Kulttuuriympäristökohteet Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaava-alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuriympäristökohteet Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaava-alueella"

Transkriptio

1 Liiteaineisto 1 Kulttuuriympäristökohteet Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaava-alueella Alueelta laaditut selvitykset ja suojeluarvojen huomiointi maankäytönsuunnittelussa Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema sekä Jokioisten kirkko ja pappilat ovat osoitettu valtakunnallisesti arvokkaina rakennettuina kulttuuriympäristönä (Rakennettu kulttuuriympäristö 2010). Maakuntakaavassa 2006 Jokioisiin on tehty aluerajaus kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeästä alueesta. Suunnittelualueella on maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä: Jokioisten kartanonympäristö, Loimijoen kulttuurimaisema, Jokioisten kirkko ja kirkkoherranpappila, Ferrarian alue, Ruokosuontien talot, Kirkonkylän vanha keskusta, Pappilamuseo, Museorautatie ja Minkiön Savikon - Rehtijärven kylämaisema. (Rakennettu Häme, 2003) Jokioisiin on laadittu kulttuuriympäristöohjelma vuonna 1997 (Pasi Siistonen), jossa on määritelty 118 kohdetta. Kohteet käsittävät sekä maisema- että rakennusinventointikohteita. Alueelta on laadittu myös Jokioisten kunnan rakennusinventointi (Ahola, Koivula, Koskiahde, Murtonen) vuonna 2009, jonka 117 kohteesta suuri osa sijoittuu suunnittelualueelle. Suunnittelualueelta on löydetty kuusi muinaisjäännöstä. Tehdyistä löydöistä neljä on kiinteitä muinaisjäännöksiä ja ne kaikki ovat vanhoja asuinpaikkoja: Peltola, Ojasi, Minkiö ja Pellilä (Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto 2005). Näiden lisäksi on tehty yksi irtolöytö Jokioisten hautausmaan alueelta sekä mahdollinen muinaisjäännöshavainto Jokioisten kartanon alueelta. Jokioisten kartano Jokioisten kartano perustettiin 1500-luvun puolivälissä, mutta Jesper Kruus rakennutti Jokioisten kartanon säteri- eli asuintilan vasta vuonna Pihapiirin länsisivulle oli rakennettu kymmenhuoneinen asuinrakennus ja eteläsivulle toinen seitsenhuoneinen, josta oli ilmeisesti yhteys 30 kyynärää korkeaan, monihuoneiseen torniin. Pihan reunalle rakennettiin 1700-luvun alussa myös viisihuoneinen kellarirakennus. Kaikki nämä talot olivat ennen isoavihaa hyvin sisustettuja, mutta tuhoutuivat ainakin osittain suuren Pohjan sodan (v ) seurauksena. Lisäksi kartanossa oli viisi muuta asuinrakennusta ja tusina muita rakennuksia. Jokioisen kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti maaherra E.G. von Willebrand, rakentaminen aloitettiin 1794 ja saatiin sisustuksen osalta loppuun 1800-luvun alkuvuosina. Kaksikerroksinen kivinen päärakennus on uusklassismin varhaisimpia ja merkittävämpiä esimerkkejä Suomessa. Kookas päärakennus on Humppilantieltä alkavan puistokujan päätteenä. Päärakennusta ympäröivä laaja puisto on peräisin 1600-luvulta, puistoa muokattiin englantilaisen maisemapuiston tyyliin 1700-luvun lopulla. Hirsinen viljamakasiini vasemmalla ja kivinen viljamakasiini oikealla. 1

2 Kartanon hirsinen viljamakasiini on perimätiedon mukaan tuotu salaa Humppilasta Suomen sodan aikana ja pystytetty nykyiselle paikalleen vuonna Kivinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1802, myöhemmin rakennusta käytettiin muun muassa juustovarastona ja kuivaamona. Ruokala Murula ja asuntola Impilinna ovat vuosilta 1808 ja Impilinna muutettiin asuntolaksi 1950-luvulla. Talli- ja maneesirakennukset on rakennettu vapaaherra Mannerheimin toimesta vuonna Perälän asuinrakennus on noin vuodelta 1900, Työtehoseuran rakennus ja tallimestarin asuinrakennus ovat vuodelta Nykyisin Jokioisten kartanossa ja sen alueella toimii Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Vasemmassa kuvassa Impilinna ja oikeassa Talli- ja maneesirakennus. Humppilantien toisella puolella sijaitsee Jokioisten kartanon talouspiha. Pihassa on rakennuksia 1700luvulta 1900-luvulle. Massiivinen, julkisivultaan rapattu navettarakennus(1799) oli Suomen ensimmäinen parsinavetta. Tiilinavetta on vuodelta 1890 ja siinä toimii nykyisin Jokioisten Tietotalo Wille. Sikamäellä tiiliseinäinen vesitorni vuodelta 1951 nousee puuston yläpuolelle. Tornin alapuolella on työväen asuinrakennus vuodelta 1900 ja sen piharakennus. Kartanon rakennusten vaaleaksi rapattujen rakennusten linjaa jatkavat autotalli (1890) sekä paja (1920-l). Vesitorni ja vanha navetta. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Jokioisten kartanon työväenasunnoista muodostuu peltoihin rjautuva pieni asuinalue kartanosta noin puoli kilometriä pohjoiseen. Vanhimmat talot Hakala I ja II, on rakennettu hirsirunkoisina vuonna Etumiehen asuintalo on vuodelta 1922 ja Puutarhurin asuintalo vuodelta Pihapiirissä oleva pieni hirsirakennus on ollut työväen asuinalueen yhteinen sauna. Vasemmalla Hakala I ja oikealla vanha yhteissauna. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) 2

3 (Arkeologisen kulttuuriperinnön täydentävät selvitykset Hämeessä , Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Jokioisten kunnan alueella , FM Johanna Enqvist. RKY, 2009.) (Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, 2003.) Lankatehtaan ja Seppäinmäen alue Loimijoen molemmin puolin sijaitsevat Ferrarian vanhat tuotantolaitokset luovat monipuolisen ja vaikuttavan tilallisen kokonaisuuden, jolla on vahva, omaleimainen luonne. Teollisuuslaitokset ovat tukeutuneet vesivoimaan: Loimijokeen rakennettu nykyinen pato ja voimalaitos ovat vuodelta E.G. von Willebrand perusti verkatehtaan 1796 kosken rannalle. Vuonna 1804 aloitti kankirautapajan toiminta. Verkatehtaan tilat siirtyivät rautatehtaan käyttöön 1800-luvun puolivälissä. Naulatehdas aloitti tuotantonsa vuonna 1846, vuosisadan loppuun mennessä nauloista oli tullut rautatehtaan päätuote. Kankirautatehdas purettiin 1900-luvun alussa. Joen pohjoisrannalla ollut vanha prässinaulatehdas tuhoutui tulipalossa 1906, ja tilalle muurattiin uusi tiilirakennus, joka oli lankanaulatehtaana 1970-luvulle saakka ja sen jälkeen se on toiminut viereisen lankatehtaan varastona. Teräslangan valmistus alkoi vuonna 1949 vastavalmistuneessa tehdasrakennuksessa. Edellä mainittujen rakennusten lisäksi tehdasalueella on mm. puusepänverstas (1895), langanvetohalli (1905), pesu- ja syövytysosasto (1905), langansinkityshalli (1937), autotalli (1937) ja vesikeskus (1941). Vasemmalla langanvetohalli ja oikealla pesu- ja syövytysosasto. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Seppäinmäen alue edustaa suunnitelmallisesti rakennettua teollisuustyöväestön asuinaluetta luvuilta. Alueen halki kulkevan kadun varrella on kuusi insinööri O. A. Gadolinin vuonna 1916 suunnittelemaa asuinrakennusta sekä liiterirakennuksia. Kadun länsipäässä on kaksi kokonaisuuteen kuuluvaa asuinrakennusta. Ferrariantietä reunustaa puistolehmuskuja. Alueeseen liittyy myös työläisten asuintalo Sireenikallio 1910-luvulta, Ferrarian tehtaanjohtajan talo vuodelta 1917, Gadolinin suunnittelema Puupenni 1920-luvulta, Pehtoorin talo ja Naulamuseo vuodelta 1907 sekä punatiilinen Kivimuuri 1900-luvun alusta. Edellämainitut rakennukset luovat edustavan kokonaisuuden aivan Jokioisten keskustaan. Meijeri, Mylly ja viljavarastot, saha ja höyläämö sekä sokeri- ja siirappitehdas Humppilantien itäpuolelle, Loimijoen rantaan on rakentunut useista eri osakokonaisuuksista muodostuva teollisuusympäristö. Pohjoismaista klassismia edustava kivinen meijerirakennus valmistui vuonna 1930, ja siihen siirtyi Murulassa toiminut kartanon meijeri. Rakennukseen sijoitettiin myös valtion maitotalouskoelaitos ja meijeriopisto. Nykyisin rakennuksessa toimii MTT:n Biotekniikka- ja elintarviketutkimus. Lisärakennus valmistui vuonna 1982, vuosina sekä 2007 tehtiin peruskorjaus ja laajennus. Meijeri on näyttävällä paikalla Humppilantien varressa, Loimijoen tuntumassa. 3

4 Vasemmalla meijeri ja oikealla mylly sekä viljavarastot. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Jokioisilla on ollut mylly kartanon alkuajoista lähtien. Tiilirunkoinen tuulimylly on vuodelta Myllyn ja lautaseinäisten viljavarastojen pitkänomainen rakennusryhmä muodostavat kapeita tiloja sijoittelullaan. Rakennukset oli rakennettu pistoraiteen ympärille, nykyään ratapohja on asfaltoitu. Vuonna 1976 myllyrakennus peruskorjattiin ja vuonna 1978 siihen tehtiin rehunsekoittamo. Vanhin viljavarasto on vuodelta 1930, muut varastorakennukset on rakennettu 1950-luvun alkuvuosina. Jokioisissa Loimijoen rannalla on ollut sahaustoimintaa tai 1700-luvulta. Saha sijaitsi ennen lähempänä naulatehdasta, mutta kun naulatehtaan tulipalo vuonna 1906 tuhosi myös saharakennuksen, siirrettiin toiminta puoli kilometriä kosken yläpuolelle. pitkässä rivissä sijaitsevat lautaseinäiset rakennukset ovat nykyään tyhjillään ja jokiranta on lähes umpeenkasvanut, niittymäisiä ranta-alueita lukuun ottamatta. Alueella on saharakennus (1914), höyläämörakennus (1925), lautakatos (1929) ja sen yhteydessä oleva pyramidikattoinen lautavarasto (1952), muuntajarakennus (1930) sekä katos (1975). Saharakennusta on laajennettu vuosina 1970 ja Purusiilo (1965) on purettu sen vierestä. Kapearaiteinen pistoraide on kulkenut höyläämön ja Loimijoen välistä sahalle. Vasemmalla sahan aluetta ja oikealla sokeri- ja siirappitehtaan rakennuksia. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Jokioisten kartanoiden yhteyteen perustetun sokeri- ja siirappitehtaan toiminta alkoi vuonna Tehdasalue on nykyisin tiiviisti rakennettu, vanhoista ja uusista rakennuksista muodostuva kokonaisuus. Korkeat viljasiilot vuodelta 1959 erottuvat selkeästi ympäristöön. Alueen vanhin rakennus on verstas vuodelta 1898, jossa siirapin valmistus on aloitettu ja joka nykyään toimii konepajana. Tehtaan päärakennuksen pohjoispääty on myös vanhempaa rakennuskantaa, sen jatkeena ollut puinen tehdasrakennus tuhoutui tulipalossa ja tilalle rakennettiin pitkä tiilirunkoinen tehdas 1940-luvun lopulla. Sokeritehtaan hirsirunkoiset asuintalot rakennettiin 1920-luvulla tehdasalueen koillispuolelle. Kaikki rakennukset edustavat yksinkertaista klassismia. Ajan sosiaalinen hierarkia näkyy erilaisina rakenneratkaisuina: tehtaan johtajan talo on kaksikerroksinen ja aumakattoinen, työntekijöiden talot ovat yksikerroksisia ja harjakattoisia. 4

5 Vasemmalla tehtaan johtajan talo ja oikealla toimihenkilöiden asuintalo. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Peltomaiden keskelle jäävällä mäenkumpareella, tehdasalueen itäpuolella on kolmen asuinrakennuksen ryhmä. Taloista vanhin, 1935 valmistunut, on muurattu tiilestä ja rapattu. Kaksi muuta on valmistunut Jälkimmäiset ovat puurunkoisia ja lautavuorattuja, mutta kokonaishahmoltaan hyvin pitkälti kivitalon kaltaisia. Kaikki talot ovat tehtaiden toimihenkilöiden asuntoja. (Jokioisten kunnan rakennusinventointi, Hämeenlinna 2009, Teija Ahola, Pilvi Koivula, Anna Koskiahde, Merja Murtonen) Jokioisten kirkko, kirkkoherranpappila ja Pappilamuseo Jokioisten kappelin syntyvuotena pidetään v. 1631, mutta kartanon tileissä mainitaan saarnahuone (capell) jo v Jokioisten kirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa sijoitettiin erilleen asutuksesta, kartanon taakse, Kiipun kylätien varteen. Kirkko on Hämeen vanhimpia käytössä olevia puukirkkoja; sen alkuperäiset osat ovat vuodelta Nykyiseen koristeelliseen asuunsa kirkko uusittiin vuonna 1862 lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin laatimien piirustusten mukaan. Tältä ajalta on myös kirkon pieni länsitorni. Hautausmaan ulkopuolella sijaitsee puinen kellotapuli. Eräiden lähteiden mukaan se olisi kirkon ikäinen, toisten mukaan vuodelta Malliltaan tapuli on varhaista, tolpparakenteeseen perustuvaa tyyppiä. Hautausmaa koostuu kolmesta eri henkisestä osasta, jotka puukirkko kokoaa yhteen. Jokioisten kirkko vasemmalla ja kirkkoherranpappila oikealla. Kirkkoherranpappilan puinen päärakennus on rakennettu vuosina arkkitehtitoimisto Geselius Lindgren Saarisen laatimien piirustusten mukaan. Paanukoristeinen rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen. Pappilan pihapiirissä on hirsi- ja lautarunkoinen navettarakennus ja sauna. Pappilamuseo vasemmalla ja Pappilanmäeltä avautuvaa kulttuurimaisemaa oikealla. 5

6 Kun kartano otti papin, oli tälle annettava käyttöön myös virkatalo pappila. Vuosina kappalaisena toimineelle Yrjö Teitille annettiin pappilaksi rappiotila Tammelan Ojaisten kylästä. Tulen tuhottua paikalle rakennetut uudisrakennukset kappalainen sai uudeksi asuinpaikakseen maapalan Jokioisten Ojaisten kylästä. Varsinainen pappila rakennettiin vasta 1800-luvun alussa. Mansardikattoinen rakennus rakennettiin alun perin savesta, mutta vuorattiin pian tämän jälkeen tiilillä. Päärakennusta ympäröi vanha puisto, jonne on siirretty kaksi vanhaa aittaa, savusauna ja lato. Pappilamäeltä on komea näköala ympäröivään Loimijoen kulttuurimaisemaan. (Arkeologisen kulttuuriperinnön täydentävät selvitykset Hämeessä , Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Jokioisten kunnan alueella , FM Johanna Enqvist. Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, 2003.) Ruokosuontien talot Ruokosuon alue on pääsääntöisesti sodan jälkeisen rakennuspaineen synnyttämää tyyppitalo-aluetta. Ruokosuon alue on ruutukaavaan perustuva, laaja rintamamiestalovaltainen alue. Se on väljästi rakennettu, tontit ovat suuria. Ruokosuontien pohjoisosassa on vanhempaa rakennuskantaa, jopa 1900-luvun alusta saakka. Alueelta on löydettävissä niin hirsirunkoisia pientaloja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä kuin viime sotien jälkeen rakennettuja tyyppitalojakin. Rakennuskannan ikärakenteen monipuolisuus sekä tonttikoon suuri vaihtelevuus erottaa alueen omaksi kokonaisuudekseen Ruokosuon alueella. Vanhimmille puutaloille on tyypillistä suorakaide pohjamuoto, harjakatto, umpikuisti, T-ikkunat ja puuverhous. Kuutiomaisissa tyyppitaloissa ulkoverhous on yleensä yhtenäinen ilman kerroslistoja. Tonteilla on usein vähintään yksi lautaseinäinen piharakennus. Ruokosuon alueen rakennuksia. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Ruokosuon alueella on myös Ferrarian vanhainkotirakennus 1930-luvulta. Puutalossa oli alun perin kahdeksan hellahuonetta alhaalla ja kaksi ylhäällä, nykyisin rakennus on yhdenperheen talo. Lähellä Ruokosuontien pohjoispäätyä, näkyvällä paikalla Keskuskadun varrella sijaitsee Inkilän talo, joka on Jokioisten vanhoja liikerakennuksia. Keskikokoinen lautavuorattu hirsitalo on valmistunut 1890-luvun alussa. Keskusta-alue Jokioisten keskustassa on useita kulttuuriarvoja omaavia rakennuksia eri aikakausilta. Keskustaan sijoittuu kaksi koulua: Paanan koulun rakennusryhmä on rakennettu neljässä osassa vuosina 1924, , 1961 ja 1983, Miinan koulu on 1950-luvun alussa. Miinan koulu on vahva maisemallinen elementti. Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria edustavan koulurakennuksen on suunnitellut Jouko Ylihannu. Jokioisten kirkonkylän kansakoulu on perustettu vuonna Nykyisin kirjastona palveleva Jokioisten ensimmäinen koulurakennus valmistui vuonna Koulujen läheisyydessä sijaitsee myös Teerimäen päiväkoti. Rakennus on alun perin Karl Fazerin vuonna 1917 rakennuttama hirsihuvila Hongisto, joka on toiminut kunnantalona sekä kunnanjohtajan virka-asuntona. 6

7 Vasemmalla Miinan koulu ja oikealla Teerimäen päiväkoti. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Jokioisten keskustan kaupunkimaisempaa rakennuskantaa edustaa Jokiläänin Osuusliikkeen talo 1950luvulta. Rakentamisajankohtana suosittu materiaaliromantiikka näkyy liuskekivipintoina, roiskerappauksena, kuparipeltisenä korokelistana ja parvekkeiden taivutettuina metalliputkikaiteina. Ajan arkkitehtuurille ominainen tilojen mukaan vaihtuva aukotus tuo julkisivuihin erityistä luonnetta. Otto Janhosen vuonna 1951 suunnittelema huoltoasemarakennus Keskuskadun varrella edustaa keskustassa hajallaan sijaitsevien valkoisten funkisrakennusten ryhmää. Entinen Osuuspankin talo huoltoaseman vieressä on Ilkka Hytösen 1960-luvulla suunnittelema liikerakennus. Vinkkeliin rakennettu asuntosiipi on 1970-luvulta. Vanha apteekintalo aivan Jokioisten keskustassa on Wivi Lönnin suunnittelema, vuonna 1929 valmistunut rakennus. Rakennuksessa on 1900-luvun alun kaupunkitalojen tapaan voimakas taitettu katto ja yhtenäinen pystylaudoitus peiterimoin. julkisivuissa on klassismille tyypillistä tarkkaa symmetrisyyttä. Vanhempaa perua on kapearaiteisen rautatien varteen rakennettu Koivula. Kartanon tuotantolaitosten toimihenkilöille rakennettu rakennus on 1800-luvun lopusta. Nähtävästi kahdessa vaiheessa rakennetun kookkaan ja pitkän puurakennuksen iästä kertovat kiviperustus, julkisivujen jäsentely, följarit ja ikkunamalli. Sisäänkäyntien yhteyteen sekä katolle on tullut korjausten tuomaa kerroksellisuutta. Vasemmalla vanha apteekintalo ja maisemallisesti merkittävä mänty. Oikealla asemamiehen talo. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Keskuskadun varrella sijaitsee Puustelli, vanha majatalo vuodelta Hirsirakennuksen ulkovuorauksessa ja ikkunoiden vuorilautojen mallissa on rautatierakennuksen piirteitä. Talo rakennettiinkin hotelliksi lähelle Jokioisten asemaa, joka oli valmistunut pari vuotta aiemmin. Lähellä sijaitsee myös muuta aseman ympärille syntynyttä rakennuskantaa: asemamiehen talo vuodelta 1934, asuin- ja liiketilana toiminut Vanna vuodelta 1931 sekä perinteikäs puutalo Välimaa vuodelta Rakennukset yhdessä Puustellin kanssa muodostavat tiiviin, vehreiden puutarhojen ympäröivän rakennusryhmän keskustan tuntumaan. Kapearaiteinen rata ja asemarakennus on purettu. 7

8 Vasemmalla Nirppa. Oikealla Mesikämmen. (Oikeanpuoleinen kuva: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Sahan työväelle vuonna 1900 rakennettu Sahamäki sijaitsee Loimijoen etelärannalla. Rakennuksessa on korjausten tuomaa kerroksellisuutta, vanhaa taasen kapea ja pitkä kokonaishahmo, rappaus sekä sisäänkäyntien määrä. Lähellä Sahamäkeä sijaitsee kaksi kartanon ja tehdaslaitosten työntekijöille rakennettua asuinkerrostaloa. Rakennukset muodostavat selkeäpiirteisen kokonaisuuden kartanolle vievän sillan tuntumaan. Loimijoen etelärannalle sijoittuu myös Nirppa, entinen maitotalouskoelaitoksen johtajan asunto vuodelta Funktionalistinen rakennus on Jussi Paatelan käsialaa. Nirpan vieressä on maitotalouskoelaitoksen assistenttiasuntolaksi vuonna 1954 valmistunut Mesikämmen. Selkeä piirteinen rakennus on rapattu, harjakattoinen rakennus, jonka kuisteissa ja katoksissa on funkistyyliset tasakatot. Lähellä Nirppaa, rannan tuntumassa on entinen keskussaunarakennus vuodelta Pellilä ja Roimalanmäki Pellilän kylän historiaa tunnetaan 1500-luvun alusta lähtien. Pellilän alueella on neljässä vaiheessa syntynyttä kylärakentamista. Vanha Pellilä sijoittuu pääosin kahden Loimijokeen laskevan ojan väliselle moreenikalliomäen kupeeseen, savikot on otettu viljelykseen. Vanhan tien varressa on yksittäisiä torppia ja maatiloja, jotka myös sijoittuvat moreenimäille luvun alussa kylä laajeni Roimalanmäen huipulle luvulla otettiin mäen alarinteet ja entiset pellonreunat mäen alapuolella rakennusmaaksi. Asevelikylä on rakennettu tasaiselle savimaalle. Pellilän vanha kylätontti sijaitsi 1700-luvun karttojen mukaan Loimijokeen nykyisen Mikkolan tilan kohdalla laskevan ojan molemmin puolin, vanhaa tietä myötäillen. Vaikka paikalla oleva rakennuskanta on 1900luvulta, on paikan kasvillisuudessa ja maastossa nähtävissä rakennuspaikan ikä. Maiseman perusrakenne on säilynyt 1700-luvulta näihin päiviin asti. Samalla tavalla kun tie seuraa vaihtelevasti avoimien peltoaukeiden reunoja, tiiviiden kylien ja metsien halki, myös joki virtaa laajojen avoimien peltoalueiden ja puiden rajaamien pienten metsäalueiden läpi. Roimalanmäen rinnerakentamista ja katumitoitusta. (Oikeanpuoleinen kuva: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) 8

9 Eri-ikäiset, yleensä pienehköt asuinrakennukset sijoittuvat luontevasti Roimalanmäen jyrkille rinteille ja muodostavat tilallisesti mielenkiintoisen ympäristön. Alue on pienimittakaavainen niin rakentamisen kuin pihojen ja tiestön suhteen. Tiettävästi metsänvartijan asuntona ollut hirsitalo on Roimalanmäen vanhimpia rakennuksia; rinteessä näillä kohdin on ollut rakennuksia jo 1870-luvulla. Vanhat maatilat sijoittuvat nykyäänkin Forssantien ja Vanhatien eteläpuolelle. Mikkola, Sälli, Jussila ja Tuomola ovat kaikki olleet Jokioisten kartanon torppia. Vasemmalla Metsänvartijan torppa. Oikealla Ylömäki. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Asutus on levinnyt entisille pellonreunoille kukkulan juurelle 1950-luvulta alkaen luvun talot sijoittuvat joko lähelle tietä tai tontin takaosaan sen mukaan, mikä on edullisin ilmansuunta pihan kannalta. Ennen vuotta 1949 rakennetuilla taloilla on useimmiten piharakennus. Ylömäen asuintalo metsänvartijan taloa vastapäätä edustaa tätä aikakautta, Ylömäki on rakennettu vuonna Asevelikylä on rakentunut Forssantien ja Vanhatien väliseen kolmioon entiselle peltoalueelle. Alue on rintamamiestalovaltainen ja sen tontit ovat yleensä suurempia kuin Roimalanmäellä. (Näin on tehty, Lounaishämäläisiä kyläkuvauksia, 2005, Sirkka Köykkä, Eeva Stålhammar) Minkiö Minkiön kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna Minkiön vanhimmat asuinpaikat keskittyvät kallio- ja moreenikummuille viljelyalueiden keskelle. Minkiön kylätontilla on vanhasta maatalousasutuksesta muistuttamassa Inkin talouskeskus talonpoikaisin rakennuksin sekä muutama tieympäristöön jäävä iäkäs hirsiaitta. Inkin talon vanhimmat osat ovat vuodelta 1857, ennen 1930-lukua rakennusta on laajennettu molemmista päistä. Sakkinen on entinen kartanon lampuotila, sen päärakennus on vuodelta Maalaiskylän tilattomien asumuksia rakentui viimeistään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Kiipunmäen rinteille, ne muodostavat viehättävän vanhan pientaloalueen. Muu Minkiön väljästi rakentunut asutus edustaa sotienjälkeistä rakentamistapaa. Kalakosken koulu on vuodelta 1912, pihapiirin muut rakennukset vuosilta 1922 ja Vasemmalla Inki. Oikealla Kalakosken koulu. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Eteläisessä Minkiössä on taajaa kaupunkimaista omakotitaloasutusta, joka on rakentunut jossakin määrin suunnitelmallisesti. Humppilantiestä kirkolle erkanevan risteyksen ympärillä rakentaminen on ryhmittynyt teiden varteen mattomaiseksi omakotitaloalueeksi. Kapearaiteisen radan länsipuolella on oma tiivis mo 9

10 reeniharjanteelle rakentunut uudenkulman asuinalue. Pientaloalueiden vanhimmat talot ovat olleet mäkitupia, joiden ympäriltä on seuraavassa vaiheessa erotettu asuntotontteja. Säilyneet mäkituparakennukset ovat 1900-luvun alusta, seuraava kerrostuma on ja 30-lukujen harjakattoisia puutaloja, jotka perushahmoltaan muistuttavat rintamamiestaloja. (Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, 2003.) Museorautatie Humppilan ja Forssan välisestä, vuonna 1898 liikenteelle avatusta kapearaiteisesta rautatiestä on säilynyt seitsemän kilometrin pituinen rataosuus Jokioisten ja Minkiön välillä. Minkiön vanha asemarakennus on alkuperäinen. Säännöllinen liikenne radalla lopetettiin vuonna 1974 ja vuodesta 1978 liikennöintiä on hoitanut museorautatieyhdistys. Vuonna 1994 avattiin liikenteelle uudestaan rakennettu Minkiön ja Humppilan välinen rataosuus. (Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, 2003.) Vasemmalla Minkiön vanha asemarakennus. Oikealla Paana, entinen kapearaiteisen radan linja on muunnettu kevyen liikenteen väyläksi. (Kuva: Fostra: Forssan seudun liikennejärjestelmän nykytila ja kehittäminen, A-Insinöörit 2011) Rehtijärvi Rehtijärven kylän vanha tonttimaa sijaitsi paikalla, mistä Hiiteläntie erkanee Rehtijärventiestä. Hieman etelämpänä mäellä on Rehtijärven tila, joka on kartanon vanhoja sivutiloja. Kartano perustettiin yhdistämällä kylän lampuotilat 1830-luvulla. Asuinrakennukset ovat vuosilta 1895 ja 1915, navetta vuodelta Valtion omistukseen siirtymisen jälkeen Rehtijärvi on muiden kartanon sivutilojen tapaan toiminut koulutilana. Vuonna 1971 kartanot siirtyivät MTT:n hallintaan. Rehtijärvellä, vaikkakin rakennukset ja ympäristö ovat muuttuneet voimakkaasti, on erityinen rakennetun ympäristön luonne ja mittakaava, joka liittyy sen historiaan suurtilan sivukartanona. Vasemmalla Rehtijärven kartano. Oikealla Nokan tila. (Kuvat: Jokioisten rakennusinventointi, 2009) Rehtijärven entinen kansakoulu on vuodelta Maisemakokonaisuuteen kuuluu luonnonkaunis Kirmunharju, jonka laella kulkee ikivanha ratsu- ja kirkkopolku. Rehtijärven rannalla on Rehtijärven kartanon entinen torppa Juhala, jonka paikalla on asuttu ainakin 1860-luvulta lähtien. Myös Nokka on Rehtijärven entinen torppa, sen hirsinen asuinrakennus valmistui vuonna

11 (Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, 2003.) Vasemmalla vanha patosilta ja oikealla Seppäinmäen entinen työväen asuinrakennus. (Arkeologisen kulttuuriperinnön täydentävät selvitykset Hämeessä , Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Jokioisten kunnan alueella , FM Johanna Enqvist. RKY, 2009.) (Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, 2003.) 11

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Lausunto. JOKIOINEN, Jokioisten kartanoalueen luovutusasia, rakennussuojelu. Jokioisten kartanon asema kansallisena kulttuuriperintönä

Lausunto. JOKIOINEN, Jokioisten kartanoalueen luovutusasia, rakennussuojelu. Jokioisten kartanon asema kansallisena kulttuuriperintönä Lausunto 04.11.2015 MV/115/05.01.02/2015 1 (5) Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite YM 13/539/2015 Asia JOKIOINEN, Jokioisten kartanoalueen luovutusasia, rakennussuojelu Senaatti kiinteistöjen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 JOKIOISTEN KUNTA JOKIOISTEN KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEIS- KAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan suunnittelun

Lisätiedot

YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA:

YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, TÄYDENTYVÄ: YPÄJÄN KUNTA YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA: LIITE 1 Sijaintikartta KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Ypäjän pohjoisosassa rajautuen kunnanrajoihin ja Ypäjänkylän

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola:

Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: 1. Ote Rakennusinventoinnista 2. Harvialan inventoidut kohteet, tarkemmat selostukset 1. Ote Rakennusinventoinnista 165440028 Harviala

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Kohde Osayleiskaavamuutoksen tarkoitus Kaavoitus tilanne Haudankorvan osayleiskaava: Koskee osaa Haudankorvan

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Merkinnällä sr osoitetut kohteet Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla Eurajoen Kristillinen opisto: päärakennus ja kansliarakennus 1

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot