Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin."

Transkriptio

1 78/(260) 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS Jätteenpolton merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät jätteen palamisprosessissa syntyviin päästöihin sekä polttoaineiden kuljetuksiin. YTV:n jätevoimalahankkeen toteutusvaihtoehtojen 1-4 merkittävimmät vaikutukset syntyvätkin laitoksen rakentamisen lisäksi savukaasupäästöistä ja kuljetuksista. Jätevoimalahankkeella saattaa olla vaikutuksia myös lähialueen asukkaiden elinoloihin esimerkiksi työllisyyden, liikenteen tms. kautta. YVAssa on arvioitu laitostontilla tapahtuvien toimintojen ja näistä johtuvien, alueen ulkopuolelle ulottuvien, toimintojen ympäristövaikutuksia. Alueen ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa ovat esimerkiksi laitoksen rakentamisen ja käytön aikainen liikenne sekä kaukolämpöputkistojen ja sähköverkkoliityntöjen rakentaminen. Sekä poltettavaksi tulevan jätteen että laitoksella syntyvän jätteen käsittelyn ja kuljetusten vaikutuksia on arvioitu. Vaihtoehdossa 0+, jossa YTV alueen jätteet kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehtaalle poltettavaksi, vaikutuksia on tarkasteltu YTV alueella sekä kuljetusreitillä pääkaupunkiseudulta Kirkniemeen. Vaikutuksia Kirkniemen tehdasalueelle johtavilla teillä (Lohjansaarentie ja Pikkukyläntie) on arvioitu M-realin YVA-menettelyssä (ks. luku 1.3). Myös nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt, liikennemäärät ym.) ja sitä on verrattu toteutusvaihtoehtoihin. Hankkeella ei ole tunnistettu olevan yhteisvaikutuksia muiden tiedossa olevien tulevien hankkeiden kanssa. Myös tätä asiaa on selvitetty perusteellisemmin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Yhteisvaikutuksia nykyisten toimintojen kanssa on arvioitu osana ympäristövaikutusten arviointia. Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Vaikutusalueella taas tarkoitetaan aluetta, jolla selvityksen tuloksena ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi savukaasupäästöjen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu noin seitsemän kilometrin säteellä voimalaitoksen sijoituspaikasta ja melun vaikutuksia noin kolmen kilometrin säteellä sijoituspaikasta.

2 79/(260) 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT ME- NETELMÄT 7.1 Yleistä Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste on asetettu merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista on saatu tietoa mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä sekä internetissä järjestetyn kyselyn ja keskustelupalstan avulla. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa on hyödynnetty laadittujen selvitysten lisäksi muun muassa ilmanlaadulle ja melutasolle annettuja ohjearvoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisällölle asetetaan vaatimuksia YVA-laissa ja -asetuksessa. Lain määrittelyn mukaan arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on laadittu YVA-ohjelman ja ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä laadittujen ympäristövaikutusselvitysten pohjalta. Arviointiselostuksessa on esitetty kaikki oleellinen tieto ja tulokset olemassa olevasta ympäristötiedosta ja laadituista ympäristövaikutusselvityksistä. Arviointiselostuksessa on esitetty myös suunnitelmat haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi, kuten esimerkiksi savukaasujen puhdistusmenetelmät ja meluntorjunta. Seuraavassa on esitelty ympäristön nykytila, arvioinnissa käytetyt menetelmät ja arvioidut ympäristövaikutukset. 7.2 Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Arviointimenetelmä Rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia on tarkasteltu omana kokonaisuutenaan, sillä ne poikkeavat ajalliselta kestoltaan ja osittain myös muilta piirteiltään laitoksen käytön aikaisista vaikutuksista. YVA-selostuksessa on kuvattu tehtävät rakennustyöt ja rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt ja -määrät sekä esitetty käytettävät liikennevälineet. Myös rakentamisen aikaisen liikenteen reitit on selvitetty. Rakentamisen aikaisia liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu jätevoimalan tontille johtavien teiden ja rautatien ympäristössä. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset mm. maa- ja kallioperään, vesistöihin, kasvillisuuteen ja eläimiin, työllisyyteen ja ihmisten viihtyvyyteen on arvioitu vuorovaikutuksen yhteydessä saadun palautteen perusteella sekä muista vastaavista hankkeista saatujen kokemusten pohjalta. Rakennusajan vaikutusalueeksi on rajattu jätevoimalan tontti ja sille johtavat tiet sekä tonttia ympäröivät alueet noin kilometrin säteellä.

3 7.2.2 Vaikutukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 80/(260) Jätevoimalan rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakennustyöt käsittävät koko laitoksen kaikkine toimintoineen, kuten kattila- ja turbiinilaitokset, veden käsittelyn, savukaasujen käsittelylaitteet, savupiipun, toimisto- ja korjaamorakennuksen sekä jätteen vastaanottoon ja syöttöön liittyvien tilojen ja laitteistojen rakentamisen. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe käsittää maanrakennustöitä, kuten pintamaan poistoa, paaluttamista ja soran levittämistä, sekä laitoksen perustusten ja maanpinnan tasoa alempana olevien osien rakentamisen. Nämä työt ja laitoksen rakennusrungon toteuttaminen kestävät vuoden. Toisen rakennusvuoden aikana tehdään pääasiassa laite- ja järjestelmäasennuksia laitoksen sisällä ja viimeistellään rakennukset ja ulkoalueet. Rakentamisen aikana tontilla tehdään voimakkaita rakennusteknisiä toimenpiteitä, joiden suorat vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön rajoittuvat kuitenkin laitostontille. Työllä ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonsuojelukohteisiin. Rakentamisen aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen. Näitä vaikutuksia esiintyy lähinnä rakennustöiden ensimmäisen vuoden aikana. Rakentamisen aikaisella melulla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta, joskin äänekkäistä työvaiheista voi ajoittain olla häiriötä lähimpien asuintalojen alueella. Rakennettavien alueiden tuntumassa ei sijaitse arvokkaita linnusto- tai muita luontokohteita, joita rakentamisen aikainen melu voisi häiritä. Työn aiheuttama pölyäminen on paikallista eikä vaikuta asukkaiden viihtyvyyteen tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ajoittuvat pääsääntöisesti päiväsaikaan. Eniten raskasta liikennettä suuntautuu voimalaitostontille maanrakennustöiden eli rakentamisvaiheen ensimmäisen puolen vuoden aikana, jolloin raskaan liikenteen kuljetuksia on noin päivässä. Melu ajoittuu klo väliselle ajalle. Rakentamisen suoran työllistämisvaikutuksen työmaalla arvioidaan olevan noin henkilötyövuoden verran. Rakentamisen aikainen liikennöinti laitosalueelle tapahtuu nykyisiä liikennereittejä pitkin (kohta 7.3.2). 7.3 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Arviointimenetelmät Kuljetuksista aiheutuvat muutokset nykyisiin liikennemääriin sekä käytettävät liikennevälineet on arvioitu suunnitteilla olevan hankkeen kuljetustarpeiden perusteella. Liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset ja vaikutukset viihtyvyyteen ja liikenneturvallisuuteen on arvioitu asutusalueille kohdistuvien liikenteellisten muutosten perusteella. Meluvaikutusten arviointi on esitetty luvussa Liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat suunnitelmat on otettu huomioon arvioinnissa. Vaihtoehdoissa 1 4 liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä.

4 81/(260) Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutukset on selvitetty Mangsin Voima Oy:n YVAssa. Tässä YVAssa tarkastellaan Kirkniemen vaihtoehdon kuljetusten vaikutuksia pääkaupunkiseudulla. Yhteenvetotaulukossa luvussa 8 on vertailtu Kirkniemen vaihtoehdon kokonaisvaikutuksia YTV:n toteutusvaihtoehtoihin vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu vuodesta 2012 lähtien tilanteessa, jossa jätevoimalaa ei rakenneta ja jätteet kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuon kaatopaikalle kuten tälläkin hetkellä Liikenteen nykytila Seuraavassa on esitetty pääkaupunkiseudun pääväylien liikennemäärät vuonna 2005, liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat kehittämissuunnitelmat Liikenne pääkaupunkiseudulla nykyisin ja ennuste vuodelle 2030 Pääkaupunkiseudun ja samalla koko maan suurimmat liikennemäärät ovat Kehä I:llä Helsingin keskuspuiston kohdalla, ajoneuvoa syksyn arkivuorokautena. Yli ajoneuvon liikennemääriä on myös muilla Kehä I:n osuuksilla Vihdintien ja Malminkaaren välillä sekä Tuusulanväylällä heti Kehä I:n pohjoispuolella. Leppävaarassa Kehä I:n liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Yli ajoneuvon liikennemääriä on laskettu myös Länsiväylällä Helsingin ja Espoon rajalla sekä Lahdenväylällä Porvoonväylän liittymän eteläpuolella (YTV 2006f). Pääkaupunkiseudulla liikenteessä erottuu kaksi huippua, aamu- ja iltapäiväruuhka. Ruuhkat eivät ole kovinkaan ääreviä johtuen yhtäältä työpäivän alkamisajan jakautumisesta seitsemän ja yhdeksän välille, ja toisaalta matkojen ajoittamisesta kapasiteettinsa äärirajoilla olevien kehäväylien pahimpia tukkeutumisia välttäen. Kaiken kaikkiaan liikennettä on melko paljon klo 7 ja 19 välisenä aikana. Kehä III:lla jakauma on tasaisempi kuin Kehä I:llä (Tiehallinto 2007). Tulevaisuudessa voidaan olettaa, että ruuhkahuiput edelleen tasaantuvat ja väylät ovat kuormittuneita koko päiväajan. Liikenteen jakautuminen eri vuorokaudenaikoihin (tunnin välein) vuonna 2007 Kehä I:llä Malmin kohdalla on esitetty tummemman keltaisella värillä sekä likimääräinen arvio jakaumasta vuonna 2020 vaalean keltaisella värillä (Kuva 7-1).

5 82/(260) Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007 (tummankeltainen) ja arvio liikenteen jakaumasta vuonna 2020 (vaaleankeltainen).

6 83/(260) Kuva 7-2 Pääkaupunkiseudun merkittävimmät tieliikenneväylät ja niiden liikennemäärät (keskimääräinen arkivuorokausiliikenne) vuonna 2005 (YTV 2006f). Sijoituspaikkavaihtoehdot on merkitty kuvaan sinisillä pisteillä.

7 84/(260) YTV:n laatiman liikenteen kehittymisennusteen (YTV 2006g) mukaan seudun asukkaiden matkamäärä kasvaa neljänneksen (vuodesta 2000 vuoteen 2025). Kevyen liikenteen matkamäärä kasvaa keskimääräistä vähemmän ja moottoriajoneuvoliikenteen lähes kolmanneksen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus näyttäisi pienenevän prosenttiyksikön verran vuodesta 2000 eli 38 prosenttiin. Maankäytön levitessä entistä laajemmalle, matkat pitenevät ja ajoneuvoliikenteen kilometrisuorite kasvaa lähes 50 % vuodesta Maankäyttö ja liikkuminen kasvavat nopeimmin Espoon ja Vantaan alueilla, % nykyisestä. Helsingin alueella lisäystä olisi kolmisenkymmentä prosenttia. Liikennejärjestelmän parannuksista huolimatta ruuhkaiset alueet lisääntyvät, ja ruuhkat kestävät entistä kauemmin. YTV:n ennusteiden mukaan liikennemäärät lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti pääkaupunkiseudun kehämäisillä väylillä. Vuodelle 2030 laadituissa ennusteissa on otettu huomioon mm. pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältämät hankkeet kuten Kehä II:n jatke Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Juvanmalmilla Ajoneuvoliikenteen pääajoyhteys Juvanmalmille kulkee Kehä III:lta Juvan teollisuuskadun ja sen jatkeeksi suunnitellun Juvanmalmintien kautta. Juvan teollisuuskadulle on yhteys myös Juvantien kautta Niipperinkadulta, joka yhtyy pohjoisessa Vihdintiehen ja etelässä Juvankartanontiehen. Juvankartanontieltä on yhteys sekä Koskelonsolmuun että Juvansolmuun. Juvanmalmin asemakaavassa on esitetty varaus liitynnälle Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintieltä. Juvanmalmin suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa Kuljetusreiteissä on mukana liityntä Juvanmalmin teollisuustieltä Vihdintielle. Kehä III ja Juvansolmun liittymä on parannettu hiljattain, eikä Kehä III:n kehittämiseksi tältä kohdin ole tarvetta keskipitkälläkään aikavälillä. Kehä III:n kehittämissuunnitelma Askiston tasoliittymästä itään päin on käynnistymässä, mutta tällä ei ole olennaisia vaikutuksia ajoreitteihin mahdolliselle jätevoimalatontille Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Ämmässuolla Ajoyhteys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen kulkee Turunväylältä (valtatie 1) Histan liittymän (Histansolmu) kautta Nupurintielle (maantie 110) ja edelleen Ämmässuontielle. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie ja Nupurintie yksiajoratainen kaksikaistainen väylä. Ämmässuolle johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät ja mahdolliset kuljetusreitit on esitetty luvussa Tulevaisuudessa liikennejärjestelyt ovat mm. Histan alueen osayleiskaavoituksen myötä muuttumassa siten, että Turunväylälle olisi tarpeen rakentaa kolme kaistaa kummallekin ajoradalle ja Nupurintielle rakennettaisiin toinen ajorata. Uudenmaan tiepiiri on aloittamassa Nupurintien kehittämisselvityksen laatimisen yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Ämmässuon asemakaavassa on varattu uusi tieyhteys Kulmakorven kautta jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Toteutuessaan uusi yhteys vähentää liikenteen vaikutuksia Nupurintiellä sekä Kolmperän asuinalueella.

8 85/(260) Elvi-radan toimenpideselvitystasoisen suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu ratkaisua, jossa Histan liittymä muutetaan rampein varustetuksi liittymäksi ja toinen Histan liittymä rakennetaan siitä länteen noin 1700 metrin päähän. Uusista tiejärjestelyistä ei ole päätöksiä eivätkä ne sisälly esimerkiksi tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan tai keskipitkän aikavälin suunnitelmiin Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Kivikossa Liikenne YTV:n jätepalvelukeskukseen kulkee Kehä I:ltä Kivikontien/Kivikonlaidan kautta. Kivikon suunnitellulle sijoituspaikalla johtavien teiden nykyiset liikennemäärät sekä jätevoimalan kuljetukset sisältävät liikennemäärät on esitetty luvussa Kehä I:n ja Kivikontien tasoliittymän tilalle rakennettavan eritasoliittymän aluevaraussuunnittelua on tehty asemakaavan muutosta varten. Uudenmaan tiepiiri on aloittanut tiesuunnitelman laatimisen keväällä Parannukset ajoittunevat vuosille Lahdenväylän yli rakennettaneen mm. Kivikkoon siirtyviä palo- ja pelastustoimen toimintoja varten Kankiraudantien risteyssilta melko lyhyellä aikavälillä. Risteyssilta on osa tulevaisuudessa tarvittavaa Malmin eritasoliittymää. KIVIKONTIEN Kuva 7-3 Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III.

9 Liikenteen nykytila ja suunnitelmat Långmossebergenissä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 86/(260) Ajoyhteys Långmossebergeniin on tällä hetkellä Kehä III:lta Fazerintien valo-ohjatusta risteyksestä Pitkäsuonkujaa pitkin. Kehä III:n parantamista mm. Porvoonväylän liittymän alueen osalta on tarkasteltu Vuosaaren Satamatien yleissuunnittelun yhteydessä. Kehä III:n kehittämisselvityksessä välillä Lahdenväylä-Porvoonväylä on tarkasteltu erilaisia kehittämispolkuja. Tulevaisuudessa yhteys Långmossebergeniin tulisi uudesta eritasoliittymästä rakennettavan Långmossenintien kautta. Jätevoimalan sijoittaminen Långmossebergeniin edellyttäisi myöhemmin tehtäväksi aiottujen parantamishankkeiden ainakin osittaista aikaistamista, jotta voimalaitokselle saataisiin turvalliset ja sujuvat yhteydet. Kuva 7-4 Porvoonväylän ja Kehä III:n eritasoliittymän ns. 3. rakennusvaihe. Ote Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvityksestä välillä Koskelantie Kehä III (Uudenmaan tiepiiri 2001) Jätevoimalan kuljetukset Vaihtoehdoissa Juvanmalmi, Ämmässuo, Kivikko ja Långmossebergen liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon laitosalueelle johtavien nykyisten ja mahdollisten uusien teiden ympäristössä. Kuljetusmääriä laskettaessa on oletettu, että YTV alueelta kerättävä jäte kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla suoraan jätevoimalalle. YTV alueen ulkopuolelta tulevien jätteiden osalta on oletettu, että noin 20 % näistä jätteistä voidaan Juvanmalmin ja Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdoissa kuljettaa lyhyen kuljetusetäisyyden

10 87/(260) vuoksi suoraan jätevoimalalle pakkaavilla jäteautoilla. Kauempaa tulevat jätteet tuodaan jätevoimalalle siirtokuormattuna. Kirkniemen vaihtoehdossa liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon kaksi eri vaihtoehtoista kuljetustapaa, joilla YTV alueelta kerätty jäte kuljetetaan Lohjalle M-real Kirkniemen tehdasalueelle. a) Maantiekuljetus: Noin 15 % YTV alueelta kerätystä jätteestä kuljetetaan suoraan pakkaavilla jäteatoilla Kirkniemen jätteenpolttolaitokselle ja loput 85 % jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle, josta jäte kuljetetaan Kirkniemeen perävaunullisilla kuorma-autoilla (Mangsin Voima Oy:n YVAssa tarkasteltu vaihtoehto). Osa jätteestä voidaan mahdollisesti siirtokuormata Ämmässuolla, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Kuljetuslaskelmat on tässä tehty olettaen, että siirtokuormaus tehdään vain Kivikossa. b) Maantie- ja rautatiekuljetus: Noin 70 % YTV alueelta kerätystä jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle ja sieltä siirtokuormattuna rautatiekuljetuksen lähtöpaikkaan Ilmalaan tai Keravalle ja sieltä edelleen rautateitse Kirkniemeen. Tässä YVAssa laskennassa on oletettu rautatiekuljetuksen lähtöpaikaksi Ilmala. Siirtokuormausasemalta lähtiessään jäte on pakattu kontteihin siten, että se on rinnastettavissa mihin tahansa tavanomaisen tavaran kuljetukseen, eikä toiminta siten aiheuta erityisiä vaikutuksia Ilmalan (tai Keravan) asemalla liikenteellisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Loput jätteestä, noin 30 % YTV alueelta kerättävästä määrästä, viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi ja sieltä siirtokuormattuna Kirkniemeen. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto eri kuljetusvaihtoehdoista (Taulukko 7-1). Taulukko 7-1 Jätteiden kuljetustavat eri sijoituspaikkavaihtoehdoissa. VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen VE 0+ Kirkniemi a) maantie b) maantie + rautatie YTV alueen jätteet tonnia vuodessa Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla 15 % pakkaavilla jäteautoilla, 85 % siirtokuormattuna Kivikosta (ja/tai Ämmässuolta) 30 % siirtokuormattuna Ämmässuolta ja 70 % rautatiekuljetuksena Rosk'n Rollin jätteet tonnia vuodessa Muualta tonnia vuodessa 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta 20 % pakkaavilla jäteautoilla, 80 % siirtokuormattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Siirtokuomattuna Lohjalta Pakkaavilla jäteautoilla Pakkaavilla jäteautoilla Siirtokuormattuna Siirtokuormattuna Kuljetusmäärien laskennassa on oletettu kuljetuskaluston kapasiteetin olevan seuraavan taulukon mukainen.

11 88/(260) Taulukko 7-2 Kuljetusmäärien laskennassa käytetyt kuljetusvälineiden kapasiteetit. Kapasiteetti Kuljetusväline keskimäärin tonnia Pakkaava jäteauto 7,5 Rekka-auto siirtokuormaukseen 30 Säiliöauto kiinteytetylle tuhkalle 10 Rekka-auto pohjakuonalle 27,5 Kemikaalikuljetusten säiliöauto 25 Juna 1000 Kuva 7-5 Jätteen keräyksessä käytettävä pakkaava jäteauto (vasemmalla) ja siirtokuormaukseen käytettävä kuorma-auto (oikealla). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7-3) on esitetty jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit. Yksi kuljetuskäynti sisältää auton ajon laitokselle ja sieltä pois. Kuljetuskäyntien lisäys liikennemääriin on siten kuljetuskäyntien lukumäärä kerrottuna kahdella. Kuljetuskäynnit jätevoimalalle ajoittuvat pääosin arkipäiville maanantaista perjantaihin klo 7-21 painottuen klo välille. Tuhka- ja kemikaalikuljetuksia on maanantaista perjantaihin klo 7-19 välisenä aikana. Mahdolliset siirtokuljetukset ohjataan mahdollisimman vähäliikenteisiin aikoihin. Kirkniemen vaihtoehdon vaikutuksia on tarkasteltu Lohjalle suuntautuvien kuljetusmäärien (vaihtoehdot a ja b) lisäksi myös Kivikossa olettaen että siirtokuormausasema sijaitsee Kivikossa. Taulukko 7-3 Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit eri vaihtoehdoissa. Yhdellä kuljetuskäynnillä tarkoitetaan yhden auton ajoa laitokselle ja sieltä pois. Jätevoimalan päivittäiset kuljetuskäynnit Juvanmalmi Ämmässuo Kivikko Långmossebergen Vaikutus Kirkniemessä a) maantie b) maantie + rautatie Kirkniemi Vaikutus Kivikossa a) maantie b) maantie + rautatie Poltettava jäte Tuhka (21)* (21)* - - Apuaine- ja huolto YHTEENSÄ (109) 47 (68) ** *Tuhkakuljetusten määrä Kirkniemestä Ämmässuolle **Lisäksi yksi junakuljetus keskimäärin joka toinen päivä

12 89/(260) Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdossa kuljetuksia on vähiten (160 kuljetuskäyntiä päivässä), koska tuhka on oletettu läjitettävän Ämmässuolle eikä tuhkakuljetuksia siten synny. Juvanmalmin vaihtoehdossa kuljetusmäärät ovat hieman muita vaihtoehtoja suuremmat (178 kuljetusta päivässä), koska osa YTV alueen ulkopuolelta tulevasta jätteestä kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla, joiden kuljetuskapasiteetti on pienempi kuin siirtokuormaukseen käytettävän rekka-auton kapasiteetti. Kirkniemen vaihtoehdossa Kirkniemen tehdasalueelle suuntautuva kuljetusmäärä on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa, koska suuri osa jätteestä kuljetetaan sinne suurilla siirtokuormausautoilla. YTV:n alueen sijoituspaikkavaihtoehdoissa sen sijaan suurin osa jätteestä kuljetaan pakkaavilla jäteautoilla. Kaiken kaikkiaan Kirkniemen vaihtoehtoon a) maantiekuljetus liittyvät seuraavat poltettavan jätteen kuljetuskäynnit: -YTV alueen jätteistä noin 85 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi 122 kpl Vaikutus Kivikossa 153 kuljetuskäyntiä -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Kirkniemeen -YTV alueen jätteistä 15 % viedään suoraan Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 31 kpl 22 kpl 33 kpl Vaikutus Kirkniemessä 86 kuljetuskäyntiä Kirkniemen vaihtoehdon b) maantie- ja rautatiekuljetus jätekuljetuskäynnit ovat seuraavat: -YTV alueen jätteistä noin 70 % viedään pakkaavilla 101 kpl jäteautoilla Kivikkoon siirtokuormattavaksi -Kivikosta YTV:n jätteet viedään siirtokuormattuna Ilmalaan lastattavaksi junaan -YTV alueen jätteistä n. 30 % viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi -Ämmässuolta jätteet kuljetetaan Kirkniemeen rekkaautoilla 25 kpl 43 kpl 11 kpl Vaikutus Kivikossa 126 kuljetuskäyntiä, Ilmassa 25 käyntiä Vaikutus Ämmässuolla 54 kuljetuskäyntiä (ei lisää kuljetuksia nykytilanteeseen verrattuna) -Rosk n Rollin jätteet viedään Kirkniemeen pakkaavilla jäteautoilla ja muualta tulevat jätteet siirtokuormattuna 34 kpl Vaikutus Kirkniemessä 45 kuljetuskäyntiä (lisäksi yksi juna keskimäärin joka toinen päivä) Jätevoimalan vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Jätevoimalan kuljetuskäynnit ovat maksimissaan noin 180 raskasta ajoneuvoa päivässä eli liikennemäärän lisäys jätevoimalan kohdalla olisi noin 360 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi toiminnan vuoksi paketti- ja henkilöautoliikenteen lisäys on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Seuraavissa kuvissa on esitetty jätevoimalan kuljetusreittien nykyiset liikenne-

13 90/(260) määrät (vihreällä värillä) sekä uudet liikennemäärät (sinisellä värillä), mikäli jätevoimala rakennettaisiin ko. paikalle. KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Juvanmalmi Juvanmalmin kohdalla Kehä III: n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin 3 % verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Vihdintien liikennemäärät noin 9 %. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle puoli prosenttia. Jätevoimalan suunnitellulle laitosalueelle johtavan Juvanmalmin teollisuustien raskaan liikenteen määrät kasvavat prosentuaalisesti pääväyliä enemmän, noin %. Liikennemäärien lisäys heikentää tien liikenneturvallisuutta. Suurin kasvu, noin 50 %, tapahtuu Juvanmalmin teollisuustien loppupäässä, jossa ei ole lähellä asutusta. Kuva 7-6 Juvanmalmin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

14 Ämmässuo Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 91/(260) Ämmässuon vaihtoehdossa liikennemäärä lisääntyy nollavaihtoehtoon verrattuna ainoastaan Lohjan suunnasta tulevien Rosk n Rollin kuljetusten myötä, sillä YTV:n jätteet kuljetettaisiin joka tapauksessa Ämmässuolle. Liikennemäärän lisäys on noin prosentin suuruusluokkaa. Tuhkakuljetuksia ei tarvita, koska tuhka sijoitetaan Ämmässuolle. Jätteenkäsittelykeskukseen johtavan Ämmässuontien liikennemäärä kasvaa muutaman prosentin. Kuva 7-7 Ämmässuon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja jätevoimalan aiheuttama muutos (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

15 Kivikko Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 92/(260) Kivikon kohdalla Kehä I:n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Lahdenväylän liikennemäärät noin kolme prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle prosentin. Suunnitellulle jätevoimalan sijoituspaikalle johtavan Kivikonlaidantien raskaan liikenteen määrä yli nelinkertaistuu. Liikennemäärän kasvu voi heikentää liikenneturvallisuutta risteyksessä käännyttäessä Kehä I:ltä Kivikonlaidalle. Kivikonlaidan varrella ei sijaitse asutusta. Kuva 7-8 Kivikon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

16 93/(260) Långmossebergen Långmossebergenin kohdalla Kehä III:n raskaan liikenteen määrä kasvaa noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Porvoontien liikennemäärät noin 13 prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi noin prosentin. Suunnitellulle laitosalueelle ei ole tällä hetkellä sopivaa tieyhteyttä. Kuva 7-9 Långmossebergenin nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

17 Kirkniemi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 94/(260) Kirkniemen vaihtoehdon (kuljetusvaihtoehto a) maantiekuljetus ) vaikutus liikenteeseen on esitetty seuraavassa kuvassa. Raskaan liikenteen määrät kasvavat Turuntiellä noin viisi prosenttia ja valtatie 25:llä noin 20 prosenttia. Kirkniemen tehdasalueelle johtavan Lohjansaarentien raskas liikenne kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Mangsin Voiman YVA-selostuksen mukaan (M-real Oyj 2006) liikennemäärien lisäys Lohjansaarentien varrella heikentää tien liikenneturvallisuutta. Tien varrella sijaitsee asutusalue. Kuva 7-10 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Ämmässuo-Kirkniemi Kirkniemen maantiekuljetus-vaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

18 Kirkniemi, vaikutus Kivikossa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 95/(260) Kirkniemen maantiekuljetus -vaihtoehdossa jäte kuljetetaan ensin Kivikkoon pakkaavilla jäteautoilla ja sieltä siirtokuormattuna joko suoraan Kirkniemeen tai edelleen junaan kuormattavaksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kirkniemen vaihtoehdon aiheuttama liikennemäärien lisäys Kivikossa. Liikennemäärät ovat hieman pienemmät kuin Kivikon sijoituspaikkavaihtoehdon kokonaiskuljetusmäärät. Raskas liikenne lisääntyy pääväylillä korkeintaan noin neljä prosenttia. Kuva 7-11 Kirkniemen vaihtoehdon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä.

19 Kirkniemi, vaikutus Ilmalassa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 96/(260) Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetus -vaihtoehdossa vaikutus liikenteeseen matkalla Kivikosta Ilmalaan on esitetty seuraavassa kuvassa. Lahdenväylän raskaan liikenteen lisäys on noin prosentin luokkaa ja Koskelantien sekä Hakamäentien noin 3-4 %. Kuva 7-12 Jätevoimalan liikenteen vaikutus välillä Kivikko-Ilmala Kirkniemen maantie- ja rautatiekuljetusvaihtoehdossa (nykyinen liikenne vihreät, liikenne jossa mukana jätevoimala sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Kuljetusten ajoittuminen Jäteautot lähtevät liikkeelle klo 6 ja klo 9 välisenä aikana, jolloin ne tavallaan häviävät muutenkin vilkkaasti liikennöidyn väylästön liikenteen sekaan. Jätevoimalalle kuljetettavien jätekuormien tunneittainen määrä on suurimmillaan klo välisenä aikana (Kuva 7-13), jolloin taas muu liikenne esimerkiksi Kehä I:llä on ruuhka-aikoihin verrattuna vähäisempää (Kuva 7-1 Liikenteen jakautuminen eri vuorokauden aikoihin Kehä I:llä Malmin kohdalla vuonna 2007). Kuvissa 7-12 ja 7-13 on esitetty jätevoimalan aiheuttaman liikenteen määrät tunneittain verrattuna kehä III:n ja kehä I:n liikennemääriin.

20 97/(260) Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain Kuormia tunnissa Työtunnit Kuva 7-13 Jätevoimalaan tuotavat jätekuormat tunneittain. Liikenteen määrä tunneittain Kehä III:n (Vantaanportti) ja jätevoimalan kuljetusten ajoittuminen Jätevoimalan kuljetukset Kehä III Jätevoimalan kuljetusmäärä :00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 Kehä III liikennemäärä 0 Klo Kuva 7-14 Jätevoimalan liikenteen ajoittuminen Kehä III:lla.

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet

Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Ympäristövaikutusten arviointiselostus 87 (130) 13.2.2 Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Orikedon jätteenpolttolaitos Vanhan jätteenpolttolaitoksen saneerauksen aikana ei synny haitallisia vaikutuksia

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus

60K05686.07 Lokakuu 2007 YTV. Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 60K05686.07 YTV Jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiselostus 3/(260) TIIVISTELMÄ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuolto huolehtii Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla. Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset

Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla. Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset VALTATIE 7 RASKAAN LIIKENTEEN ETÄODOTUSALUEEN RAKENTAMINEN VAALIMAALLA LIIKENTEEN

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola

Lisätiedot

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005. LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta

Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta 27.1.2014 1 (5) Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta Lisäselvityksen tausta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue

Lisätiedot

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Vastaanottaja Peab Oy Asiakirjatyyppi Ilmanlaatuselvitys Päivämäärä 12.12.2012 SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 12.12.2012 Tekijä Tarkastaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS LYHENNELMÄ Valo kuva : Sky Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2011 Foto Riihimäen

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY 7.11.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014

Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

TAMPERE VALTATIE 3 AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Timo Rasila Harri Pietarila

TAMPERE VALTATIE 3 AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Timo Rasila Harri Pietarila TAMPERE VALTATIE 3 AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila Harri Pietarila ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 06.07.2007 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot