyisiä liikennereittejä pitkin (kohta 7.3.2). 7.3 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Arviointimenetelmät Kuljetuksista aiheutuvat muutokset nykyisiin liikennemääriin sekä käytettävät liikennevälineet on arvioitu suunnitteilla olevan hankkeen kuljetustarpeiden perusteella. Liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset ja vaikutukset viihtyvyyteen ja liikenneturvallisuuteen on arvioitu asutusalueille kohdistuvien liikenteellisten muutosten perusteella. Meluvaikutusten arviointi on esitetty luvussa Liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat suunnitelmat on otettu huomioon arvioinnissa. Vaihtoehdoissa 1 4 liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä.

4 81/(260) Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutukset on selvitetty Mangsin Voima Oy:n YVAssa. Tässä YVAssa tarkastellaan Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutuksia pääkaupunkiseudulla. Yhteenvetotaulukossa luvussa 8 on vertailtu Kirkniemen vaihtoehdon kokonaisvaikutuksia YTV:n toteutusvaihtoehtoihin vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu vuodesta 2012 lähtien tilanteessa, jossa jätevoimalaa ei rakenneta ja jätteet kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuon kaatopaikalle kuten tälläkin hetkellä Liikenteen nykytila Seuraavassa on esitetty pääkaupunkiseudun pääväylien liikennemäärät vuonna 2005, liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat kehittämissuunnitelmat Liikenne pääkaupunkiseudulla nykyisin ja ennuste vuodelle 2030 Pääkaupunkiseudun ja samalla koko maan suurimmat liikennemäärät ovat Kehä I:llä Helsingin keskuspuiston kohdalla, ajoneuvoa syksyn arkivuorokautena. Yli ajoneuvon liikennemääriä on myös muilla Kehä I:n osuuksilla Vihdintien ja Malminkaaren välillä sekä Tuusulanväylällä heti Kehä I:n pohjoispuolella. Leppävaarassa Kehä I:n liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Yli ajoneuvon liikennemääriä on laskettu myös Länsiväylällä Helsingin ja Espoon rajalla sekä Lahdenväylällä Porvoonväylän liittymän eteläpuolella (YTV 2006f). Pääkaupunkiseudulla liikenteessä erottuu kaksi huippua, aamu- ja iltapäiväruuhka. Ruuhkat eivät ole kovinkaan ääreviä johtuen yhtäältä työpäivän alkamisajan jakautumisesta seitsemän ja yhdeksän välille, ja toisaalta matkojen ajoittamisesta kapasiteettinsa äärirajoilla olevien kehäväylien pahimpia tukkeutumisia välttäen. Kaiken kaikkiaan liikennettä on melko paljon klo 7 ja 19 välisenä aikana. Kehä III:lla jakauma on tasaisempi kuin Kehä I:llä (Tiehallinto 2007). Tulevaisuudessa voidaan olettaa, että ruuhkahuiput edelleen tasaantuvat ja väylät ovat kuormittuneita koko päiväajan. Liikenteen jakautuminen eri vuorokaudenaikoihin (tunnin välein) vuonna 2007 Kehä I:llä Malmin kohdalla on esitetty tummemman keltaisella värillä sekä likimääräinen arvio jakaumasta vuonna 2020 vaalean keltaisella värillä (Kuva 7-1).

5 82/(260) Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007 (tummankeltainen) ja arvio liikenteen jakaumasta vuonna 2020 (vaaleankeltainen).

6 83/(260) Kuva 7-2 Pääkaupunkiseudun merkittävimmät tieliikenneväylät ja niiden liikennemäärät (keskimääräinen arkivuorokausiliikenne) vuonna 2005 (YTV 2006f). Sijoituspaikkavaihtoehdot on merkitty kuvaan sinisillä pisteillä.

7 84/(260) YTV:n laatiman liikenteen kehittymisennusteen (YTV 2006g) mukaan seudun asukkaiden matkamäärä kasvaa neljänneksen (vuodesta 2000 vuoteen 2025). Kevyen liikenteen matkamäärä kasvaa keskimääräistä vähemmän ja moottoriajoneuvoliikenteen lähes kolmanneksen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus näyttäisi pienenevän prosenttiyksikön verran vuodesta 2000 eli 38 prosenttiin. Maankäytön levitessä entistä laajemmalle, matkat pitenevät ja ajoneuvoliikenteen kilometrisuorite kasvaa lähes 50 % vuodesta Maankäyttö ja liikkuminen kasvavat nopeimmin Espoon ja Vantaan alueilla, % nykyisestä. Helsingin alueella lisäystä olisi kolmisenkymmentä prosenttia. Liikennejärjestelmän parannuksista huolimatta ruuhkaiset alueet lisääntyvät, ja ruuhkat kestävät entistä kauemmin. YTV:n ennusteiden mukaan liikennemäärät lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti pääkaupunkiseudun kehämäisillä väylillä. Vuodelle 2030 laadituissa ennusteissa on otettu huomioon mm. pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältämät hankkeet kuten Kehä II:n jatke Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Juvanmalmilla Ajoneuvoliikenteen pääajoyhteys Juvanmalmille kulkee Kehä III:lta Juvan teollisuuskadun ja sen jatkeeksi suunnitellun Juvanmalmintien kautta. Juvan teollisuuskadulle on yhteys myös Juvantien kautta Niipperinkadulta, joka yhtyy pohjoisessa Vihdintiehen ja etelässä Juvankartanontiehen. Juvankartanontieltä on yhteys sekä Koskelonsolmuun että Juvansolmuun. Juvanmalmin asemakaavassa on esitetty varaus liitynnälle Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintieltä. Juvanmalmin suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa Kuljetusreiteissä on mukana liityntä Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintielle. Kehä III ja Juvansolmun liittymä on parannettu hiljattain, eikä Kehä III:n kehittämiseksi tältä kohdin ole tarvetta keskipitkälläkään aikavälillä. Kehä III:n kehittämissuunnitelma Askiston tasoliittymästä itään päin on käynnistymässä, mutta tällä ei ole olennaisia vaikutuksia ajoreitteihin mahdolliselle jätevoimalatontille Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Ämmässuolla Ajoyhteys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen kulkee Turunväylältä (valtatie 1) Histan liittymän (Histansolmu) kautta Nupurintielle (maantie 110) ja edelleen Ämmässuontielle. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie ja Nupurintie yksiajoratainen kaksikaistainen väylä. Ämmässuolle johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa Tulevaisuudessa liikennejärjestelyt ovat mm. Histan alueen osayleiskaavoituksen myötä muuttumassa siten, että Turunväylälle olisi tarpeen rakentaa kolme kaistaa kummallekin ajoradalle ja Nupurintielle rakennettaisiin toinen ajorata. Uudenmaan tiepiiri on aloittamassa Nupurintien kehittämisselvityksen laatimisen yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Ämmässuon asemakaavassa on varattu uusi tieyhteys Kulmakorven kautta jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Toteutuessaan uusi yhteys vähentää liikenteen vaikutuksia Nupurintiellä sekä Kolmperän asuinalueella.

8 85/(260) Elvi-radan toimenpideselvitystasoisen suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu ratkaisua, jossa Histan liittymä muutetaan rampein varustetuksi liittymäksi ja toinen Histan liittymä rakennetaan siitä länteen noin 1700 metrin päähän. Uusista tiejärjestelyistä ei ole päätöksiä eivätkä ne sisälly esimerkiksi tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan tai keskipitkän aikavälin suunnitelmiin Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Kivikossa Liikenne YTV:n jätepalvelukeskukseen kulkee Kehä I:ltä Kivikontien/Kivikonlaidan kautta. Kivikon suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät on esitetty luvussa Kehä I:n ja Kivikontien tasoliittymän tilalle rakennettavan eritasoliittymän aluevaraussuunnittelua on tehty asemakaavan muutosta varten. Uudenmaan tiepiiri on aloittanut tiesuunnitelman laatimisen keväällä Parannukset ajoittunevat vuosille Lahdenväylän yli rakennettaneen mm. Kivikkoon siirtyviä palo- ja pelastustoimen toimintoja varten Kankiraudantien risteyssilta melko lyhyellä aikavälillä. Risteyssilta on osa tulevaisuudessa tarvittavaa Malmin eritasoliittymää. KIVIKONTIEN Kuva 7-3 Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III.

9 Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Långmossebergenissä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 86/(260) Ajoyhteys Långmossebergeniin on tällä hetkellä Kehä III:lta Fazerintien valo-ohjatusta risteyksestä Pitkäsuonkujaa pitkin. Kehä III:n parantamista mm. Porvoonväylän liittymän alueen osalta on tarkasteltu Vuosaaren Satamatien yleissuunnittelun yhteydessä. Kehä III:n kehittämisselvityksessä välillä Lahdenväylä-Porvoonväylä on tarkasteltu erilaisia kehittämispolkuja. Tulevaisuudessa yhteys Långmossebergeniin tulisi uudesta eritasoliittymästä rakennettavan Långmossenintien kautta. Jätevoimalan sijoittaminen Långmossebergeniin edellyttäisi myöhemmin tehtäväksi aiottujen parantamishankkeiden ainakin osittaista aikaistamista, jotta voimalaitokselle saataisiin turvalliset ja sujuvat yhteydet. Kuva 7-4 Porvoonväylän ja Kehä III:n eritasoliittymän ns. 3. rakennusvaihe. Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III (Uudenmaan tiepiiri 2001) Jätevoimalan kuljetukset Vaihtoehdoissa Juvanmalmi, Ämmässuo, Kivikko ja Långmossebergen liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Kuljetusmääriä laskettaessa on oletettu, että YTV alueelta kerättävä jäte kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla suoraan jätevoimalalle. YTV alueen ulkopuolelta tulevien jätteiden osalta on oletettu, että noin 20 % näistä jätteistä voidaan Juvanmalmin ja Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdoissa kuljettaa lyhyen kuljetusetäisyyden

10 87/(260) vuoksi suoraan jätevoimalalle pakkaavilla jäteautoilla. Kauempaa tulevat jätteet tuodaan jätevoimalalle siirtokuormattuna. Kirkniemen vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon kaksi eri vaihtoehtoista kuljetustapaa, joilla YTV alueelta kerätty jäte kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehdasalueelle. a) Maantiekuljetus: Noin 15 % YTV alueelta kerätystä jätteestä kuljetetaan suoraan pakkaavilla jäteatoilla Kirkniemen jätteenpolttolaitokselle ja loput 85 % jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle, josta jäte kuljetetaan Kirkniemeen perävaunullisilla kuorma-autoilla (Mangsin Voima Oy:n YVAssa tarkasteltu vaihtoehto). Osa jätteestä voidaan mahdollisesti siirtokuormata Ämmässuolla, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Kuljetuslaskelmat on tässä tehty olettaen, että siirtokuormaus tehdään vain Kivikossa. b) Maantie- ja rautatiekuljetus: Noin 70 % YTV alueelta kerätystä jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle ja sieltä siirtokuormattuna rautatiekuljetuksen lähtöpaikkaan Ilmalaan tai Keravalle ja sieltä edelleen rautateitse Kirkniemeen. Tässä YVAssa laskennassa on oletettu rautatiekuljetuksen lähtöpaikaksi Ilmala. Siirtokuormausasemalta lähtiessään jäte on pakattu kontteihin siten, että se on rinnastettavissa mihin tahansa tavanomaisen tavaran kuljetukseen, eikä toiminta siten aiheuta erityisiä vaikutuksia Ilmalan (tai Keravan) asemalla liikenteellisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Loput jätteestä, noin 30 % YTV alueelta kerättävästä määrästä, viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi ja sieltä siirtokuormattuna Kirkniemeen. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto eri kuljetusvaihtoehdoista (Taulukko 7-1). Taulukko 7-1 Jätteiden kuljetustavat eri sijoituspaikkavaihtoehdoissa. VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen VE 0+ Kirkniemi a) maantie b) maantie + rautatie YTV alueen jätteet tonnia vuodessa Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla 15 % pakkaavilla jäteautoilla, 85 % siirtokuormattuna Kivikosta (ja/tai Ämmässuolta) 30 % siirtokuormattuna Ämmässuolta ja 70 % rautatiekuljetuksena Rosk'n Rollin jätteet tonnia vuodessa Muualta tonnia vuodessa 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Siirtokuormattuna Siirtokuormattuna Kuljetusmäärien laskennassa on oletettu kuljetuskaluston kapasiteetin olevan seuraavan taulukon mukainen.

11 88/(260) Taulukko 7-2 Kuljetusmäärien laskennassa käytetyt kuljetusvälineiden kapasiteetit. Kapasiteetti Kuljetusväline keskimäärin tonnia Pakkaava jäteauto 7,5 Rekka-auto siirtokuormaukseen 30 Säiliöauto kiinteytetylle tuhkalle 10 Rekka-auto pohjakuonalle 27,5 Kemikaalikuljetusten säiliöauto 25 Juna 1000 Kuva 7-5 Jätteen keräyksessä käytettävä pakkaava jäteauto (vasemmalla) ja siirtokuormaukseen käytettävä kuorma-auto (oikealla). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7-3) on esitetty jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit. Yksi kuljetuskäynti sisältää auton ajon laitokselle ja sieltä pois. Kuljetuskäyntien lisäys liikennemääriin on siten kuljetuskäyntien lukumäärä kerrottuna kahdella. Kuljetuskäynnit jätevoimalalle ajoittuvat pääosin arkipäiville maanantaista perjantaihin klo 7-21 painottuen klo välille. Tuhka- ja kemikaalikuljetuksia on maanantaista perjantaihin klo 7-19 välisenä aikana. Mahdolliset siirtokuljetukset ohjataan mahdollisimman vähäliikenteisiin aikoihin. Kirkniemen vaihtoehdon vaikutuksia on tarkasteltu Lohjalle suuntautuvien kuljetusmäärien (vaihtoehdot a ja b) lisäksi myös Kivikossa olettaen että siirtokuormausasema sijaitsee Kivikossa. Taulukko 7-3 Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit eri vaihtoehdoissa. Yhdellä kuljetuskäynnillä tarkoitetaan yhden auton ajoa laitokselle ja sieltä pois. Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen Vaikutus Kirkniemessä a) maantie b) maantie + rautatie Kirkniemi Vaikutus Kivikossa a) maantie b) maantie + rautatie Poltettava jäte Tuhka (21)* (21)* - - Apuaine- ja huolto YHTEENSÄ (109) 47 (68) ** *Tuhkakuljetusten määrä Kirkniemestä Ämmässuolle **Lisäksi yksi junakuljetus keskimäärin joka toinen päivä

12 89/(260) Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdossa kuljetuksia on vähiten (160 kuljetuskäyntiä päivässä), koska tuhka on oletettu läjitettävän Ämmässuolle eikä tuhkakuljetuksia siten synny. Juvanmalmin vaihtoehdossa kuljetusmäärät ovat hieman muita vaihtoehtoja suuremmat (178 kuljetusta päivässä), koska osa YTV alueen ulkopuolelta tulevasta jätteestä kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla, joiden kuljetuskapasiteetti on pienempi kuin siirtokuormaukseen käytettävän rekka-auton kapasiteetti. Kirkniemen vaihtoehdossa Kirkniemen tehdasalueelle suuntautuva kuljetusmäärä on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa, koska suuri osa jätteestä kuljetetaan sinne suurilla siirtokuormausautoilla. YTV:n alueen sijoituspaikkavaihtoehdoissa sen sijaan suurin osa jätteestä kuljetaan pakkaavilla jäteautoilla. Kaiken kaikkiaan Kirkniemen vaihtoehtoon a) maantiekuljetus liittyvät seuraavat poltettavan jätteen kuljetuskäynnit: -YTV alueen jätteistä noin 85 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi 122 kpl Vaikutus Kivikossa 153 kuljetuskäyntiä -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Kirkniemeen -YTV alueen jätteistä 15 % viedään suoraan Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 31 kpl 22 kpl 33 kpl Vaikutus Kirkniemessä 86 kuljetuskäyntiä Kirkniemen vaihtoehdon b) maantie- ja rautatiekuljetus jätekuljetuskäynnit ovat seuraavat: -YTV alueen jätteistä noin 70 % viedään pakkaavilla 101 kpl jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Ilmalaan lastattavaksi junaan -YTV alueen jätteistä n. 30 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi -Ämmässuolta jätteet kuljetetaan Kirkniemeen rekkaautoilla 25 kpl 43 kpl 11 kpl Vaikutus Kivikossa 126 kuljetuskäyntiä, Ilmassa 25 käyntiä Vaikutus Ämmässuolla 54 kuljetuskäyntiä (ei lisää kuljetuksia nykytilanteeseen verrattuna) -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 34 kpl Vaikutus Kirkniemessä 45 kuljetuskäyntiä (lisäksi yksi juna keskimäärin joka toinen päivä) Jätevoimalan vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Jätevoimalan kuljetuskäynnit ovat maksimissaan noin 180 raskasta ajoneuvoa päivässä eli liikennemäärän lisäys jätevoimalan kohdalla olisi noin 360 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi toiminnan vuoksi paketti- ja henkilöautoliikenteen lisäys on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Seuraavissa kuvissa on esitetty jätevoimalan kuljetusreittien nykyiset liikenne-

13 90/(260) määrät (vihreällä värillä) sekä uudet liikennemäärät (sinisellä värillä), mikäli jätevoimala rakennettaisiin ko. paikalle. KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Juvanmalmi Juvanmalmin kohdalla Kehä III: n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin 3 % verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Vihdintien liikennemäärät noin 9 %. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle puoli prosenttia. Jätevoimalan suunnitellulle laitosalueelle johtavan Juvanmalmin teollisuustien raskaan liikenteen määrät kasvavat prosentuaalisesti pääväyliä enemmän, noin %. Liikennemäärien lisäys heikentää tien liikenneturvallisuutta. Suurin kasvu, noin 50 %, tapahtuu Juvanmalmin teollisuustien loppupäässä, jossa ei ole lähellä asutusta. Kuva 7-6 Juvanmalmin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

14 Ämmässuo Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 91/(260) Ämmässuon vaihtoehdossa liikennemäärä lisääntyy nollavaihtoehtoon verrattuna ainoastaan Lohjan suunnasta tulevien Rosk n Rollin kuljetusten myötä, sillä YTV:n jätteet kuljetettaisiin joka tapauksessa Ämmässuolle. Liikennemäärän lisäys on noin prosentin suuruusluokkaa. Tuhkakuljetuksia ei tarvita, koska tuhka sijoitetaan Ämmässuolle. Jätteenkäsittelykeskukseen johtavan Ämmässuontien liikennemäärä kasvaa muutaman prosentin. Kuva 7-7 Ämmässuon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja jätevoimalan aiheuttama muutos (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

15 Kivikko Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 92/(260) Kivikon kohdalla Kehä I:n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Lahdenväylän liikennemäärät noin kolme prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle prosentin. Suunnitellulle jätevoimalan sijoituspaikalle johtavan Kivikonlaidantien raskaan liikenteen määrä yli nelinkertaistuu. Liikennemäärän kasvu voi heikentää liikenneturvallisuutta risteyksessä käännyttäessä Kehä I:ltä Kivikonlaidalle. Kivikonlaidan varrella ei sijaitse asutusta. Kuva 7-8 Kivikon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

16 93/(260) Långmossebergen Långmossebergenin kohdalla Kehä III:n raskaan liikenteen määrä kasvaa noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Porvoontien liikennemäärät noin 13 prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi noin prosentin. Suunnitellulle laitosalueelle ei ole tällä hetkellä sopivaa tieyhteyttä. Kuva 7-9 Långmossebergenin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

17 Kirkniemi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 94/(260) Kirkniemen vaihtoehdon (kuljetusvaihtoehto a) maantiekuljetus ) vaikutus liikenteeseen on esitetty seuraavassa kuvassa. Raskaan liikenteen määrät kasvavat Turuntiellä noin viisi prosenttia ja valtatie 25:llä noin 20 prosenttia. Kirkniemen tehdasalueelle johtavan Lohjansaarentien raskas liikenne kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Mangsin Voiman YVA-selostuksen mukaan (M-real Oyj 2006) liikennemäärien lisäys Lohjansaarentien varrella heikentää tien liikenneturvallisuutta. Tien varrella sijaitsee asutusalue. Kuva 7-10 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Ämmässuo-Kirkniemi Kirkniemen maantiekuljetus-vaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

18 Kirkniemi, vaikutus Kivikossa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 95/(260) Kirkniemen maantiekuljetus -vaihtoehdossa jäte kuljetetaan ensin Kivikkoon pakkaavilla jäteautoilla ja sieltä siirtokuormattuna joko suoraan Kirkniemeen tai edelleen junaan kuormattavaksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kirkniemen vaihtoehdon aiheuttama liikennemäärien lisäys Kivikossa. Liikennemäärät ovat hieman pienemmät kuin Kivikon sijoituspaikkavaihtoehdon kokonaiskuljetusmäärät. Raskas liikenne lisääntyy pääväylillä korkeintaan noin neljä prosenttia. Kuva 7-11 Kirkniemen vaihtoehdon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

19 Kirkniemi, vaikutus Ilmalassa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 96/(260) Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetus -vaihtoehdossa vaikutus liikenteeseen matkalla Kivikosta Ilmalaan on esitetty seuraavassa kuvassa. Lahdenväylän raskaan liikenteen lisäys on noin prosentin luokkaa ja Koskelantien sekä Hakamäentien noin 3-4 %. Kuva 7-12 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Kivikko-Ilmala Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetusvaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Kuljetusten ajoittuminen Jäteautot lähtevät liikkeelle klo 6 ja klo 9 välisenä aikana, jolloin ne tavallaan häviävät muutenkin vilkkaasti liikennöidyn väylästön liikenteen sekaan. Jätevoimalalle kuljetettavien jätekuormien tunneittainen määrä on suurimmillaan klo välisenä aikana (Kuva 7-13), jolloin taas muu liikenne esimerkiksi Kehä I:llä on ruuhka-aikoihin verrattuna vähäisempää (Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007). Kuvissa 7-12 ja 7-13 on esitetty jätevoimalan aiheuttaman liikenteen määrät tunneittain verrattuna kehä III:n ja kehä I:n liikennemääriin.

20 97/(260) Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain Kuormia tunnissa Työtunnit Kuva 7-13 Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain. Liikenteen määrä tunneittain Kehä III:n (Vantaanportti) ja jätevoimalan kuljetusten ajoittuminen Jätevoimalan kuljetukset Kehä III Jätevoimalan kuljetusmäärä :00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 Kehä III liikennemäärä 0 Klo Kuva 7-14 Jätevoimalan liikenteen ajoittuminen Kehä III:lla.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 60K05686.07 YTV Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 3/(260) TIIVISTELMÄ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuolto huolehtii Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta Alaviippola Sari Lappi VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 3 SAMMANDRAG... 10 SISÄLLYSLUETTELO... 26 KUVALUETTELO... 30 TAULUKKOLUETTELO... 34

TIIVISTELMÄ... 3 SAMMANDRAG... 10 SISÄLLYSLUETTELO... 26 KUVALUETTELO... 30 TAULUKKOLUETTELO... 34 26/(260) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 SAMMANDRAG... 10 SISÄLLYSLUETTELO... 26 KUVALUETTELO... 30 TAULUKKOLUETTELO... 34 1 HANKE... 37 1.1 HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS... 37 1.2 ARVIOITAVAT SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT...

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

7.19 Kirkniemen vaihtoehdon (0+) vaikutukset

7.19 Kirkniemen vaihtoehdon (0+) vaikutukset 7.19 Kirkniemen vaihtoehdon (0+) vaikutukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Lokakuu 2007 232/(260) Kirkniemen vaihtoehtoa arvioidaan tässä YVAssa vaihtoehtona 0+, sillä Kirkniemessä tapahtuvan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kokonainen YVA-Selostus on ladattavissa internetistä osoitteesta: http://www.ytv.fi/fin/seutu_tulevaisuudessa/jatevoimala/materiaalit/etusivu.

Kokonainen YVA-Selostus on ladattavissa internetistä osoitteesta: http://www.ytv.fi/fin/seutu_tulevaisuudessa/jatevoimala/materiaalit/etusivu. Johdanto Tämä on lyhennelmä YTV:n jätevoimalan YVA-selostuksesta. Lyhennelmään on pyritty sisällyttämään Kivikon sijoituspaikan lähialueiden (Kivikko, Viikki, Hallainvuori, Kurkimäki, Kontula, Myllypuro,

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Birgitta Alaviippola Pirjo Ranta Sari

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 211 RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

Lisätiedot

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS Kuva: 2015 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2015 MML Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallilaskelmat ILMANLAATU

Lisätiedot

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT KAJAANIN ALUEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Pirjo Ranta Timo Rasila Sari Lappi KAJAANIN

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 191 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Päätöshistoria Ympäristölautakunta 18.4.2013 : "Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Kokoeko seminaari 16.2.2012, Kuopio Jätteiden energiahyötykäyttö Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Tissari Jarkko 1, Sippula Olli 1, Jokiniemi, Jorma 1,2 1 University of Eastern Finland, Department

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.1.2010 PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS TYPPIDIOKSIDIN OHJEARVOT ASEMAKAAVAT NRO 8256, 8309, 8310 JA 8048 PISPALAN

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 Ilma on eurooppalaisittain puhdasta Pääkaupunkiseutu on puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Yleisimmin ilmanlaatu on meillä hyvä tai tyydyttävä.

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

FINNPULP OY KUOPION SORSASALOON SUUNNITELLUN UUDEN HAVUSELLUTEHTAAN YVA-OHJELMA Kesäkuu 2015

FINNPULP OY KUOPION SORSASALOON SUUNNITELLUN UUDEN HAVUSELLUTEHTAAN YVA-OHJELMA Kesäkuu 2015 FINNPULP OY KUOPION SORSASALOON SUUNNITELLUN UUDEN HAVUSELLUTEHTAAN YVA-OHJELMA Kesäkuu 2015 YVA-menettelyn vaiheet Arvioitavat vaihtoehdot Arviointimenetelmät ja selvitykset Seurantaryhmän kokoonpano

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2002; KEHÄ I:N YMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO. Tiivistelmä 2. Taustaa 3. Ilmanlaadun luokittelu 4. Tapiola 7.

TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2002; KEHÄ I:N YMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO. Tiivistelmä 2. Taustaa 3. Ilmanlaadun luokittelu 4. Tapiola 7. 1 TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2002; KEHÄ I:N YMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 2 Taustaa 3 Ilmanlaadun luokittelu 4 Tapiola 7 Leppävaara 8 Konala 9 Myllypuro 11 Kurkimäki 11 Viikki 13 Tulosten tarkastelua

Lisätiedot

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 TURUN SEUDUN ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 Bioindikaattorit ovat eliöitä, jotka ilmaisevat ilmansaasteiden vaikutuksia rakenteessaan, toiminnassaan, levinneisyydessään tai kemiallisessa

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati LOHJAN YMPÄRISTÖ- RAKENNUSLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/15 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta ISSN 2342-2343 (painettu)

Lisätiedot

N:o 362 1809. Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

N:o 362 1809. Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet N:o 362 1809 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Liite I Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien (toksisuusekvivalentin) määrittämiseksi seuraavien dibentso-p-dioksiinien

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIA OY Ongelmajätteiden poltto Långmossebergenin jätevoimalassa

VANTAAN ENERGIA OY Ongelmajätteiden poltto Långmossebergenin jätevoimalassa 52K30045.50 VANTAAN ENERGIA OY Ongelmajätteiden poltto Långmossebergenin jätevoimalassa Ympäristövaikutusten arviointiselostus COPYRIGHT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot