liikenteestä lirlla H a ll i t u k s e n esitvs U m l i u n H t l laiksi luvanvaraisesta tavara-

Transkriptio

1 H a ll i t u k s e n esitvs U m l i u n H t l laiksi luvanvaraisesta tavara- liikenteestä lirlla E S I T Y K S E N P A Ä A S I A I I I N E N M S A 1 I O Esityksessä eh d o tetaan, e tti luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä säädeltäisiin lailla Elinkeinon harjoittam isen oikeudesta annetulla lailla am m attim ainen m oottoriajoneuvoliiken ne on sisällytetty niin sanottuihin ohjesaanto i siin elinkeinoihin. Tam an lalkeen am m atlim ai sesta m oottoriajoneuvoliikenteestä on annettu suuri m aara saannoksi», joissa vuodesta 1922 lahtien on ollut johtavina periaatteina, ett» am m attim aisen m oottoriajoneuvoliikenteen harjoittam inen on sallittua vain viranom aisen luvalla ja ett» luvan saam isen edellytyksin» ovat olleet liikennetarve ja liikenneluvan h akijan soveltuvuus liikenteen hoitam iseen. I uvanvaraisuutta ehdotetaan kevennettaväk»i siten, ett» luvan saamisen edellytyksinä olki vat hakijan maine, ammattitaito, vakavarai mius ja sopivuus muutoin liikenteen harjoittamiseen Ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne sisältää seka henkilö että tavaraliikenteen H enkilö- ia tavaraliikenne ovat kuilenkin eriy tyneet toisistaan siinä määrin, että on tarpeel lista luoda niille oma lainsäädäntönsä I aki on tarkoitettu tulemaan voimaan I piinana tammikuuta 1991 lukuun ottamatta eräitä saannoksia, jotka on tarkoitettu tule maan voimaan I päivänä tammikuuta 1991

2 M IIM 'l KI M U I I Yl EISPF.IIUSTELUT H IS A I I Y S I. l ' l T I I I O Sivu 1. N ykslaen fåmmm ) mrnmiuknm s y y t... * 1.1 Nykyinen tilanne. 1.2 M uutoksen s y y t \.Im.MHu'-.hrrl ja aineisto... * 2.1. V alm isteluvaiheet. 2.2 H allituksen esity k sin suhde kansainväli seen tilanteeseen 3. tsélyksen or* aalsaiortset Ja taloudelliset»«iwu ^ IM* Organisatoriset vaikutukset ja vaikutut julkiseen lalouteen... J.2. Vaikutus elinkeinotoimintaan Y K SIT Y ISK O H T A ISET P E R U ST E L U T I l a k i e h d o t u s... 7 I I I am soveltam isala 7 2 I M ääritelmiä R 4 «IlmVnhilcnnchipaa harjoitettava liikenne A Sivu 3 I Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva val t u u t u s I upaviranomainen ^ _ J 7 5 I iikenneluvan m v o n tim isen edellytykset * s I iikenneluvan M k M U m i» '«1 ukset V I H e lo je n «n u m m e n 10 I 1 ukennetuvan p eruuttam inen... Iu 11 I Kuolin ja konkurssipesin oikeus jatkaa liikennettä U I M uuto k sen h ak u 1 31 P aato k sen ta)l»nto önpanokelpoisuuv 14 I KanjaistuvsUnnOs 11 I? I I uvatlom an liikenteen keskeyttäminen I tfi i V altuutussäannös... J. V o lm aaatulo- ja J l r t, *» M «.»» k «t... I 17 I V o im a a n tu lo I Siirtymäsäännökset i a k i t e k s i i 12 I. N y k y is ta lila n n e ja m u tilo k - l. l. i r l t» r i t Nykyinen lilanne Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikcn teestä voimassa olevat säännökset sisältyvä! elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päiväni syyskuuta 1919 annetuun lakiin, 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain 5»:n 3 ja 4 momenttiin sekä 5 a i aan ja ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä 16 päi vänä lokakuuta 1970 annettuun asetukseen I linkeinon harjoittamisen oikeudesta anne tulla lailla ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne on sisällytetty niin sanottuihin ohje sääntöisiin elinkeinoihin Laissa on myös sään nös taksojen vahvistamisesta. Pääsääntö am inattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen luvanvaraisuudesta ja siitä sallittavat poikkeukset sisältyvät vuoden 1957 tieliikennelakin Yksityiskohtaiset säännökset ja määräykset sisältyvät ammattimaisesta moottoriajoneuvoin kenleestä annettuun asetukseen Muutoksen syyt Kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys Suomen kaltaiselle ulkomaankaupasta suuresti riippuvalle avoimelle markkinalalousmiallc teollisuuden lopputuotteisiin sisältyvät kulje tuskustannukset olivat vuonna 1987 noin 21 miljardia markkaa Teollisuutemme on joutumassa kansainvälisen yhdentymisen myötä yhä kovempaan kustannus- ja palvelutasokilpai luun Tämän vuoksi kuljetuskustannusten ku rissa pitäminen, kuljetusten palvelutason pa rantaminen ja monipuolisempien kuljetus palvelujen tarjonta on välttämätöntä osana kilpailukykyämme \mmaltimaista liikennettä koskevia säännöksiä on etenkin 1980-luvulla pyritty muulta maan kehittyvien kuljetustarpeiden mukaisesti Kuljetustarpeiden muutokset ovat olleet ja tulevat olemaan niin nopeita, ettei nykyinen. jäykkä ja hidas lupajärjestelm ä kykene tyydyt tävästi seuraam aan mukana Tarveharkintaisen liikennelupajärjeslelm an tarpeellisuudesta ja tarkoituksenm ukaisuudesta suoritettu selvitys osoitti, että vuoden 1988 alusta voim aan tullee; tavaraliikenteen harjoil tam ista keventäneet säännökset poistivat pa Itimmal puutteet ja kehitystä rajoittaneet teki jät. Kuljetusten ostajat kokivat kilpailun riittäväksi eräitä poikkeustilanteita lukuun ottam at K uitenkin uudistustenkin jälkeen liikennelu pa järjestelm än m erkiltäsim m äksi ongelm aksi on jäänvt alalle pääsy, joka on sidottu liiken netarpeeseen I iikennelupahakem ukseen on In te ttä sa selvitys liikennetarpeesta. I upahake m uksesta pyydetään pääsääntöisesti lausunnot kuljetusten suorittajia edustavilta jä rjestöillä ja poliisilla S aatujen lausuntojen perusteella lu paviranom atsen pitäisi kyetä tekem ään tosiasi oita vastaava päätös, m ikä käytännössä on useimmiten varsin vaikeaa. 1 iikennetarve voidaan nähdä erilaisena näkökulm asta riippuen Säännöstelystä ja hintarajoituksista ollaan luopum assa yhä useam m alla elinkeinoalalla ja siirtym ässä vapaam paan kilpailuun M uutoin kin pyritään purkam aan tarpeettom ia lupajär jestclmiä ia antam aan markkinavoimien vaik u ttaa enem m än. N ykyään on vaikeata enää löytää sellaisia perusteita, iotka puoltaisivat maanteitse ammattimaisesti harjoitettasan ta varaliikenteen tiukkaa sääntelyä. E uroopassa kuljetusalan kehitys kulkee koh ti vapaam paa suuntaa. E uroopan yhteisöjen (EY ) l uxem burgin tuom ioistuiii antoi 22 päi vänä to ukokuuta 1985 päätöksen, iossa EY tuom ittiin järjestön perustamisasiakirjassa ta r koitetun liikennepolitiikan laim inlyöm isestä Tuom ioistuin velvoitti EY :n liiken ncm ini st ei I neuvoston laatim aan kohtuullisessa ajassa suunnitelm an yhteisistä k u ljetu sm a rk k in o ita koskien m uun m uassa maani n iu k enneita siten, ettet siinä esiintyisi lainkaan syrjintää kansalli suuden lai toim ipaikan perusteella EY :n neu vosto hyväksyi M ilanossa 28 ia 29 päivänä kesäkuilla 1985 niin sanotun V alkoisen kirjan,

3 jossa n iittä ä n yksityiskohtainen toim intaohjelm a EY :n sisäisien m arkkinoiden luom iseksi vuoteen 1992 m ennessä Tavoitteena on m uun muassa tavaroiden vapaa liikkumisoikeus m aiden välillä... T uom ioistuim en paatokseen ja Valkoiseen kirjaan perustuen F.Y:n liikennem m isteftneu vosto paatti 14 p a t 'anä m arraskuilla 1985, elia EY -m aiden väliset tavara- ja henkilökuljetusm arkkinat v apautetaan kaikista m ääiällisistä rajoituksisia vuoteen 1992 m ennessä. V apaus perustaa yritys E Y :n alueella on m rkea liberalisointiin liittyvä asia kuien myös vapaa hinnoittelu eli tariffiiärjesteltnien potsia minen. Sam alla päätettiin, että liberalisoinnin vasta painoksi suoritetaan erilaista harm ontsoinlitoi m enpitettä F Y m aiden liikenteenharjoittajien eriarvoisuuden poistam iseksi ja kilpailulilhtökohtien yndenm ukaislam isekst Keskeisin» hai m oniiointikohteina m aantieliikenteessä nähtiin lupapolitiikka, ajoneuvojen tekniset om inai vuudet, kansainvälisen m aantieliikenteen ajo ja lepoaikam ääräykset seka erilaiset verot ja m aksut.,.,. M arkkinoiden vapauden vastapainoksi vatvotaan entista te hokkaam m in Inkcnieenhar johtajan am m attiin pääsyä. Ajoneuvojen m ittoja ia painoja harm onisoim alla sek» kansainvälisen liikenteen ajo- ja lepoaikoja yhtenäistämällä valvotaan kilpailuedellytysten yhdenm u kaisuutta ja liikenneturvallisuutta Keskeiseksi kilpailukysym ykseksi on m yös nahlv kansainvälisen m aantielnkenneverotuksen harm onisointi, m utta tast» vallitsee EY :n jäsenm aiden kesken vielä varsin voim akas erimielisyys. EY n m aaniieliikennem arkkinat v apautetaan vuoden alussa jo k a tapauksessa riippu m atta siitä miten vielä avoim ina olevissa har m onisointikysym yksissa edistytään. EY -direktiivissa ( 7 4 /5 é l/e ( ja 74/562 E<. m uutos 89 4 J 8 /E C ) asetetaan vähim m atsehdot am m attim aisen tavaraliikenteen am m attunpääsystä. D irektiivissä kuitenkin annetaan vksittäi sille jäsenvaltioille m ahdollisuus itse m ääritellä ne k tin o i, joilla vähim m äisehdot saavutetaan U seim m at I V m aat ovat käyttäneet Iät» m ah dollisuutta hyväkseen Kansallisei erityism ääräykset EY :n sisällä eroavat jossakin m äärin toisistaan, m ulta yhteistä kalkille ovat ne Pertaatteet, jo tk a on m ainittu direktiivissä. K ulje tusalalle aikovan lulee täyttä» seuraavat alalle pääsyn vaatim ukset: hyvä m aine taloudellinen vakavaraisuus riittävä am m attitaito D irektiivi ei sisällä yksityiskohtaisia kriteereitä siitä, m iten luotettavuus osoitetaan, vaan ne m äärätään jokaisessa j»senvaltiossa erik seen. R iittävä taloudellinen vakavaraisuus käsittää taloudelliset resurssit yrityksen perustam iseen ja ylläpitäm iseen. A m m attitaitovaatim ukset on täytetty, jos h akija voi oso ittaa, että hän on hankkinut alan erikoistietäm ystä kursseilla ja käytännön työ kokem uksella kuljetusalalla. E u roopan H lkennem inisterikonferen»sm (C E M T) m inisterineuvosto hyväksyi 2.1 ja 24 päivän» to u k o k u u ta 1989 pitäm ässään m un nossa m aantieliikenteen h arjoittajien amtnat tiin pääsyä koskevan vaatim uksen, ionka sisal tö vastaa edellä m ainittujen EY-direkliivien sisältöä. Johdonm ukaiset toim enpiteet Suomen m aantieliikenne-elinkeinon kilpailukyvyn tur vaam iseksi ovat tarpeen EY :n integraation edistyessä ja kuljetusm arkkinoiden vapautucs sa. Suom en p ääm ääränä on vastavuoroisin harm onisointi- ja liberattsointitoim cnpitein aik aansaada vuoteen 1991 m ennessä koko Tu rooppalaisen talousalueen (EE S) kanava m aani «liikennealue. Tähän tavoitteeseen pyritaan pohjoism aisen yhteistyön. E uroopan lii kennem inisterikonferenssin ja EETA-yhteis työn avulla P ohjoism aisena tavoitteena on yleisluontoinen periaatesopim us maaliiken n cyhteiityön kehittäm isestä S uom en, Ruotsin, N orjan ja EY :n välillä Pohjoism aiden erityisinä tavoitteena on aikaansaada yhicisj»rjcsielv ja m aaliikenteen kehittäm iseksi Suom en, Ruot sin, N orjan ja EY :n välillä Tarkoitus on vastavuoroisin harm onisointi- ja liberalisointitoim enpitein luoda pohjaa pidem m älle mene ville jo k o E uroopan talousyhteisön (EEC) tai m uissa puitteissa tehtäville järjestelyille, jotka toteutuisivat EY :n om ien ratkaisujen tultua tehdyiksi 1990-luvun alkupuolella S uom en, R uotsin ja N orjan liikenneviran om aiset ovat kansallisin toim enpitein pyrkineet varau tu m aan siihen, että EY n tulevissa sopi m usneuvotteluissa todennäköisesti esittämät harm onisointivaatim ukset on mahdollisuuksien m ukaan täytetty jo etuk»teen. Solm ittavat kul jetussopim ukset tuleval v ap auttam aan kilpai lua kuljetusalalla. Suom alaisella kuljetuselin keinolla tulee olla m ahdollisim m an hyvät edel lytykset om an kilpailukykynä kehittämiseen Kansainvälinen kehitys puoltaa Suom essa kuljetusten liberalisointia, mihin sisältyy tarve harkinnan poistam inen ja hinnoitteluvapaus. 1. Valmisteluvaiheet ja - a l a r l s t o 1.1. V a lm is t e lin aiheet A m m attim aisen m oottoriajoneuvoliikeitieen ongelmia ja kehittäm istä selviin laajasti liiken nem im steriön asetiam a toim ikunta "A m m atti lu k rn n etö tm ik u n ta", jo k a luovutti m ietintönsä vuonna 1979 (K om iteanm ietintö 1979:21). Toi im kum a esitti m ietinnössään, etlä am niaitintai sesta m oottoriajoneuvoliikenteestä säädettäi siin laki ja asetus ja että liikennem inisteriö valtuutettaisiin lailla antam aan yksityiskohtaisia sitovia ohjeila noudatettavaksi am m atti maisessa m oottoriajoneuvoliikenteessä Toimi kunnan chdoiuksei eivät kuitenkaan johtaneet jatkotoim enpiteisiin Liikennem inisteriön asettam an joukkolnken teen v»»nnostyöryhm an te h tä v in ä oli valmis telia esitys joukkoliikenteen riittävän palvcluta son ja m arkkinaosuuden säilyttäm isen edellvt Ministä säännösm uutoksista ja uusista saan nöksistä. T yöryhm ä, joka luovutti m ietintönsä vuonna piti perusteltuna erityisen lain säätäm istä julkisesta henkilöliikenteesta. Työn im i» katsoi, etlä esitettvjen säännösm uutos ten tälkeen olisi aiheellista uusia myös (avara liikennettä koskevat säännökset ainakin sään nösrakenteen osalta Tämän jälkeen valm istelulyötä on ja tk ettu rinnakkain siten, että henkilö- ja tavaialttkeniees(ä säädettäisiin om at lakinsa ja asetuksen sa. Tänä aikana on am m attim aisesta m oottoriajoneuvoliikenteestä annettuun asetukseen pa tunkin otteeseen tehty sellaista m uutoksia, jo t ka ovat olleet tarpeen kuljetusjärjestelm ien ja liikennetarpeiden kehityksen turvaam iseksi. I iikcnnelupajärjestelmääfi kiinnitti huom iota kauppa- ja teollisuusm inisteriön hintasidon naisuuksia selvittänyt työryhm ä ja niin sanottu Rekolan kilpailu- ja hintakom tlea, joka m ielin nös sään katsoi, että yleisenä tavoitteena tulisi olla lupajärjestelm ien purkam inen ja toissijai vena tavoitteena hintavalvonnan organisoim i nen kokonaan sen viranom aisen vastuulle, jo ka huolehtii m arkkinoille pääsyn valvonnasta 1 iikennem inisteriö suoritutti selvitykser (I ii kcnnem inisienön julkaisu 4 89j am nialtim ai vessa tavaraliikenteessä n oudatettavan tarve h arkintaan perustuvan lupam enettelyn tarkoi luksenm ukaisuudesia ja eri vaihtoehtom ahdol liuu uksista. Selvttykven m ukaan vuoden 1988 alusta voim aan tulleet tavaraliikenteen h a rjo ittam ista keventäneet säännökset poistivat pa him m at puutteet ja kehitystä rajoittaneet teklj»t V ertailtaessa Suom ea m uihin m aihin todet tiin, että Suomi on kuitenkin ainoa Länsi E uroopan m aa, jossa liikenneluvan m yöntäm i nen peiustuu osoitettuun liikennetarpeeseen loissakin m aissa on käytössä järjestelm ä, jossa liikennelupien m aarai kiintiöidään vuosittain EY:n putissa yleisenä suuntauksena o n tava rakuljenistcn liberalisointi, johon liittyy j»l ella olesien tarveharkintaisten liikennelupakäytän löjen poistam inen, m u lta alalle pääsyä valvot täisiin soveltuvuuteen perustuvin kriteerein. Liberalisoinnin loisena tärkeänä osana larvchar kinuan poistam isen ohella on hinnoitteluva paus. Selvitykseen liittyneessä noin 50 asian tuntijan haastattelussa asiantuntijat am m atit maista kuorm a autoliikennettä lukuun ottam at ta k atso isa t. että liikenrielupajärjcstclm ää voi daan kehittä» sovcltuvuusharkintaan perus luvaksi, kuuhan uudistukset suoiiletaan halli tusti ja huolehditaan alan yritläjien taloudelli sesta koulutuksesta. M yös kansainväliset kokc m ukset tarveharkinnasta luopum isesta ovat o l leet pääasiassa m yönteisiä. Selvityksen johto ry h m ä Suom en K uorm a autoliitto r.y :n edustajaa lukuun o ttam a lla päätyikin ehdottam aan tarveharkinnan kotvaa mistä soveltuvuuteen perustuvalla harkinnalla seka luopum ista taksanvahvistusm enettelystä ja pakettiautojen jättäm istä luvanvaraisuuden ulkopuolelle. Selvitysraportista pyydettiin useita lausuntoja Saaduissa lausunnoissa johtoryhm än ehdo tukset ovat saaneet m yönteisen vavtaanoton Selvitystyön jatkoksi m inivteno asetti lyö ryhm än, jonka tehtävänä oli valm istella ehdo tus hallituksen esitykseksi am m attim aisesta m aanteitse tapah ivasta tavaialiikenteesl» T oim eksiannon mi vaan ehdotuksen tuli sis»l tä» säännökset, toi la liikennelupien cdellytyk sena nykyisin olevasia tarveharkinnasta luovu taan 1991 ja siihen tuli liittää esitys järjeste lyiksi, jo ita m ahdollisesti tarvitaan vuoden 1991 alkuun asti ulottuvan vitrtyniäkaudeii ai kana Alalle pääsyn edellytykset tuli sim a laa juudessa kuin m ahdollista laatta E uroopan yh teisöien säännöksiä vastaaviksi. Työryhm ässä olivat edustettuina myös kuorm a-autoliiken

4 teen yrittkjien sek» kuljetusten osiajien järjes l« H a llit u k s e n e s ity k s e n s u h d e k a n s a in v ä l i seen lila n terveen ll-tllituksen esitys on laadittu ottaen huo m ioon F.Y:n suunnitelm at m aantieliikenteen saannosten harm onisoim iseksi. EY -direktitvis vk asetetaan vähim m äisehdot am m attim aisen lavaialiikenieen am m attiin pääsystä ja yksitttti sellä jäsenvaltiolla on m ahdollisuus säännösten rajoissa itse m ääritellä ne keinot, joilla vähim m äisehdot on täytetty... Suom en joutuessa neuvottelem aan kansain valista liikennetta koskevasta k u lje tu sso p im u s sesta FY :n kanssa yhdessä m uiden pohjotsm ai den kanssa, F u ro o p an liikettnem inlsterikonrc renssin ja E F TA -yhteu työn avulla, tilannetta varm asti helpottaa, m ikäli Suom en am m attiin pääsy» koskevien vaatim usten todettaisiin vas laavan FY n vaatim uksia S olm ittavat kulje tussopimukset tulevat vapauttam aan kilpailua kuljetusalalla., EY kehityksen seurauksena ja edellytys se na osallistua m ahdollisiin yhteisjärjestelyihin EY n kanssa pohjoism aisen yhteistyön m erin tys on kasvanut, m ikä puolestaan edellyttää m ahdollisim m an vapaita kuljetusm arkkinoita Kun Ruotsi ja N orja ovat luopuneet lnkennelu pien tarv eh ark in taan perustuvasta m yöntäm is m enettelystä ja kun I V. h, o, s m a i d e n v hteräisen k u l j e t u l leen m uodostam inen on välttäm ätön askel pyrittäessä laajem paan eurooppalaiseen m aantiekuljetusalueeseen, on eduksi, että Suo mi n o u d attaa m uiden pohjoism aiden suuntavti voja liberalisoinnissa. 3. E s i t y k s e n o r g a n i s a t o r i s e t j a t a l o u d e l l i s e t v a i k u t u k s e t J.l. O rganisatoriset vaikutukset Ja saikutus julkiseen talouteen U udistus vaikuttaisi nykyisin liikennelupia käsittelevien viranom aisten to im im aan siten, e tti liikenneluvan m yöntäisi aina h akijan koti paikan lääninhallitus liikennem inisteriön toi miessa ensiasteen valitusviranom aisena l uvan hakem inen tapahtuisi käyiännössä siten, «t» hakija esittäisi selvityksen taloudellisesta vaka v a is u u d e s ta a n ja riittävästä am m altitaidostaan eli todistuksen käydystä kurssista ja suon tetusta tu tkinnosta H yvsm aineisuus ja talou dellinen vakavaraisuus tarkasteltaisiin pyyt» m aila hakijan kotipaikan poliisilta lausunto U udistus yksinkertaistaisi nykyista liikenne lupam enettelyä siten, ett» lausuntojen pyytami nen järjestöiltä jäisi pois Sam oin ei en»ä tarvitsisi selvittää liikennetarpeen olemassa oloa M yös käsittelym enettely» hidastava niin sanottu yhteisk»sittely ei en»» olisi tarpeen U udistus lis»isi lääninhallitusten k»sittele m»k lu p a m M ru. koska nykyisin ministeriön käsittelem ät luvat siirtyisivät lu n in h allitu k sil le K uitenkin valm istelutyön m äär» nykyiseen verrattuna jäisi m elko vähäiseksi M yös atk n hyväksikäyttö ja valtakunnallisen atk-lupare kisterin luom inen yksinkertaistavat ja nopeut tavat lupakäsittelyä U udistus antaisi liikenne m inisteriölle parem m at m ahdollisuudet keskit tvä nykyistä enem m än ohjaavaan ja koordinoi vaan toim intaan sekä kouluiukseen ja suunni, teluun nykyisin voim avaroin U udistus helpottaisi luvanvaraisen kenteen valvontaa etenkin poliisin osalta Vai vonia voisi keskittyä tiell» pääsääntöisesti In kcnneluvan tarkastam iseen M uutoin poliisin valvonta kohdistuisi hyvän m aineen ia valava raisuuden seuraam iseen A tk-tekninen kel itvs ja liikennelupien käsittelyn siirtymitktt atk:ii> m ahdollistaa valvontatietojen tehokkaan käsit telyn ia seurannan. Sovelt lisiin shark intaan siirtym inen edellyttä.i sekä tarvittavan koulutuksen etlä am m attitai don osoittam iseen liittyvien tu tkintojen järjes täm istä A lustavien suunnitelm ien m ukaan tai vittava koulutus järjestett»isiin esimerkiksi kauppaoppilaitoksissa ja am m atillisissa kurssi keskuksissa K oulutuksen järjestäm inen voitai siin antaa m yös m uiden siit» kiinnostuneiden tehtäväksi. T utkintojen vastaanottam inen t.i pahtuisi keskitetysti viranom aisvalvonnassa K oulutuksen kustannuksista vastaisivat kou lutettasai p»»osin itse. los vuodessa järjeitet täisiin noin 20 kurssia, ioihin osallistuisi yh teensä 400 oppilasta, olisivat kustannukset vn teensä noin 2.* m iljoonaa m arkkaa 3.2. V aikutus elinkeinotoim intaan Nykyinen tarveharkintainen liikennelupako litiikka ja rru ttaa kuljetusalan luonnollista pailukehitvst» K uljetusyritysten on k im m tettivä entistä enemmän huom iota palvelujen monipuolistam iseen ja palvelutason nostam iseen. Kilpailukykyiset hinnat eiv»t yksin rut» Tarveharkinnan korvaam inen soveltuvuu leen perustuvalla harkinnalla antaa kuljetusalan hallitseville yrittäjille nykyistä huom atta vasti parem m at m ahdollisuudet toim intansa kehittämiseen ja rationalisoim iseen ilm an äyk ki» lupam enettelyltä. T utkim usten m ukaan tieliikenteessä liikkuu edelleenkin hyvin paljon sellaista kuljetuskalustoa, jolla on kuorm aa vain yhteen suuntaan. Tttm» nostaa luonnolli sesti kuljetuskustannuksia V aikka tyhjänäajo ei e n a pelkästään jo hdukaan jäykästä liiken [«lupajärjestelm ästä, on sill» kuitenkin osuutensa asiaan. 1 iikennelupasäänno sten keventäm inen Iisaa kilpailua tavaraliikenteessä ja sit» kau tta hillu see kuljetuskustannusten nousua R ajoitusten poistaminen ei kuitenkaan tuo alalle kilpailua niin paljon, ett# siit» voisi olla haittavaikutuksia U usien yrittäjien alalle tuloa hillitsev»t lehokkaasti am m attiin pääsyyn aseteltavat vaa limukset. Se, millaiseksi kilpailu jo alalla olevien yrittäjien välillä m uodostuu, riippuu heistä itsestään. T arveharkinnan soveltam inen siir lyy uudistuksen m yöt» viranom aisilta jo alalla»leville yrittäjille. T odettakoon, ettei tavaralin- «liikenteessä ole enää vuoden W85 jälkeen vahvistettu liikenteessä käytettävien autojen m äärää T äm ä ei ole m ite n k ä ä n johtan u t linlaliikenteessä k äytettäv in au to m äärän kasvuun vaan m äärä on pikem m inkin laskenut I. l akiehdotus Eiallituksen esitys m ahdollistaa yhdenkin au ton yrittäjille valita toim intaansa parhaiten sopiva yritysm uoto esim erkiksi verotuksen k annalta T arveharkinnasta luopum inen ja siirtym inen koulutukseen perustuvaan alalle soveltuvuuteen paran taa alalle tulijoiden valm iuksia yritystoim intaan ja kuljetustalouden kehiitam i seen lisälen näin koko kuljetusalan arvostusta K uljetuksilla on huom attava m erkitys ta louseläm än kustannus ia kilpailukykytekiiänä Teollisuudessa kuljetukset ovat toiseksi suurin kustannustekijä henkilöstöm enojen lälkeen Suom essa henkeä kohli tehty kuljetustyö on noin kolm inkertainen OECD-maiden keskiarvoon verrattuna Teollisuutemme rakenne edel lyttää kilpailijoihim m e nähden suuria kuljetussuoritteita Teollisuuden kuljet» s u o ritte e n osuus kuorm a-autoliikenteen kokonaissuorit teestä on lähes 70 H allituksen esityksen vaikutuksia kaupan ja teollisuuden kustannuksiin ja yleensä elinkei notoim intaan on m arkkamääräisesti vaikea a r vioida Esitys m ahdollistaa kuitenkin entisiä m onipuolisem m an kuljetuspalvelutarjonnan, m ukautum isen nopeisiinkin ra k e n n e m u u to t siin, riittävän kilpailun ja kuljetusten tehok kuuden lisäämisen lo g ististen toim intojen ke liittym inen p aran taa teollisuutem m e kilpailukykyä ja nam» kaikki ainakin jossain m äärin vaikuttavat hidastavasta kuljetuskustannusten nousuun Y K S I T Y I S K O H T A I S E T P E R I ST E l l T / f Lain soveltamisala l akichdo.uksen mukaan lakia sovellettaisiin tieliikennelaissa tarkoitetulla tiell» A siasisällöltään ehdotus vastaa am m attim aisesta m oottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen (A M A ) I f.n säännöstä. Pvkälän 2 m om entissa on m ääritelty ne alu cet, jotka j l l v l t lain soveltam isalan ulkopuo lelle. Säännös vastaa pääosin tieliikennelain»2» aa lisäyksin, että liikkum israjoitus tulee näkyvästi o soittaa liikennem erkillä, puom illa tai m uulla selvästi havaittavalla tavalla 2 S. Maaritelm-, E hdotuksen I m om entti sisältää luvanvaraisen tavaraliikenteen pää m ääritelm än, jo n la m ukaan luvanvaraiseksi tavaraliikenteeksi katsotaan m oottoriajoneu solia tai liikennetraktorilla korvausta vastaan vuoritettava kuljetuspalvelu». L iikennetraktori on m ääritelty ajoneuvoase tuksessa. A setuksen m ukaan Itikennelraklori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuorm aa kantava nesiepainetoim isella runko-ohjauksel la varustettu trak.o rl L iikennetraktori on

5 myö» m uu tra k to ri, jo ta käytetään ta v atan kuljet^' cen suuremm alla kuin todellisella kokonaispainoltaan enintään 12 tonnin pcrävau millä varusteltuna L iikennetraktoriksi et k uitenkaan katsota tra k to ria, jo ta käytetään m oottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a 8:ssä (41? *6) ta rk oitettuihin kuljetuksiin M uutoin s»»nnös vastaa pääosin voim assa olevaa säännöstä (AMA 2 fi I m om.). P ykälän 2 m om entti on sanonnoiltaan n y kyistä suppeam pi m ulta soveltam isala tavara liikenteen osalla on sama (AM A 2 $ 2 mom.). K äytännössä on ollut ongelm ia yritys. liike lai ansioloim im aan seka työurakoihtn liittyvien kuljetusten osalta T ulkinnan selventäm iseksi ja oikeuskäytännön yhdenm ukaistam iseksi lii kennem inisieriö on am anut asiasta tulkintaoh jeita. m utta nimenomaisen säännöksen puuttuessa tilanne on edelleenkin epätyydyttävä. P> kalän J m om entin ta rkoituksena on täm än epäkohdan korjaam inen fh d o tu k s e n m ukaan sanotunlaiseen toim intaan liittyvät kuljetukset katsottaisiin luvanvaraiseksi tavaraliikenteeksi silloin, kun kulietustehlävän osuus on vähin (ään puolet to im intakokonaisuudesta. Jo tta kulietu» edellä sanotun m ukaan olisi vallittua ilman liikennelupaa, on lisäksi edellyteuävä, että kultetustehtävä välittöm ästi ja väittäm ät tö n ä sli liittyy kyseiseen työsuoritukseen tai toim intaan. M ikäii näin ti ole laita ja toim inta yleisen eläm änkokem uksen ja asianom aisella alalla yleisesli n oudatetun käytännön m ukaan on sttä kohtuuttom asti vaik eu ttam atta m ahdol lista ilm an om atoim isia kuljeiussuorituksia. on kuljetustoim innan osalla n o u d atettav a täm än lakiehdotuksen 3 :» sä lausuttua p ääsääntö ä, ionka m ukaan m aksullisiin kuljetuksiin aina vaaditaan liikennelupa, elleivät kyseessä ole ehdotuksen 4 :s s ä tarkoi(e(u( kuljetukset Kun lupien m yöntäm inen m uuttu u sovellu suusharkintaan perustuvaksi ia ehdotetut lup.i kiintiöi poistuvat vuoden I W alu sta, ovat m ahdollisuudet lain soveltam isen laaientam i seen koskem aan u rakoinnin liittyvää kuljetusta olem assa A sia tulisi erikseen selvittää ennen v u o tu 1993 ) i. Ltiknnelupa. F hdotuksen m u k aan lu sanvaraisla tavaraliikennettä saa h a n o itta a vain asianom aisen viranom aisen m yöntäm än liikenneluvan nojalla A siasisällöltään ehdotus vastaa vuoden 1957 tieliikennelain 5 8:n 3 m o m entin säännöksiä. 4 f. Ilman liikennelupaa harjoiteltava liiken ne Tieliikennelain 5 J:n m uuttam ista tarkoit ianeen hallituksen esityksen cduskuntakasnu lyn aik an a 1969 lausutliin julki periaate, että kun am m attim ainen m ootioiiajoneuvoliikenm on ohiesääntöinen elinkeino, lupapakko on p ääsääntö ja sillä sallittava! poikkeukset on lueteltava laissa. V oimassa olevassa lainsää d ännössä liikcnnelupapakosta sallitut poik keukset on lueteltu vuoden 1957 tieliikennelain 5 S:n 3 mom entin poikkeuslueltelossa Pykälän I kohta m ahdollistaa kevyiden tava ralähetysten kuljettam isen tavaram opolla Ajo neuvoasetuksen m ukaan tavaram opo on tava rankuljetukseen tarkoitettu ja rakennettu koi m ipyöräinen m opo, jo n k a om apaino on enin tään 75 kiloa. 2. kohta. Voim assa olevan lain mukaan postilaitos saa kuljettaa postilähetyksiä ilman liikennelupaa Postiliikenneasetuksen ft S n m ukaan postilähetyksiä ovat kirjekuljetuksei joukkolähetykset ja paketit sekä sanom a ja aikakausilehdel Posti- ja telelaitos antaa maa räykset m uun m uassa posttlähetys(en koosta p ainosta ja m uodosta. V aikka Posti ja telelaitos voi m elko vapaati m ääritellä postilähetyksiksi kalsotlavat lähi te n av at, ei postilähetyksiksi voida katsoa mitä tahan sa tavarat; kuljetuksia Fsim erkiksi muui tokuljetukset eivät voi olla postilähetysten kul jcttam ista M uutoinkaan koko kuorm a tai p ak ettiauton antam inen tilausliikenteen lapaan kuljetuksen lilaajan käyttöön ci voi ilman lu paa tulla kysymykseen Posti- ja telelaitoksen ilm an liikennelupaa suorittam at kuljetukset ovat laajentuneet ja rajanveto niiden luvalh suudcsta tai luvattom uudesta on ollut epäselvä T ilanteen selkiyttäm iseksi ja P osti ja telelai toksen m uututtua liikelaitokseksi vuoden 1990 alusta ei ole enää m itään syytä asettaa Posti ja telelaitosta m uiden kuin lajittelukeskusten k au tta kulkevien postilähetysten kuljetusten osalta m uusta am m attim aisesta liikenteestä poikkeavaan asem aan (2 kohta). Voim assa olevan lain m ukaan myös Valtion ta u tatict ovat voineet kuljettaa hallinnassaan olevalla m oottoriajoneuvolla rautatielähetysien kuljetuksia lähettäjältä rautatieasem alle ja m ääräasem alla vastaanottajalle Säännökseni on alkujaan tarkoitettu sellaisia kuljetuksia jo tk a ova( kulkeneet kiskoilla Käytäntö on kuitenkin jo htanut siihen, etlä säännöksen pe rusteella on ilm an liikennelupaa suoritettu sei laistakin kuljetuksia, jo tk a eivät ole kulkeneet kiskoilla lainkaan. Kun liikennelupien myönja minen ci enää perustu tarveharkintaan ja Vain onrauiatcistä on tullut liikelain», ei ole tarpeen asettaa sitä am m attim aisesta m aantiehikcm ees tä poikkeavaan asem aan Pykälän 3 kohdan säännös on uusi ja sen tarkoituksena on antaa m ahdollisuus kuljetta lankoulutuksen yhteydessä saada tuntum aa myös kuorm ien kuljettam iseen esim erkiksi so raa ajam alla tä h ä n saakka tällaista toim im aa Cl ole voinut h a rjo ilu a koululuksen yhteydes sa, kun kuljetuksesta ei ole voinut periä edes om akustannushintaa. S äännöksen m ahdollista ma kuljetustoim inta on niin vähäistä, ettei se kilpaile am m ainm aisen liikenteen kanssa MyOs pykälän 4 kohdiyi säännös on uusi ja s< m ahdollistaa konsernin lal siihen verralla van yhtym in kuljetukset sen om alla kuljetuskalustolla Nykyisin esim cikiksi yhtiöiden käy iossa olevien yksityisliikenteeseen rekisteröity ien au(ojcn käyttö tytäryhtiöiden kuljetuksiin on kielletty, m ikä aiheuttaa tarpeettom ia Iisa kustannuksia Konsernilla lai siihen verratta talla yhtym ällä tarkoitetaan osakeyhtiölain (734 78» I luvun 2 j:n m ukaisia yhitoitä. joi Jen ei kuitenkaan tarvitse olla osakeyhtiöm uo loisia. K uum iinkuljetus on lisäily ilm an liikennelu paa sallittujen kuljetusten luetteloon (5 kohta) 1 likenneluvan hankkim ista voidaan pitää koh luuttom ana velvoitteena ainakin sellaisissa ia pauksissa, joissa poliisin kanssa tehtävä kulje tussopim us käytännössä edellyttäisi vuosittain vain m uutam an ruum iin kuljettam ista kuole mansyyn selvittämiseksi oikcuslläket ictcelli seen tutkim ukseen, kuten on laita useim m issa poliisipiireissä. Kun esim erkiksi hauiauskuljc tukset on käytännössä jo katsottu sallituksi hautaustoim istojen toim esta ilm an liikennelu paa. ei ruum iinkuljetuksella kuljetusjärtestel män kannalta ole sellaista m erkitystä, etlä sen säilyttäm inen liikennelupaa edellyttävien kulje lusten piirissä olisi perusteltua T arveharkinnan poistum isen vuoksi et enää ole syytä asettaa koriaam ojen suorittam ia hi nauskuljctuksia eikä kuntien, kuntainliittojen i i pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan suorittam ia jätteiden kuljetuksia m uusta am m attim aiscsta liikenteestä poikkeavaan ase maan 5 f. kansainvälisiä kuljetuksia koskeva vai tulitus. Säännös vastaa asiasisällöltään nykyis tä vuoden 1957 tieliikennelain 5 }:n 4 m om ent tia. 6 jf. Lupaviranomainen F hdotuksen mu kaan liikenneluvan m yöntäisi hakijan k o tip aikan lääninhallitus N am ollen liikennem inisteriö n i ollul lupatoim isalla silloin, kun haettu liikenne on suuntautunut laam a laajem m alle alueelle, siirtyy uudistuksen m yötä lääninhalli luksille. F hdoius on myös valtioneuvoston 27 päivänä heinäkuuta 1989 lupahallinnon uudis lam isesta tekem än periaatepaaiökscn m ukainen. 7 a. Lukenneluvun myöntämisen edellytykset. F hdotuksen m ukaan liikenneluvan inyon lam isen edellytyksena ci enää olisi liikennctar ve, s a a n luvanhakijan niin sanotut hcnkilokoli laiset om inaisuuden Fhdoius vastaa varsin pitkälle FY :n kaavailem ia liikenneyrittäjieii am m attiin ja alalle pääsyn vaatim uksia, iotka ovat vähim m äisvaatim uksia seka kan»alli«ssa että kansainvälisessä liikenteessä Kansalliselta tasolla eri FV :n jäsenm aiden väännökset ta m ääräykset soivat erota toisistaan, m utta mi den on kaikkien tä y te n ä s i esitetyt vaatim uk set, joiden m ukaan liikennealan yrittäjältä vau ditaan hyvä m aine, taloudellinen vakavarai suus ja riittävä am m attitaito 1 iikennealan yritiäjäksi hakeutuvan luonnollisen henkilön on täytedäva kaikki edellä mainitut vaatim ukset. M illoin yrittäjäksi hakee yritys, sen kulje luksista vastaavan henkilön on oltava hyvä maineinen ja riittävän am m attitaitoinen H akijan m aineen selvittäisi poliisi kuten ta h änkin asti H akijalla ei saisi olla esim erkiksi rangaistuksia vakavista rikoksista eikä m uita kaan rikkeitä, jo(ka asettavat hänen luoietta su utensa kyseenalaiseksi. K iittävä am m attitaito osoitetaan kirjaim ella kokeella Tarvittavat tiedot saavutetaan osalli» tum alla koulutuskursseihin ja vähintään viiden kuukauden käytännön harjoittelulla tulevaa am m attia vastaavissa tehtävissä kuljetusalalla T arkem m at säännökset annettaisiin asetuksella ja m inisteriön paatoksella V akavaraisuuden selvittäisi hakijan asuin paikan poliisi larkistam alla m uun m uassa ntali dolltset Uloso(o( ia konkurssit Täm än lisäksi h ak n alla saadiltaisun niin sanotut taloudelliset takuut Takuiden tarkoituksena on osoitlaa, eitä hakijalla on riittävät taloudellisei voima varat yrityksen käynnistäm iseen ia sen loim in n an m oitteettom aan ylläpitoon Takuiden m äärä on sidottu liikenteestä käytettävään au loniäärään Y ksityiskohtaisem m at saannokset annettaisiin asetuksella ia m inisieriön p ää tö k sellä. M uilla om inaisuuksilla ta rkoileiaan lähinnä sellaisia seikkoja, joilla voisi olla vaikutusta

6 a rv io ita n sa hak ijan sopivuutta liikenteenharjoittajak si. Jos liikennelupaa hakee oikeushenkilö, liik ententä vastaavan henkilön lulee täyttää vaad ittavat om inaisuudet Taloudellisia takuita ei luonnollisesti vaadita K S. l iikenneluvan maåraatkaisuus ja rajoi tukset F hdotu k sen m ukaan liikennelupa oi keuttaist h arjo ittam aa n liikennetta koko m aas sa I päivästä tam m ik u u ta 1993 alkaen Tällöin poistuisivat liikennealueet sam oin kuin linja- ja tilausliikenteen välinen ero U lkom aanliikcn teeseen m yönnettäisiin erityinen lupa, joka oikeuttaisi h arjo ittam aa n liikennettä myös koti m aassa l iikennelupa m yönnettäisiin m ääräajaksi kuten nytkin. Uusille yrittäjille ensim m äisen luvan voim assaoloaika voisi olla lyhyempi Ta vöitteena o n, ettei luvissa ole m uita rajoituksia kuin voim assaoloaika ja valvontapaikka. I u piin voitaisiin sisällyttää eh to ja, jo tk a olisivat lähinnä viittauksia m uuhun lainsäädäntöön 9. Tietojen antaminen Säännös olisi tar peen m uun m uassa tilastointia varten sekä tu tk ittaessa esim erkiksi lupien uudistam isvai heessa lu v anhaltijan vakavaraisuutta. Tiedot tulisivat vain viranom aiskäyttöön eikä niitä luovutettaisi ulkopuolisille 10 f). Liikenneluvan peruuttaminen E hdo tuksen m ukaan liikennelupa on peruutettava joko kokonaan tai m ääräajaksi, jos luvanhaltija liikennettä h arjoittaessaan on syyllistynyt rikkom uksiin, joiden vuoksi h äntä ei enää voida pitaa sopivana liikenteen harjoittam i seen E nnen luvan lopullista peruuttam ista tuli si k äyttää ensin luvan m aäräaikaisperuutusta. Jos lu v anhaltija ci tästä o ta opikseen ja uusia rikkom uksia ilm aantuu, lupa voitaisiin peruut ta a kokonaan. R ikkom usten ollessa vähäisiä luvanhaltijalle voitaisiin an taa varoitus (2 m om entti). O ttaen huom ioon varoituksen luonne ei valitusoikeus siit* ole tarpeen. F hdotuksen m ukaan käyttäm ätön liikenne lupa voidaan p eru u ttaa (3 m om entli). Sään nöksessä ta rk o ite taan lähinnä sellaisia tapauk siä, jo ista luvalle ei ole m äärääjän kuluessa m erkitty ajoneuvoa lainkaan tai. ettei liiken nettä ole ajoneuvon merkitsemisestä huolim atta luvan voim assaoloaikana harjoitettu. l uvan peruuttam isesta ja varoituksen an ta m is n ta p äättäisi luvan m yöntänyt viranom ai nen (4 m om entti). lii. kuoin- ja konkurssipesän oikeus jät kaa liikennetta S äännös v a sta a kuolinpesän osalta voim assa olevaa säännöstä (AMA 25 (I. m u tta ilm oituksen teolle on asetettu kolmen kuukauden m ääräaika. K onkurssipesän osalta ei ole tarvetta sallia liikenteen jatk am isia kovin pitkäksi aikaa vaan kolm en kuukauden aika ja enintään se, m ik i tarv itaan luvanhaltijan tekem ien kulje tussopim usten täyttäm iseksi, on katsottava riit täväksi. K äytännössä konkurssipesät eiväi yleensä ole liikennettä jatkaneet 12 f. Muutoksenhaku Asiallisesti säännös vastaa tavaraliikenteen osalta nykyistä sään nöstä (A M A 26 8) K oska tarveharkintaista lupam enettelyä ci enää olisi, ci ole liioin tarset ta m ääritellä valitukseen oikeutettuja, vaan tä ltä osin viitataan m uutoksenhausta hallinto asioissa annettu u n lakiin 1134/50). 13 f. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus S äännös on nykyisen m ukainen (AM A 26 M m o m ). 14 j. Ranitaistussdännös Rangaistavaksi säädettävät teot ehdotetaan jkirrastettasaksi kahdeksi ryhm äksi Liikenneluparikoksesta tuom ittaisiin se, jo k a h arjo ittaa luvanvaraista liikennettä ilman asianm ukaista liikcnnelupa.1 tai ilm an kansainvälisten maantiekuljetusten edellyttäm ää kuljetuslupaa. Vankeusrangaituksen enim m äism äärä ehdoteiaan nostella saksi nykyisestä kolm esta kuukaudesta kuu teen k uukauteen Tällä on tarkoitus korostaa lu vattom an liikenteenharioiltam isen paheksut tavuutta. M uista lain säännösten lai niiden nojalla annettujen säännösten ja m ääräysten vasiaisis la teoista tuom ittaisiin liikennelupankkom uk sesta sakkoon. 13 S. Luvattoman liikenteen keskeytiänii nen A m m attim aisen liikenteen valvonnan ie hostam iseksi lakiehdotukseen on o iettu sään nös, jo k a antaisi poliisille m ahdollisuuden kes kcyttaä kuljetuksen jatkam isen silloin kun kul jetuksen su o rittaja lla ei ole liikennelupaa tai kansainvälisten m aantiekuljetussopim usten edellyttäm ää kuljetuslupaa 16 g. Valtuulussaännös. T arkem m at sään nökset lain soveltam isesta annettaisiin asctuk sella A setuksella säädettäisiin liikenneluvan m yöntäm isen edellytyksistä, liikenneluvan si säilöstä, hakem isesta, uusim isesta ja muulia m isestä. liikenteen valvontapaikasta seka ajo neuvojen m erkitsem isestä liikennelupaan Pykälän 2 m om entissa annettaisiin liikenne ministeriölle lailla valtuus antaa yksityiskotiisi siä m ääräyksiä am m attitaidon ja vakavaraisuu den osoittam isesta 2. >o im a a n lu lu - ja silrtym asiaantlkill 17 jf. Voimaantulo, l aki ehdotetaan tulemaan voim aan I päivänä tam m ikuilla IW V oim aantulosäännös edellvitää. että myös uu det henkilöliikennettä koskesat säännökset tu levät voim aan samaan aikaan lolta kuljetuselinkeino ia kuljetusm arkkinat kykenisivät siirtym ään hallitusti uuden lupajär lestelmän aiheuttam iin m uutoksiin. Hillaan lu pien m äärä kiintiöim ään suoleen 1993 saakka kiintiöiden perusteena soidaan käyttää vuosit lain m yönnettävien uusien lupien m äärää m i nisteriö- ja läänitasolla Kiintiöt voidaan vah sistaa erikseen jo alalla oleville liikentecnhar niittäjille sekä sinne hakeville Kiintiöiden m äärä tulee vahvistaa kuitenkin niin. ettei luvan m yöntäm inen o le enää tarveharkintaan perustuvaa I upakitntiöt eivät koskin liv ara linjaliikenteen au to m ääriä, joita luvassa ci ole enää m äärätty. l iikenneluvan m yöntäm inen siirtyisi kokonaan lääninhallituksille vuoden 1993 alusta I nkennealucjako sekä linja jä tilausliikenteen väliset erot poistuisivat mainitusta ajankohdasta lukien siten, että liikennelupa oikeuttaisi hatjoittainaan liikennettä koko m aassa ja ui komailla luvanhaltijan p atevyydesa riippuen IS f. Siirtymäsäännökset A m m attim aista tavaraliikennettä harjoittaa Suomessa tällä het kellä nom 14 (NM) yrittäjää, joiden keski ikä on noin 50 vuolta. I ä s tä m äärästä on yli 60 vuotiaita arviolla 20 prosenttia E delli olevan perusteella voidaan päätellä, että ikääntym inen on eräs keskeinen ongelm a kuorm a autovriitä nen kohdalla Nykyinen lupajärjestelm ä et m ahdollista kaikkien osalta luopua alasta ta loudcllisesti kannattavasti A inoastaan yh tiöm uodossa to im im aa h arioitiasai kuljetus alan yrittäjät voivat siirtää yrityksensä vapaasti toiselle Alalla olevat ikääntyneet yrittäjät eivät ole hoitaneet eläkeasioitaan, vaan oval lu o ttaneet lupien siirtom ahdollisuuteen, jonka m uka na saa myylyä ajoneuvokaluston tyydyttävään hintaan. Y hteiskunnan kannalta lienee edullisin i a» kaisu nyt ehdotettu siten, etlä alalta pois halu avat voisivat siirtää lupansa ia ajoneuvokalustonsa toiselle ja näin saada lonkinlaisen eläk keen T arkoituksenm ukaista on, että ennen lan. voim aan tuloa m yönnetyt liikenneluvat ovai voim assa niihin m erkittyjen v oim assaoloako jen m ukaisesti Pykälän 3 m om entin m ukaan niiden luvan haltijoiden, jo tk a ovat saaneet liikenneluvan kuorm a- tai pakettiautolle ennen lain voim aan tuloa, ci tarvitse esittää selvitystä lain sisällä m ästa anim atntaiios asum uksesta H enkilön, joka on toim inut liikenteestä vastaavana yri lyksessa, joka h arjo ittaa am m attim aista liiken nettä kuorm a- lai pakettiautolla, katsotaan täyttävän am m attitaitovaatim uksen. E dellä esitetyn perusteella annetaan Edus kunnan hyväksyttäväksi seuraasa lakiehdotus:

7 Laki lu v a n v a r a is e s t a t a v a ra liik e n t e e s t ä l i r i i n Fduvkunnan päätöksen m ukaisesti säädetään 1 I I am soveltamisala la ia lakia sovelletaan luvanvaraiseen ravata liikenteeseen tiellä. rä m ä n lain säännöksiä ei sovelleta sellaisella yleisellä liikenteeltä eristetyllä työm aalla, teh das-, satam a. varasto-, kilpailu tai m uulla vastaavalla alueella taik k a tiellä, jolla liikkum i nen on sallittu vain m äärätyssä tarkoituksessa tai om istajan hiv a"» edellyttäen, että Inkku m israjottus on n äl sti oso itettu Inkennem er kein. puom ein lai Ha selvästi havaittavalla tavalla. 2 I Määritelmiä Tässä laissa ja sen n o jalla anneltavissa sään nöksissä tarkortetaan luvanvaraisella tavaialii k enteellä tiellä m oottoriajoneuvolla tai liiken netraktorilla korvausta vastaan suoritettavaa tavaran kuljetusta I uvanvaraista tavaraliik en n että on niinikään kuljetus vuokratulla m ootto riajo n eu v o lla ja lii kennetraktorilla korvausta vastaan silloinkin, kuu sen k u ljettajana toim ii ajoneuvon vuokral leanlaja lai v u o k ra n a n ta ja n palveluksessa ole va tai tehtävään välittäm ä tai o so ittam a henki lo I uvanvaraisekti tavaraliikenteeksi katso laan m ainitunlainen kuljetus myos silloin, kun sopim us sen suorittam iseksi o n tehty täm än lain lai sen noialla annettujen m ääräysten kiertäm iseksi taikka jo» olosuhteet osoittavat sila tarkoitetun l uvanvaraista tavaraliikennettä on m yös yri tyj-, liike- tai ansiotoim innan yhteydessä ta pahtuva kuljetus, jos toim innan paapam o on kuljetuksen suorittam isessa, sekä työurakoiden tai muiden sopim uksen kohteena olevien työkokonaisuuksien yhteydessä ta p ah tu v a kuljetus silloin, kun kuljetuksen osuus on yli puolet urakasta. 3 I Liikennelupa Tässä laissa luvanvaraiseksi säädetyn liiken teen harjoittam inen on ilm an lupaa kielletty lukuun o ttam a tta 4 :s s * m ain ittu ja poikkeul ia. 4 1 Ilman liikennelui>aa harjoitettava liikenne liik en n e lu p aa ei tarvita suoritettaessa 1) kevyiden tavaralähetysten kuljetusta tava ram opolla:, 2) postin lajittelukeskusten kautta kulkevien postilähetysten kuljetuksia P osti- ja telelailok sen loim esta sen hallinnassa olevalla m oottori ajoneuvolla eikä postinjakelua Posti ja telelai toksen työntekijöiden loim esta; J) tavaran kuljetusta am m attioppilaitoksissa lai am m atillisissa kurssikeskuksissa tapahtuvan kuorm a auton lai ajoneuvoyhdistelm än kuljet tajakoulutuksen yhteydessä; 4) konsernin tai siihen verrattavan yhtym än kuljetuksia sen om alla kuljetuskalustolla; eikä 5) ruum iinkuljetusta S I Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva valtuutus 1 likennem inisteriö voi saatuaan asianm ukai sen valluuden vastavuoroisuuden perusteella sopia poikkeuksia lupam enettelystä kansainvä lisien m aantiekuljetusten osalta ja kansainvä listen sopim usten m ukaisista lupajärjestelyistä 6 1 Lupaviranomainen liikenneluvan m yöntää hak ijan kotipaikan lääninhallitus. 7» Liikenneluvan myöntämisen edellytykset l iikennelupa lulee m yöntää hakijalle, jo k a maineeltaan, am m attitaidoltaan, vakavaraisuudellaan ja m uilta om inaisuuksiltaan katso taan sopivaksi harjoittam aan liikennettä. los liikennelupaa hakee oikeushenkilö, In k enteestä vastaavan henkilön on oltav a mai neeliaan, am m attitaidollaan ja m uilla om inaisuuksillaan sopiva harjoittam aan liikennettä 81 Liikenneluvan määräaikaisuus ja rajoitukset kotim aan liikenteeseen myönnetty liikennelupa oikeuttaa h arjoittam aan liikennettä koko maassa ja asetuksella säädettävissä tapauksissa myös ulkom aille Maan rajojen yli ta pahtuvaan liikenteeseen myönnetty lupa oikeuttaa harjo ittam aan lii i ennettä kotim aan lisäksi lupaan m erkityille alueille ja päinvastoin. I iikennelupa m yönnetään m äärääjäksi. Se voidaan m yöntää rajo itettu n a lukuun o ttam at ta liikenteessä käytettävää ajo n eu v o m äärää, kuljeteltavan tavaran laatua ja kuljetuksen toimeksiantajaa ia siihen voidaan sisällyttää eh to ja. joita liikenteen harjoittam isessa on nouda tettava.» I Tietojen antaminen I likem eenharjoittajan lulee vaadittaessa an taa lupaviranom aiselle liikenteellisiä ja talou dellista tietoja m uksellisina T ietoja on pidettävä luotia 10 i Liikenneluvan peruuttaminen I iikennelupa on peruutettava loko kokonaan lai m ääräalaksi, jos luvanhaltija ei enää täytä liikenneluvan saam isen edellytyksiä Jos liikenteen harjoittam isessa ilm enneet rik komuksei ovat vähäisiä, luvanhaltijalle v oidaan antaa peruuttam isen sijasta varoitus K äyttäm ätön liikennelupa voidaan p eru u t taa. jollei ole erityistä syytä luvan pitäm iseksi voimassa. I iikenneluvan peruuttam isesta ja varoituksen antamisesta päättää luvan m yöntänyt viranom ainen 11 I Kuolin- ja konkurssi/iesän oikeus jalkaa liikennettä Jos liikenneluvan haltija kuolee, o n kuolinpesällä oikeus jalkaa liikennettä enintään kah den vuoden ajan ehdolla, että kuolinpesä koi men kuukauden kuluessa kuolinpäivästä ilm oittaa luvan m yöntäneelle viranom aiselle lu vanhaltijan velvollisuuksista vastaavan 7 V n 2 m om entin edellytykset täyttävän henkilön. Jos luvanhaltija joutuu konkurssiin, k o n kurssipesällä on oikeus ja lk aa liikennettä k o l men kuukauden ajan konkurssiin joutum ises ta. kuitenkin enintään siihen saakka, kun lu sanhalnjan solmimat kuljetussopim ukset on täytetty. K onkurssipesän on ilm oitettava luvan m yöntäneelle viranom aiselle 14 vuorokauden kuluessa I m om entissa tarkoitettu henkilö. 121 Muutoksenhaku Tääninhallituksen täm än lain lai sen nojalla annettujen säännösten perusteella tekem ään päätökseen haetaan m uutosta valittam alla liikennem inisteriöön ja liikennem inisteriön pää toksestä korkeim paan hallinto-oikeuteen. M uutosta haetaan siinä järjestyksessä kuin m uutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Tdellä 10 : n 2 m om entissa tark o rtelu n va roituksen antam ista koskesaan p äätökseen ei saa hakea m uutosta valittamalla.

8 1)1 Paatoksen täytäntöönpanokelpoisuus T am an lain lai «n nojalla annettujen»aan nösten perusteella lehlya paatosta tai määräys ta on noudateltava siitä huolim atta, elia se ei ole saanut lainvoimaa, jollei paatoksen tai määräyksen antanut viranomainen toisin m äärä t. 141 Rantaniussäånnös Joka harjoittaa luvanvaraista liikennetta ilman asianmukaisia liikennelupaa tai ilman kansainvälisien maani lelukennesopimuslen edellyttämä» kuljetuslupaa, on tuomittava Inkenneluparikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi loka muuloin kuin I momentissa tarkoite lulla tasalla rikkoo i»lä lakia tai sen nojalla annettuja saannoksi» tai määräyksiä, on tuo m ittava liikenneluparikkomuksesta sakkoon 15 I tuvattoman liikenteen keskeyttäminen Poliisi voi kieltä» kuljetuksen jatkamisen silloin kun kysymyksessa on luvanvaraisen liikenteen harjoittaminen ilman asianmukaista liikennelupaa lai kansainvälisten maantielnken «sopim usten edellyttämää kuljetuslupaa 16 1 Valtuuiussäännfa Tarkem mai saannokset liikenneluvan myön tamisen edellytyksiä. lukenneluvan ''»» 'O*'»- hakemisesta, uusimisesta ja muuttamisesta, liikenteen valvontapaikasta veka ajoneuvojen merkitsemisestä liikennelupaan annetaan ase 1 likenneministeriö voi anlaa yksityiskohta! siä m»»r»yksi» ammailitaidon ja vakavaraisuu den osoittamisesta 17 I Voimaantulo Tama laki lulee voimaan päivinä kuuta Talla lailla kumolaan 29 päivänä maaliskuu ta 1957 annetun tieliikennelain (143/57) 5» n ja 4 momentti»ek» 5 a i. sellaisina kuin ne ovat, 5 ( n 3 momenlti muutettuna 6 p»iv»na kesäkuuta 1969 ja JI päivänä elokuuta I9 li annetuilla laeilla ( ja 675/78), 5 * n 4 momentli 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa (692 8J> ja 5 a S 30 p»ivana maaliskuuta 1978 annetussa laissa (249/71). ammallimaisc' ia mooltoriajoneuvoliikenteestä 16 p»iv»nä lo kakuula 1970 anneltu asetus (646/70) siihen myöhemmin lehtyme muutoksineen, lukuun onam aita 3 5 ja 20 23»:ää. Tämän lain 6 S seka 8 :n I ja 2 momemn tulevat kuitenkin voimaan päivänä kuula 1993 ja niillä kumolaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annelun tieliikennelain 9 ia " a sellaisina kuin ne oval päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (149/70) ja 9» S 21 päivänä toukokuula 1965 annetussa laissa (288 65). ammattimaisesta moottonajn neuvoliikenleestä annetun ascluksen (646 70) 3 5 ja S, sellaisina kuin mistä oval 5 t osittain muutettuna 30 päivänä maaliskuuna 1978 ja 8 päivänä helmikuuta 1985 annetuilla asetuksilla ( ja 173/85), 20, 22 j» 22 ( muutettuna maimlulla 8 päivänä helmikuuta 1985 annetulla asetuksella ja 13 P * 1'» " * raskuuta 1987 annetulla asetuksella (849/IU 20 a S mainitussa 8 päivänä helmikuuta 198' annetussa asetuksessa )a 22 b I mainitussa I ' päivänä marraskuuta 1987 annetussa a vei ui sessa, sekä ammatiimaisen moottoriäjoneuvi liikenteen harjoittamiseen myönnettävien la v a ralukennelupien rajoiluksisia 18 päivänä jo u lu kuula 1987 annettu liikenneministeriön pääio ( 1155/87) ja tavaralinjalnkenieen kerady a jakelualueista 18 päivänä joulukuuta IWT an nettu liikenneministeriön pä»iös n o 86 *7 l«i Siiri v mäsään nok set liikennelupa voidaan vhrtää luv.nhaluian kuoleman lai eläkkeelle jäämisen johdosia sei laiselle luonnolliselle henkilölle tai o.keus henkilölle, joka.äyttää lain 7 }:n mukaise edellytyksei ja jonka lupaviranomainen un hyvakvyä. I upaa ei voi Siirilä enää vuoden 1992 jälkeen. Ennen iämän lain voimaan tuloa myonneiyi liikenneluvat o v.l edelleen voimassa luvassa määrätyn ajan. luvanhaltijan, joka on saanul liikenneluvan kuin henkilön, joka on toiminut liikenteeltä kuorma lai pakettiautolle ennen tämän lain vastaavana henkilönä kuorma lai pakemausoimaanluloa, katsolaan läytlävän Iässä laissa tolia ammaitimaisla liikennettä harjoillavasva tarkoiletun ammaititaitovaaiimuksen samoin yrityksessä Helsrngissä 9 päivänä maaliskuuta 1990 Tasavallan Presidentti M A U N O K O I V I S T O I iikenneminisleri Raimo Visibacka F