Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Prometheus-leirin tuki ry Toimintakertomus 2010 Hyväksytty hallituksen kokouksessa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ HALLINTO Yleinen hallinto Kokoukset, seminaarit ja muut jäsentapahtumat Luottamushenkilöiden rekrytointi ja koulutus Sääntöjen muuttaminen Strategian seuranta ja organisaatiouudistus TALOUS LEIRITOIMINTA KOULUTUSTOIMINTA Ohjaajien kouluttaminen Kirjallinen materiaali ja muu koulutus Koulutusten arviointi ja kehittäminen Kokkien kouluttaminen OHJAAJAREKRYTOINTI TUKIHENKILÖTOIMINTA TIEDOTUSTOIMINTA Painettu ja sähköinen tiedotusmateriaali sekä oheistuotteet Tiedotustilaisuudet Www-uudistus JÄSENLEHTI MUU LEIRITOIMINTA Syysleirit Talvileiri Aikuisleiriprojekti PAIKALLISTOIMINTA KANSAINVÄLINEN JA MUUNKIELINEN TOIMINTA Ruotsinkielinen toiminta Suomessa Yhteistyö ulkomaisten järjestöjen kanssa KIVAJAOSTO NUORTEN FILOSOFIATAPAHTUMA (NUFIT) KAHVILA SOIHTU MUU YHTEISTYÖ KOTIMAASSA LIITE: TOIMIKAUDEN 2010 KESKEISIÄ LUKUJA LIITE: PROMETHEUS-LEIRITOIMINNAN PERIAATTEET ( ASTI)

3 1. YLEISTÄ Toimintansa aikana Prometheus-leirin tuki ry (Protu) on vakiintunut tärkeäksi suomalaiseksi nuorisojärjestöksi. Vuosi 2010 oli Protun 20. kokonainen toimintavuosi. Yhdistyksen toiminnan ydin oli ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille nuorille tarkoitettujen aikuistumisleirien eli Prometheus-leirien järjestäminen. Myös vuonna 2010 leirit ja niiden valmistelu muodostivat toiminnan tärkeimmän painopistealueen. Keskeisimpiä leirien valmistelun osa-alueita ovat koulutustoiminta, ohjaajien rekrytointi ja tukeminen sekä tiedotustoiminta. Leiritoiminnan ympärille on syntynyt muita toimintamuotoja, jotka on pääosin suunnattu leirin käyneille nuorille ja joissa aikuistumiskoulutuksen perusajatus säilyy. Tällaisia toimintamuotoja ovat esimerkiksi paikallisryhmät, kivajaosto, syysleirit ja Nuorten filosofiatapahtuma. Lisäksi yhdistys harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä. Mainittujen toimintamuotojen lisäksi vuonna 2010 yhdistyksen toimintaan kuuluivat yhteistyö kahvila Soihdun ja muiden kotimaisten toimijoiden kanssa. Kaikki yhteistyömuodot koettiin merkittäviksi yhdistyksen toiminnan kannalta. Vuonna 2010 valtaosa Prometheus-leireille osallistuneista nuorista oli vuonna 1995 syntyneitä. Leirit tavoittivat 906 nuorta eli noin 1,4 prosenttia ikäluokasta. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen toimintaan osallistui arviolta noin alle 29-vuotiasta nuorta. Osallistujavuorokausia leireillä, koulutuksissa ja muussa yhdistyksen toiminnassa kertyi vuoden aikana noin Vuoden 2010 alkaessa yhdistyksellä oli henkilöjäsentä ja kuusi yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenistä alle 16-vuotiaita oli tuolloin jäsentä ja vuotiaita jäsentä. Toimikauden päättyessä yhdistyksellä oli henkilöjäsentä. Alle 16-vuotiaiden osuus oli laskenut 460 henkeen mutta vuotiaiden määrä selvästi kasvanut henkeen. Yhteisöjäsenten määrä pysyi samana. 2. HALLINTO 2.1. Yleinen hallinto Yhdistyksen käytännön toimintaa vuoden aikana johti hallitus, johon kuului puheenjohtajana Anna Vuorjoki, varapuheenjohtajana Heini Oikkonen ja muina jäseninä Riina Arffman, Jaakko Hammarsten, Alexander Holst, Tapio Kelloniemi, Aatu Komsi, Juuso Kähönen, Otto Köngäs, Jaana Oikkonen, Leo Pääkkönen (elokuuhun asti), Juhis Ranta, Henna Ruohonen, Sari Santala, Iivari Savolainen, Kaisa Teperi ja Tuulia-Tuulia Tummavuori (7.11. alkaen). Lisäksi hallituksen sihteerinä toimi Jaakko Tiinanen ja taloudenhoitajana myöskin hallituksen jäsen Sari Santala. Vuonna 2010 hallitus kokoontui yhteensä 14 kertaa. Lisäksi hallitus kokoontui ensimmäisen kerran sisäisestä työnjaostaan sopiakseen jo joulukuussa 2009, ja vastaavasti vuoden 2011 hallitus kokoontui ensimmäisen kerran jo joulukuussa Käytännön hallinnosta huolehti hallituksen apuna 6-jäseninen työvaliokunta sekä hallituksen johtamisesta vastannut puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin muodostama puheenjohtajisto. Työvaliokunta kokoontui hallituksen kokousten välillä ja teki tarvittavia soveltavia päätöksiä esimerkiksi talous- ja leiriläisasioista. Puheenjohtajisto vastasi hallituksen kokousten valmistelusta, 3

4 yhdistyksen edustamisesta ulospäin sekä jaostojen operatiivisesta johtamisesta. Toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta huolehtivat suureksi osaksi jaostot ja työryhmät, jotka toimivat hallituksen nimeäminä ja sen alaisuudessa. Vuonna 2010 yhdistyksessä toimivat aktiivisesti seuraavat jaostot ja muut pysyvät toimielimet: - koulutusjaosto, pj Kaisa Teperi - rekrytointiryhmä, pj Riina Arffman ( alkaen Inari Nousiainen) - tukihenkilötyöryhmä, pj Jenni Simola - tiedotusjaosto, pj Leo Pääkkönen (tammi toukokuu), Maija Vaara (touko elokuu) ja Tuuli Mäenpää (elo joulukuu) - jäsenlehden toimitus, päätoimittaja Inka Tuominen (nro 1/2010), Visa Kurki (2 3/2010) ja Sandra Lamppu (numerot 3 5/2010) - leirijaosto, pj:t Sari Santala ja Iivari Savolainen - kansainvälinen jaosto, pj Paula Sarapisto - paikallisjaosto, pj. Sanna Korhonen ja Miikael Saaristo - syysleirijaosto, pj. Daniel Helander ja Essi Karvonen (tammi elokuu) sekä Anna-Maarit Hiltula (elo joulukuu) - kivajaosto, pj:t Janne Lindén ja Sarri Nironen - aktiivirekrytointijaosto, pj. Jaakko Tiinanen Nuorten filosofiatapahtuman valmistelutyöryhmässä, johon kuului edustajia useista järjestöistä, puheenjohtajina toimivat Pekka Tolvanen ja Niklas Virkkala. Osa jaostoista jakautui alajaostoiksi, jotka vastasivat itsenäisesti osasta jaoston tehtäväkenttää. Edellä mainittujen jaostojen ja työryhmien lisäksi perustettiin tarpeen mukaan tilapäisiä työryhmiä hoitamaan erityisiä määrättyjä tehtäviä. Näitä olivat mm. erillisiä tapahtumia valmistelleet purkajais-, aikuisleiri- ja talvileirityöryhmät, erityisiä hallinnollisia tai tiedotuksellisia tehtäviä hoitaneet seniorileiri-, pääsihteeri-, tarkoitusreformi- ja tupakkalakityöryhmät sekä www-sivujen ja jäsenrekisterin teknistä uudistusta koordinoinut www-työryhmä. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa osoitteessa Aurorankatu 13. Vuonna 2010 toimistolla työskenteli kokopäiväisenä toimistosihteerinä Eeva Kankainen sekä osa-aikaisena (25 tuntia viikossa) järjestösihteerinä tammi toukokuussa Sami Vitikainen ja kesä joulukuussa Azar Saiyar. Yhdistys kilpailutti kirjanpitopalvelunsa vuoden 2009 lopulla ja siirtyi vuoden 2010 alusta kirjanpitotoimisto Reilu hallinto Oy:n asiakkaaksi. Vuoden 2009 tilinpäätöksen valmisteli kuitenkin edellinen kirjanpitotoimisto CTY Casa tilitoimisto yhteisöpalvelut Oy. Tilintarkastajina toimivat Suomen Tilintarkastajaverkon vastuullisena tilintarkastajana KHT Pasi Puranen sekä Annikki Paulomäki varatilintarkastajanaan Arja-Leena Lahtinen. Yhdistyksen jäsenrekisterinä ja muuna toiminnassa tarvittavana henkilörekisterinä kuten leiriläis- ja koulutusrekisterinä käytettiin marraskuuhun asti Osuuskunta Sangen tuottamaa ja ylläpitämää Protukanta-tietokantaa. Marraskuusta 2010 alkaen yhdistys siirtyi käyttämään www-uudistuksen yhteydessä Juha Niemi Design Oy:ltä ostettua uutta jäsenrekisteriä Kokoukset, seminaarit ja muut jäsentapahtumat Vuonna 2010 yhdistys järjesti kaksi kaikille jäsenilleen avointa seminaaria: kevätseminaarin maa- 4

5 liskuussa ja syysseminaarin marraskuussa. Seminaaritoiminnan tavoitteena on kerätä Protun jäseniä eri puolilta Suomea tapaamaan toisiaan ja tutkimaan johonkin teemaan liittyviä kysymyksiä. Saarijärven kevätseminaari järjestettiin Konttimäen koululla teemalla Kieli, ja siihen osallistui noin 45 osanottajaa. Helsingin syysseminaari järjestettiin Pasilan nuorisotalolla teemalla Menneisyys, ja siihen osallistui noin 50 osanottajaa. Teemoja käsiteltiin seminaareissa monella eri tavalla: keskustelemalla, ryhmätöillä sekä asiantuntija-alustajia hyödyntäen. Kevätseminaariin järjestettiin myös jäsenille julkista liikennettä edullisempi yhteiskuljetus tilausbussilla, joka kulki Helsingistä Saarijärvelle Tampereen ja Jyväskylän kautta. Seminaarien sisällön suunnitteli ja käytännön järjestelyjä koordinoi 5 7-jäseninen seminaarijaosto. Kummankin seminaarin yhteydessä järjestettiin myös yhdistyksen jäsenkokous: kevätseminaarin yhteydessä kevätkokous ja syysseminaarin yhteydessä syyskokous. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja päätettiin lisäksi yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta ja organisaatiomuutoksesta. Syysseminaaripäivän iltana järjestettiin myös yhdistyksen 20-vuotisjuhla Helsingin Paasitornissa. Tilaisuudessa käytiin läpi yhdistyksen toimintaa ja historiaa sekä seurattiin taide-esityksiä, ja siihen otti osaa noin 300 yhdistyksen entistä ja nykyistä jäsentä. 20-vuotisjuhlien järjestelystä vastasi sitä varten erikseen nimitetty 11-henkinen työryhmä yhdessä kivajaoston kanssa Luottamushenkilöiden rekrytointi ja koulutus Vuonna 2010 yhdistyksessä toteutettiin useita luottamushenkilö- eli aktiivihakuja eri toimielimiin ja yksittäisiin vastuutehtäviin, järjestettiin aktiiveille perehdytystä ja täydentävää koulutusta tehtäviinsä sekä tuotettiin aktiivien toiminnan tueksi myös kirjallista materiaalia. Tämän kaiken toteuttamisesta vastasi 5 6-jäseninen aktiivirekrytointijaosto. Osa toimikauden aktiivirekrytoinnista oli ajankohdaltaan ja muodoltaan vakiintuneempaa, kuten syksyllä toteutetut jaostolais- ja jaostonvetäjärekrytoinnit sekä ehdokashaku yhdistyksen hallituksen pidettyihin vaaleihin. Jaosto myös valmisteli hallitusvaalien rakenteen ja ehdokkaiden esittelyn jäsenistölle. Näiden lisäksi tehtiin pitkin vuotta täydentävää jaostolaisrekrytointia, haettiin jäseniä uusiin lyhytkestoisiin projekteihin sekä järjestettiin avoin haku yhdistyksen jäsenlehden päätoimittajan tehtävään toukokuussa. Osa hauista toteutettiin aktiivisessa yhteistyössä muiden jaostojen kanssa. Aktiivirekrytoinnin periaatteena oli tarjota kaikille halukkaille aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua toimintaan. Vuoden 2010 aikana myös täsmennettiin aiemmin aktiivirekrytoinnissa käytettyjä eettisiä periaatteita mm. henkilövalinnan, tiedonlähteiden käytön ja yksityisyydensuojan osalta. Henkilövalintojen eettisiä linjauksia kehitetään lisää vuonna Aktiiveja koulutettiin vuonna 2010 kahdessa keväällä järjestetyssä jaostonvetäjäkoulutuksessa sekä keväällä ja syksyllä järjestetyssä jaostolaiskoulutuksessa. Jaostonvetäjäkoulutuksissa perehdytettiin uusia ja vanhoja jaostovetäjiä erilaisiin jaostojen toimintaan liittyviin teemoihin sekä tarjottiin mahdollisuus monien jaostonvetäjien kaipaamaan vertaistukeen. Jaostolaiskoulutuksissa puolestaan pyrittiin kevään osalta tukemaan jaostolaisten jaksamista ja syksyn osalta tarjoamaan uudenlainen kanava uusien potentiaalisten aktiivien houkuttelemiseksi mukaan ja tutustuttamiseksi käytännön jaostotoimintaan. 5

6 Aktiivirekrytointijaosto kokousti keskimäärin 1 2 kertaa kuukaudessa. Hallitusvaalien valmistelua koordinoinut jaoston alainen vaalitoimikunta kokoontui syksyllä useammin, ja koulutustilaisuuksien alla pidettiin ylimääräisiä suunnittelutapaamisia. Jaosto piti myös yhteisen kokouksen rekrytointiryhmän kanssa yhteisten toimintakäytänteiden ja -periaatteiden selventämiseksi. Uuden, vasta vuonna 2009 perustetun aktiivirekrytointijaoston erityisiä haasteita kuluneella toimikaudella olivat toimintansa vakiinnuttaminen, oman sisäisen työnjakonsa kehittäminen sekä jaoston tunnetuksi tekeminen jäsenistön keskuudessa. Tätä kehitettiin parantamalla jaoston näkyvyyttä yhdistyksen verkkosivuilla sekä suunnittelemalla jaoston tiedotteille oma yksilöllinen graafinen ilmeensä logoineen. Lisäksi palautetta kerättiin runsaasti kaikista koulutuksista sekä henkilörekrytoinnin osalta rekrytointiin liittyneiltä jaostoilta. Saatua palautetta hyödynnetään vuoden 2011 toiminnan kehittämisessä Sääntöjen muuttaminen Yhdistyksen syyskokous vuonna 2009 päätti, että yhdistyksen sääntöjen toisen pykälän ( Tarkoitus ja toiminnan laatu ) sisältö on syytä ottaa uudelleen tarkasteluun. Kokous katsoi silloisen muotoilun ensimmäisen virkkeen Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus mahdollisesti syrjivän yhdistyksen uskontokuntiin kuuluvia leiriläisiä ja jäseniä. Kokous asetti hallitukselle tehtävän valmistella pykälän muuttamisesta päättäminen vuoden 2010 syyskokoukselle. Hallitus nimitti asiaa valmistelemaan 3-jäsenisen tarkoitusreformityöryhmän, joka kartoitti pykälän mahdollisia ongelmakohtia sekä jäsenistön tulkintaa sen merkityksestä ja mahdollisia muutostoiveita. Työryhmä toimi hallituksen alaisuudessa ja raportoi työnsä vaiheista sille säännöllisesti. Tarkoituspykälän sisällöstä järjestettiin lähetekeskustelu yhdistyksen kevätkokouksessa maaliskuussa, ja tämän lisäksi kaksi muuta jäsenkuulemistilaisuutta Helsingissä touko- ja syyskuussa. Lisäksi asiasta kerättiin kannanottoja myös suoraan yhdistyksen paikallisryhmiltä. Uudistuksesta käytiin myös keskustelua yhdistyksen jäsenlehden sivuilla. Asiasta toteutettiin myös laaja kaikille jäsenille avoin jäsenkysely yhdistyksen www-sivuilla Kyselyyn vastasi yhteensä 192 yhdistyksen jäsentä. Kyselyssä jäseniltä pyydettiin kantaa sääntöjen tarkoituspykälän merkitykseen ja yhdistyksen tavoitteisiin, toiveita tarkoituspykälän sisällön suhteen sekä mielipiteitä yksittäisistä mahdollisista sanavalinnoista sekä kokonaisista valmiista ehdotuksista uudeksi tarkoituspykäläksi. Saatujen vastausten perusteella työryhmä valmisteli hallitukselle esityksen kolmesta eniten kannatusta saaneesta tarkoituspykälän muotoilusta. Myös hallitus teki esitykseen sitä täydentäviä korjauksia, joilla se uskoi olevan jäsenistön kannatus, vaikka niistä ei kyselyssä ollutkaan huomattu kysyä. Hallitus toi syyskokoukselle esityksensä yhdistyksen uudeksi tarkoituspykäläksi. Syyskokouksessa jäsenille esiteltiin myös sekä projektin taustat ja vaiheet että jäsenkyselyn tarkemmat tulokset päätöksenteon tueksi. Lopulta sääntömuutoksesta äänestettäessä hallituksen kokoukselle tuoma esitys voitti äänin 70 4 (ja 2 tyhjää). Yhdistyksen uusi tarkoituspykälä, kun myös Patentti- ja rekisterihallitus on sen hyväksynyt, kuuluu: Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta aikuistumiskoulutusta, jonka tavoitteena on tukea nuoria oman elämänkatsomuksensa rakentamisessa. Lisäksi tarkoituksena on turvata uskontokuntiin kuulumattomien ja uskonnottomien nuorten mahdollisuus aikuistumiskoulutukseen. 6

7 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää leirejä, joita kutsutaan Prometheus-leireiksi, sekä koulutustilaisuuksia ja tapaamisia, laatii leireille ohjeiston, kouluttaa leirien ohjaajia, ylläpitää yhteyksiä leirin käyneiden nuorten välillä, tiedottaa leireistä, harrastaa julkaisutoimintaa, pitää yhteyttä ulkomaisiin vastaavaa toimintaa järjestäviin yhteisöihin ja järjestää muuta yhdistyksen tarkoitusta tukevaa toimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää asianmukaisella luvalla myyjäisiä, juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä. Päätöksen yhteydessä myös yhdistyksen leiritoiminnan periaatteita ja voimassa olevaa strategiaa päivitettiin siltä osin, kuin ne olivat ristiriidassa uuden tarkoituspykälän kanssa Strategian seuranta ja organisaatiouudistus Yhdistyksen voimassaolevan vuosien strategian keskeisiin kohtiin kuuluu organisaation kehittäminen toimivampaan ja aktiivien jaksamista paremmin tukevaan suuntaan. Strategiassa mainittuihin tavoitteisiin kuuluvat mm. yksittäisiin aktiivitehtäviin liittyvien työmäärien rajaaminen erityisesti hallinnon yläpäässä, paremman tuen takaaminen jaostonvetäjien ja jaostojen työlle sekä tiedonkulun ongelmien parantaminen. Yhtenä toimenpiteenä tavoitteiden saavuttamiseksi strategia mainitsee pääsihteerin palkkaamisen yhdistykselle. Hallitus nimitti vuonna 2009 yhdistykselle pääsihteerin palkkaamisen taloudellisia reunaehtoja, pääsihteerin tehtävänkuvaa sekä muuta organisaatiouudistusta valmistelemaan erillisen pääsihteerityöryhmän. Työryhmä sai työnsä valmiiksi syksyllä 2010, ja hallitus toi lopullisen esityksen yhdistyksen organisaatiouudistukseksi jäsenistön hyväksyttäväksi syyskokoukseen marraskuussa Syyskokous hyväksyi esityksen. Vaikka lähtökohtana organisaatiouudistukselle oli pääsihteerin palkkaaminen, työryhmä päätyi esittämään myös merkittäviä uudistuksia luottamushenkilöiden työnjakoon. Uudessa organisaatiomallissa yhdistyksen ideologinen ja operatiivinen johto on erotettu toisistaan siten, että hallitus ja puheenjohtajisto keskittyvät ideologiseen linjaamiseen, kun taas operatiivisesta johdosta vastaa työvaliokunta. Samalla työvaliokunnan taloudenhoitoon liittyvät tehtävät on siirretty uudelle talousvaliokunnalle, jolla on aiempaa paremmat resurssit yhdistyksen talouden seurantaan ja kehittämiseen ja uusien rahoituslähteiden kartoittamiseen. Pääsihteerin rooli uudessa organisaatiomallissa on yhdistyksen toimiston työn johtaminen sekä yhdistyksen luottamusjohdon työn tukeminen huolehtimalla hallinnollisten käytännön tehtävien hoitamisesta. Muutokset astuvat voimaan TALOUS Vuonna 2010 yhdistyksen taloudellinen tulos oli ylijäämäinen. Vuoden 2010 tilinpäätös osoittaa ylijäämää ,43 euroa. Suurimpana tulonlähteenä vuoden aikana olivat leiritoiminnan tuotot eli leirimaksut sekä leireillä myytävistä koruista ja juhlalounaista saatavat tuotot. Leiritoiminnasta syntyvillä tuotoilla pystyttiin kattamaan leirien majoitus-, ruoka- ja matkakulut kokonaan sekä lisäksi leirien valmistelussa syntyviä kuluja kuten ohjaajien koulutusta. Leiritoiminnan kulujen ohella suurimpia menoeriä olivat ohjaajien ja apuohjaajien koulutus sekä toimisto- ja järjestösihteerien palkat. 7

8 Keskeinen resurssi yhdistykselle on vapaaehtoistyö, joka tekee mahdolliseksi laajan toiminnan toteuttamisen suhteellisen niukalla budjetilla. Toimistotyöntekijöiden lisäksi leirien kokeille maksettiin palkkaa, mutta kaikki ohjaajat, apuohjaajat ja kouluttajat sekä jaostoissa, työryhmissä ja hallituksessa toimivat aktiivit tekivät työnsä vapaaehtoisina ilman korvausta. Kaikkiaan yhdistyksessä tehtiin vuoden aikana arviolta vähintään tuntia vapaaehtoista työtä. Yhdistys sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä sekä avustusta koulutustoimintaan DSLopintokeskukselta. Ruotsinkielisten leirien ja koulutuksen järjestämiseen saatiin tukea Svenska Kulturfonden i Finlandilta. Nämä avustukset ovat välttämättömiä toiminnan vakaalle kehitykselle. Avustusten osuus kaikista yhdistyksen tuloista vuoden 2010 tilinpäätöksessä oli noin 23 %. Taloudenpidon ja taloushallinnon kehittämistä tuettiin yhdistyksessä uusimalla yhdistyksen talousohjesääntö sekä perustamalla organisaation muutoksesta käytyjen keskustelujen ja valmistelun pohjalta erillinen, vuoden 2011 alusta työskentelynsä aloittava talousvaliokunta. 4. LEIRITOIMINTA Kesällä 2010 järjestettiin kaikkiaan 65 Prometheus-leiriä, joille osallistui yhteensä 906 leiriläistä. Leiriläisiä kullakin leirillä oli 6 17, keskimäärin 13,9. Leirien joukossa oli viisi seniorileiriä tavallista leiri-ikää vanhemmille nuorille, kaksi ruotsinkielistä leiriä sekä kuusi erikoisleiriä. Erikoisleirejä olivat teatteri-, kuvataide- ja vaellusleirit. Leirit ajoittuivat kesäkuun alusta elokuun puoliväliin, ja niitä järjestettiin ympäri Suomea. Kunkin leirin ohjaamisesta vastasi leiritiimi, johon kuului kaksi vähintään 20-vuotiasta ohjaajaa ja viisi vuotiasta apuohjaajaa, ja leirin ruokahuollosta vastasi oma kokki mahdollisen apukokin kanssa. Useimmilla leireillä vieraili myös yksi tai useampi asiantuntija-alustaja mm. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:stä. Leirien päätösjuhliin eli Prometheus-juhliin osallistui yhteensä noin vierasta. Kukin Prometheus-leiri kestää kahdeksan päivää, yleensä sunnuntaista sunnuntaihin. Leirillä käsiteltäviä teemoja olivat erilaisuus ja syrjintä, päihteet ja riippuvuus, yhteiskunta ja vaikuttaminen, tulevaisuus, maailmankuvat ja -katsomukset, ihmissuhteet ja seksuaalisuus sekä ympäristö. Leiritiimit suunnittelivat ja toteuttivat leirin ohjelman itsenäisesti edellä mainittujen päiväteemojen sekä yhdistyksen hyväksymien leiritoiminnan periaatteiden puitteissa. Leirien käytännön järjestelyistä, leirikalenterin kokoamisesta, leiripaikkojen varaamisesta ja leirien taloudellisesta tasapainosta vastasi 12-jäseninen leirijaosto, joka kokousti vuoden 2010 aikana kuusi kertaa. Leiripaikkojen hankkimisen ja varaamisen lisäksi jaosto toimitti leiripaikkojen käytännön asioita koskevaa tietoa ja muita leirillä tarvittavia materiaaleja leiritiimeille. Jaostoon kuului myös hallituksen nimittämä leirikokkivastaava, joka huolehti leirien kokkien rekrytoinnista ja ohjeistuksesta ja toimi heidän esimiehenään. Kesän 2011 leirien valmistelu ja paikkojen hankinta aloitettiin alkusyksystä 2010, jolloin myös leirikalenteri ja leirien alustava määrä seuraavalle vuodelle vahvistettiin. 8

9 5. KOULUTUSTOIMINTA Yhdistyksen koulutustoiminnan tavoitteena on huolehtia vapaaehtoisten ohjaajien ja apuohjaajien koulutuksesta siten, että kunkin leirin tiimi kykenee tietojensa ja taitojensa puolesta yhdessä suunnittelemaan ja vetämään onnistuneen Prometheus-leirin. Vuonna 2010 koulutustoimintaa koordinoi 23-jäseninen koulutusjaosto, joka oli jaettu pääjaostoon ja kolmeen alajaostoon: henkilöstö-, sisällöntuotanto- ja paikkahallinta-alajaostoon. Pääjaosto ja koko jaosto kokoustivat kesää lukuun ottamatta joka toinen kuukausi ja alajaostot 1 3 kertaa kuussa. Näiden lisäksi jaoston sisällä kokoustivat myös pienemmät projektityöryhmät, ja jaosto järjesti yhteiskokouksia tukihenkilöjaoston, rekrytointiryhmän, leirijaoston ja toimistohenkilökunnan kanssa Ohjaajien kouluttaminen Prometheus-leirien ohjaajia varten on kehitetty kolmen koulutuksen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kesän leirien mahdollisimman hyvä onnistuminen. Tärkeimpinä osioina koulutusohjelmassa ovat tiedolliset ja taidolliset valmiudet, omien vahvuuksien ja kehityshaasteiden tunnistaminen, luovuuteen kannustaminen, toimintavarmuuden antaminen ja vastuuntunnon kehittäminen. Koko koulutusohjelman läpikulkevana tavoitteena vuonna 2010 oli ryhmätyöskentelytaitojen vahvistaminen leiritiimeissä. Apuohjaajat ja uudet ohjaajat osallistuivat vuonna 2010 tammi-helmikuussa kahteen koulutukseen (1- ja 2-koulutukseen) ja vanhat ohjaajat yhteen (1- tai 2-koulutukseen). Lisäksi leiritiimit osallistuivat valmiina ryhminä huhti-toukokuussa tiimikoulutukseen. Kaikissa 1- ja 2-koulutuksissa käsiteltiin Prometheus-leirien toimintatapoja ja kasvatustoimintamme tavoitteita, ryhmän toimintaa, keskustelunvetoa, palautteenantoa, projektinhallintaa ja leiriohjelman tavoitteellista suunnittelua sekä pohdittiin tiimiläisen roolia tiimin jäsenenä ja leiriläisiin nähden. Tiimikoulutuksissa kukin leiritiimi suunnitteli leiriään ja tapasi tukihenkilönsä, ja tiimiläiset saivat koulutusta muun muassa tiedotukseen ja taloudenpitoon. Koulutusohjelma oli osittain eriytetty uusille ja vanhoille apuohjaajille ja ohjaajille siten, että Prometheus-leiriä jo aiemmin ohjanneiden koulutus keskittyi omista kokemuksista oppimiseen ja oman osaamisen syventämiseen. Kaksi kertaa apuohjaajina olleille tarjottiin 1-koulutuksen vaihtoehdoksi yksipäiväistä seminaarimuotoista koulutusta leirin teemasta Ympäristö. Koulutukset kestivät pääsääntöisesti lauantaiaamusta sunnuntai-iltapäivään. Poikkeuksen muodostivat yksipäiväiset vanhojen ohjaajien erikoiskoulutukset, vanhojen apuohjaajien yksipäiväinen seminaarikoulutus sekä aiempaa Prometheus-leirikokemusta omaavien uusien ohjaajien yhden illan mittainen pikakoulutus. Viikonlopun mittaisia koulutuksia järjestettiin keväällä 2010 yhteensä 46. Noin puolet koulutuksista pidettiin pääkaupunkiseudulla, ja loput hajautetusti Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduilla. Kussakin koulutuksessa oli keskimäärin 29 osallistujaa sekä 5 8 kouluttajaa, 2 4 rekrytointiryhmän jäsentä ja 1 2 kokkia. Kouluttajat toimivat myös rekrytointiryhmän apuna koulutettavien tarkkailemisessa. Koulutukset pyrittiin järjestämään niin, että niihin on taloudellisesti mahdollista osallistua kaikkialta Suomesta. Osallistujille korvattiin julkisella liikenteellä tehdyt matkat koulutustensa yhteiskuljetuk- 9

10 sen lähtöpaikalle, ja yhteiskuljetusten lähtöpaikat valittiin niin, että niihin on mahdollisimman helppo tulla. Syyskuun alussa leiritiimeille järjestettiin palauteseminaari, jossa tiimit pohtivat leiriensä onnistumista ja kukin tiimiläinen pääsi jakamaan kokemuksiaan tiimityöstä muiden kanssa vertaisryhmissä. Purkajaiset-nimellä kulkenut tapahtuma oli suuren osanottajamäärän vuoksi jaettu neljälle eri helsinkiläiselle nuorisotalolle. Tiimeiltä kerättiin kirjallisesti sekä tiimin yhteinen palaute leirin sujumisesta että kunkin tiimiläisen henkilökohtainen palaute tiimin toiminnasta ja kevään koulutuksista. Myös purkajaisiin maksettiin osallistujille matkakorvaukset Kirjallinen materiaali ja muu koulutus Jo 90-luvun alussa ensimmäistä kertaa julkaistua leiritiimeille suunnattua Ohjusten opasta on vuosien varrella päivitetty säännöllisesti. Vuonna 2009 aloitettu tavallista laajempi oppaan uudistaminen saatiin päätökseen vuoden 2010 keväällä, ja uudistettua Ohjusten opasta jaettiin tiimikoulutuksissa. Oppaaseen on koottu Prometheus-leiritoiminnan periaatteet, käytännön ohjeita ja ohjelmaideoita avuksi leirin suunnitteluun. Vuonna 2010 päätettiin myös jatkaa oppaan päivittämistä, ja päivitetty versio otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Loka-marraskuussa järjestettiin seuraavan kevään kouluttajille tarkoitetut kaksipäiväiset kouluttajakoulutukset (yksi Tampereella ja kaksi pääkaupunkiseudulla), joiden tavoite oli valmentaa kouluttajia tehtäväänsä varten. Koulutuksissa käsiteltiin kouluttajan roolia ja tehtäviä, harjoiteltiin palautteenantoa ja syvennyttiin tärkeimpiin koulutussisältöihin ja koulutusmenetelmiin. Koulutuksiin osallistui yhteensä 63 henkilöä. Kouluttajina toimivat koulutusjaoston jäsenet ja muut yhdistyksen aktiivit Koulutusten arviointi ja kehittäminen Koulutusten laatua tarkkailtiin jatkuvasti keräämällä kirjallista palautetta koulutettavilta välittömästi kunkin koulutuksen jälkeen, kouluttajilta koulutuskevään jälkeen sekä leiritiimeissä toimineilta leirikesän jälkeen. Koulutusjaoston jokaisessa alajaostossa koulutusten sujumista käsiteltiin säännöllisesti ja havaittuihin ongelmiin puututtiin välittömästi. Purkajaisissa koulutuksiin osallistuneilla oli jälleen mahdollisuus arvioida koulutusten onnistumista varsinaisen leirityöskentelyn näkökulmasta. Palautteen pohjalta kevään 2010 koulutusten todettiin onnistuneen kokonaisuutena erittäin hyvin. Koulutustoimintaa pyrittiin kehittämään koko toimikauden ajan. Koska syksyllä 2009 toteutettua koulutusrunkojen perusteellista uudistusta pidettiin palautteiden perusteella pääosin onnistuneena, syksyllä 2010 keskityttiin lähinnä runkojen paranteluun ja päivittämiseen vaadittavilta osin. Kevään 2010 koulutuspalautteita käytettiin linjaamaan vuoden 2011 koulutusten kehittämisen painopisteitä Kokkien kouluttaminen Kokkien rekrytoinnista, kouluttamisesta ja esimiehenä toimimisesta yhdistyksessä vastasivat hallituksen nimittämät kokkivastaavat. Leirikokkivastaava huolehti leirien kokkien rekrytoinnista, koulutuskokkivastaava ohjaaja- ja apuohjaajakoulutusten kokkien rekrytoinnista ja molemmat yhdessä kokkien rekrytoinnista muihin tilaisuuksiin. Kokeiksi rekrytoitiin pääosin vain 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joista lähes kaikki olivat yhdistyk- 10

11 sen aktiivijäseniä. Leirikokkeja koulutettiin päivän mittaisessa kokkikoulutuksessa, joka pidettiin 8. toukokuuta Oulunkylän nuorisotalolla Helsingissä. Koulutuksen painopisteinä olivat hygienia, kokin jaksaminen, ruokavaliot sekä leirien talouden koulutus. Koulutukseen osallistui 36 kokkia. Koulutuksen lisäksi kokeille jaettiin materiaalia sähköisesti. Koulutusten kokkien osaamisesta huolehdittiin valitsemalla tehtävään vain osaavaksi tiedettyjä henkilöitä sekä kiinnittämällä erityistä huomiota vastuukokin valintaan. Erillistä koulutusta juuri koulutuskokeille ei järjestetty. Leirin jälkeen kokeilta kerättiin palautetta leiripaikoista. Kokkien palautteessa puututtiin keittiötiloihin ja kokkausvarustuksen tasoon, leiritiimien palautteissa leiripaikkojen käytännön puitteisiin ja soveltuvuuteen leirikäyttöön. 6. OHJAAJAREKRYTOINTI Yhdistyksen ohjaajarekrytoinnin tavoitteena on koota leirien ohjaajat ja apuohjaajat mahdollisimman toimiviksi leiritiimeiksi. Ohjaajaksi ja apuohjaajaksi kesälle 2010 ilmoittautuneista henkilöistä kerättiin tietoa tammi maaliskuussa, ja tietojen pohjalta heidät koottiin tiimeiksi maalis-huhtikuun vaihteessa. Tiimien kokoamisessa huomioitiin tiimiläisten henkilökohtaiset taidot, ominaisuudet, heikkoudet ja vahvuudet. Pyrkimyksenä oli, että tiimiläiset täydentävät toisiaan ja jokainen tiimin jäsen saa leirityöskentelyssä itselleen luontevan roolin. Yhteen leiritiimiin kuuluu vakiintuneen käytännön mukaan kaksi yli 20-vuotiasta ohjaajaa ja viisi vuotiasta apuohjaajaa. Yhdistyksessä ohjaajien ja apuohjaajien rekrytoinnista ja sijoittamisesta leireille vastasi 17- jäseninen rekrytointiryhmä. Ryhmän toimikausi alkoi jo syksyllä 2009, jolloin ryhmä koottiin ja sen jäsenet perehdytettiin tehtäväänsä. Vuoden 2010 rekrytointiryhmän toiminta päättyi vastaavasti syksyllä 2010, jolloin toimintansa käynnisti uusi vuoden 2011 rekrytointiryhmä. Rekrytointiryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa, joista kaksi kokoontumista koostui leiritiimien nimittämisestä. Lisäksi loppusyksystä pidettiin vuoden 2011 rekrytointiryhmän perehdytyskoulutus. Rekrytointiryhmän jäsenet eli rekrytoijat keräsivät tietoa ohjaajaksi ja apuohjaajaksi ilmoittautuneista osallistumalla heidän koulutuksiinsa. Jokaisessa ohjaaja- ja apuohjaajakoulutuksessa oli paikalla 2 4 rekrytoijaa. Koulutettavien toimintaa tarkkailtiin erityisesti leirinvedon kannalta olennaisten ominaisuuksien suhteen ja jokaisesta koulutettavasta laadittiin koulutuksen rekrytoijien ja kouluttajien yhteistyönä lyhyt arvio. Vanhoille apuohjaajille järjestettiin koulutuksissa myös mahdollisuus itsearviointiin sekä tilaisuus kertoa toiveistaan ja odotuksistaan tiimityöskentelyn suhteen. Uusille ohjaajille pidettiin henkilökohtainen keskustelu yhden tai kahden rekrytoijan kanssa koulutuksessa tai muuna aikana. Myös vanhoille ohjaajille tarjottiin heidän niin halutessaan mahdollisuus keskustelutilaisuuteen. Tiimiin ilmoittautuneilla oli lisäksi mahdollisuus laatia itsestään kirjallinen itsearviointi rekrytoijien käytettäväksi. Kesän jälkeen leiritiimeiltä kerättiin palautetta tiimin toiminnasta. Kysymyksissä pyydettiin pohtimaan sekä tiimin toimintaa kokonaisuutena että jokaista omaa tiimitoveria erikseen. Palautteista laadittiin tiivistelmät, joiden perusteella arvioitiin kunkin leiritiimien onnistumista. Vuoden 2010 leiritiimeistä suurimman osan arvioitiin toimineen vähintäänkin hyvin. Ongelmia olivat aiheuttaneet liian suppea ennakkotutustuminen omiin tiimitovereihin sekä tiimitoverien perumiset, joita ei ollut onnistuttu paikkaamaan niin hyvin kuin olisi ollut tarpeen. Huonommin toimineiden tii- 11

12 mien ongelmien syitä pohdittiin rekrytointiryhmässä, ja niiden tiimiläisiin otettiin uudelleen yhteyttä tapahtumien tarkemmaksi selvittämiseksi, jos siihen koettiin olevan tarvetta. Tiimiläisistä henkilökohtaisesti annetut palautteet ja näiden tiivistelmät säilytettiin hyödynnettäväksi seuraavan vuoden tiimien kokoamisessa. Kesän 2010 tiimeistä esille nousseista ongelmista tullaan keskustelemaan vuoden 2011 tiimien kokoamisten yhteydessä, jotta samanlaiset ongelmat eivät toistuisi. Tiimiläisiltä pyydettiin myös palautetta rekrytoijien toiminnasta yleisesti. Enemmistö vastaajista oli erittäin tyytyväisiä rekrytoijien toimintaan. Kriittinen palaute liittyi siihen, että kaikki eivät olleet saaneet sellaista leiritiimiä kuin olivat odottaneet, sekä virheellisiin käsityksiin rekrytoijien toiminnasta. Kooste palautteesta on saatettu seuraavan vuoden rekrytoijien tietoon, jotta he osaavat kehittää toimintaansa ja oikoa siihen liittyviä käsityksiä. Rekrytointi liittyy olennaisesti koulutustoimintaan, joten rekrytoinnin käytäntöjä kehitettiin vuonna 2010 yhteistyössä koulutusjaoston kanssa. Vastaavasti vuoden 2009 palautetta hyödynnettiin vuoden 2010 rekrytointiryhmän toiminnassa. 7. TUKIHENKILÖTOIMINTA Jokaiselle Prometheus-leiritiimille nimettiin oma tukihenkilö, jonka tehtävänä oli auttaa tiimiläisiä tiedostamaan omat toiveensa ja vahvuutensa sekä tukea heitä mahdollisissa leirinvetoon liittyvissä haasteissa. Tukihenkilö myös pyrki tukemaan koko tiimin toimintaa ja yhteistyötä. Lisäksi tukihenkilöiden tehtävänä oli valvoa leiritiimien työtä ja auttaa rekrytointiryhmää leirien arviointitiedon kokoamisessa. Vuonna 2010 tukihenkilötoimintaa koordinoi 5-jäseninen tukihenkilöjaosto, joka vastasi tukihenkilöiden hankkimisesta, ohjeistamisesta ja kouluttamisesta. Vuonna 2010 yhdistyksellä oli 39 tukihenkilöä, joista kullakin oli enintään kaksi leiritiimiä tuettavanaan. Tavallisten tukihenkilöiden lisäksi koottiin myös erityinen ammattilaistukihenkilöiden verkosto, jonka mielenterveys-, päihde- ja kriisityön ammattilaisia hyödynnettiin kesällä leireillä ilmenneiden erityisongelmien ratkaisemisessa. Ammattilaistukihenkilöt olivat puhelimitse tavoitettavissa läpi kesän. Järjestelmällä lisättiin leiriolosuhteiden turvallisuutta. Tukihenkilöt koulutettiin tehtäväänsä huhtikuussa yksipäiväisessä tukihenkilökoulutuksessa Helsingissä. Koulutukseen osanotto oli vapaaehtoista, ja siihen osallistui kaikista tukihenkilöistä noin puolet. Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa tiimiläisten kanssa keskustelemista sekä ongelmia, joissa leiritiimit saattaisivat kaivata tukihenkilön apua. Leiritiimejään tukihenkilöt tapasivat kasvokkain osallistumalla keväällä näiden tiimikoulutukseen, jossa he keskustelivat kaikkien tuettavien tiimiläistensä kanssa. Syksyllä kesän leirien jälkeen tukihenkilöt osallistuivat kesän leirien arviointiin keskustelemalla tukitiimiensä kanssa uudelleen purkajaisissa. Tukihenkilöjärjestelmää tullaan kehittämään vuodelle 2011, sillä vuonna 2010 käytössä olleeseen malliin koettiin olevan vaikea löytää riittävästi halukkaita tukihenkilöitä. Erityisesti yksittäisen tukihenkilön työtaakkaa arvioitiin tarpeelliseksi keventää sekä tehdä tehtävästä muutenkin aiempaa motivoivampaa. 8. TIEDOTUSTOIMINTA Yhdistyksen tiedotustoiminnan pääasiallinen tarkoitus on välittää potentiaalisille leiriläisille ja hei- 12

13 dän perheilleen tietoa Prometheus-leirien olemassaolosta ja hankkia leireille leiriläisiä sekä hankkia yhdistykselle uusia jäseniä. Tätä tarkoitusta tuetaan myös tiedottamalla muusta yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista sekä oheistoiminnasta. Yhdistyksen sisäistä tiedotusta tarvitaan mm. tapahtumista ja ohjaajarekrytoinnin aikataulusta ja ilmoittautumisohjeista tiedottamiseen jäsenille. Sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen välimaastoon sijoittuvat kesän leiriläisille syksyisin lähtevä tieto siitä, miten apuohjaajaksi on mahdollista päästä. Ulkoista tiedotusta toteutettiin vuonna 2010 painamalla mainoksia, lähettämällä lehdistötiedotteita ja kirjeitä, pitämällä esittelytilaisuuksia peruskouluissa ja lukioissa, osallistumalla erilaisiin julkisiin tapahtumiin, mainostamalla leiritoimintaa internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa, huolehtimalla näkyvyydestä kahvila Soihdun tiloissa sekä painamalla näkyvyyttä lisääviä kannatustuotteita kuten t-paitoja. Sisäistä tiedotusta toteutettiin yhdistyksen kaikille jäsenille lähetettävän jäsenlehden avulla, yhdistyksen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilistoilla sekä tiedottamalla asioista läsnäolijoille yhdistyksen sisäisissä tapahtumissa kuten leiriohjaajakoulutuksissa ja yleiskokouksissa. Yhdistyksen ulkoista tiedotusta vuonna 2010 koordinoi 10-jäseninen tiedotusjaosto. Sisäisen tiedotuksen tehtävät yhdistyksessä oli hajautettu aihealueiden mukaan eri toimielimille Painettu ja sähköinen tiedotusmateriaali sekä oheistuotteet Yhdistys julkaisi vuonna 2010 runsaasti tiedotusmateriaalia. Vuonna 2010 painettiin uusi kouluille ja nuorisotiloihin levitettäväksi tarkoitettu juliste, vuoden 2011 leiriesite sekä erilaista koulutiedotusmateriaalia peruskouluissa ja lukiossa tiedotustilaisuuksia pitävien henkilöiden tueksi. Myös kaikille Suomen yläkouluille lähetettiin Prometheus-leiritoimintaa esittelevä kirje. Osa julkaistusta aineistosta oli sisällöltään kokonaan uusia, osa oli laadittu edellisvuosien aineistojen pohjalle hiukan päivitettynä. Aineistoa jaettiin sekä henkilökohtaisesti ja vapaaehtoisvoimin että toimistolta postittamalla. Erityisesti vuoden 2010 tiedotuksessa panostettiin sosiaaliseen mediaan. Yhdistys avasi omat sivunsa Facebookiin ja Twitteriin, joiden avulla se pyrki lisäämään näkyvyyttään verkossa. Loppuvuodesta yhdistys osti Facebookista myös maksullista mainostilaa, joka oli kohdennettu nimenomaan leiri-ikäisille sivuston käyttäjille. Marraskuussa avatuilla yhdistyksen omilla uusilla verkkosivuilla myös panostettiin aiempaa enemmän leiritiedotuksen visuaaliseen ilmeeseen ja leiripaikkojen aiempaa tarkempaan kuvailuun. Tavoitteena oli sekä kasvattaa leiriläismäärää että tiedottaa leiripaikkojen ominaisuuksista leiriläisille aiempaa avoimemmin. Lisäksi yhdistys painoi tukituotteina yhdistyksen nimeä ja logoa kantavia kangaskasseja, joita se sitten myi eteenpäin tapahtumissaan sekä kahvila Soihdun kautta. Myös edellisvuonna painettujen t-paitojen myyntiä jatkettiin Tiedotustilaisuudet Yhdistys oli vuonna 2010 näkyvästi esillä useissa nuorisotapahtumissa: Nuorten filosofiatapahtumassa, Maailma kylässä -festivaaleilla sekä Porin Mahdollisuuksien torilla. Nuorten filosofiatapahtumassa yhdistys jakoi myös vuoden 2010 Prometheus-palkinnon Ropecon-tapahtumalle. Yhdistys myös järjesti perinteiseen tapaansa erityisesti peruskoulun 8. luokan oppilaille kohdennettuja koulutiedotustilaisuuksia eri puolella Suomea. Näissä tilaisuuksissa yhdistyksen koulutiedottaja 13

14 esitteli leiritoimintaa potentiaalisille seuraavan ja sitä seuraavan kesän leiriläisille. Tueksi koulutiedottajille annettiin opastusta, kirjallista materiaalia sekä yhdistyksen esittelyvideo näytettäväksi. Vuonna 2010 järjestettiin ensimmäistä kertaa laajemmassa mittakaavassa myös lukioikäisille suunnattuja koulutiedotuksia seniorileireistä. Tätä seniorileirien mainostusta koordinoi ja toteutti erillinen seniorileirityöryhmä Www-uudistus Yhdistyksen vuonna 2005 alkanut www-sivujen ja tietokannan uudistus valmistui vuonna Uudet Drupal-sisällönhallintajärjestelmään perustuvat sivut oli tilattu vuonna 2009 Juha Niemi Design Oy:ltä (JND) laajan kilpailutuksen jälkeen, ja sivujen ominaisuuksien ja rakenteen täsmentämistä tehtiin yrityksen kanssa yhteistyössä siitä eteenpäin. Luovutuskuntoon sivut valmistuivat marraskuussa 2010, jolloin niillä avattiin uudistettu leiri-ilmoittautumisjärjestelmä ja erilaisia vain jäsenille tarkoitettuja toimintoja. Samalla myös yhdistyksen jäsenrekisteri siirrettiin uuden järjestelmän alle. Www-uudistusta ja yhteistyötä JND:n kanssa koordinoi 3 9-henkinen usean eri jaoston edustajista koottu www-työryhmä, joka raportoi toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Vaikka varsinainen perustyö olikin ostettu JND:ltä, työryhmää tarvittiin toteuttamaan sivuilla sellaiset sisällölliset ja muodolliset ratkaisut, joiden tarpeesta ja yksityiskohdista yhdistyksen ulkopuolinen toimija ei voinut olla tietoinen. Työryhmä kokousti vuoden aikana noin kuusi kertaa, ja työstä valtaosa koostui sivujen koodaamisesta, muotoilujen asettamisesta ja JND:n tekemien ratkaisujen testaamisesta. Työryhmän aktiivisimpien jäsenten arvioitiin käyttäneen työhön vuoden aikana tuntia kunkin. Lopullinen työmäärä ylitti sekä JND:n että yhdistyksen arvion. Yhdistys ja JND sopivat keväällä usean tuhannen euron lisäbudjetista, jonka yhteydessä osasta alkuperäisen sopimuksen tavoitteista jouduttiin tinkimään mutta työ saatiin välttämättömiltä osin valmiiksi. Syksystä 2010 eteenpäin yhdistyksen pääasiallinen yhteistyökumppani järjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä on ollut Osuuskunta Sange, jolta myös tilattiin maksua vastaan järjestelmän koodaus- ja korjaustyötä. Sange myös vastasi jäsenrekisterin siirrosta uuteen tietokantaan www-työryhmän ohjeiden mukaisesti. Syksyllä hallitus hyväksyi uusia verkkosivuja ja jäsenrekisteriä koskevan tietosuojalinjauksen, jolla määriteltiin, keillä yhdistyksen toimijoilla on asemansa vuoksi automaattinen pääsy tiettyihin toisia yhdistyksen toimijoita koskeviin tietoihin uuden järjestelmän kautta. Työ toteutettiin kunnioittaen sekä jäsenten ja toimijoiden yksityisyydensuojaa että toiminnan läpinäkyvyyden periaatteita. Lisäksi loppuvuodesta nimitettiin alkaen uusille sivuille erillinen sananvapauslain edellyttämä päätoimittaja. Verkkosivujen kehittämistä jatketaan vuonna 2011 sekä vapaaehtoistyönä että ostopalvelun kautta. Vaikka suurin osa sivujen halutuista toiminnosta toimiikin, sivuilla on vielä useita korjauksia vaativia toimintoja. Uusien www-sivujen keskeisimpiin uudistuksiin kuuluivat hajautettu ylläpito ja aiempaa helpommat päivitystoiminnot, monipuolisempi leiri-ilmoittautumisjärjestelmä, uudistettu ja paikoin hajautettu jäsenrekisterin ylläpito, keskustelufoorumi sekä vain jäsenille tarkoitetulla alueella jaostojen toimintakalenteri, materiaalipankki, uudistettu koulutuksiin ja muihin tapahtumiin ilmoittautumisen järjestelmä sekä erilaiset jaostoille ja vastuuhenkilöille rajatut keskustelu- ja tiedonhallintatyökalut. Palvelutarjontaa täydennetään vuonna Sivujen teknistä kehitystä koordinoi www-työryhmä ja 14

15 sisällön kehitystä päätoimittaja yhdessä tiedotusjaoston kanssa. 9. JÄSENLEHTI Protu-lehti on Prometheus-leirin tuki ry:n virallinen jäsenlehti. Sen tarkoituksena on toimia niin järjestön sisäisenä kuin ulkoisenakin tiedotuskanavana sekä edustaa Prometheus-leirin tuki ry:tä hyvällä journalistisella sisällöllä. Lehteä julkaistiin vuonna 2010 viisi numeroa joko 16-, 28- tai 32- sivuisena ja pääasiassa nelivärisenä. Sen painosmäärä on noin kpl. Lehti painettiin vuoden 2009 loppuun asti Erweko Painotuote Oy:ssä. Painotehtävät kilpailutettiin vuoden 2010 alussa, ja uudeksi painopaikaksi valittiin Paintek Oy. Ratkaisu toi lehdelle selviä taloudellisia säästöjä. Vuonna 2010 lehden toimituskuntaan kuului päätoimittajan lisäksi toimitussihteeri, taittaja sekä 15 muuta jäsentä tai avustajaa. Kukin toimituskunnan jäsen sai itse päättää, haluaako kirjoittaa, oikolukea, kuvata vai kuvittaa. Protu-lehden kullakin numerolla vuonna 2010 oli oma teemansa: Hippi, Sitoutuminen vs. sitoutumattomuus, Vanhuus & tulevaisuus, Avoimuus ja Juhla. Vuonna 2010 toimitus muuttui paljon. Vuoden aikana päätoimittajina toimivat vuorollaan Inka Tuominen, Visa Kurki ja numerosta 4/2010 eteenpäin Sandra Lamppu. Lehden työtapoja kehitettiin, ja lehden journalistista linjaa ja toimituksen toimintakulttuuria kirkastettiin loppuvuodesta. Jäsenistöä rohkaistiin jatkuvasti antamaan palautetta niin lehdestä kuin toimituksen käytännöistä. Alkuvuoden numerot koettiin palautteen mukaan päätoimittajavaihdoksista johtuen hieman sekaviksi, mutta vakituisen päätoimittajan valinnan myötä tilanteen nähtiin selkeytyneen. Loppuvuodesta palaute oli lähestulkoon pelkästään myönteistä. Toimitus sai lukijoilta runsaasti myönteistä palautetta myös kasvokkain. Vuoden aikana kehitettyjä uusia käytäntöjä toimitustyössä olivat muun muassa tiukemmat deadlinet ja perusteellisempi oikoluku, jotta lehden teko olisi mahdollisimman ammattimaista. Toimituksessa myös kehitettiin uusia ratkaisuja, joiden avulla toimituksen jäsenillä olisi mahdollisuus oppia toisiltaan. Toimitussihteerin työkuvaa on selkiytetty ja päätoimittajan ja toimitussihteerin välistä kommunikaatioita pyritty painottamaan vuonna 2010, ja tämä jatkuu myös vuonna Tarkoituksena on myös kirjoittaa toimituksen pelisääntöjä ja työtapoja aiempaa enemmän auki. 10. MUU LEIRITOIMINTA Syysleirit Syysleirit ovat syventäviä leirejä, jotka on tarkoitettu Prometheus-leirin käyneille tai leirillä ohjaajana olleille. Vuonna 2010 leirit avattiin kokeiluluontoisesti ensimmäistä kertaa myös kuluvan vuoden leiriläisille, mistä saatu palaute oli myönteistä. Syysleirien tavoitteena on tarjota jatkoa ja syvyyttä niin Prometheus-leirikokemukselle kuin leirillä 15

16 virinneille pohdinnoillekin. Samalla syysleirit on tarkoitettu helpoksi tavaksi päästä takaisin järjestön toimintaan mukaan, vaikka edellisestä osallistumisesta olisi aikaa. Vuonna 2010 syysleirien järjestelyjä koordinoi 7-jäseninen syysleirijaosto. Jaosto huolehti syysleirien teemojen ja ohjelmien ideoinnista, tiedotuksesta, leiritiimien kokoamisesta sekä leirien käytännön järjestelyistä. Vuonna 2010 jaosto kokoontui kuusi kertaa. Leirien vetämisestä huolehtivat 4 6-henkiset syysleiritiimit. Leiritiimeille järjestettiin tehtäväänsä koulutus elokuuta Voiman talolla, Janakkalassa. Koulutukseen osallistui 17 syysleirien ohjaajaa. Itse syysleirejä järjestettiin syksyllä 2010 neljä. Kukin leiri kesti perjantai-illasta sunnuntaiiltapäivään, ja ne järjestettiin Helsingin, Tampereen ja Riihimäen seuduilla. Leirien teemoina toimivat edellisvuonna suosittu Ihmissuhteet ja rakkaus sekä kokonaan uudet Synti ja Kapina. Neljäs leiri oli edellisen vuoden tapaan aikuisille suunnattu K20-leiri, jonka teemana toimi tänä vuonna Vapaus. Yhteensä leiriläisiä kaikilla neljällä leirillä oli 85. Leiriläisiltä kerättiin leirin jälkeen myös palautetta, joka oli myönteistä Talvileiri Talvileiri oli vuodenvaihteessa ensimmäistä kertaa järjestetty viikon mittainen leiri, joka tarjosi jo leirin aiemmin käyneille sekä ohjaajille uuden mahdollisuuden kokea Prometheus-leiri leiriläisnäkökulmasta. Leirin ohjelma koostui teemoista, jotka avasivat ja syvensivät kesän leirien aiheita uusista näkökulmista. Syysleireistä talvileirin konsepti erosi paitsi leirin pituuden osalta myös siinä, että leirillä oli yhden sijasta useita päiväkohtaisia teemoja. Leiri järjestettiin pilottiprojektina Janakkalan Voiman talolla Leiri toteutettiin hallituksen linjaamien taloudellisten reunaehtojen puitteissa, joiden mukaan leirin tuottojen tuli kattaa kaikki leirin kustannukset. Myös leiritiimin jäseniltä edellytettiin aiempaa osallistumista yhdistyksen ohjaaja- tai apuohjaajakoulutuksiin, sillä varsinaista omaa koulutusta talvileirin tiimille ei järjestetty. Talvileiriprojektia koordinoi 7-jäseninen talvileirityöryhmä, joka vastasi leirin konseptin kehittämisestä, talousarvion laatimisesta, tiedottamisesta, teemojen ideoinnista ja 6-henkisen leiritiimin rekrytoinnista. Työryhmä kokousti vuoden 2010 aikana kuusi kertaa ja leiritiimi kaksi kertaa. Itse talvileirille osallistui kaikkiaan 18 leiriläistä, joilta kerätty palaute oli pääasiallisesti ylistävää. Ikähaarukaltaan leiriläiset olivat vuotiaita Aikuisleiriprojekti Vuonna 2010 käynnistettiin projekti, jonka tarkoituksena on suunnitella yhdistyksen normaalista Prometheus-leiristä aikuisen ikäisille leiriläisille muokattu versio. Projektia yhdistyksessä toteutti sitä varten erikseen nimetty 10-jäseninen aikuisleirityöryhmä, joka valmisteli hallitukselle aikuisleirin tavoitteet ja muodon pääpiirteet. Yhdistyksen ensimmäinen aikuisleiri tullaan järjestämään kesällä Aikuisleirin tavoitteiksi linjattiin: 1.) Oman maailmankatsomuksensa pohtiminen ja uudelleen arvioiminen sen hetkisen elämäntilanteen näkökulmasta, 2.) Mahdollisuus arvioida kuka olen, missä 16

17 olen ja mitä haluan elämältäni, sekä miettiä miksi ajattelen näin ja kenen arvojen mukaan elän, 3.) Tarjota mahdollisuus astua suorittamisen ulkopuolelle, rikkoa arjen struktuuri ja kokea yhdessäoloa avoimessa ilmapiirissä, sekä 4.) Kannustaa sosiaaliseen rohkeuteen ja yhteisöllisyyteen. 11. PAIKALLISTOIMINTA Yhdistyksen paikallisryhmät kokoavat yhteen tietyllä paikkakunnalla asuvia Prometheus-leirin käyneitä nuoria ja aikuisia sekä antavat mahdollisuuden jatkaa leirillä esillä olleiden teemojen pohdiskelua ja leirin tapaista yhdessäoloa myös talvikaudella. Paikallisryhmissä toimintaa suunnittelevat ja järjestävät osallistujat itse. Vuonna 2010 yhdistyksellä oli oma paikallisryhmänsä Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa, Somerolla ja Torniossa. Useimmat ryhmistä kokoontuivat yhdestä neljään kertaan kuukaudessa, ja tapaamisissa oli paikalla ryhmästä riippuen 2 50 henkeä. Vuonna 2010 yhdistyksen paikallistoimintaa koordinoi 12-jäseninen paikallisjaosto. Ryhmä kokoontui toimikauden aikana kuudesti. Paikallisryhmiin oltiin yhteydessä ja niiden kuulumisia kysyttiin aktiivisesti. Jaosto myös ylläpiti Protun www-sivuilla sijaitsevia paikallistoiminnan omia verkkosivuja, jotka sisältävät muun muassa paikallisryhmien vetäjien yhteystiedot sekä vinkkejä paikallisryhmien toimintaan. Yhdistys järjesti myös paikallisryhmien yhteisiä tapahtumia. Keväällä järjestettiin paikallisryhmätapaaminen kaikkien toimivien paikallisryhmien jäsenille. Tapaamisen ohjelma oli osallistujalähtöistä ja antoi osanottajille mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan sekä kehittää omaa ohjelmaa. Osallistujia tapahtuma keräsi 34. Syksyllä järjestettiin paikallisryhmävetäjien tapaaminen, jossa osallistujille annettiin opastusta ryhmän vetämiseen, vaihdettiin kokemuksia, kehitettiin paikallisryhmien välistä yhteistyötä sekä pohdittiin paikallistoiminnan suuntaviivoja laajemminkin. Osallistujia tapaamisessa oli 12. Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä kokouksessa suunniteltiin myös leireille koottavaa tiedotetta, jonka tarkoituksena olisi jakaa informaatiota paikallisryhmistä ja mainostaa paikallistoimintaa. Tavoitteena on saada tiedote jakoon kesän 2011 leireille. Palautetta paikallisjaoston toiminnasta kerättiin paikallisryhmien sekä -vetäjien tapaamisissa. Palautteen pohjalta vuonna 2011 tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota paikallisjaoston ja paikallisryhmien väliseen yhteydenpitoon sekä selkeyttämään paikallistoiminnan tavoitteita. Tarkoitus on myös vaihtaa tapahtumien ajat keskenään ja vakiinnuttaa paikallisvetäjien tapaaminen huhtikuun ensimmäiselle viikonlopulle ja paikallisryhmien tapaaminen marraskuun viimeiselle viikonlopulle. 12. KANSAINVÄLINEN JA MUUNKIELINEN TOIMINTA Yhdistys tekee sääntöjensä puitteissa myös kansainvälistä ja ei-suomenkielistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Kansainvälisen toiminnan tavoitteita määrittävät sääntöjen lisäksi aiemmin hyväksyt kansainvälisen toiminnan periaatteet sekä Iheyo-ohjesääntö. 17

18 Kansainvälistä toimintaa vuonna 2010 koordinoi 6-jäseninen kansainvälinen jaosto. Jaosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 5 kertaa. Lisäksi vuonna 2010 toimi jaoston alainen projektityöryhmä, joka vastasi kansainvälisen Prometheus-leirin suunnittelusta ja kokoontui vuoden aikana kerran. Projektityöryhmään kuului noin 10 henkeä Ruotsinkielinen toiminta Suomessa Ruotsinkielisiä leiriläisiä varten kesällä 2010 järjestettiin kaksi ruotsinkielistä Prometheus-leiriä. Ruotsinkielisten leirien järjestämistä ovat hankaloittaneet ruotsinkielisten ohjaajien ja apuohjaajien huono saatavuus, ja heitä on todettu tarvittavan toimintaan lisää. Vaikka toiminta ei kokonaan kaksikielistä olekaan, ruotsinkielisten mahdollisuuksia osallistua leiritoimintaan on helpotettu järjestämällä ohjaaja- ja apuohjaajakoulutuksia myös ruotsiksi. Keväällä 2010 järjestettiin kaksi ruotsinkielistä ohjaaja- ja apuohjaajakoulutusta Yhteistyö ulkomaisten järjestöjen kanssa Syksystä 2008 alkaen yhdistys on tukenut Ruotsiin perustetun sisarjärjestönsä Protus Sverigen toiminnan käynnistymistä. Vuonna 2010 järjestöjen jäsenet vierailivat toistensa koulutustilaisuuksissa. Järjestöjen välinen yhteistyö jatkuu vuonna Yhdistys toimii kansainvälisen nuorisojärjestön Iheyon (The International Humanist and Ethical Youth Organisation) jäsenenä, ja lähetti lokakuussa kaksi edustajaansa osallistumaan järjestön vuosikokoukseen Krakovassa. Kesällä 2008 oli aloitettu uudenlaisen Prometheus-leirin (nk. Import-Protu) suunnittelu, jossa eri pohjoismaisten humanistijärjestöjen edustajat kohtaisivat ja jakaisivat sekä tietojaan että kokemuksiaan nuorten aikuistumisleirikäytännöistä. Yhteistyökumppaneita etsittiin Ruotsista, Islannista, Norjasta ja Tanskasta. Yhteistyökumppaneista johtuvista syistä projekti ei toteutunut vuonna Jos yhteistyökumppaneita löytyy, projektia jatkettaneen vuonna KIVAJAOSTO Yhdistyksellä toimii myös erityisesti uusille aktiivitoiminnasta kiinnostuneille tarkoitettu jaosto nimeltä kivajaosto. Jaoston tehtävänä on paitsi vastata erilaisten tapahtumien järjestämisestä myös olla jaostona helposti lähestyttävä uusille toimijoille. Jaoston järjestämien tapahtumien tarkoituksena on saattaa yhdistyksen jäseniä yhteen sekä saada heitä aktivoitumaan järjestössä ja lähtemään mukaan toimintaan. Vuonna 2010 kivajaosto järjesti Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenille kolme suurta tapahtumaa: KukkaFeeniksin, puistotapahtuman ja kaamoskarkelot. Näiden kolmen tapahtuman lisäksi kivajaosto järjesti yhdistyksen 20-vuotisjuhlien sekä purkajaisten jatkojuhlat. Tapahtumista KukkaFeeniksiin osallistui noin 40, puistotapahtumaan noin 200 henkilöä ja kaamoskarkeloihin noin 80 henkilöä. 20-vuotisjuhlien ja purkajaisten jatkoille osallistui noin sata henkeä 18

19 kumpaankin. Kaikki tapahtumat järjestettiin Helsingissä. Tapahtumien ohjelmat sisälsivät erilaisia leikkejä sekä keskusteluita. Kivajaostoon kuului vuonna jäsentä, joista toimintaan osallistui aktiivisesti noin kymmenen. Jaosto kokousti vuoden aikana kymmenen kertaa. Vuonna 2011 toimintaa aiotaan kehittää parantamalla jaoston sisäistä organisointia sekä mahdollisuuksien mukaan järjestämällä tapahtumia myös Helsingin ulkopuolella. 14. NUORTEN FILOSOFIATAPAHTUMA (NUFIT) Nuorten filosofiatapahtuma (Nufit) on vuosittain tammikuussa järjestettävä tapahtuma, jonka pääjärjestäjänä Prometheus-leirin tuki ry toimii. Nufitilla on joka vuosi tietty teema, jonka tiimoilta yhteiskunnan vaikuttajia, eri alojen edustajia ja asiantuntijoita kutsutaan alustamaan tuntemistaan aiheista. Heidän kanssaan lavalle nousee kaksi nuorta haastajaa ja alustavan keskustelun jälkeen myös yleisö päästetään ääneen. Kuten muutkin tapahtuman toteuttamiseen osallistuvat, myös alustajat tulevat puhumaan tapahtumaan palkkiotta. Tapahtuman yhteydessä on pitkään järjestetty myös Sokrates-väittelykilpailu, johon lukiot osallistuvat joukkueittain. Vuoden 2010 Nuorten filosofiatapahtuma pidettiin Helsingin Paasitornissa ja sen teemana oli Valta. Tapahtuman suunnittelu oli tehty vuonna 2009, ja siitä vastasi vuoden 2009 Nufit-työryhmä. Tapahtumassa pidettiin kaikkiaan 16 alustusta, ja sen alustajiin kuuluivat muun muassa Atte Korhola, Hanna Nikkanen ja Suvi-Anne Siimes. Osallistujia tapahtuma keräsi yhteensä n Vuoden 2011 tapahtuman suunnittelua ja käytännön toteutusta koordinoi vuoden 2010 aikana 11- henkinen Nufit-työryhmä. Prometheus-leirin tuki ry:n edustajien lisäksi yhteistyöryhmään kuului kaksi edustajaa Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Dilemmasta ja kaksi edustajaa Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien järjestö FETO:sta. Lisäksi yhteistyökumppanina toimi Paasitorni, jonka tiloissa tapahtuma järjestettiin. Työryhmä kokousti noin kerran kuussa, loppuvuodesta lähempänä tapahtumaa enemmän. Työryhmä vastasi tapahtuman teeman päättämisestä, asiantuntija-alustajien hankinnasta, käytännön järjestelyjen koordinoinnista sekä nuorten haastajien rekrytoinnista, koulutuksesta ja sijoittelusta. Myös tapahtuman tiedotuksen ulkoasun suunnittelun ja toteutuksen koordinointi sekä markkinointi olivat työryhmän vastuulla. Nuorten filosofiatapahtuman 2011 graafinen ulkoasu ja www-sivut teetettiin työryhmän ulkopuolisella graafisella suunnittelijalla. Koulutus Nuorten filosofiatapahtuman 2011 haastajille järjestettiin kahvila Soihdussa. Koulutukseen osallistuneita haastajia oli noin KAHVILA SOIHTU Prometheus-leirin tuki ry on yhdessä Osuuskunta Sangen ja kymmenien yksityishenkilöiden kanssa osakkaana Prafé Osk:ssa, joka pyörittää kahvila Soihtua Töölössä, Helsingissä. Soihtu sijaitsee Protun toimiston naapurissa. 19

20 Prafé on voittoa tavoittelematon osuuskunta, jonka tarkoituksena on tukea Prometheusleiritoimintaa ja tarjota nuorille yleensä kohtaamispaikka ja tapahtumatilaa. Kahvila houkuttelee nuoria tarjoamalla puitteita heidän omaehtoiselle toiminnalleen. Tilaa on käytetty muun muassa peli-iltojen, taidenäyttelyiden ja teenmaistelutilaisuuksien järjestämiseen. Vuonna 2010 yhdistys käytti Soihdun tiloja sekä omiin virallisiin kokouksiinsa että epäsuorasti tiedotuskanavana Prometheus-leiritoiminnasta yhdistyksen ulkopuolisille asiakkaille. Vastavuoroisesti yhdistys on tarvittaessa tukenut kahvilan toimintaa rahallisesti lainoilla sekä auttanut kahvilaa sen työntekijähauissa. Soihtu toimii pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Kahvilan periaatteena on ottaa kaikki halukkaat toimintaan mukaan, ja vuoden 2010 aikana Soihdussa työskentelikin useita kymmeniä pääasiassa vuotiaita nuoria. Vapaaehtoiset perehdytetään kahvilatöihin, ja he oppivat työssään muun muassa valmistamaan erikoiskahveja. Kaikille Soihdussa työskenteleville kustannetaan tarpeen mukaan Elintarviketurvallisuusviraston hygieniapassi. 16. MUU YHTEISTYÖ KOTIMAASSA Vuonna 2010 yhdistys teki Nufitin ja Soihdun ohella huomattavasti yhteistyötä myös Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n kanssa leirien ohjelmasisällön tuottamiseksi. Useimmilla Prometheusleireillä vieraili koulutettu alustaja SETAsta kertomassa leiriläisille seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta ja vastaamassa heidän kysymyksiinsä. Kyseessä on vakiintunut yhteistyön muoto, joka on kuulunut Prometheus-leirien ohjelmaan jo leiritoiminnan alkuvuosista saakka. Protu on myös Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n jäsen, ja niin vuonna 2010 kuin edellisinäkin vuosina yhdistyksen edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet Allianssin seminaareihin ja kokouksiin. Vuonna 2010 Protu myös hyödynsi Allianssin koulutustarjontaa omien luottamushenkilöidensä lisäkoulutuksessa hallinnon kehittämiseksi. Prometheus-leirin tuki ry on myös osakas voittoa tavoittelemattomassa Prometheus-seremoniat Oy:ssä, joka tarjoaa tietoa sekä järjestää ja kouluttaa juhlapuhujia uskontokuntiin sitoutumattomien perheiden juhliin. Muita yhdistyksen yhteistyökumppaneita ovat sen kuusi jäsenjärjestöä: Vapaa-ajattelijain liitto ry, Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry, Tampereen Vapaa-ajattelijat ry, Suomen Demokratian Pioneerien liitto ry, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry sekä Suomen Humanistiliitto ry. Jäsenyhdistykset ottivat aktiivisesti osaa syksyllä toteutetun yhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälän muuttamisesta päättämiseen ja toivat myös viralliset tervehdyksensä yhdistyksen 20-vuotisjuhlalle. 20

21 LIITE: TOIMIKAUDEN 2010 KESKEISIÄ LUKUJA Leirejä 65 Leiriläisiä 906 joista vuonna 1994 syntyneitä tai vanhempia 133 joista vuonna 1995 syntyneitä 767 (85 %) joista vuonna 1996 syntyneitä tai nuorempia 5 ikä ei tiedossa 1 Leirityypit tavallisia Prometheus-leirejä 52 (80 %) ruotsinkielisiä 2 seniorileirejä 5 teatterileirejä 2 kuvataideleirejä 2 vaellusleirejä 2 Leireillä (ei-leiriläisinä) ohjaajia (pääsääntöisesti yli 20-v) 121 apuohjaajia (15 19-v) 337 kokkeja 51 apukokkeja 40 ulkopuolisia alustajia noin 200 juhlavieraita noin Jäseniä joista alle 16-vuotiaita 460 joista vuotiaita 953 joista alle 18-vuotiaita joista alle 29-vuotiaita (76 %) joista yli 29-vuotiaita (24 %) Jäsenyyksiä joista aikuisjäsenyyksiä joista nuorisojäsenyyksiä joista perhejäsenyyksiä 403 (perhejäseniä yhteensä 1 434) joista yhteisöjäseniä 6 Jaostoja: aktiivirekrytointijaosto, kansainvälinen jaosto, kivajaosto, koulutusjaosto, leirijaosto, Nufit-työryhmä, paikallisjaosto, Protu-lehden toimitus, rekrytointiryhmä, syysleirijaosto, tiedotusjaosto, tukihenkilöjaosto ja työvaliokunta (yhteensä 13 kpl) Tilapäisiä työryhmiä: aikuisleirityöryhmä, import-leirityöryhmä, purkajaistyöryhmä, pääsihteerityöryhmä, seniorileirityöryhmä, talvileirityöryhmä, tarkoitusreformityöryhmä, tupakkalakityöryhmä, www-työryhmä ja yksityisyydensuojatyöryhmä (ei kokoontunut) 21

22 Osanottajia tilaisuuksissa Ohjaaja- ja apuohjaajakoulutukset tapahtuma koulutuksia osanottajia 1-koulutukset yhteensä koulutukset yhteensä tiimikoulutukset yhteensä 12 noin 450 Muut tilaisuudet tapahtuma osanottajia Kokkikoulutus 36 Tukihenkilökoulutus 20 Purkajaiset 244 Kouluttajakoulutus 63 Syysleirikoulutus 17 Nufit (2010) noin 500 Syysleirit 85 Talvileiri 18 Kukkafeeniks 40 Puistotapahtuma noin 200 Kaamoskarkelot 80 Purkajaisten jatkot noin vuotisjuhlien jatkot noin 100 Toimielinten kokoukset työryhmien/ koulutuksia/ jaosto jäseniä kokouksia alaj. kokouksia tapahtumia koulutusjaosto rekrytointiryhmä tukihenkilöjaosto jäsenlehd. toimitus kivajaosto kv-jaosto tiedotusjaosto leirijaosto aktiivirekrytointij paikallisjaosto syysleirijaosto kouluttajia 112 Painotuotteiden määrät julkaisu painosmäärä (kpl) leiriesite juliste kangaskassit Ohjusten opas

23 LIITE: PROMETHEUS-LEIRITOIMINNAN PERIAATTEET ( ASTI) Yhdistyksen tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan järjestää uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus. Tätä toteutetaan järjestämällä Prometheus-leirejä. Leireille ovat halutessaan tervetulleita myös muut nuoret. Leiritoiminnan taustaksi hyväksyttiin yhdistyksen syysseminaarissa 1991 alle kirjatut päämäärät ja periaatteet. Seuraavalla sivulla oleva tavoiteruusuke puolestaan on muotoiltu syksyllä 2001 pidetyn Protu vuoteen seminaarin keskustelujen pohjalta. Näiden on tarkoitus muodostaa leiritoiminnalle yhteinen perusta ja selkiyttää leirien päämääriä. Jotta yhteiset tavoitteet saataisiin toteutumaan kaikilla leireillä, on todella tärkeää, että kaikki ohjaajat ja apuohjaajat tutustuvat huolella näihin tavoitteisiin ja periaatteisiin! Kasvatuksen päämäärät Yksilön oman kehityksen tukeminen ja itsensä hyväksyvä yksilö Eettinen suhtautuminen toisiin ja muiden elämän kohentaminen Oikeudenmukaisten ja demokraattisten yhteisöjen luominen Luonnon kunnioittaminen ja maapallon ympäristön suojeleminen Rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja toisista välittämiseen perustuvan maailman rakentaminen Kasvatuksen periaatteet Nuorten kunnioittaminen ja näiden omanarvontunnon vaaliminen Rohkaiseminen luovuuteen ja itsenäiseen ajatteluun Vapaan tutkimisen periaatteen soveltaminen: o Nuorten ohjaaminen ajattelemaan kriittisesi ja luovasti kaikista elämän kysymyksistä o Tavoitteena sellaisen elämäntavan löytäminen, joka on mielekäs oman itsen ja toisten kannalta Demokraattisten periaatteiden soveltaminen Nuoren oman elämänkokemuksen huomioonottaminen Motivointi ja kannustaminen tarttumaan vaikeisiinkin eettisiin ongelmiin Lähtökohtana näille on humanistinen elämänkatsomus Kokemamme maailma on kaikki, mitä elämästä tiedämme Ihmislaji, joka on osa tätä fyysistä maailmaa, on ainoana vastuussa planeetallamme tehdyistä ratkaisuista 23

24 Prometheus-leirin tuki ry Avoin, tutkiva mieli ja järjen käyttö ovat edellytyksinä kokemusten tulkinnalle ja ymmärtämiselle 8 Prometheus-leirin tuki ry - Ohjusten opas Prometheus-leiritoiminnan periaatteet tavoiteruusuke TAVOITERUUSUKE 4%%",,"1'0 8/1(+%1#(,,'0(0 -%0$('.(0& 1/:$""+'0(0 8/1(+%#$(0& *"1"+'0(0 EVÄITÄ ELÄMÄÄN 9:+'#(0 1%00'/'$%#.-/*011%&--&!"#$%&#'( ;<(",('6'1/1(+%#!"#$%%&'$#(#$) *"&+""',+"#$" LEIRIN VÄLINEET :.;4<)= >?@A<B.) 4$%/%567-%##$$# '#95#( )*+%,--& 2/%#%%33% -(1(+'#(0&*"& /'=",$"+'#(0&',/ -'(./0 1)2$$3 >,)+)0? 1"$#/+%#& $"61"#$(,? $"="0" 7*"$%1#(,,'0(0 5('6',,) Kuvion ytimenä on utelias pohdinta. Sen ympärillä ovat kehänä leirin välineet ja ulommaisena kehänä kaikki se, mitä leirillä halutaan nuorille antaa Leiritoiminnan periaatteet - selityksiä - eväitä elämään. Leirin välineet luovat pohjan tavoitteiden saavuttamiselle. Kritiikki on perusteltua järjenkäyttöä, jonka avulla pyritään erittelemään ja arvioimaan asi- Ydinajatus oita. Osana turvallisuutta ovat luottamus sekä lupa erehtyä ja kasvaa. Leiritiimin sisällä ja leiriläisten kanssa tehdään jatkuvasti yhteistyötä toisia tukien. Prometheus-leirit ovat ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille nuorille tarkoitettua aikuistumiskoulutusta. Leirien tavoitteena on antaa nuorille sellaisia valmiuksia, jotka auttavat heitä selviytymään elämässä. Tämä on leirien kokoava tavoite, joka jakaantuu useiksi osatavoitteiksi. Val- Leirin tarkoituksena on antaa valmiuksia omien, perusteltujen valintojen tekemiseen elämässä, ei niinkään tarjota valmiita vastauksia. Ihmisen kunnioitus miuksia elämään ja vastuu ovat muun itsestä muassa ja maailmasta oman ovat itsensä ne arvot, ja omien joita haluamme tunteidensa leirillä hyväksyminen, välittää. itsensä kannalta mielekkään Ensin mainittuun elämänkatsomuksen kuuluvat myös muodostaminen, oman itsensä tunteminen kyky ottaa ja hyväksyminen. vastuuta omista valinnoistaan sekä kyky sijoittua siihen maailmaan, jossa elämme. Leirillä on lupa kohdata tunteet - rohkaistaan niiden hyväksymiseen ja ilmaisemiseen sekä annetaan mahdollisuus läheisyyteen ja omien, tunnetasolla Leirien ydinajatuksena vaikeidenkin on avoin asioiden ja utelias käsittelyyn. pohtiminen. Voidaan antaa Tärkein kokemus työskentelymuoto hyväksytyksi on tu-keskustelulemisesta ajatuksia, toisen vaihdetaan lähelle pääsemisestä. kokemuksia, Tärkeää annetaan leirillä mahdollisuus on myös kokemusten oivaltaa uusia näkö- jossa herätellään kulmia, opetellaan jakaminen perustelemaan hyvinkin erilaisten ja arvioimaan ihmisten perusteita, välillä. Kuullaan ja jossa toisten mihin kokemuksia tahansa asiaan on lupa ja saadaan mahdollisuus kertoa omista niin, että muut todella kuuntelevat. suhtautua avoimesti ja tutkien. Uskomme, että kun nuorille annetaan mahdollisuus tällaisessa keskustelussa arvioida erilaisia näkemyksiä, he pystyvät itse tekemään omaa elämänkatsomustaan PROTU - Tavoiteruusuke LEIRITIIM koskevat valintansa. Pohtimisen lähtökohta ei ole uskonnollinen. Uskontoja ei erityisesti pyritä tuomaan esille lukuun ottamatta loppuviikon maailmankatsomukseen liittyviä keskusteluja, joissa eri uskontoja voidaan arvioida avoimesti ja tuomitsematta. Kullakin leirin osallistujalla on oikeus lähestyä leirillä käsiteltä- 24

25 viä asioita oman maailmankatsomuksensa näkökulmasta, ja myös uskonnollisia näkökulmia voidaan tuoda esiin missä tahansa leirillä käytävässä keskustelussa. Tällöin uskonnollisia selityksiä tutkitaan avoimuuden ja kriittisyyden periaatteiden mukaan. Eväitä elämään Tavoitteena ei ole ohjata nuoria valitsemaan mitään tiettyä maailmankatsomusta. Siitä huolimatta haluamme välittää nuorille joitain arvoja, jotka ovat lähtöisin humanistisesta ajattelusta. Nämä arvot ovat ihmisen kunnioittaminen sekä vastuun ottaminen itsestään ja maailmasta. Ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa sekä oman itsensä tuntemista ja hyväksymistä että toisten ihmisten arvostamista ja ihmisarvon kunnioittamista. Oman itsensä hyväksyminen edellyttää turvallisuuden tunnetta, ja leirillä pyritäänkin luomaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on lupa myös erehtyä ja kasvaa. Leiriläisille pyritään antamaan kokemus siitä, että heidät hyväksytään omana itsenään, sekä tilaisuus puhua monenlaisista asioista niin että heitä todella kuunnellaan. Oman itsensä hyväksymisen ja toisten ihmisten kokemusten ja näkökulmien kuulemisen kautta opitaan hyväksymään toiset sekä näkemään asioita heidän kannaltaan. Vastuun ottaminen kohdistuu sekä omaan itseensä että muihin ihmisiin ja ympäristöön. Nuoria ohjataan ottamaan vastuu omasta elämästään sekä omien päätösten ja valintojen vaikutuksesta omaan ja muiden tulevaisuuteen. Tavoitteena ei kuitenkaan ole vastata siihen, millaisia valintoja pitäisi tehdä, vaan ohjata tekemään valintoja itsenäisesti, perustellen ja tietoisena niiden seurauksista. Pidämme sekä tunteita että järjen käyttämistä ihmisen elämän kannalta tärkeinä asioina, ja kummallakin on tärkeä asema myös Prometheus-leireillä. Leiriläisiä rohkaistaan omien tunteidensa ilmaisemiseen avoimesti sekä toisten ihmisten kohtaamiseen myös tunnetasolla. Leirillä annetaan mahdollisuus läheisyyteen toisten kanssa sekä omien tunnetasolla vaikeidenkin asioidensa käsittelemiseen turvallisessa ilmapiirissä. Toisaalta leirillä ohjataan tutkimaan asioita omaa järkeä käyttäen. Keskeisiä välineitä tässä ovat kritiikki ja tieto. Kritiikillä tarkoitamme perusteltua järjenkäyttöä, jonka avulla pyritään erittelemään ja arvioimaan asioita. Kriittisyys ei siis tarkoita mielipiteiden tuomitsemista tai osoittamista vääriksi vaan pikemminkin keinoa tarkastella ja selkiyttää mielipiteitä, uskomuksia ja tunteita siten, että mikä tahansa uusi kysymys tai näkökulma voidaan ottaa avoimesti keskusteltavaksi. Lisäksi leiriläisiä ohjataan hankkimaan ja arvioimaan tietoa sekä käyttämään sitä valintojensa pohjana. Tarkastelun kohteena leirillä käytävissä keskusteluissa on elämänkatsomus, joka voidaan ymmärtää laajasti. Siihen sisältyvät muun muassa käsitys omasta itsestä ja suhteesta toisiin ihmisiin, suhde omaan elämään ja aiempiin kokemuksiin, toiveet ja suunnitelmat tulevaisuuden suhteen, omat arvot ja suhtautuminen erilaisiin asioihin sekä käsitykset meitä ympäröivästä maailmasta. Elämänkatsomusta voidaan lähestyä monien erilaisten teemojen ja kysymysten kautta, mutta yhteistä kaikelle keskustelulle on yllä kuvattu työskentelytapa, johon kuuluvat turvallisuus, luottamus, avoin ilmapiiri, tunteiden kohtaaminen sekä ajatusten selkiyttäminen kriittisesti ja tietoa hyödyntäen. Tällaisen työskentelytavan avulla toisaalta hahmotetaan ja selkiytetään omaa katsomusta ja toisaalta annetaan valmiuksia sen kehittämiseksi leirin jälkeenkin. Lisäksi työskentelytavassa on sisäänrakennettuna niiden arvojen edistäminen, joita haluamme välittää leiriläisille, eli kasvattaminen ihmisen kunnioittamiseen ja vastuun ottamiseen. Vaikka työskentelylle on asetettu myös muita tavoitteita, työskentely itsessäänkin voi olla leiriläisille 25

26 elämys. Yksi tavoitteemme onkin, että leiri kokonaisuudessaan - keskusteleminen, uuden oivaltaminen, yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä uusien ihmisten kohtaaminen - on upea kokemus. Leirin tekemisen keinoja Leirien tekeminen perustuu yhteistyöhön: leiriä vetää ohjaajista ja apuohjaajista koostuva ohjaajatiimi. Yhteistyö ei kuitenkaan tapahdu yksin tiimin sisällä, vaan tiimi tekee yhdessä leiriläisten kanssa työtä leirin onnistumiseksi. Tällainen lähestymistapa tuottaa toisaalta läheisyyttä ja yhteishenkeä, toisaalta se mahdollistaa tasa-arvoisen ja demokraattisen keskusteluilmapiirin. Nuorille annetaan toiminnassa aktiivinen rooli myös tekijöinä: leirin apuohjaajina toimii nuoria, joilla on paljon vastuuta leirin toteuttamisessa. Aikuisiksi ohjaajiksi taas hyväksytään tavallisia aikuisia, eikä heidän pätevyyttään ohjaajiksi arvioida muodollisen koulutuksen tai tittelien perusteella. Tällainen yhteistyö, johon osallistuu erilaisia ihmisiä ja jossa tuemme jatkuvasti toinen toisiamme, tuottaa tekijöilleen tekemisen iloa. Käytännön leirien toteuttamisessa on tärkeää, että leiriaika ja -paikka sekä leiriläisryhmän ikä, sukupuolijakauma ja muut ominaisuudet antavat mahdollisuuden leirien onnistumiselle. Käytössämme on monia välineitä leirin tavoitteiden, turvallisen ilmapiirin ja avoimen, aktiivisen keskustelun aikaansaamiseksi. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi kuuntelutaito, keskustelun vetämistaito, aktivoivat ja ajatuksia herättävät harjoitukset, ryhmädynamiikan tuntemus, tunnelmointiharjoitukset ja leikit. 26