AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA"

Transkriptio

1 JULKAISU 5/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura AVARUUS JA MAA AVARUUSTUTKIMUKSEN KOHTEINA Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Avaruus ja maa avaruustutkimuksen kohteina ". Tilaisuuden avasi Tutkaksen hallituksen jäsen, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun yliopiston Tuorlan observatoriosta, professori Jussi Tuovinen VTT:ltä, johtaja Merja Tornikoski Metsähovin radiotutkimusasemalta, liiketoiminnan johtaja Petri Jukkala DA-Designista, neuvotteleva virkamies Juha-Pekka Luntama liikenne- ja viestintäministeriöstä, professori Lotta Viikari Lapin yliopistosta, professori, johtaja Tuija Pulkkinen Ilmatieteenlaitoksen Earth Observationista ja professori Martti hallinainen Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratoriosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät professori Kalevi Mattila Helsingin yliopistosta sekä ka n- sanedustaja Marjo Matikainen-Kallström. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset sekä Kalevi Mattilan kommenttipuheenvuoro.

3 SISÄLLYSLUETTELO Miksi avaruutta tutkitaan Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, Tuorlan observatio, Turun yliopisto Planck- satelliitti maailmankaikkeuden alun ja tulevaisuuden tutkimiseen Professori Jussi Tuovinen, teknologiajohtaja,vtt Johtaja, dosentti Merja Tornikoski, Metsähovin radiotutkimusasema, TKK Liiketoiminnan johtaja Petri Jukkala, DA-Design, Jokioinen Suomen avaruustoiminnan kansainväliset haasteet ja mahdollisuudet Neuvotteleva virkamies Juha-Pekka Luntama, liikenne- ja viestintäministeriö Avaruusoikeudellinen sääntely Professori Lotta Viikari, Lapin yliopisto Avaruuden säätila Maassa ja muilla planeetoilla Professori Tuija Pulkkinen, johtaja, Earth Observation Ilmatieteenlaitos Metsien ja lumen kaukokartoitus satelliitin avulla Professori Martti Hallikainen, Avaruustekniikan laboratorio, TKK

4 Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Tuorlan observatorio, Turun yliopisto MIKSI AVARUUTTA TUTKITAAN Miksi avaruutta tutkitaan? Esko Valtaoja Turun yliopisto, Tuorlan observatorio

5 Odotettavissa oleva elinikä (vuotta) JOKA NELJÄS VUOSI: VUOSI ENEMMÄN ELÄMÄÄ

6 L A K I F = G m 1 m 2 / r 2 on sama kaikille. Piste.

7 Professori, teknologiajohtaja Jussi Tuovinen, VTT PLANCK-SATELLIITTI MAAILMANKAIKKEUDEN ALUN JA TULEVAISUUDEN TUTKIMISEEN Planck- satelliitti maailmankaikkeuden alun ja tulevaisuuden tutkimiseen TUTKAS, Eduskunta Jussi Tuovinen VTT METSÄHOVI RADIO OBSERVATORY Kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn (CMB) mittaus on kuin sipulin kuorimista kerros kerrokselta 2009 The details of the angular power spectrum depend on the value of the main cosmological parameters Planck-satelliitti Ω = Ω 0 + Ω + Λ Ω M Ω R Λ Low Frequency Instrument (LFI ) 30, 44, and 70 GHz Teleskoopin pääpeili, halkaisija 1.5 m High Frequency Instrument (HFI ) GHz Ω B Ω M Accurate high resolution measurements of CMB anisotropies lead to high precision determination of parameters

8 Planck -vastaanotin on äärimmäisen herkkä kideradio Planck-LFI taajuudet Kideradio 30 GHz 70 GHz 44 GHz Kosminen ikkuna 70 GHz:llä 30 GHz 44 GHz 70 GHz Kide ~20 khz Planck-vastaanottimen periaate 1,5 m Viritin = taajuusvalinta Radioteleskooppi ~1 khz Brightness (µκ) 70 GHz ~10 khz Frequency (GHz ) Torvi-antenni Vahvistin Diodi 50 db eli satatuhattakertaiseksi 30, 44 GHz : Monitor Galactic emission 70 GHz: Cleanest window for CMB LFI 70 GHz simulated map Planck-luotainhankkeen suomalaiset osallistujat Planck Collaboration: ~400 scientists! Planck Science Team: J. Tauber (ESA PS), M. Bersanelli, F. Bouchet, G. Efstathiou, J.M. Lamarre, C. Lawrence, N.Mandolesi, H.U. Norgaard -Nielsen, J. -L. Puget, A. Zacchei Laiterakennus Jussi Tuovinen, Jussi Varis, Timo Karttaavi, Anna Karvonen, Mikko Kantanen, Manu Lahdes, Hannu Hakojärvi MilliLab, VTT Nicholas Hughes, Petri Jukkala, Pekka Sjö man, Ville- Hermanni Kilpiä, Sami Ovaska DA Design / Elektrobit / YlinenElectronics Oy Seppo Urpo Metsähovi radiotutkimusasema, Teknillinenkorkeakoulu Tapio Pulli, Antti Lyytikäinen AL Safety Design Oy Kosmologia jaastronomia Kari Enqvist, Hannu Kurki-Suonio, Torsti Poutanen, Elina Sihvola, Janne Ignatius, Jussi Väliviita Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto, HIP Anne Lähteenmä ki, Merja Tornikoski, Seppo Urpo Metsähoviradiotutkimusasema, Teknillinen korkeakoulu Esko Valtaoja, Pekka Hein ä mäki Tuorlan observatorio, Turun yliopisto Kalevi Mattila, OsmiVilhu, Jukka Nevalainen, Jorma Harju, Mika Juvela, Kimmo Lehtinen Observatorio, Helsingin yliopisto Mikko Laaninen Insinööritoimisto ToikkaOy Planck LFI:n kriittisin komponentti: 70 GHz vastaanottimen etuosa Herschel-Planck laukaisu Ariane5, Kourou, Frence Guyana 5 cm Avaruustutkimuksen hyödyt Langattomat nopeat yhteydet 60 GHz:llä HDMI, maks 4 Gbps Ainutlaatuista tietoa ympäristöstämme. Teknologian kehittäminen, pitkäjännitteistä työtä, haasteellista = > mahdollistaa uusia kaupallisia sovelluksia Osaamisen kehittäminen, kansainvälistä ja verkottunutta työtä, yhdessä tekeminen, useita väitöstöitä Vahva PR-, imago- ja referenssivaikutus SiBeam Demonstrator by VTT CMOS combined with LTCC packaging 6 layer LTCC CMOS circuits flip-chipped Surface mount passives Edge mount 3.5 mm connector for external (LO) signal 2x2 embedded-cavity patch antenna array (~12 dbi)

9 Vaatteiden läpinäkeväturvatarkastuslaite Älykäs matkanopeuden säädin Keila käy läpi koko kehon Torviantenni Herkkä THz tai millimetriaalto - vastaanotin Linssi fokusoi keilan Tutka 77 GHz (lähetin ja vastaanotin) DaimlerChrysler THz images Max Karl Ernst LudwigPlanck Loi pohjan modernille eli kvanttifysiikalle Planckin säteilylaki vuonna 1900, kertoo mustan kappaleen säteilemän tehon eri taajuuksilla. Nobel -palkinto vuonna 1918

10 Photo (c) Hannu Karttunen Johtaja, dosentti Merja Tornikoski, Metsähovin radiotutkimusasema TKK Planck Planck-tiede Planck kartoittaa koko taivaan Merja Tornikoski TKK / Metsähovin radiotutkimusasema Planckin havaitsema radiosäteily = taustasäteily teily + etualakohteet Esimerkki etualakohteista: kvasaarit HY kosmologit TKK Metsähovi TY Tuorla HY Obs. Monitaajuushavainnot Monitaajuushavainnot Planck-tieteen tukena Satelliittiprojektit ensiarvoisen tärkeitä huippututkimuksen tekemiseksi. Suomella hyvä maine tiedeohjelmissa. Projektien pitkä elinkaari vaatii pitkäjänteist nteistä rahoitusta. TKK / Metsähovi havaitsee ja koordinoi

11 Liiketoiminnan johtaja Petri Jukkala, DA-Design Planck Sisält ltö DA-Design Oy DA-Design Oy:n osuus Planck-projektissa Planck-projektin edut DA-Design Oy:lle Yhteenveto 9-Nov Planck-projektin merkitys DA DA-Design PK-yritykselle Design Oy Perustettu 1995 Avaruusliiketoiminta: Ylinen Electronics Oy 1980 luvun lopulta DA-Design Oy Liiketoimintajohtaja Petri Jukkala Liitettiin Elektrobit-konserniin 1999 Avaruusliiketoiminta DA-Design Oy:lle 2006 DA-Design Design Oy:n osuus Planck-projektissa 70 GHz:n vastaanotinten Suunnittelu => suunnitteluprosessit Valmistus => avaruuskelpoisten osien valmistusprosessit Testaus => testauskokemus 9-Nov Nov Nov-09 3 Planck Planck-projektin edut DA- Design Oy:lle Teknologian kehittäminen Hyödynnetään omissa tuotteissa Prosessien kehittäminen Suunnitteluprosessit Valmistusprosessit Referenssi muissa avaruushankkeissa Yhteenveto Planck oli merkittävä teknologian kehityshanke. Saatuja oppeja hyödynnetään jo nyt omissa tuotteissa. Planck-projektin jälkeen on käynnistetty useita uusia avaruushankkeita. Merkittävimpinä ovat hankkeet Euroopan Unionin ja Euroopan Avaruusjärjestön Sentinel1 SAR-satelliittiin (kuvaava tutkasatelliitti). 9-Nov Nov-09 5

12 Neuvotteleva virkamies Juha-Pekka Luntala Liikenne- ja viestintäministeriö SUOMEN AVARUUSTOIMINNAN KANSAINVÄLISET HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suomen avaruustoiminnan kansainväliset haasteet ja mahdollisuudet Juha-Pekka Luntama Esityksen sisältö Avaruustoiminta perinteisesti Avaruustoiminta perinteisesti Toimintakentän muutos 2000-luvulla Avaruustoiminnan julkiset palvelut EU avaruustoimijana Avaruustoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Yhteenveto Julkinen rahoitus Tiede ja eksploraatio Yksityinen rahoitus Tietoliikenne Avaruusteollisuus Muutos 2000-luvulla Ministeriöt Tiede ja eksploraatio Yksityiset palvelut Kuluttajat Meteorologia Ympä ristötieto Navigaatio Tietoliikenne Julkiset palvelut Avaruustoiminnan julkiset palvelut Vaativat usein ison/kalliin infrastruktuurin => toteutetaan pitkäaikaisina, monikansallisina hankkeina Hankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen => omien tarpeiden määrittäminen ja mahdollisuuksien löytäminen => aktiivisuus hankkeiden suunnittelussa => osallistuminen toteutukseen jo hankkeen alussa Mahdollistavat uusien palvelujen tarjoamisen => tarkemmat sääennusteet => tehokkaampi ja turvallisempi liikenne => tarkempi tieto ympäristön muutoksesta => tietoyhteiskunta: ajasta ja paikasta riippumaton tiedonkeräys, -siirto ja jalostaminen

13 6 Esim: Kasvihuonepäästöjen seuranta EU uusi avaruustoimija Euroopassa EC toteuttaa Euroopassa laajoja avaruushankkeita: GMES (Global Monitoring for the Environment and Security) Galileo Suomi osallistuu hankkeisiin jäsenmaksun kautta Hankkeiden toteuttajina ESA: kehitystoiminta, demonstraatiot, teollisuuden kilpailukyky EUMETSAT: satelliittien operointi teollisuus: järjestelmätoimitukset, lisäarvopalvelut tutkimuslaitokset: tiede, analyysimenetelmät, tuotteet Tärkeää: Hyötyä hankkeista täysimittaisesti Osallistua hankkeiden toteuttamiseen Osallistua tulevien hankkeiden suunnitteluun Proaktiivisuus! Haasteet ja mahdollisuudet Yhteenveto Haasteet: Kansallisten tarpeiden ja etujen määrittäminen => pitkän tähtäyksen kansallinen strategia/visio => strategian toteutus käytännössä Profiloituminen EU:n avaruustoiminnassa => erityisosaaminen, alueelliset erikoispiirteet Tulevan tietomäärän täysimääräinen hyödyntäminen Kansallisen avaruustoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen Mahdollisuudet Osallistuminen Eurooppalaisiin suurhankkeisiin Erikoisosaamisen kehittäminen ja vienti Uusien julkisten palvelumahdollisuuksien hyödyntäminen Ympäristön tilan monitorointi (kasvihuonekaasut, Itämeri, ) Kansainvälisesti näkyvä tiede ja tutkimus Teollisuuden lisäarvopalvelut Avaruustoiminnan kenttä on muuttunut 2000-luvulla EU on uusi avaruusalan toimija Euroopassa Julkiset palvelut ovat uusi ja jatkuvasti kasvava avaruustoiminnan alue => ministeriöissä tarvitaan avaruusalan ja sovellusten osaajia Suomella oltava valmiudet: havaita kansalliset tarpeet ja mahdollisuudet vastata niihin käyttää ja kehittää kansallista erikoisosaamista profiloitua merkittäväksi vaikuttajaksi EU:n avaruustoiminnassa Avaruustoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen tärkeä askel eteenpäin

14 Professori Lotta Viikari Lapin yliopisto AVARUUSOIKEUDELLINEN SÄÄNTELY OIKEUS AVARUUDESSA Lotta Viikari Ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutti, johtaja Kansainvälisen oikeuden vt. professori Lapin yliopisto TUTKAS Viikari TUTKAS Helsinki * IHMISTEN TOIMINNAN SÄÄNTELY * AVARUUS KANSAINV ÄLISENÄ ALUEENA KANSAINVÄLINEN OIKEUS: AVARUUSOIKEUS > VALTIOT KANSALLISET INTRESSIT VALTION KANSAINVÄLIS- OIKEUDELLISET VELVOITTEET KANSALLISET LAIT: AVARUUSLAIT + MUUT > LUONNOLLISET HLÖT, YRITYKSET Kanada USA Argentiina Brasilia Chile Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Norja Ranska Ruotsi Saksa Ukraina Etelä- Afrikka Venäjä Australia Etelä-Korea Japani Kiina TUTKAS Viikari TUTKAS Viikari KANSAINVÄLINEN AVARUUSOIKEUS KANSAINVÄLINEN TELEVIESTINT ÄLIITTO KANSALLINEN SÄÄNTELY TUTKAS Viikari - 5 SOPIMUSTA - 5 PERIAATE- JULISTUSTA MUUT VALTIOSOPIMUKSET - ERILAISET YHTEISHANKEET -avaruusjärjestöt -lupa- & valvontajärjestelmät -viestintä -puolustus -satelliittipaikannus YM.YM. *1957 Sputnik *1961 ihminen avaruudessa *1962 kaupallinen satelliitti *1969 Apollo- kuulennot alkavat * YK:nyleiskokouksen avaruuspäätöslauselma *1967 AVARUUS- YLEISSOPIMUS *1968 ASTRONAUTTI- SOPIMUS *1972 AVARUUS- VASTUUSOPIMUS *1976 REKISTERÖINTI- SOPIMUS TUTKAS *1979 Viikari KUUSOPIMUS

15 KANSAINVÄLINEN AVARUUSOIKEUS AVARUUS & TAIVAANKAPPALEET KOKO IHMISKUNNAN OMAISUUTTA EI VALLATTAVISSA * ESINEIDEN OMISTUSOIKEUS KUIN MAASSA TUTKAS Viikari AVARUUS TÄYSIN KANSAINV ÄLISTÄ ALUETTA > EI YKSINOMAISIA OIKEUKSIA > VAPAASTI KÄYTETTÄVISSÄ > NOUDATETTAVA KANSAINVÄLISTÄ OIKEUTTA TUTKAS Viikari AVARUUSLENTÄJÄT I) TAIVAANKAPPALEET: VAIN RAUHANOMAISTA TOIMINTAA * EI SOTILASTUKIKOHTIA, -LAITTEITA, ASEKOKEITA, SOTAHARJOITUKSIA * SOTILASHENKILÖSTÖ: OK * TUTKIMUKSELLE TÄRKEÄT VARUSTEET JA LAITTEET: OK II)MUU AVARUUS (MM. MAAN KIERTORADAT): EI JOUKKOTUHOASEITA TUTKAS Viikari IHMISKUNNAN LÄHETTILÄITÄ AVARUUDESSA > KAIKKI MAHDOLLINEN APU KAIKKIALLA * 1968 ASTRONAUTTI- SOPIMUS TUTKAS Viikari * MUUT VAIN LUVALLA & VALVONNASSA * 1972 AVARUUSVASTUUSOPIMUS VASTUUKYSYMYKSET VALTIOIDEN VASTUU KAIKESTA AVARUUSTOIMINNASTA TUTKAS Viikari > LAINSÄÄDÄNTÖ- & -KÄYTTÖVALTA I) MAAN PINTA & LENTOKONEET TUTKAS Viikari II) AVARUUS > ANKARA VASTUU > VASTUU EDELLYTTÄÄ SYYKSILUETTA- VUUTTA * ERITTÄIN VAARALLISTA TOIMINTAA * KAIKKI TIETOISIA RISKEISTÄ YK:N AVARUUSSOPIMUSTEN ONGELMIA * YLEISLUONTOISET MÄÄRÄYKSET * MONITULKINTAINEN TERMINOLOGIA * TEKNOLOGINEN KEHITYS * KAUPALLINEN, YKSITYINEN AVARUUSTOIMINTA * YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KIITOS! * IHMISKUNNAN YHTEINEN OMAISUUS * AVARUUSTOIMINNAN MERKITYKSEN KASVU >TEHOKKAAMPI SÄÄNTELY? TUTKAS Viikari TUTKAS Viikari

16 Professori, johtaja Tuija Pulkkinen Earth Observation Ilmatieteenlaitos AVARUUDEN SÄÄTILA MAASSA JA MUILLA PLANEETOILLA Avaruuden säätila Maassa ja muilla planeetoilla Prof. Tuija Pulkkinen Ilmatieteen laitos Huippututkimusta ja -teknologiaa Aurinkosäätelee avaruuden säätilaa Tutkimuksen kansainvälisyys suomalaiset mukanamaailman huippuryhmien tutkimuksessa Avaruusteknologian erityispiirteitä pienuus, keveys, automaattisuus, toimintavarmuus, tehon sää stäminen monialaisuus, Suomelleerityisen tä rkeitä mittalaitteet, järjestelmä t ja automaatio elektroniikka ja tietoliikenne Ilmatieteen laitoksen painemittalaite Titan-mittauksiin Saturnuksen Titan -kuun pinnalla v Aurinkotuuli t äyttää avaruuden kaikilla planeetoilla on magneettikehä Auringon hiukkaspilvet aiheuttavat häiriöitä magneettikeh ässä ja ylä ilmakehä ssä hiukkaspilvien esiintymistä ja niiden vaikutuksia maan lähiavaruudessa on erittäin vaikea ennustaa tarvitaan parempiaja jatkuviahavaintoja tarvitaan uutta tutkimustietoa Euroopan avaruusjärjest ön Space Situational Awareness (SSA) ohjelma avaruussää, avaruusromu suomalainen tutkimus eurooppalaista kärkeä Aurinko SOHO-satelliitista Pilvi kohtaamagneettikehän: taiteilijan näkemys Välttämättömät satelliittihavainnot Avaruussään armoilla Aurinko Aurinkotuuli Magneettikeh ä Havainto Auringosta : 3 päivän ennuste Havainto aurinkotuulesta: 1 tunnin ennuste Havainto magneettikeh ästä : täällä nyt Säteilyvyöt Satelliitit avaruudessa toimintah äiriöt ja vauriot Paikannus ja navigaatio paikannusvirheet, yhteyskatkokset radioliikenteessä (myös lentoliikenne ) sekä satelliitin ja maa-aseman välill ä Ihmiset pitkät napareitti ä kulkevat lennot lisääv ät henkilöstön säteilyannosta avaruusasemallasäteilytaso voi nousta vaarallisen korkeaksi Maan pinnalla olevat järjestelmät kaasuputkiin ja korkeaj änniteverkkoon syntyvätvirrat kuormittavat systeemejä Geostat. satelliitit GPS ja Galileo Avaruus - asema Revontulet Lentoliikenne Maanpinta Korkeus km km 350 km 100 km 10 km 0 km

17 Avaruusalan erityispiirteitä Avaruustoiminnan kvartaali on 25 vuotta Esim. Saturnus-luotain Cassini/Huygens: Suomimukaan 1987, lento Saturnukselle , laskeutuminen Titan -kuulle Suuret investoinnitedellyttävät aktiivista tiede- ja teknologiapolitiikkaa Kiinteä yhteistyö teollisuuden jatutkimuslaitosten välillä teollisuus hyötyyuuden teknologian tieteellisistä hankkeista tehokas hyödyntäminen edellyttää laajempaa osallistumista myös ESA:n valinnaisiin ohjelmiin (esim. SSA, Robotic Exploration) Avaruushavaintoihin perustuva tutkimus ja niistä syntyvät palvelut edellyttävät hyvää laitetuntemusta alusta asti mukanaolevat maatjakavatmyös tutkimus- ja palvelukehityshankkeet EU:n, ESA:nja EUMETSAT:njäseninä maksamme joka tapauksessa!

18 Professori Martti Hallikainen Avaruustekniikan laboratorio, TKK METSIEN JA LUMEN KAUKOKARTOITUS SATELLIITIN AVULLA Metsien ja lumen kaukokartoitus satelliitin avulla Martti Hallikainen Jaan Praks Teknillinen korkeakoulu Radiotieteen ja tekniikan laitos Kattavaa tietoa planeettamme tilasta saamme parhaiten katsomalla kotiamme avaruudesta käsin. Johdanto I Mikroaaltoalueella (aallonpituus cm -luokkaa) toimivien kaukokartoituslaitteiden määrä kasvaa jatkuvasti ja uusia mittaustuloksia hyödynnetään jo monessa operatiivisessa ympäristön tilan seurantajärjestelmässä. Uusia satelliitteja: 2008 Radarsat- 2, 2007 TerraSAR, 2007 PALSAR Mikroaaltolaitteiden suurin etu optisiin laitteisiin verrattuna on kyky mitata pilvipeitteen läpi ja valaistusolosuhteista riippumatta. Pilvipeite ja huonot valaistusolosuhteet rajoittavat oleellisesti optisten kaukokartoituslaitteiden käyttöä napa -alueilla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä varsinkin talvella. Napa-alueet ja pohjoinen havumetsävyöhyke ovat ilmaston lämpenemiseen herkästi reagoiva alue, jonka monitorointia lisät ään jatkuvasti. Page 2 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 3 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Johdanto II Lumen syvyyden ja vesiarvon mittaus satelliittiradiometrillä TKK:ssa on Avaruustekniikan laboratoriossa (nykyään osa Radiotieteen ja -tekniikan laitosta) kehitetty mikroaaltokaukokartoitukseen menetelmiä ja laitteita jo vuodesta 1987 lähtien Lumen sulaminen Euraasiassa 2007 EOS Aqua Laitos operoi omaa tutkimuslentokonetta, jota käytetään laitteistojen testaamiseen ja tutkimuksissa tarvittavan aineiston mittaukseen Metsien ja lumen kaukokartoitustutkimukseen käytetään monien satelliittien aineistoa - ERS, ENVISAT, Radarsat, SSMI, EOS Aqua, TerraSAR TKK:n yhteistyökumppaneina ovat mm. ESA, DLR, Ilmatieteen laitos, SYKE, VTT, Nokia, Vaisala, ja Metla. Lumen radiometrimittaukset aloitettiin jo luvulla. Nykyään satelliittiradiometrien mittauksiin perustuvia lumen kaukokartoitusmenetelmiä käytet ään Suomessa jo operatiivisesti ja jatkokehitet ään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja SYKEn kanssa. Lumen syvyys Lumen vesiarvo Kuiva lumi Page 4 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 5 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

19 Helsinki University of Technology - TKK Range Index Phase Single baseline PCT for X-band VV-pol, ground phase and tree height from Laser scanner measurement Range Index Lumen peittämän alan arviointi C-kaistan tutkakuvasta Radarsat-2 Uusia tutkakuvausmenetelmiä kehitetään yhteistyössä Lumen peitt ämän alueen tutkan käytt öön perustuvan arviointimenetelmän kehitys alkoi TKK:lla luvun lopulla. Nyt menetelmä on ympäristöhallinnon operatiivisessa k äytössä. Raaka tutkakuva Oikaistu tutkakuva Valuma-alueet Lumen peitt ämä ala (%) Menetelm ä arvioi lumen peittä mä n alan laajuuden C-kaistan (aallonpituus ~5 cm) tutkakuvilta. Tutkakuvausta ei rajoita talvinen pilvipeite. Menetelm ä on kehitetty TKK:lla ja nykyään sit ä jatkokehitetään yhteistyö ssä Ilmatieteen laitoksen ja SYKE:n kanssa. Lumen peittä mä n alan karttaa kä ytet ään hydrologisessa mallissa sekä SYKE:n watershed simulation and forecasting system (WSFS) TKK on tiiviisti mukana uusien tutkamenetelmien kehitystyössä ja tekee tiiviisti yhteistyö tä mm. Saksan DLR:n kanssa. Saksa on nykyään satelliittitutkien kehittämisen kärkimaa. Uudet interferometriset tutkamittaukset käyttä vät hyväksi kahta tai useampaa tutkakuvaa ja pystyvät interferometrisen mittauksen avulla mittaamaan myös kohteen suhteellisen etä isyyden. Interferometrian avulla on mahdollista mitata maanpinnan korkeus, seurata jäätiköiden liikkumista, monitoroida maanjä ristyksessä liikkuvia alueita ja mitata metsän korkeus. Uudet tomografiamenetelm ät mahdollistavat tulevaisuudessa jopa kolmeulotteisen mittauksen. Saksan DLR:n ja TKK:n tutkimuslentokoneet Sodankylässä Page 6 Department of Radio Science and Engineering Page 7 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Etelä-Suomen maanpinnan korkeusmalli mitattuna ERS-1 -tutkasatelliitilla Interferometria hyödyntää kahta tai useampaa tutkakuvaa maanpinnan korkeuden ja muutosten laskemiseksi Helsinki ERS -1 Metsän korkeuskartta SAR-tutkalla Uusia SAR-tekniikoita (polarimetrinen interferometria) käyttä mä llä pystytään mittaamaan metsä n korkeus. Metsän korkeus on t ärkein yksittäinen metsän biomassan määrää kuvaava parametri TKK osallistui menetelmän kehitt ämiseen ja validoi menetelm än pohjoiselle havumetsävyö hykkeelle. Menetelm ä on huomattavasti halvempi kuin hieman tarkempi laser-mittaus Metsä n korkeusmalli Kirkkonummelta Page 8 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 9 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Tutkatomografiatekniikat antavat tietoa myös metsäkerroksen sisältä TKK kehitt ää ja testaa yhdess ä DLR:n kanssa interferometrista koherenssitomografiaa, jolla voidaan tulevaisuudessa mitata läpileikkaus metsäkerroksesta. Puuston korkeuden mittaaminen uudella TanDEM-X -satelliittikonstellaatiolla Alla yhden polarisaation X -kaistan (aallonpituus 3 cm) tutkalla arvioitu metsän korkeuskartta verrattuna tarkkaan lasermittaukseen. Menetelmä on sovellettavissa tulevan TanDEM-X mission kuva -aineistolle. Tree height(m) Phase Angle (rad) X-kaistan sirontakeskuksen sijainti metsä n sisällä X-kaistan koherenssitomografialla muodostettu l äpileikkaus metsän sironnasta Page 10 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 11 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering ESA:n SMOS-satelliitti monitoroi globaalisti valtamerien suolapitoisuutta ja maankosteutta Yhteenveto Toimivan satelliittimittauksen kehittäminen vaatii laitteiden testausta tutkimuslentokoneella TKK:n tutkimuslentokone HUT-2D SMOS-satelliitin (laukaisu 2009) radiometri käyttää uutta interferometrista tekniikkaa: 72 identtistä vastaanotinta L-kaistalla (aallonpituus 21 cm) SMOS-satelliitin konsepti validoitiin TKK:n rakentamalla lentokäytt öisellä HUT -2D-laitteella (36 vastaanotinta), joka on mukana myös satelliittisensorin kalibrointikampanjassa. HUT-2D -mittaukset Saksassa 2008 Pohjoisille alueille soveltuva satelliittikaukokartoitusala kasvaa nopeasti, erityisesti tutka- ja radiometritekniikka Uusia satelliitteja ovat - Tutka: TerraSAR (2007), Cosmo Skymed ( ), Radarsat-2 (2008), CryoSAT-2 (2010) - Radiometri: SMOS (11/2009) TKK on viimeaikoina kehitt änyt - Menetelm än lumen peitt ämän alan kartoittamiseksi tutkalla - Menetelm än lumen vesiarvon arvioimiseksi radiometrillä - Parannetun menetelmän mets än korkeuden arviointiin polarimetrisella tutkalla - Uudentyyppisen lentokäyttöisen interferometrisen kuvaavan radiometrin - SMOS -satelliitin kalibrointimenetelmiä ja laitteistoa - Suorittanut lentokampanjoita ESA:n tulevan SMOS-radiometrin kalibroimiseksi Kaukokartoitus antaa laajaa ja kattavaa tietoa maapallon tilasta ja on kehittynyt tärkeäksi tietolähteeksi ilmastonmuutoksen seurannassa ja mallinnuksessa Page 12 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Page 13 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

20 Professori Kalevi Mattila Helsingin yliopisto KOMMENTTIPUHEENVUORO

21 1. Euroopan eteläinen observatorio ESO 2. Kansainvälinen tähtitieteen vuosi IYA2009 Kalevi Mattila, Observatorio, Helsingin yliopisto, TUTKAS /17/08

22 Suomen ESO jäsenyys Suomen ESO jäsenyys * 1980 ESO:n teleskooppien käyttöä, erit. SEST radio teleskooppi ( ). * 1999 OPM:n Tähtitieteen suurhankkeet työryhmä (pj. Mirja Arajärvi) esittää neuvotteluja ESO jäsenyydestä. * Suomesta 11. jäsenmaa, Sivistysvaliokunta ESO:ssa liittymismaksu M, vuosimaksu ~2.2 M (~ 1.7% 129 M :sta 2009) 2010 Suomen ESO-keskushanke Tuorlan observatorion yhteyteen: Turun, Helsingin, Oulun ja TKK:n tähtitieteen laitokset

23 ESO huomenna: ALMA ja E ELT European Extremely Large Telescope Atacama Large Millimetre Array, 42 metrin pääpeili, mosaiikki jossa 66 kpl 7 12 metrin antennia n kpl 1,4 metrin osapeilejä 5 km kork. Andien ylätasangolla ESO (>70%) + kumppaneita (<30%) 0.1 kaarisekunnin erotuskyky, Päätös 2010, valmis 2018 ESO, USA, Japani(+ Kanada, Taiwan) Kustannukset ~1 mijardi Toiminnassa 2011/2013

24 ESO Press releases from Finland ESO 55/07 Press Photo 21 December 2007 Anatomy of a Bird: VLT's NACO instrument reveals a triple cosmic collision Using ESO's Very Large Telescope, an international team of astronomers [lead by Petri Väisänen and Seppo Mattila] has discovered a stunning rare case of a triple merger of galaxies. This system, which astronomers have dubbed 'The Bird' albeit it also bears resemblance with a cosmic Tinker Bell. ESO 06/08 Science Release 7 March 2008 Seeing through the Dark Mapping the interior of interstellar clouds in great detail M. Juvela, V. M. Pelkonen et. al. have measured the distribution of mass inside a dark filament in a molecular cloud with an amazing level of detail and to great depth. The measurement is based on a new method that looks at the scattered near infrared light or 'cloudshine' and was made with ESO's New Technology Telescope.

25 Kansainvälinen tähtitieteen vuosi IYA2009 IYA 2009:n taustaa 2003 Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) ehdotus Italian aloitteesta Unescon esitys Yhdistyneille Kansakunnille 2005 YK:n yleiskokouksen päätös joulukuussa myös Darwinin Lajien synnyn 150 vuotisjuhla

26 Kotimaisia hankkeita Kirjat, lehtikirjoitukset, radio ja televisio ohjelmat Eurooppa postimerkki Maasta maailmakaikkeuteen näyttely Planetaariobussi kiertää Omat havainnot Kiertävä esitelmäsarja Aurinkokuntamallit Tähtiharrastusseurat, tähtinäytäntökilpailut Planetaariot LUMA keskuksen, MAOLin opetusverkko SciFest, Joensuun yliopisto Jupiterin kuut paikanmäärityksessä Avoimet ovet Tuorlan observatoriossa Helsingin observatoriossa (175 v juhla)

27 Maasta maailmankaikkeuteen Näyttely tulee monille paikkakunnille, Helsingissä Linja autoaseman aukiolle.

28 Laaja yhteistyöjoukko Kansalliskomitean ja Ursan asettamassa työryhmässä ovat yhteistoiminnassa tähtitieteen tutkimuksen, opetuksen, harrastuksen ja viestinnän kotimaiset toimijat. Lisätietoa:

Planck-satelliitti ja kaiken alku

Planck-satelliitti ja kaiken alku Planck-satelliitti ja kaiken alku Hannu Kurki-Suonio i Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.10.2009 Hubble Ultra Deep Field (NASA, ESA, S. Beckwith (StScI) and the HUDF Team) Aine on kerääntynyt galakseiksi

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

ANTARES- rahoitetut hankkeet

ANTARES- rahoitetut hankkeet ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES 2001-2004 Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 2941 50521 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA AIKA

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

kantahamalaisessa maalaispitajassa valmistetaan laitteita satelliitteihin

kantahamalaisessa maalaispitajassa valmistetaan laitteita satelliitteihin Helsingin 4/28/2014 Jokioisista aaruuteen IntahâmäIäisessä maalaispitäjässa Imistetaan laitteita satelliitteihin Pkrit4et UUTISEr>) TALOUS Jokiolsista avaruuteen.............. kantahamalaisessa maalaispitajassa

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Tässä työssä tehdään spektriviivahavainto atomaarisen vedyn 21cm siirtymästä käyttäen yllä olevassa kuvassa olevaa Observatorion SRT (Small Radio Telescope)

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Radioastronomian käsitteitä

Radioastronomian käsitteitä Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Laajentuminen maailmalle Uniputki GoSleep Oy

Laajentuminen maailmalle Uniputki GoSleep Oy Laajentuminen maailmalle Uniputki GoSleep Oy 28.5.2015 Innovation Thursday - GoSleep Technology, Design and Service combined - Lepo, Maslowin tarvehierarkian perustarve. Ongelma: Lennot myöhästelevät,

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Avaruustieteet ja tähtitiede

Avaruustieteet ja tähtitiede Avaruustieteet ja tähtitiede Työryhmän osallistujat Tuija Pulkkinen, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja) Lauri Haikala, Helsingin yliopisto Esa Kallio, Ilmatieteen laitos Kirsti Kauristie, Ilmatieteen laitos

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot