Minne menet asukastalo? Viihtyvyys, osallisuus, lähidemokratia

Transkriptio

1 Minne menet asukastalo? Viihtyvyys, osallisuus, lähidemokratia VTT, yliopistotutkija Timo Kopomaa, Helsingin yliopisto Asuinalueiden kehittämisohjelma DEMOKRATIAPILOTIT

2 Asukastalo = kaupunginosan yhteistila, jossa kaupunkiasujille järjestetään toimintaa ja jossa asukkaat itse järjestävät toimintaa Arvioinnin kriteeriksi asumispolitiikkaan/kaupunkisuunnitteluun: miten hyvin eri sukupolvet ja erilaiset ikäryhmät ovat edustettuina tilan käyttäjinä Vs. harmaat taskut, aidatut retriitit (ikäsegregaatio)

3 Saunabaari Maunulassa

4 50 asukastaloa Helsingissä asukasta, as./asukastalo As.talovierailuja (arvio) > 1 milj. Sosiaali- ja terveystoimen ohessa, esimerkiksi kulttuuritoimi ja liikuntavirasto tai kirjastot ja seurakunnat voivat osallistua asukastalojen kustannuksiin. Yhteiskäyttö

5 Käsitteitä Palvelujärjestys Palvelumaisema (social servicescape) Kaupunkikumppanuus

6 Palvelujärjestys: kolmannen sektorin palvelutoiminta, viranomaisosallisuus, lähiyhteisön tuki & kaupalliset palvelut; painottaa verkostomaisuutta/kompleksisuutta, ei-hierarkkista rakentumista, luonnollisen tuen ja vuorovaikutuksen merkittävyyttä.

7 Palvelumaisema käsitteenä huomioi palvelutilanteen kattaman fyysisen ympäristön sekä palvelun tarjoajan ja käyttäjän kohtaamisen mukaan lukien hyödykkeet, jotka mahdollistavat palvelujen vaihdon. Palvelumaisema huomioi sekä interiöörin että ulkoisen näkymän. Käsitettä on suosittu markkinatutkimuksissa.

8 Kaupunkikumppanuus on sosiaalisesti kestävää, kaikkiin asukkaisiin tasapuolisesti investoivaa ja aktiivista kaupunkilaisuutta, jossa kulkemisella on yhteinen suunta. Se on luonnollinen yhteistoiminnan muoto, jossa eri toimijat toteuttavat tavanomaisia ja erityisiä kaupunkiasumiseen liittyviä tarpeitaan ja tarkoitusperiään suvereenisti ja asiaankuuluvia sääntöjä noudattaen. Kaupunkikumppanuus määrittyy osallisuudeksi, jolla on vaikuttavuutta. Se on suhde, jossa eri osapuolet hyötyvät toteutetuista käytänteistä tai ratkaisuista. Kaupunkikumppanuus merkitsee myös tavoitetta, odotusta urbaanista lisäarvosta sekä verkostoa muutoksen välineenä. Kumppanuus voidaan tiivistää merkitsemään hyvää palvelua.

9 Mitä alueen omannäköisyys voi merkitä asukastalotoiminnassa? (vrt. Helka 2013) 1. Tuotetut merkit Tilan tai tilojen nimet saattavat viitata paikallishistoriaan tai -tuntemukseen. Talo voi olla rakennussuojelun kohde omalla alueellaan tai ehkä muualta siirrettynä. Kalusteet ovat osin kierrätettyjä, saatu ehkä lahjoituksena paikallisilta toimijoilta. Tila saa yhteisesti tunnistettuja ja tunnettuja symbolisia merkityksiä, ja hankehistoriaa liittyy menneisiin, ehkä menestyksekkäisiinkin perustamis- ja rahoitusjärjestelyihin. Kun tiloja on kunnostettu talkoilla, on alueen asukkaiden työstä jäänyt näkyvä jälki.

10 2. Sosiaaliset voimavarat Talkoohenki ilmentää osaltaan paikallisen yhteisön kiinteyttä ja yhteisyyden astetta. Paikallisten asukkaiden yhdistys voi hallinnoida tilaa tai taloa. Paikalliset kyvyt tulevat esiin tapahtumien vetäjinä, esiintyjinä tai muutoin sosiaalisesti merkittävinä keskeishahmoina ja avainhenkilöinä. Paikallisesti työllistävää merkitystä löytyy vähintäänkin vapaaehtoistoiminnan kautta (myös ostopalveluja, työllistettyjä, työharjoittelua, kirpputorimyyntiä, kahvilan pitoa).

11 3. Fyysinen asukastila & palvelumaisema Aluetta markkinoivissa tapahtumissa tai kaupunginosajuhlissa asukastaloilla on oma roolinsa. Yksityistilaisuuksiin vuokrattuina tilat toimivat ulkopuolisille vieraille näyteikkunana paitsi sijaintiympäristöstään, myös esimerkiksi alueellisista liikenneyhteyksistä. Tilojen palvelumaisemat vaihtelevat paikallisesti, taustalla on palvelutarjontaa (esim. julkaisujen myyntiä), mutta myös palvelujen kysyntää (kuntoutuspalveluja, bänditreenitilatarvetta, internet-yhteyksiä, printtaus- ja kopiointimahdollisuuksia jne.). Asukastilojen koossa ja määrissä on eroja, mikä on yhteydessä toteutuneeseen toimintaan, mikä puolestaan vaikuttaa tilojen käyttöasteeseen eli paikan suosioon.

12 Asukastalojen kolme vuosikymmentä Helsingissä, eräitä painotuksia tilojen kehityksessä. tilat 1990-luku yhteiskerhotilat, toimintakeskukset, tietotuvat, asukastaloverkosto, asukaskahvilat 2000-luku kohtaamispaikat, voimaistavat tilat, sosiaalinen verkostoituminen, monikulttuurisuus 2010-luku (visioiva konseptointi) monen sukupolven talot, demokratiatilat, korttelikeittiöt, oman/yhdessä tekemisen DIYtilat

13

14 Toiminnallisuus vs. Lepo Missä ovat tietoyhteiskunnan maitolaiturit? Torkkutalot? Passiviteetit?... Urbaanit sohvan laajentumat maksullisia; guerilla napping (sissinokoset) T.H.Eriksen: Korvaamattoman hitaan ajan puute, kiireyhteiskunta hitaussääntöjä H.Hiilamo: Leppoistaminen, vapaaehtoista luopumista turhasta kulutuksesta (kohtuukulutus) Leppoistamisen tekniikat myönteinen tempon muutos totuttuun tai aikaisempaan nähden

15 Nimbyilystä kaupunkikumppanuuteen Naapurustokonfliktien sovittelupaikkana asukastalojen, -tupien ja -kerhotilojen verkosto. Nimetyn välittäjätahon kanssa mahdollista hakea sovintoa ja sopia jatkotoimet. Asukastalot ovat neutraaleja paikkoja, joissa osapuolet voivat kohdata, samalla kaikkien osallisten äänet tulisivat edustuksensa mukaisesti kuulluksi. (ASPA 2013: 25)

16 Heikkoja signaaleja Katutason toiminta (esim. katukirppis, mattojenpesupaikka, lähimatkailu) Urbaani jakamistalous esillä (Sitra) Tila yökäytössä: esim. avustavien tukihenkilöiden tilapäinen vierasmajoitus? Wau- & kiva-arkkitehtuuri (esim. Kamppi Chapel of Silence, MGH) Saksassa: Monen sukupolven talot (MehrGenerationenHaus) & Alt und Jung - kaupunginosakohtainen palvelujärjestys (Bielefeldin malli).

17 MGH-talotyypit Talot kohtaamispaikkoina Aktiviteettiorientoituneet talot Kehittämissuuntautuneet talot Palvelutoimintaa painottavat talot

18 Monen sukupolven talo

19 Berlin, Wassertor (MGH)

20 Braunschweig (MGH)

21 Kasvavan maahanmuuton myötä tuettava sosiaalisesti ja taloudellisesti vierasperäisiä musiikkikulttuurin alueita. Väestön ikääntyminen lisää kiinnostusta ikärockiin, esim. senioribändit positiivista syrjintää, kun istutetaan harrastuneisuutta kaupunginosiin/ryhmiin, joissa sitä ei perinteisesti ole esiintynyt ( suomirockin evoluutio, Kopomaa 2014) soittotreenikämpät asukastaloihin

22 Nuorten ja vanhojen kohtaamiset saattavat rikkoa mielekkäällä tavalla arkirutiineja, kun ideaalissa tilanteessa näiden ryhmien välillä toteutuu vastavuoroinen auttaminen ja oppiminen. Nuoriin kätkeytyy, mikä tärkeää, toivo suvun tai ainakin ihmislajin jatkumisesta, mutta myös paremmasta tulevaisuudesta. Raihnainen vanhus voi hänkin muistuttaa meitä yhteiskunnallisen menestyksen avaintekijöistä, kuten lähimmäisenrakkaudesta. ( Radikaali vanhuus, Kopomaa 2014)

23 Tila on välttämätön, joskaan ei riittävä edellytys toteutuvalle eri sukupolvien väliselle vuorovaikutukselle ja kasvokkaisille kohtaamisille. Kaikenikäisyys ei sekään toteutuessaan takaa yksin sukupolvien kohtaamista muutoin kuin jaettuna läsnäolona. Tutkija: On syytä kerätä havaintoja niistä mahdollisista paikoista, joissa tapahtuu ylisukupolvista sekoittumista

24 Kaikenikäisten paikkojen kartoitus, mitä opitaan? Toiminta asukastaloissa: shakkikerhot, nuoret työntekijöinä Hoitotilanteet vanhainkodeissa Senioritalojen pihapiirit Kirjastot Maauimalat, uimahallit Kauppakeskukset Katuterassit, penkit Kirpputorit Viljelypalstat Asukastalkoot Jazz/rock-konsertit Kirkolliset tilaisuudet Häät & hautajaiset

25 Asukastalot 1. Viihtyvyys: aktiivikäyttö/vierailut 2. Osallisuus: sosiaalisesti kestävä yhteistoiminta 3. Lähidemokratia: viihtyvien toimintaryhmien edustamat & paikalliset asiat Win (verkoston jäsenenä) Win-win (vaikuttavuutta) Win-win-win (verkostot muutoksen välineenä)

26 Baugruppe Am Urban Berlin-Kreuzberg

27 Kiitos. Lähde: