Tapiolan keskus, muutos

Transkriptio

1 1(6) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Tapiolan keskus, muutos Asemakaavan muutos Asianumero 6688/ /2011 Aluenumero OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Sijainti Muutoksen kohteena oleva toimistorakennuksen korttelialue sijaitsee Tapiolan liikekeskuksen eteläpuolella, osoitteessa Itätuulentie 11. Korttelin eteläpuoleinen Tuulimäen puistoalue, osa Leimuniityn puistoa ja osat Itätuulentien ja -kujan sekä Tapiolantien katualuetta kuuluvat myös kaavamuutosalueeseen. Korttelia rajaa pohjoispuolella toimistorakennuksen korttelialue siihen liittyvine vesialtaineen. Itä-, länsi- ja lounaispuolella on asuinkerrostalojen kortteleita. Kaavaalueeseen kuuluvan Tuulimäen puiston eteläreuna rajautuu Revontulentiehen sekä toimisto- ja liikerakennusten alueisiin. Leimuniitty puolestaan sijaitsee Tapiolantien itäpuolella rajautuen Kontionkujan pientaloihin. Muutettavan kohteen sijainti asuinkortteleiden ja puiston vieressä soveltuu hyvin asumiselle. Lisäksi alue sijaitsee erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä Tapiolan uudistuva liikekeskus ja bussiterminaali sekä tuleva metroasema sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) , (09) (09) Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros ESPOON KAUPUNKI kaavoitus@espoo.fi

2 2(6) Mitä suunnitellaan? LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Nykytilanne Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen muutos ja kehittäminen osana Tapiolan uudistuvaa keskustaa ja lisätä alueelle asumista. Muutoksella pyritään myös yhdistämään Tapiolan keskustaa ja sen eteläosaa luontevammin toisiinsa. Puistoalueita on tarkoitus kohentaa. Muutosalueella tutkitaan asumisen sijoittamista nykyisen toimistorakennuksen, ns. Satakielitalon paikalle ja osin Tuulimäen puistoalueelle. Korttelialueen ja puistoalueen rajakohtaa tarkastellaan siten, että uudet asuintalot liittyisivät mahdollisimman luonnollisesti osaksi puistoaluetta. Asuintalojen lomaan pyritään avaamaan näkymiä ja kulkureittejä keskustan ja puistoalueen välillä. Tuulimäen puistoa on tarkoitus parantaa oleskelu- ja leikkialueena. Leimuniityn puistoaluetta on tarkoitus ennallistaa ja istutusten luonne palauttaa alkuperäisen kaltaiseksi värikkääksi kukkaistutukseksi. Leimuniityn itäpuolelle on tarvetta toteuttaa tulvapenger suojaamaan ympäristön rakennettua miljöötä ja kulkuyhteyksiä Otsolahden tulvilta. Kaavamuutosalue on tarkoitus kaavaehdotusvaiheessa liittää yhteen kaavamuutoksen Tapiolan keskus, muutos kanssa ja tutkia näin muutoksia laajempana kokonaisuutena. Alueen kaavamuutosta on hakenut päivätyllä hakemuksellaan toimistorakennuksen kiinteistönomistaja Vioto Oy, c/o AV Management Oy. Kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Muutoskohteena oleva toimistokiinteistö on osa Tapiolan luvuilla rakennettua keskustan laajennusosaa. Ns. Satakielitalo on valmistunut vuonna 1987 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jauhiainen-Nuuttila. Rakennus on enimmillään seitsenkerroksinen ja kerrosalaltaan k-m 2. Muutoskohteen länsipuoleiset asuintalot ovat kuudesta kahdeksaan kerroksisia. Pohjoispuolella on viisikerroksinen toimistotalo KOy Tapiolan Vesiputoustalo sekä sen yhteyteen suunniteltu vesiallas, Tuultenallas. Satakielitalo samoin kuin sen viereiset rakennukset kohoavat kansipihatasolta. Kannen alapuolella ovat pysäköinti- ja huoltotilat sekä ajoneuvoliikenteen kadut. Ajoyhteys kortteliin on Etelätuulentieltä Itätuulentien kautta. Puistoalueella sijaitsevan Tuulimäen väestösuojan urheilu- ja harrastustiloihin kuljetaan samoin Itätuulentieltä ja -kujalta. Tuulimäen puistoalue on kallioista ja puustoista viheraluetta, jossa risteilee puistopolkuja keskustan ja Etelä-Tapiolan välillä. Alueella on jonkin verran mahdollisuuksia kehittää sitä oleskelu- ja leikkialueena mm. ympäröivien asuinkortteleiden käyttöön. Kaava-alueeseen kuuluva Leimuniityn osa on Tapiolan alkuperäistä puutarhakaupunkia. Alueen puistosuunnitelma vuodelta 1959 on Jussi Jänneksen laatima ja se on toteutettu vuosina Leimuniityn nykyiset istutukset eivät täysin vastaa alkuperäisiä ja aluetta aiotaan ennallistaa. Satakielitalo vasemmalla ja Vesiputoustalo oikealla

3 3(6) Maanomistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Toimistorakennuksen kiinteistön omistaa Vioto Oy, c/o AV Management Oy. Puisto- ja katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Muutosalue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen ja osin taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi Tapiolan puutarhakaupunginosa on määritelty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Muutosalueen pohjoispuolella keskusta-alueen poikki kulkee seutuliikenteen radan merkintä, jolla osoitetaan seudullisen henkilöliikenteen radat ja metroradat. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa muutosalue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-K) ja osin virkistysalueeksi (V). C-K-alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätilaa. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavamuutosalueeseen kuuluvien virkistysalueiden läpi on osoitettu kehitettävä virkistysyhteys. Muutosalueen pohjoispuolella on maanalaisen raiteen mahdollistava merkintä. Kaavamuutoskohde on osa Tapiolan kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkittyä aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen.

4 4(6) Asemakaava Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset (sisältökuvauksessa on mainittu vain suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus, muutos, alue (kortteli 12008) Korttelin osalta on voimassa asemakaava Tapiolan keskus, muutos vuodelta Kortteli on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi KL. Rakennusoikeutta alueella on k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on seitsemän lähtien likimäärin tasolta Tämän tason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone-, kellari-, kiinteistöhuolto, bussipysäkki-, ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sekä tasolle enintään 900 k-m 2 rakennusoikeuteen laskettavia, rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Asuntoja alueelle saa rakentaa ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on rakennettava liiketilojen osalta 1 autopaikka/50 k-m 2, toimistotilojen osalta 1 autopaikka/60 k-m 2 ja asuntojen osalta 1 autopaikka/80 k-m 2. Autopaikat tulee sijoittaa kaavan osoittaman likimääräisen tason alapuolella. Tapiolan keskus, muutos, alue (Itätuulentien ja -kujan katualueet) Itätuulentien ja -kujan osalta on voimassa asemakaava Tapiolan keskus, muutos vuodelta Kaavamerkinnöin on osoitettu katualueen osa, joka tulee kauttaaltaan kattaa kannella ja jolle tulee rakentaa yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu vähintään 4.0 m leveä väylä. Ajoneuvoliikenteen kulkuaukon korkeuden on oltava vähintään 3.6 m ja jalankulkuliikenteen kulkuaukon korkeuden vähintään 3.0 m. Tapiolan keskus II, muutos, alue (Tapiolantien katualue) Tapiolantien katualueen osalta on voimassa kaavamuutos Tapiolan keskus II, muutos vuodelta Tapiola eteläinen, alue ja Tapiola eteläinen, muutos, alue (Tuulimäen puistoalue) Tuulimäen puistoalueen osalta on pääosin voimassa asemakaava Tapiola eteläinen vuodelta 1976 ja osin Tapiola eteläinen, muutos vuodelta Alue on osoitettu pääosin P I 4 -merkinnällä istutettavaksi puistoalueeksi ja osin VP-merkinnällä puistoksi. Maanalaisen väestösuojan ja metroaseman rakentaminen alueella on sallittu. Aluetta ei saa aidata. Puiston nimeksi on kaavassa merkitty Tuulimäki - Väderbacken. Tapiolan rakennuskaavat T1, T3 ja T10 (Leimuniityn puistoalue) Kaava-alueeseen kuuluvalla Leimuniityn osalla ovat voimassa Tapiolan vanhat rakennuskaavat: Hagalundin rakennussuunnitelma T1 vuodelta 1947, Tapiolan ja Hagalundin rakennussuunnitelmien muutos T3 vuodelta 1954 ja muutos T10 vuodelta Rakennuskaavat ovat vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta lähtien olleet voimassa lainmukaisina asemakaavoina. Kaavoissa muutosalue on merkitty puistoalueeksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat mm. Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueiden käytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentamiseen länteen ja itään. Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Museoviraston selvitys "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)" on tällainen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainituista kulttuuriympäristöistä. Asemakaavan muutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen aluerajaukseen. Tapiolan puutarhakaupunki on lisäksi yksi ympäristöministeriön selvityksessä määritellyistä Suomen kansallismaisemista. Valitut 27 kansallismaisemaa ilmentävät maamme eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Kansallismaisemilla on voimakas symboliarvo ja yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa tai luontokuvassa. Hallinnollista merkitystä kansallismaisemilla ei ole.

5 5(6) ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan alueen rakentamisen vaikutuksia niin kaavamuutosalueen kuin laajemminkin lähiympäristön kannalta. Arvioidaan hankkeen vaikutuksia mm. yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja luontoon, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen sekä ihmisten elinoloihin. Kaavamuutosta varten tehdään mm. alueen kaupunkikuvallinen tarkastelu, jolla havainnollistetaan uudisrakentamisen liittymistä ja sopeutumista ympäristöön. Muutosaluetta koskevat myös useat Tapiolasta jo laaditut selvitykset. Olemassa olevia selvityksiä on mm. seuraavia: Tapiola huomenna, Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Tapiolan asumisen ja väestökehityksen vaihtoehtoja ja erityispiirteitä, Kaupunkitutkimus TA Oy, Tapiolan väestörakenteen ja asuntokannan kehitys, Espoon kaupunki, Tapiolan keskustan elävöittäminen, Toimintojen ja julkisten sekä puolijulkisten tilojen tarkastelu, LT-Konsultit Oy, Tapiolan kehittäminen, Tapiolan kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu sekä tulevan rakentamisen ja ympäristönhoidon tavoitteet, luonnos, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Tapiolan keskustan kehittämisselvitys, Arkkitehtitoimisto HKP Oy, Esisuunnittelijat Sito Oy, Kalliosuunnittelu Oy, Tapiolan alueen liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut 2010 ja 2011, Matrex Oy, Espoon kaupunki, 2006 Tapiolan metroaseman ympäristön kaupunkirakenteellinen selvitys, Arkkitehtitoimisto HKP OY, Esisuunnittelijat Sito Oy, Länsimetron hankesuunnitelma, Tapiolan asema, Konsulttiyhteenliittymä FKW, Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Tapiolan keskuspysäköinnin hankesuunnitelma, Sito Oy, Tapiolan alueellinen esteettömyyskartoitus, WSP Finland Oy, Tapiola, kasvillisuuden uusimisen ja hoidon suuntaviivat, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, Espoo-strategia , Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet, Valtuuston päätös Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos, Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Yhteenveto tuloksista, Sito Oy, Tapiolan liikekeskus, Rakenneseloste, Insinööritoimisto Konstru Oy, Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset, ENTRECON, Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja, case Tapiola, STRAFICA, Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys, Sito Oy, , tarkistettu Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut, Sito Oy, Tapiolan keskuksen uudistaminen - Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit, Tapiolan kehittämisprojekti, Tapiolan keskusprojektin viitesuunnitelma 2012, Arkkitehtitoimisto HKP Oy Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä laajemminkin ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelu koskee.

6 6(6) OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Nähtävilläolosta sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Aineisto on virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheiden aineistoa tuodaan myös esille Tapiolan yhteispalvelupisteeseen ja kaavoituksen Internet-sivuille ( Niihin selvityksiin, joita ei voida viedä Internet-sivuille voi tutustua kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Asemakaavasta esitetyt kirjalliset mielipiteet ja muistutukset on toimitettava viimeistään nähtävilläolopäivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi on mainittava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) Kaavahankkeelle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Asemakaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu tai muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa tarpeen mukaan. Valmisteluaineisto pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Nähtävilläoloaikana voi määräaikaan mennessä jättää kirjallisen mielipiteen. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisesti kuulutuksessa mainitulla tavalla viimeistään viimeisen nähtävilläolopäivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Muistutusten tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. TAVOITEAIKATAULU Valmisteluaineisto Alkuvuosi 2012 Asemakaavaehdotus Loppuvuosi 2012 VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: arkkitehti Minna Järvenpää, puhelin (09) sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄIVÄYS , tarkistettu