V U O S I K A T S A U S

Transkriptio

1 V U O S I K A T S A U S 2011

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...s. 3 Hallitus ja hallintoneuvoston puheenjohtajat...s. 4 Itikka osuuskunnan jäsenmäärä vaalipiireittäin vuosina s. 5 Keskeisiä tunnuslukuja Itikka osuuskunnasta...s. 6 Hallituksen toimintakertomus...s. 8 Jäsenistö ja hallinto...s. 9 Jäsenistö...s. 9 Edustajisto...s. 9 Edustajiston jäsenet...s. 9 Hallintoneuvosto... s. 10 Hallitus... s. 10 Toimitusjohtaja... s. 10 Tilintarkastajat... s. 10 Hallinnon tarkastajat... s. 10 Edustajat osakkuusyrityksissä... s. 10 Edustajat tytäryhtiöissä... s. 10 Tase... s. 11 Tuloslaskelma... s. 12 Rahoituslaskelma... s. 13 Tilinpäätöksen liitetiedot... s. 14 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet... s. 14 Taseen liitetiedot... s. 15 Tuloslaskelman liitetiedot... s. 18 Muut liitetiedot... s. 19 Ylijäämän käsittely... s. 20 Tilinpäätösmerkintä... s. 20 Tilintarkastuskertomus... s. 20 Kertomus hallinnon tarkastamisesta vuodelta s. 21 Hallintoneuvoston lausunto... s. 21 Kertomus teurastamotoiminnan tarkkailusta... s. 21 Atria Oyj:n toiminnasta... s. 22 A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toiminnasta... s. 24 Finnpig Oy:n toiminnasta... s. 32 Julkaisun kuvat Kansikuva ja sivu 2: Mika Leppilampi Sivut 3 ja 9: Hannu Miettinen Sivut 4 ja 5: Kaj Kusnetsov Sivut 7, 26 ja 27: Jarkko Haarla Sivut 22, 23 ja 24: Atrian kuva-arkisto Sivu 32: Finnpig Oy:n kuva-arkisto Sivu 33: A-Tuottajat Oy:n kuva-arkisto Sivut 34 35: Kuvatoimisto Rodeo Oy

3 Toimitusjohtajan katsaus Itikka osuuskunta on perustettu 1914 Seinäjoella. Itikka osuuskunnan tärkein tehtävä on hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa atrialaisessa yritysperheessä hallinnoimalla osaltaan Atriaa, A-Tuottajia ja A-Rehua. Osuuskunnan on myös hoidettava jäsensuhteita ja ylläpidettävä hyviä yhteistyösuhteita alalla toimiviin eri organisaatioihin. Osuuskunnan jäsenmäärä laski edelleen. Osuuskunnalla on jäseninään ainoastaan sääntöjen mukaiset aktiivituottajat. Ei-aktiivituottajaksi lasketaan jäsen, jolla ei ole ollut toimituksia osuuskuntaan kahden edellisen täyden kalenterivuoden aikana. Uudet säännöt mahdollistavat tiukemmankin tulkinnan, mutta näin on toistaiseksi toimittu. Hallituksen päätöksellä erotettiin vuoden lopulla 168 toimimatonta jäsentä. Vuoden 2011 lopussa osuuskunnan jäsenmäärä oli 2297, edellisvuoden lopussa jäsenmäärä oli Uusia jäseniä, sukupolvenvaihdoksia ja muita siirtoja oli yhteensä 50 kpl. Jäsenmäärä laski 245 jäsenellä eli 9 %. Osuuskunnan jäsenillä on nettovarallisuutta osuuskunnassa 3,7 kertaa nimellisarvoa enemmän. Se on osalle jäsenistä edelleen merkittävä veroetu, mutta sen merkitys on laskenut viime vuosina Atrian osakekurssin voimakkaan laskun myötä. Osuuspääomaa Itikalla oli vuoden vaihteessa euroa, nettokasvua edellisvuodesta euroa. Osuuspääomasta oli vuodenvaihteessa maksettuna 59,7 %. Osuuskunta konsernin omavaraisuus oli vuodenvaihteessa 98,6 % ja emo-osuuskunnan omavaraisuus 97,8 %. Osuuskunta maksoi toukokuussa vuoden 2010 osuuspääomalle 15 prosentin koron. Osuuskunnan osakeomistus Atriasta oli vuodenvaihteessa 29,90 % ja äänivalta 47,42 %. Osuuskunnalla oli osakkeita yhteensä kpl, jolla määrällä osuuskunta oli Atrian suurin osakkeenomistaja. Vuonna 2011 ostettiin osakkeita lisää kpl. Osuuskunnan uudet säännöt tulivat voimaan Osuuskunta myi Atrialle Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n osakekannan, jonka ansiosta osuuskunta ylsi viime vuonna koko historiansa parhaaseen tulokseen, yli 9,5 miljoonaan euroon. Lisäksi osuuskunta teki koko vuoden hartiavoimin töitä Itikanmäen asuntokaavan saattamiseksi valmiiksi ja kauppakuntoon. Kaava hyväksyttiinkin Seinäjoen kaupunginvaltuustossa. Alueen kauppa siirtyi vuoden 2012 puolelle. Osuuskunta selvitteli myöskin mahdollisuutta rakentaa yhdessä tuottajien kanssa siipikarjanrehutehtaan Ilmajoen Koskenkorvalle. A-Tuottajat ja A-Rehu Alkutuotantoon keskittyneet Atrian tytäryhtiöt pärjäsivät viime toimintavuonna hieman kaksijakoisesti, erityisen hyvin meni rehuliiketoiminnassa. A-Rehu Oy kykeni edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan ja sen liikevaihto kipusi jälleen uuteen ennätykseen ollen 63,7 miljoonaa euroa. A-Rehun markkinaosuus kasvoi niin idässä kuin lännessäkin. Erityisen ilahduttavaa on ollut nautarehujen markkinaosuuden kova kasvu. Se on mahdollistanut rehutehtaiden pyörittämisen kolmessa vuorossa. A-Rehun suosimat komponenttiruokintaratkaisut lisäävät myös osuuttaan kaiken aikaa. Lihamarkkinat olivat kotimaassa nousussa. Lihan kulutus kasvoi jo vuonna 2010 kolme prosenttia ja myös viime vuodelle saatiin kirjata sama kasvu. Kuluttajien kiinnostus vähähiilihydraattiseen ruokavalioon nousi voimakkaasti ja siinä on lihalla hyvin keskeinen rooli. Lihan ja lihavalmisteiden kulutus on ollut koko 2000-luvun kovassa kasvussa lukuun ottamatta vuotta Suomalaiset kuluttivat vuonna 2011 lihaa 400 (388) miljoonaa kiloa, lisäystä +3 %. Lihan tuotanto kasvoi 1 % ollen 387 Mkg. Sianlihan tuotanto oli 202 (203) Mkg (-1 %) ja kulutus 196 (187) Mkg (+5 %), naudanlihan tuotanto 83 (82) Mkg (+1 %) ja kulutus 99 (98) Mkg (+1 %), siipikarjan tuotanto 101 (96) Mkg (+5 %) ja kulutus 99 (97) Mkg (+2 %) ja lampaanlihan tuotanto 0,9 (0,7) Mkg (+29 %) ja kulutus 3,6 (2,8) Mkg (+27 %). Atrian hankintaosuudet vuonna 2011 olivat seuraavat: sika 41,7 (43,2) %, nauta 42,5 (43,0) %, siipikarja 36,3 (38,6) % ja yhteensä kaikki lihalajit 40,3 (41,8) %. Atrian hankintaosuus pieneni 1,5 % edellisvuodesta. Atrian porsasvälityksen osuus kasvoi hieman ollen 47,9 (47,5) %, mikä tarkoitti ( ) välitettyä porsasta. Porsaiden välitys koko maassa siis laski 2,1 %. Vasikoita välitettiin (60 953) kpl ja välitysosuudet olivat seuraavat: ternivasikka 55,7 (58,1) %, pihvivasikka 52,3 (52,8) % ja normaali välitysvasikka 32,6 (32,9) %. Vasikkavälitys laski aavistuksen, terneissä eniten. Atria Atrian vuosi alkoi toimitusjohtajan vaihdolla. Helmikuun lopussa Matti Tikkakoski siirtyi sivuun ja yhtiön johtoon vaihdettiin talossa pitkään työskennellyt varatoimitusjohtaja Juha Gröhn. Hänen tilalleen varatoimitusjohtajaksi nimitettiin myöskin Atriassa pitkään työskennellyt ja viime vuodet Venäjän liiketoimintaa johtanut Juha Ruohola. Ruohola oli 90-luvun lopulla Lihakunnan toimitusjohtajana, mistä hän siirtyi Atrian palvelukseen. Atrian Venäjän liiketoimintoja lähti johtamaan Jarmo Lindholm.Atrian talousjohtaja siirtyi johtamaan Skandinavian liiketoimintoja ja hänen tilalleen konsernin talousjohtajaksi nimitettiin Atrian Suomen talousjohtaja Heikki Kyntäjä. Atria lähti hakemaan uutta puhtia toimintoihin vanhoilla ja tutuilla sotaratsuilla. He saivat yhtiön johtoonsa varsin vaikeassa tilanteessa. Elintarvikealalla kannattavuudessa on valtavia haasteita ja Atriaa ovat vuosikauden vaivanneet tappiolliset Venäjän liiketoimet. Myöskin lihantuotannon voimakkaasti nouseva kustannuskehitys on omiaan ollut lisäämään paineita koko ketjun menestymiselle. Yhtiön toiminta keskittyikin vaihdosten jälkeen perustoimintojen hoitamiseen, uuden strategian hakemiseen sekä kulujen karsimiseen kovalla kädellä. Atrian vuosi oli kaiken kaikkiaan vaikea ja uuden suunnan hakeminen on välttämätöntä. Kiitän osuuskunnan jäsenistöä, hallintoa ja osuuskunnan asioita hoitaneita toimihenkilöitä sekä sidosryhmiä kuluneesta vuodesta ja toivon menestystä vuodelle Toivotan erityistä onnea Atrian johdolle ja hallitukselle. Haasteet ja odotukset ovat suuret. Reijo Flink toimitusjohtaja

4 Hallitus ja hallintoneuvoston puheenjohtajat Esa Kaarto (hallituksen puheenjohtaja) Puh. (06) , Vähäjoentie Merikaarto Reijo Flink (toimitusjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja) Puh. (06) , Tervatynnyri 4 a SEINÄJOKI Martti Selin (hallintoneuvoston puheenjohtaja) Puh. (06) , Hulkontie 106 B Pentinmäki Seppo Paavola (hallintoneuvoston varapuheenjohtaja) Puh. (06) , Järveläntie KAUSTINEN Mika Asunmaa Puh. (06) , Edesjärventie Alavus Lassi-Antti Haarala Puh. (03) , Taipaleentie Humppila Juhani Herrala Puh. (06) , Iivarinkyläntie Kodesjärvi Pasi Ingalsuo Puh. (06) , Kourintie Kälviä Hallinnon ja toimivan johdon s-postiosoitteet: etunimi.sukunimi@atria.fi Minna Saloranta Johdon assistentti Puh Itikka osuuskunta Itikanmäenkatu Seinäjoki Itikka osuuskunnan hallitus ja hallintoneuvoston puheenjohtajat kuvattuina olleen hallintoneuvoston kokouksen yhteydessä. Tässä kokouksessa hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävät jättävän Martti Selinin tilalle puheenjohtajaksi valittiin Seppo Paavola ja hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi Juho Anttikoski. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Mika Asunmaa. Valinnat astuivat voimaan vuoden 2012 alusta.

5 Itikka osuuskunnan jäsenmäärä vaalipiireittäin vuosina Keski-Pohjanmaa Järviseutu-Suomenselkä Etelä-Pohjanmaa Keskinen Etelä-Pohjanmaa Eteläinen Etelä-Suomi Järviseutu-Suomenselkä 2010: 565 jäsentä 2011: 513 jäsentä Keski-Pohjanmaa 2010: 424 jäsentä 2011: 382 jäsentä Etelä-Pohjanmaa Keskinen 2010: 604 jäsentä 2011: 553 jäsentä Etelä-Pohjanmaa Eteläinen 2010: 502 jäsentä 2911: 456 jäsentä Etelä-Suomi 2010: 447 jäsentä 2011: 393 jäsentä Geta Eckerö Finström Saltvik Hammarland Sund Vårdö Jomala Maarianhamina Lumparland Sottunga Lemland Föglö Kökar - Itikka osuuskunnan hallintoneuvosto mukaan lukien toimitusjohtaja kuvattuina joulukuussa 2011.

6 Itikka osuuskunnan jäsenmäärän kehitys Jäsenmäärä Muutos Itikka osuuskunnan tuloksen kehitys Milj Tulos 3,88 2,85 6,50 4,30 6,72 6,53 1,61 2,08 9,56 Muutos -1,03 3,65-2,20 2,42-0,19-4,92 0,47 7,48 Itikka osuuskunnan taseen kehitys Itikka osuuskunnan omavaraisuusluvut (%) Milj. 100,00 80,00 60, ,1 97,0 96,4 98,2 96,5 97,1 96,5 97,5 97,8 40,00 20, , ,00-40, Taseen loppusumma 52,12 54,75 62,70 67,23 73,94 78,73 79,35 78,90 86,57 Muutos 2,63 7,95 4,53 6,71 4,79 0,62-0,45 7, Itikka osuuskunnan osuuksien vertailuarvot verotuksessa Itikka osuuskunnan osuuspääoman koron kehitys (%) , Nimellisarvo , , ,50 920,

7

8 Hallituksen toimintakertomus Konsernin toiminta Konsernin emoyhtiö on Itikka osuuskunta. Konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi seuraavat tytäryhtiöt; Oy Feedmix Ab, Suurusrehu Oy, Itikan maa- ja metsätilat Oy, Kiinteistö Oy Päivölänkatu, Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo ja Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo II. Konsernin osakkuusyhtiöt ovat Atria Oyj, A-Rehu Oy, Kiinteistö Oy Itikanmäki, Kiinteistö Oy Rehukanava sekä Pohjanmaan Teurastamo Oy. Konserniin kuulunut Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy myytiin tilikauden aikana Atria Oyj:lle. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten maatalouden tukemiseksi harjoittaa teuraskarjan hankintaa, eläinvälitystä, teurastamotoimintaa ja lihanjalostusta joko itse ja/tai tytär- tai osakkuusyritysten välityksellä sekä muutoinkin tukea ja kehittää jäsentensä lihantuotantoa.osuuskunta voi toimialan puitteissa laajentaa liiketoimintaansa muille maa- ja karjataloutta edistäville, tukeville ja palveleville aloille. Osuuskunnan omistajina oli jäsentä ja heillä uusien rekisteröityjen sääntöjen mukaan osuuksia kpl. Konsernin taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut 2011 (12 kk) 2010 (12 kk) 2009 (12 kk) Liikevaihto (1.000 ) Liikevoitto (1.000 ) % liikevaihdosta 827,8-6,1 165,7 Rahoitustuotot ja -kulut (1.000 ) % liikevaihdosta 15,8 4,8 9,3 Tulos ennen satunnaisia eriä (1.000 ) % liikevaihdosta 843,6-1,3 174,9 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (1.000 ) % liikevaihdosta 843,6-1,3 174,9 Oman pääoman tuotto (ROE) % 7,5-0,2 2,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 7,6 0,0 2,3 Omavaraisuusaste % 98,6 98,4 97,9 Henkilöstön määrä keskimäärin Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Itikka osuuskunta lisäsi tilikaudella omistustaan Atria Oyj:ssä osakkeella. Konsernin omistusosuus Atria Oyj:stä oli 29,92 %. Tilikauden 2007 aikana solmittiin puitesopimus Itikka osuuskunnan, Atria Oyj:n ja Peab Oy:n välillä. Osapuolten tavoitteena on käynnistää ja loppuunsaattaa Itikanmäen aluetta koskeva kehittämisprojekti. Tilikauden 2010 aikana projektista valmistui Kiinteistö Oy Itikanmäen konttorirakennuksen rakentamistyöt. Osuuskunnan omistusosuus kiinteistöyhtiöstä on 41 %. Kehittämisprojektiin liittyen osuuskunta osti tilikaudella 2009 Suomen valtiolta kaksi kiinteistöä rakennuksineen, maa-alueen pinta-ala on n m2 ja rakennusten pinta-ala n m 2. Osuuskunnan osalta projekti saatettaneen päätökseen kevään 2012 aikana, kun osuuskunta tulee myymään vanhalla Itikanmäellä omistamansa maa-alueet sekä Suomen valtiolta ostetut kiinteistöt. Tammikuussa 2012 tehdyn päätöksen mukaan osuuskunta ja broilerituottajat rakennuttavat yhdessä Ilmajoen Koskenkorvalle siipikarjarehutehtaan, jonka tuotannollisista toiminnoista tulee vastaamaan A-Rehu Oy. Rehutehtaan rakentamisesta vastaa konserniin kuuluva tytäryhtiö Suurusrehu Oy. Osuuskunnan liiketoiminnan arvioidaan säilyvän arvossa mitattuna nykyisellä tasolla. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Osuuskunnan toiminnan ja talouden riskit koostuvat pääosin Atria Oyj:n toiminnan ja tuloksen kehityksestä. Hallituksen ehdotus voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää emoyhtiön ylijäämän ,03 euroa, josta tilikauden ylijäämä on ,86 euroa, käytettäväksi seuraavasti: - vararahastoon siirretään ,36 euroa - tilikauden alun maksetulle osuuspääomalle maksetaan korkoa 15 prosenttia - lopun jättämistä ylijäämän tilille. Tiedot osuuskunnan hallituksesta, toimitusjohtajasta ja tilintarkastajista ovat sivulla 10.

9 Jäsenistö ja hallinto Jäsenistö Toimintavuoden lopussa osuuskunnalla oli jäsentä ja jäsenillä osuuksia yhteensä kpl. Edustajisto Edustajiston varsinainen kokous pidettiin Seinäjoella. Edustajiston jäsenet Keski-Pohjanmaa (10 edustajaa) Antti T Kujala Halsua Juha Anttila Veteli Marjo Ala-Kopsala Toholampi Veli-Matti Kaustinen Kaustinen Tapani Haukilahti Veteli Sirpa Rekilä Kannus Marko Aho Perho Markku Korvela Kokkola (Lohtaja) Juha Pihlajamaa Kaustinen ( saakka) Jukka Koskinen Kaustinen alkaen) Olli Niemelä Kokkola (Lohtaja) Järviseutu-Suomenselkä (15 edustajaa) Matti Ranta-aho Evijärvi Mika Herrala Vimpeli Tapio Kuoppa-aho Alajärvi (Lehtimäki) Matti Salo Alavus Arto Teikari Kuortane Janne Autio Kauhava (Kortesjärvi) Seija Kangasaho Vimpeli Jussi Juppo Töysä Jorma Kukkeenmäki Ähtäri Ari Autio Alajärvi (Lehtimäki) ( saakka) Tellervo Mäki-Pollari Alavus Ville Kari Alajärvi (Lehtimäki) Juha Kohtamäki Kuortane Hannu Pirttinen Kauhava (Kortesjärvi) Ville Ylikoski Kauhava (Kortesjärvi) Martti Mäkinen Evijärvi ( alkaen) Etelä-Pohjanmaa, keskinen (14 edustajaa) Marko Korkiamäki Lapua Arto Nortunen Seinäjoki (Ylistaro) Juha Nikkola Ilmajoki Pauli Alakarhu Lapua Jukka Nuuja Vähäkyrö Jaakko Ranto Ilmajoki Jukka Sandelin Seinäjoki (Nurmo) Kimmo Ilkka Lapua Juha Antila Isokyrö ( saakka) Kari Yli-Ojanperä Ilmajoki Jaska Panula Lapua Osmo Myllykoski Kauhava (Alahärmä) Johan Björkenheim Isokyrö Esa-Matti Heikkilä Seinäjoki Jari Pärnänen Seinäjoki alkaen) Etelä-Pohjanmaa, eteläinen (13 edustajaa) Jorma Peura Jalasjärvi Jarno Rosenberg Kauhajoki Esko Hautakorpi Karvia Ahti Ritola Jalasjärvi Timo Keski-Vakkuri Kauhajoki Jussi Haapoja Kurikka Juhani Luopa Teuva Sakari Saunamäki Kauhajoki Kai Kytölä Jalasjärvi Marko Pentinmäki Jalasjärvi Samuli Uusitalo Kristiinankaupunki Tuomo Pääkkönen Kauhajoki Miia Kivioja Jalasjärvi Etelä-Suomi (10 edustajaa) Jyrki Heilä Vehmaa Jari Ollikkala Vihti Jarno Vainio (Huittinen) Vampula Matti Kaase Somero Kari Purra Virrat Douglas Koskinen Pöytyä (Yläne) Hannu Jokinen Saarijärvi (Pylkönmäki) Timo Ojala Huittinen Marja-Liisa Juuse Koski TL Jari Lahtinen Pöytyä

10 Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Martti Selin, maanviljelysneuvos, Jalasjärvi ( saakka) Seppo Paavola, agrologi, mv, Kaustinen ( alkaen) Varapuheenjohtaja Seppo Paavola, agrologi, mv, Kaustinen ( saakka) Juho Anttikoski, mv, Kaustinen ( alkaen) Jäsenet Juha-Matti Alaranta, mv, Kauhava Asko Alho, mv, Kurikka Juho Anttikoski, mv, Evijärvi Heli Hakamaa, agrologi, emäntä, Kauhajoki Pertti Hakanen, mv, Sastamala Jussi Hantula, agrologi, mv, Seinäjoki Arto Isomäki, agrologi, mv, Ähtäri Pertti Kallioniemi, mv, Tammela Juha Kiviniemi, agronomi, mv, Jalasjärvi Janne Laitila, agrologi, mv, Kuortane Esko Markkila, mv, Kurikka Jukka Marttila, agrologi, mv, Seinäjoki Juhani Minni, mv, Isokyrö ( saakka) Juha Antila, mv, Isokyrö ( alkaen) Heikki Panula, agronomi, mv, Lapua Jari Puutio, mv, Lohtaja Simo Runola, mv, Vehmaa Markku J Sillanpää, mv, Alajärvi ( saakka) Ari Autio, mv, Alajärvi ( alkaen) Jari Sippola, mv, Alavus Timo Tuhkasaari, mv, Kauhava Esko Tuomainen, mv, Toholampi Kari Tyynelä, mv, Veteli Arto Uusi-Ranta, mv, Ilmajoki Matti Välttilä, mv, Somero Hallitus Esa Kaarto, agronomi, mv, Vähäkyrö, puheenjohtaja Mika Asunmaa, mv, Alavus, varapuheenjohtaja alkaen Reijo Flink, agrologi, toimitusjohtaja, Seinäjoki, varapuheenjohtaja, saakka Lassi-Antti Haarala, agrologi, mv, Humppila, jäsen Juhani Herrala, mv, Isojoki, jäsen Pasi Ingalsuo, agrologi, mv, Kokkola, jäsen Toimitusjohtaja Reijo Flink, agrologi, Seinäjoki Varsinaiset tilintarkastajat Eero Suomela, KHT Markku Tynjälä, KHT Varatilintarkastajat Pentti Pääjärvi, KHT PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö Hallinnon tarkastajat Matti Kaase, mv, Somero Sakari Saunamäki, mv, Kauhajoki Varalla: Jorma Kukkeenmäki, mv, Ähtäri Jaakko Ranto, mv, Ilmajoki Edustajat osakkuusyrityksissä Atria Oyj:n hallituksessa Martti Selin, puheenjohtaja Esa Kaarto, jäsen Atria Oyj:n hallintoneuvostossa Seppo Paavola, varapuheenjohtaja Juha-Matti Alaranta, jäsen Juho Anttikoski, jäsen Mika Asunmaa, jäsen Lassi-Antti Haarala, jäsen Juhani Herrala, jäsen Pasi Ingalsuo, jäsen Juha Kiviniemi, jäsen Heikki Panula, jäsen Timo Tuhkasaari, jäsen A-Rehu Oy:n hallituksessa Esa Kaarto, varapuheenjohtaja Reijo Flink, jäsen Kiinteistö Oy Rehukanavan hallituksessa Reijo Flink, puheenjohtaja Esa Kaarto, jäsen Kiinteistö Oy Itikanmäen hallituksessa Reijo Flink, puheenjohtaja Pohjanmaan Teurastamo Oy:n hallituksessa Reijo Flink, jäsen Edustajat tytäryhtiöissä Oy Feedmix Ab:n hallituksessa Reijo Flink, puheenjohtaja Esa Kaarto, jäsen Suurusrehu Oy:n hallituksessa Esa Kaarto, puheenjohtaja Reijo Flink, jäsen Lassi-Antti Haarala, jäsen Itikan maa- ja metsätilat Oy:n hallituksessa Martti Selin, puheenjohtaja Juhani Herrala, jäsen Reijo Flink, jäsen Kiinteistö Oy Päivölänkadun hallituksessa Reijo Flink, puheenjohtaja Mika Asunmaa, jäsen Lassi-Antti Haarala, jäsen Juhani Herrala, jäsen Pasi Ingalsuo, jäsen Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalon ja Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo II:n hallituksissa Reijo Flink, puheenjohtaja Mika Asunmaa, jäsen Pasi Ingalsuo, jäsen Lassi-Antti Haarala, jäsen Juhani Herrala, jäsen Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n hallituksessa Martti Selin, puheenjohtaja saakka, jäsen Pasi Ingalsuo, jäsen saakka, puheenjohtaja Mika Asunmaa, jäsen, saakka Lassi-Antti Haarala, jäsen, saakka Juhani Herrala, jäsen, saakka (Itikka osuuskunta myi Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n koko osakekannan Atria Oyj:lle tehdyllä kaupalla.) Edustajat A-Tuottajat Oy:n hallituksessa Esa Kaarto, varapuheenjohtaja Pasi Ingalsuo, jäsen 10

11 T ase KONSERNI EMOYHTIÖ (1000 EUR) Liite V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2.1. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet 2.1. Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset 2.2. Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2.3. Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ V a s t a a v a a y h t e e n s ä V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA 2.6. Osuuspääoma Vararahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUS VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Lyhytaikaiset velat yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä

12 Tuloslaskelma KONSERNI EMOYHTIÖ (1000 EUR) Liite LIIKEVAIHTO Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Vähemmistön osuus TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

13 Rahoituslaskelma KONSERNI EMOYHTIÖ (1000 EUR) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Rahoitustuotot ja -kulut *) Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Nettoinvestoinnit muihin sijoituksiin ja lainasaamisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot Saadut korot investoinneista Investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Osuuspääoman muutos Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos *) Sisältää osakkuusyhtiöiltä saadut osingot 13

14 Tilinpäätöksen liitetiedot 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yleiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten ja muiden määräysten mukaisesti (FAS). Konsernia koskevat tiedot Itikka osuuskunta, kotipaikka Seinäjoki, on konsernin emoyhtiö, johon kuuluvat liitetietojen kohdassa 2.2. luetellut yhtiöt. Itikka osuuskunnan konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa pääkonttorista Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki. Arvostusperiaatteet Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poistot tehdään seuraavan poistosuunnitelman mukaisesti: Poistoajat ovat: Rakennukset 7 %/4 % menojäännöspoisto Rakennukset rehuteollisuus 15 v tasapoisto Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto rehuteollisuus 12 v tasapoisto Aineettomat oikeudet 5 v tasapoisto Muut aineelliset 4 v/10 v tasapoisto Sijoitusten arvostus Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat osuuskunnan pitkäaikaiset strategiset sijoitukset julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin on arvostettu hankintamenoon. Osakkeiden kirjanpitoarvo oli ,93 euroa ja käypä arvo ,89 euroa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tilikaudella vuosikuluiksi. Eläkemenot Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Tuloksen vertailukelpoisuus Tilikaudet ovat vertailukelpoisia keskenään Valuuttamääräiset erät Yhtiöllä ei ole valuuttamääräisiä velkoja tai saatavia. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi tytäryhtiöinä Oy Feedmix Ab:n, Itikan maa- ja metsätilat Oy:n, Suurusrehu Oy:n, Kiinteistö Oy Päivölänkadun, Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalon ja Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo II:n. Tilikaudella 2011 myytyä Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:tä ei ole yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöinä konsernitilinpäätökseen on yhdistetty Atria Oyj, A-Rehu Oy, Kiinteistö Oy Rehukanava, Kiinteistö Oy Itikanmäki sekä Pohjanmaan Teurastamo Oy. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet: Sisäinen osakkeenomistus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu. Sisäisten myyntien realisoitumattomia katteita ei ole eliminoitu niiden vähäisen merkityksen takia. Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n osakkeiden myynnistä tuloutunutta sisäistä katetta ei ole eliminoitu, koska se ei ole olennainen. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Osakkuusyritykset Osakkuusyritykset on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta on esitetty omana tuottoeränä tuloslaskelmassa. Konsernin tuloslaskelman riville osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta sisältyy n. 7,4 M :n reservin tuloutus vuonna 2011 hankituista osakkuusyhtiöosakkeista. 14

15 2. TASEEN LIITETIEDOT (1000 EUR) KONSERNI EMOYHTIÖ 2.1. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno Muutokset +/ Konsernirakenteen muutos Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo joka sisältää konserniliikearvoa Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno Muutokset +/ Konsernirakenteen muutos Hankintameno Maa- ja vesialueet Hankintameno Muutokset +/ Konsernirakenteen muutos Hankintameno Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Muutokset +/ Konsernirakenteen muutos Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Koneet ja kalusto Hankintameno Muutokset +/ Konsernirakenteen muutos Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno Konsernirakenteen muutos Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno Muutokset +/ Hankintameno Koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno Käyttöomaisuuden hankintameno sisältää ne käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoja ei ole vielä kokonaan kirjattu suunnitelman mukaisina poistoina kuluksi. Loppuun poistettujen, myytyjen ja romutettujen hankintahinnat on ilmoitettu vähennyksenä. 15

16 2.2. SIJOITUKSET Konserni-, osakkuus- ja muut yritykset Konserniyritykset Konsernin omistusosuus Emoyhtiön omistusosuus Äänimäärä kpl Kirjanpitoarvo 1000 EUR % kpl % Tytäryhtiöosakkeet Itikan maa- ja metsätilat Oy, Seinäjoki 100, ,0 71 Oy Feedmix Ab, Ilmajoki 61, , Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy, Kauhajoki 100, , muutos Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy yht ,0 0 0,0 0 Suurusrehu Oy, Seinäjoki 100, ,0 112 Kiinteistö Oy Päivölänkatu, Seinäjoki 100, ,0 213 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo, Kauhajoki 100, ,0 220 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo II, Kauhajoki 100, ,0 347 Tytäryhtiöosakkeet yhteensä Osakkuusyritykset Atria Oyj, Kuopio A-sarja Atria Oyj, Kuopio KII-sarja yhteensä Atria Oyj , , lisäys Atria Oyj, Kuopio A-sarja yhteensä Atria Oyj , , Kiinteistö Oy Itikanmäki, Seinäjoki 41, , A-Rehu Oy, Seinäjoki 20, , Pohjanmaan Teurastamo Oy, Kokkola 41, ,60 23 Kiinteistö Oy Rehukanava, Kuopio 50, , Emoyhtiön omistamat yhteensä Muut osakkeet ja osuudet Konsernin Omistusosuus, kpl Äänimäärä Kirjanpitoarvo omistusosuus, % kpl 1000 EUR Emoyhtiön omistamat: A-Tuottajat Oy, Seinäjoki Ilkka Yhtymä Oyj, Seinäjoki Kiint. Oy E-P:n Elinkeinotalo, Seinäjoki Muut osakkeet ja osuudet 32 Emoyhtiön omistamat yhteensä 258 Konserniyhtiöiden omistamat: Atria Oyj, Kuopio A-sarja 0, Muut osakkeet ja osuudet 4 Konserniyhtiöiden omistamat yhteensä 59 (1000 EUR) KONSERNI EMOYHTIÖ 2.3. VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Yhteensä Jälleenhankintahintojen ja aktivoitujen hankintamenojen erotus ei ole olennainen PITKÄAIKAISET SAAMISET Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut Yhteensä LYHYTAIKAISET SAAMISET Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Yhteensä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Yhteensä Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

17 (1000 EUR) KONSERNI EMOYHTIÖ Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät: - korkojaksotus verojaksotus muut erät Yhteensä OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Palautettu jäsenille Saatu tilikaudella Osuuspääoma joka sisältää tilikaudella eronneiden tuottajien saatavaa Perimättä jäseniltä Koko osuuspääoma Osuuspääoma 1.1. kappaleet Muutos, sis.osuuksien laskentaperiaatteen muutoksen Osuuspääoma Vararahasto muutos +/ Vararahasto Muut rahastot muutos +/ Muut rahastot Ylijäämä Siirto vararahastoon Osuuspääoman korko Siirto muusta rahastosta Muutos osakkuusyhtiöistä Tilikauden tulos Ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUS Vähemmistöosuus Muutokset +/ Vähemmistöosuus LASKENNALLINEN VEROVELKA Tilinpäätössiirroista LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Yhteensä Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: - palkat sosiaalikuluineen verot Itikanmäen vuokrasopimuksen purku Itikanmäen kaavoitussopimukset maksamaton kauppahinta kiinteistöistä muut erät Yhteensä

18 3. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1000 EUR) Konserni Emoyhtiö LIIKEVAIHTO Liikevaihdon jakautuminen toiminnoittain: Vuokratuotot Yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Pysyvien vastaavien myyntivoittoja Palveluveloitustuotot Yhteensä MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varaston muutos Materiaalit ja palvelut yhteensä HENKILÖSTÖKULUT Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin Toimihenkilöt Työntekijät Yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot: Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet Hallintoneuvoston jäsenet Edustajiston jäsenet Muut palkat Yhteensä Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Yhtiön lakisääteiset eläkkeet on hoidettu vakuutusyhtiössä. Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaan ja hallitukseen sekä hallintoneuvoston jäseniin kohdistuvia eläkesitoumuksia. Lainat lähipiiriin kuuluville henkilöille Konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajille ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Liiketoiminnan muut kulut Sisältää energia-, hallinto-, matka-, atk- ja muita hallinnon kuluja, josta tilintarkastuspalkkiot KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:lle

19 (1000 EUR) KONSERNI EMOYHTIÖ 3.7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Omistusyhteysyrityksiltä Muilta Yhteensä Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennallisen verovelan muutos Yhteensä MUUT LIITETIEDOT 4.1. MUUT VASTUUT Muut vastuut Muut vastuut Konserniyhtiöiden kiinteistöinvestointien alv-vastuut TILINPÄÄTÖSTIETOJA 2011 (1000 EUR) Liikevaihto Liikevoitto Rahoitus Tilikauden voitto Itikan maa- ja metsätilat Oy Oy Feedmix Ab Suurusrehu Oy Kiinteistö Oy Päivölänkatu Atria Oyj A-Rehu Oy Kiinteistö Oy Itikanmäki Kiinteistö Oy Rehukanava Pohjanmaan Teurastamo Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo II Pysyvät Vaihtuvat Oma Vähem- Poistoero/ Vieras vastaavat vastaavat pääoma mistöosuus varaukset pääoma Itikan maa- ja metsätilat Oy Oy Feedmix Ab Suurusrehu Oy Kiinteistö Oy Päivölänkatu Atria Oyj A-Rehu Oy Kiinteistö Oy Itikanmäki Kiinteistö Oy Rehukanava Pohjanmaan Teurastamo Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo Kiinteistö Oy Kauhajoen Vainiotalo II

20 Ylijäämän käsittely Hallitus esittää emoyhtiön ylijäämän ,03 euroa, josta tilikauden ylijäämä on ,86 euroa, käytettäväksi seuraavasti: - vararahastoon siirretään ,36 euroa - tilikauden alun maksetulle osuuspääomalle maksetaan korkoa 15 prosenttia - lopun jättämistä ylijäämän tilille. Tämän toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman esitämme hallintoneuvostolle ja edelleen edustajiston kokouksessa käsiteltäväksi. Seinäjoella 22. päivänä maaliskuuta 2012 Esa Kaarto Mika Asunmaa Lassi-Antti Haarala hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen Juhani Herrala Pasi Ingalsuo Reijo Flink hallituksen jäsen hallituksen jäsen toimitusjohtaja, hallituksen jäsen Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Seinäjoella Eero Suomela, KHT Markku Tynjälä, KHT Tilintarkastuskertomus Itikka osuuskunnan jäsenille Olemme tilintarkastaneet Itikka osuuskunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Seinäjoella 23. päivänä maaliskuuta 2012 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Eero Suomela, KHT Markku Tynjälä, KHT 20

21 Kertomus hallinnon tarkastamisesta Itikka osuuskunnan edustajiston valitsemana hallinnon tarkastajana olen tänään suorittanut tarkastuksen vuoden 2011 tilikauden osalta. Tehtävässä olen perehtynyt osuuskunnan hallintoon ja saanut tärkeäksi katsomiani selvityksiä päättyneen tilikauden ajalta. Osuuspääoman korko on ollut viime vuodet hyvällä tasolla ja osuuskunnan tilinpäätöksen perusteella korkotaso pystytään säilyttämään lähivuosinakin. Yhteenvetona suorittamastani tarkastuksesta totean, että osuuskunnan toimintaa on hoidettu huolella ja sen keskeisiä toimintaperiaatteita noudattaen. Seinäjoella 23. päivänä maaliskuuta 2012 Matti Kaase Hallintoneuvoston lausunto Itikka osuuskunnan hallintoneuvosto on tänään saanut hallituksen kertomuksen vuoden 2011 toiminnasta. Hallintoneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt sen sääntöjen mukaisesti edustajistolle esitettäväksi. Hallitus esittää emoyhtiön ylijäämän ,03 euroa, josta tilikauden ylijäämä on ,86 euroa, käytettäväksi seuraavasti: - vararahastoon siirretään ,36 euroa. - tilikauden alun maksetulle osuuspääomalle maksetaan korkoa 15 prosenttia - lopun jättämistä ylijäämän tilille. Edustajistolle ilmoitetaan, että vuoden 2012 varsinaisessa edustajiston kokouksessa erovuorossa ovat hallintoneuvoston jäsenet Pertti Kallioniemi, Heli Hakamaa, Jari Puutio, Arto Uusi-Ranta, Pertti Hakanen ja Kari Tyynelä. Lisäksi valitaan uusi jäsen tuotannon loppumisen vuoksi eroa pyytäneen Martti Selinin sekä eroa pyytäneen Juha-Matti Alarannan tilalle jäljellä olevaksi kaudeksi. Seinäjoella 13. päivänä huhtikuuta 2012 Seppo Paavola puheenjohtaja Reijo Flink sihteeri Kertomus teurastamotoiminnan tarkkailusta Itikka osuuskunnan hallintoneuvosto antoi vuodelle 2011 teurastamotoiminnan tarkkailun Atria Suomi Oy:n teurastamoilla Nurmossa ja Kauhajoella MTK-Etelä-Pohjanmaan, MTK-Keski-Suomen ja MTK-Satakunnan Liittojen tehtäväksi. Tarkkailu on edelleen järjestetty siten, että maataloustuottajain yhdistykset tai liitot ovat kukin vuorollaan määrätyn kuukauden aikana valinneet kaksi henkilöä suorittamaan tämän tehtävän. Tarkkailu on toimitettu ajankohdasta teurastamoille ilmoittamatta. Tarkkailijoille on varattu tilaisuus seurata teuraseläinten punnitusta, luokitusta, käsittelyä ja teurastamon toimintaa kokonaisuudessaan. Tarkkailijat ovat vuorollaan laatineet havainnoistaan pöytäkirjan. Tarkkailijoilla ei ole ollut teurastamotoiminnasta huomauttamista. He ovat pitäneet teurastamotoimintaa asiallisena ja hyväksyttävänä. MTK-Etelä-Pohjanmaa MTK-Keski-Suomi Johanna Kankaanpää Yrjö Ojaniemi Jukka Kauppinen Juha Lappalainen puheenjohtaja toiminnanjohtaja puheenjohtaja toiminnanjohtaja MTK-Satakunta Jarkko Laitila puheenjohtaja Markku Pärssinen toiminnanjohtaja 21

22 Kannattavuus- ja kasvupohjan vahvistamista Atria Oyj:n toiminnasta Atrian toimintaympäristössä koettiin vuonna 2011 kaksi hyvin merkittävää muutosta tai ilmiötä: taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ja liharaaka-ainemarkkinoiden epätasapaino. Vuoden aikana maailmantalouden epävarmuus lisääntyi ja rahoitusmarkkinoiden huoli Euroopan velkakriisin syvenemisestä kasvoi kesästä lähtien. Vaikka talouden näkymät olivat synkät tai ainakin sumeat, elintarviketeollisuuden ja erityisesti lihanjalostusteollisuuden toimintaedellytyksiin ne eivät juurikaan vaikuttaneet. Ihmisten on syötävä joka päivä. Liharaaka-ainemarkkinoiden epätasapaino sen sijaan vaikutti ja vaikuttaa toimintaamme hyvinkin merkittävästi. Vuonna 2011 Euroopassa oli sianlihasta voimakasta ylitarjontaa. Samaan aikaan rehujen ja viljojen korkeina pysyneet hinnat nostivat lihan hintaa. Vuoden lopulla ylitarjontatilanne purkautui parantuneen kysynnän ansiosta. Euroopan lihamarkkinat rauhoittuivat. Kotimaista liharaaka-ainetta käyttävä Atria Suomi hyötyy markkinatilanteesta, jossa tuontilihan hinta on korkealla ja kilpailevan lihan tuonti Suomeen vähenee. Tuotannossaan tuontilihaa osittain käyttävät Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia sen sijaan joutuvat epäedulliseen markkinatilanteeseen, kun tuontilihan hintataso nousee. Liikevaihtomme pysyi ennallaan. Olemme lopettaneet viime vuosina useiden kannattamattomien tuotteiden tai jopa tuoteryhmien valmistuksen, myynnin ja markkinoinnin. Olemme tehneet tämän tietoisesti ja johdonmukaisesti. Ensisijaisena päämääränä on ollut perustan rakentaminen kannattavuuden parantamiselle ja terveelle orgaaniselle kasvulle. Atrian tulokseen emme ole tyytyväisiä. Kaikilla markkina-alueilla nousseiden raaka-ainekustannusten siirtäminen hintoihin tapahtui liian hitaasti. Lisäksi alkuvuonna Suomen tulostasoa painoi jo aiemmin mainittu sianlihan ylitarjontatilanne. Vuoden jälkimmäisen puoliskon tulos oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin ensimmäisen puoliskon tulos. Lähtökohdat vuoteen 2012 Paremman kannattavuuden lähtökohtina ovat vuoden 2011 aikana päätetyt ja käynnistetyt hankkeet, joilla parannamme kustannustehokkuuttamme. Näistä muodostuu yhteensä noin 10 miljoonan euron säästöt vuodelle Teimme vuonna 2011 kaikilla liiketoiminta-alueilla uusia lanseerauksia ja avauksia, jotka luovat pohjaa kannattavuuden parantamiselle ja myös kasvulle. Esimerkkeinä mainittakoon satsaukset Lönneberga-brändiin Ruotsissa ja uuteen Perhetilan broileri -konseptiin Suomessa sekä CampoMos-brändin totaalisen uudistamisen Venäjällä ja Maks & Moorits -tuotemerkin uuslanseerauksen Virossa. Myös Sibylla-konseptin vahvistaminen Venäjällä on merkittävä investointi tulevaisuuteen. Yleisen markkinatilanteen merkitystä kannattavuudelle ei myöskään sovi aliarvioida. Lihamarkkinatilanne on tasapainottunut ja pakkasvarastot keventyneet. Atrian strategian keskeisenä tavoitteenahan on ollut ulkomaan toimintojen kannattavuuden merkittävä parantaminen. Käänne parempaan on tapahtunut. Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta näen kasvumahdollisuuksia kaikilla niillä markkinoilla, joilla toimimme. Markkinoiden kasvu voi olla verkkaisempaa kuin mihin menneinä vuosina on totuttu. Tulemme tuottamaan kasvua jatkossakin korkeamman jalostusasteen kautta. Venäjän markkinat tulevat olemaan pitkällä aikajänteellä kasvavin markkina, mutta kasvamme myös muualla. Tuoteryhmien välillä kasvun määrässä ja vauhdissa on eroja, ja on muistettava, että kaikki tuoteryhmät eivät välttämättä kasva lainkaan. Nämäkin tuoteryhmät voivat olla hyvin tärkeitä strategisista tai kaupallisista syistä. Atrian tulevaisuuden tekemisissä korostuu aina myös vastuullisuus. Yrityksen on toimittava vastuullisesti, jos se aikoo pysyä kilpailussa mukana. Toiminnan on oltava jatkuvasti vastuullisuuden vaatimukset täyttävää ja ulkoisen arvioinnin kestävää. Kuluttajat ja asiakkaamme tekevät entistä enemmän ostopäätöksiään omien arvojensa pohjalta. Vastuullisuus ei kuitenkaan saa eikä se nykyään voikaan olla irrallista tai päälle liimatun tuntuista. Sen pitää olla yksi toiminnan perusasioista ja luonnollinen osa arkipäivän toimintaa. Juha Gröhn toimitusjohtaja Atria Oyj 22

23 oisinaan käy niin, että tulemme pistäneeksi suuhumme jotain ihan muuta kuin mitä luulimme. Kotimaiseksi mielletty liha saattaakin tulla planeetan toiselta puolelta, Brasiliasta, Argentiinasta, Thaimaasta tai ties mistä. Monet suomalaisistakin toimijoista ovat alkaneet käyttää ulkomaista alkuperää olevaa lihaa kotimaisten päämerkkiensä alla. Ulkomaisessa lihassa ei sinällään pitäisi olla mitään valittamista, eiväthän eläimet valtiorajoja tunne. Mutta on siinä. Oma maa mansikki Aletaan ihan perusasioista. Me suomalaiset olemme oikeudentajuista porukkaa. Meille on selvää, kuinka eläimiä pitäisi kohdella ja kasvattaa. Talven takia kotimainen karjamme viihtyy muuta maailmaa enemmän sisätiloissa, mutta muuten ollaan aika hyvällä tasolla. Lihankasvatusperinteemme on vuosien saatossa havaittu kestävän kehityksen mukaiseksi niin eläinten kuin ympäristönkin kannalta. Siksi kotimainen liha on hyvän omantunnon lihaa. Vanha totuus siitä, että jokaisella lehmällämme on nimi, on siitä osuva ja edelleen paikkansa pitävä esimerkki. Olet mitä syöt Lause on totta myös eläinten kohdalla, ja kun sitä ajattelee, niin sitä järkevämmältä kotimaisen lihan käyttäminen tuntuu. Atrialla on oma rehun tuotantoyksikkö nimeltään A-Rehu. Se tarjoaa monipuolista ja terveellistä rehua suomalaiselle karjalle, jotta se voisi hyvin, eläisi terveenä ja lopulta maistuisi lautasellamme mahdollisimman hyvälle. Toki on tunnustettava, että kaikkea kotimaista rehukysyntää emme A-Rehun puitteissa pysty kattamaan, ja onhan Suomi vapaa maa, joten karjan kasvattajat täydentävät rehutarpeitaan myös muualta tilaamallaan rehulla. Mutta pääsääntöisesti olemme ylpeitä siitä, että suomalaisten ruokkiminen alkaa karjan ruokkimisella. Ottaisitko antibioottikuurin sialta? Monissa maissa elinolosuhteiden ja rehun puutteita paikataan antamalla karjaeläimille pieni määrä antibioottia joka päivä, ne ovat ikään kuin elämän pituisella lääkekuurilla. Onhan Suomessakin toki eläimiä lääkittävä, mutta olennaista on, että meillä jokaisen antibioottikuurin määrää eläinlääkäri. Ja se annetaan tarpeeseen, eikä ennaltaehkäisevästi. Suomessa on myös erittäin tarkoin määritelty varoaika antibioottikuurin jälkeen, jotta voidaan olla varmoja, että lääkityksestä ei ole jäänyt jälkeäkään lihaan, kun se päätyy lopulta sinun lautasellesi. Ulkomainen liha on kuollut. Kauan säilyköön ulkomainen liha. Tämä saattaa kuulostaa tieteisjutulta, mutta totta se on. Jokainen matkustamista harrastanut tietää, että reissussa rähjääntyy. Naudan pihvillä saattaa olla yli kilometriä mittarissa, kun se päätyy sinun grilliisi. Katso sitä ja kysy itseltäsi: Miksi se näyttää silti tuoreelta? Monissa maissa lihan säilyvyyttä pidennetään säteilyttämällä sitä. Säteilytys tappaa lihassa olevia mikro-organismeja. Tämähän kuulostaa ihan järkevältä. Paitsi että lihantuottajan tai teurastajan ei tarvitse olla niin huolissaan hygieniasta, jos säteilytys kumminkin lopulta tappaa pöpöt. Ja säteilytys ei ole kovin hyvä valikoimaan uhrejaan, siinä saavat siipeensä samalla lihan vitamiinit, entsyymit, aminohapot ja muut ihmiselle tärkeät rakennusaineet. Liha ikään kuin itsekin kuolee, vaikka näyttää tuoreelta. Nykyajan balsamointia. Sanomattakin lienee selvää, ettei Suomessa, eikä koko EU:n alueella lihan säteilytystä suvaita, mutta monissa maissa säteilytys on laillista ja jopa melko yleistä. Merten takaisten lihatuottajien toimia on meidän näin kaukaa hankala valvoa. Lautasella säteilytystä on lähes mahdoton havaita, ainoa mikä sen huomaa, on oma elimistömme. Sanovat ettei kotimaista lihaa voi maistamalla erottaa ulkomaisesta. Se on vale. Kotimaisessa lihassa maistuu eläimen hyvät elinolosuhteet, luonnolliset siihen kuuluvat elävät maut. Usko tervettä järkeäsi, perinteitä, aistiesi todistusta ja jos ne horjuvat, riittää että tihrustat pakkauksessa yleensä häviävän pienenellä merkityn alkuperämaan. Atrian kohdalla kotimaisuusasia on harvinaisen yksinkertainen. Haluamme käyttää vain puhdasta, luonnollista ja meidän mielestämme maailman parasta lihaa kaikissa Atria-merkin alla Suomessa myytävissä tuotteissamme. Siksi käytämme vain ja ainoastaan suomalaista lihaa. Tätä kaikkea edellä mainittua tarkoittaa Hyvä ruoka, parempi mieli. H y v ä r u o k a, PA R E M P I M I E L I Atria Suomi aloitti voimallisen kampanjoinnin kotimaisen lihan puolesta Keväällä 2011 otsikolla Susi naudan vaatteissa käynnisti viisiosaisen ja vuoden 2012 puolelle jatkuneen kampanjoinnin kotimaisen lihan puolesta. Toteutus oli keskusteluun ja kannanottoihin kannustava ja myös onnistui tavoitteissaan. Mittaustulosten perusteella kampanja lujitti merkittävästi luottamusta suomalaista lihantuotantoa ja Atriaa kohtaan. Kampanjan otsikot olivat - Susi naudan vaatteissa - Eläinlääkärinä pidän huolta ihmisistä - Puolukka, lisäainepommi - Nyt tiedät mistä kana tulee - Vapaana kasvanut. Susi naudan vaatteissa. Lautaseltamme löytyy yhä useammin lihaa. Mistä se siihen tuli? Atria-konsernin vuosi 2011 tiivistetysti - Atria-konsernin koko vuoden liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. - Koko vuoden liikevoitto oli 8,0 miljoonaa euroa, jossa laskua edellisvuodesta 18,6 %. - Koko vuoden liikevoitto sisältää 2,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja. - Atria Venäjän ja Baltian liiketappiot pienenivät merkittävästi edellisvuodesta. - Atria Suomen koko vuoden liikevoitto heikkeni merkittävästi. - Konsernin omavaraisuusaste oli 39,5 % (40,2 % v. 2010) Atria-konsernin tunnusluvut Milj liikevaihto 1301,9 1300,9 1316,0 1356,9 liikevoitto 8,0 9,8 27,5 38,4 liikevoitto-% 0,6 0,8 2,1 2,8 Voitto ennen veroja -4,7 0,3 16,5 16,7 Osakekohtainen tulos, -0,24-0,18 0,25 0,42 Atria Suomi Oy:n tunnusluvut Milj liikevaihto 793,7 767,8 781,9 797,9 liikevoitto 19,3 30,7 42,9 33,9 liikevoitto-% 2,4 4,0 5,5 4,2 strategia Visio Kuluttajien ja asiakkaiden ykkösvalinta tuoreruoka-alalla Itämeren alueella ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla Strategia Kansainvälisten toimintojen kannattavuuden merkittävä parannus 2. Markkina-aseman vahvistaminen ja orgaaninen kasvu Missio Hyvä ruoka parempi mieli Strategian keinot 1. Tuotejohtajuuteen (sis. Brändit) perustuvan pitkäkestoisen kilpailuedun saavuttaminen 4. Nopea tulosparannus Venäjällä 2. Panostus Atrian tuotemerkkeihin ja kannattavuuteen (sis. tuotantorakenne) Suomessa 5. Myynnin kasvattaminen ja toimintojen täydellinen uudelleenjärjestely Virossa 3. Tuoteryhmä- ja tuotemerkkistrategian luominen sekä tuotannon rakennemuutokset Skandinaviassa 6. Käyttöpääoman vähentäminen