Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja"

Transkriptio

1 Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus

2 4. lokakuuta vuonna 1957 SPUTNIK 1 halkaisija 58 cm massa 83,6 kg antennit 2,4 2,9 m piipitti 3 viikkoa kunnes paristot loppuivat palasi ilmakehään ja paloi 3 kk kuluttua laukaisusta Sergei Koroljovin suunnittelema R-7 kantoraketti

3 Konstantin Eduardovits Tsiolkovski Земля это колыбель разума, но нельзя вечно жить в колыбели. Maa on älyn kehto, mutta emme voi elää ikuisesti kehdossa.

4 Sputnik-2 ja Laika Laukaistiin Sputnik-2 oli kantoraketin ylin osa ja painoi noin 500 kg Mukana Laika-koira, joka menehtyi muutaman tunnin jälkeen kuumuuteen Sputnik-2:n mukana ensimmäiset tieteelliset mittalaitteet (auringon säteily ja kosmiset säteet)

5 Amerikkalaisille tuli kiire Laivaston Vanguard-raketti oli voittanut kilpailussa Wernher von Braunin joukkueen maavoimille kehittämän Redstone-raketin Ensimmäinen yritys laukaista satelliitti radalleen Vanguardilla epäonnistui, kun raketti räjähti

6 Jupiter C (Redstone-raketin kehitysversio) nosti radalleen ensimmäisen amerikkalaisen satelliitin Explorer I Explorer-1:n Geiger-laskuri meni tukkoon Ernie Ray van Allenin tutkimusryhmästä: My God, space is radioactive!

7 Ensimmäinen avaruusajan löytö: Säteilyvyöt, van Allenin vyöt korkeaenergiaisia elektroneja korkeaenergiaisia ioneja

8 Miehitettyjen lentojen alku Juri Gagarin (Vostok-1) 1 h 48 min (yksi kierros) Alan Shepard ballistinen lento 185 km korkeudelle käveli Kuussa vain 10 v myöhemmin John Glenn ensimmäinen amerikkalainen kiertoradalla n. 5 h Valentina Tereshkova ensimmäinen nainen avaruudessa melkein 3 vrk

9 Ensimmäiset avaruuskävelyt Aleksei Leonov Edward H. White

10 Kuuhun! "I believe that this nation should commit itself to achieving the goal, before this decade is out, of landing a man on the moon and returning him safely to the Earth. No single space project in this period will be more impressive to mankind, or more important in the long-range exploration of space; and none will be so difficult or expensive to accomplish...." John F. Kennedy, May 25, 1961 Vain 8 v 2 kk!

11 Pieni askel ihmiselle Neill Armstrong Toistaiseksi viimeinen ihminen Kuun pinnalla Eugene Cernan

12 Kantoraketti Saturn 5 nosti Apollot Kuuhun vievälle radalle

13 Valtava panostus: Kuuohjelma ihmistä osallistui Päättäväisyys: Virgil Grissom, Ed White ja Roger Chaffee menehtyivät Apollo 1:n tulipalossa harjoitusten aikana vain 2½ vuotta myöhemmin oltiin perillä (Apollo 11) vrt. avaruussukkula Challenger tuhoutui tammikuussa 1986, seuraava sukkulalaukaisu vasta 2 v ja 8 kk myöhemmin 5 laskeutumista Kuuhun Apollo 13 joutui palaamaan kuuluisan onnettomuuden jälkeen Oliko tässä mitään järkeä? valtava teknologian kehitysohjelma USA:n yliopistojen luonnontieteen ja tekniikan opetus

14 Avaruuden hyötykäyttö: Tietoliikenne Telstar 1962 Syncom 3, 1963 välitti kuvaa Tokion olympialaisista 1964

15 Sääsatelliitit tulivat kuvaan heti Tiros 1, 1960

16 Suomen ensimmäinen sääsatelliittikuva (1967) Vaisala Oy:n vastaanottoantenni

17 Tänään tämä on arikipäivää Meteosat 6 Vähän ovat kuvat parantuneet!

18 Kaukokartoitus (Earth Observation) Peloponnesoksen metsäpalot Aukeava luoteisväylä Bangladeshin tulvat

19 Ilmatieteen laitoksen otsoniklusteri NASA:n EOS-Aura OMI-instrumentti Ruotsalais-kanadalainen Odin OSIRIS-instrumentti ESA:n Envisat GOMOS-instrumentti

20 Planeettatutkimus Venäjä säilytti kilpailuasemansa aika pitkään ensimmäinen Kuun ohitus jo v (Luna 1) ensimmäinen Marsin kiertolainen v (Mars-2) Kaikkien planeettojen ohi on lennetty Venuksella, Marsilla, Jupiterilla ja Saturnuksella on tai on ollut kiertolaisia 8

21

22 Avaruusobservatoriot Hubble Space Telescope Ilmakehä läpäisee sähkömagneettista säteilyä vain kapean kaistan näkyvä valon aallonpituuksilla sekä joillain radiotaajuuksilla havaintojen tekeminen avaruudesta on yksi avaruusajan vallankumouksista Integral gammasädeastronomia XMM-Newton Röntgenastronomia

23

24 Alkuräjähdys (Big Bang) 13,7 miljardia vuotta sitten

25 Kosmologiasta täsmätiedettä Suomessa rakennettuja radiometrejä ESA:n Planck-alukseen

26 Suomalaisen avaruustutkimuksen alku käynnistyivät ensimmäiset avaruus- laiteprojektit Neuvostoliiton Phobos-ohjelmassa Suomesta ESA:n liitännäisjäsen ja tiedeohjelman täysjäsen ESA:n täysjäsenyys toteutui vasta vuonna 1995

27 Phobos ASPERAinstrumenttisarjan ensimmäinen kappale (IRF-Kiiruna, Ilmatieteen laitos, IKI, Moskova) Aurinkotuuli pyyhkii mukaansa Marsin ilmakehää n. 1-2 kg/s

28 Ensimmäiset suomalaislaitteet ESA:n tiedesatelliitteihin SOHO 1995 Cluster 2000 (1996) Turun yliopisto Ilmatieteen laitos Oulun yliopisto

29 Cassini (NASA) & Huygens (ESA) Laukaisu Cape Canaveral Io Jupiter, joulukuu 2000 Saturnus, helmikuu 2004

30 Cassini saapuu Saturnuksen kiertoradalle heinäkuussa 2004 Huygens-laskeutuja irrotetaan Cassinista jouluna 2004

31 Suomalainen paineprofiilin mittaus

32 Mittaukset

33 ESA:n Rosetta-ohjelma Rosetta-projekti alkoi vuonna 1994 Avaruustutkimus on pitkäjänteistä puuhaa! ESA:n Rosetta-luotain lähetettiin komeetta Churyumov-Gerasimenkolle helmikuussa 2004 Rosettasta lasketaan pieni alus komeetan pinnalle v IL mukana sekä emoaluksen että laskeutujan instrumentoinnissa

34 High-tech vs. kekseliäisyys Komeetan sähköisen permittiivisyyden mittauksen testausta Ilmatieteen laitoksessa Permittiivisyys kertoo komeetan vesipitoisuudesta

35 Suomi ja Kuu ESA:n SMART-1 matkasi kohti Kuuta ionimoottorin avulla ja tekee parhaillaan mittauksia Kuun Kiertoradalla. Suomalaiset mukana - röntgeninstrumentti - kamera - ionimoottoria kontrolloinut plasmainstrumentti

36 SMART-1:n röntgeninstrumentin testausta Physicumissa

37 Venus Express mukana ASPERA Huhtikuu, 2006

38 Merkurius BepiColombo, ESA & JAXA 2 alusta laukaisu 2013 mittauksia 2018 alkaen Mukana suomalainen röntgenmittalaitteisto

39 Avaruus on arkipäivää, mutta kiehtovaa! avaruudessa tällä hetkellä n. 850 toimivaa satelliittia n. 40% kaupallisia (lähinnä tietoliikenne) n. 20% sotilaallisia laukaisuja tähän mennessä n kpl (suurin osa sotilaallisia) tiede, tietoliikenne, satelliittipaikannus, säähavainnot, ympäristön seuranta, sotilaalliset sovellutukset

40 Onko avaruuden valloitus kallista? ESA:n budjetti n. 3,5 mrd. / vuosi, josta tiedeohjelma 396 milj. (v. 2006) eli jokainen eurooppalainen sijoittaa ESA:n tiedeohjelmaan n. 1 euron vuodessa!! NASA:n suunnittelema paluu Kuuhun noin 100 mrd. dollaria v mennessä puolet NASA:n nykybudjetin tasosta Irak-seikkailun kustannukset arviolta 2 mrd. dollaria viikossa (v. 2005)

41 Nouseeko Aurinko idästä? Alkaako tästä uusi suurvaltojen kilpajuoksu?

42

Avaruuden valloituksen historia

Avaruuden valloituksen historia Avaruuden valloituksen historia Mikko Välimäki 1994 Sisältö Alkulause Rakettitekniikan kehitys Tsiolkovskin teoriat... s. 4 Goddardin kokeilut... s. 5 Korolev kokeilee myös... s. 6 Oberth perustaa yhdistyksen...

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Artikkelisarja kuulennoista!

Artikkelisarja kuulennoista! Artikkelisarja kuulennoista! numero 8 Apollo 1 10 Testit numero 9 Apollo 11: Kuun pinnalla LÄHTÖL numero 10 Apollo 12: Salaman armoilla numero11 Apollo 13: Räjähdys avaruudessa numero 12 Apollo 14: Kolmas

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.

Lisätiedot

Suomi avaruuden tutkimuksessa

Suomi avaruuden tutkimuksessa Lähde Rymdstyrelse Suomi avaruuden tutkimuksessa Pauli Stigell 2001-04-10-2010-10-13 Esitelmä Ursan Aikuisten kerhossa 13.10.2010 Suomi on merkittävä avaruuspioneeri! nimittäin Verner Suomi Teki väitöskirjan

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osasto järjestävät tiedotustilaisuuden

Helsingin yliopiston Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osasto järjestävät tiedotustilaisuuden KUTSU Helsingin yliopiston Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osasto järjestävät tiedotustilaisuuden SMART-1 kuuluotaimen instrumenttitoimituksesta maanantaina 3.6.2002 klo 13.30 alkaen

Lisätiedot

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Rymdsonden, Spaceprobe 3/2010, vol. 45 Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERAsta MetNetiin Ari-Matti Harri Tässä katsauksessa jatkan siitä, mihin Risto Pellinen

Lisätiedot

Lataa Avaruuden valloitus - Hannu Karttunen. Lataa

Lataa Avaruuden valloitus - Hannu Karttunen. Lataa Lataa Avaruuden valloitus - Hannu Karttunen Lataa Kirjailija: Hannu Karttunen ISBN: 9789525985252 Sivumäärä: 332 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.23 Mb Ensimmäinen ihmisen tekemä laite nousi Maan kiertoradalle

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Avaruusromu - avaruusympäristöongelma. Jussi Markkanen EISCAT

Avaruusromu - avaruusympäristöongelma. Jussi Markkanen EISCAT Avaruusromu - avaruusympäristöongelma Jussi Markkanen EISCAT SGO 9. 11. 2007 1 Avaruusaika oli 4.10. 2007 kestänyt 50 v. Ongelma Mikä menee ylös, ei tule takaisin alas (ainakaan riittävän pian) Tähän mennessä

Lisätiedot

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

ANTARES- rahoitetut hankkeet

ANTARES- rahoitetut hankkeet ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES 2001-2004 Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa Lataa Matkalla Aurinkokuntaan Lataa ISBN: 9789513236137 Sivumäärä: 63 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.23 Mb Mitä komeetat ovat, miten tähdet syntyvät ja kuolevat, entä mikä on musta aukko? Kiehtovassa

Lisätiedot

Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru

Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos, Helsinki Ilmailuinsinöörien kerho, Kampusareena, TTY, 27.11.2018 11/26/18

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi

Lisätiedot

Radiotaajuusratkaisut

Radiotaajuusratkaisut Radiotaajuusratkaisut TkT Janne Lahtinen Sisältö Johdanto Satelliittitietoliikenne Mikroaaltokaukokartoitus Signaalitiedustelu Satelliittipaikannus Yhteenveto Johdanto (1/3) Puhuja 20+ vuotta mikroaalto-

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

ZA5212. Flash Eurobarometer 272 (Space Activities of the European Union) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5212. Flash Eurobarometer 272 (Space Activities of the European Union) Country Specific Questionnaire Finland ZA5212 Flash Eurobarometer 272 (Space Activities of the European Union) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 272 SPACE SURVEY 2009 Q1. Ajatteletteko avaruuden tutkimisen ja muun avaruustoiminnan

Lisätiedot

Rymdsonden, Spaceprobe 2/2010, vol.. 45

Rymdsonden, Spaceprobe 2/2010, vol.. 45 Rymdsonden, Spaceprobe 2/2010, vol.. 45 25 vuotta avaruuslaitteiden rakennusta Suomessa: näin se alkoi Risto Pellinen Hapuilua ja kosmonautin torjuntaa Heti Sputnik 1:n laukaisun jälkeen Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009 Kuvassa näkyy Orionin suuri emissiosumu M42 ja sitä huomattavasti pienempi M43. Lue modatun kameran ominaisuuksista Seppo Ritamäen artikkelista

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka)

Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka) Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka) Astronautti Kosmonautti Taikonautti = länsimainen avaruuslentäjä = venäläinen avaruuslentäjä = kiinalainen avaruuslentäjä Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Lisätiedot

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www

M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www Mars S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl Kansi: Curiosity Marsissa (taiteilijan näkemys). Kuva: NASA. Sisäkansi: Marsin maisemaa. Kuva: NASA. Mars Science Laboratory Yleiskuvaus Mars

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Toivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä.

Toivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä. Ruoka ja ravinto ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme eivätkä ainoastaan sen vuoksi, että tarvitsemme energiaa ja ravinteita pysyäksemme hengissä, vaan myös, koska ne muodostavat kulttuurimme ja

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)

Lisätiedot

Aalto 1 Suuri askel suomalaisille, suurempi askel suomalaisuudelle

Aalto 1 Suuri askel suomalaisille, suurempi askel suomalaisuudelle Aalto 1 Suuri askel suomalaisille, suurempi askel suomalaisuudelle Aalto-1 on ensimmäinen satelliitti, joka on suunniteltu ja rakennettu kokonaan Suomessa. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun

Lisätiedot

Lataa Kuu - Scott L. Montgomery. Lataa

Lataa Kuu - Scott L. Montgomery. Lataa Lataa Kuu - Scott L. Montgomery Lataa Kirjailija: Scott L. Montgomery ISBN: 9789513146665 Sivumäärä: 256 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.16 Mb Kuu on yötaivaan suurin ja muuttuvin kappale, ja sillä on

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE

OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja ne

Lisätiedot

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen

Lisätiedot

Planck-satelliitti ja kaiken alku

Planck-satelliitti ja kaiken alku Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty) Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko

Lisätiedot

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Lataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen. Lataa

Lataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen. Lataa Lataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen Lataa Kirjailija: Hannu Koskinen ISBN: 9789517451918 Sivumäärä: 256 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.94 Mb Tämä teos on vuonna

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä

Lisätiedot

7.10 Planeettojen magnitudit

7.10 Planeettojen magnitudit 7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä

Lisätiedot

Lataa. Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot. Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko? Miten pitkä on Jupiterin vuosi?

Lataa. Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot. Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko? Miten pitkä on Jupiterin vuosi? Lataa Avaruus Lataa ISBN: 9783625010852 Sivumäärä: 128 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.78 Mb Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko?

Lisätiedot

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

Planck ja kosminen mikroaaltotausta Planck ja kosminen mikroaaltotausta Elina Keihänen Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 8.6.2007 Kiitokset materiaalista Hannu Kurki Suoniolle Planck satelliitti

Lisätiedot

Kuvasarja/kooste SMART-1:n AMIE-kameralla kuvatusta täydellisestä kuunpimennyksestä 28.10.2004. SMART-1 oli tuolloin n. 290000 km Maasta ja n.

Kuvasarja/kooste SMART-1:n AMIE-kameralla kuvatusta täydellisestä kuunpimennyksestä 28.10.2004. SMART-1 oli tuolloin n. 290000 km Maasta ja n. AVARUUSLUOTAIN RYMDSONDEN 4/2004 Kuvasarja/kooste SMART-1:n AMIE-kameralla kuvatusta täydellisestä kuunpimennyksestä 28.10.2004. SMART-1 oli tuolloin n. 290000 km Maasta ja n. 660000 km Kuusta ja kykeni

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden

Lisätiedot

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N t. 1 Auringon ja kuun kohdistamat painovoimat voidaan saada hyvin tarkasti laksettua Newtonin painovoimalailla, koska ne ovat pallon muotoisia. Junalle sillä saadaan selville suuruusluokka, joka riittää

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

F-y. mrmz. - kappaleiden (vetovoima) OVE LI-TJ TT HTAVIA G HÅVITAATI O LAI TA. ltll. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)

F-y. mrmz. - kappaleiden (vetovoima) OVE LI-TJ TT HTAVIA G HÅVITAATI O LAI TA. ltll. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg) N' tö OVE L-TJ TT HTAVA G HÅVTAAT O LA TA ltll - kappaleiden (vetovoima) 111 ja ffiz vä!inen gavitaatiovoima Fon F-y mmz kappaleiden massat ovat m ja mz (kg) on kappaleiden keskipisteiden välinen etäisyys

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä

Lisätiedot

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla

Lisätiedot

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mitataan yleismittarilla langan resistanssi, metrimitalla pituus, mikrometrillä langan halkaisija. 1p

Mitataan yleismittarilla langan resistanssi, metrimitalla pituus, mikrometrillä langan halkaisija. 1p avoimen sarjan ratkaisut 011 LUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.011 AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa

Lisätiedot

Muutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki

Muutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki Muutos mahdollisuutena Tuusula 12.9.2017 Anssi Tuulenmäki +358-50-3819772 anssi.tuulenmaki@mindustry.fi www.mindspace.fi Miksi olen Yli-innovaatioaktivisti? 1.Väite; jos et voi muuttaa arkeasi, jos et

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2005

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2005 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2005 Kirkas revontulivyö Enontekiöllä 30.1. Canon 300D ja 8mm kalansilmäobjektiivi. Kuvaaja Antti Kuosmanen. Sisäsivuilla: Puheenjohtajan palsta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vastaukset. 1. a) 5 b) 4 c) 3 d) a) x + 3 = 8 b) x - 2 = -6 c) 1 - x = 4 d) 10 - x = a) 4 b) 3 c) 15 d) a) 2x. c) 5 3.

Vastaukset. 1. a) 5 b) 4 c) 3 d) a) x + 3 = 8 b) x - 2 = -6 c) 1 - x = 4 d) 10 - x = a) 4 b) 3 c) 15 d) a) 2x. c) 5 3. Vastaukset. a) 5 b) 4 c) d) -. a) x + = 8 b) x - = -6 c) - x = 4 d) 0 - x =. a) 4 b) c) 5 d) 8 4. a) x 8 b) 5x 5 x c) 5 x d) 6 5. a) kyllä b) ei c) kyllä d) ei 6. a) x x x b) x x x 0 0 0 x c) x x x x 00

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

kantahamalaisessa maalaispitajassa valmistetaan laitteita satelliitteihin

kantahamalaisessa maalaispitajassa valmistetaan laitteita satelliitteihin Helsingin 4/28/2014 Jokioisista aaruuteen IntahâmäIäisessä maalaispitäjässa Imistetaan laitteita satelliitteihin Pkrit4et UUTISEr>) TALOUS Jokiolsista avaruuteen.............. kantahamalaisessa maalaispitajassa

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,

Lisätiedot