ANTARES- rahoitetut hankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANTARES- rahoitetut hankkeet"

Transkriptio

1 ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista yhteensä noin 6,3 miljoonalla eurolla. Mukaan valitut konsortiot eli yhteishankkeet: Suomen Planck-luotain-konsortio Konsortion johtaja: Enqvist Kari, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: , Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto Tuovinen Jussi, tutkimusprofessori, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT yhteystiedot: , Urpo Seppo, johtaja, Teknillinen korkeakoulu Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Planck-luotain on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kansainvälinen satelliittihanke (http://astro.estec.esa.nl/planck/), jolla pyritään laatimaan ennennäkemättömän tarkka lämpötilakartta koko avaruuden täyttävästä kosmisesta mikroaaltosäteilystä. Säteily syntyi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, ja näemme sen saapuvan meille noin 13 miljardin valovuoden takaa. Sen Planck-luotaimella mitattavista pienistä lämpötilavaihteluista uskotaan voitavan lukea kaikki maailmankaikkeuden oleelliset parametrit: massaenergia, pimeän aineen määrä, avaruuden laajenemisnopeus sekä se, laajeneeko maailmankaikkeus loputtomiin vai romahtaako se joskus kasaan. Alkuräjähdyksestä peräisin olevan säteilyn eristämiseksi lämpötilakartasta täytyy erotella pois galaksien ja muun etualan mikroaaltosäteily. Tällä tavoin Planck antaa arvokasta tietoa myös astrofysikaalisista kohteista. Kyseessä on vuosikymmenen merkittävin eurooppalainen kosmologinen tutkimus. Suomalaiset osallistuvat Planck-hankkeeseen sekä laiterakentajina että tiedeosaajina. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun yhteislaboratorio Millilab johtaa 70 GHz mikroaaltovastaanottimien rakentamista (http://www.vtt.fi/millilab). Tiedeosallistumista koordinoidaan Helsingin yliopistosta ja kansallisesta Fysiikan tutkimuslaitoksesta (http://www.physics.helsinki.fi/~tfo_cosm/), ja mukana ovat lisäksi Metsähovin radiotutkimusasema, Tuorlan observatorio (Turku) sekä Helsingin yliopiston Observatorio. Planck-satelliitin laukaisu tapahtuu vuonna Uudet mallintamisen ja data-analyysin menetelmät satelliiteilla tapahtuvassa metsien inventoinnissa Konsortion johtaja: Holmström Lasse, johtaja, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Hallikainen Martti, professori, Teknillinen korkeakoulu Tomppo Erkki, professori, Metsäntutkimuslaitos

2 Myönnetty rahoitus: Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä satelliittien avulla tapahtuvaa metsien kaukokartoitusta varten. Hankkeessa ovat mukana tutkimusryhmät Helsingin yliopiston Rolf Nevanlinna -instituutista, Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointi - tutkimusohjelmasta sekä Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratoriosta. Tilastollisia kuvankäsittely- ja hahmontunnistusmenetelmiä sovelletaan metsien inventointiin, joka tapahtuu optisella ja mikroaaltoalueella toimivilla, satelliitteihin sijoitetuilla sensoreilla. Hankkeessa rakennetaan myös matemaattinen malli tutkasignaalin puustosta tapahtuvalle sironnalle. Kehitettyä mallia sekä uusia tilastollisia analyysimenetelmiä sovelletaan kehitteillä olevan tutkateknologian tuottamaan uudentyyppiseen mittausaineistoon. Pöly, planeettojen kaasukehät ja plasmat Konsortion johtaja: Kallio Esa, FT, Ilmatieteen laitos yhteystiedot: p.(09) , Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Myönnetty rahoitus: Tutkimusprojekti koostuu kolmesta painopistealueesta: (1) Marsin ja Titanin ilmakehät ja niiden vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa, (2) komeettojen ja kuun sekä tähtienvälinen pöly, sekä (3) avaruusplasman ominaisuudet aurinkokuntamme eri ympäristöissä. Tutkimus perustuu tieteelliseen yhteistyöhön useissa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Yhdysvaltojen avaruusjärjestön (NASA) avaruusohjelmissa: Mars Express-luotaimessa Marsiin, Cassini-Huygens-luotaimessa Saturnuksen Titan-kuuhun, SMART-1-luotaimessa Kuuhun sekä Rosetta-, Stardust- ja Contour-komeettaluotaimissa. Näiden avaruusprojektien odotetaan antavan seuraavien 15 vuoden aikana ainutlaatuisia uusia mittaustuloksia. Esimerkiksi Mars- ja Titanhankkeiden odotetaan tuovan lisävalaistusta elämän olemassaoloon ja komeettahankkeiden aurinkokuntamme syntyyn liittyviin kysymyksiin. Avaruussää ANTARES-ohjelmassa Konsortion johtaja: Koskinen Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Nygren Tuomo, professori, Oulun yliopisto Pirjola Risto, dosentti, Ilmatieteen laitos Valtonen Eino, dosentti, Turun yliopisto Myönnetty rahoitus: Avaruussäällä tarkoitetaan maapallon lähiavaruuden vaihtelevia sähkömagneettisia ja hiukkasolosuhteita, jotka voivat vaikuttaa avaruudessa ja Maan pinnalla oleviin teknisiin laitteisiin

3 ja olla haitallisia ihmisten terveydelle. Avaruussäälle alttiita ovat muun muassa satelliitit, tietoliikennejärjestelmät, sähköverkot sekä öljy- ja kaasuputket. Avaruussää voi myös vaikuttaa ilmakehään ja siten tavalliseen säähän. Tässä hankkeessa tutkitaan koko avaruussääketjua Auringossa tapahtuvista hiukkaspurkauksista maapallon magnetosfäärin kautta ilmakehän ylimpiin osiin ja maanpinnalla oleviin laitteisiin asti. Erityisiä painopisteitä ovat Auringon hiukkaspurkausten vuorovaikutus maapallon magnetosfäärin kanssa, korkeaenergiaiset hiukkaset maapallon lähiavaruudessa, revontulipurkaukset ja magneettiset myrskyt sekä avaruussään vaikutukset ionosfäärissä, sähköverkoissa ja kaasuputkissa. Tutkimus liittyy läheisesti hankkeessa mukana olevien Helsingin, Turun ja Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmien monipuolisiin tutkimusohjelmiin. CLUSTER ja MIRACLE: Aurinkotuuli-magnetosfääri-ionosfäärisysteemin mesoskaalarakenne Konsortion johtaja: Mursula Kalevi, professori, Oulun yliopisto Yhteystiedot: p. (08) , , Pulkkinen Tuija, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Cluster-Miracle-konsortio tutkii Maan lähiavaruuden (aurinkotuuli, magnetosfääri, ionosfääri) rakennetta ja siinä esiintyviä sähkömagneettisia ilmiöitä. Tutkimuksessa käytetään erityisesti hyväksi neljän Cluster-II-satelliitin mittauksia sekä maanpinnalla tehtyjä revontulien ja magneettisten häiriöiden havaintoja. Keskeinen kysymys on miten Auringon lähettämän hiukkasvirran eli aurinkotuulen energia kulkeutuu Maan lähiavaruuteen ja ylempään ilmakehään. Neljällä Cluster-satelliitilla voidaan nyt ensimmäisen kerran tutkia avaruuden pienehkön mittakaavan (mesoskaalan, n km) ilmiöitä, sekä erottaa näiden ilmiöiden ajallinen ja paikallinen vaihtelu. Cluster-satelliiteilla tullaan saamaan ratkaisevan uutta tietoa muun muassa erilaisten plasma-alueiden rajapintojen rakenteesta ja dynamiikasta. Ohjelma on tärkeä osa myös tutkittaessa ja ennustettaessa ns. avaruussäätä ja sen vaikutuksia teknokulttuuriin. Euroopan avaruusjärjestön Cluster-satelliitit laukaistiin viime kesänä ja niiden tieteellinen tutkimusvaihe alkoi helmikuussa Oulun yliopisto on mukana kahdessa Clusterin yhdestätoista tieteellisestä laitteesta. Muun muassa sähkökenttiä mittaava EFW-laite on pääosin rakennettu Oulussa. Ilmatieteen laitos ylläpitää laajaa Miracle-havaintoketjua, jolla on mittauspisteitä eri puolella Fennoskandiaa. Kaukokartoitusaineistojen yhdistäminen fysikaalisiin ympäristömalleihin Konsortion johtaja: Pulliainen Jouni, dosentti, Teknillinen korkeakoulu yhteystiedot: p. (09) , Sucksdorff Yrjö, johtaja, Suomen ympäristökeskus Myönnetty rahoitus:

4 Ympäristön tilan seuranta Suomessa perustuu nykyisellään pääasiassa havaintoihin yksittäisissä seurantapisteissä. Lisäksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeiden ympäristömuuttujien käyttäytymistä ja kehitystä ennustetaan fysikaalisten ympäristömallien avulla. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vesistömallia käytetään operatiivisesti jokivirtaamien ennustamiseen, millä on suuri merkitys tulvien ehkäisyssä ja vesivoimataloudessa. Samaten vedenlaadun kehitystä, kuten myrkyllisten sinilevien kasvua järvi- ja merialueilla, pyritään ennustamaan hydrodynaamisten vedenlaatumallien avulla. Ympäristömallien sekä ympäristön tilan seurantatiedon puutteena on kuitenkin, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin, tuotetun tiedon huono alueellinen kattavuus ja edustavuus. Satelliittikaukokartoitus tarjoaa ratkaisukeinon tähän ongelmaan. Kehittyneimmillään optisen, infrapuna- ja mikroaaltoalueen satelliittihavainnot pyritään yhdistämään suoraan ympäristömalleihin nk. assimilaatiomenetelmiä käyttäen. ASSIMENVI-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään assimilaatiotekniikoita vedenlaadun ja hydrologisen seurannan tueksi. Tavoitteena on saada aikaan menetelmiä, jotka parantavat nykyisten ympäristömallien tarkkuutta ja käyttökelpoisuutta. Menetelmät kehitetään ja testataan Suomen olosuhteissa, mutta itse metodologia on käyttökelpoista globaalisti. Hankkeen puitteissa tehdäänkin yhteistyötä useiden ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, muun muassa JPL:n (USA) ja DLR:n (Saksan avaruustutkimuslaitos). Pienikokoisia virtausilmiöitä Marsissa Konsortion johtaja: Savijärvi Hannu, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Kulmala Markku, professori, Helsingin yliopisto Siili Tero, TKT, Ilmatieteen laitos Myönnetty rahoitus: Projektissa on tarkoitus mallintaa entistä tarkemmin Marsin pienikokoisia paikallisia virtausilmiöitä kuten rinnetuulet ja jäätikön reunan "merituulet". Erityisesti pöly ja kosteus, niiden kulkeutuminen, sekoittuminen, tuotto- ja tuhoprosessit ja vaikutus muun muassa säteilynkulkuun ja mahdollisiin pintasumuihin ovat mielenkiinnon kohteena. Työvälineenä on Marsin ilmakehän numeerinen säänennustusmalli rajoitetulle alueelle, jonka reuna-arvot saadaan Marsin ilmastomalleista. Tuloksina voidaan saada muun muassa laskeutumissääennusteita tuleville lennoille, ja tietoa eri alueiden, muun muassa napa-alueiden paikallistuulista. Suurenergia-astrofysiikka ja avaruustähtitiede Konsortion johtaja: Vilhu Osmi, dosentti, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , , Huovelin Juhani, dosentti, Helsingin yliopisto Muinonen Karri, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto Pekola Jukka, akatemiaprofessori, Jyväskylän yliopisto Turunen Jari, professori, Joensuun yliopisto Valtaoja Esko, professori, Turun yliopisto

5 Myönnetty rahoitus: Konsortioon kuuluu tähtitieteilijöitä ja fyysikoita Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistoista. Ryhmässä tutkitaan taivaankappaleiden lähettämää röntgen- ja gammasäteilyä sekä rakennetaan tarkoitukseen sopivia mittalaitteita. Tutkimuskohteita ovat muun muassa Linnunradan mikrokvasaarit ja neutronitähdet, aktiiviset galaksiytimet sekä auringon purkaukset, joita kaikkia voidaan parhaiten havaita tällä aallonpituusalueella. Konsortio valmistautuu kolmen rakentamansa avaruuslaitteen laukaisuun vuosina Nämä ovat ESA:n INTEGRAL-satelliittiin tuleva JEM-X, Venäjän SRG-satelliittiin sijoitettava SIXA sekä ESA:n SMART-1 (kuuta kiertävään) -luotaimeen sijoitettava XSM. SIXA:n ja JEM- X:n tärkeimpiä havaintokohteita ovat mustat aukot ja neutronitähdet, kun taas XSM on räätälöity auringon röntgensäteilyn havaitsemiseen. Konsortiossa kehitetään myös uutta teknologiaa ESA:n ja NASA:n uuden sukupolven hankkeisiin. Näitä ovat muun muassa ESA:n XEUS-hankkeeseen kehitettävät suprajohtavat mikrokalorimetrit (TES) sekä NASA:n kokotaivaan kameraan (AXM) sopivat GEM-kalvot. Konsortiolta on myös pyydetty Tanskan ROEMER-minisatelliitin tiedonsiirron suunnittelua. Mukaan valitut yksittäisten tutkimusryhmien hankkeet: Pimeän aineen tutkimuksia avaruudesta Hankkeen vastuullinen johtaja: Flynn Chris, professori, Turun yliopisto yhteystiedot: p. (02) , Myönnetty rahoitus: Suurin osa galaksimme tähdistä - myös Aurinko - kiertää Linnunradan keskustaa ympyränmuotoisilla radoilla. Näkyvän aineen vetovoima ei kuitenkaan riitä pitämään tähtiä tällaisilla radoilla. Tästä päätellään, että Linnunradassa on oltava kymmenisen kertaa enemmän näkymätöntä (ns. pimeää) ainetta kuin näkyvää. Pimeä aine saattaa koostua esimerkiksi hiukkasista ja/tai himmeistä tähdistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana ns. mikrolinssi-ilmiö on paljastanut, että läheisyydessämme saattaa hyvinkin olla runsaasti himmeitä tähtiä, joiden massa olisi noin puolet Auringon massasta. Hankkeemme tarkoitus on selvittää, mitä nämä toistaiseksi näkymättömät kohteet voisivat olla, tai ainakin tutkia, mitä ne ehdottomasti eivät ole. Aiomme ratkaista asian avaruudesta tehdyillä optisilla havainnoilla. Käytämme muun muassa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Hipparcossatelliitin ja ESA:n ja NASA:n yhteistyöhankeen Hubble-avaruuskaukoputken mittauksia. Tulemme käyttämään myös ESA:n hiljattain ohjelmaansa hyväksymän GAIA-satelliitin tuloksia, sillä GAIA tulee mittaamaan Linnunradan tähtien radat ja massajakautuman hyvin tarkkaan. Tutkimusta tehdään Tuorlan Observatoriossa, jossa projektiin osallistuu vastuullisen johtajan lisäksi

6 neljä henkeä. ISO- ja Odin -avaruusteleskoopeilla tehtävä tutkimus: tähtienvälinen aine ja tähtien synty Hankkeen vastuullinen johtaja: Mattila Kalevi, professori, Helsingin yliopisto yhteystiedot: p. (09) , Myönnetty rahoitus: Linnunradan tähtienvälinen aine ja molekyylipilvet kuuluvat nykytähtitieteen keskeisiin tutkimusalueisiin ja tähtien synty on yksi sen suurista avoimista ongelmista. Tutkimme tähtienvälisten molekyylipilvien fysikaalisia olosuhteita (lämpötila, tiheys, sisäiset liikkeet) ja kemiallista koostumusta sekä erityisenä painopistealana niissä tapahtuvaa tähtien syntyä. Tutkimuskohteemme ovat useimmiten näkymättömissä valon aallonpituuksilla, joten havainnoissa on käytettävä infrapuna (1-300 mikrometriä)- sekä (ali)millimetriaallonpituusalueen(0,3-3 mm) teleskooppeja. Käytämme tutkimuksessamme tehokkaasti hyödyksi kolmea avaruusteleskooppia ja yhtä vuoren huipulla olevaa radioteleskooppia, joihin Suomi on osallistunut merkittävillä rahoitusosuuksilla: (1) Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Infrared Space Observatory (ISO, laukaisu 1998); (2) Ruotsin, Suomen, Kanadan ja Ranskan alimillimetriaallonpituusalueen avaruusteleskooppi Odin (laukaistiin ); (3) ESA:n Planck Surveyor (laukaisu 2007); (4) Swedish-European Southern Observatory Submillimetre Telescope (SEST, toiminta alkoi 1987). Mesosfäärin kemiallinen aeronomia ja stratosfäärin otsoni Hankkeen vastuullinen johtaja: Turunen Esa, FT, Oulun yliopisto yhteystiedot: p. (016) , Myönnetty rahoitus: Projektin tavoitteena on: 1) Tutkia Auringosta ja magnetosfääristä saapuvien suurenergisten hiukkasten vaikutusta mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonikemiaa. 2) Määrittää suurenergisten hiukkasten presipitaation osuus mesosfäärin ja ylästratosfäärin otsonituhoon käyttäen ilmakehän yksityiskohtaista kemiallista mallia ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruusohjelman satelliittia ENVISAT-1 sekä skandinaavisten satelliittien Oersted ja Odin mittausaineistoja Suomen Akatemian rahoitus yhteensä

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz

Lisätiedot

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8 Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

Planck ja kosminen mikroaaltotausta Planck ja kosminen mikroaaltotausta Elina Keihänen Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 8.6.2007 Kiitokset materiaalista Hannu Kurki Suoniolle Planck satelliitti

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Planck-satelliitti ja kaiken alku

Planck-satelliitti ja kaiken alku Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. Aurinkokuntamme koostuu lähitähdestämme

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 2941 50521 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA AIKA

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa MATINE hanke 800 Suorituspaikka: Ilmatieteen laitos Rahoitus: 56 0000 eur Tutkimuksenjohtaja: Dos. Heikki Lihavainen AEROSOLIEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa

Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa CMS- koe raportoi uusissa tuloksissaan Bs- mesonin (B- sub- s) hajoamisesta kahteen myoniin, jolle Standardimalli (SM)

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Tietokoneet täh++eteessä

Tietokoneet täh++eteessä Tietokoneet täh++eteessä Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto PC- käy:äjät ry kevätkokous 2014 Helsinki 23.3.2014 1. Miksi +etokoneita tarvitaan täh++eteessä ja mikä on niiden rooli modernissa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: J. Lehtinen Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto Ryhmä 6 Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto Minna Huuskonen (IL), Ari Aaltonen (IL), Roope Tervo (IL), Riitta Teiniranta (SYKE), Riikka Repo (SYKE) Ympäristön tilan seurantalaitteet Ilmakehän

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

XXXXII AVOIMET LUHANGAN KISAT

XXXXII AVOIMET LUHANGAN KISAT Pienoiskivääri lauantai 16.7.2016 klo 9:00 alkaen Kaikkia ampujia pyydetään tulemaan radalle klo 10:30 mennessä. Paikka Sarja Nimi Seura Makuu Asento 1 2 3 M 50 Jari Lehtinen KSA x x 4 M 50 Juha Haavisto

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Heikki Mannila 4.10.2016 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2017 +10 Muut ministeriöt miljoonia euroja 268 + 55 + 30 (nuoret)? 835-33 Suomen Akatemia

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.

Lisätiedot

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0 Tulostettu 12.03.16 klo 13.30.05 Sivu 1 STL 6v 1km 1 503 Savolainen Anni Kuopion Taksiautoilijat ry 17.35,9 0,0 2 504 Vepsäläinen Julianna Suonenjoen Taksiautoilijat r 20.29,5 +2.53,6 3 502 Juvani Iiris

Lisätiedot

Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut. Tuusula, Hyvinkää

Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut. Tuusula, Hyvinkää Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja H 1. Ltn Jarmo Järvelä P-H 99 100 96 98 97 98 588 2. Vänr Antti Puhakka Kym 98 95 97 98 100 98 586 3. Ltn Kalle Hasu Kym 95 100 95 99 97 96 582 4. Vänr Olli Kontu Var

Lisätiedot

JY-JAMK-VTT SEMINAARI

JY-JAMK-VTT SEMINAARI JY-JAMK-VTT SEMINAARI OHJELMA: Tehtävä selvitys, Sami Räsänen (15 min) Fysiikan laitos, Markku Kataja (30 min) Kemian laitos, Raimo Alén (30 min) Kahvitauko aulassa (30 min) Paperinvalmistusprosessit VTT:llä,

Lisätiedot

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Strategisen tutkimuksen infotilaisuus OHJELMA Tilaisuuden juontaa Risto Alatarvas 8.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen 9.00 Tilaisuuden avaus, Riikka Heikinheimo, johtaja, Suomen Akatemia 9.10 Tutkimusohjelmien

Lisätiedot

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen http://kesa.sporttisaitti.com Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen 28.06.2014 Päivitetty Lopputulokset 28.6.2014 20:46 Sarja M 1 54 MARKO HOLOPAINEN M PK 19 22 41 0 2 61 JUHA HEIKKILÄ M PK 20 18 38 1

Lisätiedot

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 22. - 23.05.2015 10:51:05 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja N45 1. Hanna-Kaisa Nieminen LeA 94 98 97 289 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja M45 1. Tero Lahti HAS 99 97 97 293 300m Kivääri

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia Tutkimus Oulun yliopistossa Ryhmätyö Keskustelkaa n. 4 hengen ryhmissä, mitä on synkrotronisäteily ja miten sitä tuotetaan. Kirjoittakaa ylös ajatuksianne.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Luennoitsijat:, Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14 16 Laskuharjoitusassistentti:

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 Aitovuori, Tampere 10. - 20:05:56 Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 1. Lauri Lauste SA 97 97 97 98 98 98 585 2. Jari Lehtinen P-HA 97 93 98 99 98 97 582 3. Ilkka Ratamo SaSA 97 98 95 96 96 94 576 4.

Lisätiedot