ANTARES- rahoitetut hankkeet
|
|
- Aune Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista yhteensä noin 6,3 miljoonalla eurolla. Mukaan valitut konsortiot eli yhteishankkeet: Suomen Planck-luotain-konsortio Konsortion johtaja: Enqvist Kari, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: , Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto Tuovinen Jussi, tutkimusprofessori, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT yhteystiedot: , Urpo Seppo, johtaja, Teknillinen korkeakoulu Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Planck-luotain on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kansainvälinen satelliittihanke ( jolla pyritään laatimaan ennennäkemättömän tarkka lämpötilakartta koko avaruuden täyttävästä kosmisesta mikroaaltosäteilystä. Säteily syntyi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, ja näemme sen saapuvan meille noin 13 miljardin valovuoden takaa. Sen Planck-luotaimella mitattavista pienistä lämpötilavaihteluista uskotaan voitavan lukea kaikki maailmankaikkeuden oleelliset parametrit: massaenergia, pimeän aineen määrä, avaruuden laajenemisnopeus sekä se, laajeneeko maailmankaikkeus loputtomiin vai romahtaako se joskus kasaan. Alkuräjähdyksestä peräisin olevan säteilyn eristämiseksi lämpötilakartasta täytyy erotella pois galaksien ja muun etualan mikroaaltosäteily. Tällä tavoin Planck antaa arvokasta tietoa myös astrofysikaalisista kohteista. Kyseessä on vuosikymmenen merkittävin eurooppalainen kosmologinen tutkimus. Suomalaiset osallistuvat Planck-hankkeeseen sekä laiterakentajina että tiedeosaajina. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun yhteislaboratorio Millilab johtaa 70 GHz mikroaaltovastaanottimien rakentamista ( Tiedeosallistumista koordinoidaan Helsingin yliopistosta ja kansallisesta Fysiikan tutkimuslaitoksesta ( ja mukana ovat lisäksi Metsähovin radiotutkimusasema, Tuorlan observatorio (Turku) sekä Helsingin yliopiston Observatorio. Planck-satelliitin laukaisu tapahtuu vuonna Uudet mallintamisen ja data-analyysin menetelmät satelliiteilla tapahtuvassa metsien inventoinnissa Konsortion johtaja: Holmström Lasse, johtaja, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Hallikainen Martti, professori, Teknillinen korkeakoulu Tomppo Erkki, professori, Metsäntutkimuslaitos
2 Myönnetty rahoitus: Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä satelliittien avulla tapahtuvaa metsien kaukokartoitusta varten. Hankkeessa ovat mukana tutkimusryhmät Helsingin yliopiston Rolf Nevanlinna -instituutista, Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointi - tutkimusohjelmasta sekä Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratoriosta. Tilastollisia kuvankäsittely- ja hahmontunnistusmenetelmiä sovelletaan metsien inventointiin, joka tapahtuu optisella ja mikroaaltoalueella toimivilla, satelliitteihin sijoitetuilla sensoreilla. Hankkeessa rakennetaan myös matemaattinen malli tutkasignaalin puustosta tapahtuvalle sironnalle. Kehitettyä mallia sekä uusia tilastollisia analyysimenetelmiä sovelletaan kehitteillä olevan tutkateknologian tuottamaan uudentyyppiseen mittausaineistoon. Pöly, planeettojen kaasukehät ja plasmat Konsortion johtaja: Kallio Esa, FT, Ilmatieteen laitos yhteystiedot: p.(09) , Esa.Kallio@fmi.fi Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Myönnetty rahoitus: Tutkimusprojekti koostuu kolmesta painopistealueesta: (1) Marsin ja Titanin ilmakehät ja niiden vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa, (2) komeettojen ja kuun sekä tähtienvälinen pöly, sekä (3) avaruusplasman ominaisuudet aurinkokuntamme eri ympäristöissä. Tutkimus perustuu tieteelliseen yhteistyöhön useissa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Yhdysvaltojen avaruusjärjestön (NASA) avaruusohjelmissa: Mars Express-luotaimessa Marsiin, Cassini-Huygens-luotaimessa Saturnuksen Titan-kuuhun, SMART-1-luotaimessa Kuuhun sekä Rosetta-, Stardust- ja Contour-komeettaluotaimissa. Näiden avaruusprojektien odotetaan antavan seuraavien 15 vuoden aikana ainutlaatuisia uusia mittaustuloksia. Esimerkiksi Mars- ja Titanhankkeiden odotetaan tuovan lisävalaistusta elämän olemassaoloon ja komeettahankkeiden aurinkokuntamme syntyyn liittyviin kysymyksiin. Avaruussää ANTARES-ohjelmassa Konsortion johtaja: Koskinen Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Hannu.Koskinen@fmi.fi Nygren Tuomo, professori, Oulun yliopisto Pirjola Risto, dosentti, Ilmatieteen laitos Valtonen Eino, dosentti, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Avaruussäällä tarkoitetaan maapallon lähiavaruuden vaihtelevia sähkömagneettisia ja hiukkasolosuhteita, jotka voivat vaikuttaa avaruudessa ja Maan pinnalla oleviin teknisiin laitteisiin
3 ja olla haitallisia ihmisten terveydelle. Avaruussäälle alttiita ovat muun muassa satelliitit, tietoliikennejärjestelmät, sähköverkot sekä öljy- ja kaasuputket. Avaruussää voi myös vaikuttaa ilmakehään ja siten tavalliseen säähän. Tässä hankkeessa tutkitaan koko avaruussääketjua Auringossa tapahtuvista hiukkaspurkauksista maapallon magnetosfäärin kautta ilmakehän ylimpiin osiin ja maanpinnalla oleviin laitteisiin asti. Erityisiä painopisteitä ovat Auringon hiukkaspurkausten vuorovaikutus maapallon magnetosfäärin kanssa, korkeaenergiaiset hiukkaset maapallon lähiavaruudessa, revontulipurkaukset ja magneettiset myrskyt sekä avaruussään vaikutukset ionosfäärissä, sähköverkoissa ja kaasuputkissa. Tutkimus liittyy läheisesti hankkeessa mukana olevien Helsingin, Turun ja Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmien monipuolisiin tutkimusohjelmiin. CLUSTER ja MIRACLE: Aurinkotuuli-magnetosfääri-ionosfäärisysteemin mesoskaalarakenne Konsortion johtaja: Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Yhteystiedot: p. (08) , , Pulkkinen Tuija, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Cluster-Miracle-konsortio tutkii Maan lähiavaruuden (aurinkotuuli, magnetosfääri, ionosfääri) rakennetta ja siinä esiintyviä sähkömagneettisia ilmiöitä. Tutkimuksessa käytetään erityisesti hyväksi neljän Cluster-II-satelliitin mittauksia sekä maanpinnalla tehtyjä revontulien ja magneettisten häiriöiden havaintoja. Keskeinen kysymys on miten Auringon lähettämän hiukkasvirran eli aurinkotuulen energia kulkeutuu Maan lähiavaruuteen ja ylempään ilmakehään. Neljällä Cluster-satelliitilla voidaan nyt ensimmäisen kerran tutkia avaruuden pienehkön mittakaavan (mesoskaalan, n km) ilmiöitä, sekä erottaa näiden ilmiöiden ajallinen ja paikallinen vaihtelu. Cluster-satelliiteilla tullaan saamaan ratkaisevan uutta tietoa muun muassa erilaisten plasma-alueiden rajapintojen rakenteesta ja dynamiikasta. Ohjelma on tärkeä osa myös tutkittaessa ja ennustettaessa ns. avaruussäätä ja sen vaikutuksia teknokulttuuriin. Euroopan avaruusjärjestön Cluster-satelliitit laukaistiin viime kesänä ja niiden tieteellinen tutkimusvaihe alkoi helmikuussa Oulun yliopisto on mukana kahdessa Clusterin yhdestätoista tieteellisestä laitteesta. Muun muassa sähkökenttiä mittaava EFW-laite on pääosin rakennettu Oulussa. Ilmatieteen laitos ylläpitää laajaa Miracle-havaintoketjua, jolla on mittauspisteitä eri puolella Fennoskandiaa. Kaukokartoitusaineistojen yhdistäminen fysikaalisiin ympäristömalleihin Konsortion johtaja: Pulliainen Jouni, dosentti, Teknillinen korkeakoulu yhteystiedot: p. (09) , Sucksdorff Yrjö, johtaja, Suomen ympäristökeskus Myönnetty rahoitus:
4 Ympäristön tilan seuranta Suomessa perustuu nykyisellään pääasiassa havaintoihin yksittäisissä seurantapisteissä. Lisäksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeiden ympäristömuuttujien käyttäytymistä ja kehitystä ennustetaan fysikaalisten ympäristömallien avulla. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vesistömallia käytetään operatiivisesti jokivirtaamien ennustamiseen, millä on suuri merkitys tulvien ehkäisyssä ja vesivoimataloudessa. Samaten vedenlaadun kehitystä, kuten myrkyllisten sinilevien kasvua järvi- ja merialueilla, pyritään ennustamaan hydrodynaamisten vedenlaatumallien avulla. Ympäristömallien sekä ympäristön tilan seurantatiedon puutteena on kuitenkin, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin, tuotetun tiedon huono alueellinen kattavuus ja edustavuus. Satelliittikaukokartoitus tarjoaa ratkaisukeinon tähän ongelmaan. Kehittyneimmillään optisen, infrapuna- ja mikroaaltoalueen satelliittihavainnot pyritään yhdistämään suoraan ympäristömalleihin nk. assimilaatiomenetelmiä käyttäen. ASSIMENVI-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään assimilaatiotekniikoita vedenlaadun ja hydrologisen seurannan tueksi. Tavoitteena on saada aikaan menetelmiä, jotka parantavat nykyisten ympäristömallien tarkkuutta ja käyttökelpoisuutta. Menetelmät kehitetään ja testataan Suomen olosuhteissa, mutta itse metodologia on käyttökelpoista globaalisti. Hankkeen puitteissa tehdäänkin yhteistyötä useiden ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, muun muassa JPL:n (USA) ja DLR:n (Saksan avaruustutkimuslaitos). Pienikokoisia virtausilmiöitä Marsissa Konsortion johtaja: Savijärvi Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Kulmala Markku, professori, Helsingin yliopisto Siili Tero, TKT, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Projektissa on tarkoitus mallintaa entistä tarkemmin Marsin pienikokoisia paikallisia virtausilmiöitä kuten rinnetuulet ja jäätikön reunan "merituulet". Erityisesti pöly ja kosteus, niiden kulkeutuminen, sekoittuminen, tuotto- ja tuhoprosessit ja vaikutus muun muassa säteilynkulkuun ja mahdollisiin pintasumuihin ovat mielenkiinnon kohteena. Työvälineenä on Marsin ilmakehän numeerinen säänennustusmalli rajoitetulle alueelle, jonka reuna-arvot saadaan Marsin ilmastomalleista. Tuloksina voidaan saada muun muassa laskeutumissääennusteita tuleville lennoille, ja tietoa eri alueiden, muun muassa napa-alueiden paikallistuulista. Suurenergia-astrofysiikka ja avaruustähtitiede Konsortion johtaja: Vilhu Osmi, dosentti, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Huovelin Juhani, dosentti, Helsingin yliopisto Muinonen Karri, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto Pekola Jukka, akatemiaprofessori, Jyväskylän yliopisto Turunen Jari, professori, Joensuun yliopisto Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto
5 Myönnetty rahoitus: Konsortioon kuuluu tähtitieteilijöitä ja fyysikoita Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistoista. Ryhmässä tutkitaan taivaankappaleiden lähettämää röntgen- ja gammasäteilyä sekä rakennetaan tarkoitukseen sopivia mittalaitteita. Tutkimuskohteita ovat muun muassa Linnunradan mikrokvasaarit ja neutronitähdet, aktiiviset galaksiytimet sekä auringon purkaukset, joita kaikkia voidaan parhaiten havaita tällä aallonpituusalueella. Konsortio valmistautuu kolmen rakentamansa avaruuslaitteen laukaisuun vuosina Nämä ovat ESA:n INTEGRAL-satelliittiin tuleva JEM-X, Venäjän SRG-satelliittiin sijoitettava SIXA sekä ESA:n SMART-1 (kuuta kiertävään) -luotaimeen sijoitettava XSM. SIXA:n ja JEM- X:n tärkeimpiä havaintokohteita ovat mustat aukot ja neutronitähdet, kun taas XSM on räätälöity auringon röntgensäteilyn havaitsemiseen. Konsortiossa kehitetään myös uutta teknologiaa ESA:n ja NASA:n uuden sukupolven hankkeisiin. Näitä ovat muun muassa ESA:n XEUS-hankkeeseen kehitettävät suprajohtavat mikrokalorimetrit (TES) sekä NASA:n kokotaivaan kameraan (AXM) sopivat GEM-kalvot. Konsortiolta on myös pyydetty Tanskan ROEMER-minisatelliitin tiedonsiirron suunnittelua. Mukaan valitut yksittäisten tutkimusryhmien hankkeet: Pimeän aineen tutkimuksia avaruudesta Hankkeen vastuullinen johtaja: Flynn Chris, professori, Turun yliopisto yhteystiedot: p. (02) , Myönnetty rahoitus: Suurin osa galaksimme tähdistä - myös Aurinko - kiertää Linnunradan keskustaa ympyränmuotoisilla radoilla. Näkyvän aineen vetovoima ei kuitenkaan riitä pitämään tähtiä tällaisilla radoilla. Tästä päätellään, että Linnunradassa on oltava kymmenisen kertaa enemmän näkymätöntä (ns. pimeää) ainetta kuin näkyvää. Pimeä aine saattaa koostua esimerkiksi hiukkasista ja/tai himmeistä tähdistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana ns. mikrolinssi-ilmiö on paljastanut, että läheisyydessämme saattaa hyvinkin olla runsaasti himmeitä tähtiä, joiden massa olisi noin puolet Auringon massasta. Hankkeemme tarkoitus on selvittää, mitä nämä toistaiseksi näkymättömät kohteet voisivat olla, tai ainakin tutkia, mitä ne ehdottomasti eivät ole. Aiomme ratkaista asian avaruudesta tehdyillä optisilla havainnoilla. Käytämme muun muassa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Hipparcossatelliitin ja ESA:n ja NASA:n yhteistyöhankeen Hubble-avaruuskaukoputken mittauksia. Tulemme käyttämään myös ESA:n hiljattain ohjelmaansa hyväksymän GAIA-satelliitin tuloksia, sillä GAIA tulee mittaamaan Linnunradan tähtien radat ja massajakautuman hyvin tarkkaan. Tutkimusta tehdään Tuorlan Observatoriossa, jossa projektiin osallistuu vastuullisen johtajan lisäksi
6 neljä henkeä. ISO- ja Odin -avaruusteleskoopeilla tehtävä tutkimus: tähtienvälinen aine ja tähtien synty Hankkeen vastuullinen johtaja: Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Myönnetty rahoitus: Linnunradan tähtienvälinen aine ja molekyylipilvet kuuluvat nykytähtitieteen keskeisiin tutkimusalueisiin ja tähtien synty on yksi sen suurista avoimista ongelmista. Tutkimme tähtienvälisten molekyylipilvien fysikaalisia olosuhteita (lämpötila, tiheys, sisäiset liikkeet) ja kemiallista koostumusta sekä erityisenä painopistealana niissä tapahtuvaa tähtien syntyä. Tutkimuskohteemme ovat useimmiten näkymättömissä valon aallonpituuksilla, joten havainnoissa on käytettävä infrapuna (1-300 mikrometriä)- sekä (ali)millimetriaallonpituusalueen(0,3-3 mm) teleskooppeja. Käytämme tutkimuksessamme tehokkaasti hyödyksi kolmea avaruusteleskooppia ja yhtä vuoren huipulla olevaa radioteleskooppia, joihin Suomi on osallistunut merkittävillä rahoitusosuuksilla: (1) Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Infrared Space Observatory (ISO, laukaisu 1998); (2) Ruotsin, Suomen, Kanadan ja Ranskan alimillimetriaallonpituusalueen avaruusteleskooppi Odin (laukaistiin ); (3) ESA:n Planck Surveyor (laukaisu 2007); (4) Swedish-European Southern Observatory Submillimetre Telescope (SEST, toiminta alkoi 1987). Mesosfäärin kemiallinen aeronomia ja stratosfäärin otsoni Hankkeen vastuullinen johtaja: Turunen Esa, FT, Oulun yliopisto yhteystiedot: p. (016) , Myönnetty rahoitus: Projektin tavoitteena on: 1) Tutkia Auringosta ja magnetosfääristä saapuvien suurenergisten hiukkasten vaikutusta mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonikemiaa. 2) Määrittää suurenergisten hiukkasten presipitaation osuus mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonituhoon käyttäen ilmakehän yksityiskohtaista kemiallista mallia ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruusohjelman satelliittia ENVISAT-1 sekä skandinaavisten satelliittien Oersted ja Odin mittausaineistoja Suomen Akatemian rahoitus yhteensä
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotHelsingin yliopiston Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osasto järjestävät tiedotustilaisuuden
KUTSU Helsingin yliopiston Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osasto järjestävät tiedotustilaisuuden SMART-1 kuuluotaimen instrumenttitoimituksesta maanantaina 3.6.2002 klo 13.30 alkaen
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotPIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden
LisätiedotPlanck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio
Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotPimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede
PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta
LisätiedotSisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8
Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotLataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa
Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotPlanck ja kosminen mikroaaltotausta
Planck ja kosminen mikroaaltotausta Elina Keihänen Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 8.6.2007 Kiitokset materiaalista Hannu Kurki Suoniolle Planck satelliitti
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria
HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotSuomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua
Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotUrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä
UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotFysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa
Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,
LisätiedotTeoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
LisätiedotLataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen. Lataa
Lataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen Lataa Kirjailija: Hannu Koskinen ISBN: 9789517451918 Sivumäärä: 256 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.94 Mb Tämä teos on vuonna
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotIlmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä
eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotHelsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK
Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen
LisätiedotTutkimuksen rahoituspäätökset 2018
Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus 2000 2018 Milj. euroa 500 450 2018 yhteensä 429,3 milj 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotS U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria
LisätiedotAvaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola
Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com
LisätiedotAvaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä
Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotJ.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista
Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto-
LisätiedotTeoreettisen fysiikan esittely
Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen
LisätiedotTekniikan päivät Oulussa
Tekniikan päivät on maksuton tiedetapahtuma kaikille tekniikasta ja luonnontieteistä kiinnostuneille. Tapahtuman pääteemana on ILMA. Tekniikan päivät Oulussa 21.-22.2.2014 Perjantai 21.2. Oulun yliopisto
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotTähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotTeoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä
Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori
LisätiedotPlanck-satelliitti ja kaiken alku
Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotLataa Ensimmäinen sekunti - Silminnäkijän kertomus - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Ensimmäinen sekunti - Silminnäkijän kertomus - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510407547 Sivumäärä: 180 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.01 Mb "Ensimmäisen sekunnin jälkeen
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotMAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET
MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja
LisätiedotSUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS
JULKAISUJA 2/2001 SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS Toimittanut Ulrica Gabrielsson Vuosikokouksensa yhteydessä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti 4.4.2001 keskustelutilaisuuden "Suomalainen
LisätiedotVALON VUODEN JUHLASEMINAARI
VALON VUODEN JUHLASEMINAARI Torstaina 1.10.2015 klo 13.00 17.30 Martti Ahtisaari -sali Agora, Mattilanniemi 2 Kuva: Jyrki Kauko Valon vuoden juhlaseminaari Vuosi 2015 on YK:n nimeämä ja UNESCO:n koordinoima
LisätiedotTulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen
Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun
LisätiedotEuclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Euclid Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Mikä aiheu.aa kiihtyvän laajenemisen Kaksi vaihtoehtoa Pimeä energia (dark energy) Painovoima käyaäytyy eri lailla hyvin suurilla
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.
LisätiedotSuomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa
Rymdsonden, Spaceprobe 3/2010, vol. 45 Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERAsta MetNetiin Ari-Matti Harri Tässä katsauksessa jatkan siitä, mihin Risto Pellinen
LisätiedotLataa Avaruus - Carole Stott. Lataa
Lataa Avaruus - Carole Stott Lataa Kirjailija: Carole Stott ISBN: 9789510348987 Sivumäärä: 128 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.18 Mb - Lähde huikealle avaruusmatkalle aurinkokunnan planeetoilta kaukaisiin
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotPimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotCCD-kamerat ja kuvankäsittely
CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate
LisätiedotAurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN
LisätiedotIFRF Suomen kansallinen osasto
IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio
LisätiedotNeutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto
Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotLataa Kosmisen kiehtova avaruuskirja - Carole Stott. Lataa
Lataa Kosmisen kiehtova avaruuskirja - Carole Stott Lataa Kirjailija: Carole Stott ISBN: 9789510364550 Sivumäärä: 61 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.28 Mb Onko muualla maailmankaikkeudessa elämää? Miksi
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK
Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-
LisätiedotMaailmankaikkeuden kriittinen tiheys
Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotToivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä.
Ruoka ja ravinto ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme eivätkä ainoastaan sen vuoksi, että tarvitsemme energiaa ja ravinteita pysyäksemme hengissä, vaan myös, koska ne muodostavat kulttuurimme ja
LisätiedotAstrokemia avaa tähtitarhojen
Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien,
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja
Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 11. Muut aaltoalueet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Gamma Röntgen Ultravioletti Lähiinfrapuna Infrapuna
LisätiedotAuringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa
Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon
LisätiedotMerentutkimusta tehdään
Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
Lisätiedot