ANTARES- rahoitetut hankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANTARES- rahoitetut hankkeet"

Transkriptio

1 ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista yhteensä noin 6,3 miljoonalla eurolla. Mukaan valitut konsortiot eli yhteishankkeet: Suomen Planck-luotain-konsortio Konsortion johtaja: Enqvist Kari, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: , Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto Tuovinen Jussi, tutkimusprofessori, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT yhteystiedot: , Urpo Seppo, johtaja, Teknillinen korkeakoulu Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Planck-luotain on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kansainvälinen satelliittihanke (http://astro.estec.esa.nl/planck/), jolla pyritään laatimaan ennennäkemättömän tarkka lämpötilakartta koko avaruuden täyttävästä kosmisesta mikroaaltosäteilystä. Säteily syntyi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, ja näemme sen saapuvan meille noin 13 miljardin valovuoden takaa. Sen Planck-luotaimella mitattavista pienistä lämpötilavaihteluista uskotaan voitavan lukea kaikki maailmankaikkeuden oleelliset parametrit: massaenergia, pimeän aineen määrä, avaruuden laajenemisnopeus sekä se, laajeneeko maailmankaikkeus loputtomiin vai romahtaako se joskus kasaan. Alkuräjähdyksestä peräisin olevan säteilyn eristämiseksi lämpötilakartasta täytyy erotella pois galaksien ja muun etualan mikroaaltosäteily. Tällä tavoin Planck antaa arvokasta tietoa myös astrofysikaalisista kohteista. Kyseessä on vuosikymmenen merkittävin eurooppalainen kosmologinen tutkimus. Suomalaiset osallistuvat Planck-hankkeeseen sekä laiterakentajina että tiedeosaajina. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun yhteislaboratorio Millilab johtaa 70 GHz mikroaaltovastaanottimien rakentamista (http://www.vtt.fi/millilab). Tiedeosallistumista koordinoidaan Helsingin yliopistosta ja kansallisesta Fysiikan tutkimuslaitoksesta (http://www.physics.helsinki.fi/~tfo_cosm/), ja mukana ovat lisäksi Metsähovin radiotutkimusasema, Tuorlan observatorio (Turku) sekä Helsingin yliopiston Observatorio. Planck-satelliitin laukaisu tapahtuu vuonna Uudet mallintamisen ja data-analyysin menetelmät satelliiteilla tapahtuvassa metsien inventoinnissa Konsortion johtaja: Holmström Lasse, johtaja, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Hallikainen Martti, professori, Teknillinen korkeakoulu Tomppo Erkki, professori, Metsäntutkimuslaitos

2 Myönnetty rahoitus: Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä satelliittien avulla tapahtuvaa metsien kaukokartoitusta varten. Hankkeessa ovat mukana tutkimusryhmät Helsingin yliopiston Rolf Nevanlinna -instituutista, Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointi - tutkimusohjelmasta sekä Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratoriosta. Tilastollisia kuvankäsittely- ja hahmontunnistusmenetelmiä sovelletaan metsien inventointiin, joka tapahtuu optisella ja mikroaaltoalueella toimivilla, satelliitteihin sijoitetuilla sensoreilla. Hankkeessa rakennetaan myös matemaattinen malli tutkasignaalin puustosta tapahtuvalle sironnalle. Kehitettyä mallia sekä uusia tilastollisia analyysimenetelmiä sovelletaan kehitteillä olevan tutkateknologian tuottamaan uudentyyppiseen mittausaineistoon. Pöly, planeettojen kaasukehät ja plasmat Konsortion johtaja: Kallio Esa, FT, Ilmatieteen laitos yhteystiedot: p.(09) , Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Myönnetty rahoitus: Tutkimusprojekti koostuu kolmesta painopistealueesta: (1) Marsin ja Titanin ilmakehät ja niiden vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa, (2) komeettojen ja kuun sekä tähtienvälinen pöly, sekä (3) avaruusplasman ominaisuudet aurinkokuntamme eri ympäristöissä. Tutkimus perustuu tieteelliseen yhteistyöhön useissa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Yhdysvaltojen avaruusjärjestön (NASA) avaruusohjelmissa: Mars Express-luotaimessa Marsiin, Cassini-Huygens-luotaimessa Saturnuksen Titan-kuuhun, SMART-1-luotaimessa Kuuhun sekä Rosetta-, Stardust- ja Contour-komeettaluotaimissa. Näiden avaruusprojektien odotetaan antavan seuraavien 15 vuoden aikana ainutlaatuisia uusia mittaustuloksia. Esimerkiksi Mars- ja Titanhankkeiden odotetaan tuovan lisävalaistusta elämän olemassaoloon ja komeettahankkeiden aurinkokuntamme syntyyn liittyviin kysymyksiin. Avaruussää ANTARES-ohjelmassa Konsortion johtaja: Koskinen Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Nygren Tuomo, professori, Oulun yliopisto Pirjola Risto, dosentti, Ilmatieteen laitos Valtonen Eino, dosentti, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Avaruussäällä tarkoitetaan maapallon lähiavaruuden vaihtelevia sähkömagneettisia ja hiukkasolosuhteita, jotka voivat vaikuttaa avaruudessa ja Maan pinnalla oleviin teknisiin laitteisiin

3 ja olla haitallisia ihmisten terveydelle. Avaruussäälle alttiita ovat muun muassa satelliitit, tietoliikennejärjestelmät, sähköverkot sekä öljy- ja kaasuputket. Avaruussää voi myös vaikuttaa ilmakehään ja siten tavalliseen säähän. Tässä hankkeessa tutkitaan koko avaruussääketjua Auringossa tapahtuvista hiukkaspurkauksista maapallon magnetosfäärin kautta ilmakehän ylimpiin osiin ja maanpinnalla oleviin laitteisiin asti. Erityisiä painopisteitä ovat Auringon hiukkaspurkausten vuorovaikutus maapallon magnetosfäärin kanssa, korkeaenergiaiset hiukkaset maapallon lähiavaruudessa, revontulipurkaukset ja magneettiset myrskyt sekä avaruussään vaikutukset ionosfäärissä, sähköverkoissa ja kaasuputkissa. Tutkimus liittyy läheisesti hankkeessa mukana olevien Helsingin, Turun ja Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmien monipuolisiin tutkimusohjelmiin. CLUSTER ja MIRACLE: Aurinkotuuli-magnetosfääri-ionosfäärisysteemin mesoskaalarakenne Konsortion johtaja: Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Yhteystiedot: p. (08) , , Pulkkinen Tuija, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Cluster-Miracle-konsortio tutkii Maan lähiavaruuden (aurinkotuuli, magnetosfääri, ionosfääri) rakennetta ja siinä esiintyviä sähkömagneettisia ilmiöitä. Tutkimuksessa käytetään erityisesti hyväksi neljän Cluster-II-satelliitin mittauksia sekä maanpinnalla tehtyjä revontulien ja magneettisten häiriöiden havaintoja. Keskeinen kysymys on miten Auringon lähettämän hiukkasvirran eli aurinkotuulen energia kulkeutuu Maan lähiavaruuteen ja ylempään ilmakehään. Neljällä Cluster-satelliitilla voidaan nyt ensimmäisen kerran tutkia avaruuden pienehkön mittakaavan (mesoskaalan, n km) ilmiöitä, sekä erottaa näiden ilmiöiden ajallinen ja paikallinen vaihtelu. Cluster-satelliiteilla tullaan saamaan ratkaisevan uutta tietoa muun muassa erilaisten plasma-alueiden rajapintojen rakenteesta ja dynamiikasta. Ohjelma on tärkeä osa myös tutkittaessa ja ennustettaessa ns. avaruussäätä ja sen vaikutuksia teknokulttuuriin. Euroopan avaruusjärjestön Cluster-satelliitit laukaistiin viime kesänä ja niiden tieteellinen tutkimusvaihe alkoi helmikuussa Oulun yliopisto on mukana kahdessa Clusterin yhdestätoista tieteellisestä laitteesta. Muun muassa sähkökenttiä mittaava EFW-laite on pääosin rakennettu Oulussa. Ilmatieteen laitos ylläpitää laajaa Miracle-havaintoketjua, jolla on mittauspisteitä eri puolella Fennoskandiaa. Kaukokartoitusaineistojen yhdistäminen fysikaalisiin ympäristömalleihin Konsortion johtaja: Pulliainen Jouni, dosentti, Teknillinen korkeakoulu yhteystiedot: p. (09) , Sucksdorff Yrjö, johtaja, Suomen ympäristökeskus Myönnetty rahoitus:

4 Ympäristön tilan seuranta Suomessa perustuu nykyisellään pääasiassa havaintoihin yksittäisissä seurantapisteissä. Lisäksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeiden ympäristömuuttujien käyttäytymistä ja kehitystä ennustetaan fysikaalisten ympäristömallien avulla. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vesistömallia käytetään operatiivisesti jokivirtaamien ennustamiseen, millä on suuri merkitys tulvien ehkäisyssä ja vesivoimataloudessa. Samaten vedenlaadun kehitystä, kuten myrkyllisten sinilevien kasvua järvi- ja merialueilla, pyritään ennustamaan hydrodynaamisten vedenlaatumallien avulla. Ympäristömallien sekä ympäristön tilan seurantatiedon puutteena on kuitenkin, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin, tuotetun tiedon huono alueellinen kattavuus ja edustavuus. Satelliittikaukokartoitus tarjoaa ratkaisukeinon tähän ongelmaan. Kehittyneimmillään optisen, infrapuna- ja mikroaaltoalueen satelliittihavainnot pyritään yhdistämään suoraan ympäristömalleihin nk. assimilaatiomenetelmiä käyttäen. ASSIMENVI-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään assimilaatiotekniikoita vedenlaadun ja hydrologisen seurannan tueksi. Tavoitteena on saada aikaan menetelmiä, jotka parantavat nykyisten ympäristömallien tarkkuutta ja käyttökelpoisuutta. Menetelmät kehitetään ja testataan Suomen olosuhteissa, mutta itse metodologia on käyttökelpoista globaalisti. Hankkeen puitteissa tehdäänkin yhteistyötä useiden ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, muun muassa JPL:n (USA) ja DLR:n (Saksan avaruustutkimuslaitos). Pienikokoisia virtausilmiöitä Marsissa Konsortion johtaja: Savijärvi Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Kulmala Markku, professori, Helsingin yliopisto Siili Tero, TKT, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Projektissa on tarkoitus mallintaa entistä tarkemmin Marsin pienikokoisia paikallisia virtausilmiöitä kuten rinnetuulet ja jäätikön reunan "merituulet". Erityisesti pöly ja kosteus, niiden kulkeutuminen, sekoittuminen, tuotto- ja tuhoprosessit ja vaikutus muun muassa säteilynkulkuun ja mahdollisiin pintasumuihin ovat mielenkiinnon kohteena. Työvälineenä on Marsin ilmakehän numeerinen säänennustusmalli rajoitetulle alueelle, jonka reuna-arvot saadaan Marsin ilmastomalleista. Tuloksina voidaan saada muun muassa laskeutumissääennusteita tuleville lennoille, ja tietoa eri alueiden, muun muassa napa-alueiden paikallistuulista. Suurenergia-astrofysiikka ja avaruustähtitiede Konsortion johtaja: Vilhu Osmi, dosentti, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Huovelin Juhani, dosentti, Helsingin yliopisto Muinonen Karri, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto Pekola Jukka, akatemiaprofessori, Jyväskylän yliopisto Turunen Jari, professori, Joensuun yliopisto Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto

5 Myönnetty rahoitus: Konsortioon kuuluu tähtitieteilijöitä ja fyysikoita Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistoista. Ryhmässä tutkitaan taivaankappaleiden lähettämää röntgen- ja gammasäteilyä sekä rakennetaan tarkoitukseen sopivia mittalaitteita. Tutkimuskohteita ovat muun muassa Linnunradan mikrokvasaarit ja neutronitähdet, aktiiviset galaksiytimet sekä auringon purkaukset, joita kaikkia voidaan parhaiten havaita tällä aallonpituusalueella. Konsortio valmistautuu kolmen rakentamansa avaruuslaitteen laukaisuun vuosina Nämä ovat ESA:n INTEGRAL-satelliittiin tuleva JEM-X, Venäjän SRG-satelliittiin sijoitettava SIXA sekä ESA:n SMART-1 (kuuta kiertävään) -luotaimeen sijoitettava XSM. SIXA:n ja JEM- X:n tärkeimpiä havaintokohteita ovat mustat aukot ja neutronitähdet, kun taas XSM on räätälöity auringon röntgensäteilyn havaitsemiseen. Konsortiossa kehitetään myös uutta teknologiaa ESA:n ja NASA:n uuden sukupolven hankkeisiin. Näitä ovat muun muassa ESA:n XEUS-hankkeeseen kehitettävät suprajohtavat mikrokalorimetrit (TES) sekä NASA:n kokotaivaan kameraan (AXM) sopivat GEM-kalvot. Konsortiolta on myös pyydetty Tanskan ROEMER-minisatelliitin tiedonsiirron suunnittelua. Mukaan valitut yksittäisten tutkimusryhmien hankkeet: Pimeän aineen tutkimuksia avaruudesta Hankkeen vastuullinen johtaja: Flynn Chris, professori, Turun yliopisto yhteystiedot: p. (02) , Myönnetty rahoitus: Suurin osa galaksimme tähdistä - myös Aurinko - kiertää Linnunradan keskustaa ympyränmuotoisilla radoilla. Näkyvän aineen vetovoima ei kuitenkaan riitä pitämään tähtiä tällaisilla radoilla. Tästä päätellään, että Linnunradassa on oltava kymmenisen kertaa enemmän näkymätöntä (ns. pimeää) ainetta kuin näkyvää. Pimeä aine saattaa koostua esimerkiksi hiukkasista ja/tai himmeistä tähdistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana ns. mikrolinssi-ilmiö on paljastanut, että läheisyydessämme saattaa hyvinkin olla runsaasti himmeitä tähtiä, joiden massa olisi noin puolet Auringon massasta. Hankkeemme tarkoitus on selvittää, mitä nämä toistaiseksi näkymättömät kohteet voisivat olla, tai ainakin tutkia, mitä ne ehdottomasti eivät ole. Aiomme ratkaista asian avaruudesta tehdyillä optisilla havainnoilla. Käytämme muun muassa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Hipparcossatelliitin ja ESA:n ja NASA:n yhteistyöhankeen Hubble-avaruuskaukoputken mittauksia. Tulemme käyttämään myös ESA:n hiljattain ohjelmaansa hyväksymän GAIA-satelliitin tuloksia, sillä GAIA tulee mittaamaan Linnunradan tähtien radat ja massajakautuman hyvin tarkkaan. Tutkimusta tehdään Tuorlan Observatoriossa, jossa projektiin osallistuu vastuullisen johtajan lisäksi

6 neljä henkeä. ISO- ja Odin -avaruusteleskoopeilla tehtävä tutkimus: tähtienvälinen aine ja tähtien synty Hankkeen vastuullinen johtaja: Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Myönnetty rahoitus: Linnunradan tähtienvälinen aine ja molekyylipilvet kuuluvat nykytähtitieteen keskeisiin tutkimusalueisiin ja tähtien synty on yksi sen suurista avoimista ongelmista. Tutkimme tähtienvälisten molekyylipilvien fysikaalisia olosuhteita (lämpötila, tiheys, sisäiset liikkeet) ja kemiallista koostumusta sekä erityisenä painopistealana niissä tapahtuvaa tähtien syntyä. Tutkimuskohteemme ovat useimmiten näkymättömissä valon aallonpituuksilla, joten havainnoissa on käytettävä infrapuna (1-300 mikrometriä)- sekä (ali)millimetriaallonpituusalueen(0,3-3 mm) teleskooppeja. Käytämme tutkimuksessamme tehokkaasti hyödyksi kolmea avaruusteleskooppia ja yhtä vuoren huipulla olevaa radioteleskooppia, joihin Suomi on osallistunut merkittävillä rahoitusosuuksilla: (1) Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Infrared Space Observatory (ISO, laukaisu 1998); (2) Ruotsin, Suomen, Kanadan ja Ranskan alimillimetriaallonpituusalueen avaruusteleskooppi Odin (laukaistiin ); (3) ESA:n Planck Surveyor (laukaisu 2007); (4) Swedish-European Southern Observatory Submillimetre Telescope (SEST, toiminta alkoi 1987). Mesosfäärin kemiallinen aeronomia ja stratosfäärin otsoni Hankkeen vastuullinen johtaja: Turunen Esa, FT, Oulun yliopisto yhteystiedot: p. (016) , Myönnetty rahoitus: Projektin tavoitteena on: 1) Tutkia Auringosta ja magnetosfääristä saapuvien suurenergisten hiukkasten vaikutusta mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonikemiaa. 2) Määrittää suurenergisten hiukkasten presipitaation osuus mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonituhoon käyttäen ilmakehän yksityiskohtaista kemiallista mallia ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruusohjelman satelliittia ENVISAT-1 sekä skandinaavisten satelliittien Oersted ja Odin mittausaineistoja Suomen Akatemian rahoitus yhteensä

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto-

Lisätiedot

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,

Lisätiedot

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Planck-satelliitti ja kaiken alku

Planck-satelliitti ja kaiken alku Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi

Lisätiedot

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS

SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS JULKAISUJA 2/2001 SUOMALAINEN AVARUUSTUTKIMUS Toimittanut Ulrica Gabrielsson Vuosikokouksensa yhteydessä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti 4.4.2001 keskustelutilaisuuden "Suomalainen

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

CCD-kamerat ja kuvankäsittely CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate

Lisätiedot

VALON VUODEN JUHLASEMINAARI

VALON VUODEN JUHLASEMINAARI VALON VUODEN JUHLASEMINAARI Torstaina 1.10.2015 klo 13.00 17.30 Martti Ahtisaari -sali Agora, Mattilanniemi 2 Kuva: Jyrki Kauko Valon vuoden juhlaseminaari Vuosi 2015 on YK:n nimeämä ja UNESCO:n koordinoima

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus

Lisätiedot

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Rymdsonden, Spaceprobe 3/2010, vol. 45 Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERAsta MetNetiin Ari-Matti Harri Tässä katsauksessa jatkan siitä, mihin Risto Pellinen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Syventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta.

Syventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta. ml-opas10-11 17.6.korjsivut 18.6.2010 10:25 Sivu 115 TÄHTITIEDE Internet kotisivu: http://www.physics.helsin ki.fi/oppiaineet/tahtitiede.html Oppiainevastaava: professori Karri Muinonen, huone D309, puh

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Astrokemia avaa tähtitarhojen

Astrokemia avaa tähtitarhojen Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien,

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Radioastronomian perusteita

Radioastronomian perusteita Radioastronomian perusteita Anne Lähteenmäki & Merja Tornikoski Tämä tiivistelmä on koottu valikoiden Aalto-yliopiston Radioastronomian kurssin materiaaleista eikä se näin ollen ole täydellinen, vaan keskittyy

Lisätiedot

IFRF Suomen kansallinen osasto

IFRF Suomen kansallinen osasto IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä TkT Tapio Lampén (tapio.lampen@cern.ch) Fysiikan tutkimuslaitos HIP (sisältää materiaalia Sanni Suoniemen pro gradu -tutkimuksesta) Sisältö: CERNin ja CMS-kokeen

Lisätiedot

Tietokoneet täh++eteessä

Tietokoneet täh++eteessä Tietokoneet täh++eteessä Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto PC- käy:äjät ry kevätkokous 2014 Helsinki 23.3.2014 1. Miksi +etokoneita tarvitaan täh++eteessä ja mikä on niiden rooli modernissa

Lisätiedot

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 2941 50521 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA AIKA

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Ihan oikea esimerkki. Luku 17

Ihan oikea esimerkki. Luku 17 Luku 17 Ihan oikea esimerkki 17.1 Avaruussäästä Esitellään lopuksi yleissivistävästi geomagnetismiin liittyvä sovellutus. Kyseessä ovat geomagneettisesti indusoituvat virrat (GI-virta, geomagnetically

Lisätiedot

Ihan oikea esimerkki. Luku 16

Ihan oikea esimerkki. Luku 16 Luku 16 Ihan oikea esimerkki 16.1 Avaruussäästä Esitellään lopuksi yleissivistävästi geomagnetismiin liittyvä sovellutus: geomagneettisesti indusoituvat virrat (GI-virta, geomagnetically induced current,

Lisätiedot

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY Mitä inversio-ongelmat ovat? Seurauksista syihin: mikä on aiheuttanut havainnot? Havainnot pyritään

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid)

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Projektin yleiskuvaus Yhteistyökumppanit Laitteisto ja ohjelmistot Ylläpidon toteutus Uudet haasteet

Lisätiedot

Pampre. Aerosolitutkimus

Pampre. Aerosolitutkimus Pampre Aerosolitutkimus Vilma Aaltonen Laura Siitari Robert Juhakoski Santtu Leppälä Jaakko Puntanen Latmos, Pariisi 6.-11.10.2014 Briefly in english We had a chance to participate in Latmos-science school

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Valo ja muu sähkömagneettinen säteily

Lisätiedot

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä 4. kesäkuuta 2012 ATLAS koe esitteli uusimmat tuloksensa Higgs-hiukkasen etsinnästä. Tulokset esiteltiin CERNissä pidetyssä seminaarissa joka välitettiin

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Tässä työssä tehdään spektriviivahavainto atomaarisen vedyn 21cm siirtymästä käyttäen yllä olevassa kuvassa olevaa Observatorion SRT (Small Radio Telescope)

Lisätiedot

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010 Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA

AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA JULKAISU 5/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona

Lisätiedot

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www Mars S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl Kansi: Curiosity Marsissa (taiteilijan näkemys). Kuva: NASA. Sisäkansi: Marsin maisemaa. Kuva: NASA. Mars Science Laboratory Yleiskuvaus Mars

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Strategisen tutkimuksen infotilaisuus OHJELMA Tilaisuuden juontaa Risto Alatarvas 8.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen 9.00 Tilaisuuden avaus, Riikka Heikinheimo, johtaja, Suomen Akatemia 9.10 Tutkimusohjelmien

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

24.8.2011. Jurvan Rotaryklubi. Säläishallilla

24.8.2011. Jurvan Rotaryklubi. Säläishallilla 24.8.2011 Jurvan Rotaryklubi Säläishallilla YHTEIS Klubin sija Klubin tulos 1 Jurva 32,00 2 Kurikka 25,00 3 Jalasjärvi 23,00 4 Kauhajoki 17,00 5 Ilmajoki 16,00 6 Aro 13,00 sija nimi Saapas Tikka Rengas

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen [MIKKELIN LUKIO] Mars, Curiosity, SAM Latmos- tiedekoulu Pariisissa Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen 9-13.10.2012 MARS Mars on neljäs planeetta Auringosta laskien Keskietäisyys

Lisätiedot