EIHÄN ASUNTOLA OMAA KÄMPPÄÄ KORVAA - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EIHÄN ASUNTOLA OMAA KÄMPPÄÄ KORVAA - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa"

Transkriptio

1 EIHÄN ASUNTOLA OMAA KÄMPPÄÄ KORVAA - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa Kati Eskelinen Sami Torkkel Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Eskelinen, Kati & Torkkel, Sami "Eihän asuntola omaa kämppää korvaa" - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa Helsinki, huhtikuu sivua 4 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata asukkaiden subjektiivisia asumiskokemuksia väliaikaisessa majoituspaikassa. Majoitus- ja kurssikeskus Rukkila on Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä 51- paikkainen asuntola. Se on myös Diakonissalaitoksen 2-vuotinen diakoniaprojekti. Työn ensimmäisessä osassa käsitellään asunnottomuutta yleisellä tasolla aikaisempien tutkimusten valossa. Lisäksi pohditaan asunnottomuuden ja kodittomuuden käsitteitä. Toisessa osassa kerrotaan kolmivaiheisen tutkimuksen kulusta; osallistuvasta havainnoinnista, kartoittavasta kyselylomaketutkimuksesta ja teemahaastatteluista. Osallistuvan havainnoinnin väline on ollut havainnointipäiväkirja. Kyselylomakkeita jaettiin 50, joista palautettiin 17. Rukkilassa oli tutkimusta tehtäessä 48 asukasta. Kyselylomakkeeseen vastanneista miehiä oli 10 ja naisia 7. Kyselylomakkeiden vastauksista nostettiin esiin seuraavat teema-alueet: ilmapiiri, päihteet, käytännön kehittämisehdotukset ja yhteistyö. Kartoittavan kyselylomaketutkimuksen tulokset jäivät suppeiksi lähinnä alhaisen vastausprosentin ja niukkojen vastausten takia, joten tämän jälkeen tehtiin 8 teemahaastattelua. Teemahaastatteluihin osallistui kuusi miestä ja kaksi pariskuntaa. Teemahaastattelut analysoitiin teemoittelemalla. Haastateltavat pitivät Rukkilaa asuntolaksi hyvätasoisena, mutta vaativana paikkana asua. Haastateltavat kokivat, että heiltä odotettiin yhteisvastuullisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Haastateltavien ja kyselylomakkeisiin vastanneiden mielestä asumistaso nousisi edelleen, jos jokaisella olisi oma huone ja häiritsevä päihteidenkäyttö saataisiin hallintaan. Haastateltavat suhtautuivat realistisesti tulevaisuuteen, useimmilla tavoitteena oli saada kaupungin vuokra-asunto. Toisaalta pitkä odottaminen asuntojonoissa turhautti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Rukkila on asukkaiden mielestä siisti ja rauhallinen paikka moneen muuhun asuntolaan verrattuna. Ilmapiiri on asukkaiden mielestä melko hyvä. Ne, jotka pitävät ilmapiiriä huonona, mainitsevat syiksi levottomat yöt ja häiritsevän päihteidenkäytön. Säännöt ovat asukkaiden mielestä selvät. Toiset pitävät hyvänä sitä, että heihin luotetaan niin paljon. Toisten mielestä taas asukkailla on liikaa vastuuta. Osalla asukkaista on vaikeuksia päästä yhteisön jäseneksi. Joillekin "asuntolakulttuuri" voi tarjota enemmän sosiaalisia suhteita kuin asuminen yksin. Johtopäätöksissä korostetaan yksilöllisten suunnitelmien merkitystä, jotta asukkaat saisivat tukea pyrkimyksilleen päästä pois asuntolaelämästä. Asiasanat: Asunnottomuus, subjektiivinen, asumiskokemus, asukas, asuntola Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Alppikadun yksikön kirjasto

4 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND, ALPPIKATU TRAINING UNIT Authors: Eskelinen, Kati & Torkkel, Sami Title: Homeless People s Experiences of Housing Centre Rukkila Date: April 2001 Pages: 45 Appendices: 4 The purpose of our thesis is to find out homeless people s experiences of housing centre Rukkila. The project majoitus- ja kurssikeskus Rukkila is a housing centre. There are 51 places for men, women and families. It is also a two-year diaconal project of the Deaconess Institute of Helsinki ( ). First we take a look at earlier researches on the general level. The theoretical framework of the study deals with homelessness and what it means to the homeless people. The method of analysis is qualitative. Our research has three stages. The first part is participating observation. We were trainees in Rukkila and we kept a diary about the observations. The second part is surveying questionnaire research. We handed out 50 questionnaires, which we got 17 back. The percentage of the returned questionnaires was 35. Because the results of that questionnaire research were concise we decided to interview the inhabitants. We did 8 thematic interviews (6 men and 2 couples). Theme interviews were analysed by themes. The main themes we found out were the atmosphere, the social relationships and the activities in Rukkila Housing Centre and future plans of the inhabitants. The inhabitants think that Rukkila is a good place compared with other shelters. However, Rukkila is also a demanding place to live in. It requires independence and co-operation because there isn t any personnel in the evenings and at the weekends. The interviewees said that Rukkila would become even a better place if every inhabitant would get a room of his own. They also think that some of them use too much alcohol. The homeless people need individual plans and support. Their goal is to get a rented flat. Keywords: homelessness, subjective, experiences, housing, inhabitant Deposited: The Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit`s library

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 ASUKKAIDEN KOKEMUKSET MAJOITUS- JA KURSSIKESKUS RUKKILASSA Mikä Rukkila on Kolme toimijaa Helsingin Diakonissalaitos Siru-yhdistys Asukastoimikunta Oma rooli 7 3 ASUNNOTTOMUUS Asunnottomuus Suomessa ja Helsingissä Miten asunnottomuutta on tutkittu 11 4 TUTKIMUSONGELMA JA -MENETELMÄ Osallistuva havainnointi Alkutilanteen kartoitus Teemahaastattelu 19 5 TULOKSET Kartoittavan kyselylomaketutkimuksen tulokset Teemahaastattelujen tulokset Rukkila asuinpaikkana Ilmapiiri Rukkilassa Säännöt on hyvät Sosiaaliset suhteet Yhtä hauskaa joka päivä"? Onhan täällä vaikka kuinka paljon näitä toimintamahdollisuuksia Siru-yhdistyksen merkitys Asukastoimikunnan merkitys Yksityisyys Tulevaisuuden suunnitelmat 37 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 39 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Rukkila - esite Haastateltavan suostumus tutkimuksen suorittamiseksi Kyselylomake Haastattelurunko

6 1 JOHDANTO Asukas kysyi ensimmäisenä päivänä: Mitä te meiltä voitte oppia? (Katin havainnointipäiväkirjasta keväältä 2000.) Palveluiden tarve ja toimintamuodot määräytyvät usein hallinnon ja järjestelmän näkökulmasta, joka heijastuu myös tehdyn sosiaalitutkimuksen painopisteisiin. Asiakkaan näkökulmaa kysytään harvemmin, jolloin palveluiden käyttäjä ei saa ääntään kuuluviin. Koko järjestelmän voisi kääntää toisinpäin. Silloin järjestelmänäkökulman sijasta ajattelu lähtisi asiakkaan elämismaailmasta. Todellinen ihmislähtöisyys voi toteutua niin, että kaikki tasot limittyvät toisiinsa ja vuorovaikutus olisi avointa. (Pohjola, 1996, ) Olemme lähteneet liikkeelle asiakkaan elämismaailmasta ja työmme perustuu väliaikaisessa majoituspaikassa asuvien näkökulmaan ja kokemuksiin. Asunnottomuus on keskittynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on runsas puolet koko maan asunnottomista (5400). Helsingissä on noin 4400 asunnotonta. Asunnottomia perheitä Helsingissä on noin 600. Asunnottomuuden uhkaa yhteiskunnassa lisäävät yhä yleisemmiksi tulevat riskitilanteet ja niiden kasautuminen. (Fredriksson, 2000, 44.) Opinnäytetyössämme tutkimme asunnottomien ihmisten subjektiivisia asumiskokemuksia väliaikaisessa majoituspaikassa. Olemme tehneet opinnäytetyömme parityönä. Tämä on mielestämme ollut toimiva työtapa, koska erilaiset näkemykset ovat täydentäneet toisiaan. Majoitus- ja kurssikeskus Rukkila on vuosina toteutuva diakoniaprojekti. Aloite työllemme tuli Helsingin Diakonissalaitoksen sosiaalitoimesta. Kiinnostuimme aiheesta, koska Rukkila käynnistyi projektina ja elää koko ajan. Lisäksi opintomme ovat suuntautuneet mielenterveys- ja päihdetyöhön. Työstämme on käytännön hyötyä, koska saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää Rukkilaa kehitettäessä. Saadaksemme itse kosketuksen Rukkilan arkeen suoritimme ammattiopintoihimme liittyvän harjoittelun Rukkilassa keväällä Teoriaosuudessa olemme pohtineet asunnottomuuden ja kodittomuuden käsitteitä sekä perehtyneet asunnottomuudesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimme asukkaiden kokemuksia osallistuvan havainnoinnin, kartoittavan kyselylomaketutkimuksen ja teemahaastattelujen kautta.

7 2 2 ASUKKAIDEN KOKEMUKSET MAJOITUS- JA KURSSIKESKUS RUKKILASSA Tutkimuksen tarkoitusta tulisi tarkastella tieteellisen tiedon etsimisen ohella siitä eettisestä näkökulmasta, miten tutkimus parantaa tutkittavana olevaa inhimillistä tilannetta (Hirsjärvi & Hurme 2000, 20). Opinnäytetyömme tarkoitus on tuoda esille Rukkilan asukkaiden kokemuksia ja niistä nousevia kehittämisehdotuksia. Kaikkein aidoimmillaan asukkaiden subjektiiviset kokemukset tulevat esille suorissa lainauksissa. Analysointi on tutkijan tekemää. Asukkaiden kokemukset ovat ainutkertaisia, eikä niitä voi kyseenalaistaa. Järjestelmästä lähtevä ajattelu on tyypillistä suomalaiselle palvelurakenteelle. Asiakasta ja hänen todellisuuttaan katsotaan usein ylhäältä alas. Kuitenkin palvelut ovat käyttäjiä varten. Käyttäjäkeskeinen näkökulma edellyttää työn suunnittelua ja toteutusta asiakkaan näkökulmasta ammatillisten periaatteiden mukaisesti. (Pohjola, 1996, ) Asunnottoman ihmisen kohdalla järjestelmäkeskeisyys korostuu; hän on riippuvainen palvelujärjestelmästä ja hänen on toimittava sen asettamien sääntöjen mukaisesti säilyttääkseen esimerkiksi asuntolapaikan. Järjestelmäkeskeisyys näyttäytyy myös asunnottoman hakiessa asuntolapaikkaa Rukkilasta. 2.1 Mikä Rukkila on Rukkila on asunnottomille tarkoitettu majoitusyksikkö, joka tarjoaa 51 tilapäistä majoituspaikkaa miehille, naisille ja perheille (liite 1). Kaikki asukkaat tulevat Rukkilaan Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimiston (ESTO) kautta, eli asunnoton ihminen hakeutuu ensin erityissosiaalitoimistoon, jossa tiedetään Rukkilan paikkatilanne. Tämän jälkeen asukkaaksi haluava sopii itsenäisesti haastatteluajan Rukkilaan. Haastattelussa selvitetään hakijan soveltuvuus asukkaaksi. Haastattelun tarkoituksena on antaa mahdolliselle tulevalle asukkaalle yleiskuva Rukkilasta, sen tarjoamista mahdollisuuksista ja vaatimuksista. Tavoitteena on, että asukas tietää minne on muuttamassa. Jos hakija hyväksytään asukkaaksi Rukkilaan, hän allekirjoittaa majoitussopimuksen. Sopimuksessa hän sitoutuu noudattamaan tiettyjä sääntöjä, jotka ovat tarkoitettu yhteisen viihtyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Seuraava ote on asukkaan haastattelusta. Haastateltavien nimet on muutettu.

8 3 Haastattelija 2: Minkälaiset tunnelmat oli kun tulitte tänne ekoina päivinä? Timo: No mä en tiedä tullessa jännitti niin kauan kun ulko-oven avas, mut kun ulko-oven avas ja majoitusesimiehen haastattelu oli täällä käyty, niin sen jälkeen se jännitys laukes ja asia oli selvä. Oltiin yllätytty hänen haastatteluun ja puhutteluun, että odotimme toisenlaista ja siinä laukes jännitys ettei siinä mitään. Rukkila sijaitsee Helsingin Malminkartanossa rauhallisella paikalla luonnon keskellä, palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien lähellä. Rukkilan rakennus on rakennettu alunperin työsiirtolaksi. Myöhemmin se on toiminut yliopiston kurssikeskuksena, eli huoneet Rukkilan toimintaa varten olivat suurimmaksi osaksi valmiina. Suurin osa huoneista on kahden hengen huoneita. Huoneissa on peruskalustus, suihkut ja wc:t ovat yhteiskäytössä käytävällä. Lisäksi asukkaiden käytettävissä on yhteiskeittiö, sauna, kolme oleskelutilaa, hiljentymishuone ja pyykinpesutilat. Muuttaessaan Rukkilaan asukas saa sekä oman huoneen että ulko-oven avaimen. Haastattelija 2: Mites kun te tulitte tänne, niin onks tää paikka vastannut miten teidän odotuksia? Timo: No yli ainakin minun odotuksen, että en osannut että täällä on niin vapaa ja mukava elää, että niinku olen kuullut muita vastaavia asuntoloita. Niin siellä on paljon tiukempi kuri kuin täällä. Että täällä kun elää talon sääntöjen mukaan niin täällä elää ihan niinku normaalissa asunnossa. 2.2 Kolme toimijaa Rukkilan sisäistä toimintaa eriteltäessä puhutaan kolmesta toimijasta, jotka ovat Helsingin Diakonissalaitos, Siru-yhdistys ja asukastoimikunta. Seuraavassa olemme esitelleet lyhyesti näiden toimijoiden merkitystä Rukkilan toiminnan kannalta Helsingin Diakonissalaitos Helsingin Diakonissalaitos on Rukkilan ylläpitäjä ja tarjoaa puitteet toiminnalle. Helsingin Diakonissalaitos on toiminut jo 134 vuotta. Säätiön toimintasuunnitelmassa määritellään, että toimintaa harjoitetaan ja kehitetään säätiön sääntöjen ja niiden pohjalta yhteisten arvojen mukaisesti. Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiset arvot ovat asiakaslähtöinen lähimmäisyys, uudistuminen, oma historia, ympäristö ja yhteiskunta. Diakonian ja sosiaalitoimen piiriin kuuluvat diakoniaprojektit, huume- ja mielenterveystyö, lapsi- ja perhetyö, vanhustyö sekä yhdyskuntatyö ja asumispalvelut. Lisäksi Diakonissalaitos tarjoaa koulutusta ja yhteisöpalveluja. Rukkila kuuluu toimintamuodoista diakoniaprojekteihin. Toimintasuunnitelmassa todetaan

9 4 diakoniaprojekteista seuraavasti: "Toimintakenttinä ovat inhimillisen hädän etsiminen, palvelutoiminnan erityisalueet ja uusien toimintamuotojen kehittäminen. Hanke on diakoniaprojekti vain niin kauan, kun toiminnan kehittäminen ja käynnistäminen vaatii taloudellista ja hallinnollista erityistukea. Vakiinnuttuaan työmuoto siirretään osaksi yleistä palvelujärjestelmää tai jäsennetään Diakonissalaitoksen normaaliksi toiminnaksi." (Helsingin Diakonissalaitos: Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2001.) Rukkilan toiminta käynnistyi pikaisesti sen jälkeen kun Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimistosta oli esitetty pyyntö Helsingin Diakonissalaitokselle asunnottomien majoituspaikkojen lisäämisestä. Diakonissalaitoksen sosiaalitoimi hallinnoi Rukkilan diakoniaprojektia. Diakonissalaitoksen majoitusesimies on paikalla arkipäivisin toimistoaikaan (klo 8-16), muuna aikana virallista henkilökuntaa ei ole Siru-yhdistys Siru-yhdistys on vapaaehtoistyöhön perustuva voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka vastuulla keväällä 2000 oli ateriapalvelu ja kurssitoiminta Rukkilassa. Yhdistyksen keskeisenä toiminta-ajatuksena on syrjäytymisen ehkäiseminen. Siru-yhdistys järjestää kursseja ja tapahtumia myös Rukkilan ulkopuolella. Lisäksi Rukkila toimii kurssikeskuksena ulkopuolisille, esimerkkinä Siru-yhdistyksen lasten savikerho. Rukkilan yhtenä toimintaperiaatteena on toimia avoimena ja ulospäinsuuntautuneena yhteisönä. Tämä tarkoittaa sitä, että naapuruston kanssa tehdään yhteistyötä esim. talkoiden ja yhteisten kokousten merkeissä. Siru-yhdistyksen käytössä Rukkilassa oli atkluokka ja savipaja. Lisäksi Siru-yhdistys vastasi asukkaiden maksullisesta ateriapalvelusta. Tämän tyyppisen toiminnan liittäminen asuntolan yhteyteen on haasteellista. Siruyhdistys tarjosi Rukkilan asukkaille mahdollisuuden tehdä asioita, joihin ei muuten olisi tullut lähdettyä, esimerkkinä osallistuminen savityökurssille. Myös ateriapalvelun järjestäminen edulliseen hintaan toi monelle asukkaalle lämpimän aterian osaksi jokapäiväistä elämää. Siru-yhdistyksen ruokapalvelu kuitenkin hiipui, koska siihen ei ollut enää resursseja ja näin ollen voimavarat keskitettiin kädentaitopajaan. Asukastoimikunta huolehti välillä ruokapalvelusta, mutta tällä hetkellä ruuan tilaaminen ja toimittaminen halukkaille hoituu ulkopuolisen yrittäjän toimesta.

10 Asukastoimikunta Asukkaista koostuva asukastoimikunta vastaa tupakeittiöstä, kirjastosta, asukkaiden tietokoneesta ja kuntonurkkauksesta. Lisäksi asukastoimikunta kokoontuu kerran kuukaudessa ja valitsee kaksi luottamushenkilöä kuukaudeksi kerrallaan. Luottamushenkilöiden puoleen asukkaat voivat kääntyä ongelmatilanteissa ja luottamushenkilö toimii linkkinä asukkaiden ja henkilökunnan välillä. Yleisestä turvallisuudesta ja viihtyvyydestä vastaa koko yhteisö, esimerkiksi yhdellä asukkaalla on yleisavain hätätapauksien varalta. Lasse: Mä en kyllä, yks asia mikä tulee mieleen ekana, niin ihmiset oppis yhteisvastuullisuutta, että täällä vastattas niinku enemmän, vittu se lähtee niinku hirveen pienistä asioista, jostakin pyyhittäis jalat tuolla alhaalla, sillä tavalla että täällä vastattas kaikesta mitä tehdään niinku enemmän, siisteys, järjestys. Asukastoimikunnan merkitys Rukkilassa on mielestämme yhteisöä vahvistava. Asukkaille se tarjoaa vaikutuskanavan ja tunteen siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Luottamushenkilöiden asema on vastuullinen ja välillä ristiriitainen. He ovat tilanteessa, missä heidän tulisi olla neutraaleja ongelmatilanteissa ja ajatella yhteisön etua. Se on vaikeaa varsinkin silloin, kun pitäisi selvittää tapahtuneita ongelmatilanteita. Luottamushenkilöillä on myös merkitystä silloin kun uusia asukkaita opastetaan yhteisön jäseniksi. Kokonaisuudessaan Rukkilan yhteisöllä voi olla kannustava vaikutus ajateltaessa matkaa asunnottomuudesta asuntolaan ja asuntolasta eteenpäin esimerkiksi omaan vuokra-asuntoon. 2.3 Oma rooli Tutkijan subjektiiviset näkemykset vaikuttavat tutkimusprosessissa, mutta tutkimuksen pitää pyrkiä heijastamaan tutkittavien maailmaa ( Hirsjärvi & Hurme, 2000, 18). Kun olimme harjoittelussa Rukkilassa, olimme selvästi opiskelijan roolissa. Opinnäytetyötä tehdessämme olemme taas tutkijan roolissa. On tärkeä tunnistaa, mitkä ovat tutkimustulosten esille tuomia johtopäätöksiä ja mitkä omia harjoittelukokemuksiamme. Harjoittelukokemuksen kautta voimme peilata haastateltavien kertomuksia näkemäämme. Kuitenkaan meillä ei ole omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta tai asuntolaelämästä asiakkaan silmin. Välillä opiskelijan ja tutkijan roolia on ollut vaikea irrottaa toisistaan. Esimerkiksi asukkaat pitivät meitä haastattelutilanteissa yhteisön opiskelijoina, joina he olivat oppineet meidät tuntemaan.

11 6 Haastattelija 1: Mitä sä ajattelet meidän päättötyöstä? Pertti: Jaa-ha, pitää alkaa opettajaksi tässä. Haastattelija 1: No tämä haastattelu liittyy siihen. Pertti: No en mä tiiä. Kaikkea sitä tekee tulevaisuudessa enemmänkin, että jostakin se on alotettava. Haastattelija 2: Mitä mieltä sä oot yleisesti ottaen, että opiskelijoita on tämmösessä paikassa? Pertti: Niinhän se on ollu melkein joka paikassa ennenkin, että kesällä on pitäny hakee käytännön kokemusta. Tutkimukseen osallistumiseen voi liittyä ongelmia, jos tutkija liittyy jotenkin tutkimusyhteisöön (Eskola & Suoranta, 1998, 53). On huomioimisen arvoista, rohkenivatko haastateltavat puhua meille avoimemmin vai olivatko he varautuneempia, koska tunsivat meidät. Omien huomioidemme mukaan haastattelutilanteet olivat "tuttuudemme" takia lämminhenkisiä. Pohdimme myös, olivatko haastatteluun osallistuneet muutenkin aktiivisia Rukkilan asukkaita vai helpottiko haastatteluun osallistumista se, että tunsimme toisemme. 3 ASUNNOTTOMUUS Kun haastattelimme Rukkilan asukkaita heidän kokemuksistaan, saimme ajattelemisen aihetta, kun eräs asukas totesi, ettei pidä itseään asunnottomana. Tämän hän perusteli sanomalla, että onhan hänellä katto päänsä päällä. Lisäksi hän kertoi, että jos hän saisi oman, yhden hengen huoneen, olisi se melkein kuin oma koti. Tämä keskustelu asunnottomuudesta ja kodittomuudesta kuvaa sitä, mihin opinnäytetyössämme pyrimme: kuvaamaan asukkaiden subjektiivisia asumiskokemuksia. Syrjäytymisestä on pidetty lukuisia puheita ja sen ehkäisemiseksi on tehty useita suunnitelmia, joista onneksi osa on toteutettukin. Kuitenkin syrjäytyneiden ryhmä on yhä kasvava. Syrjäytyneisyyttä määrittävät monet erilaiset tekijät, kuten työttömyys, työkyvyttömyys, yksinäisyys, alkoholismi, rikollisuus, mielenterveyden häiriöt ja eristyneisyys. Asunnottomuutta pidetään suomalaisessa yhteiskunnassa konkreettisimpana ja selvärajaisimpana syrjäytyneisyyden muotona. (Summa, 1990, 22.) Asunnottomuus-käsitettä alettiin käyttää Suomessa parikymmentä vuotta sitten ja sitä käytetään Suomessa virallisessa keskustelussa (Hannikainen-Ingman 1998, 23-24). Kärkkäisen mukaan Suomessa käydyssä asunnottomuuskeskustelussa on haluttu päästä eroon määrittelyistä, jotka perustuvat asunnottoman ihmisen persoonallisille piirteille. Tällainen määritelmä on kodittomuus. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä, 1998, 6-7.)

12 7 FEANTSA-järjestön ( European Federation of National Organisations Working with the Homeless) tutkija Dragana Avramov on 1996 esittänyt EU-maiden kansallisten raporttien pohjalta tehdyssä vertailevassa raportissa määritelmän, joka pyrkii sisällyttämään käsitteeseen sekä asuntokysymyksen että syrjäytymisen ja tarkastelemaan asiaa laajasti elinolokysymyksenä, joka voidaan käsittää asunnon puutteeksi, asunnottomuudeksi. Avramovin mukaan asunnottomalla tarkoitetaan ihmistä, jolla ei ole henkilökohtaista, kunnollista asuntoa. Asunnottomia ovat myös henkilöt, jotka eivät saa omaa asuntoa tai eivät pysty pitämään sitä joko taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Lisäksi asunnottomia ovat henkilöt, jotka eivät saa asuntoa, koska eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä näin ollen kykene pitämään asuntoa. Nämä henkilöt tarvitsisivat tukea, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. (Kärkkäinen ym. 1998, 5.) Käsite asunnoton on rationaalisempi kuin koditon : asunnottomalla ihmisellä ei ole omaa paikkaa missä elää, asuntoa, käytössään. Epäsuorasti yhteiskunta voi tehdä jotakin myös asunnottoman ihmisen tunteille ja kurjuudelle. Kuitenkin asunnoton-käsite pitää sisällään ajatuksen, että ihmistä on autettava suoraan järjestämällä hänelle asunto, pitämällä huolta hänen toimeentulostaan erilaisin tuin ja mahdollisesti auttamalla häntä muutenkin. (mts. 6.) Kodittomuuden ja asunnottomuuden välistä eroa on yritetty selventää määrittelemällä kodittomuus jonkin tärkeän subjektiivisen tunteen puuttumiseksi, esimerkiksi kodintuntu. Sanaan koti sisältyy usein useimmiten voimakkaita psykologisia ja emotionaalisia painotuksia. Asunnottomuudessa puolestaan on kyse jostakin fyysisestä tai materiaalisesta puutteesta. Voidaan ajatella, että asunnolla on hinta ja kodilla on henki. Asunto siis ostetaan tai hankitaan, koti luodaan. (Hannikainen-Ingman 1998, 24.) 3.1 Asunnottomuus Suomessa ja Helsingissä YK:n julistamaa kansainvälistä asunnottomien vuotta vietettiin Suomessa asetettiin tavoitteeksi asunnottomuuden poistaminen vuoteen 1991 mennessä. Asunnottomien määrä puolittui aikavälillä , vuonna 1996 asunnottomia oli noin Vuosina 1997 ja 1998 suotuisa kehitys päättyi, mikä osaltaan kertoo kiristyneestä asuntomarkkinatilanteesta suurimmissa kaupungeissa. Näinä vuosina laitoksessa vailla asuntoa olevien, joukkomajoituksessa olevien, sekä asunnottomien naisten ja alle 25-vuotiaiden asunnottomien nuorten määrät kääntyivät kasvuun. (www.stm.fi/suomi/julkaisu/julkol.fr.htm.) Sosiaali- ja terveyskertomus 2000 mukaan

13 8 vuoden 1999 lopussa yksinäisiä asunnottomia oli (www.vn.fi/stm/suomi/tao/julkaisut/hallinnon98/ luku3.htm). Kasvukeskusten, erityisesti Helsingin, asuntomarkkinoille on syntynyt ristiriitainen tilanne. Talouden parantumisen myötä asuntokysyntä on kasvanut. Kiihtyvän kysynnän seurauksena asuntojen ja vuokrien hinnat ovat nousseet yksityisillä asuntomarkkinoilla. Omistusasuntojen rahoitusmahdollisuudet ovat parantuneet, mutta se ei kosketa pienituloisia asunnontarvitsijoita. Ympäristöministeriön asuntopoliittisen strategian mukaan muun muassa seudullista asuntopolitiikkaa tulisi kehittää ja kuntien ja valtion tulisi luovuttaa kohtuuhinnalla maata pysyvään sosiaaliseen asuntokäyttöön. (Fredriksson, 2000, 8-9.) Kasvava asuntotuotanto ei mielestämme ratkaise kokonaan asunnottomuuden ongelmaa. Ihmiset, jotka ovat vuosikausia kiertäneet asuntoloita, eivät välttämättä pysty itsenäiseen asumiseen ilman tarvittavia tukitoimia. Vaikka taloudellinen tilanne on nyt paranemaan päin, on asunnottomuus edelleen ongelmana varsinkin pääkaupunkiseudun tyyppisissä kasvukeskuksissa. Laman jäljiltä ihmiset ovat tottuneet elämään epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Ennen ratkaisuna asunnottomuuteen pidettiin omistusasunnon hankkimista, nyt ihmiset eivät uskalla tai halua sitoutua suuriin asuntolainoihin, koska tulevaisuus ja työpaikan saanti tai säilyttäminen ei tämän päivän Suomessa ole itsestäänselvyys. Toisaalta myös edullisista vuokra-asunnoista on pulaa ja jonotusajat ovat pitkiä. Tällainen kehitys on arkipäivää suurissa kasvukeskuksissa, kun taas joillain paikkakunnilla painitaan aivan päinvastaisten ongelmien, kuten muuttotappioiden parissa. (Hannikainen & Kärkkäinen, 1997, ) Helsingissä asunnottomuus on ennen kaikkea yksinäisten, työttömien miesten ongelma. Helsingissä yksinäisille asunnottomille tarkoitettujen asumispalveluiden järjestämisestä vastaa sosiaaliviraston yhteispalveluosastoon kuuluva erityissosiaalitoimisto. Erityissosiaalitoimisto on luonut asunnottomien auttamiseksi portaittaisen asuttamismallin. Ensimmäisenä portaikossa ovat ensisuoja, yhteismajoitustilat ja asuntolat. Asuntolat ovat asunnottoman ensiapu, jossa ryhdytään miettimään muita mahdollisuuksia. Seuraava vaihe ovat tukikodit ja tukiasunnot. Tukiasunnot ovat tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat kuntoutusta tai muuta tukea ennen siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Viimeisenä vaiheena on kaupungin vuokra-asunto. Eri asuttamismallin vaiheista voi joutua takaisin lähtöpisteeseen, syynä voi olla esimerkiksi vuokrien maksamatta jättäminen. ( Pylkkönen 2000, 9, ) Kokemuksiemme mukaan Rukkilan asukkaat etenivät portaikossa vaihtelevasti. Kaikki eivät tarvinneet tukiasunnon kaltaisia välimuotoja, vaan jonottivat suoraan kaupungin

14 9 vuokra-asuntoa. Sekä tukiasuntoihin että kaupungin vuokra-asuntoihin oli pitkät jonot. Eräs haastattelemamme mies kuvaa tuntemuksiaan asunnon odottamisesta näin: Haastattelija 1: Sit mä kysyn vielä tulevaisuudensuunnitelmista. Eli sä sanoit, että oot ollu kaupungin asuntojonossa kolme vuotta. Olli: Kyllä, kolme ja puoli vuotta. Se on vaikee saada, mut se ois niinku tavoite. Haastattelija 1: Se on aika pitkä aika. Olli: Se on helvetin pitkä aika. Se on vähän hankalaa yksinäiselle miehelle saada asunto. Nainen kyllä saa sen. 3.2 Miten asunnottomuutta on tutkittu? Jokinen ja Juhila (1991) käsittelevät tutkimuksessaan asunnottoman asumiskyvyn arviointiprosessia ja luovat pohjimmaisten asuntomarkkinoiden metaforisen käsitteen. Sillä tarkoitetaan omistusasuntomarkkinoiden ja hyvätasoisten vuokraasuntomarkkinoiden ulkopuolelle ajautuneiden tai siellä aina olleiden omia asuntomarkkinoita. Pohjimmaisten asuntomarkkinoiden laadullisiin tunnuspiirteisiin kuuluu leimaavuus, viranomaiskontrolli, kehämäisyys ja pysyvyys. (Jokinen & Juhila, 1991, 9, ) Koska pohjimmaisten asuntomarkkinoiden asumismuodot poikkeavat konkreettisesti ja näkyvästi normaalina pidetystä asumisesta, on niiden asukkaat helppo tunnistaa ja he joutuvat helposti leimatuiksi ja ennakkoluulojen kohteiksi. Viranomaiset säätelevät asumista ja päättävät, mihin asumismuotoon kukin kulloinkin siirtyy. Toisaalta viranomaiskontrolli kytkeytyy pohjimmaisiin asuntomarkkinoihin muutenkin kuin asumismuotojen kautta, koska asukkaat voivat olla muun muassa toimeentulotuen, päihdehuollon tai mielenterveystyön asiakkaita. Kiinteästi kahteen edelliseen tunnuspiirteeseen liittyy kehämäisyys, jolloin samat ihmiset kiertävät joko yhden asumismuodon sisällä asunnosta, asuntolasta tai laitoksesta toiseen tai sitten asumismuodosta toiseen. Pohjimmaiset asuntomarkkinat muodostavat melko suljetun kokonaisuuden, josta ulosmurtautuminen yleisille asuntomarkkinoille on vaikeaa. Kehämäisyyteen kytkeytyy siten pysyvyys. (mts. 9, ) Suurin osa pohjimmaisten asuntomarkkinoiden asunnottomista ovat pienituloisia keski-ikäisiä tai vanhempia miehiä, jotka ovat eronneet tai eivät ole koskaan olleet naimisissa. Monilla, mutta ei kaikilla, on päihdeongelmia. Huomattavaa on, että tämän ryhmän keski-ikä on laskemassa. (Kärkkäinen 1996, 37.) Myös osa Rukkilan asukkaista oli nuoria miehiä. Hassi - Nuorluoto (2000a) kritisoi pohjimmaisten asuntomarkkinoiden käsitettä. Hänen mielestään ilmaus on kahtia jakava ja jäänyt elämään hallinnolliselle tasolle. Taloudellisessa mielessä pohjimmaiset asuntomarkkinat rinnastuvat vuokra- ja

15 10 omistusasuntojen markkinoihin. Käyttökelpoisena Hassi - Nuorluoto pitää käsitettä silloin, kun vedotaan asumiseen liittyvään eriarvoisuuteen. (mts ) Hassi - Nuorluodon (2000b) mukaan sosiaalitoimen asumispalveluissa toimivat sosiaalityöntekijät kuvaavat asunnottomia yhtäältä sosiaalisten ongelmien, toisaalta olemassa olevien palveluiden avulla. Asunnottomia asiakkaita luokiteltiin ja ryhmiteltiin. On siis monenlaisia asunnottomia. Voidaan havaita, miten asunnotta elävät juopuvat, järkkyvät mieleltään, rikkovat lakia ja niin edelleen. Asunnottomilla on erityispiirteitä joiden avulla heidät voi tunnistaa ja kohdata. On selvää, etteivät nämä erityispiirteet erota asunnottomia muusta väestöstä, sillä edellä mainituilla tavoilla saattaa käyttäytyä omassa asunnossa asuvakin. Nimitys asunnoton ei siis viitannut sosiaalityössä mihinkään selväpiirteiseen ominaisuuteen. Kuitenkin sosiaalitoimen asumispalveluilla on oltava piirteiltään erottuva kohderyhmä, vain siten saatetaan palveluja tuottaa ja suunnata johdonmukaisesti. (Hassi - Nuorluoto 2000b, ) Rukkilassa asukkaat valikoituvat henkilökunnan tekemän haastattelun kautta. Jonkinlaista luokittelua tapahtuu, kun huumeiden- ja korvikealkoholinkäyttäjät karsiutuvat valintakriteerien perusteella pois. Tällä hetkellä naisten asunnottomuutta tutkitaan paljon. Riitta Granfeltin (1998) tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet yksittäisten ihmisten kokemukset marginalisaatiosta ja kodittomuudesta. Kolmanneksi tärkeäksi käsitteeksi tutkija on valinnut psykodynaamiseen teoriasuuntaukseen sijoittuvan D.W. Winnicottin termin kiinnipitävä ympäristö. Tutkimustavoitteina on ollut tutkia kodittomien naisten elämän psykososiaalisia kysymyksiä sekä rakentaa kodittomuuden kuva. Tutkimustaan varten tutkija haastatteli 21 naista kolmesta eri asuntolasta pääkaupunkiseudulla. Kodittomuuden Granfelt on jakanut kolmitasoiseksi ilmiöksi, joka liikkuu yhteiskuntapoliittisella, ihmissuhteisiin ja toimintoihin sekä psyykkiseen kokemiseen liittyvällä tasolla. Tutkimuksen painopiste asettuu ihmissuhteiden ja psyykkisen kokemisen alueelle. Sisäiseen kodittomuuteen liittyvät voimakas ahdistus, sietämättömän vaikeat tunteet ja kokemus elämän merkityksen katoamisesta. Kodin ja kodittomuuden merkitys on noussut tutkimuksessa keskeiseksi; naisille oma koti oli odotettu unelma. Tutkimuksensa tärkeimpänä sisältönä Granfelt pitää kysymystä oikeudesta elää erilaisen ihmisen elämää ja mahdollisuudesta saada tukea oman elämäntavan löytymiselle silloin, kun elämässä on tapahtunut merkittäviä menetyksiä. (mts ) Myös omassa työssämme tulee esille asukkaiden yksilöllisen tuen tarve ja heidän halunsa päästä omaan kotiin. Viljaranta (2000) on tehnyt Helsingin Diakonissalaitokselle kartoituksen pääkaupunkiseudun asunnottomien naisten toiveista ja tarpeista, eli hänen

16 11 kohderyhmänsä on sama kuin Granfeltin. Kartoitus oli pohjana, kun Diakonissalaitos suunnitteli uuden, kodittomille naisille suunnatun toimintayksikön. Tukipiste Sallissa toteutetaan asunnottomien naisten asumis- ja tukipalveluja. Sallin tarkoituksena on kehittää ja kokeilla uusia tukipalveluja kodittomille ja syrjäytyneille naisille. Vaikka Viljarannan kohderyhmänä olivat asunnottomat naiset, ovat perustoiveet samankaltaisia kuin henkilöillä, joita haastattelimme ( 8 miestä, 2 naista). Viljarannan tutkimuksessa naiset toivoivat asumispalveluilta yksityisyyttä, asumisrauhaa ja työntekijöiden paneutumista heidän ongelmiinsa. Myös hyvän ihmisympäristön muodostumista pidettiin tärkeänä ja haastateltavat pohtivat, että sen eteen tarvitsee tehdä töitä. (Viljaranta, 2000, ) Salli tarjoaa asiakkailleen Granfeltin kuvaaman mahdollisuuden elää erilaisen ihmisen elämää ja mahdollistaa tuen saamisen sitä haluaville. Asunnottomuutta voidaan tarkastella niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Itse tutkimme asunnottomuutta yksilön näkökulmasta. On myös tärkeä huomioida asunnottomuuden yhteiskunnalliset merkitykset. Karjalaisen (1993) tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kahdentoista suurimman asunnottomuuskunnan kokemusten valossa asumispalveluihin liittyviä sosiaali- ja hoitotyön sisällöllisiä kysymyksiä. Lisäksi se pyrkii hahmottamaan asunnottomuuden, asuntopolitiikan ja lähinnä julkisesti tuotettujen asumis- ja asumiskuntoutuspalveluiden keskinäistä suhdetta. Tutkimuksen tuloksina voidaan pääpiirteissään pitää, että tutkimuksen tekohetkellä asumismarkkinoilla ei ole ollut kohtuuhintaisia pienasuntoja eikä vuokra-asuntoja tarpeeksi ja tuettu tai kuntouttava asuminen on jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon suurempien ongelmien jalkoihin. (Karjalainen, 1993, 5, ) Asunnottomien mahdollisuuksia saada asunto Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Isossa- Britanniassa ja Kreikassa on vertailtu. Tutkimuksen pääkohdat ovat, mistä asunnottomalle asunto kussakin maassa järjestyy, jos järjestyy ja minkälaiseen asuntoon asunnottomalla on mahdollisuudet. Lisäksi tutkitaan, ovatko asunnottomien asuttamisessa keskeisellä sijalla pysyvään asuntoon tähtäävät toimenpiteet ja kuinka merkittävässä asemassa hätämajoitus- ja tilapäissuojat ovat asunnottomuuden hoidossa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan pitää, että keskeinen keino Suomessa asuttaa asunnottomia pysyvästi on kuntien aravavuokra-asuntokanta, jonka avulla asunnotonta saa vuosittain asunnon. (Hannikainen Ingman, 1998, 2-5, 95.) Omien kokemustemme mukaan suurin osa Rukkilan asukkaista pitää tulevaisuudessa realistisena tavoitteena kaupungin vuokra-asuntoa. Harvoilla Rukkilan asukkaista on mahdollisuus saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta vuokratakuiden, välityspalkkioiden ja korkean vuokratason takia.

17 12 4 TUTKIMUSONGELMA JA -MENETELMÄ Haemme työllämme vastausta kysymykseen, kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa asukkaiden subjektiivisista asumiskokemuksista Rukkilassa laadullisen tutkimuksen keinoin. Samalla se on mielestämme yksittäisten asunnottomien ihmisten puheenvuoro asumiskokemuksista väliaikaisessa majoituspaikassa. Yhtenä tarkoituksena on pohtia, kokeeko Rukkilan asukas itsensä kodittomaksi vai asunnottomaksi. Asunnoton on yhteiskunnan yleisesti hyväksymä käsite. Kokeeko asunnoton itsensä kuitenkin kodittomaksi, vaikka hänellä olisi väliaikainen katto päänsä päällä. Tässä pohdinnassa tulee ottaa huomioon, että Rukkilan ensisijainen tavoite on tarjota katto pään päälle. Vasta sen jälkeen voi miettiä, miten kukakin sen kokee; koetaanko Rukkila asunnoksi vai kodiksi. Tutkimuksen kohteena oleva majoitus- ja kurssikeskus Rukkila on toiminut huhtikuussa 2001 vajaat puolitoista vuotta. Rukkilan toiminta muotoutuu edelleen koko ajan, joten asukkaiden kokemusten kartoittaminen on Rukkilan kannalta hedelmällistä. Tutkimuksen tavoitteena on tulevaisuuden tavoitetilan etsiminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavien kehittämisehdotusten ja toimenpiteiden löytäminen asukkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen päämääränä on tarjota suuntaviivoja ja konkreettisia kehittämisehdotuksia Rukkilan ylläpitäjälle Helsingin Diakonissalaitokselle. Valitsimme kvalitatiivisen tutkimustavan, kun päätimme tutkia asukkaiden kokemuksia. Kokemuksia on vaikea mitata numeroin. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla olisimme voineet saada selville, ovatko kokemukset olleet hyviä tai huonoja, mutta emme esimerkiksi sitä, miltä ensimmäinen päivä Rukkilassa tuntui. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla emme myöskään olisi saaneet asukkaiden subjektiivista ääntä kuuluviin. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista merkityksiä etsivä ja tulkitseva, eli hermeneuttinen luonne. Tutkimuksen malli tulee hermeneuttisesta tutkimusotteesta ja humanistisista tieteistä. Kvalitatiivinen tutkimus pyrkii kontekstualisuuteen, tulkintaan ja toimijoiden näkökulman ymmärtämiseen. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 22.) Kvalitatiivinen tutkimuksen pyrkimysten mukaan tulkitsemme asumiskokemuksia Rukkilan kontekstissa asukkaiden näkökulmasta. Yleisesti ottaen tutkimuslupaan liittyviä kysymyksiä ovat luvan saaminen sekä viranomaisilta että tutkittavilta (Eskola & Suoranta 1998, 58). Opinnäytetyötämme varten olemme hakeneet ja saaneet tutkimusluvan keväällä 2000 Helsingin Diakonissalaitoksen

18 13 Eettiseltä toimikunnalta. Luvan suosituksena oli, että keräämme haastateltavilta kirjalliset suostumukset ennen haastattelua. Kirjallisessa suostumuksessa on selvitetty haastateltavan oikeudet. (liite 2) Tutkimusaineiston keruuseen voi liittyä eettisiä ongelmia, esimerkiksi nauhoittaminen ilman haastateltavan lupaa (Eskola & Suoranta 1998, 53). Ennen haastattelua sovimme haastateltavan kanssa nauhoituksesta ja kaikki tekemämme haastattelut nauhoitettiin avoimesti. Kukaan ei kieltäytynyt haastattelun nauhoittamisesta. Jokaisen haastattelun alussa korostettiin, että nauhoja käytetään vain tutkimustarkoituksissa Rukkilan kehittämiseen. Haastatteluja tehdessämme huomasimme, että vaikka olimme selvittäneet haastateltaville heidän oikeutensa, he olivat varuillaan varsinkin anonymiteetin säilymisestä. Haastateltavat pelkäsivät, että heidän vastauksensa vaikuttavat asumiseen Rukkilassa. Osa haastateltavista toi haastattelun lopussa esille, että pelkäsi sanoa kaikkea nauhan pyöriessä. Mielestämme tämä kuvaa asunnottomien ihmisten suhtautumista uusiin ihmisiin yleisemmälläkin tasolla. Kuten Granfeltin tutkimuksessa todetaan, voi luottamuksellisen suhteen luominen olla työlästä silloin kun perusluottamus ihmisiin on joko särkynyt tai jäänyt kokonaan rakentumatta (Granfelt 1998, 171). Tutkimusmenetelmämme ovat osallistuva havainnointi, kartoittava kyselylomaketutkimus ja teemahaastattelu. Toteutimme alustavan kyselylomaketutkimuksen harjoittelumme aikana Teemahaastattelut teimme kesällä Osallistuva havainnointi Ensimmäisen haastattelun kanssa on aina niin että haastattelurunko etsii vielä omaa muotoaan ja kehittyy silmälläpitäen tulevia haastatteluja. Hyvänä puolena oli Katin havainnointiosuus, joka varmastikin tukee haastattelun purkua. Muuten haastateltava vastasi asiallisesti tehtyihin kysymyksiin ja ei hirveästi lähtenyt sivuraiteille. (Samin havainnointipäiväkirjasta keväältä 2000.) Osallistuvan havainnoinnin välineenä olemme käyttäneet havainnointipäiväkirjaa. Olemme pitäneet sitä harjoittelumme ajalta. Lisäksi teemahaastatteluissa toinen meistä on ollut havainnoijana ja kirjannut ylös haastattelutunnelmia ja tehnyt tarvittaessa lisäkysymyksiä. Havainnointipäiväkirjaan on myös kerätty tuntemuksia opinnäytetyömme vaiheista ja työn herättämistä ajatuksista. Harjoittelun aikana tehdyistä havainnoista on ollut opinnäytetyöprosessin aikana paljon hyötyä ja havainnointipäiväkirjan avulla kokemuksiin on voinut palata.

19 14 Rukkilassa on tietynlainen henki - henkilökunnalle ei kerrota kaikista tapahtuneista asioista. Kukaan ei halua saada vasikan leimaa otsaansa. Siksi ajattelinkin haastatteluista, että kerrotaankohan meille kaikki ihan avoimesti vai yritetäänkö salata jotain. Toisaalta kysymyksemme ovat sellaisia, että ne eivät välttämättä tunkeudu ihmisten salatulle sektorille. Emme yritä tutkia ja hutkia, vaan tarkoituksenamme on tutkia asumisen laatua Rukkilassa. (Samin havainnointipäiväkirjasta keväältä 2000.) 4.2 Alkutilanteen kartoitus Ennen harjoitteluamme teimme kyselylomakkeen koskien Rukkilan asukkaiden asumiskokemuksia. Tavoitteena oli alkutilanteen kartoitus. Kyselylomakkeiden suunnittelun apuna käytimme laatuprofiiliarviointimenetelmää, joka on kehitetty asumisen tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja niiden etsimiseen. Laatuprofiiliarviointimenetelmän taustalla on ajatus laadun moniarvoisuudesta ja suhteellisuudesta. Mallissa laatu koostuu osatekijöistä, joita ovat joukko selkeästi määriteltävissä ja arvioitavissa olevia asioita. Laatuun vaikuttavat tekijät on mallissa jaettu viiteen eri ympäristöön. Nämä ympäristöt ovat luonnon ympäristö, rakennettu ympäristö, sosiaalinen ympäristö, tekemis- ja vaikuttamisympäristö ja palveluympäristö. (Vuorela - Wiik, Backberg - Edvards 1997, 1-4.) Tätä mallia hyödyntäen aloimme suunnitella kyselylomaketta. Halusimme muodostaa kyselylomakkeista kokonaisuuden, jossa asukkaiden asumiskokemukset tulisivat esille monesta eri näkökulmasta. Kävimme testaamassa kyselylomaketta Rukkilassa, jolloin kävimme läpi kysymykset Rukkilan majoitusesimiehen ja kahden asukkaan kanssa. Testaamisen jälkeen teimme siihen tarvittavat muutokset, eli lisäsimme kohdan, jossa kysyttiin mistä vastaaja oli saanut tiedon Rukkilasta. Kyselylomakkeen tavoitteena oli saada alustavaa tietoa asukkaiden kokemuksista asumisesta. Kyselylomakkeemme sisältää seuraavat teemat: Rukkila asuinpaikkana, ilmapiiri Rukkilassa ja toiminta- ja harrastusmahdollisuudet Rukkilassa (liite 3). Näiden teemojen alla on avoimia kysymyksiä. Harjoittelumme alussa jaoimme Rukkilan asukkaille kyselylomakkeita 50 kappaletta. Saadaksemme kyselylomakkeita takaisin mahdollisimman paljon, pidensimme vastausaikaa alkuperäisestä viikosta koko harjoittelumme pituiseksi ajaksi (8 viikkoa). Lisäksi kannustimme asukkaita palauttamaan kyselylomakkeita koko harjoittelumme ajan.

20 Teemahaastattelu Jo työmme alkuvaiheessa ajattelimme, että jatkamme sitä kyselylomaketutkimuksen jälkeen mahdollisesti haastattelemalla asukkaita henkilökohtaisesti. Kun aloimme saada lomakkeita takaisin, ajatuksemme vahvistuivat. Takaisin saamamme lomakkeet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niukkasanaisia eikä niiden analysointi olisi tuottanut tarpeeksi uutta tietoa asukkaiden asumiskokemuksista. Kyselylomakkeen lopussa oli kohta, jossa kysyttiin, haluaako vastaaja osallistua syventävään haastatteluun. Koska kyselylomakkeet täytettiin nimettöminä, oli tämä kohta lähinnä suuntaa antava, eli antoi meille tiedon, löytyisikö halukkaita. Myöntäviä vastauksia saimme yhdeksän ja tämän pohjalta teimme ilmoituksen syventävistä haastatteluista. Ilmoituksessa oli kohta, jossa oli mahdollisuus ilmoittautua haastatteluun. Tällä tavoin kukaan asukkaista ei ilmoittautunut haastatteluun, mikä on sinällään ymmärrettävää: toisaalta nimi olisi ollut kaikkien nähtävissä ja toisaalta sitoutuminen tiettyyn päivään ja aikaan olisi voinut olla vaikeaa. Tämän jälkeen aloimme kysellä asukkailta henkilökohtaisesti, haluavatko he tulla haastatteluun. Näin saimme haastateltavia melko helposti. Haastatteluja varten teimme kyselylomaketta apuna käyttäen haastattelurungon (liite 4), joka noudattaa teemahaastattelun muotoa. Puolistrukturoidun haastattelun valitsimme haastattelumenetelmäksi, koska halusimme saada monipuolisesti tietoa haastateltavien asumiskokemuksista, mutta emme halunneet ohjata keskustelua liiaksi. Teemahaastattelussa on oleellisinta se, että yksityiskohtaisten kysymysten sijasta haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Tämä vapauttaa pääosin haastattelun tutkijan näkökulmasta ja tuo haastateltujen äänet kuuluviin. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 48.) Teemahaastattelussa aihepiirit, teema-alueet, ovat ennalta määrättyjä. Kysymyksillä ei ole kuitenkaan tarkkaa muotoa tai järjestystä. Kaikki etukäteen päätetyt teema-alueet käydään haastateltavan kanssa läpi, mutta niiden järjestys ja laajuus vaihtelevat haastattelusta toiseen. (Eskola & Suoranta 1998, 87.) Vaikka tekemämme haastattelurunko sisältää kysymyksiä, niitä ei ole kysytty välttämättä samassa järjestyksessä ja ne ovat muokkaantuneet haastatteluissa tilanteen mukaan. Haastatteluissa tehtiin myös lisäkysymyksiä, jos se oli tarpeen. Haastateltavalle on tarjottava mahdollisuus valita itselleen mieluinen paikka haastatteluun. Toisaalta haastattelijalla on oltava tarjottavana joku neutraalimpi tila siltä varalta, että haastateltava näin haluaa. (Eskola & Suoranta 1998, 92.) Haastateltavamme

21 16 saivat valita paikan, missä haastattelut tehtiin. Yleensä haastattelut tehtiin haastateltavan huoneessa, mutta käytössä oli myös muita tiloja, jos haastateltavan huoneeseen ei esimerkiksi huonetoverin takia voinut mennä. Halusimme, että haastateltavat saavat vastata kysymyksiin rauhassa. Haastatteluista muodostui keskusteluja, joissa haastattelurunkomme toimi ns. punaisena lankana. Teemahaastattelu on muodoltaan niin avoin, että vastaaja pääsee halutessaan puhumaan varsin vapaamuotoisesti, jolloin kerätyn materiaalin voi katsoa edustavan vastaajien puhetta itsessään (Eskola & Suoranta 1998, 88). Teimme haastatteluja yhteensä 8 kappaletta, joista kahdessa haastateltiin pariskuntia. Yksilöhaastatteluihin osallistuneet (6) olivat kaikki miehiä. Haastateltavien ikä vaihteli vuoteen. Olimme arvioineet alustavasti, että haastatteluihin menee aikaa enimmillään tunti, mikä piti paikkansa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin haastateltavien suostumuksella. Kun haastattelut tehtiin kesällä 2000, litteroimme haastatteluja syksyn 2000 aikana. Purimme haastattelut sanatarkasti. Tämän jälkeen luimme haastatteluja intensiivisesti. Olimme molemmat tehneet neljä haastattelua, mutta analysointivaiheessa perehdyimme materiaaliin kokonaisuutena, eli luimme molemmat kaikkia kahdeksaa haastattelua. Kun lähdimme analysoimaan aineistoa, halusimme että haastateltavien subjektiiviset kokemukset tulisivat mahdollisimman aitoina esille. Tässä tutkimuksessa luotettavuus tarkoittaa sitä, että työmme on mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, mikä todella on olemassa (Hall & Hall, 1996, 43). Tutkimiamme asukkaiden kokemuksia ei voi yleistää muuhun kontekstiin ja subjektiivisten kokemusten luotettavuutta ei voi kyseenalaistaa. Kuitenkin sitä voi pohtia, kuinka hyvin olemme onnistuneet tuomaan esille aidot asukkaiden kokemukset. Mielestämme oma harjoittelumme Rukkilassa on auttanut pääsemään lähemmäksi asukkaiden elämismaailmaa ja haastattelujen lainaukset kuvaavat tätä elämismaailmaa aidoimmillaan. Analysointivaiheessa huomasimme, että tutkimusotteemme muistuttaa Granfeltin tutkimusotetta, joka on lähtökohdiltaan hermeneuttis-fenomenologinen, eli toisten ihmisten kokemuksia ja kokemuksille annettuja merkityksiä ymmärtämään pyrkivä. Tutkimusotettaan Granfelt kuvailee metodologisesti yksinkertaiseksi: hän on yrittänyt oppia ymmärtämään kodittomien naisten elämää menemällä heidän luokseen asuntoloihin ja samanaikaisesti lukenut kirjallisuutta jäsentääkseen kertomuksia temaattisesti järkeviksi.(granfelt 1998, 15.)

22 17 Fenomenologis-hermeneuttiseen traditioon perustuva tutkimuksessa kiinnitetään huomiota tutkimukseen osallistuvien kokemukseen tietystä elämänalueesta. Yleistäminen on tällöin sitä, että tutkija etsii ja muotoilee käsitteellisesti joko yhden tai usean tutkittavan kokemusten keskeisiä sisältöjä. Fenomenologisen analyysin tuottama käsitys kokemuksen perusrakenteesta ei kuitenkaan oikeuta tutkijaa tekemään yleistyksiä tutkimukseen osallistuvien ihmisten ulkopuolelle. Yleistäminen ulottuu tutkimusaineiston ulkopuolelle vain silloin, kun tulosten lukijat löytävät niistä jotain omaa kokemismaailmaa kuvaavaa. Tutkijan tehtävänä on kuvata tutkimustulokset mahdollisimman kommunikatiivisella tavalla. (Perttula 1996, 90.) Teemoittelulla tarkoitetaan, että analyysivaiheessa tarkastellaan sellaisia aineistosta nousevia piirteitä, jotka ovat yhteisiä usealle haastateltavalle. Teemat voivat pohjautua teemahaastattelun teemoihin.(hirsjärvi & Hurme, 2000,173.) Lähdimme analysoimaan haastatteluja aluksi haastattelurungon teemojen kautta. haastatteluissa käyttämämme neljä perusteemaa liittyivät paikkaan, ilmapiiriin, toiminta- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Teemoittelussa tulee esille tavallisesti esille lukuisia muita teemoja, jotka ovat usein lähtöteemoja mielenkiintoisempia (mts. 173). Näin kävi meillekin; uusia teemoja muodostui runsaasti haastattelurungon teemojen lisäksi. Haastatteluista nousi esille esimerkiksi yksityisyyden ja sosiaalisten suhteiden teemat. Seuraavassa olemme käyneet läpi kartoittavasta kyselylomaketutkimuksesta ja teemahaastattelusta saamiamme tuloksia. 5 TULOKSET Kun lähdimme tekemään kartoittavaa kyselylomaketutkimusta mietimme, kuinka paljon mahdamme saada niistä takaisin. Jaoimme kyselylomakkeita 50 ja takaisin saimme niistä 20, joista 3 oli tyhjää. Lomakehaastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista ja sen vastausprosentti oli 35. Olemme tyytyväisiä vastausprosenttiin, koska kyselylomakehaastattelu oli alustava ja vaati vastaajilta paneutumista aiheeseen. Kysymyksissämme käsiteltiin lähinnä asumista Rukkilassa, ei niinkään henkilökohtaisia asioita. Luulemme, että tämä helpotti vastaamista. On kuitenkin pohtimisen arvoista, miksi vastausprosentti jäi alhaiseksi, koska kyselylomakkeen tarkoituksena oli, että asukkaat voivat tuoda lomakkeessa kehittämisajatuksiaan esille. Kyselylomake saattoi olla liian pitkä ja kaikilla motivaatio ei riittänyt vastaamiseen. Meiltä on myös kysytty, miten olisimme saaneet kyselylomakkeita enemmän takaisin. Mielestämme kahdeksan

23 18 viikon kannustus oli riittävä, joten toteamme, että kyselylomaketutkimus tälle kohderyhmälle ei ole välttämättä paras tutkimusmuoto. Kun aloitimme yhteistyön Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa keväällä 2000, sovimme että pidämme heidät ajan tasalla opinnäytetyömme kulusta. Kyselylomakkeista kokosimme väliraportin, jonka annoimme Rukkilan henkilökunnan käyttöön. Väliraportti on yhteenveto vastauksista. Seuraavassa olemme tiivistäneet tulokset teema-alueittain. Olemme käsitelleet kartoittavan kyselylomaketutkimuksen ja teemahaastattelun tulokset erikseen, koska mielestämme saadut vastaukset ovat laajuudeltaan erilaisia, vaikkakin tulokset ovat samansuuntaisia. Kyselylomakkeen kysymys 8. Mitkä seikat vaikuttavat ilmapiiriin? Vastaus: Lämpö ja rakkaus, jos yläkerran herra antaisi terveyttä, tulevaisuudessa oman kodin. 5.1 Kartoittavan kyselylomaketutkimuksen tulokset Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin vastaajien sukupuolta ja Rukkilassa asumisaikaa. 17 vastaajasta miehiä oli 10 ja naisia 7. Rukkilan asukkaista oli tutkimusta tehtäessä naisia vähemmän kuin miehiä (asukkaista naisia 30 % ja miehiä 70 %), joten naiset ovat täyttäneet lomakkeita suhteessa miehiä aktiivisemmin. Naisten vastaukset olivat myös monisanaisempia kuin miesten. Kyselyyn vastanneiden asukkaiden asumisaika Rukkilassa vaihteli alle viikosta 5,5 kuukauteen. Ensimmäinen teema-alue käsitteli Rukkilaa asuinpaikkana. Rukkilaan asukkaat tulevat erityissosiaalitoimiston kautta, mutta ensikäden tieto on saatu myös muualta. Muita tietolähteitä ovat olleet Vailla Vakinaista Asuntoa (VVA) ry, Hangonkadun kuntoutuskeskus, kaverit, lehti tai muu sosiaalitoimisto. Joitakin vastaajia tulo Rukkilaan oli jännittänyt, yhdelle se oli ollut shokki, mutta kuitenkin vastaajista suurin osa koki Rukkilaan tulon positiivisena. Suurin osa vastaajista piti Rukkilaa vastaushetkellä asumistasoltaan hyvänä paikkana. Asumistason muuttumista Rukkilaan tultaessa vastanneiden oli vaikea kuvailla. Kysymykseen oli jätetty vastaamatta tai sitten todettiin lyhytsanaisesti asumisen huonontuneen tai parantuneen. Vastaajat haluaisivat vielä asumistasonsa nousevan. Tavoitteena on oma asunto, esimerkiksi kaupungin vuokra-asunto. Jotta asumistaso Rukkilan sisällä nousisi, oli yleisenä toiveena yhden hengen huoneen saaminen. Vastaajat pitivät Rukkilan sijaintia Malminkartanossa sopivana, yhtenä syynä tähän olivat toimivat liikenneyhteydet.

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä -seminaari 10.3.2015 Turku Katja Forssén Sosiaalityön professori Veli-Matti

Lisätiedot