Prometheus-leirin tuki ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prometheus-leirin tuki ry"

Transkriptio

1 Prometheus-leirin tuki ry Toimintasuunnitelma 2010 Esitys syyskokoukselle

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. YLEISTÄ 3 2. HALLINTO Yleinen hallinto Jäsenhankinta 4 3. TALOUS 4 4. LEIRITOIMINTA Leirien sisältö Leirien käytännön järjestelyt Tukihenkilötoiminta 6 5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutusohjelmat Koulutusten järjestäminen Kouluttajat Tiedonvälitys Koulutusmateriaali 9 6. OHJAAJAREKRYTOINTI TIEDOTUSTOIMINTA Sisäinen tiedotus Jäsenlehti Ulkoinen tiedotus PAIKALLISTOIMINTA KANSAINVÄLINEN JA MUUNKIELINEN TOIMINTA Ruotsinkielinen toiminta IHEYO toiminta Import-Prometheus leiri Protus Sverige SYYSLEIRIT KIVAJAOSTO YHTEISTYÖ KOTIMAASSA Nuorten filosofiatapahtuma (Nufit) Kahvila Soihtu Muu yhteistyö kotimaassa TOIMINNAN ARVIOINTI 16 2

3 1. YLEISTÄ Prometheus-leirin tuki ry (Protu) on vakiintunut tärkeäksi suomalaiseksi nuorisojärjestöksi. Prometheusleiritoiminnan kasvu on osoittanut, että tarve uskontoihin sitoutumattomalle aikuistumisleiritoiminnalle Suomessa on suuri. Toiminnan ovat ottaneet omakseen paitsi uskontokuntiin kuulumattomat nuoret myös lukuisat Suomen valtakirkon sekä vähemmistöuskontokuntien nuoret jäsenet. Leiriläisten määrä on kasvanut yhdistyksen lähes koko historian ajan, vuosien aikana vuosittain keskimäärin 4,6 %. Vuodelle 2010 odotetaan noin neljän prosentin kasvua suhteessa edellisen kesän leiriläismäärään. Jos leiriläistavoite toteutuu, leireille osallistuu noin 1,7 % vuonna 1995 syntyneistä nuorista. Yhdistyksen toiminnan ydin on Prometheus-leirien järjestäminen sekä siihen välttämättömästi liittyvät yhdistyksen toiminnat kuten koulutus- ja tiedotustoiminta. Leiritoiminnan ympärille on syntynyt muita toimintamuotoja, jotka on pääosin suunnattu leirin käyneille nuorille ja joissa aikuistumiskoulutuksen idea säilyy. Tällaisia toimintamuotoja ovat paikallisryhmät, syysleirit ja Nuorten filosofiatapahtuma. Lisäksi yhdistys harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä, jolla on merkitystä sekä siihen osallistuvien nuorten että koko yhdistyksen kannalta. Yhdistyksen strategian mukaisesti yhdistyksen toiminnan keskeisimpiä kehittämisalueita ovat aktiivien jaksaminen, organisaatio, leirien sisältö, toiminnan materiaaliset puitteet, ulkoinen viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2010 keskitytään erityisesti dokumentaation ja sisäisen tiedonkulun kehittämiseen sekä palkatun työvoiman lisäämisen ja siihen liittyvien organisaatiomuutosten valmisteluun. 2. HALLINTO 2.1 Yleinen hallinto Yhdistyksen hallinto kuten toimintakin perustuu suureksi osaksi vapaaehtoistyöhön ja jäsenistön aktiiviseen osallistumiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuva organisaatio tarjoaa nuorille itselleen mahdollisuuden omaksua keskeinen rooli toiminnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yleiskokoukset, joista sääntömääräisiä ovat syys- ja kevätkokous. Yhdistyksen hallituksen, joka valitaan syyskokouksessa, tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa yleiskokousten välillä toimintasuunnitelman mukaisesti. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja päättää yhdistyksen keskeisimmistä asioista. Käytännön toimintaa varten hallitus nimeää jaostot, joiden tehtäviä määrittää yhdistyksen ohjesääntö. Vuodelle 2010 nimetään seuraavat jaostot ja toimielimet: työvaliokunta, leiri-, koulutus-, paikallis-, tiedotus-, syysleiri- ja kivajaosto, kansainvälinen jaosto, jäsenlehden toimitus sekä rekrytointiryhmä. Tarvittaessa hallitus ja työvaliokunta nimittävät muita tilapäisiä työryhmiä. Kaikki hallituksen, jaostojen ja työryhmien jäsenet toimivat yhdistyksessä vapaaehtoisina ja palkatta tai palkkiotta. Vuonna 2010 jaostojen puheenjohtajille järjestetään edellisten vuosien tapaan koulutusta, joka sisältää esimerkiksi taloudenhoidon, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden ohjeistamista. Lisäksi koulutusta järjestetään ensimmäistä kertaa myös jaostojen jäsenille kokoustekniikasta, tiedonhallinnasta ja tiedotuksesta. Sääntömääräisten yleiskokousten yhteydessä järjestetään syys- ja kevätseminaari, jotka ovat avoimia koko jäsenistölle. Syksyllä leirien ohjaajille ja apuohjaajille järjestetyn palauteseminaarin yhteydessä järjestetään 3

4 yhden päivän mittainen yhdistyksen jäsenille suunnattu seminaari, jossa käsitellään toimintavuoden aikana valittua yhdistyksen toiminnan kannalta keskeistä ja ajankohtaista kysymystä. Tarvittaessa järjestetään muita jäsenistölle avoimia tilaisuuksia. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa, Helsinki. Toimistolla työskentelee toimistosihteeri kokopäiväisesti ja järjestösihteeri osa-aikaisesti 25 tuntia viikossa. Toimiston töihin kuuluvat asiakaspalvelu, leirien ja koulutusten laskuttaminen ja perintä sekä muu reskontran hoito, kirjanpito, postitukset, yleiset toimistotyöt, jäsenrekisterin ylläpito, yhteydenpito muihin nuorisojärjestöihin, kokousten valmistelu sekä muu vapaaehtoistoimijoiden tukeminen. Tiedot yhdistyksen jäsenistä, leiriläisistä ja muista toiminnassa mukana olevista henkilöistä on tallennettu Protukanta-nimiseen tietokantaan Jäsenhankinta Yhdistykseen kuuluu vuoden 2009 lopussa noin 4300 jäsentä, joista suuri osa on nuorisojäseniä. Yhteisöjäsenten määrä toimikauden alkaessa on kuusi. Tavoitteena on saada toimikaudella 500 uutta henkilöjäsentä. Nuorisojäseniksi liittynee entiseen tapaan noin puolet kesän leireille osallistuneista nuorista. Leiriläisten lisäksi jäsenyyttä markkinoidaan aktiivisesti leiriläisten vanhemmille. Prometheusleirien ohjaajilta ei edellytetä yhdistyksen jäsenyyttä, mutta jäseneksi liittymistä suositellaan. Tavoitteena onkin, että valtaosa kesän leirien ohjaajista liittyy yhdistyksen jäseniksi. Nuorisojärjestön luonteeseen kuuluu, että osa jäsenistä eroaa, kun Prometheus-leiritoiminta ei enää ole omassa elämäntilanteessa ajankohtaista. Alkuvuodesta jäsenrekisteristä poistetaan myös sellaiset jäsenet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan kahteen vuoteen. 3. TALOUS Yhdistyksen laajentuminen vaatii taloudenhoidolta jatkuvaa kehittämistä. Vuosien talkootyö on luonut hyvän toiminnallisen pohjan yhdistykselle, ja talous on muun muassa erilaisten avustusten turvin saavuttanut hyvän perustan. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin jatkuvasti suhteellisen niukat, ja niinpä on tarpeen ideoida mahdollisia uusia rahoituslähteitä. Lisäksi yhdistyksen menoissa pyritään mahdollisimman suureen säästäväisyyteen, jota tuetaan esimerkiksi leirien ohjaajille ja kokeille suunnattavalla taloudenhoidon ohjeistuksella ja tarkalla rahankäytön valvonnalla. Vuonna 2009 yhdistyksen tulos jää selvästi tappiolliseksi muun muassa paljon resursseja vaatineen wwwuudistuksen sekä muiden arvioitua suuremmiksi kasvaneiden kulujen vuoksi. Siksi vuoden 2010 talouden suunnittelu on edellyttänyt erityistä huolellisuutta. Toiminnan suurimmat menoerät ovat leirien ja ohjaajakoulutusten täysihoitokulut, matkakorvaukset ja toimistotyöntekijöiden palkat. Lisäksi huomattavia kuluja syntyy jäsenlehden ja tiedotusmateriaalin painamisesta. Haasteita taloudelle luo se, että leiripaikkojen omistajat ovat joutuneet viime vuosina korottamaan vuokria huomattavasti. Protu on yhä enenemässä määrin joutunut turvautumaan kuntien leirikeskusten sijaan vapailla markkinoilla toimiviin vuokraisäntiin, jotka toimivat markkinatalouden lakien mukaisesti. Myös toiminnan laajentumisen takia edullisten leiripaikkojen löytäminen vaikeutuu jatkuvasti. Tärkeimpiä toiminnan rahoituslähteitä ovat jäsenmaksut, leirimaksut, koulutusten täysihoitomaksut ja avustukset. Lisäksi varoja hankitaan muun muassa korujen, kangaskassien ja t-paitojen myynnillä. 4

5 Keskeinen resurssi on vapaaehtoistyö: leirien ohjaajat ja apuohjaajat, ohjaajien kouluttajat sekä jaostojen ja hallituksen jäsenet toimivat omalla ajallaan saamatta työstään korvauksia. Vuosittain yhdistyksessä tehdään arviolta yhteensä tuntia vapaaehtoista työtä. Sekä jäsen- että osallistumismaksuja joudutaan vuonna 2010 tuntuvasti nostamaan, jotta yhdistyksen talous kestää toiminnasta aiheutuvien kulujen kasvun. Jäsenmaksut toimikaudella ovat nuorisojäseneltä 17 e, aikuiselta 25 e, perheeltä 45 e ja yhteisöjäseneltä 150 e. Tavallisen leirin osanottomaksu on 198 e. Erikoisleirien hinnat ovat niiden järjestämiskustannusten mukaan 198 e ja 297 e. Vähävaraisille nuorille voidaan hakemuksesta myöntää alennusta leirimaksuista. Vuodelle 2010 haetaan jälleen opetusministeriön kautta nuorisolain mukaista toiminta-avustusta. Yhdistyksen koulutustoiminta on katsottu vapaaksi opintokeskustoiminnaksi, johon saadaan tukea Demokraattisen Sivistysliiton kautta. Kansainvälinen toiminta perustuu suurelta osin projektikohtaiselle erillisrahoitukselle, ja Suomessa tapahtuvaa ruotsinkielistä toimintaa tukee Svenska Kulturfonden. Vuoden 2010 budjetissa avustusten osuudeksi kaikista yhdistyksen tuotoista on arvioitu 25 %, joten suurin osa kuluista pystytään kattamaan toiminnassa syntyvillä tuotoilla. 4. LEIRITOIMINTA Kesällä 2010 varaudutaan järjestämään 77 Prometheus-leiriä, mutta realistisena tavoitteena arvioidaan 71 leirin toteutuvan. Leiriläistavoitteena on 1000 nuorta. Leirejä järjestetään koko kesän ajan eri puolilla Suomea. Erikseen tarjotaan kolme ruotsinkielistä leirivaihtoehtoa sekä viisi seniorileiriä vaihtoehdoksi niille, jotka katsovat olevansa liian vanhoja tavalliselle leirille. Tulevana kesänä järjestetään myös kaksi teatterileiriä, kaksi vaellusleiriä ja kaksi kuvataideleiriä. Leirien käytännön järjestelyistä huolehtii leirijaosto, ja leirien sisällöstä vastaavat ohjaajatiimit yhteisesti sovittujen periaatteiden pohjalta Leirien sisältö Leirien tavoitteena on tukea nuoria oman maailmankatsomuksensa muodostamisessa ja aikuiseksi kasvamisessa. Leiritoimintaa ohjaavat periaatteet, jotka on hyväksytty yhdistyksen yleiskokouksessa vuonna 2004 ja joissa keskeisiä arvoja ovat kasvattaminen ihmisen kunnioittamiseen ja vastuun ottamiseen. Tärkeimpinä menetelminä periaatteissa mainitaan utelias pohdinta, avoimuus, turvallisuus ja kritiikki. Leirien ohjelma perustuu yhteisesti sovittuun runkoon, jossa jokaisella päivällä on oma teemansa. Päiväteemoja ovat tutustuminen, erilaisuus ja syrjintä, päihteet ja riippuvuus, yhteiskunta ja vaikuttaminen, tulevaisuus, maailmankuvat ja -katsomukset sekä kokoaminen. Lisäksi leirillä käsitellään ihmissuhteita ja ympäristöä ohjaajien harkinnan mukaan yhtenä tai useampana päivänä. Työskentelytapoina käytetään keskustelua suurissa ja pienissä ryhmissä sekä erilaisia toiminnallisia harjoituksia. Lisäksi leirien ohjelmaan kuuluu leikkiminen, uiminen, saunominen ja muu mukava yhdessäolo. Kunkin leirin viimeisenä päivänä järjestetään Prometheus-juhla, jonka ohjelma valmistellaan leirin aikana ja johon leiriläisten sukulaiset ja ystävät kutsutaan juhlistamaan nuorten kasvua aikuisiksi. Kunkin leirin suunnittelemisesta ja ohjaamisesta vastaa leiritiimi, johon kuuluu viisi vuotiasta apuohjaajaa ja kaksi täysi-ikäistä ohjaajaa. Kaikki ohjaajat ovat vapaaehtoisia, jotka toimivat leirillä ilman korvausta. Leirillä niin ohjaajat kuin apuohjaajatkin toimivat tasavertaisina tiimin jäseninä ja kantavat kukin vastuunsa sekä päiväohjelmien vetämisestä että leirin toimimisesta ryhmänä ja leiriläisten viihtymisestä. Leiri onkin usein tärkeä aikuistumiskokemus paitsi leiriläisille myös apuohjaajille. Lisäksi leireille voidaan kutsua ulkopuolisia vierailijoita leirin lähialueelta keskustelujen alustajiksi. Yhdistyksen strategian yhtenä tavoitteena on leirien sisällön kehittäminen koko yhdistyksen tasolla. Vuonna 2009 perustettiin tätä tehtävää varten työryhmä, joka kokoaa systemaattisesti tietoa leirien 5

6 päiväohjelmien sisällöstä ja onnistumisesta sekä valmistelee tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä. Työryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Leirien käytännön järjestelyt Kullekin leirille otetaan pääsääntöisesti 16 leiriläistä. Leirien täyttöaste pyritään taloudellisista syistä pitämään korkeana siten, että mahdollisimman monella leirillä olisi 16 nuorta. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli leireille ilmoittautuu enemmän nuoria kuin voidaan ottaa, pyritään lisäämään leirien määrää. Uusia leirejä järjestettäessä otetaan huomioon alueelliset tarpeet. Jos leirien lisäämisen vaatimat käytännön järjestelyt eivät ole aikataulullisesti järjestettävissä, järjestetään leireille lisäpaikkoja kasvattamalla suurikapasiteettisiksi tiedetyillä leiripaikoilla pidettävien leirien leiriläismäärää. Seuraavan vuoden leirien suunnittelu aloitetaan jo keväällä. Leirien tarvitsemista ruokailu- ja muista palveluista huolehditaan. Useimpien leirien järjestelyissä ollaan yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Leirien käyttöön järjestetään myös leirin vetämisessä tarvittavia perustarvikkeita sisältävä paketti sekä kirjallista tietoa leiripaikoista ja muista käytännön asioista. 4.3.Tukihenkilötoiminta Leiritiimejä tuetaan nimittämällä kullekin leiritiimille oma tukihenkilö, joka on yhteydessä tiimin jäseniin ennen leiriä, leirin aikana ja leirin jälkeen. Ennen leiriä tukihenkilön tehtävänä on auttaa leiritiimiläisiä tiedostamaan omat toiveensa ja vahvuutensa sekä keskustella näiden kanssa tiimiläisiä mahdollisesti vaivaavista leiriin liittyvistä asioista. Tukihenkilö myös pyrkii tukemaan koko tiimin toimintaa ja yhteistyötä esimerkiksi kannustamalla tiimiä keskustelemaan avoimesti keskenään. Tukihenkilön on myös oltava puhelimitse tavoitettavissa leirin aikana, jos tiimiläiset haluavat keskustella jaksamisestaan, leirikokemuksistaan tai leirillä ilmenneistä ongelmista. Ongelman ratkaisussa tukihenkilö voi olla myös yhteydessä yhdistyksen hallitukseen, jaostoihin ja toimistoon. Leirin jälkeen tukihenkilö toimii leiritiimin tukena leirikokemusten purkamisessa. Lisäksi tukihenkilöiden tehtävänä on valvoa leiritiimien työtä ja auttaa yhdistyksen muita toimielimiä leirien arviointitiedon kokoamisessa. Kaikki tukihenkilöt koulutetaan tehtäväänsä päivän mittaisessa tukihenkilökoulutuksessa huhtikuussa. Koulutuksia järjestetään yksi tai kaksi. Tukihenkilöltä edellytetään, että hän on aiemmin toiminut Prometheus-leirin ohjaajana tai apuohjaajana. Tukihenkilökoulutuksessa käsitellään leirin ongelmien ratkaisua, tiimiläisten tukemista, keskustelutaitoa, aikataulutusta ja vaitiolovelvollisuutta leiritiimin ja leiriläisten asioista. Jokaisella tukihenkilöllä on 1 3 leiritiimiä tuettavanaan. Tukihenkilöitä tarvitaan kesällä 2010 noin 40, ja heidät valitaan halukkaiden joukosta kevättalven aikana. Tukihenkilöiden lisäksi leiritiimejä tukee ammattilaisista koottu verkosto, joka osaa auttaa tiimejä esimerkiksi leiriläisten mielenterveysongelmia koskevissa kysymyksissä. Tukihenkilötoimintaa koordinoi hallituksen nimittämä tukihenkilöjaosto. Jaosto etsii ja valitsee tukihenkilöt kevättalvella 2010, järjestää tukihenkilökoulutukset, ohjeistaa tukihenkilöitä työhönsä ja tukee heitä työssään kevään, kesän ja syksyn ajan. 6

7 5. KOULUTUSTOIMINTA Prometheus-leirejä pyörittävät vapaaehtoiset ohjaajat ja apuohjaajat, joille Prometheus-leirin tuki ry:n koulutusjaosto järjestää koulutuksen. Vuodelle 2010 tarvitaan 71 leiritiimiä, joista jokainen vastaa yhden leirin suunnittelusta ja järjestämisestä. Leireistä 3 on ruotsinkielisiä ja niille koulutetaan ruotsinkieliset tiimit. Leiritiimiin kuuluu tavallisesti viisi vuotiasta apuohjaajaa ja kaksi täysi-ikäistä ohjaajaa. Vuonna 2010 tarvitaan täten yhteensä 350 apuohjaajaa ja 140 ohjaajaa. Koska koulutuksiin kuitenkin ilmoittautuu enemmän, varaudutaan suurempaan määrään koulutettavia ohjaajia ja apuohjaajia, etenkin uusien apuohjaajien kohdalla. Kaikille halukkaille Prometheus-leirin käyneille nuorille pyritään tarjoamaan paikka apuohjaajakoulutuksista ja kaikille halukkaille leirivuonna 20 vuotta täyttäville pyritään tarjoamaan paikka ohjaajakoulutuksista. Yhteensä kevään 1-koulutuksiin on varattu 600 ja 2-koulutuksiin 600 koulutuspaikkaa. Tiimikoulutuksiin varataan 490 paikkaa, yksi jokaiselle kesän ohjaajalle ja apuohjaajalle. Lisäksi leirikesää varten koulutetaan noin 70 kokkia, joiden koulutuksesta vastaa leirijaoston kokkivastaava. Koulutustoiminnasta Prometheus-leirin tuki ry:ssä vastaa koulutusjaosto, joka on jaettu pääjaostoon ja kolmeen alajaostoon: henkilöstö, paikka ja sisällöntuotanto. Lisäksi erityisiä tehtäviä varten voidaan perustaa työryhmiä, joihin voidaan ottaa jäseniä myös koulutusjaoston ulkopuolelta. Jaoston toimintaa pyritään keskittämään ennalta sovituille viikonlopuille, jotta jaoston toimintaan osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa koko Suomesta Koulutusohjelmat Apuohjaajien ja uusien ohjaajien, jotka eivät ole aiemmin toimineet ohjajana Prometheus-leirillä, koulutusohjelma käsittää 1- ja 2-koulutukset ja tiimikoulutuksen sekä palauteseminaarin leirin jälkeen. Vanhojen, aiemmin ohjaajana toimineiden koulutus käsittää yhden koulutuksen ja tiimikoulutuksen sekä palauteseminaarin leirin jälkeen. Kaikki koulutukset ovat viikonlopun mittaisia lukuun ottamatta vanhojen ohjaajien erikoiskoulutusta ja vanhojen apuohjaajien sisältöseminaaria. Yksi koulutus sekä 1- että 2- koulutuksista järjestetään kaksikielisenä. Koulutusjaoston sisällöntuotantoalajaosto tuottaa koulutusten yhtenäiset sisältörungot vuosittain. Rungot päivitetään kouluttajilta ja tiimeiltä kerätyn palautteen perusteella. Kevään 2010 koulutusteemana on vastuullinen tiimiläinen. Koulutusryhmille tarjotaan mahdollisuus syventää leirin sisältöön ja teemoihin liittyvää osaamista vapaaehtoisen erikoiskoulutuksen kautta. Koulutuksissa käytetään opetusmetodeina ohjattua keskustelua, ryhmätyöskentelyä, oppimateriaaleja sekä käytännön harjoituksia. Lisäksi koulutuksissa tuetaan leirikulttuurin tuntemusta leikkien ja ryhmäharjoitusten avulla. Ensimmäiset koulutukset (tammi-maaliskuu) Uusien apuohjaajien ensimmäisessä koulutuksessa (UA1) keskustellaan apuohjaajan roolista, vaatimuksista ja vastuusta. Uudet apuohjaajat harjoittelevat ryhmän ohjaamista ja ryhmässä sekä keskustelun vetäjänä toimimista. Lisäksi tutustutaan Prometheus-leirien tavoitteisiin, teemoihin ja käsittelytapoihin. Uusien ohjaajien ja vanhojen apuohjaajien ensimmäinen koulutus (OVA1) on ohjaajille kattava perehdytys Prometheus-leirin tavoitteisiin ja toteutustapoihin. Koulutuksessa pohditaan myös omaa motivaatiota 7

8 nuorisotoiminnassa ja sen myötä leirin ohjaamiseen liittyviä toiveita. Vanhat apuohjaajat syventävät koulutuksessa jo opittuja leirinohjaustaitojaan ja -tietojaan. Lisäksi koulutuksessa painotetaan ryhmän ohjaamisen taitoja. Uusien ja vanhojen apuohjaajien sekä uusien ohjaajien yhteisessä koulutuksessa (Super1) jokaisen ryhmän koulutussisällöt vastaavat muiden ensimmäisten koulutusten sisältöjä. Aiemmista vuosista poiketen Super-koulutuksia järjestetään tänä vuonna myös pääkaupunkiseudulla tämän koulutustyypin saaman hyvän palautteen vuoksi. Toiset koulutukset (helmi-maaliskuu) Uusien apuohjaajien ja ohjaajien toisessa koulutuksessa (U2) keskitytään tiimityöskentely- ja ihmissuhdetaitoihin. Erityisesti paneudutaan leirin tavoitteelliseen suunnitteluun ja leireillä vastaan tuleviin erityistilanteisiin. Koulutuksessa käydään myös läpi leirin käytännön asioita. Vanhojen apuohjaajien ja ohjaajien toisessa koulutuksessa (V2) varaudutaan leirillä toisinaan vastaan tuleviin ongelmatilanteisiin ja ideoidaan uutta leiriohjelmaa. Ryhmätyöskentelytaitoihin kiinnitetään koulutuksessa erityistä huomiota. Tänä vuonna keskitytään myös koulutettavien oman luovuuden ja yksilöllisen tiimityöskentelytyylin löytämiseen ja ruokkimiseen. Apuohjaajien ja ohjaajien toisessa koulutuksessa (Super2) harjoitellaan ryhmätyöskentelyä ja leirin suunnittelua sekä pohditaan ratkaisuja leirin ongelmatilanteisiin. Tiimikoulutukset (huhti-toukokuu) Tiimikoulutuksissa valmiit leiritiimit aloittavat yhteistyönsä ja suunnittelevat leiriohjelmaa kouluttajien ja tukihenkilöiden avustuksella. Koulutusta tarjotaan leirin käytännön asioissa. Sisältöseminaari (helmikuu) Vanhoille apuohjaajille ja vanhoille ohjaajille suunnattu sisältöseminaari keskittyy tarjoamaan uutta tietoa ja näkökulmaa leirin teemoihin ja pohdintaan. Koulutus on päivän mittainen ja kaikille jäsenille avoin. Leirin sisältöä syvennetään asiantuntijoiden johdolla keskustellen. Vanhavanhat apuohjaajat saavat korvata 1- koulutuksensa osallistumalla erikoisseminaariin. Pika-UO1 Pika-UO on tarkoitettu uusille ohjaajille, jotka ovat olleet kolmen vuoden sisällä apuohjaajana, rekrytoijana tai kouluttajana. Koulutuksissa käsitellään ohjaajan roolin erityispiirteitä, leirien tavoitteita, leirin ohjelman suunnittelua ja leiri-ikäisten nuorten kanssa toimimista. Vanhojen ohjaajien erikoiskoulutus Kestää lauantaipäivän ja järjestetään 2-koulutuksen yhteydessä. Koulutus muodostuu lähinnä keskusteluista, joiden aiheeseen koulutukseen osallistuvat saavat vaikuttaa. 8

9 5.2. Koulutusten järjestäminen Keväällä 2010 järjestetään 17 1-koulutusta, 17 2-koulutusta ja 12 tiimikoulutusta eli yhteensä 46 koulutusta sekä sisältöseminaari. Jokaiseen koulutukseen järjestetään yhteiskuljetus lähimmältä suurelta paikkakunnalta. Koulutukset järjestetään ympäri Suomea noin kymmenessä leirikeskuksessa. Julkisen liikenteen matkat oman alueen koulutuksiin korvataan. Koulutuksessa peritään täysihoitomaksu, johon sisältyvät ruokailu, majoitus, vakuutus ja yhteiskuljetus. Koulutuksen ruokailun järjestämisestä vastaa palkattu keittiöhenkilökunta, yleensä 1-2 kokkia. Koulutuspaikoista, kokeista, kuljetuksista ja muista koulutusten käytännön asioista huolehtii koulutusjaoston paikka-alajaosto Kouluttajat Koulutuksissa toimii yhteensä noin 130 kouluttajaa, joiden koulutuksesta vastaa koulutusjaosto. Kouluttajille järjestetään kouluttajakoulutus loka-marraskuussa. Kouluttajakoulutuksia järjestetään 3, joista kaksi pääkaupunkiseudulla ja yksi Tampereen seudulla. Jos kouluttaja on kouluttanut edellisenä keväänä, hänen ei tarvitse osallistua kouluttajakoulutukseen. Kouluttajakoulutusten sisällöstä vastaa sisällöntuotanto-alajaosto. 1- ja 2-koulutuksissa koulutustiimeihin kuuluu 2 täysi-ikäistä vastuukouluttajaa ja 3-6 apukouluttajaa. Tiimi tapaa ennen koulutusta ja raportoi koulutuksen jälkeen koulutusjaostolle koulutuksen sujumisesta. Tiimikoulutuksissa on yleensä 2 kouluttajaa ja 3 tukihenkilöä. Muihin koulutuksiin päätetään koulutustiimin kokoonpano tarpeen mukaan. Kouluttajien rekrytoinnista ja koulutustiimeistä vastaa henkilöstöalajaosto Tiedonvälitys Koulutusjaosto tuottaa informaation koulutuksista ja vastaa koulutuksiin ilmoittautumisesta yhdessä yhdistyksen toimiston kanssa. Tärkeimmät informaatiokanavat koulutettaville ovat sähköposti, Protu-lehti ja jäsensivut yhdistyksen www-sivuilla, kouluttajille sähköposti ja kouluttajasivut Koulutusmateriaali Koulutusjaoston sisältöalajaosto vastaa koulutusrunkojen päivittämisestä. Ne kertovat tarkasti, mitä koulutuksissa tapahtuu ja niitä päivitetään vuosittain kouluttajilta ja leiritiimeiltä saadun palautteen perusteella. Leiritiimien tärkein kirjallinen dokumentti on Ohjusten Opas, joka on n. 50-sivuinen kirjanen. Se sisältää tärkeää tietoa muun muassa leirin käytännön asioista, vetämiseen liittyvistä käytänteistä ja leirin sisällöstä. Ohjusten oppaan perusteellinen päivitys aloitettiin vuonna 2008 ja päivityksen on tarkoitus valmistua kevään 2010 tiimikoulutuksiin. Ohjusten oppaasta vastaa koulutusjaoston sisältöalajaosto, mutta päivityksessä on mukana myös jaoston ulkopuolisia. Kouluttajan opas on kouluttajien tärkein kirjallinen dokumentti. Se sisältää tärkeää tietoa kouluttamisesta ja koulutusten käytännön asioista. Opas päivitetään vuoden 2010 aikana vastaamaan uusia koulutustyyppejä ja niiden sisältöjä. Kouluttajan oppaasta vastaa sisältöalajaosto. 9

10 Oppaiden ohella yhdistyksen jäsenet voivat saada ja levittää tietoa yhdistyksen www-sivuilta löytyvän "Ideavarasto"-tietokannan avulla. Tunnukset tietokantaan annetaan tiimeissä toimiville yhdistyksen jäsenille. Kaikkien koulutusjaoston tuottamien materiaalien päivittäminen tehdään palautteen perusteella. Palautetta koulutuksista kerätään koulutuksissa ja kesän jälkeen jaostojen yhteisellä palautekyselyllä. Myös kouluttajilta kerätään palautetta koulutusten jälkeen. 6. OHJAAJAREKRYTOINTI Ohjaajien rekrytoinnista ja sijoittamisesta leiritiimeihin vastaa 18-jäseninen rekrytointiryhmä. Jäsenet on valittu ryhmään syksyllä 2009 ja perehdytetty tehtäväänsä saman vuoden marraskuussa. Jokaisessa ohjaaja- ja apuohjaajakoulutuksessa on mukana kahdesta neljään rekrytointiryhmän jäsentä, jotka yhdessä kouluttajien kanssa havainnoivat koulutettavia ja kokoavat tietoja näiden leirinvedon kannalta olennaisista ominaisuuksista. Kouluttajien ja rekrytointiryhmän välistä yhteistyötä kehitetään. Rekrytointiryhmä ja koulutusjaosto pitävät säännöllisesti palavereja, joissa arvioidaan yhteistyön sujumista ja puututaan mahdollisiin ongelmiin. Rekrytointiryhmän jäsenet keskustelevat kaikkien uusien ohjaajien kanssa joko koulutuksen yhteydessä tai muuna aikana. Keskustelussa selvitetään ohjaajien toiveita ja odotuksia leiritiimiltä ja pyritään varmistumaan siitä, että henkilö on ohjaajaksi sopiva. Myös vanhoille ohjaajille järjestetään heidän niin halutessaan henkilökohtainen keskustelu. Vanhoille apuohjaajille pidetään koulutuksissa pienryhmäkeskusteluja, joissa he pohtivat rooliaan tiimissä. Kaikki leiritiimiin ilmoittautuneet voivat halutessaan antaa kirjallisesti oman arvionsa ominaisuuksistaan leirinvetäjänä. Muita tapoja koota itsearviointia selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön. Rekrytointiryhmä kokoaa jokaiselle leirille tiimin, johon kuuluu kaksi yli 20-vuotiasta ohjaajaa ja viisi vuotiasta apuohjaajaa. Tiimin tehtävänä on leirin käytännön toteutus. Tavoitteena on, että jäsenet täydentävät toisiaan ja jokaisella tiimillä on hyvät valmiudet selviytyä työstään sekä huolehtia leiriläisten tarpeista. Tarvittaessa rekrytointiryhmä täydentää tiimejä jälkikäteen. Uusien rekrytoijien perehdytyksessä korostetaan luottamuksellisuutta. Rekrytointiryhmän kokoukset ovat suljettuja, kun niissä käsitellään henkilöitä koskevia asioita. 7. TIEDOTUSTOIMINTA Yhdistyksen tiedotustoiminnasta vastaava tiedotusjaosto seuraa yhdistyksen sisäistä tiedonkulkua ja kehittää sitä sujuvammaksi. Lisäksi se huolehtii yhdistyksen koulutiedotuksesta ja osallistumista erilaisiin nuorten tapahtumiin ja messuille. Jaosto toteuttaa tehtävän ennen kaikkea ylläpitämällä monipuolisia kontakteja eri puolilla Suomea asuviin yhdistyksen jäseniin. Ulkoisen tiedotuksen tärkeimmät vuotuiset tehtävät ovat leiriesitteen julkaiseminen syksyllä sekä keväällä tapahtuva leiritiimien ohjeistus ja kouluttaminen mediayhteydenpidosta ja julkisesta näkyvyydestä Sisäinen tiedotus Keskeisiä sisäisen tiedotuksen kanavia ovat yhdistyksen www-sivut ja sähköpostilistat. Vuoden 2010 alussa valmistuu yhdistyksen www-sivujen uudistustyö, jonka seurauksena yhdistyksen aktiivitoimijoiden käyttöön saadaan aiempaa kattavampi intranet. Intranet tarjoaa mahdollisuuksia kehittää yhdistyksen sisäistä tiedonkulkua ja toiminnan dokumentointia aiempaa tehokkaammaksi. 10

11 Tiedotusjaosto huolehtii verkkosivujen jäsensivuista. Jaosto päivittää jäsensivuille yhdistyksen hallinnolliset ja muut dokumentit, kirjoittaa uutisia Jäsenuutiset-palstalle ja huolehtii uusien verkkosivujen luomisesta yhdistyksen tilaisuuksien tueksi, esimerkiksi syys- ja kevätseminaareja varten. Yhdistyksellä on useita kymmeniä sähköpostilistoja. Omat listansa ovat jokaisella jaostolla ja työryhmällä sekä näiden alajaostoilla. Listoja on annettu myös paikallisryhmien sekä leiri- ja koulutustiimien käyttöön. Näiden lisäksi yhdistyksellä on kaikille jäsenille avoimia listoja kaksi: -lista, -lista sekä -lista. Aktivisti-listalla käydään yhdistyksen aktiivien välistä vapaamuotoista keskustelua ja tiedotetaan jaostojen tulevista kokouksista. Ohjaaja-listalla yhdistyksen aikuiset ohjaajat voivat käydä keskustelua omista kokemuksistaan. Tiedotusjaosto lähettää aktivisti-listalle aktivistitiedotteita, joihin on koottu jaostotoiminnan merkittävimpiä uutisia jäsenten tiedoksi Jäsenlehti Protu-lehti on sekä korkeatasoinen nuorten tekemä maailmaa ihmettelevä julkaisu että Protun sisäinen tiedotuskanava. Se julkaisee erilaisia muiden jaostojen ja työryhmien tekemiä mainoksia, infopaketteja ja kutsuja esimerkiksi tiimiläiseksi ilmoittautumisesta tai kevät- ja syysseminaareista. Myös yhdistyksen jäsenkokouskutsut julkaistaan lehdessä. Lisäksi jäsenistölle tiedotetaan Protun sisällä tapahtuvista päätöksistä ja projekteista. Silti lehden tehtävä ei ole vain olla asiallinen tiedonvälityskanava ja uutisjulkaisu, vaan myös Protu-identiteettiä ja sitoutumista vahvistava media, johon toimituskunnan lisäksi myös lukijat saavat kirjoittaa esimerkiksi mielipidekirjoituksia sekä osallistua gallup-kysymyksiin ja tekstaripalstalle. Lehti on yksi kanavista osallistua järjestön sisällä käytävään keskusteluun. Lehti myös pyrkii herättämään keskustelua Protun sisäisistä asioista sekä uutisoi tarvittaessa niistä myös kriittiseen sävyyn. Lehdessä julkaistaan artikkeleja, kolumneja ja muunlaisia juttuja sekä Protuun liittyvistä että liittymättömistä asioista. Usein lehden numerolla on jokin teema. Lehden materiaalista vastaa päätoimittaja toimituskunnan tuella. Toimitukseen kuuluu kirjoittajien lisäksi myös taittaja, kuvittajia, valokuvaajia, kuvatoimittaja ja oikolukijoita. Lisäksi toimitus voi käyttää ulkopuolisia avustajia. Vuonna 2010 Protu-lehti ilmestyy vähintään viisi kertaa. Lehdet julkaistaan myös www-sivuilla olevassa verkkoarkistossa Ulkoinen tiedotus Tärkein ulkoisen tiedotuksen kohderyhmä ovat seuraavan kesän mahdolliset leiriläiset, pääosin kahdeksasluokkalaiset nuoret, ja heidän vanhempansa. Kevätkaudella tiedotetaan vuoden 2010 leireistä, ja vuoden 2011 leiritoiminnasta tiedottaminen aloitetaan heti alkusyksystä Leiriläistiedotuksen välineinä ovat pääasiassa paikalliset aktiiviset jäsenet. Kesän 2010 leiriesitteestä on otettu kappaleen painos ja sitä painetaan tarvittaessa lisää. Esite lähetetään kaikille yhdistyksen jäsenille ja sitä toimitetaan kirjastoihin ja nuorisotiloihin vapaasti jaettavaksi. Keskeinen tiedotuksen muoto on edelleen se, että aiemmin leireillä olleet nuoret ja heidän vanhempansa kertovat leireistä ystävilleen ja tuttavilleen. Jokaiselle Suomen yläkoululle lähetetään yhdistyksen yleisesitteitä sekä tulevan kesän leiriesite. Postituksen lisäksi yhdistys pyrkii järjestämään mahdollisimman monelle koululle koulutiedotustilaisuuden, jossa edellisten kesien leiriläiset kertovat leireistä koulun oppilaille. Tätä tehtävää suorittaa pari kymmentä paikallista aluekummia ja noin viisikymmentä paikallista aktiivia. Tiedotusjaosto ohjeistaa ja opastaa koulutiedottajia ja aluekummeja ja laatii heidän tuekseen oppaan sekä muuta valmista materiaalia. 11

12 Toinen tärkeä tiedotuksen kohderyhmä on julkista keskustelua seuraava yleisö. Julkiselle sanalle tarjotaan materiaalia leireistä ja yhdistyksen toiminnasta. Tavoitteena on, että kaikilla paikkakunnilla, joilla leirejä järjestetään, niistä kerrottaisiin paikallisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi tiedotetaan syys- ja kevätseminaarista, Nuorten filosofiatapahtumasta ja muista yhdistyksen tapahtumista. Yhteistyötä median kanssa tehostetaan myös avaamalla yhdistyksen verkkosivuille kuvagalleria lehdistön käyttöön. Tarjoamalla lehdistölle hyviä kuvia leiritoiminnasta parannetaan uutisen läpipääsyä sanomalehtien sivuille. Tiedotusjaosto suunnittelee kesän lehdistötiedotuksen rungot keväällä 2010 ja kouluttaa leiritiimit tähän osana tiimikoulutuksia. Tiedotusjaosto tuottaa leiritiimeille materiaalia ja antaa näille esimerkkejä leiritoiminnan medianäkyvyyden lisäämiseksi. Tarkoituksena on lisätä etenkin Prometheusleirien alueellista näkyvyyttä mediassa. Lisäksi järjestetään aikuisille tarkoitettuja ohjaajainfoja, joissa ohjaajatoiminnasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan yhdistykseen ja leireihin. Ohjaajainfot ovat parin tunnin mittaisia tilaisuuksia, joita järjestetään erilaisissa kahviloissa ja nuorisotiloissa Suomen suurimmissa kaupungeissa syksyn ja alkutalven aikana. Tiedotusjaosto järjestää ohjaajainfoille vetäjät paikallisista kokeneista ohjaajista ja opastaa nämä tehtäväänsä. Syksyllä 2010 järjestetään kymmenkunta ohjaajainfoa ainakin Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Turussa, Oulussa ja Joensuussa. Yhdistys rekrytoi ohjaajia myös verkostopalvelu.fisivustolla. Yhdistys näkyy vuonna 2010 useilla festivaaleilla ja messuilla. Näitä ovat esimerkiksi toukokuussa järjestettävät ToukoFest ja Maailma kylässä, heinäkuussa järjestettävä Faces sekä eri puolilla Suomea järjestettävät Mahdollisuuksien torit. 8. PAIKALLISTOIMINTA Monilla paikkakunnilla toimii paikallisryhmiä, joiden tarkoituksena on koota yhteen kyseisellä paikkakunnalla asuvia leirin käyneitä nuoria sekä leiritoiminnassa mukana olevia aikuisia. Paikallisryhmät tarjoavat mahdollisuuden jatkaa leirin teemojen pohdintaa ja leirin tapaista yhdessäoloa myös talvikaudella sekä olla mukana kehittämässä Protun toimintaa omalla paikkakunnalla. Paikallisryhmien kautta voi tutustua samanhenkisiin ihmisiin, joita yhdistää Prometheus-leirikokemus. Paikallisryhmät järjestävät kokoontumisia eripituisin väliajoin. Paikallisryhmissä tehdään sitä, mitä niissä mukana olevat haluavat tehdä. Ryhmät voivat muun muassa järjestää keskusteluiltoja, kutsua vierailijoita, tehdä erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä, leikkiä sekä puuhastella yhdessä monenlaista muuta. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki, joilla on takanaan kokemus Prometheus-leiristä. Paikallistoiminta on lähtöisin toimijoista itsestään. Yhdistys tarjoaa neuvoja ja tukea toiminnan käynnistämisessä ja pyörittämisessä, mutta toiminnasta vastaavat yhdistyksen jäsenet kullakin paikkakunnalla. Yhdistys voi tukea paikallisryhmiä taloudellisesti erityisin perustein. Paikallisryhmiä ohjeistaa, tukee ja auttaa paikallisjaosto. Paikallisryhmiä tukeakseen paikallisjaosto ylläpitää paikallisvetäjän opasta sekä listaa kaikista paikallisryhmien vetäjistä. Paikallisjaosto ylläpitää ajan tasalla olevia paikallisryhmien yhteystietoja yhdistyksen internet-sivuilla. Yhteystiedot julkaistaan syksyn ensimmäisessä Protu-lehdessä, niin että se tavoittaa kaikki kesän leireillä olleet nuoret. Lisäksi paikallistoiminnasta tiedotetaan kesän leireillä. Paikallisryhmille tarjotaan myös 12

13 mahdollisuus omiin sähköpostilistoihin sekä kirjeitse tapahtuvaan tiedottamiseen lähiseudulla asuville yhdistyksen jäsenille. Vuonna 2010 on tavoitteena pitää aktiivisesti toiminnassa mahdollisimman kattavaa paikallisryhmien verkostoa ja kannustaa jäseniä myös uusien ryhmien perustamiseen. Paikallisryhmien välistä yhteydenpitoa ja ideoiden vaihtoa pyritään ylläpitämään ja lisäämään. Keväällä järjestetään Suomen kaikkien paikallisryhmien yhteinen tapaaminen. Alkusyksystä järjestetään viikonloppukoulutus paikallisryhmien senhetkisille vetäjille sekä vetämisestä jatkossa kiinnostuneille. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ajoittain järjestetty ohjaajille omia tapaamisia Helsingissä. Ohjaajatoiminnan tavoitteena on antaa aikuisille ohjaajille mahdollisuus jakaa kokemuksia Prometheusleirin ohjaamisesta ja kehittää yhteisten keskustelujen kautta omaa osaamistaan. Vuonna 2010 pyritään saamaan säännölliset ohjaajatapaamiset Helsingissä käyntiin ja mahdollisuuksien mukaan tuetaan ryhmien muodostumista muuallekin, esimerkiksi Tampereelle. 9. KANSAINVÄLINEN JA MUUNKIELINEN TOIMINTA Kansainvälisen jaoston (kv-jaoston) tehtävä on vastata yhdistyksen suhteista ulkomaalaisiin samankaltaista toimintaa järjestäviin organisaatioihin ja yhdessä muiden jaostojen kanssa järjestää yhdistyksen muuta kuin suomenkielistä toimintaa. Kv-jaosto kokoontuu muutaman kerran vuoden aikana. Kv-jaoston alaisuudessa toimivat projektityöryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Yhteistyö ulkomaalaisten järjestöjen kanssa merkitsee sitä, että kv-jaoston toiminnan luonteeseen kuuluu se, että projekteja voi syntyä myös kesken vuotta tai suunnitellut projektit voivat jäädä toteuttamatta yhdistyksestä riippumattomista syistä Ruotsinkielinen toiminta Kesällä 2009 pyritään järjestämään kolme ruotsinkielistä Prometheus-leiriä. Ruotsinkielisten leirien rekrytoinnin parantamiseen panostetaan houkuttelemalla edellisten kesien leiriläisiä ja tiimiläisiä ruotsinkielisten lerien tiimeihin IHEYO-toiminta Protu on aktiivinen jäsen humanististen nuorisojärjestöjen kattojärjestössä IHEYO:ssa (International Humanist and Ethical Youth Organisation). IHEYO tarjoaa Protulle ennen kaikkea foorumin kansainvälisten suhteiden luomiseen. Vuonna 2010 yhdistys pyrkii osallistumaan IHEYO:n yleiskokoukseen ja seminaariin Euroopassa ainakin yhden osallistujan delegaatiolla, mikäli se taloudellisesti on mahdollista Import-Prometheus-leiri Kesällä 2010 järjestetään noin viikon mittainen kokoontuminen apuohjaajaikäisille Protun jäsenille ja ulkomaisten järjestöjen nuorille, jotka ovat jo osallistuneet Prometheus-leiriä vastaavaan toimintaan kotimaassaan. Osallistujia pyritään saamaan Ruotsista, Norjasta ja Islannista nuorisohumanistisista järjestöistä, jotka järjestävät aikuistumistoimintaa. Yhteensä osallistujia tulee noin 20, yhtä monta joka maasta. Jokaisesta maasta tulee lisäksi yksi aikuinen vetäjä. Kokoontumisen tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä aikuistumiskoulutuksen järjestämisessä ja tarjota osallistujille tilaisuus tavata samanhenkisiä 13

14 nuoria muista maista ja näin tuoda tuttuihinkin aiheisiin uutta näkökulmaa. Ohjelma noudattaa pääpiirteissään Prometheus-leirien ohjelmaa, mutta myös muut järjestöt tuovat siihen oman panoksensa. Kokoontumiselle haetaan rahoitusta EU:n nuoriso-ohjelmasta. Import-Prometheus-leiri oli tarkoitus järjestää jo kesällä 2009, mutta siirtyi kesälle 2010 yhteistyötahojen taloudellisen tilanteen vuoksi Protus Sverige Vuonna 2009 perustettiin Ruotsiin Protulle sisarjärjestö, Protus Sverige, joka järjestää Prometheusleiritoimintaa ruotsalaisille nuorille. Protus Sverige toimii hallinnollisesti itsenäisesti mutta on sitoutunut noudattamaan samoja toimintaperiaatteita kuin Protu. Protu on lupautunut tukemaan ruotsalaista järjestöä toiminnan käynnistämisvaiheessa, ja järjestöjen välisen yhteistyösopimuksen perusteella tehdään myös tiivistä yhteistyötä leiritoiminnan kehittämisessä. Kesällä 2010 tarjotaan halukkaille suomalaisnuorille mahdollisuus hakea Protus Sverigen leireille apuohjaajiksi. He pystyvät näin välittämään Ruotsiin Protussa kertynyttä osaamista ja toisaalta saavat uusia näkökulmia Suomessa tehtävän leirityön tueksi. Syksyllä 2010 osallistutaan Ruotsissa järjestettävään järjestöjen väliseen seminaariin, jossa vaihdetaan kokemuksia leiritoiminnasta. Lisäksi Protus Sverigelle voidaan tarpeen mukaan antaa konsultaatio- ja koulutusapua sekä materiaalia leiritoiminnan kehittämisen tueksi. 10. SYYSLEIRIT Syysleirit ovat viikonlopun mittaisia syventäviä leirejä, jotka on tarkoitettu Prometheus-leirin käyneille tai leirillä ohjaajana olleille, ei kuitenkaan vielä saman kesän leiriläisille. Syysleirien tavoitteena on tarjota jatkoa ja syvyyttä niin Prometheus-leirikokemukselle kuin leirillä virinneille pohdinnoillekin. Syysleireillä myös keskitytään rajatumpaan teemaan kuin kesäleireillä. Leirien käytännön järjestelyistä vastaa syysleirijaosto, joka mm. kokoaa leiritiimit, päättää leiriteemat, tiedottaa leireistä ja kouluttaa syysleiritiimit. Jaosto myös auttaa tiimejä tarvittaessa esimerkiksi leirien suunnittelussa. Jaoston kokouksia pidetään 4 6 vuoden aikana, kuitenkin niin, että toiminta painottuu kesälle ja syksylle. Vuonna 2010 järjestetään 5-6 syysleiriä viikonloppuina loka-marraskuussa. Leiriläistavoite on leiriläistä. Leiripaikat hankitaan ajoissa ja yhteistyössä koulutusjaoston paikka-alajaoston sekä leirijaoston kanssa. Pyritään saamaan ilmaisia tai edullisia mutta hyviä leiripaikkoja. Leirien teemat päätetään huhtikuuhun mennessä, ja mainostaminen alkaa keväällä, ja sitä tehdään yhteistyössä lehden toimituksen ja tiedotusjaoston kanssa. Tiimiläisiä syystiimeihin aletaan etsiä kesäkuussa, ja tiimiläisille pidetään elokuussa koulutus, jonka tavoitteena on perehdyttää tiimit syysleirikonseptiin ja edistää tiimien ryhmäytymistä sekä antaa aikaa suunnitella leiriohjelmaa. 11. KIVAJAOSTO Kolmen toimintavuotensa aikana kivajaosto on jo vakiinnuttanut paikkansa yhdistyksessä. Alunperin jaosto perustettiin tarjoamaan kevyempää ja vapaamuotoisempaa protutoimintaa etenkin niille jäsenille, jotka eivät ole vielä niin kokeneita, että haluaisivat sitoutua muuhun jaostotoimintaan, tai joille muiden jaostojen vaatima ajallinen panostus tuntuu ylivoimaiselta. Jaosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kivajaosto pyrkii toimimaan porttina järjestön muuhun toimintaan. Jaostossa voi tutustua järjestön toimintaan vähemmän vakavalla otteella ja juuri siihen tahtiin, johon jokainen itse haluaa. Tämän tavoitteen 14

15 toteutumisesta kieliikin konkreettisesti se, miten kivajaostossa aloittaneita on nähty aina yhdistyksen hallituksessa saakka. Yksi jaoston keskeisiä toimintaperiaatteita on avoimuus jaoston jäsenten uusille toimintaideoille. Kivajaostoon ovat tervetulleita kaikki protutoiminnasta kiinnostuneet omien kykyjensä ja halukkuutensa mukaan. Pysyvä sitoutuminen ei ole välttämätöntä, mukana voi olla myös vain yksittäisissä projekteissa ja toisin kuin muihin jaostoihin, kivajaostoon pääsee sujuvasti mukaan ympäri vuoden. Kivajaosto järjestää vuosittain jo perinteeksi muodostuneen kesäisen puistotapahtuman sekä alkutalvesta Kaamoskarkelot. Kumpaankin tapahtumaan osallistuu noin jäsentä. Vaikka tapahtumat vetävät puoleensa yleensä etenkin järjestön uusimpia ja nuorimpia jäseniä, ne ovat avoimia kaikille. Lisäksi jaosto saattaa järjestää vuosittain muutaman pienimuotoisemman tapahtuman. Tämän ohella jaosto on tarpeen tullen järjestänyt viihteellisempää ohjelmaa myös järjestön syys- ja kevätseminaareihin. Jaosto arvioi omaa toimintaansa syksyisin tehtävän palautekyselyn ja sen pohjalta käytävän palautekeskustelun avulla. Lisäksi toteutettujen tapahtumien onnistumisen arviointi kuuluu yleisesti jaoston kokousohjelmaan. Palautteenantoon ja sen merkitykseen pyritään keskittymään vielä enemmän, jotta jokainen saisi äänensä jaostossa tasapuolisesti kuuluviin. Tulevalla toimintakaudella kivajaosto pyrkii edelleen kehittämään alueellista toimintaa. Toimintakauden 2009 lopussa aktiivisista jaoston jäsenistä valtaosa on pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mutta tapahtumien järjestäminen Helsingin ulkopuolella on osoittautunut haastavaksi. Jaosto pyrkii yhä vakiinnuttamaan asemaansa järjestössä, kasvattamaan tunnettavuuttaan ja lisäämään yhteistyötä muiden jaostojen välillä, esimerkiksi yhteisten projektien tai muun poikkijaostollisen toiminnan muodossa. 12. YHTEISTYÖ KOTIMAASSA Protu on mukana kahdessa suuressa hankkeessa, jotka toteutetaan usean eri tahon yhteistyönä. Nuorten filosofiatapahtumassa Protu on pääjärjestäjänä, ja myös nuorisokahvila Soihdun toiminnassa Protulla on keskeinen rooli NUORTEN FILOSOFIATAPAHTUMA (NUFIT) Yhdeksäs Nuorten filosofiatapahtuma toteutetaan teemalla valta Paasitornissa Hakaniemessä. Tapahtumassa eri alojen vaikuttajat pitävät alustuksia teemaan liittyvistä aiheista, ja nuoret haastajat sekä yleisö pääsevät käymään dialogia heidän kanssaan. Tapahtumaan pyritään houkuttelemaan paikalle aiempien vuosien tapaan noin osanottajaa viikonlopun aikana. Juuri ennen tapahtumaa painetaan käsiohjelmat, jotka toimivat samalla pääsylippuina. Tammi-helmikuun vaihteessa uusi Nufit-työryhmä, joka koostuu Prometheus-leirin tuki ry:n, Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Dilemma ry:n sekä Filosofian ja Elämänkatsomustiedon opettajat ry:n FETO:n edustajista, aloittaa vuoden 2011 tapahtuman suunnittelun. Vuoden 2011 Nuorten filosofiatapahtuma järjestetään entiseen tapaan Helsingin Paasitornissa. Työryhmä suunnittelee vuoden aikana tapahtuman ohjelman ja tiedotuksen, hankkii alustajat, haastajat, puheenjohtajat ja muut mahdolliset tarvittavat toimihenkilöt sekä huolehtii käytännön järjestelyjen sujumisesta. Nufitin ulkoasu suunnitellaan vapaaehtoistyönä hyvissä ajoin. 15

16 Lukioiden filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajille postitetaan tiedote tapahtumasta elo-syyskuussa. Marras-joulukuussa aloitetaan tapahtuman laajamittaisempi tiedotus eri medioihin sekä painetaan tapahtuman julisteet, joita levitetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin ja lähialueiden kouluihin, kirjastoihin ja muihin sopiviin paikkoihin. Marraskuussa järjestetään koulutus tapahtuman haastajille. Lisäksi selvitetään voisiko Helsingin kaupungista saada yhteistyökumppanin KAHVILA SOIHTU Protu kuuluu osakkaana osuuskunta Praféhen, joka ylläpitää Protun toimiston vieressä sijaitsevaa kahvila Soihtua. Soihtu on nuorisokahvila, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota nuorille ja aikuisille mahdollisuuksia toteuttaa aktiivisesti erilaista toimintaa kuten esimerkiksi peli- ja keskusteluiltoja, taidenäyttelyitä ja teatteriesityksiä. Protun jäsenille Soihtu ja sen takahuone Kipinä tarjoavat viihtyisän tapaamispaikan, ja useimmat Protun jaostojen ja työryhmien kokoukset järjestetään Soihdussa. Useat Protun jäsenet myös tekevät vapaaehtoistyötä Soihdussa tai osallistuvat muuten aktiivisesti Prafén toimintaan MUU YHTEISTYÖ KOTIMAASSA Protu on Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n jäsen. Protu kuuluu osakkaana myös Prometheusseremoniat Oy:öön (Pro-seremoniat), joka välittää juhlapuhujia uskonnottomiin juhliin. Protu tekee aktiivista yhteistyötä Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n kanssa seksuaalisiin vähemmistöihin liittyvän koulutuksen toteuttamiseksi leireillä. Leirien vierailijoiden hankkimisessa ovat apuna myös useat uskonnolliset yhdyskunnat sekä uskonnottomien järjestöt. Lisäksi yhteistyötä tehdään useiden muiden järjestöjen kanssa esimerkiksi leiripaikkojen hankinnassa ja järjestölehtien keskinäisen mainosvaihdon muodossa. Yhdistyksen aktiivit ja työntekijät osallistuvat aktiivisesti Allianssin, opetusministeriön ja muiden tahojen järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin. 13. TOIMINNAN ARVIOINTI Keskeinen väline toiminnan laadun takaamiseksi on jatkuva arviointi. Vapaaehtoistyössä arvioinnin merkitys korostuu, koska suuri osa tehtävistä opitaan tekemällä niitä ja siksi kyky kriittisesti tarkastella omaa toimintaansa ja ottaa siitä vastaan palautetta ovat keskeisiä kehittymisen keinoja. Syyskuussa järjestetään palauteseminaari, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa leirien ja tiimien toiminnasta ja tarjota ohjaajille mahdollisuus vaihtaa kokemuksia leirin vetämisestä. Seminaariin osallistuvat kesän leirien ohjaajat. Leirien jälkeen ohjaajat ja apuohjaajat täyttävät kirjalliset palautelomakkeet, joissa kysytään leirien onnistumisesta ja edellisen kevään koulutuksista. Leirien ohjaajatiimejä kannustetaan myös jatkuvaan itsearviointiin ja keskinäiseen palautteenantoon esimerkiksi leiripäivien jälkeen iltapalavereissa. Leirin päätyttyä tukihenkilöt lukevat leiritiimiensä jättämät leiripalautteet sovitussa laajuudessa ja kirjoittavat leirin sujumisesta ja leiritiimin toiminnasta tiivistelmän rekrytointiryhmälle. Syksyn aikana myös tukihenkilöiltä tseltään kerätään palautetta kesän leiritiimien kohtaamista ongelmista, ja tätä palautetta tullaan hyödyntämään vuoden 2010 tukihenkilökoulutuksen suunnittelussa. 16

17 Syksyn aikana tukihenkilöt ja rekrytointiryhmä tekevät ohjaajilta saamiensa suullisten raporttien ja kirjallisten palautteiden perusteella koosteen kesän leirien onnistumisesta ja ohjaajatiimien työskentelystä. Kooste käsitellään yhdistyksen hallituksessa, ja sen pohjalta suunnitellaan tarvittaessa toimenpiteitä ongelmakohtien poistamiseksi seuraavana vuonna. Koulutusjaoston sisällöntuotantoryhmä hyödyntää sekä palauteseminaarissa että muualla kerättyä palautetta leirien onnistumisesta suunnitellessaan seuraavan vuoden koulutuksia ja kouluttaessaan kouluttajia. Koulutuksista kerätään kirjallista palautetta kouluttajilta keväällä koulutusten jälkeen, ja näitä palautteita käytetään myös apuna koulutusten kehittämisessä. Kukin yhdistyksen jaosto ja työryhmä käy arviointikeskustelun omasta toiminnastaan sopivin väliajoin, useimmiten kahdesti vuodessa. Lisäksi jaostojen normaaliin toimintaan kuuluu toteutettujen tapahtumien ja materiaalien arviointi. Vuoden lopussa jaostot antavat arvion toiminnastaan hallitukselle. Myös hallitus käy vuoden lopussa laajan arviointikeskustelun omasta työskentelystään. Tärkeän lisän toiminnan arviointiin tuovat leiriläisten, vanhempien ja jäsenten antamat spontaanit palautteet. Tämä voi tapahtua esimerkiksi leireillä, toimiston tai sähköpostien kautta, jäsenlehdessä tai jäsenistölle tarkoitetuissa seminaareissa. Siksi olennaista onkin pitää yllä avointa keskustelukulttuuria, jossa niin positiivisen kuin negatiivisenkin palautteen antaminen on helppoa ja jossa kaikkeen palautteeseen pystytään hallituksen ja jaostojen tasolla reagoimaan. 17

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle

Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle 11.1.2016 Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on kutsua eri

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle Tulevan toimintakauden visio Jääkiekko vahvistaa edelleen paikkaansa paimiolaisessa harrastuskentässä kiinnostavana, innovatiivisena ja näkyvänä lajina. Johdanto

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 MISSIO Edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää tervettä kilpailua ja naisyrittäjien

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri - LOSE WEIGHT SMILING- Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri Sisältö: - FIT CAMP idea - Liikunta - Ruokailu - Ilmoittautuminen ja yhteystiedot 1. FIT CAMP FIT CAMP on leiriohjelma joka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 EPSILON RY

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 EPSILON RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuonna 2015 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä,

Lisätiedot

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 TOIMINNAN TARKOITUS Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry (KeHy) jatkaa vuonna 2017 toimintansa vahvistamista keskisuomalaisena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 24.01.2013 Sivu 1 / 1 5 Toimintasuunnitelma 2013 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

SAIRILAN RATSASTAJAT ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

SAIRILAN RATSASTAJAT ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 SAIRILAN RATSASTAJAT ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1. SAIRILAN RATSASTAJAT Sairilan ratsastajat ry on Suomen ratsastajainliiton jäsenseura, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ratsastuskoulu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 YLEISTÄ Toiminta-ajatus Olutseura William K. ry perustettiin 25.2.1991 vaalimaan olutkulttuuria, oluttietoutta ja oluen arvostusta llä. Sen lisäksi tavoitteena on jäsenten

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Lahden Seta ry Strategia

Lahden Seta ry Strategia Lahden Seta ry Strategia 2017-2019 Johdanto Lahden Seta ry on Päijät-Hämeen alueella toimiva ihmisoikeus- ja palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja.

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. 2 Toiminta-alue Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Leena Penttinen, projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto leena.penttinen@jyu.fi yliopistostatyoelamaan.fi Peda-Forum-päivät 20.-21.8.2013 Tampere

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Kuva: Antti Kurkinen Ei-Vielä-Partiolaiset mukaan Roihuamaan! Lippukunnat saavat Sp:n lippukuntapostin mukana materiaalia Roihun ja partion markkinointitapahtuman

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie 5 a Jämijärvi Vaaleankeltaiset alueet vapaa-aikasihteeri täyttää

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie 5 a Jämijärvi Vaaleankeltaiset alueet vapaa-aikasihteeri täyttää Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie a HAKIJA: Tällä pohjavärillä olevat tiedot, saa laittaa näkyviin kunnan tiedotteisiin (kotisivut, harrasteoppaat ) Liikunta Nuoriso Kulttuuri

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Nakkilan Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille Nakkilan kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Lippukunta

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot