Vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella

Transkriptio

1 1 (8) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Jorvi-Glims Asemakaavan muutos Asianumero Aluenumero OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Sijainti Mitä suunnitellaan? Suunnittelualue on Jorvin sairaalan ympäristö, joka sijaitsee Espoon Karvasmäen kaupunginosassa Turuntien ja Kauniaisten kaupungin rajan välisellä alueella. Tavoitteena on luoda edellytykset Espoon sairaalan sijoittamiselle Jorvin alueelle. Lisäksi tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuuksia HUS:n tarpeisiin sekä alueen pysäköinti- ja liikenneratkaisuja. LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) , (09) (09) Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros ESPOON KAUPUNKI kaavoitus@espoo.fi

2 2 (8) Nykytilanne Jorvin alueen maisemassa sairaala-alueen suuret laitosmaiset rakennukset erottuvat selvästi ympäröivästä maaseutumaisemasta, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus muodostuu alavien viljeltyjen peltojen, metsäisten rinteiden sekä vanhojen rakennusten ja pihapiirien maisemasta. Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee joki ja Turuntie sekä pohjoisempana valtakunnallisesti merkittävää Suuren Rantatien linjausta noudatteleva Kuninkaantie. Glimsin tila on heti suunnittelualueen vieressä ja Bembölen kylä noin puolen kilometrin päässä sairaalalta luoteeseen. Alueen ympäristöstä tunnetaan myös runsaasti muinaismuistoja. Maanomistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alueen tärkeimpiä maanomistajia ovat HUS-kuntayhtymä (sairaala-alue) ja Espoon kaupunki (muut alueet). Suunnittelualueen ympäristössä on myös yksityisten maanomistajien maita. Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä maakuntakaavasta tehdyt valitukset tekemällään päätöksellä. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta, johon on merkitty suunnittelualueen likimääräinen sijainti violetilla renkaalla. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintoihin. Suunnittelualueen lounaispuolella on virkistysaluetta, josta on merkitty vihrein katkoviivoin eri suuntiin viheryhteystarpeita. Alueen läpi kulkee valtatie (Turuntie) ja alueen luoteispuolelta moottoriväylä (Kehä III). Keltaisella viivalla osoitettu rajaus on kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Turkoosilla viivalla on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie (Suuri Rantatie). Suunnittelualueen kaakkoispuolella on Kauniainen, jonka puolelle on merkitty turkoosilla neliöllä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde ja mustalla vinorasterilla arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma.

3 3 (8) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I (PYK-1). Alueen itäpuolella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Kauniaisissa ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta maankäyttöä ohjaa Maankäytön yleissuunnitelma (Masu 2), joka esitellään kohdassa Muut suunnitelmat. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I on vahvistettu Ympäristöministeriössä Ote Espoon pohjoisosien yleiskaavasta, osa I (PYK-1). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty violetilla renkaalla. Suunnittelualue rajautuu yleiskaava-alueen rajaan. Suunnittelualue on osoitettu pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Alueen pohjoispuolelle on merkitty vihreällä virkistysalue (V) ja lounaispuolelle pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Mustalla pisteviivalla on osoitettu pääulkoilureittejä. Alueetta ympäröivä avoin viljelty maisema on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi ympäristöksi mustalla vinorasterilla. Ympäristöön on merkitty myös muinaismuistoalueita ja -kohteita.

4 Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Espoon eteläosien yleiskaava sai lainvoiman (8) Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty violetilla renkaalla. Espoon eteläosien yleiskaava ulottuu kapeana kiilana suunnittelualueen koillisrajaan. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualueen ympäristöön on osoitettu pääasiassa asuntoalueiksi (A) ja virkistysalueeksi (V). Suunnittelualueesta itään on merkitty kokoojakatu (Turuntie). Vaakasuuntaisella viivarasterilla on osoitettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue.

5 5 (8) Asemakaava Jorvi-Glims, , ja Suunnittelualueelle on laadittu asemakaava Jorvi-Glims, , joka on hyväksytty Osalle alueesta on tehty asemakaavojen muutoksia, joiden myötä mm. sairaalakorttelin rakennusoikeutta on lisätty. Ote ajantasa-asemakaavasta. Jorvin sairaala-alueen ympäristö on osoitettu pääasiassa yleiseen käyttöön, kuten sairaala-alueen sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) ja museorakennusten korttelialueet (YM). Näiden välissä on katualuetta, jonka lisäksi pieni autopaikkojen korttelialue (LPA). Itäreunaltaan sairaala-alue rajautuu erillispientalojen korttelialueeseen (AO) ja lähivirkistysalueeseen (VL). Kaakkoisrajalle on merkitty kaupungin raja. Asemakaavoitetun alueen ympärillä näkyvät valkoiset alueet ovat asemakaavoittamattomia. Bemböle, Suunnittelualue sijaitsee Jorvin luoteispuolella. Asemakaavoituksen tavoitteena on säilyttää Bembölen alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen elinvoimaiselle kehitykselle. Jänismäki, Suunnittelualue sijaitsee Jorvin koillispuolella. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa osa liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi. Muut suunnitelmat Turuntie kaduksi Kehä III:n ja Leppävaaran välinen osa Turuntiestä on asemakaavoitetuilta osin osoitettu maantien alueeksi (LT). Jorvin sairaalan pohjoispuolinen osa Turuntiestä on kuitenkin asemakaavoittamatonta. Hallinnollisen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, joka on tulossa vireille, tavoitteena on muuttaa Turuntien alue katualueeksi.

6 Maankäytön yleissuunnitelma (Kauniainen) 6 (8) Maankäytön yleissuunnitelma (Masu 2) sisältää koko Kauniaisten kaupungin alueen maankäytön kehittämistä koskevat tavoitteet sekä yleispiirteisen suunnitelman eri toimintoihin varatuista alueista. Ote Maankäytön yleissuunnitelmasta (Masu 2, Kauniainen), joka on hyväksytty Kauniaisten kaupunginvaltuustossa Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty violetilla renkaalla. Kauniaisten puolelle, suunnittelualueen läheisyyteen, on merkitty pääasiassa pientalovaltaisia asuinalueita (AP), julkisten palveluiden ja hallinnon alueita (PY), maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA), lähivirkistysalueita (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU). Karvasmäentien yhteyteen on merkitty seudullinen kevyen liikenteen reitti. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Suunnittelutyön aikana arvioidaan asemakaavan muutoksen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon sekä kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Olemassa olevat selvitykset: Tulevat selvitykset: Liikenneselvitys Maisemaselvitys OSALLISET Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat.

7 7 (8) OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Nähtävilläolosta sekä / tai tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista tai kaavakävelystä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Aineisto on virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheiden aineistoa tuodaan myös esille kaavoituksen sivuille Avoimeen Espooseen ( Niihin selvityksiin, joita ei voida viedä Internet-sivuille, voi tutustua kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Asemakaavasta esitetyt kirjalliset mielipiteet ja muistutukset on toimitettava viimeiseen nähtäväilläolopäivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi on mainittava. Kaavahankkeelle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Asemakaavasta järjestetään alkuvaiheessa tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Valmisteluaineisto pidetään nähtävillä ja järjestetään tarvittaessa tiedotusja keskustelutilaisuus, jossa esitetyt mielipiteet kirjataan muistioon. Valmisteluaineisto pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Nähtävilläoloaikana voi määräaikaan mennessä jättää kirjallisen mielipiteen. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisesti kuulutuksessa mainitulla tavalla ja toimitettava viimeiseen nähtäväilläolopäivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Muistutusten tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

8 8 (8) SOPIMUKSET Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa kiinteistöpalvelukeskus. TAVOITEAIKATAULU Valmisteluaineisto talvi 2012 Asemakaavaehdotus kesä 2012 VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Antti Uusitupa, puhelin (09) Sähköposti: PÄIVÄYS