ANTARES- rahoitetut hankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANTARES- rahoitetut hankkeet"

Transkriptio

1 ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista yhteensä noin 6,3 miljoonalla eurolla. Mukaan valitut konsortiot eli yhteishankkeet: Suomen Planck-luotain-konsortio Konsortion johtaja: Enqvist Kari, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: , Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto Tuovinen Jussi, tutkimusprofessori, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT yhteystiedot: , Urpo Seppo, johtaja, Teknillinen korkeakoulu Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Planck-luotain on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kansainvälinen satelliittihanke (http://astro.estec.esa.nl/planck/), jolla pyritään laatimaan ennennäkemättömän tarkka lämpötilakartta koko avaruuden täyttävästä kosmisesta mikroaaltosäteilystä. Säteily syntyi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, ja näemme sen saapuvan meille noin 13 miljardin valovuoden takaa. Sen Planck-luotaimella mitattavista pienistä lämpötilavaihteluista uskotaan voitavan lukea kaikki maailmankaikkeuden oleelliset parametrit: massaenergia, pimeän aineen määrä, avaruuden laajenemisnopeus sekä se, laajeneeko maailmankaikkeus loputtomiin vai romahtaako se joskus kasaan. Alkuräjähdyksestä peräisin olevan säteilyn eristämiseksi lämpötilakartasta täytyy erotella pois galaksien ja muun etualan mikroaaltosäteily. Tällä tavoin Planck antaa arvokasta tietoa myös astrofysikaalisista kohteista. Kyseessä on vuosikymmenen merkittävin eurooppalainen kosmologinen tutkimus. Suomalaiset osallistuvat Planck-hankkeeseen sekä laiterakentajina että tiedeosaajina. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun yhteislaboratorio Millilab johtaa 70 GHz mikroaaltovastaanottimien rakentamista (http://www.vtt.fi/millilab). Tiedeosallistumista koordinoidaan Helsingin yliopistosta ja kansallisesta Fysiikan tutkimuslaitoksesta (http://www.physics.helsinki.fi/~tfo_cosm/), ja mukana ovat lisäksi Metsähovin radiotutkimusasema, Tuorlan observatorio (Turku) sekä Helsingin yliopiston Observatorio. Planck-satelliitin laukaisu tapahtuu vuonna Uudet mallintamisen ja data-analyysin menetelmät satelliiteilla tapahtuvassa metsien inventoinnissa Konsortion johtaja: Holmström Lasse, johtaja, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Hallikainen Martti, professori, Teknillinen korkeakoulu Tomppo Erkki, professori, Metsäntutkimuslaitos

2 Myönnetty rahoitus: Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä satelliittien avulla tapahtuvaa metsien kaukokartoitusta varten. Hankkeessa ovat mukana tutkimusryhmät Helsingin yliopiston Rolf Nevanlinna -instituutista, Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointi - tutkimusohjelmasta sekä Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratoriosta. Tilastollisia kuvankäsittely- ja hahmontunnistusmenetelmiä sovelletaan metsien inventointiin, joka tapahtuu optisella ja mikroaaltoalueella toimivilla, satelliitteihin sijoitetuilla sensoreilla. Hankkeessa rakennetaan myös matemaattinen malli tutkasignaalin puustosta tapahtuvalle sironnalle. Kehitettyä mallia sekä uusia tilastollisia analyysimenetelmiä sovelletaan kehitteillä olevan tutkateknologian tuottamaan uudentyyppiseen mittausaineistoon. Pöly, planeettojen kaasukehät ja plasmat Konsortion johtaja: Kallio Esa, FT, Ilmatieteen laitos yhteystiedot: p.(09) , Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Myönnetty rahoitus: Tutkimusprojekti koostuu kolmesta painopistealueesta: (1) Marsin ja Titanin ilmakehät ja niiden vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa, (2) komeettojen ja kuun sekä tähtienvälinen pöly, sekä (3) avaruusplasman ominaisuudet aurinkokuntamme eri ympäristöissä. Tutkimus perustuu tieteelliseen yhteistyöhön useissa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Yhdysvaltojen avaruusjärjestön (NASA) avaruusohjelmissa: Mars Express-luotaimessa Marsiin, Cassini-Huygens-luotaimessa Saturnuksen Titan-kuuhun, SMART-1-luotaimessa Kuuhun sekä Rosetta-, Stardust- ja Contour-komeettaluotaimissa. Näiden avaruusprojektien odotetaan antavan seuraavien 15 vuoden aikana ainutlaatuisia uusia mittaustuloksia. Esimerkiksi Mars- ja Titanhankkeiden odotetaan tuovan lisävalaistusta elämän olemassaoloon ja komeettahankkeiden aurinkokuntamme syntyyn liittyviin kysymyksiin. Avaruussää ANTARES-ohjelmassa Konsortion johtaja: Koskinen Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Nygren Tuomo, professori, Oulun yliopisto Pirjola Risto, dosentti, Ilmatieteen laitos Valtonen Eino, dosentti, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Avaruussäällä tarkoitetaan maapallon lähiavaruuden vaihtelevia sähkömagneettisia ja hiukkasolosuhteita, jotka voivat vaikuttaa avaruudessa ja Maan pinnalla oleviin teknisiin laitteisiin

3 ja olla haitallisia ihmisten terveydelle. Avaruussäälle alttiita ovat muun muassa satelliitit, tietoliikennejärjestelmät, sähköverkot sekä öljy- ja kaasuputket. Avaruussää voi myös vaikuttaa ilmakehään ja siten tavalliseen säähän. Tässä hankkeessa tutkitaan koko avaruussääketjua Auringossa tapahtuvista hiukkaspurkauksista maapallon magnetosfäärin kautta ilmakehän ylimpiin osiin ja maanpinnalla oleviin laitteisiin asti. Erityisiä painopisteitä ovat Auringon hiukkaspurkausten vuorovaikutus maapallon magnetosfäärin kanssa, korkeaenergiaiset hiukkaset maapallon lähiavaruudessa, revontulipurkaukset ja magneettiset myrskyt sekä avaruussään vaikutukset ionosfäärissä, sähköverkoissa ja kaasuputkissa. Tutkimus liittyy läheisesti hankkeessa mukana olevien Helsingin, Turun ja Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmien monipuolisiin tutkimusohjelmiin. CLUSTER ja MIRACLE: Aurinkotuuli-magnetosfääri-ionosfäärisysteemin mesoskaalarakenne Konsortion johtaja: Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Yhteystiedot: p. (08) , , Pulkkinen Tuija, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Cluster-Miracle-konsortio tutkii Maan lähiavaruuden (aurinkotuuli, magnetosfääri, ionosfääri) rakennetta ja siinä esiintyviä sähkömagneettisia ilmiöitä. Tutkimuksessa käytetään erityisesti hyväksi neljän Cluster-II-satelliitin mittauksia sekä maanpinnalla tehtyjä revontulien ja magneettisten häiriöiden havaintoja. Keskeinen kysymys on miten Auringon lähettämän hiukkasvirran eli aurinkotuulen energia kulkeutuu Maan lähiavaruuteen ja ylempään ilmakehään. Neljällä Cluster-satelliitilla voidaan nyt ensimmäisen kerran tutkia avaruuden pienehkön mittakaavan (mesoskaalan, n km) ilmiöitä, sekä erottaa näiden ilmiöiden ajallinen ja paikallinen vaihtelu. Cluster-satelliiteilla tullaan saamaan ratkaisevan uutta tietoa muun muassa erilaisten plasma-alueiden rajapintojen rakenteesta ja dynamiikasta. Ohjelma on tärkeä osa myös tutkittaessa ja ennustettaessa ns. avaruussäätä ja sen vaikutuksia teknokulttuuriin. Euroopan avaruusjärjestön Cluster-satelliitit laukaistiin viime kesänä ja niiden tieteellinen tutkimusvaihe alkoi helmikuussa Oulun yliopisto on mukana kahdessa Clusterin yhdestätoista tieteellisestä laitteesta. Muun muassa sähkökenttiä mittaava EFW-laite on pääosin rakennettu Oulussa. Ilmatieteen laitos ylläpitää laajaa Miracle-havaintoketjua, jolla on mittauspisteitä eri puolella Fennoskandiaa. Kaukokartoitusaineistojen yhdistäminen fysikaalisiin ympäristömalleihin Konsortion johtaja: Pulliainen Jouni, dosentti, Teknillinen korkeakoulu yhteystiedot: p. (09) , Sucksdorff Yrjö, johtaja, Suomen ympäristökeskus Myönnetty rahoitus:

4 Ympäristön tilan seuranta Suomessa perustuu nykyisellään pääasiassa havaintoihin yksittäisissä seurantapisteissä. Lisäksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeiden ympäristömuuttujien käyttäytymistä ja kehitystä ennustetaan fysikaalisten ympäristömallien avulla. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vesistömallia käytetään operatiivisesti jokivirtaamien ennustamiseen, millä on suuri merkitys tulvien ehkäisyssä ja vesivoimataloudessa. Samaten vedenlaadun kehitystä, kuten myrkyllisten sinilevien kasvua järvi- ja merialueilla, pyritään ennustamaan hydrodynaamisten vedenlaatumallien avulla. Ympäristömallien sekä ympäristön tilan seurantatiedon puutteena on kuitenkin, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin, tuotetun tiedon huono alueellinen kattavuus ja edustavuus. Satelliittikaukokartoitus tarjoaa ratkaisukeinon tähän ongelmaan. Kehittyneimmillään optisen, infrapuna- ja mikroaaltoalueen satelliittihavainnot pyritään yhdistämään suoraan ympäristömalleihin nk. assimilaatiomenetelmiä käyttäen. ASSIMENVI-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään assimilaatiotekniikoita vedenlaadun ja hydrologisen seurannan tueksi. Tavoitteena on saada aikaan menetelmiä, jotka parantavat nykyisten ympäristömallien tarkkuutta ja käyttökelpoisuutta. Menetelmät kehitetään ja testataan Suomen olosuhteissa, mutta itse metodologia on käyttökelpoista globaalisti. Hankkeen puitteissa tehdäänkin yhteistyötä useiden ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, muun muassa JPL:n (USA) ja DLR:n (Saksan avaruustutkimuslaitos). Pienikokoisia virtausilmiöitä Marsissa Konsortion johtaja: Savijärvi Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Kulmala Markku, professori, Helsingin yliopisto Siili Tero, TKT, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Projektissa on tarkoitus mallintaa entistä tarkemmin Marsin pienikokoisia paikallisia virtausilmiöitä kuten rinnetuulet ja jäätikön reunan "merituulet". Erityisesti pöly ja kosteus, niiden kulkeutuminen, sekoittuminen, tuotto- ja tuhoprosessit ja vaikutus muun muassa säteilynkulkuun ja mahdollisiin pintasumuihin ovat mielenkiinnon kohteena. Työvälineenä on Marsin ilmakehän numeerinen säänennustusmalli rajoitetulle alueelle, jonka reuna-arvot saadaan Marsin ilmastomalleista. Tuloksina voidaan saada muun muassa laskeutumissääennusteita tuleville lennoille, ja tietoa eri alueiden, muun muassa napa-alueiden paikallistuulista. Suurenergia-astrofysiikka ja avaruustähtitiede Konsortion johtaja: Vilhu Osmi, dosentti, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Huovelin Juhani, dosentti, Helsingin yliopisto Muinonen Karri, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto Pekola Jukka, akatemiaprofessori, Jyväskylän yliopisto Turunen Jari, professori, Joensuun yliopisto Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto

5 Myönnetty rahoitus: Konsortioon kuuluu tähtitieteilijöitä ja fyysikoita Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistoista. Ryhmässä tutkitaan taivaankappaleiden lähettämää röntgen- ja gammasäteilyä sekä rakennetaan tarkoitukseen sopivia mittalaitteita. Tutkimuskohteita ovat muun muassa Linnunradan mikrokvasaarit ja neutronitähdet, aktiiviset galaksiytimet sekä auringon purkaukset, joita kaikkia voidaan parhaiten havaita tällä aallonpituusalueella. Konsortio valmistautuu kolmen rakentamansa avaruuslaitteen laukaisuun vuosina Nämä ovat ESA:n INTEGRAL-satelliittiin tuleva JEM-X, Venäjän SRG-satelliittiin sijoitettava SIXA sekä ESA:n SMART-1 (kuuta kiertävään) -luotaimeen sijoitettava XSM. SIXA:n ja JEM- X:n tärkeimpiä havaintokohteita ovat mustat aukot ja neutronitähdet, kun taas XSM on räätälöity auringon röntgensäteilyn havaitsemiseen. Konsortiossa kehitetään myös uutta teknologiaa ESA:n ja NASA:n uuden sukupolven hankkeisiin. Näitä ovat muun muassa ESA:n XEUS-hankkeeseen kehitettävät suprajohtavat mikrokalorimetrit (TES) sekä NASA:n kokotaivaan kameraan (AXM) sopivat GEM-kalvot. Konsortiolta on myös pyydetty Tanskan ROEMER-minisatelliitin tiedonsiirron suunnittelua. Mukaan valitut yksittäisten tutkimusryhmien hankkeet: Pimeän aineen tutkimuksia avaruudesta Hankkeen vastuullinen johtaja: Flynn Chris, professori, Turun yliopisto yhteystiedot: p. (02) , Myönnetty rahoitus: Suurin osa galaksimme tähdistä - myös Aurinko - kiertää Linnunradan keskustaa ympyränmuotoisilla radoilla. Näkyvän aineen vetovoima ei kuitenkaan riitä pitämään tähtiä tällaisilla radoilla. Tästä päätellään, että Linnunradassa on oltava kymmenisen kertaa enemmän näkymätöntä (ns. pimeää) ainetta kuin näkyvää. Pimeä aine saattaa koostua esimerkiksi hiukkasista ja/tai himmeistä tähdistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana ns. mikrolinssi-ilmiö on paljastanut, että läheisyydessämme saattaa hyvinkin olla runsaasti himmeitä tähtiä, joiden massa olisi noin puolet Auringon massasta. Hankkeemme tarkoitus on selvittää, mitä nämä toistaiseksi näkymättömät kohteet voisivat olla, tai ainakin tutkia, mitä ne ehdottomasti eivät ole. Aiomme ratkaista asian avaruudesta tehdyillä optisilla havainnoilla. Käytämme muun muassa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Hipparcossatelliitin ja ESA:n ja NASA:n yhteistyöhankeen Hubble-avaruuskaukoputken mittauksia. Tulemme käyttämään myös ESA:n hiljattain ohjelmaansa hyväksymän GAIA-satelliitin tuloksia, sillä GAIA tulee mittaamaan Linnunradan tähtien radat ja massajakautuman hyvin tarkkaan. Tutkimusta tehdään Tuorlan Observatoriossa, jossa projektiin osallistuu vastuullisen johtajan lisäksi

6 neljä henkeä. ISO- ja Odin -avaruusteleskoopeilla tehtävä tutkimus: tähtienvälinen aine ja tähtien synty Hankkeen vastuullinen johtaja: Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Myönnetty rahoitus: Linnunradan tähtienvälinen aine ja molekyylipilvet kuuluvat nykytähtitieteen keskeisiin tutkimusalueisiin ja tähtien synty on yksi sen suurista avoimista ongelmista. Tutkimme tähtienvälisten molekyylipilvien fysikaalisia olosuhteita (lämpötila, tiheys, sisäiset liikkeet) ja kemiallista koostumusta sekä erityisenä painopistealana niissä tapahtuvaa tähtien syntyä. Tutkimuskohteemme ovat useimmiten näkymättömissä valon aallonpituuksilla, joten havainnoissa on käytettävä infrapuna (1-300 mikrometriä)- sekä (ali)millimetriaallonpituusalueen(0,3-3 mm) teleskooppeja. Käytämme tutkimuksessamme tehokkaasti hyödyksi kolmea avaruusteleskooppia ja yhtä vuoren huipulla olevaa radioteleskooppia, joihin Suomi on osallistunut merkittävillä rahoitusosuuksilla: (1) Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Infrared Space Observatory (ISO, laukaisu 1998); (2) Ruotsin, Suomen, Kanadan ja Ranskan alimillimetriaallonpituusalueen avaruusteleskooppi Odin (laukaistiin ); (3) ESA:n Planck Surveyor (laukaisu 2007); (4) Swedish-European Southern Observatory Submillimetre Telescope (SEST, toiminta alkoi 1987). Mesosfäärin kemiallinen aeronomia ja stratosfäärin otsoni Hankkeen vastuullinen johtaja: Turunen Esa, FT, Oulun yliopisto yhteystiedot: p. (016) , Myönnetty rahoitus: Projektin tavoitteena on: 1) Tutkia Auringosta ja magnetosfääristä saapuvien suurenergisten hiukkasten vaikutusta mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonikemiaa. 2) Määrittää suurenergisten hiukkasten presipitaation osuus mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonituhoon käyttäen ilmakehän yksityiskohtaista kemiallista mallia ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruusohjelman satelliittia ENVISAT-1 sekä skandinaavisten satelliittien Oersted ja Odin mittausaineistoja Suomen Akatemian rahoitus yhteensä

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8 Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4

Lisätiedot

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

Planck ja kosminen mikroaaltotausta Planck ja kosminen mikroaaltotausta Elina Keihänen Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 8.6.2007 Kiitokset materiaalista Hannu Kurki Suoniolle Planck satelliitti

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori

Lisätiedot

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto-

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

Planck-satelliitti ja kaiken alku

Planck-satelliitti ja kaiken alku Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi

Lisätiedot

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS

SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS JULKAISUJA 2/2001 SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS Toimittanut Ulrica Gabrielsson Vuosikokouksensa yhteydessä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti 4.4.2001 keskustelutilaisuuden "Suomalainen

Lisätiedot

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Rymdsonden, Spaceprobe 3/2010, vol. 45 Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERAsta MetNetiin Ari-Matti Harri Tässä katsauksessa jatkan siitä, mihin Risto Pellinen

Lisätiedot

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

CCD-kamerat ja kuvankäsittely CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate

Lisätiedot

VALON VUODEN JUHLASEMINAARI

VALON VUODEN JUHLASEMINAARI VALON VUODEN JUHLASEMINAARI Torstaina 1.10.2015 klo 13.00 17.30 Martti Ahtisaari -sali Agora, Mattilanniemi 2 Kuva: Jyrki Kauko Valon vuoden juhlaseminaari Vuosi 2015 on YK:n nimeämä ja UNESCO:n koordinoima

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN

Lisätiedot

Astrokemia avaa tähtitarhojen

Astrokemia avaa tähtitarhojen Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien,

Lisätiedot

IFRF Suomen kansallinen osasto

IFRF Suomen kansallinen osasto IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Syventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta.

Syventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta. ml-opas10-11 17.6.korjsivut 18.6.2010 10:25 Sivu 115 TÄHTITIEDE Internet kotisivu: http://www.physics.helsin ki.fi/oppiaineet/tahtitiede.html Oppiainevastaava: professori Karri Muinonen, huone D309, puh

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä TkT Tapio Lampén (tapio.lampen@cern.ch) Fysiikan tutkimuslaitos HIP (sisältää materiaalia Sanni Suoniemen pro gradu -tutkimuksesta) Sisältö: CERNin ja CMS-kokeen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Radioastronomian perusteita

Radioastronomian perusteita Radioastronomian perusteita Anne Lähteenmäki & Merja Tornikoski Tämä tiivistelmä on koottu valikoiden Aalto-yliopiston Radioastronomian kurssin materiaaleista eikä se näin ollen ole täydellinen, vaan keskittyy

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012 Luennoitsijat: FT Thomas Hackman & FT Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14-16, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.helsinki.fi/astro/opetus/kurssit/havaitseva

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 11. Muut aaltoalueet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Gamma Röntgen Ultravioletti Lähiinfrapuna Infrapuna

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa MATINE hanke 800 Suorituspaikka: Ilmatieteen laitos Rahoitus: 56 0000 eur Tutkimuksenjohtaja: Dos. Heikki Lihavainen AEROSOLIEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: J. Lehtinen Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Tietokoneet täh++eteessä

Tietokoneet täh++eteessä Tietokoneet täh++eteessä Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto PC- käy:äjät ry kevätkokous 2014 Helsinki 23.3.2014 1. Miksi +etokoneita tarvitaan täh++eteessä ja mikä on niiden rooli modernissa

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria 9. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9.1 Polarisaatio tähtitieteessä! Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin

Lisätiedot

Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa

Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa CMS- koe raportoi uusissa tuloksissaan Bs- mesonin (B- sub- s) hajoamisesta kahteen myoniin, jolle Standardimalli (SM)

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 2941 50521 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA AIKA

Lisätiedot