Avaruustoiminta Suomessa. Kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet

Transkriptio

1 Avaruustoiminta Suomessa Kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet KTM Julkaisuja 15/2005

2 Avaruustoiminta Suomessa Kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet KTM Julkaisuja 15/2005 Teknologiaosasto

3 Käyntiosoite Postiosoite Julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) / HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Julkaisusarjan nimi ja tunnus Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Avaruusasiain neuvottelukunta Puheenjohtaja: Timo Kekkonen, KTM Sihteerit: Pauli Stigell, Tekes ja Pentti Pulkkinen, Suomen Akatemia Julkaisuaika Kesäkuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Avaruustoiminta Suomessa; Kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet Tiivistelmä Avaruustekniikan tuomat mahdollisuudet on Suomessa otettu käyttöön tehokkaasti ja avaruustoiminta liittyy laajasti suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreihin. Avaruustoiminta on ollut 2000-luvun alusta alkaen muutoksessa. Globaalisti painopiste on palannut institutionaaliseen markkinaan. Julkisen sektorin merkitys on erityisen suuri tieteellisessä tutkimustoiminnassa, avaruustekniikan sovellutuksissa ja teknologian kehittämisessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimiva avaruusasiain neuvottelukunta on laatinut avaruustoiminnan kehittämisen strategian, joka kattaa kaikki hallinnonalat. Tämä raportti esittää strategian tavoitteet ja strategian.tarkastelu kattaa seuraavat panostusalat: avaruustiede, satelliittikaukokartoitus, satelliittitietoliikenne, satelliittipaikannus ja avaruusteollisuus. KTM:n yhteyshenkilöt: Teknologiaosasto/Timo Kekkonen, puh. (09) , Antti Joensuu, puh. (09) Asiasanat avaruus, tutkimus, kansainvälinen yhteistyö, avaruustekniikka, satelliittitietoliikenne, satelliittinavigaatio, kaukokartoitus, avaruustiede ISSN Kokonaissivumäärä 35 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 13 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Suomalaisen avaruusalan tutkimuksen, menetelmien käytön ja teknologian sekä yritystoiminnan kehittämisen lähtökohtina ovat yhteiskunnan tarpeet osana laajenevaa ja tiivistyvää eurooppalaista yhteistyötä. Hyöty avaruusalan panostuksesta näkyy uuden tiedon lisääntymisenä, osaamistason kohoamisena, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymisenä, yritystoiminnan laajentumisena, palveluiden tuottavuuden kasvuna sekä elämänlaadun parantumisena. Avaruustekniikkaa hyödynnetään laajasti ja monipuolisesti kansalaisten käyttämissä palveluissa, julkisen sektorin tiedonhankinnassa ja tutkimustoiminnassa sekä yritysten liiketoiminnassa. Avaruusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnot vahvistavat palvelutuotannon ja teollisuuden kilpailukykyä sekä tarjoavat yliopistoille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden osallistua korkeatasoiseen perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Avaruusasiain neuvottelukunta on laatinut avaruusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansallisen strategian viidettä kertaa. Aikaisempien strategiakausien linjaukset ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Niiden tavoitteista ovat toteutuneet avaruustieteen tason nostaminen kansainvälisesti korkealle tasolle, teollisen toiminnan liikevaihdon kasvu ja laajentuminen Euroopan avaruusjärjestön ulkopuolelle vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Suomi on liittynyt muun muassa eurooppalaiseen satelliittinavigointiohjelmaan ja Euroopan eteläiseen observatorioon. Satelliittipaikannusta hyödynnetään matkapuhelimissa ja rannetietokoneissa, kaukokartoitus auttaa öljyvahinkojen torjunnassa ja Suomen suurin avaruuslaitetoimitus matkaa Rosetta-komeettaluotaimen mukana tutkimaan aurinkokuntamme syntyä. Tavoitteena on edellisten strategiakausien mukaisesti tukea avaruusteollisuuden kasvua kaupallisilla markkinoilla ja lisätä avaruustekniikan ja satelliittipaikannuksen sekä kaukokartoituksen sovellutusten käyttöönottoa. Avaruustekniikkaan tukeutuvissa tieteissä tehdään suuntaavia valintoja tavoitteena maailman huipputasoa olevien tutkimusryhmien syntyminen ja keskeisiin kansainvälisiin ohjelmiin osallistuminen. Aikaisemmista strategiakausista poiketen tällä strategiakaudella ESAn toiminnan ei odoteta kasvavan voimakkaasti. Julkisen avaruustoiminnan kasvuodotukset kohdistuvat Euroopan unionin avaruushankkeisiin ja Euroopan turvallisuusyhteistyön mahdollisesti synnyttämiin avaruushankkeisiin. Tähän muutokseen vastaaminen

5 näkyy strategiassa vahvana kannanottona EU:n, EUMETSATin ja ESAn yhteishankkeisiin osallistumiseksi. Avaruusasiain neuvottelukunta asetti pitämässään kokouksessa työtä valmistelemaan valmisteluryhmän, joka laatiessaan kuuli kolmessa aihetyöryhmässä asiantuntijoita. Neuvottelukunta hyväksyi mietinnön pitämässään kokouksessa. Neuvottelukunta kiittää kaikkia strategiatyöhön osallistuneita. Helsingissä 15. maaliskuuta 2005 Avaruusasiain neuvottelukunta

6 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo Avaruusalan kansainväliset näkymät Kysynnän kasvutrendejä Teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet Avaruustoiminnan kokonaiskuva Eurooppa Avaruustoiminnasta hyötyä Suomelle Avaruustoiminnan visio ja sen toteuttaminen Visio Tutkimus- ja kehittämistoiminta Avaruustoiminnan strategia Teollisuus ja teknologia Avaruustekniikan sovellukset Tiede Strategian valintoja Julkisen sektorin määrärahatarpeet Avaruustoiminnan supistaminen tai eurooppalaiselle tasolle nostaminen Maltillisen kasvun skenaario Toimenpiteet Kansainvälisiin ohjelmiin osallistuminen Kansalliset avaruushankkeet Laitosten budjettirahoitteinen toiminta Toimintatapa Yhteenveto Liite 1 Avaruusasiain neuvottelukunta ( ) Liite 2 Lyhenteitä Liite 3 Avaruustoiminnan vaikuttavuus Liite 4 Avaruusalan toimijoita... 34

7 9 1 Avaruusalan kansainväliset näkymät Avaruustoiminnan merkitys yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kansainvälisen politiikan välineenä on ollut huomattava 1960-luvulta lähtien. Avaruustoiminnassa korostetaan kansainvälistä puitetta teknologiakehityksessä, tieteessä, ympäristöseurannassa ja yhteiskunnan palvelujen tehostamisessa. Euroopassa on 730 miljoonaa asukasta, jotka käyttävät päivittäin eri tavoin avaruustekniikan sovelluksia. Paras esimerkki on sääennusteet. Kaupalliset sovellutukset liittyvät tietoliikenteeseen ja navigaatioon, jatkossa yhä enemmän myös kaukokartoitukseen osana geoinformatiikan järjestelmiä. 1.1 Kysynnän kasvutrendejä Teollistuneissa maissa palveluiden osuus kansantuotteesta kasvaa. Erityisesti kasvu kohdistuu yksityisen sektorin palvelutuotantoon korostaen tiedon ja osaamisen merkitystä kilpailukyvyn kehittymisessä. Hajautettu tuotanto, logistiikan merkityksen kasvu osana elektronista kaupankäyntiä sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan sovellukset avaavat uusia mahdollisuuksia satelliittitietoliikenteen, -paikannuksen ja kaukokartoituksen sovelluksille. Demografiset muutokset kuten työvoiman ikääntyminen ja arvojen muuttuminen korostavat perinteisten toimintatapojen muuttamisen tarvetta. Esimerkkeinä tästä kehityksestä ovat maastossa tehtäviin ympäristömittauksiin käytettävissä olevan työvoiman vähentyminen sekä kestävän kehityksen todentaminen metsätaloudessa. Avaruustoiminnassa näiden muutosten seurauksena syntyy liiketoimintamahdollisuuksia tiedon jalostukseen ja keräämiseen. Lisäksi tämä kehitys lisää uusien satelliittien tarvetta. Yhteiskunnan tukeutuessa lisääntyvässä määrin teknisiin järjestelmiin kansalaisten vaatimustaso palveluiden toimivuudelle kasvaa. Näin yhteiskunnan herkkyys esimerkiksi sään ääri-ilmiöille kasvaa. Toisaalta teollisen toiminnan kasvu ja ilmaston globaali muuttuminen tuovat mukanaan ympäristökatastrofien todennäköisyyden kasvun. Ympäristöriskien lisäksi mm. geopoliittiset muutokset lisäävät selkeästi yhteiskunnan järjestelmien turvaamisen tarvetta johtaen uusiin avaruushankkeisiin keskeisissä avaruustoiminnan maissa. 1.2 Teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet Tieto- ja informaatioteknologioiden nopean kehityksen seurauksena tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Samoin tiedon tekninen saatavuus lisääntyy nopeasti mm.

8 10 internetin ja tiedon vaihtoon liittyvien standardien tuloksena. Vaikutukset konkretisoituvat esimerkiksi geoinformatiikka-alan yrityksissä. Tietoliikenteen yhdistäminen anturiteknologioihin johtaa älykkäiden anturiverkkojen yleistymiseen (läsnääly). Kuvausmenetelmien kehittyminen mahdollistaa maastotyön osuuden vähenemisen ja vaikuttaa tarvittavien "in-situ"-mittausten teknologioihin. Tämän kehityksen tuloksia tullaan näkemään erilaisissa ympäristön havainnointijärjestelmissä ja niihin liittyvässä liiketoiminnassa. Satelliitti ja "in-situ"-mittaukset muodostavat tulevaisuudessa entistä tiiviimmin yhden kokonaisuuden. 1.3 Avaruustoiminnan kokonaiskuva Toiminnan painopiste on siirtynyt 1990-luvulla tieteellisestä tutkimuksesta ja puolustussovellutuksista kaupallisille markkinoille ja satelliittien hyödyntämiseen yhteiskunnan palveluissa. Käytössä olevien geostationaarisen radan tietoliikennesatelliittien korvaaminen uusilla tulee lisäämään tietoliikennesatelliittien kysyntää tällä strategiakaudella. Suurin osa satelliittitietoliikennemarkkinan kasvusta kohdistuu sovelluksiin. Muita merkittäviä kasvualueita ovat satelliittipaikannuksen sovellutukset ja kaukokartoitus 1,2,3. Näiden sovellusalueiden markkinat kasvavat yli kymmenen prosenttia vuosittain. Satelliittitietoliikenne tulee jatkossakin olemaan suurin avaruustoiminnan sovellusalue. Maasegmentin osalta suurinta kasvu on paikantavissa sovelluksissa, päätelaitteissa ja kaksisuuntaisten VSAT- terminaalien lukumäärässä. Avaruusalan markkinat ovat kasvaneet 38 miljardista eurosta, vuoden 1997 tilanteesta, 91 miljardiin euroon vuonna 2003 (tietoliikenne-, navigointi-, kaukokartoitussatelliitit ja lisäarvopalvelut) 4. Massamarkkinoiden palveluista satelliittitelevisio on selvästi suurin yksittäinen markkinasektori. Markkinoiden ennustetaan jatkavan kasvuaan. Lineaarisen kasvun oletus johtaa noin 140 miljardiin euroon vuonna Ainoastaan avaruustekniikan sovellukset (satelliittipaikannuksen ja kaukokartoituksen kasvu yli 10 %/v) ovat merkittävästi kasvava markkina-alue seuraavien kolmen vuoden aikana. Siviilipuolen institutionaaliset markkinat keskittyvät tieteen, teknologiakehityksen ja välillisten hyötyjen tukemiseen. Yhdysvaltojen avaruusohjelmat ovat ja tulevat olemaan tärkein avaruustoiminnan kehitykseen vaikuttava tekijä globaalisti. Kiina ja muut nopeasti kehittyvät taloudet synnyttävät avaruustekniikan ja sen sovellusten kysyntää, mutta myös uutta kilpai- 1 "10-year industry forecast" American society for photogrammetry and remote sensing, January "World Market Survey of Satellites to be launched by 2013" Euroconsult, July "Presentation on European space Industry to ESA Council" Hans Kappler, 9 th October "State of the satellite Industry Report" Futron Corporation, 2 nd June, 2004.

9 11 lua. Yhdysvaltojen osuus avaruusalan kokonaismarkkinoista on noin puolet, institutionaalisista markkinoista 3/4. Esimerkkinä tästä on Yhdysvaltojen aloitteesta syntynyt GEOSS-hanke, joka tähtää kaiken julkisen sektorin keräämän kaukokartoitustiedon vapaaseen käytettävyyteen. mrd. dollaria Maassa käytettävät laitteet Satelliitit Kantoraketit Palvelut Kuva 1. Maailman avaruustoiminnan kehitys viime vuosina (Lähde: Eurooppa Eurooppa toimii merkittävällä tasolla useilla avaruustoiminnan sektoreilla: kantoraketit, satelliitit, maa-asemat sekä ISS-avaruusaseman Columbus-moduli. Eurooppalainen avaruustoiminta on kehittynyt ESAn, yritystoiminnan ja kansallisten avaruusjärjestöjen toiminnan kautta toimialaksi, jonka satelliittien ja kantorakettien valmistuksen liikevaihto on 5,5 miljardia euroa. Alalla työskentelee noin henkilöä, joista henkilöä toimii yrityksissä. Euroopan avaruusteollisuuteen on muodostunut kaksi hyvin suurta yritystä, joiden alihankintaketjut ovat muutostilassa. Trendi on vertikaali-integraatio alihankintaketjuissa. Suurten pääurakoitsijoiden liiketoiminta kohdistuu suuriin ja monimutkaisiin satelliitteihin. Niiden rinnalle on kehittynyt pieniä satelliitteja toteuttavien

10 12 pienempien yritysten tiimejä. Piensatelliitteja käytetään nopeasti syntyviin kaukokartoitus- ja tietoliikennetarpeisiin. Yhdysvalloissa vastaava integraatio tapahtui 1990-luvulla; amerikkalaiset yritykset toimivat laaja-alaisesti laukaisupalveluista satelliittien rakentamiseen ja palveluiden tuottamiseen. Kaupallisia markkinoita hallitsee voimakkaasti EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kilpailu tietoliikennesatelliittien valmistuksessa, jossa Eurooppa on viime vuosina kasvattanut merkittävästi markkinaosuuttaan. Eurooppalaisen avaruusteollisuuden haasteena on kilpailukyvyn parantaminen entisestään ja etenkin Suomessa riittävän tuotantovolyymin aikaansaaminen kaupallisilla markkinoilla. Suomalaisten yritysten potentiaalisimmat asiakkaat, joiden kautta päästään kaupallisille globaaleille markkinoille, ovat eurooppalaiset suuret avaruusyritykset, joiden globaali kilpailukyky on suomalaisille tästä syystä tärkeä. Myös pienten satelliittien rakentamisessa on liiketoimintamahdollisuuksia. Eurooppalaista avaruusalan T&K-toimintaa kuvaa ESAn vuosibudjetti, joka on 2,7 miljardia euroa, ja Euroopan maiden kansalliset avaruusohjelmat, joiden koko on yhteensä 1,6 miljardia euroa (2003). Suomen osuus ESAn budjetista on 15 miljoonaa euroa eli 0,6 % osuus, joka on alle puolet eurooppalaisesta keskitasosta. BKT-pohjainen osallistumisosuutemme olisi n. 1,3 %. Euroopan avaruusjärjestöllä on keskeinen tehtävä alan tieteellisessä ja teknisessä tutkimustoiminnassa sekä yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä. Avaruusteollisuuden muutoksissa ESAn haasteina ovat eurooppalaisten laukaisupalvelujen kilpailukyvyn ylläpitäminen markkinoilla, jotka eivät seuraavina vuosina lukumääräisesti kasva. ESAn haaste on myös ISS-avaruusaseman rakentamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien kansainvälisten sitoumusten täyttäminen tilanteessa, jossa NASA ei lisää panostustaan ISS-avaruusasemaan. ESAn suurin muutospaine on innovatiivisen ja merkityksellisen tutkimus- ja kehittämisohjelman toteuttaminen avaruustekniikan sovellutusalueilla. ESA harmonisoi eurooppalaista avaruusteknologian kehitystoimintaa. Avaruuden merkitys Euroopalle on kasvussa ja EU ja ESA ovat laatineet yhdessä Euroopalle avaruusstrategian 5. Euroopan Unionin merkitys Euroopan avaruustoiminnassa kasvaa. EU rahoittaa kaukokartoitusmenetelmien, satelliittitietoliikenneteknologian sekä paikannussovellutusten kehittämistä osana tutkimuksen puiteohjelmia ja EU:n omien avaruussovellutusten kautta. EU:n turvallisuusyhteistyön lisääntyminen johtanee uusiin yhteiseurooppalaisiin satelliittiohjelmiin. Euroopan Unionille avaruustoiminta ei ole ollut itsenäinen toiminta-alue vaan menetelmiä on sovellettu muiden avainalueiden yhteydessä. Toteutuessaan Euroopan avaruuspolitiikka muuttaa merkittävästi EU:n roolia avaruustoiminnassa. Myös ESAn roolia kehitetään osana Euroopan avaruushallintoa. ESAn ja EU:n uusia rooleja määrittävät yhteiset GMES- ja Galileo-ohjelmat. 5 OM (2003) 673

11 13 2 Avaruustoiminnasta hyötyä Suomelle Avaruustoiminta hyödyttää laajasti suomalaista yhteiskuntaa. Monet kansalaisten, julkisen sektorin ja yritysten käyttämät palvelut käyttävät satelliitteja. Säätiedotusten laadinnassa hyödynnetään sääsatelliittien keräämää aineistoa. Suomalaiset seuraavat tietoliikennesatelliiteilla välitettyjä televisio-ohjelmia mm. uutisia. Mannertenvälisissä teleliikenneyhteyksissä käytetään tietoliikennesatelliitteja. Kulkuvälineiden navigoinnissa ja paikantamisessa käytetään GPS-paikannussatelliitteja. Liikenteen ja infrastruktuurin kannalta keskeinen koordinaattijärjestelmä perustuu nykyään satelliitteihin. Julkisen sektorin tiedonhankintaan ja tuottamiin palveluihin esim. Suomen metsävarojen inventointi satelliittikaukokartoitus tarjoaa tehokkaita menetelmiä. Yritykset valmistavat satelliittijärjestelmien laitteita ja soveltavat avaruustekniikkaa palvelutuotannossa. Tutkimustoiminnassa avaruuslaitteet tuottavat tietoa maapallosta, elinympäristöstämme, sekä maailmankaikkeudesta. Suomalainen yhteiskunta hyödyntää avaruustekniikan tarjoamat mahdollisuudet monipuolisesti, nopeasti ja tehokkaasti. Suomalainen avaruustoiminta on alkanut 1960-luvulla satelliittitietoliikenteestä ja satelliittikaukokartoituksesta laajentuen 1980-luvulla avaruustieteeseen, satelliittien laitevalmistukseen ja satelliittipaikannukseen. Kuhunkin osa-alueeseen liittyy perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, yritysten liiketoimintaa sekä avaruusteknologiaa hyödyntäviä sovellutuksia julkisen sektorin ja liike-elämän tarpeisiin. Avaruustoiminta perustuu yhteistyöhön kansainvälisten järjestöjen puitteissa sekä eri maiden toimijoiden suoriin kahdenkeskisiin sopimuksiin. Euroopan avaruusjärjestön, ESAn, ohjelmat muodostavat suomalaisen avaruustoiminnan rungon, jota täydennetään kahdenvälisillä ja multilateraalisilla sekä kansallisilla avaruushankkeilla. Tavalla tai toisella avaruustoiminnassa mukana olevien tai sitä hyödyntävien suomalaisten yritysten liikevaihto on useita miljardeja euroja (laitteet ja sovellutukset). Avaruuslaitteita valmistavien ja avaruustekniikkaa soveltavien yritysten avaruustoimintaan liittyvä liikevaihto on yli 250 miljoonaa euroa. Merkittävin osa-alue on satelliittipaikannusta hyödyntävät laitteet ja sovellukset. Avaruuslaitteiden valmistuksen osuus edellä mainitusta liikevaihdosta on noin 14 miljoonaa euroa. Avaruustoiminnan vaikuttavuus näiden yritysten ja niiden alihankintaketjun yritysten kilpailukykyyn on merkittävästi suurempi kuin suora avaruustoiminnan synnyttämä liikevaihto. Avaruustoiminnan yhteiskunnallisia hyötyjä ovat esimerkiksi sääennusteet sekä talvimerenkulun ja julkisen liikenteen tehostuminen jääkarttojen ja satelliittipaikannuksen

12 14 avulla. Satelliittikuvat auttavat ympäristöviranomaisia laajojen alueiden ympäristöongelmien kartoittamisessa ja esimerkiksi öljyonnettomuuksien vahinkojen torjunnassa. Ottamalla huomioon vain sääennusteiden hyödyt (n. 50 milj. euroa) ja satelliittipaikannuksen synnyttämät säästöt liikenteessä (n euroa asukasta kohden) sekä talvimerenkulun tehostuminen (noin 100 milj. euroa), avaruustoiminnan yhteiskunnalliset hyödyt ovat varovaisestikin arvioiden yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Avaruustekniikkaa hyödynnetään tieteellisesti tutkittaessa Maan, aurinkokunnan ja maailmankaikkeuden ilmiöitä ja prosesseja. Avaruustoiminta vaikuttaa merkittävästi maailmankuvaamme sekä ymmärrykseemme Maa-planeetasta kokonaisuutena. Korkeatasoisen tieteen hyödyt materialisoituvat erilaisina sovelluksina ja kilpailukykyisenä teollisuutena. Avaruustoiminnan vaikuttavuutta ja hyötyä voidaan kuvata siihen liittyvän liikevaihdon ja yhteiskunnallisten hyötyjen summalla (noin 450 milj. euroa) ja verrata sitä julkisen sektorin avaruustoiminnanpanostuksiin (noin 50 milj. euroa). Avaruustoiminnan vaikuttavuus on noin yhdeksänkertainen panostuksiin nähden. Taulukko 1. Suomen avaruustoiminta vuonna 2004, miljoonaa euroa, lukuun ottamatta maahantuotujen satelliittitietoliikenteen ja -navigoinnin laitteiden myyntiä. Julkisen sektorin panostus milj. Pakolliset kansainväliset ohjelmamaksut ESA, EUMETSAT, ESO, EISCAT, NOT 13 Valinnaiset kansainväliset ohjelmamaksut ESA, EUMETSAT 8,6 Kansalliseen kilpailuun perustuva toiminta Tekes, Suomen Akatemia 10,1 Laitosten budjettirahoitteinen toiminta Helsingin yliopisto, Euroopan metsäinstituutti, Oulun yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Millilab, Tampereen teknillinen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, Geodeettinen laitos, Geologinen tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus 16,3 Julkisen sektorin investointi yhteensä 48 Yksityisen sektorin liikevaihto milj. Kaukokartoitus Lentokoneiden ja satelliittien sekä paikan päällä tehtävien mittausten laitteet ja palvelut 40 Satelliittipaikannus Satelliittipaikannuslaitteet ja sovellukset 140 Satelliittitietoliikenne Laitteet ja palvelut 56 Avaruusteknologia Satelliittien laitteiden valmistus 14 Yksityisen sektorin liikevaihto 250

13 15 3 Avaruustoiminnan visio ja sen toteuttaminen Tietoon ja osaamisen pohjautuvassa yhteiskunnassa avaruusalan menetelmien ja satelliittien käyttö on välttämättömyys. Suomessa avaruustoiminnan lähtökohtana ovat tiede- ja teknologiapoliittiset näkökulmat sekä yhteiskunnan tarpeiden tyydyttäminen avaruustekniikan tarjoamin keinoin. Toiminnan perustana on tieteen, sovellusten ja teollisen toiminnan tasapaino. 3.1 Visio Suomalaisen avaruustoiminnan visio on: Avaruustiede ja -teknologia sekä niiden sovellukset tehostavat yhteiskunnan toimivuutta ja laajentavat taloudelliseen kasvuun johtavaa yritystoimintaa, edistävät kestävää kehitystä ja lisäävät tieteellistä sivistystä ja elämänlaatua. Avaruustoiminnan T&K-investoinnit tukevat kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeisiä tavoitteita. Avaruustoiminnan vaikuttavuus suhteessa sijoitettuun rahapanokseen on kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa. Suomella on tärkeä asema eurooppalaisen yhteiskunnan tarpeita tyydyttävissä kansainvälisissä ohjelmissa. Suomen rooli näissä hankkeissa perustuu korkeaan tieteelliseen ja teknologiseen osaamiseen. 3.2 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Avaruustoimintaa tuetaan osana kansallista innovaatiojärjestelmää. ESAn, EU:n, ESOn ja EUMETSATin ohjelmat muodostavat suomalaisen avaruustoiminnan rungon: Suomen tulee tukea Eurooppalaista avaruuspolitiikkaa ja osallistua keskeisiin kansainvälisiin avaruusohjelmiin: ESAn ja EU:n yhteiset avaruusohjelmat kuten Galileo ja GMES sekä ESAn tiede- ja teknologiapainotteinen kaukokartoitusohjelma EOEP-3.

14 16 Teknologisen kilpailukyvyn ja avaruustekniikan sovellusten kehittämiseksi tuotannossa ja palvelusektorilla käynnistetään kansallisia teknologiaohjelmia painottaen vientiliiketoiminnan syntymistä sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeita. Maailmankaikkeutta ja sen perusilmiöitä sekä ihmisen elinympäristöä koskevan tiedon lisäämiseksi ja hyödyntämiseksi aloitetaan kansallinen tutkimusohjelma sekä tieteellisiin ja teknologisiin harppauksiin tähtääviä kansallisia tiedelaitehankkeita. Vision toteutuminen edellyttää muutoksia avaruustoiminnan rahoituksessa. Avaruustoiminnan julkista rahoitusta nostetaan nykytasoltaan siten, että julkisilla tutkimusvaroilla voidaan varmistaa riittävä ja avaruustoimintamme kannalta keskeinen tutkimus- ja teknologiaosaaminen: ESA, ESO ja EUMETSAT toiminnan ja kansallisien ohjelmien rahoitusta lisätään keskimäärin samaa vauhtia kuin kansallinen T&K-rahoitus keskimäärin kasvaa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten avaruustoiminnan budjettirahoitusta kasvatetaan huomioiden EU:n ja muiden kansainvälisten sekä kansallisten T&K-ohjelmien omarahoitusosuudet, palvelutoiminnan tuottavuuden kasvun tuomat säästöt sekä laitosten tavoitteet osaamispääoman kartuttamiseksi. Laitoskohtaisesti mm. kansainvälisten ohjelmien hyödyntäminen voi edellyttää keskimääräistä kasvua merkittävästi suurempaa budjettivarojen suuntaamista avaruustekniikan käyttöön. Vision toteutuminen edellyttää myös toimintatapojen kehittämistä: Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja toimintamalleja kehitetään erityisesti palvelusektorin yksityisen toiminnan lisäämiseksi. Yhteistyön motivaatioon ja osaamispääoman kartuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Avaruustoiminnan laaja-alaistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta mm. liikenne, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkojen työkaluksi edellyttää uusilla avaruustoiminnan alueilla hallinnon vastuiden määrittelyä (esim. turvallisuus) ja koko toimintaan liittyen vastuiden kuvaamista valtion hallinnon osana. Avaruustoiminnan vaikuttavuuden toteamiseksi luodaan mittarit ja seuranta.

15 17 4 Avaruustoiminnan strategia Kaupallisten avaruussovellutusten markkinoiden muutokset, kansainväliset tiedepoliittiset ja teknologiset muutokset ja yleisen taloudellisen kasvun hidastuminen heijastuvat voimakkaasti suomalaiseen avaruustoimintaan. Suomen strategian keskeisiä elementtejä ovat: 4.1 Teollisuus ja teknologia Avaruuslaitteiden teollinen valmistus pyrkien uusille markkinoille. ESAn teknologiaohjelmia käytetään pääasiallisina kansainvälisen T&K-yhteistyön puitteina. Avaruustekniikan ja menetelmien käytön laajentamista, teknologisen kilpailukyvyn vahvistamista ja kansainvälisten yhteistyöhankkeiden hyödyntämistä edistetään käynnistämällä kansallisia T&K-ohjelmia ja hankkeita. 4.2 Avaruustekniikan sovellukset Kaukokartoituksen, satelliittitietoliikenteen ja satelliittinavigoinnin sovellusten kehittäminen tähdäten globaaliin liiketoimintaan. Keskeisiin kansainvälisiin ohjelmiin liittyminen on välttämätöntä. Näitä ovat ESAn ja EU:n Galileo ja GMES-ohjelmien jatko. Sovelluskehitystä tukevia kansallisia ohjelmia ja hankkeita käynnistetään kaukokartoitukseen ja paikannukseen liittyen. Satelliittitietoliikenteen osalta tuetaan vahvaan sovellusosaamiseen perustuvia T&K-hankkeita tietoliikenteen kansallisissa teknologiaohjelmissa. Kaukokartoituksen kotimarkkinoiden syntyä vauhditetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tiivistämisellä ja määrittelemällä julkisen ja yksityisen sektorin roolit markkinoiden syntyä kannustavalla tavalla. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ESDP) toteuttaminen merkitsee omaa eurooppalaista kykyä käyttää avaruutta hyväksi estämään tai vähentämään maailmanlaajuisesti luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien vaikutuksia. Euroopan turvallisuusyhteistyön kehittyminen johtanee uusiin eurooppalaisiin avaruushankkeisiin. Näihin liittymistä harkitaan osana turvallisuus- ja ulkopoliittista toimintaa. 4.3 Tiede Avaruuden perustutkimuksen ja kaukokartoitukseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja osallistuminen keskeisiin avaruustoiminnan tieteellisiin hankkeisiin: ESAn kaukokartoituksen kehysohjelman jatko, ESAn tiedeohjelman

16 18 ostovoiman turvaaminen, ja avaruustiedelaitteet. Kansallinen avaruustieteen ohjelma käynnistetään painottaen ESAn ja ESOn tieteellisten ohjelmien hyödyntämistä sekä muita keskeisiä kansainvälisiä tiedeohjelmia. Kansallinen kaukokartoituksen tiedeohjelma käynnistetään. 4.4 Strategian valintoja Monet avaruustoiminnan näkyvimmistä kansainvälisistä ohjelmista ovat Suomen strategian toteuttamisen kannalta vähemmän tärkeitä, vaikutuksiltaan suppeampia ja riskialttiimpia. Niihin liittymistä arvioidaan strategiakaudella tieteen, sovellutusten, teollisuuden ja teknologian kehittämisen tarpeista lähtien. Näistä ohjelmista mm. Ariane-kantorakettien valmistus ja miehitetyt avaruuslennot ovat arvioitu jo aiemmin, joten tällä strategiakaudella tarkastellaan lähinnä merkittäviä muutoksia niihin liittyen. Aurora-planeettatutkimusohjelma arvioidaan strategiamme tavoitteisiin peilaten osana eurooppalaisen avaruuspolitiikan kokonaisuutta.

17 19 5 Julkisen sektorin määrärahatarpeet 5.1 Avaruustoiminnan supistaminen tai eurooppalaiselle tasolle nostaminen Ääripään vaihtoehtoina voidaan pitää avaruustoiminnan supistamista tai eurooppalaiselle tasolle nostamista. Avaruusalan T&K-panostusten pitäminen euromääräisesti nykytasollaan johtaa rahoituksen vaikuttavuuden laskuun; inflaation seurauksen vaarana on toiminnan rajoittuminen niin pieneen mittakaavaan, että teollisuuden mielenkiinto toimintaan hiipuu eikä tutkimustaitoksissakaan pystytä rakentamaan jatkuvaan avaruustoimintaan tarvittavaa osaamispääomaa. Suomen olisi pakko lakkauttaa osallistumisensa joihinkin nykyisiin vapaaehtoisiin ohjelmiin pakollisten ohjelmamaksujen viedessä yhä suuremman osan panostuksista. Myös kansallista toimintaa olisi tässä tilanteessa supistettava. Suomen avaruusalan T&K-panostukset ovat Euroopan mittakaavassa pienimpiä kansalaisten lukumäärään ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuina. Selittävä tekijä tässä on, se että Suomi ei ole osallistunut kantorakettiohjelmiin ja miehitettyihin avaruuslentoihin. Suomen pienemmät kokonaispanostukset ovat johtaneet avaruustoiminnan kehittymistä rajoittavaan tilanteeseen. Nykytasollaan Suomen avaruusalan tutkimus- ja tuotekehityspanostukset riittävät vain harvojen teknologioiden osalta uskottavuuteen kansainvälisissä hankkeissa. Nykyinen panostustaso rajoittaa teollisuuden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Suomen avaruustoiminnan T&K-panostusten nostaminen eurooppalaiselle tasolle merkitsisi panostusten kaksinkertaistamista nykytasostaan. Kasvun jakaminen tasaisesti kymmenelle vuodelle johtaisi noin 9 prosentin vuosittaiseen kasvuun. T&K-panostusten kaksinkertaistaminen mahdollistaisi nykyistä useammalle yritykselle mahdollisuuden kehittyä teknologian kehittämisestä pääurakoitsijoiden alihankkijoiksi ja edelleen omien globaalien avaruustuotteiden valmistajaksi. T&K-panostusten kasvu mahdollistaisi suomalaisille toimijoille myös merkittävän roolin EU:n ympäristövalvontaan liittyvien toimintojen osalta ja siten rakentaisi pohjaa myös palveluliiketoiminnan kehittymiselle. 5.2 Maltillisen kasvun skenaario Avaruustoiminnan yhteiskunnalliset hyödyt Suomelle ja vaikutukset teollisuuden teknologisen kilpailukyvyn kehittymiseen ovat varsin laajat. Kappaleessa 1 arvioi-

18 20 tiin avaruustoiminnan vaikuttavuuden olevan yhdeksänkertainen panostuksiin nähden. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta avaruustoiminta on siten varsin perusteltua. Avaruustoiminnan laajuus perustuu pitkälti julkisiin T&K-investointeihin kansainvälisiin ja kansallisiin avaruusohjelmiin. Toimintamme tason ja vaikuttavuuden lisäämiseksi entisestään Avaruusasiain neuvottelukunta suosittelee, että avaruusalan T&K-rahoitus noudattaa yleistä T&K-rahoituksen kasvua. Julkisen T&K-rahoituksen kasvattamista perustelevat: Avaruustekniikan tieteellinen merkitys, sovellusten laajat yhteiskunnalliset hyödyt esim. liikenteelle, rakentamiselle ja luonnonvarojen kestävälle kehitykselle. Teollisuuden teknologisen kilpailukyvyn kehittäminen. EU:n mukaantulon myötä kasvavat avaruustoiminnan palveluliiketoimintamahdollisuudet. Kasvu tulee suunnata EU:n ja ESAn yhteistyönä toteutettaviin avaruustoiminnan sovellusohjelmiin, ESAn teknologiaohjelmiin ja kansallisiin avaruusohjelmiin. Kuvassa 2 on esitetty avaruustoiminnan rahoituksen kehittyminen perustuen yleiseen noin 5 prosenttia/vuosi T&K-rahoituksen kasvuun sekä saman suuruiseen laitosten budjettirahoitteisen avaruustoiminnan kasvuun. Maltillisen kasvun pohjalta Suomella on mahdollisuus jatkaa osallistumistaan avaruusstrategiaamme tukeviin kansainvälisiin ohjelmiin ja käynnistää teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä tukevia kansallisia ohjelmia. Tämä kasvuskenaario mahdollistaa yrityspohjan laajentumisen nykyisestään alijärjestelmätason avaruustuotteiden osalta painopisteen ollessa kuitenkin teknologioiden, komponenttien ja sovellusten kehittämisessä. Tätä skenaariota voidaan pitää strategian toteutumisen kannalta minimitasona. Kasvavien panostusten kohdistaminen vision mukaisesti mahdollistaa avaruustoiminnan vaikuttavuuden kasvavan 450 miljoonasta eurosta vähintään 600 miljoonaan euroon kymmenessä vuodessa.

19 21 milj.euroa Laitosten budjettirahoitteinen toiminta yht. Kansallinen instrumenttirakennus Suomen Akatemian rahoitus Tekesin yritysrahoitus avaruustoimintaan Tekesin tutkimusrahoitus avaruusohjelmissa EUMETSAT valinnaiset ESAn valinnaiset ohjelmat (EOEP,EUI, TEC) EISCAT ja NOT jäsenmaksut ESO jäsenmaksu EUMETSAT pakolliset ESAn pakolliset ohjelmat (SCI, CSG) ESA:n jäsenmaksu 1,3% Kuva 2. Avaruustoiminnan julkisen rahoituksen maltillinen kasvu. Maltillisen kasvun skenaarioon sisältyy vuosittainen inflaatiokorjaus pakollisissa kansainvälisissä ohjelmamaksuissa ja viiden prosentin vuosittainen kasvu julkisessa, kilpailuun perustuvassa T&K-rahoituksessa laitosten budjettirahoitteisen toiminnan seuratessa tätä kasvua. Edellä esitettyä kasvua suurempi laitosten budjettirahoitteisen toiminnan kasvu on sektorikohtaisesti selkeästi tarpeen EU:n avaruustoiminnan myötä. Esimerkiksi Euroopan puolustusvirasto EDA on uusi toimija avaruusalalla.

20 22 milj. euroa Kansainvälisen yhteistyön puitteet Avaruusteollisuus ja teknologia Sovellukset Tiede Kuva 3. Maltillisen kasvun julkisen rahoituksen kohdistuminen strategian toimialoittain. Laitosten budjettirahoituksen suuntaaminen avaruustoimintaan tulee seurata avaruustoiminnan T&K-rahoituskehitystä vähintään samalla kasvuprofiililla. EU:n avaruushankkeisiin vastaaminen voi laitoskohtaisesti edellyttää tästä merkittävästi poikkeavaa avaruustoiminnan rahoituksen kasvua. Julkisen sektorin avaruustoiminnan kustannukset olivat vuonna 2004 noin 48 miljoonaa euroa. Kotimaisen toiminnan osuus oli noin 26 miljoonaa euroa. Kansainvälisiin maksuihin suuntautui noin 22 miljoonaa euroa. Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaksu ja ohjelmien osallistumismaksut olivat 16 miljoonaa euroa, Euroopan sääsatelliittijärjestön jäsenmaksu 3,7 miljoonaa euroa ja ESO, EISCAT ja NOT yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. ESOn jäsenmaksut nousevat tulevina vuosina vajaaseen kahteen miljoonaan euroon. Vuonna 2004 maksettiin vain puolet jäsenmaksusta heinäkuussa tapahtuneen jäseneksi liittymisen takia.

21 23 Taulukko 2. Julkisen sektorin avaruustoiminnan määrärahatarpeet osa-alueittain olettaen avaruustoiminnan julkisessa rahoituksessa toiminnan tason säilyttäminen. Vaikuttavuuden kasvu haetaan tekemällä valintoja rahoituksen suuntaamisessa kappaleen 4 mukaisesti. Pakolliset kansainväliset ohjelmamaksut (ESA, EUMETSAT, ESO, EISCAT, NOT) Valinnaiset kansainväliset ohjelmamaksut (ESA, EUMETSAT) Kansalliseen kilpailuun perustuva toiminta (Tekes, Suomen Akatemia) Laitosten budjettirahoitteinen toiminta (Helsingin yliopisto, Euroopan Metsäinstituutti, Oulun yliopisto, Teknillinen Korkeakoulu, Turun yliopisto, Millilab, Tampereen teknillinen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, Geodeettinen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus) 2004 milj milj ,3 8,6 10,8 10,1 11,0 16,3 18,7 * Julkisen sektorin panostus yhteensä 48 55,8 * Merkittäviä tarpeita rahoitustason tarkistamiseen tai rahoituksen suuntaamiseen voivat tuoda mukanaan uudet markkinamahdollisuudet tai esimerkiksi Euroopan turvallisuus ja puolustusyhteistyön kehittyminen avaruustoiminnan osalta. Taulukko 3. Avaruustoiminnan julkiset rahoittajat ja niiden panostus vuonna milj. Tekesin avaruusrahoitus 22,0 Suomen Akatemian avaruusrahoitus 3,3 Kauppa- ja teollisuusministeriö 3,9 Liikenne- ja viestintäministeriö 8,2 Opetusministeriö 6,8 Maa- ja metsätalousministeriö 3,3 Ympäristöministeriö 0,5 Yhteensä 48 Avaruustoiminnan hallinto, rahoitus ja toteutus on hajautettu useille hallinnonaloille tehtävien monipuolisuudesta johtuen. Kukin hallinnonala arvioi avaruustoiminnan rahoituksen omien tarpeittensa ja painotustensa mukaisesti. Julkisen sektorin tehtäviä ovat Kansainvälisen yhteistyön koordinointi ja aktivointi, Viranomaistoimenpiteet ja avaruusalan oikeudelliset kysymykset,

22 24 Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen ja yrityksille kohdistetut palvelut, Avaruusalan menetelmien ja tekniikan soveltaminen julkisen sektorin palvelutuotannossa ja tiedonhankinnassa, Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tieteellinen ja soveltava tutkimustoiminta, Opetustoiminta ja tutkijakoulutus, Avaruusalan tiedotustoiminta.

23 25 6 Toimenpiteet 6.1 Kansainvälisiin ohjelmiin osallistuminen Suomi kannattaa EU:n ja ESAn yhteistyönä toteutettavaa Euroopan avaruusohjelmaa Galileo- ja GMES-ohjelmien sekä turvallisuusyhteistyön ja teknologiaohjelmien osalta. ESAn valinnaisiin ohjelmiin osallistutaan siten, että teknologiaohjelmiin suunnataan suhteellisesti suurimmat panostukset. Lisäksi Galileo, GMES ja turvallisuusyhteistyön ohjelmat priorisoidaan. Niihin tulee osallistua bruttokansantuoteperusteisesti. ESAn kaukokartoituksen tieteellisen ohjelman jatkoon (EOEP3) osallistutaan, mutta osallistumistaso mukautetaan siten, että avaruustoiminnan rahoituksen maltillisen kasvun puitteissa voidaan toteuttaa myös kansallisia ohjelmia ja hankkeita. Bilateraaliyhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään lähinnä kansallisten ohjelmien täydentäjinä. 6.2 Kansalliset avaruushankkeet Avaruusohjelmien ulkopuolisiin teknologiaohjelmiin sisällytetään satelliittipaikannuksen ja -navigoinnin teknologia- ja sovelluskehityshankkeita. Avaruustekniikan sovelluksien kehittämiseksi aloitetaan teknologiaohjelma. Kansallisella avaruusteknologiaohjelmalla tuetaan kansainvälisen kilpailukyvyn kasvua. Strategian tiedetavoitteita tukemaan aloitetaan kansallinen tutkimusohjelma. Avaruustutkimuksen ja kaukokartoituksen tutkijakoulujen rinnalle tulisi käynnistää fotogrammetrian tai geomatiikan tutkijakoulu.

24 Laitosten budjettirahoitteinen toiminta Ylopistoihin ja tutkimuslaitoksiin perustetaan pysyväisluontoisia virkoja tohtoreille. EU avaruustoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sektorikohtaisesti budjettirahoitusta suunnataan avaruustekniikan soveltamiseen. 6.4 Toimintatapa Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyötä tiivistetään. Asiantuntemuksen jakamista tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kesken korostetaan kansallisesti rahoitetuissa hankkeissa. Teknologiasiirtoyhteistyötä jatketaan IRC-verkoston ja ESAn kanssa. Kansainvälistä tutkijavaihtoa ja yritysten tarpeiden huomioimista korostetaan kansallisesti rahoitetuissa tutkimushankkeissa. Kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa tuetaan julkisin varoin kerättyjen kaukokartoitusaineistojen vapaata käytettävyyttä irrotuskustannuksin. Kaukokartoitusalalla tarkastellaan yksityisen ja julkisen sektorin rooleja liiketoiminnan edistämiseksi.

25 27 7 Yhteenveto Tietoon ja osaamiseen pohjautuvassa yhteiskunnassa avaruusalan menetelmien ja satelliittien käyttö on välttämättömyys. Suomessa avaruustoiminnan lähtökohtina ovat tiede- ja teknologiapoliittiset näkökulmat sekä yhteiskunnan tarpeiden tyydyttäminen avaruustekniikan tarjoamin keinoin.toiminnan perustana on tieteen, sovellusten ja teollisen toiminnan tasapaino. Suomalaisen avaruusalan tutkimuksen, menetelmien käytön ja teknologian sekä yritystoiminnan kehittämisen perustana ovat yhteiskunnan tarpeet osana laajenevaa ja tiivistyvää eurooppalaista yhteistyötä. Hyöty avaruusalan panostuksesta näkyy uuden tiedon lisääntymisenä, osaamistason kohoamisena, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymisenä, yritystoiminnan laajentumisena, palveluiden tuottavuuden kasvuna sekä elämänlaadun parantumisena. Suomi kannattaa EU:n ja ESAn yhteistyönä toteutettavaa Euroopan avaruusohjelmaa Galileo- ja GMES-ohjelmien sekä turvallisuusyhteistyön ja teknologiaohjelmien osalta. ESAn valinnaisiin ohjelmiin osallistutaan siten, että sen teknologiaohjelmiin suunnataan suhteellisesti suurimmat lisäpanostukset. Myös Galileo, GMES ja turvallisuusyhteistyön ohjelmat priorisoidaan. Niihin osallistutaan bruttokansantuoteperusteisesti. ESAn kaukokartoituksen tieteellisen ohjelman jatkoon (EOEP3) osallistutaan, mutta osallistumistaso mukautetaan siten että avaruustoiminnan rahoituksen maltillisen kasvun puitteissa voidaan toteuttaa myös kansallisia ohjelmia. Avaruusohjelmien ulkopuolisiin teknologiaohjelmiin sisällytetään satelliittipaikannuksen ja -navigoinnin teknologia ja sovelluskehityshankkeita. Avaruusteknologioiden, sovelluksien ja tieteen edistämiseksi aloitetaan kansallisia ohjelmia. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin perustetaan pysyväisluontoisia virkoja tohtoreille.

26 28 Avaruustutkimuksen ja kaukokartoituksen tutkijakoulujen rinnalle tulisi käynnistää fotogrammetrian tai geomatiikan tutkijakoulu. EU:n avaruustoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sektorikohtaisesti suunnataan budjettirahoitusta avaruustekniikan soveltamiseen. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyötä tiivistetään. Asiantuntemuksen jakamista tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kesken korostetaan kansallisesti rahoitetuissa hankkeissa. Teknologiasiirtoyhteistyötä jatketaan IRC-verkoston ja ESAn kanssa. Kansainvälistä tutkijavaihtoa ja yritysten tarpeiden huomioimista korostetaan kansallisesti rahoitetuissa tutkimushankkeissa. Kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa tuetaan julkisin varoin kerättyjen kaukokartoitusaineistojen vapaata käytettävyyttä irrotuskustannuksin. Kaukokartoitusalalla tarkastellaan yksityisen ja julkisen sektorin rooleja liiketoiminnan tavoitteena edistäminen.

27 29 Liite 1 Avaruusasiain neuvottelukunta ( ) Avaruusasian neuvottelukunta Jäsenet Puheenjohtaja: osastopäällikkö Timo Kekkonen, Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja: opetusneuvos Mirja Arajärvi, Opetusministeriö lähetystöneuvos Jaakko Halttunen, Ulkoasiainministeriö pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos yksikön johtaja Susan Linko, Suomen Akatemia teknologiajohtaja Kari Tilli, Tekes liiketoimintajohtaja Juha Ritala, Patria Oy Pysyvät asiantuntijat yksikön päällikkö Esa Panula-Ontto avaruusfysiikan professori Hannu Koskinen, Helsingin yliopisto insinööriprikaatinkenraali Markku Ihantola, Puolustusvoimat tietohuoltopäällikkö Juha Vuorimies, Ympäristöministeriö ylijohtaja Risto Kuittinen, Geodeettinen laitos hallituksen puheenjohtaja Pekka Jakkula, Ylinen Electronics Oy hallitusneuvos Mikael Nyberg, Liikenne- ja viestintäministeriö teollisuusneuvos Antti Joensuu, Kauppa- ja teollisuusministeriö ryhmäpäällikkö Tuomas Häme, Valtion teknillinen tutkimuskeskus yksikön päällikkö Yrjö Sucksdorff, Suomen ympäristökeskus ESA-komiteoiden puheenjohtajakausien ajaksi tutkimusprofessori Jarkko Koskinen, Ilmatieteen laitos tutkimusprofessori Risto Pellinen, Ilmatieteen laitos Sihteerit sihteeri: teknologia-asiantuntija Pauli Stigell, Tekes tiedesihteeri: johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen, Suomen Akatemia

28 30 Liite 2 Lyhenteitä ANTARES ARTES AVALI COPUOS COSPAS-SARSAT CSA CTP Earth Watch EDA EGNOS EOEP-3 ERA ESA ESDP Adacemy of Finland and National Technology Agency Research Programme. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen avaruustutkimusohjelma vuosille ESAn satelliittitietoliikenteen teknologiaohjelmat. Tekesin "Avaruusteknologiasta liiketoimintaa" -teknologiaohjelma vuosille YK:n alainen avaruustoimintaa seuraava komitea. Kansainvälinen meripelastusjärjestelmä, joka käyttää satelliittitietoliikennettä apuna. Canadian Space Agency, Kanadan avaruusjärjestö. Core Technology Program, ESAn Tiedeohjelman teknologiankehitysohjelma. Eurooppalainen osin ESAn puitteissa toteutettava hanke, jossa toteutetaan operatiivisia järjestelmiä maan kaukokartoitukseen satelliittien avulla. European Defence Agency, Euroopan puolustusvirasto. Galileo-satelliittinavigaatiojärjestelmää tarkentava maa-asemaverkosto. Earth Observation Envelope Programme Third Extension, ESAn kaukokartoitustieteen ohjelma. European Research Area, Eurooppalainen tutkimusalue. European Space Agency, Euroopan avaruusjärjestö (15 jäsenmaata). European Security and Defence Policy, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. ESO European Southern Observatory. ESO on yhdentoista Euroopan maan muodostama tähtitieteellinen järjestö, jonka teleskoopit ovat Chilessä.

29 31 EU EUMETSAT Eurospace EUTELSAT GEO GEOSS GIS GMES GNSS-2 GPS GSTP INMARSAT INTELSAT IRC ISS JAXA NASA RIMS TRP VSAT YK European Union, Euroopan Unioni. Euroopan sääsatelliittiorganisaatio. Euroopan avaruusteollisuuden yhdistys. Euroopan satelliittitietoliikenneyritys. Geosynchronous Earth Orbit, geosynkrooninen kiertorata. Global Earth Observation System of Systems, globaali kaukokartoitusjärjestelmä. Geographic Information System, paikkatietojärjestelmä. Global Monitoring for Environment and Security. EU:n ja ESAn yhteinen satelliittikaukokartoitushanke ympäristön ja turvallisuuden sovellutuksiin. Tähän liittyy ns. palvelukeskusverkosto. Seuraavan sukupolven navigaatiojärjestelmä kattaa Galileon ja GPS:n seuraavan sukupolven version. Global Positioning Satellite. Yhdysvaltojen paikannussatelliittijärjestelmä. ESAn eräs teknologiaohjelma. kansainvälinen siirtyvän (etenkin laivat) satelliittitietoliikenteen yritys kansainvälinen satelliittitietoliikenteen yhtiö. eurooppalainen teknologiansiirtoverkosto. International Space Station, kansainvälinen avaruusasema, jota ESA, CSA, NASA, RASA ja JAXA toteuttavat yhdessä. Japanin avaruusjärjestö. National Aeronautics and Space Administration, Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto. Galileoa tukeva maa-asema. Ranging and Integrity Monitoring Station. ESAn teknologiaohjelma. Very Small Aperture Satellite Terminal. Pieni maa-asema, joka voi myös lähettää signaalia. Viestintävirasto ei enää vaadi lupaa pienitehoisilta VSAT-asemilta. United Nations (UN), Yhdistyneet kansakunnat, jonka COPUOS-komitea seuraa avaruustoimintaa.

30 32 Liite 3 Avaruustoiminnan vaikuttavuus Avaruustekniikan merkittävimpiä suomalaisia sovelluksia ovat satelliittitietoliikenne, paikannus ja kaukokartoitus. Satelliittitietoliikenteeseen liittyvä liikevaihto on noin 56 miljoonaa euroa, satelliittipaikannuksen synnyttämä liikevaihto on noin 140 miljoonaa euroa ja kaukokartoitustoiminnan liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa. Näissä arvioissa on tarkasteltu viidentoista sellaisen avaruustekniikkaa soveltavan yrityksen liikevaihtoa, joilla satelliittitietoliikenne, paikannus tai kaukokartoitus on merkittävä osa liiketoimintaa ja joilla on Suomessa tutkimus ja kehitystoimintaa tähän liittyen. Suomalainen yritystoiminta kohdistuu satelliittivastaanottimiin, antenneihin, multimediapäätteisiin, paikantaviin päätelaitteisiin ja palveluihin. Suomessa on muutamia satoja VSAT-satelliittimaa-asemia. Laivat käyttävät satelliittipuhelimia. Televisio- ja radio-ohjelmien välitys on suurin avaruustekniikan käyttöalue Suomessa. Paikannussatelliitit tarjoavat useisiin sovellutuksiin tehokkaasti tarkan aika- ja paikkatiedon. Yhdysvaltalaisten GPS-satelliittien hyödyntäminen on nopeassa kasvussa. Paikannusteknologia on käytettävissä matkapuhelimissa ja rannetietokoneissa. Käyttökohteet ulottuvat geodeettisista sovellutuksista sekä kartoituksesta laivojen ja ajoneuvojen paikannukseen sekä yritysten logistiikkaa tukeviin paikannus- ja ohjausjärjestelmiin. Merkittäviä tulevaisuuden kasvualueita ovat paikkatiedon hyödyntäminen yritysten toiminnanohjausjärjestelmissä sekä henkilökohtaiset paikkaperusteiset palvelut. Galileo on avaruusteollisuuden kannalta merkittävin eurooppalainen hanke. Suomalainen teollisuus on mukana eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestemän kehittämisessä ja valmistautuu ottamaan Galileon käyttöön paikannussovelluksissa. Paikannusteknologian tehokkaan hyödyntämisen odotetaan tuovan noin 50 miljoonan euron säästöt suomalaiselle yhteiskunnalle pienentyneinä ruuhkina ja polttoainekustannuksina. Kaukokartoitusmittauslaitteilla kerätään havaintoaineistoa kartoituksen, meteorologian, ympäristön tilan seurannan ja arvioimisen, maa- ja metsätalouden, sekä tieteellisen tutkimustyön tarpeisiin. Aineistoa käytetään yritystoiminnassa ja valtionhallinnon palveluissa. Tyypillisesti kaukokartoitusta käytetään niissä päätöksenteon sekä toiminnan suunnittelun tarpeisiin. Kaukokartoitus tehostaa luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien avustusoperaatioita. Kaukokartoituslaitteiden ke-

31 33 räämää aineistoa hyödynnetään kansantaloutemme tärkeillä alueilla kuten metsätaloudessa, tietoliikenteessä ja talvimerenkulussa. Sääsatelliittien avulla tuotetut entistä paremmat sääennusteet ovat saaneet aikaan merkittäviä säästöjä maataloudessa, ympäristövahinkojen torjunnassa, kuljetuksessa ja rakentamisessa. Kaukokartoituksen suomalaiselle yhteiskunnalle tuottama hyöty on suuruusluokaltaan 150 miljoonaa euroa (sääennusteiden hyödyt 50 milj. euroa, talvimerenkulun tehostumisen suorat säästöt 23 milj. euroa ja tavaraliikenteen sujuvuuden kerrannaisvaikutukset 75 milj. euroa). Satelliitti-infrastruktuuri on julkisrahoitteista. Yksityinen toiminta painottuu lentokonekaukokartoitukseen ja maanpinnalta tapahtuvaan kaukokartoitukseen. Menetelmä- ja teknologiakehitys näillä kaukokartoituksen osa-alueilla tukevat toisiaan. Avaruusteollisuus rakentaa satelliittien alijärjestelmiä ja laitteita (ml. ohjelmistot) sekä niiden hyötykuormalaitteita satelliittitietoliikenteen, -paikannuksen ja -kaukokartoituksen sekä avaruustieteen tarpeisiin. Liiketoiminta ja sitä tukeva tutkimustoiminta käynnistyivät 1980-luvun puolivälissä ja on kasvanut Suomen tultua ESA:n jäseneksi vuonna Sektorilla toimii noin 160 henkilöä yli 30 yrityksessä ja 20 tutkimusyksikössä. Avaruuslaitteiden valmistuksesta syntyvä liikevaihto oli vuonna 2002 noin 14 miljoonaa euroa. Tämä liikevaihto muodostui pääosin ESA:n tiede-, kaukokartoitus- ja tietoliikenneohjelmien toimituksista. Näiden yritysten koko toiminnan liikevaihto on yli 250 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisiä organisaatioita ovat ESA, Tekes ja Euroopan Unioni, jonka puiteohjelmiin avaruustoiminta sisältyy. Avaruustoiminta on muita teollisuusklustereita täydentävä tekijä. Se luo korkean teknologian työpaikkoja, edistää vientiä, lisää kansainvälistymistä ollen tietoon perustuvan Euroopan katalyyttejä. Avaruusteollisuuden verkottuminen on Euroopassa hyvin laajaa, mutta poliittisista syistä ei globaalia verkottumista juurikaan ole. Avaruustoiminnan vaikuttavuus näiden yritysten ja niiden alihankintaketjun yritysten kilpailukykyyn on merkittävästi suurempi kuin suora avaruustoiminnan synnyttämä liikevaihto.

32 34 Liite 4 Avaruusalan toimijoita Ministeriöt Kauppa- ja teollisuusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Yliopistot Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Tampereen Teknillinen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tutkimuslaitoksia Euroopan metsäinstituutti Geodeettinen laitos Geologian tutkimuslaitos Ilmatieteen laitos Merentutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus