Suomi avaruuden tutkimuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi avaruuden tutkimuksessa"

Transkriptio

1 Lähde Rymdstyrelse Suomi avaruuden tutkimuksessa Pauli Stigell Esitelmä Ursan Aikuisten kerhossa

2 Suomi on merkittävä avaruuspioneeri!

3 nimittäin Verner Suomi Teki väitöskirjan vuonna 1953 maissipellon lämpötaseesta Kehitti ensimmäisen sääinstrumentin Explorer VIIsatelliittiin, 1959 America's pioneer in satellite meteorology Father of weather satellite systems

4 Joitakin vuosilukuja 6000 vuotta sitten babylonialaiset pohtivat miehitettyjä avaruuslentoja Ruutiraketin käyttö alkoi Aasiassa 1100-luvulla, 1800-luvun alussa ruutiraketti laajalti käytössä Aasiassa tieto Eurooppaan 1800-luvun lopulla venäläinen Konstantin Tsiolkovski kehitti avaruustoiminnan teknistieteelliset perusteet Robert Goddard laukaisi ensimmäisen nestemäistä ajoainetta käyttävän raketin lentokorkeus kilometrejä Neuvostoliiton mannertenvälisen ballistisen ohjuksen R-7:n koelento Neuvostoliiton Sputnik-1 Maan kiertoradalle 1959 Yhdysvaltojen ensimmäinen paikannussatelliitti kiertoradalla majuri Juri Gagarin kiersi Maan kaksi yhdysvaltalaista Kuun pinnalla (1970-luvun alkupuolelle asti kaikkiaan 12) 1971 ensimmäinen avaruusasema, Saljut Avaruussukkulan ensilento 1983 Suomi EUMETSATin toimintaan mukaan 1987 Suomi ESA:n toimintaan mukaan Suomi ESA:n ja EU:n jäseneksi

5 Nyt

6 Suomi avaruudessa Vuonna 2009 oli kulunut 20 vuotta pohjoismaisen Tele-Xtietoliikennesatelliitin laukaisusta. Suomi rahoittajana ja maaaseman antennien valmistajana. Keväällä 2010 juhlittiin Ilmatieteen laitoksessa toukokuussa 1985 alkanutta suomalaisten avaruuslaitteiden rakentamisen aloittamisen 25-vuotisuutta. 2009: ESAn Herschel ja Planck (avaruustiede) sekä GOCE ja SMOS (kaukokartoitus) satelliittien laukaisut. 2010: Cryosat II, Tandem-X (Saksa) kaukokartoitussatelliitit. 2011: Viimeinen sukkula vie NASAn AMSin kansainväliselle ISS-avaruusasemalle 26. helmikuuta, ensimmäiset kaksi ESAn ja EUn Galileo-paikannussatelliittia laukaistaan kesällä kuten ESAn SWARM-tiedesatelliittiparvi, ehkä myös Venäjän avaruusjärjestön Radioastron-tiedesatelliitti?

7 Mitä Suomi tekee avaruudessa? Earth Observation Maan kaukohavainnointi Navigation and positioning Satelliittipaikannus Production of space equipment Avaruusteollisuus Space Science Avaruustiede Satellite telecommunications Satelliittitietoliikenne Lähde: Tekes

8 Suomalainen avaruustutkimus Maankäytön ja metsien kartoitus, maatalous, sääpalvelu, talvimerenkulun jääpalvelu, vesialueiden tilan seuranta, lumipeitteen mittaus, geologia, otsoni. Avaruustähtitiede Aurinkokunnan tutkimus

9 Mitä Suomi ei ole tehnyt avaruudessa? Tarjolla oli: Suomalainen kosmonautti ilmaiseksi luvulla? Ariane 5:een osallistuminen oli liian iso urakka Suomelle 1990-luvulla Miehitetyn lennon kustannus 50 M /kk/henkilö? Vuonna 2009 satoja suomalaisia tyrkyllä ESAn astronauttikoulutukseen, paras suomalainen hakija oli 10 kärjessä -porukassa.

10 Miten mentiin avaruuteen?

11 Alku: Suomalainen kosmonautti? maj. Juri Gagarin ev.ltn. Jyrki Laukkanen ja muut CCCP esitti tarjouksia luvuilla

12 Torjuntavoitto Suomessa päätettiin ryhtyä neuvostoyhteistyöhön miehitettyjen avaruuslentojen sijasta rakentamalla osa ruotsalaista ASPERAinstrumenttia Marsiin lentäviin Phobos-luotaimiin (2 kpl) ja Maan magnetosfääriä tutkiviin Interball-avaruusluotaimiin (2 kpl). Tasapainotuksena Suomi liittyi ESA:n liitännäisjäseneksi v. 1987; Suomesta tuli v ESA:n täysjäsen. Neuvostoliiton Phobos-1 Mars-luotain laukaistiin heinäkuussa 1988 Suomi panosti koko 1980-luvun ja pitkälle 1990-luvulle rahaa ja työtä Neuvostoliiton SRG, Radioastron ja Mars-96 avaruusaluksiin Mars-96 epäonnistui, Venäjä laukaissee Radioastronin vuonna 2010 tai 2011 ja SRG:n vielä myöhemmin.

13 Miten on mennyt?

14 Suomen saavutuksia ja menetyksiä ARTEMIS, Astrid, Cassini, Chandaryaan-1, Cluster (4 kpl), Cluster-II (4 kpl), Contour, Cryosat, Cryosat 2, ENVISAT-1, EOS-Aura, Freja, HETE, GOCE, Herschel, HETE2, Huygens, Integral, Interball Tail Probe, Interball Auroral Probe, Mars-96, Mars Express, Mars Observer, Mars Polar Lander, Phobos (2 kpl), Messenger, Meteosat Second Generation MSG-1, MetOp-1, MetOp-2, NEAR, Odin, Phase-3D, Planck, Polar, PROBA, Rosetta, SAX, SMART-1, SMOS, SOHO, Stardust, STS, Tandem-X, Tele-X, TerraSAR-X, Venus Express. XMM-Newton, (R)XTE, (keskeytyneet: HUTSAT, Spectrum- Röntgen-Gamma, Roemer)

15 Noin 50 osallistumista 25 vuodessa Phobos-1, 7. heinäkuuta 1988 Phobos-2, 21. heinäkuuta 1988 Freja, 6. lokakuuta 1992 Astrid 1, 24. tammikuuta 1995 Interball Tail Probe, Interball Auroral Probe, SOHO, 1. joulukuuta 1995 RXTE, 30. joulukuuta 1995 NEAR, 17. helmikuuta 1996 Polar, 24. helmikuuta 1996 SAX, 30. huhtikuuta 1996 Cluster, 4. kesäkuuta 1996 HETE, 4. marraskuuta 1996 Mars-96, 16. marraskuuta 1996 Cassini, 15. lokakuuta 1997 Huygens, 15. lokakuuta 1997 STS-91, 2. kesäkuuta 1998 Mars Polar Lander, 3. tammikuuta 1999 Stardust, 7. heinäkuuta 1999 XMM-Newton, 10. joulukuuta 1999 Cluster-II, 16. heinäkuuta 2000 HETE-II, 9. lokakuuta 2000 AMSAT P3D, 16. marraskuuta 2000 Odin, 20. helmikuuta 2001 PROBA, 22. lokakuuta 2001 Envisat-1, 1. maaliskuuta 2002 Contour, 3. heinäkuuta 2002 Meteosat SecondGeneration INTEGRAL, 17. lokakuuta 2002 Mars Express, 2. kesäkuuta 2003 SMART-1, 28. syyskuuta 2003 Rosetta, 2. maaliskuuta 2004 EOS-Aura, 15. heinäkuuta 2004 Messenger, 3. elokuuta 2004 Yli 40 missiota yli 50 satelliittia. Pääosa avaruustiedettä. Muita: 1 amatöörisatelliitti, 2 sääsatelliittia, 2 tietoliikennesatelliitin maa-asematekniikkaa. 6 tutkimuksellista kaukokartoitussatelliittia. Cryosat, 8. lokakuuta 2005 Venus Express, 9. marraskuuta 2005 MetOp-A, 19. lokakuuta 2006 TerraSAR-X, 15. kesäkuuta 2007 Phoenix, 3. elokuuta 2007 ISS-avaruusasema, 7. helmikuuta 2008 (DEBIE) TWINS, 13. maaliskuuta 2008 Chandrayaan-1, 22. lokakuuta 2008 GOCE, 17. maaliskuuta 2009 Herschel, 14. toukokuuta 2009 Planck, 14. toukokuuta 2009 ISS-avaruusasema, 15. heinäkuuta 2009 (MAXI) SMOS, 2. marraskuuta 2009 Cryosat-2, 8. huhtikuuta 2010 TanDEM-X, 21. kesäkuuta 2010

16 Alku

17 Phobos 1 ja 2, 1988 Lähde: Wikipedia ensimmäinen suomalainen avaruusaluksen laiteosuus laukaistiin kohti Marsia Neuvostoliiton Phobos 1- luotaimen mukana. Se oli osa ruotsalaista ASPERAplasmaspektrometriä. Molemmat luotaimet tuhoutuivat Marsin lähellä toinen ilmeisesti avaruussäteilyyn, toinen virheellisiin maasta lähetettyihin komentoihin. Luotamien laitteet toimivat ja mittasivat lyhyen ajan Marsin lähistöllä.

18 ASPERA-mittalaite Ruotsin Kiirunan avaruusfysiikan tutkimuslaitoksen mittalaite, jossa Ilmatieteen laitoksella osuus » Samanlainen laite on lentänyt eri avaruusaluksilla yli 20 vuoden aikana: Phobosit, Interballit, Mars Express, Venus Espress, Rosetta Lähde: Ilmatieteen laitos

19 Tele-X, luvun lopussa alkoi Pohjoismaiden välinen NORDSAT ja Tele-X yhteistyö tietoliikennesatelliittien parissa. Valmet lentokoneteollisuus rakensi Tele-X:n maa-asemien antenneja. Ruotsin Sirius on muuttunut osaksi eurooppalaista Astraa. Norja omaa luvullakin oman satelliittitietoliikenneyhtiön Telenorin. Pohjoismaisten liikenneministereiden tuon ajan toinen tietoliikenteen yhteishanke, NMT-matkapuhelin, oli merkittävästi menestyksellisempi.

20 Mars, Mars Alkaen vuoden 1988 Phobosista Mars ja muut planeetat - Onko tämä Eksploraatiota? (avaruus-tutkimusmatkoja)

21 Mars 96, 1996 (laukaisu epäonnistui) ASPERA-C plasmaspektrometri Mars 96-luotaimessa (Ilmatieteen laitos) Mars - miksi niin vaikea saavuttaa? Paljon suurvaltojen epäonnistumisia Marslennoissa 1960-luvulta luvun jälkipuolelle. Lähde: NASA

22 Mars 96:n Metegg-pinta-asema Suomella hyvin suuri rooli noin 60kg painavan Marslaskeutujan kehittämisessä: tietokone ja sen ohjelmisto, Marsin sää -instrumentit Suomesta Lähde: Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos, Patria, Space Systems Finland, Suomen Optomekaniikka, AL Safety

23 Mars Polar Lander , Mars Phoenix , MSL Ilmatieteen laitoksen kaasukehäanturit (paine, lämpötila, kosteus) perustuen Vaisalan antureihin mukana kaikissa Polar Lander lasku Marsin pinnalle epäonnistui Mars Phoenix on teki työnsä vuonna 2008 Mars Science Laboratory (MSL) lähtee vuonna 2011 Lähde : NASA

24 Mars Express, 2003 Lähde: ESA Power Distribution Electronics Patria Ilmatieteen laitos: ASPERA-3 plasmainstrumentti ja BAROBIT-painemittajärjestelmä englantilaiseen Beagle- 2-laskeutujaan (laskeutuja tuhoutui laskussa Marsin pinnalle)

25 MetNet, 2011? Venäjän Phobos-Grunt lentää 2011 Marsiin myös MetNet kyydissä? Lähde: Wikipedia Lavotskinin tehdas suunnittellut ainakin osin CCCP:n Suomen velan konversiona uudenlaista Marspinta-asemaa. Ilmatieteen laitos ollut laitteen tieteellisen määrittelyn tekijä Kansainvälinen konsortio on kehittänyt laskeutujateknologiasta missiota Marsiin. Marsin säänmittausverkosto?

26 Cassini ja Huygens, > 2004 lento Saturnukseen VTT: Cassinin Ion Beam Spectrometer plasmaspektrometri, 2 laitteen pyörityskoneistot Lähde: NASA

27 Cassini ja Huygens, Herrat Cassini ja Huygens eivät olleet puheväleissä 1600-luvulla. Cassinin ja Huygensin välillä tietoliikenneongelmia, joita korjasivat mm. Metsähovin radioteleskooppi Huygensin 15 minuutin Titan-kuuhin laskeutumisvaiheen aikana. Ylinen (DA-Design) Huygensin radiokorkeusmittari Lähde: ESA Ilmatieteen laitos ja TKK: Huygensin italialaiseen HASI- laitteeseen painemittari

28 kuva: Yle Huygens, 2005

29 HASIn painemittausjärjestelmä Lähde subsys.html Pressure Profile Instrument

30 Eros-asteroidin pinnalla! NASA:n tilaamana Oxford Internationalin (Metorex) röntgenspektrometri Lähde: NASA NEAR-luotain

31 NASAn epäonnistumisia Stardust, 7. heinäkuuta 1999 HETE, Contour, 3. heinäkuuta 2002 Stadust pöly avaruudessa HETE, HETE II - röntgenastrofysiikka Contour

32 NASA Messenger (2004) Oxfordin röntgeninstrumentti Merkuriusta tutkimassa Kaupallinen toimitus NASAlle ESA:n ja Japanin Merkurius-luotaimet lentävät vasta vuonna 2015 (BepiColombo MMO ja MPO) Lähde: NASA

33 SMART-1 (ESA) , Chandrayaan-1 (ISRO)- 2008, kuuluotaimet Lähde ISRO Helsingin yliopiston XSMaurinkoröntgenmonitori Ilmatieteen laitoksen SPEDE (Spacecraft potential, electron and dust experiment; pöly, elektronit, satelliitin varautuminen ) AMIE-kameran tiede Lähde ESA XSM lensi ESAn rahoittamana myös Intian Chandrayaan-1 kuuluotaimella

34 Rosetta, 2004 Patria Aerostructures: Alumiinikerroslevy-rakenne (hunajakenno) - satelliitin koko runkorakenne Ilmatieteen laitos osuuksia useista instrumenteista Lähde: Patria, ESA

35 Rosetta, 2004 Kohde: Churyumov-Gerasimenko komeetta, jonne tuli kesällä Ensikosketuksen pintaan saavat Philae-laskeutumisaluksen jaloissa olevat Ilmatieteen laitoksen Permittivity Probe-anturit, jotka etsivät sähkönjohtavuusmittauksella vettä komeetan pinnalta. Ilmatieteen laitos on mukana luotaimen COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyzer), MIP (Mutual Impedance Probe), LAP (Langmuir Probe) ja ICA (Ion Composition Analyzer). mittalaiteissa. Yksi mittalaitteista tutkii pölyhiukkasten koostumusta ja muut kolme ovat plasmainstrumentteja. Ilmatieteen laitos on myös toimittanut massamuistin laskeutujan tietokoneyksikköön ja maatukilaitteistot kolmelle Rosettan mittalaitteelle.

36 Venus Express, 2005 Mars Expressin kopio Lähde: ESA Ilmatieteen laitos mukana sen ASPERAmittalaitteessa

37 Merkittävä mittauskohde: Aurinko-Maa Lähde: Oulun yliopisto

38 Ruotsi, Ruotsin Rymdstyrelsen rahoittamana Rymdbolag rakensi Freja ja Astrid satelliitit. Lähde: Swedish Space Corporation eli Rymdbolag yrityksessä työskentelee 60 insinööriä satelliittien suunnittelussa. Ruotsin valtio myynee yhtiön vuonna Niiden mukana lensi Ilmatieteen laitoksen tekniikkaa. Astrid lakkasi pian toimimasta, mutta Freja oli menestys.

39 Venäjä, Interball Tail Probe, , ja Interball Auroral Probe, , mittasivat auringon vaikutusta maan magnetosfääriin ruotsalainen ASPERA spektrometri sisälsi Ilmatieteen laitoksen tekniikkaa. Lähde: Wikipedia

40 ESAn SOHO, 1995 Aurinko- Maa-tutkimus ERNE ja SWAN SWAN-mittalaite, VTT Lähde: ESA Toiminnassa Turun Yliopiston (energeettiset partikkelit) ja Ilmatieteen laitoksen (aurinkotuuli) mittalaitteet

41 ERNE, partikkeli-instrumentti Massa 10 kg, koko 30x20x20 cm, hinta10 M? Toiminut ainakin 2010 Lähde: Turun yliopisto

42 SWAN, aurinkotuuliinstrumentti 2 kpl x 50x10x10 cm, 5 kg, 10 M? SWAN Full Sky Map at Lyman alpha wavelength. The equator depicts the ecliptic plane, along which the spacecraft SOHO moves. The comet Hyakutake is at its closest approach to the earth and covers a large part of the northeastern hemisphere at this wavelength. Lähde: NASA ja Service d Aeronomie, lisätietoa

43 NASAn Polar, 1996 Polar, 24. helmikuuta 1996 Oulun yliopiston lankapuomit sähkökenttäinstrumenttiin Raketteihin magnetometrejä Sodankylän geofysikaalisesta observatoriosta Oulun yliopisto on osallistunut yhdysvaltalaisiin luotainrakettilentoihin (laukaisut Alaskasta) ja stratosfääripallokampanjoihin Lähteet NASA ja Oulun yliopisto

44 Cluster, 2000 Oulun yliopisto: EFW, RAPID sähkökentät Patria: Tehoelektroniikkaa Lähde: ESA Laukaisu vuonna 1996 päätyi Ariane 5:n ensilennon räjähdykseen. Vuonna 2000 toinen 4 satelliitin Cluster-parvi pääsi taivaalle,jossa toimii vuonna 2010.

45 TWINS, 2008 Lähde NASA Two Wide-angle Imaging Neutral-atom Spectrometers NASAn pienmissio, lentää Yhdysvaltain ilmavoimien Trumpettiedustelusatelliiteilla? VTT toteutti sen tiedelaitteiden pyörityskoneistot

46 Suurenergia-astrofysiikka

47 RXTE, SAX, HETE, Satelliitteja röntgentähtitieteeseen: NASAn RXTE, 30. joulukuuta 1995 Italian SAX, 30. huhtikuuta 1996 NASAn HETE, 4. marraskuuta 1996 Oxford Internationalin edeltäjä Metorex Oy myi näihin röntgenmittalaitetekniikkaa. Lähde: Wikipedia Lähde: ASI

48 X-ray Multi Mirror Mission, 1999 Lähde: ESA XMM-Newtonin röntgenteleskoopin rakenne - Patria Aerostructures Suurin hiilikuidusta valmistettu komposiittirakenne avaruudessa?

49 INTEGRAL, 2002 Lähde: ESA JEM-X röntgendetektorit Oxford International, Helsingin yliopisto Partneri: DSRI, Tanska Gammapurkaukset ja röntgenlähteet

50 JEM-X Lähde: Oxford Energy range 3-35 kev Detector area 2 x 500 cm2 Spectral resolution kev Field of view 4.8 fully coded Angular resolution 3 arcmin FWHM Timing accuracy (3σ ) 122 µs Mass 65 kg Power (sun/eclipse) 50/0 W Data rate 7 kbit/s Lähde: ESA

51 Lämpötilan mittaaminen

52 Herschel ja Planck, 2009 ESA Infrapunaobservatorio ja kosmologiamissio Suomella suuri osuus Planckin HFIinstrumentin mikroaaltovastaanotti missa. Herschelin iso peili hiottiin Opteon Oyssä Tuorlan observatorion luona.

53 Peili tehtiin piikarbidista - Opteon Oy sai tehtäväkseen 1,35-metriä halkaisijaltaan olleen koepeilin vuonna Varsinainen tilaus maailman suurimman avaruuspeilin hiomisesta tuli pian sen jälkeen, lopullinen peiliaihio lennätettiin Turkuun suurella Belugarahtikoneella vuonna 2004, ja kahdeksan kuukautta kestäneen hiomisen jälkeen peili oli valmis huhtikuussa Herchelin peili Lähde: ESA

54 LFI Suomen osuus 70 GHz vastaanottimet 10 M MilliLab (VTT ja TKK) DA Design Oy Lähde: Astronomy & Astrophysics,

55 Avaruusasemat

56 Belgialainen PROBA, 2002 DEBIE laite mikrometeoroidien mittaamiseen liittyy Avaruusromuteemaan. Patria Oxford SSF Lähde: ESA Samanlaisia laitteita ISS-avaruusasemalle.

57 Kansainvälinen avaruusasema ISS-avaruusasema, 15. heinäkuuta Suomessa valmistettu MAXIröntgendetektori, jonka Oxford valmisti Japanin JAXAlle. ISS-avaruusasema, 7. helmikuuta Suomalainen DEBIE- avaruusromu ilmaisin AMS-mittalaite (antimateria) tulossa v

58 AMS antimateriaa? NASAn avaruussukkulalento STS-91, 2. kesäkuuta 1998: AMS-koelento viimeinen Sukkulalento. Lähde: NASA

59 Happea! Ilmakehän otsoni

60 Odin, 2001 Tähtitiede ja otsoni Lähde: Rymdstyrelse 119 GHz radiometri Ylinen (DA-Design) TKK Radiolaboratorio (Radiotieteen ja tekniikan laitos) 7-%:sesti suomalainen, mukaan lukien avaruuslennonjohtaja Kiirunassa. Ruotsin oma satelliittimissio. Yleensä Suomen osuus avaruusaluksesta on suuruusluokka 1%.

61 ENVISAT - ympäristösatelliitti, 2002 Lähde: ESA Patria, SSF, VTT, Ilmatieteen laitos: GOMOS otsonimittalaite yhteistyössä ranskalaisten kanssa

62 GOMOS - otsonimittalaite Lähde: ESA tieteellinen suunnitelma järjestelmän simulaattori Science Data Electronic Unit - elektroniikkayksikkö datankäsittelyohjelmisto GOMOSin sähköiset testilaitteet Kaikkiaan 25+ M laite, suomalaisosuus n. 9 M

63 NASA EOS-Aura, Lähde: NASA Ilmatieteen laitos, VTT, Patria, Space Systems Finland: OMI-instrumentti

64 OMI-otsoni-instrumentti CCD-kameramodulit (VTT) ja ohjausyksikkö (Patria) Ilmatieteen laitoksen maa-asema Sodankylässä Datankäsittelyohjelmistot (SSF) Hollantilais-suomalainen yhteistyö (50M +10M ) Lähde: TNO, NASA

65 OMI-kameramodulit Lähde: VTT

66 METOP-1 EUMETSATin naparadan sääsatelliitti Patria: GOME II italialaisen otsonimittalaitteen elektroniikkayksikkö Lähde: EUMETSAT

67 Maan kaukohavainnointi

68 Meteosat Second Generation, 2004 ja 2005 Toisen sukupolven geostationaarisen kiertoradan sääsatelliitti. Lähde ESA Space Systems Finland teki ohjelmistotestausta ja Patria osallistui SEVIRIinstrumentin kehitykseen.

69 GOCE, 2009 Maan gravitaation ja merivirtausten mittaus Space Systems Finlandin ohjelmisto asennonsäädössä (satelliitti lentää yläilmakehässä ). SSF auttoi ESAaa v satelliitin tietokoneen laitevian softapaikkauksessa.

70 TerraSAR-X, 2009 Saksan kansallinen kaukokartoitussatelliitti DA-Design toteutti osan sen SAR-tutkasta

71 SMOS, 2010 MIRASinstrumentin kalibrointilaitteet toteutti TKK Satelliitti tutkii maan kosteutta ja merien suolaisuutta

72 Radiometriin liittyen : Professori Martti Hallikaiselle Fiorino Oro palkinto Italian kaukokartoitusalan järjestö Centro di Telerilevamento a Microonde on myöntänyt Aalto-yliopiston professori Martti Hallikaiselle Fiorino Oro -palkinnon tunnustuksena uraauurtavasta työstä mikroaaltokaukokartoituksen alalla. Hallikainen johtaa Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa avaruustekniikan tutkimusryhmää, joka kehittää laitteita ja menetelmiä maanpinnan kaukokartoitukseen. Tutkimusryhmä on suunnitellut ja rakentanut maailman ensimmäisen lentokäyttöisen interferometrisen radiometrin ja osallistunut Euroopan avaruusjärjestön SMOS-satelliitin vastaavan instrumentin suunnitteluun ja testaukseen.

73 Radiometriin liittyen Lähde: ESA SMOS, joka tunnetaan ESAn vesimissiona, sisältää passiivisen kuvantavan radiometrin, joka toimii MHz taajuudella eli L- kaistalla. Sen mittaukset paljastavat maanpinnan lähettämän mikroaaltosäteilyn ja tästä vastaanotetusta signaalista voidaan määrittää maaperän kosteus sekä meren suolapitoisuus. Tätä tietoa tarvitaan Maan vesisyklin entistä parempaan ymmärtämiseen. Kansainvälisen televiestintäliiton säädösten mukaan kyseiset taajuuskaistat on varattu kaukokartoitusta tekeville satelliiteille, avaruustutkimukselle ja radiotähtitieteelle. SMOSin data paljasti kuitenkin monenlaisia signaaleja tällä suojellulla taajuusalueella, etenkin Euroopassa, Aasiassa, Lähi-idässä sekä joillakin rannikkoalueilla. Espanjan radiohäiriöitä (punainen), häiriölähteitä oli Suomessakin Viestintävirasto hoiti ne pois.

74 Cryosat II, 2010 ESAn jäätiköitä tutkiva kaukokartoitussatelliitti Alkuperäisen Cryosatin laukaisu epäonnistui vuonna 2005 Patrian tehonjakoyksikkö Lähde: ESA

75 Muita avaruusaluksia

76 Galileo (2018?) Järjestelmä valmistunee noin 10 vuotta myöhässä. Maksanee yli 5 miljardia euroa Yhdysvaltain GPS oli kalliimpi, Neuvostoliiton ja Venäjän GLONASS halvempi. Lähde: Euroopan Komissio GPS: yli 30 satelliittia toiminnassa. GLONASS: 20 satelliittia toiminnassa ja 3 käyttöönotossa, kun 26 satelliittia on täysi konstellaatio. Kiinalla 7 Beidou/Compass-satelliittia taivaalla antaen paikannuskyvyn Kiinan alueella. Suomalaista elektroniikkaa ja ohjelmistoja Kiinan Compass voi olla pitkällä ennen Galileon valmistumista. Intia on voinut aloittaa oman järjestelmänsä toteuttamisen.

77 AMSAT P3D, 2000 Saksalainen radioamatöörisatelliitti, jossa suomalaisilla radioamatööreillä on merkittävä osuus. Lähde: /amsat-p3d.htm

78 ARTEMIS, 2001 ESAn geostationaarisen radan tietoliikennesatelliitti Suomalaista maa-aseman tekniikkaa Belgiassa Ylinen (silloin Elektrobit-konsernissa; nyt DA-Design) Lähde: ESA Aalto-yliopisto/TKK Radiolaboratorio

79 Tulevaa

80 Tulevia avaruuslentoja ISS (AMS-laite - antimateria, helmikuu 2011), SWARM (maan magnetosfääri, 2011), GAIA (tähtitiede, 2012), Galileo IOV (paikannus ), Sentinel 1 (kaukokartoitus, 2012), Sentinel 3 (kaukokartoitus, 2014), BepiColombo (Merkurius, 2014) Laitteita rakennetaan paraikaa Espoossa, Helsingissä, Turussa, Jokioisissa, Kirkkonummella, Tampereella, Jämsässä. Aalto-yliopiston Cubesat-nanosatelliitin suunnittelu alkoi keväällä 2010.

81 Avaruustiede ESAssa esim. Xeus eli Zeus eli IXO luvulla yhdessä NASA:n kanssa Planeettatutkimus (Robotic Exploration) ja Avaruustiede osin saman johdon alle ESAssa 2000-luvulla. Yhä haasteellisempia tavoitteita avaruusalukset ja niiden tieteelliset laitteet tehdään maailmanlaajuisessa yhteistyössä

82 Sähköpurje Avaruusalusten propulsiokeksintö Tri Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos Lähde: Ilmatieteen laitos Kehitetään mm. Euroopan komission 7. tutkimuksen puiteohjelman rahoituksella

83 Aalto-1 Cubesat-nanosatelliitti Massa 3 kg, koko 30 cm x 10 cm x 10 cm Aalto-yliopiston opiskelijoiden satelliitti Laukaisu vuonna 2013 Mittaa mm. säteilyä avaruudessa, kuvaa maata, kokeilee sähköpurjetekniikkaa Lähde: Aalto-yliopisto

84 Tamperelaiset avaruuselokuvat

85 Yhteenveto Paljon hyvää on saatu aikaan Suomen avaruustoiminnassa 25 vuodessa. Suomalainen avaruustiede ja kaukokartoitustutkimus ovat kehittyneet merkittävästi ESA-jäsenyyden aikana ja ansiosta. Star Wreck osoitti elokuvatuotannon ja jakelun muuttuneen, Cubesat on tuonut satelliittitekniikan maailman yliopistoihin uudeksi oppimismenetelmäksi.

86 Muita tietoja

87 ESA Euroopan avaruusjärjestö ELDO alkoi kehittää eurooppalaista kantorakettia 1960-luvun alussa perustana Englannin viimeinen ydinohjus Blue Streak. ELDO epäonnistui täysin. ESRO perustettiin 1962 esikuvanaan CERN. Se toteutti ensin tiedeluotaimia, sitten tietoliikennesatelliitteja ja sääsatelliitteja. Se onnistui kaikessa, mutta sen toiminta kasvoi rahoitustaan suuremmaksi. Menestyksellä oli hintansa. Ranska kehitti Ariane-kantoraketin yksin ja eurooppalaisti sen myöhemmin. ELDO sulautui ESRO:oon tästä fuusioista syntyi ESA vuonna Jonkun täytyy tietää mitä halutaan, Euroopassa se on Ranska. ESA:ssa on 18 jäsenmaata (Suomi 14.). Vuosina ESA on muuttanut suhdettaan Euroopan Unioniin.

88 ESA Euroopan avaruusjärjestö ESA:ssa on 2000 työntekijää + urakoitsijoiden työntekijöitä. Vuosikulut ovat noin 3600 miljoonaa euroa (NASA miljoonaa euroa). Euroopan satelliittitekniikan liikevaihto on noin 5000 miljoonaa euroa. Alle avaruusteollisuuden työntekijää EU-maissa. Suomessa noin 170. ESAn pääkonttori Pariisissa. Teknologiakeskus ESTEC Hollannissa. Lennonjohtokeskus ESOC Saksassa. Tiedekeskus ESAC Espanjassa. Kaukokartoituskeskus Italiassa. Laukaisukeskus Kouroussa, Etelä-Amerikassa. Rinnalla isoja kansallisia avaruusjärjestöjä: Ranskan CNES, Italian ASI, Saksan DLR, Englannin avaruusjärjestö. Ne ovat ESA:n. EU on tullut niiden veroiseksi ESAn rahoittajaksi. Espanja on noussut Englannin tasolle ESAssa.

89 Suomen avaruusbudjetti Valmet Paperikoneet osakemyynti million Muut LVM Suomen Akatemia Tekes Alle 5% Tekesin rahoituksesta Rahoituksella on ollut likimain vakiotaso vuodet LVM maksaa Suomen EUMETSAT-jäsenyyden, TEM ja Tekes ESA-ohjelmat, Suomen Akatemia mm. ESO-jäsenyyden.

90 Suomen panostus ESA:aan 17 M /v Yleisbudjetti (TEM) Tiedeohjelma Kaukokartoitus Tietoliikenne Kantoraketit Teknologiankehitys 0,3 2,0 2,0 3,0 3,5 6,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Maksut ESA:lle, M

91 Kouluttajat Avaruusinsinöörejä koulutetaan: Helsingin Aalto/TKK, Tampereen TTY, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ilmailujuristeja koulutetaan: Lapin yliopisto Avaruustutkijoita koulutetaan: Helsingin, Oulun, Turun ja Jyväskylän yliopistot, Aalto/TKK Metsähovi

92 Avaruustutkijat Tiede Helsingin yliopisto Ilmatieteen laitos Oulun yliopisto (ml. Sodankylän geofysiikan observatorio) Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu/metsähovi Turun yliopisto Harrastus URSA

93 Laiterakentajat Röntgendetektorit - Oxford Intrenational (ent. Metorex International) Ohjelmistot - Space Systems Finland Instrumentit ja avaruusaluksen elektroniikka sekä satelliittien rakenteet - Patria Partikkeli-instrumentit - ASRO Millimetritaajuuden laitteet - Millilab, Aalto/TKK DA Design Peilien hionta Opteon Ilmatieteen laitos VTT

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus

Lisätiedot

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Rymdsonden, Spaceprobe 3/2010, vol. 45 Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERAsta MetNetiin Ari-Matti Harri Tässä katsauksessa jatkan siitä, mihin Risto Pellinen

Lisätiedot

ANTARES- rahoitetut hankkeet

ANTARES- rahoitetut hankkeet ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES 2001-2004 Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista

Lisätiedot

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla

Lisätiedot

Rymdsonden, Spaceprobe 2/2010, vol.. 45

Rymdsonden, Spaceprobe 2/2010, vol.. 45 Rymdsonden, Spaceprobe 2/2010, vol.. 45 25 vuotta avaruuslaitteiden rakennusta Suomessa: näin se alkoi Risto Pellinen Hapuilua ja kosmonautin torjuntaa Heti Sputnik 1:n laukaisun jälkeen Helsingin yliopiston

Lisätiedot

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www Mars S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl Kansi: Curiosity Marsissa (taiteilijan näkemys). Kuva: NASA. Sisäkansi: Marsin maisemaa. Kuva: NASA. Mars Science Laboratory Yleiskuvaus Mars

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS

SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS JULKAISUJA 2/2001 SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS Toimittanut Ulrica Gabrielsson Vuosikokouksensa yhteydessä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti 4.4.2001 keskustelutilaisuuden "Suomalainen

Lisätiedot

Planck-satelliitti ja kaiken alku

Planck-satelliitti ja kaiken alku Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi

Lisätiedot

AVARUUS HELSINKIIN? Terhi Kuusisto. Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Helsingissä

AVARUUS HELSINKIIN? Terhi Kuusisto. Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Helsingissä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:5 Terhi Kuusisto AVARUUS HELSINKIIN? Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Helsingissä HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

kantahamalaisessa maalaispitajassa valmistetaan laitteita satelliitteihin

kantahamalaisessa maalaispitajassa valmistetaan laitteita satelliitteihin Helsingin 4/28/2014 Jokioisista aaruuteen IntahâmäIäisessä maalaispitäjässa Imistetaan laitteita satelliitteihin Pkrit4et UUTISEr>) TALOUS Jokiolsista avaruuteen.............. kantahamalaisessa maalaispitajassa

Lisätiedot

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen [MIKKELIN LUKIO] Mars, Curiosity, SAM Latmos- tiedekoulu Pariisissa Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen 9-13.10.2012 MARS Mars on neljäs planeetta Auringosta laskien Keskietäisyys

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

AVARUUSTUTKIMUSLAITOS- TYÖRYHMÄN MUISTIO

AVARUUSTUTKIMUSLAITOS- TYÖRYHMÄN MUISTIO AVARUUSTUTKIMUSLAITOS- TYÖRYHMÄN MUISTIO 25.10.2000 KUVAILULEHTI Julkaisija: Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä: 30.10.2000 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja,sihteeri) Avaruustutkimuslaitostyöryhmä

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013 2020. Euroopan kautta avaruuteen, avaruudesta globaalia hyötyä ja hyvinvointia Suomelle

Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013 2020. Euroopan kautta avaruuteen, avaruudesta globaalia hyötyä ja hyvinvointia Suomelle Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013 2020 Euroopan kautta avaruuteen, avaruudesta globaalia hyötyä ja hyvinvointia Suomelle Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 3/2013

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Avaruus Puiteohjelman syksyn 2011 haku

Avaruus Puiteohjelman syksyn 2011 haku Avaruus Puiteohjelman syksyn 2011 haku Pauli Stigell, Tekes Kati Sulonen, Suomen Akatemia 2011-09-07 Paasitorni, Helsinki Yleistä Kyseessä on toiseksi viimeinen haku tässä 7-vuotisessa puiteohjelmassa!

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA

AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA JULKAISU 5/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona

Lisätiedot

Kuvasarja/kooste SMART-1:n AMIE-kameralla kuvatusta täydellisestä kuunpimennyksestä 28.10.2004. SMART-1 oli tuolloin n. 290000 km Maasta ja n.

Kuvasarja/kooste SMART-1:n AMIE-kameralla kuvatusta täydellisestä kuunpimennyksestä 28.10.2004. SMART-1 oli tuolloin n. 290000 km Maasta ja n. AVARUUSLUOTAIN RYMDSONDEN 4/2004 Kuvasarja/kooste SMART-1:n AMIE-kameralla kuvatusta täydellisestä kuunpimennyksestä 28.10.2004. SMART-1 oli tuolloin n. 290000 km Maasta ja n. 660000 km Kuusta ja kykeni

Lisätiedot

Avaruuden valloituksen historia

Avaruuden valloituksen historia Avaruuden valloituksen historia Mikko Välimäki 1994 Sisältö Alkulause Rakettitekniikan kehitys Tsiolkovskin teoriat... s. 4 Goddardin kokeilut... s. 5 Korolev kokeilee myös... s. 6 Oberth perustaa yhdistyksen...

Lisätiedot

IFRF Suomen kansallinen osasto

IFRF Suomen kansallinen osasto IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT822 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2416-7 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Nanosatelliittien kehitys maanpuolustuksen näkökulmasta Tiivistelmä Martti Hallikainen, Jaan

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Luova. 1 of 5 15.10.2007 11:33. Siirry sisältöön Siirry navigaatioon Siirry hakuun. Nuorten luonnontiedeverkkolehti Hae.

Luova. 1 of 5 15.10.2007 11:33. Siirry sisältöön Siirry navigaatioon Siirry hakuun. Nuorten luonnontiedeverkkolehti Hae. 1 of 5 15.10.2007 11:33 Siirry sisältöön Siirry navigaatioon Siirry hakuun Luova Nuorten luonnontiedeverkkolehti Hae Teema-artikkelit Blogit Kauneus & terveys Luonto & ympäristö Musiikki & viihde Tekniikka

Lisätiedot

Työpajan taustapohdinta

Työpajan taustapohdinta Työpajan taustapohdinta ELEKTRONIIKAN KOMPONENTEISTA LIIKETOIMINTAA Prof. Jussi Tuovinen Teknologiajohtaja Mikroteknologia ja anturit Elektroniikan hardiskomponenttien asemointi ja tärkeys arvoketjussa

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Rosetta. Vilppu Kekkonen. Lauri Heininen. Joose Peitola. Juuso Tuppurainen. Linda Laakkonen

Rosetta. Vilppu Kekkonen. Lauri Heininen. Joose Peitola. Juuso Tuppurainen. Linda Laakkonen 2014 Rosetta Vilppu Kekkonen Lauri Heininen Joose Peitola Juuso Tuppurainen Linda Laakkonen 1 2. Briefly in English Rosetta is a space mission whose purpose is get more detail about the structure of comets

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 26.10.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Lehdistötiedote 23.1.2012 Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Kolmannes suomalaisista PK-yrityksistä on menettänyt yrityksen tiedostoja hajonneen kovalevyn takia. Vain joka viides yrityksistä

Lisätiedot

7. Puiteohjelman viimeinen avaruushaku

7. Puiteohjelman viimeinen avaruushaku 7. Puiteohjelman viimeinen avaruushaku Pauli Stigell Tekes 4.9.2012 DM 1002013 Avaruusteema kokonaisuutena 2012: noin 40 projektia Kaikkiaan 1,4 miljardia euroa, josta puolet Sentinel-satelliittien toteuttamiseen.

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis

Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis 1 Natura Mobile Projekti 741 päivää la 1.1.2011 to 31.10.2013 2 NM -automaatio 576 päivää la 1.1.2011 pe 15.3.2013 3 hankinnat 132 päivää ti 1.3.2011 ke 31.8.2011

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

Kestävää kilpailuetua

Kestävää kilpailuetua Kestävää kilpailuetua Kimmo Kanto Tekes avaruustoimintaa hyödyntäen 6.6.2013 infotilaisuus Tekes klo 10-12 DM 1136021 Keskustelutilaisuus 6.6.2013 klo 10-12 Tilaisuuden avaus, Kimmo Kanto, Tekes Tekesin

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

TAMMIKUU 2014 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai JOULUKUU 2013

TAMMIKUU 2014 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai JOULUKUU 2013 1 TAMMIKUU 2014 1 2 3 4 5 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi ja joulu Venäjällä Koululaisten Joululoma 22.12.2013-6.1.2014 6 7 8 9 10 11 12 JOULUKUU 2013 48 1 49 2 3 4 5 6 7 8 50 9 10 11 12 13 14 15 51

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Vaisala vuonna 2012 Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Taloudelliset mittarit Yleiskatsaus vuoteen 2012 Saadut tilaukset 264,7 (278,8) milj. euroa Liikevaihto 293,3 (273,6) milj. euroa Liiketulos

Lisätiedot

Siirry haluamaasi jaksoon napsauttamalla alapuolista valmistenumerokilpeä. 1 = TYYPPI

Siirry haluamaasi jaksoon napsauttamalla alapuolista valmistenumerokilpeä. 1 = TYYPPI = TYYPPI 0 = AUTON VALMISTENUMERO (VIN) = OHJAUS = MOOTTORI = VOIMANSIIRTO = VETOPYÖRÄSTÖ EI ENÄÄ VOIMASSA = KORIVÄRI = SISÄVERHOUS = PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN OHJAUS (EEC) 0 = ALUSTAKOODI = TYYPPI KATUMAASTURI

Lisätiedot

Avaruustieteet ja tähtitiede

Avaruustieteet ja tähtitiede Avaruustieteet ja tähtitiede Työryhmän osallistujat Tuija Pulkkinen, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja) Lauri Haikala, Helsingin yliopisto Esa Kallio, Ilmatieteen laitos Kirsti Kauristie, Ilmatieteen laitos

Lisätiedot

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Tammikuu Keskiviikkona 14.1. Asiaa laihduttamisesta. Tietoa laihdutuksesta ja apteekissa myytävistä laihdutustuotteista. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Asiaa laihduttamisesta 19

Lisätiedot

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Avaruuskappaleiden seuranta aktiivisin ja passiivisin optisin menetelmin

Avaruuskappaleiden seuranta aktiivisin ja passiivisin optisin menetelmin Avaruuskappaleiden seuranta aktiivisin ja passiivisin optisin menetelmin Projekti 2500M-0027, Sensorit ja toimintaympäristö Markku Poutanen, Jenni Virtanen, Mikael Granvik, Diego Meschini, Jyri Näränen,

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Pampre. Aerosolitutkimus

Pampre. Aerosolitutkimus Pampre Aerosolitutkimus Vilma Aaltonen Laura Siitari Robert Juhakoski Santtu Leppälä Jaakko Puntanen Latmos, Pariisi 6.-11.10.2014 Briefly in english We had a chance to participate in Latmos-science school

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 IL / HYK sopimus kirjastopalveluista Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 1.2.2011 Ilmatieteen laitos Sää- ja ilmastopalvelu ja -tutkimus, ilmanlaadun seuranta ja tutkimus, merentutkimus kaukokartoitus, avaruustutkimus

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 18.10.2012 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Markkinaympäristö Kuluttajan käyttäytyminen 3 Mainosmarkkina 2014 Hollanti +4 % Suomi -2 % 4 Sanoman kehitys 2014 EUR Liikevaihto Liikevoitto ilman

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia

Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia Navdata Oy perustettu 1988, 9 vuotta GPS+GLONASS teknologiaa päätoimialana satellittipaikannusteknologiaan liittyvät t ammattipalvelut

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

WOODPOLIS. www.woodpolis.fion Puulehto Oy, KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 26.1.2010

WOODPOLIS. www.woodpolis.fion Puulehto Oy, KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 26.1.2010 www.woodpolis.fion Puulehto Oy, KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 26.1.2010 www.woodpolis.fion Puulehto Oy, PUURAKENTAMISEN OSAAMISKESKITTYMÄ - Kansainvälisyys ja verkostot - Tutkimus- ja tuotekehityspartnerit

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

2004 TOUKOKUU. Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi

2004 TOUKOKUU. Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi 2004 TOUKOKUU Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi 15 lauantai 16 sunnuntai 21 17 maanantai 18 tiistai 19 keskiviikko 20 torstai 21 perjantai 22 lauantai 23 sunnuntai 22 24 maanantai 25 tiistai

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 1.12.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot