AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA
|
|
- Eeva-Liisa Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKAISU 5/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Avaruus ja maa avaruustutkimuksen kohteina ". Tilaisuuden avasi Tutkaksen hallituksen jäsen, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun yliopiston Tuorlan observatoriosta, professori Jussi Tuovinen VTT:ltä, johtaja Merja Tornikoski Metsähovin radiotutkimusasemalta, liiketoiminnan johtaja Petri Jukkala DA-Designista, neuvotteleva virkamies Juha-Pekka Luntama liikenne- ja viestintäministeriöstä, professori Lotta Viikari Lapin yliopistosta, professori, johtaja Tuija Pulkkinen Ilmatieteenlaitoksen Earth Observationista ja professori Martti hallinainen Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratoriosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät professori Kalevi Mattila Helsingin yliopistosta sekä ka n- sanedustaja Marjo Matikainen-Kallström. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset sekä Kalevi Mattilan kommenttipuheenvuoro.
3 SISÄLLYSLUETTELO Miksi avaruutta tutkitaan Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, Tuorlan observatio, Turun yliopisto Planck- satelliitti maailmankaikkeuden alun ja tulevaisuuden tutkimiseen Professori Jussi Tuovinen, teknologiajohtaja,vtt Johtaja, dosentti Merja Tornikoski, Metsähovin radiotutkimusasema, TKK Liiketoiminnan johtaja Petri Jukkala, DA-Design, Jokioinen Suomen avaruustoiminnan kansainväliset haasteet ja mahdollisuudet Neuvotteleva virkamies Juha-Pekka Luntama, liikenne- ja viestintäministeriö Avaruusoikeudellinen sääntely Professori Lotta Viikari, Lapin yliopisto Avaruuden säätila Maassa ja muilla planeetoilla Professori Tuija Pulkkinen, johtaja, Earth Observation Ilmatieteenlaitos Metsien ja lumen kaukokartoitus satelliitin avulla Professori Martti Hallikainen, Avaruustekniikan laboratorio, TKK
4 Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Tuorlan observatorio, Turun yliopisto MIKSI AVARUUTTA TUTKITAAN Miksi avaruutta tutkitaan? Esko Valtaoja Turun yliopisto, Tuorlan observatorio
5 Odotettavissa oleva elinikä (vuotta) JOKA NELJÄS VUOSI: VUOSI ENEMMÄN ELÄMÄÄ
6 L A K I F = G m 1 m 2 / r 2 on sama kaikille. Piste.
7 Professori, teknologiajohtaja Jussi Tuovinen, VTT PLANCK-SATELLIITTI MAAILMANKAIKKEUDEN ALUN JA TULEVAISUUDEN TUTKIMISEEN Planck- satelliitti maailmankaikkeuden alun ja tulevaisuuden tutkimiseen TUTKAS, Eduskunta Jussi Tuovinen VTT METSÄHOVI RADIO OBSERVATORY Kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn (CMB) mittaus on kuin sipulin kuorimista kerros kerrokselta 2009 The details of the angular power spectrum depend on the value of the main cosmological parameters Planck-satelliitti Ω = Ω 0 + Ω + Λ Ω M Ω R Λ Low Frequency Instrument (LFI ) 30, 44, and 70 GHz Teleskoopin pääpeili, halkaisija 1.5 m High Frequency Instrument (HFI ) GHz Ω B Ω M Accurate high resolution measurements of CMB anisotropies lead to high precision determination of parameters
8 Planck -vastaanotin on äärimmäisen herkkä kideradio Planck-LFI taajuudet Kideradio 30 GHz 70 GHz 44 GHz Kosminen ikkuna 70 GHz:llä 30 GHz 44 GHz 70 GHz Kide ~20 khz Planck-vastaanottimen periaate 1,5 m Viritin = taajuusvalinta Radioteleskooppi ~1 khz Brightness (µκ) 70 GHz ~10 khz Frequency (GHz ) Torvi-antenni Vahvistin Diodi 50 db eli satatuhattakertaiseksi 30, 44 GHz : Monitor Galactic emission 70 GHz: Cleanest window for CMB LFI 70 GHz simulated map Planck-luotainhankkeen suomalaiset osallistujat Planck Collaboration: ~400 scientists! Planck Science Team: J. Tauber (ESA PS), M. Bersanelli, F. Bouchet, G. Efstathiou, J.M. Lamarre, C. Lawrence, N.Mandolesi, H.U. Norgaard -Nielsen, J. -L. Puget, A. Zacchei Laiterakennus Jussi Tuovinen, Jussi Varis, Timo Karttaavi, Anna Karvonen, Mikko Kantanen, Manu Lahdes, Hannu Hakojärvi MilliLab, VTT Nicholas Hughes, Petri Jukkala, Pekka Sjö man, Ville- Hermanni Kilpiä, Sami Ovaska DA Design / Elektrobit / YlinenElectronics Oy Seppo Urpo Metsähovi radiotutkimusasema, Teknillinenkorkeakoulu Tapio Pulli, Antti Lyytikäinen AL Safety Design Oy Kosmologia jaastronomia Kari Enqvist, Hannu Kurki-Suonio, Torsti Poutanen, Elina Sihvola, Janne Ignatius, Jussi Väliviita Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto, HIP Anne Lähteenmä ki, Merja Tornikoski, Seppo Urpo Metsähoviradiotutkimusasema, Teknillinen korkeakoulu Esko Valtaoja, Pekka Hein ä mäki Tuorlan observatorio, Turun yliopisto Kalevi Mattila, OsmiVilhu, Jukka Nevalainen, Jorma Harju, Mika Juvela, Kimmo Lehtinen Observatorio, Helsingin yliopisto Mikko Laaninen Insinööritoimisto ToikkaOy Planck LFI:n kriittisin komponentti: 70 GHz vastaanottimen etuosa Herschel-Planck laukaisu Ariane5, Kourou, Frence Guyana 5 cm Avaruustutkimuksen hyödyt Langattomat nopeat yhteydet 60 GHz:llä HDMI, maks 4 Gbps Ainutlaatuista tietoa ympäristöstämme. Teknologian kehittäminen, pitkäjännitteistä työtä, haasteellista = > mahdollistaa uusia kaupallisia sovelluksia Osaamisen kehittäminen, kansainvälistä ja verkottunutta työtä, yhdessä tekeminen, useita väitöstöitä Vahva PR-, imago- ja referenssivaikutus SiBeam Demonstrator by VTT CMOS combined with LTCC packaging 6 layer LTCC CMOS circuits flip-chipped Surface mount passives Edge mount 3.5 mm connector for external (LO) signal 2x2 embedded-cavity patch antenna array (~12 dbi)
9 Vaatteiden läpinäkeväturvatarkastuslaite Älykäs matkanopeuden säädin Keila käy läpi koko kehon Torviantenni Herkkä THz tai millimetriaalto - vastaanotin Linssi fokusoi keilan Tutka 77 GHz (lähetin ja vastaanotin) DaimlerChrysler THz images Max Karl Ernst LudwigPlanck Loi pohjan modernille eli kvanttifysiikalle Planckin säteilylaki vuonna 1900, kertoo mustan kappaleen säteilemän tehon eri taajuuksilla. Nobel -palkinto vuonna 1918
10 Photo (c) Hannu Karttunen Johtaja, dosentti Merja Tornikoski, Metsähovin radiotutkimusasema TKK Planck Planck-tiede Planck kartoittaa koko taivaan Merja Tornikoski TKK / Metsähovin radiotutkimusasema Planckin havaitsema radiosäteily = taustasäteily teily + etualakohteet Esimerkki etualakohteista: kvasaarit HY kosmologit TKK Metsähovi TY Tuorla HY Obs. Monitaajuushavainnot Monitaajuushavainnot Planck-tieteen tukena Satelliittiprojektit ensiarvoisen tärkeitä huippututkimuksen tekemiseksi. Suomella hyvä maine tiedeohjelmissa. Projektien pitkä elinkaari vaatii pitkäjänteist nteistä rahoitusta. TKK / Metsähovi havaitsee ja koordinoi
11 Liiketoiminnan johtaja Petri Jukkala, DA-Design Planck Sisält ltö DA-Design Oy DA-Design Oy:n osuus Planck-projektissa Planck-projektin edut DA-Design Oy:lle Yhteenveto 9-Nov Planck-projektin merkitys DA DA-Design PK-yritykselle Design Oy Perustettu 1995 Avaruusliiketoiminta: Ylinen Electronics Oy 1980 luvun lopulta DA-Design Oy Liiketoimintajohtaja Petri Jukkala Liitettiin Elektrobit-konserniin 1999 Avaruusliiketoiminta DA-Design Oy:lle 2006 DA-Design Design Oy:n osuus Planck-projektissa 70 GHz:n vastaanotinten Suunnittelu => suunnitteluprosessit Valmistus => avaruuskelpoisten osien valmistusprosessit Testaus => testauskokemus 9-Nov Nov Nov-09 3 Planck Planck-projektin edut DA- Design Oy:lle Teknologian kehittäminen Hyödynnetään omissa tuotteissa Prosessien kehittäminen Suunnitteluprosessit Valmistusprosessit Referenssi muissa avaruushankkeissa Yhteenveto Planck oli merkittävä teknologian kehityshanke. Saatuja oppeja hyödynnetään jo nyt omissa tuotteissa. Planck-projektin jälkeen on käynnistetty useita uusia avaruushankkeita. Merkittävimpinä ovat hankkeet Euroopan Unionin ja Euroopan Avaruusjärjestön Sentinel1 SAR-satelliittiin (kuvaava tutkasatelliitti). 9-Nov Nov-09 5
12 Neuvotteleva virkamies Juha-Pekka Luntala Liikenne- ja viestintäministeriö SUOMEN AVARUUSTOIMINNAN KANSAINVÄLISET HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suomen avaruustoiminnan kansainväliset haasteet ja mahdollisuudet Juha-Pekka Luntama Esityksen sisältö Avaruustoiminta perinteisesti Avaruustoiminta perinteisesti Toimintakentän muutos 2000-luvulla Avaruustoiminnan julkiset palvelut EU avaruustoimijana Avaruustoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Yhteenveto Julkinen rahoitus Tiede ja eksploraatio Yksityinen rahoitus Tietoliikenne Avaruusteollisuus Muutos 2000-luvulla Ministeriöt Tiede ja eksploraatio Yksityiset palvelut Kuluttajat Meteorologia Ympä ristötieto Navigaatio Tietoliikenne Julkiset palvelut Avaruustoiminnan julkiset palvelut Vaativat usein ison/kalliin infrastruktuurin => toteutetaan pitkäaikaisina, monikansallisina hankkeina Hankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen => omien tarpeiden määrittäminen ja mahdollisuuksien löytäminen => aktiivisuus hankkeiden suunnittelussa => osallistuminen toteutukseen jo hankkeen alussa Mahdollistavat uusien palvelujen tarjoamisen => tarkemmat sääennusteet => tehokkaampi ja turvallisempi liikenne => tarkempi tieto ympäristön muutoksesta => tietoyhteiskunta: ajasta ja paikasta riippumaton tiedonkeräys, -siirto ja jalostaminen
13 6 Esim: Kasvihuonepäästöjen seuranta EU uusi avaruustoimija Euroopassa EC toteuttaa Euroopassa laajoja avaruushankkeita: GMES (Global Monitoring for the Environment and Security) Galileo Suomi osallistuu hankkeisiin jäsenmaksun kautta Hankkeiden toteuttajina ESA: kehitystoiminta, demonstraatiot, teollisuuden kilpailukyky EUMETSAT: satelliittien operointi teollisuus: järjestelmätoimitukset, lisäarvopalvelut tutkimuslaitokset: tiede, analyysimenetelmät, tuotteet Tärkeää: Hyötyä hankkeista täysimittaisesti Osallistua hankkeiden toteuttamiseen Osallistua tulevien hankkeiden suunnitteluun Proaktiivisuus! Haasteet ja mahdollisuudet Yhteenveto Haasteet: Kansallisten tarpeiden ja etujen määrittäminen => pitkän tähtäyksen kansallinen strategia/visio => strategian toteutus käytännössä Profiloituminen EU:n avaruustoiminnassa => erityisosaaminen, alueelliset erikoispiirteet Tulevan tietomäärän täysimääräinen hyödyntäminen Kansallisen avaruustoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen Mahdollisuudet Osallistuminen Eurooppalaisiin suurhankkeisiin Erikoisosaamisen kehittäminen ja vienti Uusien julkisten palvelumahdollisuuksien hyödyntäminen Ympäristön tilan monitorointi (kasvihuonekaasut, Itämeri, ) Kansainvälisesti näkyvä tiede ja tutkimus Teollisuuden lisäarvopalvelut Avaruustoiminnan kenttä on muuttunut 2000-luvulla EU on uusi avaruusalan toimija Euroopassa Julkiset palvelut ovat uusi ja jatkuvasti kasvava avaruustoiminnan alue => ministeriöissä tarvitaan avaruusalan ja sovellusten osaajia Suomella oltava valmiudet: havaita kansalliset tarpeet ja mahdollisuudet vastata niihin käyttää ja kehittää kansallista erikoisosaamista profiloitua merkittäväksi vaikuttajaksi EU:n avaruustoiminnassa Avaruustoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen tärkeä askel eteenpäin
14 Professori Lotta Viikari Lapin yliopisto AVARUUSOIKEUDELLINEN SÄÄNTELY OIKEUS AVARUUDESSA Lotta Viikari Ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutti, johtaja Kansainvälisen oikeuden vt. professori Lapin yliopisto TUTKAS Viikari TUTKAS Helsinki * IHMISTEN TOIMINNAN SÄÄNTELY * AVARUUS KANSAINV ÄLISENÄ ALUEENA KANSAINVÄLINEN OIKEUS: AVARUUSOIKEUS > VALTIOT KANSALLISET INTRESSIT VALTION KANSAINVÄLIS- OIKEUDELLISET VELVOITTEET KANSALLISET LAIT: AVARUUSLAIT + MUUT > LUONNOLLISET HLÖT, YRITYKSET Kanada USA Argentiina Brasilia Chile Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Norja Ranska Ruotsi Saksa Ukraina Etelä- Afrikka Venäjä Australia Etelä-Korea Japani Kiina TUTKAS Viikari TUTKAS Viikari KANSAINVÄLINEN AVARUUSOIKEUS KANSAINVÄLINEN TELEVIESTINT ÄLIITTO KANSALLINEN SÄÄNTELY TUTKAS Viikari - 5 SOPIMUSTA - 5 PERIAATE- JULISTUSTA MUUT VALTIOSOPIMUKSET - ERILAISET YHTEISHANKEET -avaruusjärjestöt -lupa- & valvontajärjestelmät -viestintä -puolustus -satelliittipaikannus YM.YM. *1957 Sputnik *1961 ihminen avaruudessa *1962 kaupallinen satelliitti *1969 Apollo- kuulennot alkavat * YK:nyleiskokouksen avaruuspäätöslauselma *1967 AVARUUS- YLEISSOPIMUS *1968 ASTRONAUTTI- SOPIMUS *1972 AVARUUS- VASTUUSOPIMUS *1976 REKISTERÖINTI- SOPIMUS TUTKAS *1979 Viikari KUUSOPIMUS
15 KANSAINVÄLINEN AVARUUSOIKEUS AVARUUS & TAIVAANKAPPALEET KOKO IHMISKUNNAN OMAISUUTTA EI VALLATTAVISSA * ESINEIDEN OMISTUSOIKEUS KUIN MAASSA TUTKAS Viikari AVARUUS TÄYSIN KANSAINV ÄLISTÄ ALUETTA > EI YKSINOMAISIA OIKEUKSIA > VAPAASTI KÄYTETTÄVISSÄ > NOUDATETTAVA KANSAINVÄLISTÄ OIKEUTTA TUTKAS Viikari AVARUUSLENTÄJÄT I) TAIVAANKAPPALEET: VAIN RAUHANOMAISTA TOIMINTAA * EI SOTILASTUKIKOHTIA, -LAITTEITA, ASEKOKEITA, SOTAHARJOITUKSIA * SOTILASHENKILÖSTÖ: OK * TUTKIMUKSELLE TÄRKEÄT VARUSTEET JA LAITTEET: OK II)MUU AVARUUS (MM. MAAN KIERTORADAT): EI JOUKKOTUHOASEITA TUTKAS Viikari IHMISKUNNAN LÄHETTILÄITÄ AVARUUDESSA > KAIKKI MAHDOLLINEN APU KAIKKIALLA * 1968 ASTRONAUTTI- SOPIMUS TUTKAS Viikari * MUUT VAIN LUVALLA & VALVONNASSA * 1972 AVARUUSVASTUUSOPIMUS VASTUUKYSYMYKSET VALTIOIDEN VASTUU KAIKESTA AVARUUSTOIMINNASTA TUTKAS Viikari > LAINSÄÄDÄNTÖ- & -KÄYTTÖVALTA I) MAAN PINTA & LENTOKONEET TUTKAS Viikari II) AVARUUS > ANKARA VASTUU > VASTUU EDELLYTTÄÄ SYYKSILUETTA- VUUTTA * ERITTÄIN VAARALLISTA TOIMINTAA * KAIKKI TIETOISIA RISKEISTÄ YK:N AVARUUSSOPIMUSTEN ONGELMIA * YLEISLUONTOISET MÄÄRÄYKSET * MONITULKINTAINEN TERMINOLOGIA * TEKNOLOGINEN KEHITYS * KAUPALLINEN, YKSITYINEN AVARUUSTOIMINTA * YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KIITOS! * IHMISKUNNAN YHTEINEN OMAISUUS * AVARUUSTOIMINNAN MERKITYKSEN KASVU >TEHOKKAAMPI SÄÄNTELY? TUTKAS Viikari Lotta.Viikari@ulapland.fi TUTKAS Viikari
16 Professori, johtaja Tuija Pulkkinen Earth Observation Ilmatieteenlaitos AVARUUDEN SÄÄTILA MAASSA JA MUILLA PLANEETOILLA Avaruuden säätila Maassa ja muilla planeetoilla Prof. Tuija Pulkkinen Ilmatieteen laitos Huippututkimusta ja -teknologiaa Aurinkosäätelee avaruuden säätilaa Tutkimuksen kansainvälisyys suomalaiset mukanamaailman huippuryhmien tutkimuksessa Avaruusteknologian erityispiirteitä pienuus, keveys, automaattisuus, toimintavarmuus, tehon sää stäminen monialaisuus, Suomelleerityisen tä rkeitä mittalaitteet, järjestelmä t ja automaatio elektroniikka ja tietoliikenne Ilmatieteen laitoksen painemittalaite Titan-mittauksiin Saturnuksen Titan -kuun pinnalla v Aurinkotuuli t äyttää avaruuden kaikilla planeetoilla on magneettikehä Auringon hiukkaspilvet aiheuttavat häiriöitä magneettikeh ässä ja ylä ilmakehä ssä hiukkaspilvien esiintymistä ja niiden vaikutuksia maan lähiavaruudessa on erittäin vaikea ennustaa tarvitaan parempiaja jatkuviahavaintoja tarvitaan uutta tutkimustietoa Euroopan avaruusjärjest ön Space Situational Awareness (SSA) ohjelma avaruussää, avaruusromu suomalainen tutkimus eurooppalaista kärkeä Aurinko SOHO-satelliitista Pilvi kohtaamagneettikehän: taiteilijan näkemys Välttämättömät satelliittihavainnot Avaruussään armoilla Aurinko Aurinkotuuli Magneettikeh ä Havainto Auringosta : 3 päivän ennuste Havainto aurinkotuulesta: 1 tunnin ennuste Havainto magneettikeh ästä : täällä nyt Säteilyvyöt Satelliitit avaruudessa toimintah äiriöt ja vauriot Paikannus ja navigaatio paikannusvirheet, yhteyskatkokset radioliikenteessä (myös lentoliikenne ) sekä satelliitin ja maa-aseman välill ä Ihmiset pitkät napareitti ä kulkevat lennot lisääv ät henkilöstön säteilyannosta avaruusasemallasäteilytaso voi nousta vaarallisen korkeaksi Maan pinnalla olevat järjestelmät kaasuputkiin ja korkeaj änniteverkkoon syntyvätvirrat kuormittavat systeemejä Geostat. satelliitit GPS ja Galileo Avaruus - asema Revontulet Lentoliikenne Maanpinta Korkeus km km 350 km 100 km 10 km 0 km
17 Avaruusalan erityispiirteitä Avaruustoiminnan kvartaali on 25 vuotta Esim. Saturnus-luotain Cassini/Huygens: Suomimukaan 1987, lento Saturnukselle , laskeutuminen Titan -kuulle Suuret investoinnitedellyttävät aktiivista tiede- ja teknologiapolitiikkaa Kiinteä yhteistyö teollisuuden jatutkimuslaitosten välillä teollisuus hyötyyuuden teknologian tieteellisistä hankkeista tehokas hyödyntäminen edellyttää laajempaa osallistumista myös ESA:n valinnaisiin ohjelmiin (esim. SSA, Robotic Exploration) Avaruushavaintoihin perustuva tutkimus ja niistä syntyvät palvelut edellyttävät hyvää laitetuntemusta alusta asti mukanaolevat maatjakavatmyös tutkimus- ja palvelukehityshankkeet EU:n, ESA:nja EUMETSAT:njäseninä maksamme joka tapauksessa!
18 Professori Martti Hallikainen Avaruustekniikan laboratorio, TKK METSIEN JA LUMEN KAUKOKARTOITUS SATELLIITIN AVULLA Metsien ja lumen kaukokartoitus satelliitin avulla Martti Hallikainen Jaan Praks Teknillinen korkeakoulu Radiotieteen ja tekniikan laitos Kattavaa tietoa planeettamme tilasta saamme parhaiten katsomalla kotiamme avaruudesta käsin. Johdanto I Mikroaaltoalueella (aallonpituus cm -luokkaa) toimivien kaukokartoituslaitteiden määrä kasvaa jatkuvasti ja uusia mittaustuloksia hyödynnetään jo monessa operatiivisessa ympäristön tilan seurantajärjestelmässä. Uusia satelliitteja: 2008 Radarsat- 2, 2007 TerraSAR, 2007 PALSAR Mikroaaltolaitteiden suurin etu optisiin laitteisiin verrattuna on kyky mitata pilvipeitteen läpi ja valaistusolosuhteista riippumatta. Pilvipeite ja huonot valaistusolosuhteet rajoittavat oleellisesti optisten kaukokartoituslaitteiden käyttöä napa -alueilla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä varsinkin talvella. Napa-alueet ja pohjoinen havumetsävyöhyke ovat ilmaston lämpenemiseen herkästi reagoiva alue, jonka monitorointia lisät ään jatkuvasti. Page 2 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 3 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Johdanto II Lumen syvyyden ja vesiarvon mittaus satelliittiradiometrillä TKK:ssa on Avaruustekniikan laboratoriossa (nykyään osa Radiotieteen ja -tekniikan laitosta) kehitetty mikroaaltokaukokartoitukseen menetelmiä ja laitteita jo vuodesta 1987 lähtien Lumen sulaminen Euraasiassa 2007 EOS Aqua Laitos operoi omaa tutkimuslentokonetta, jota käytetään laitteistojen testaamiseen ja tutkimuksissa tarvittavan aineiston mittaukseen Metsien ja lumen kaukokartoitustutkimukseen käytetään monien satelliittien aineistoa - ERS, ENVISAT, Radarsat, SSMI, EOS Aqua, TerraSAR TKK:n yhteistyökumppaneina ovat mm. ESA, DLR, Ilmatieteen laitos, SYKE, VTT, Nokia, Vaisala, ja Metla. Lumen radiometrimittaukset aloitettiin jo luvulla. Nykyään satelliittiradiometrien mittauksiin perustuvia lumen kaukokartoitusmenetelmiä käytet ään Suomessa jo operatiivisesti ja jatkokehitet ään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja SYKEn kanssa. Lumen syvyys Lumen vesiarvo Kuiva lumi Page 4 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 5 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering
19 Helsinki University of Technology - TKK Range Index Phase Single baseline PCT for X-band VV-pol, ground phase and tree height from Laser scanner measurement Range Index Lumen peittämän alan arviointi C-kaistan tutkakuvasta Radarsat-2 Uusia tutkakuvausmenetelmiä kehitetään yhteistyössä Lumen peitt ämän alueen tutkan käytt öön perustuvan arviointimenetelmän kehitys alkoi TKK:lla luvun lopulla. Nyt menetelmä on ympäristöhallinnon operatiivisessa k äytössä. Raaka tutkakuva Oikaistu tutkakuva Valuma-alueet Lumen peitt ämä ala (%) Menetelm ä arvioi lumen peittä mä n alan laajuuden C-kaistan (aallonpituus ~5 cm) tutkakuvilta. Tutkakuvausta ei rajoita talvinen pilvipeite. Menetelm ä on kehitetty TKK:lla ja nykyään sit ä jatkokehitetään yhteistyö ssä Ilmatieteen laitoksen ja SYKE:n kanssa. Lumen peittä mä n alan karttaa kä ytet ään hydrologisessa mallissa sekä SYKE:n watershed simulation and forecasting system (WSFS) TKK on tiiviisti mukana uusien tutkamenetelmien kehitystyössä ja tekee tiiviisti yhteistyö tä mm. Saksan DLR:n kanssa. Saksa on nykyään satelliittitutkien kehittämisen kärkimaa. Uudet interferometriset tutkamittaukset käyttä vät hyväksi kahta tai useampaa tutkakuvaa ja pystyvät interferometrisen mittauksen avulla mittaamaan myös kohteen suhteellisen etä isyyden. Interferometrian avulla on mahdollista mitata maanpinnan korkeus, seurata jäätiköiden liikkumista, monitoroida maanjä ristyksessä liikkuvia alueita ja mitata metsän korkeus. Uudet tomografiamenetelm ät mahdollistavat tulevaisuudessa jopa kolmeulotteisen mittauksen. Saksan DLR:n ja TKK:n tutkimuslentokoneet Sodankylässä Page 6 Department of Radio Science and Engineering Page 7 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Etelä-Suomen maanpinnan korkeusmalli mitattuna ERS-1 -tutkasatelliitilla Interferometria hyödyntää kahta tai useampaa tutkakuvaa maanpinnan korkeuden ja muutosten laskemiseksi Helsinki ERS -1 Metsän korkeuskartta SAR-tutkalla Uusia SAR-tekniikoita (polarimetrinen interferometria) käyttä mä llä pystytään mittaamaan metsä n korkeus. Metsän korkeus on t ärkein yksittäinen metsän biomassan määrää kuvaava parametri TKK osallistui menetelmän kehitt ämiseen ja validoi menetelm än pohjoiselle havumetsävyö hykkeelle. Menetelm ä on huomattavasti halvempi kuin hieman tarkempi laser-mittaus Metsä n korkeusmalli Kirkkonummelta Page 8 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 9 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Tutkatomografiatekniikat antavat tietoa myös metsäkerroksen sisältä TKK kehitt ää ja testaa yhdess ä DLR:n kanssa interferometrista koherenssitomografiaa, jolla voidaan tulevaisuudessa mitata läpileikkaus metsäkerroksesta. Puuston korkeuden mittaaminen uudella TanDEM-X -satelliittikonstellaatiolla Alla yhden polarisaation X -kaistan (aallonpituus 3 cm) tutkalla arvioitu metsän korkeuskartta verrattuna tarkkaan lasermittaukseen. Menetelmä on sovellettavissa tulevan TanDEM-X mission kuva -aineistolle. Tree height(m) Phase Angle (rad) X-kaistan sirontakeskuksen sijainti metsä n sisällä X-kaistan koherenssitomografialla muodostettu l äpileikkaus metsän sironnasta Page 10 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 11 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering ESA:n SMOS-satelliitti monitoroi globaalisti valtamerien suolapitoisuutta ja maankosteutta Yhteenveto Toimivan satelliittimittauksen kehittäminen vaatii laitteiden testausta tutkimuslentokoneella TKK:n tutkimuslentokone HUT-2D SMOS-satelliitin (laukaisu 2009) radiometri käyttää uutta interferometrista tekniikkaa: 72 identtistä vastaanotinta L-kaistalla (aallonpituus 21 cm) SMOS-satelliitin konsepti validoitiin TKK:n rakentamalla lentokäytt öisellä HUT -2D-laitteella (36 vastaanotinta), joka on mukana myös satelliittisensorin kalibrointikampanjassa. HUT-2D -mittaukset Saksassa 2008 Pohjoisille alueille soveltuva satelliittikaukokartoitusala kasvaa nopeasti, erityisesti tutka- ja radiometritekniikka Uusia satelliitteja ovat - Tutka: TerraSAR (2007), Cosmo Skymed ( ), Radarsat-2 (2008), CryoSAT-2 (2010) - Radiometri: SMOS (11/2009) TKK on viimeaikoina kehitt änyt - Menetelm än lumen peitt ämän alan kartoittamiseksi tutkalla - Menetelm än lumen vesiarvon arvioimiseksi radiometrillä - Parannetun menetelmän mets än korkeuden arviointiin polarimetrisella tutkalla - Uudentyyppisen lentokäyttöisen interferometrisen kuvaavan radiometrin - SMOS -satelliitin kalibrointimenetelmiä ja laitteistoa - Suorittanut lentokampanjoita ESA:n tulevan SMOS-radiometrin kalibroimiseksi Kaukokartoitus antaa laajaa ja kattavaa tietoa maapallon tilasta ja on kehittynyt tärkeäksi tietolähteeksi ilmastonmuutoksen seurannassa ja mallinnuksessa Page 12 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 13 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering
20 Professori Kalevi Mattila Helsingin yliopisto KOMMENTTIPUHEENVUORO
21 1. Euroopan eteläinen observatorio ESO 2. Kansainvälinen tähtitieteen vuosi IYA2009 Kalevi Mattila, Observatorio, Helsingin yliopisto, TUTKAS /17/08
22 Suomen ESO jäsenyys Suomen ESO jäsenyys * 1980 ESO:n teleskooppien käyttöä, erit. SEST radio teleskooppi ( ). * 1999 OPM:n Tähtitieteen suurhankkeet työryhmä (pj. Mirja Arajärvi) esittää neuvotteluja ESO jäsenyydestä. * Suomesta 11. jäsenmaa, Sivistysvaliokunta ESO:ssa liittymismaksu M, vuosimaksu ~2.2 M (~ 1.7% 129 M :sta 2009) 2010 Suomen ESO-keskushanke Tuorlan observatorion yhteyteen: Turun, Helsingin, Oulun ja TKK:n tähtitieteen laitokset
23 ESO huomenna: ALMA ja E ELT European Extremely Large Telescope Atacama Large Millimetre Array, 42 metrin pääpeili, mosaiikki jossa 66 kpl 7 12 metrin antennia n kpl 1,4 metrin osapeilejä 5 km kork. Andien ylätasangolla ESO (>70%) + kumppaneita (<30%) 0.1 kaarisekunnin erotuskyky, Päätös 2010, valmis 2018 ESO, USA, Japani(+ Kanada, Taiwan) Kustannukset ~1 mijardi Toiminnassa 2011/2013
24 ESO Press releases from Finland ESO 55/07 Press Photo 21 December 2007 Anatomy of a Bird: VLT's NACO instrument reveals a triple cosmic collision Using ESO's Very Large Telescope, an international team of astronomers [lead by Petri Väisänen and Seppo Mattila] has discovered a stunning rare case of a triple merger of galaxies. This system, which astronomers have dubbed 'The Bird' albeit it also bears resemblance with a cosmic Tinker Bell. ESO 06/08 Science Release 7 March 2008 Seeing through the Dark Mapping the interior of interstellar clouds in great detail M. Juvela, V. M. Pelkonen et. al. have measured the distribution of mass inside a dark filament in a molecular cloud with an amazing level of detail and to great depth. The measurement is based on a new method that looks at the scattered near infrared light or 'cloudshine' and was made with ESO's New Technology Telescope.
25 Kansainvälinen tähtitieteen vuosi IYA2009 IYA 2009:n taustaa 2003 Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) ehdotus Italian aloitteesta Unescon esitys Yhdistyneille Kansakunnille 2005 YK:n yleiskokouksen päätös joulukuussa myös Darwinin Lajien synnyn 150 vuotisjuhla
26 Kotimaisia hankkeita Kirjat, lehtikirjoitukset, radio ja televisio ohjelmat Eurooppa postimerkki Maasta maailmakaikkeuteen näyttely Planetaariobussi kiertää Omat havainnot Kiertävä esitelmäsarja Aurinkokuntamallit Tähtiharrastusseurat, tähtinäytäntökilpailut Planetaariot LUMA keskuksen, MAOLin opetusverkko SciFest, Joensuun yliopisto Jupiterin kuut paikanmäärityksessä Avoimet ovet Tuorlan observatoriossa Helsingin observatoriossa (175 v juhla)
27 Maasta maailmankaikkeuteen Näyttely tulee monille paikkakunnille, Helsingissä Linja autoaseman aukiolle.
28 Laaja yhteistyöjoukko Kansalliskomitean ja Ursan asettamassa työryhmässä ovat yhteistoiminnassa tähtitieteen tutkimuksen, opetuksen, harrastuksen ja viestinnän kotimaiset toimijat. Lisätietoa:
Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio
Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz
LisätiedotPlanck-satelliitti ja kaiken alku
Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi
LisätiedotHelsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK
Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen
LisätiedotSuomi ESO:n täysjäseneksi
Suomi ESO:n täysjäseneksi Ensimmäisen ESO-Projektin kuvaus FinCOSPAR, 11.-13.5.2005 Matti Anttila Helsingin yliopiston observatorio ESO Euroopan Eteläinen Observatorio Eurooppalainen tähtitieteen tutkimuksen
LisätiedotPlanck ja kosminen mikroaaltotausta
Planck ja kosminen mikroaaltotausta Elina Keihänen Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 8.6.2007 Kiitokset materiaalista Hannu Kurki Suoniolle Planck satelliitti
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotSuomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua
Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla
LisätiedotANTARES- rahoitetut hankkeet
ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES 2001-2004 Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista
LisätiedotTähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen
LisätiedotUrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä
UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 2941 50521 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA AIKA
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotReferenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa
Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä
LisätiedotRadiotaajuusratkaisut
Radiotaajuusratkaisut TkT Janne Lahtinen Sisältö Johdanto Satelliittitietoliikenne Mikroaaltokaukokartoitus Signaalitiedustelu Satelliittipaikannus Yhteenveto Johdanto (1/3) Puhuja 20+ vuotta mikroaalto-
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotTekniikan päivät Oulussa
Tekniikan päivät on maksuton tiedetapahtuma kaikille tekniikasta ja luonnontieteistä kiinnostuneille. Tapahtuman pääteemana on ILMA. Tekniikan päivät Oulussa 21.-22.2.2014 Perjantai 21.2. Oulun yliopisto
LisätiedotToivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä.
Ruoka ja ravinto ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme eivätkä ainoastaan sen vuoksi, että tarvitsemme energiaa ja ravinteita pysyäksemme hengissä, vaan myös, koska ne muodostavat kulttuurimme ja
Lisätiedotkantahamalaisessa maalaispitajassa valmistetaan laitteita satelliitteihin
Helsingin 4/28/2014 Jokioisista aaruuteen IntahâmäIäisessä maalaispitäjässa Imistetaan laitteita satelliitteihin Pkrit4et UUTISEr>) TALOUS Jokiolsista avaruuteen.............. kantahamalaisessa maalaispitajassa
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotLataa Avaruuden valloitus - Hannu Karttunen. Lataa
Lataa Avaruuden valloitus - Hannu Karttunen Lataa Kirjailija: Hannu Karttunen ISBN: 9789525985252 Sivumäärä: 332 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.23 Mb Ensimmäinen ihmisen tekemä laite nousi Maan kiertoradalle
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede
PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotSuomen haasteet ja mahdollisuudet
Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
Lisätiedot5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
5. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 14.2.2008 Thomas Hackman 1 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys
LisätiedotRadioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva
Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Tässä työssä tehdään spektriviivahavainto atomaarisen vedyn 21cm siirtymästä käyttäen yllä olevassa kuvassa olevaa Observatorion SRT (Small Radio Telescope)
LisätiedotMaailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen
Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle
LisätiedotKahvittelusta tositoimiin
Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger
LisätiedotLataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa
Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotÄlykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK
Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään
LisätiedotAdditions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit
s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030
LisätiedotSatelliittikuvat osana öljypäästövalvontaa
Öljypäästövalvonta Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) satelliittikuvilta Kati Tahvonen Suomen ympäristökeskus Kaukokartoituspäivät 2007 Helsinki, 8.11.2007 Satelliittikuvat osana öljypäästövalvontaa
LisätiedotYliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen
JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti
LisätiedotSuomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut
EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA
Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ-
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotAvoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto
Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa
LisätiedotLaatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia
Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen
LisätiedotFysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa
Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,
LisätiedotTutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory
Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %
LisätiedotTekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen
Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik) 11. Uusi havaintoteknologia 1. Suuret teleskoopit 2. Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit 3. Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
LisätiedotGHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin
YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä
LisätiedotFood from Finland Team Finland -Kasvuohjelma
Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti
LisätiedotAurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotCopernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,
Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotKestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
Lisätiedotmatematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotKaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012
Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotArktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes
Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
LisätiedotSputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja
Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus
LisätiedotMuuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!
Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980
LisätiedotSATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA
Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
LisätiedotVTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT
VTT ja tuulivoiman t&k Tuulivoiman Workshop, Pasila 7.11.2013 Esa Peltola, johtava tutkija, VTT 2 VTT:n palvelut tuulivoimaan liittyvää toimintaa kaikilla lohkoilla 3 WIND POWER KEY COMPETENCES Solutions
LisätiedotRadioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
Lisätiedot13. Uusi havaintoteknologia
13. Uusi havaintoteknologia E-ELT Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2017 Thomas Hackman (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik, Veli-Matti Pelkonen ja TH) 13. Uusi havaintoteknologia Mosaiikki
LisätiedotPohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
LisätiedotMullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT
Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotIPv6 ja Esineiden Internet
IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotFinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari
- teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari Pekka Kahri, Teknologia-asiantuntija Palvelut ja hyvinvointi Palveluinnovaatiot 11-2006 Copyright
LisätiedotLAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus
LAPS: Testbedhavainnoista analyysiksi Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus 6.4.2006 Lähihetkiennustaminen (nowcasting) Ennustamista vallitsevasta säätilasta muutama tunti eteenpäin Käsite pitää sisällään
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotCleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars
Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan
LisätiedotSuomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi
Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla
LisätiedotMaailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen
Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 31. Elokuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle 1.
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotFinnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella
Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.12.2015 COM(2015) 659 final 2015/0300 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen IX (Sähköinen
LisätiedotTeollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotWRC15 tulokset ja seuraavat askeleet. Pasi Toivonen
WRC15 tulokset ja seuraavat askeleet Pasi Toivonen WRC15 tunnuslukuja 2.-27.11.2015 162 maata ja yli 3000 osallistujaa Yli 100 yritystä ja organisaatiota 30 asialistan kohtaa Suomen delegaatio 20 henkeä
LisätiedotAuringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat
Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Ari Venäläinen Antti Aarva Pentti Pirinen Ilmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013 IIlmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
Lisätiedot1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotNATURE ARTVENTURE Arctic Ceramic Center Inspired by Arctic Lapland Kulttuurimatkailun pilottihanke
NATURE ARTVENTURE Arctic Ceramic Center Inspired by Arctic Lapland Kulttuurimatkailun pilottihanke Kulttuurimatkailun tuloksentekijät Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvava matkailun ala Menestys syntyy
Lisätiedot