EIHÄN ASUNTOLA OMAA KÄMPPÄÄ KORVAA - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EIHÄN ASUNTOLA OMAA KÄMPPÄÄ KORVAA - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa"

Transkriptio

1 EIHÄN ASUNTOLA OMAA KÄMPPÄÄ KORVAA - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa Kati Eskelinen Sami Torkkel Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Eskelinen, Kati & Torkkel, Sami "Eihän asuntola omaa kämppää korvaa" - kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa Helsinki, huhtikuu sivua 4 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata asukkaiden subjektiivisia asumiskokemuksia väliaikaisessa majoituspaikassa. Majoitus- ja kurssikeskus Rukkila on Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä 51- paikkainen asuntola. Se on myös Diakonissalaitoksen 2-vuotinen diakoniaprojekti. Työn ensimmäisessä osassa käsitellään asunnottomuutta yleisellä tasolla aikaisempien tutkimusten valossa. Lisäksi pohditaan asunnottomuuden ja kodittomuuden käsitteitä. Toisessa osassa kerrotaan kolmivaiheisen tutkimuksen kulusta; osallistuvasta havainnoinnista, kartoittavasta kyselylomaketutkimuksesta ja teemahaastatteluista. Osallistuvan havainnoinnin väline on ollut havainnointipäiväkirja. Kyselylomakkeita jaettiin 50, joista palautettiin 17. Rukkilassa oli tutkimusta tehtäessä 48 asukasta. Kyselylomakkeeseen vastanneista miehiä oli 10 ja naisia 7. Kyselylomakkeiden vastauksista nostettiin esiin seuraavat teema-alueet: ilmapiiri, päihteet, käytännön kehittämisehdotukset ja yhteistyö. Kartoittavan kyselylomaketutkimuksen tulokset jäivät suppeiksi lähinnä alhaisen vastausprosentin ja niukkojen vastausten takia, joten tämän jälkeen tehtiin 8 teemahaastattelua. Teemahaastatteluihin osallistui kuusi miestä ja kaksi pariskuntaa. Teemahaastattelut analysoitiin teemoittelemalla. Haastateltavat pitivät Rukkilaa asuntolaksi hyvätasoisena, mutta vaativana paikkana asua. Haastateltavat kokivat, että heiltä odotettiin yhteisvastuullisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Haastateltavien ja kyselylomakkeisiin vastanneiden mielestä asumistaso nousisi edelleen, jos jokaisella olisi oma huone ja häiritsevä päihteidenkäyttö saataisiin hallintaan. Haastateltavat suhtautuivat realistisesti tulevaisuuteen, useimmilla tavoitteena oli saada kaupungin vuokra-asunto. Toisaalta pitkä odottaminen asuntojonoissa turhautti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Rukkila on asukkaiden mielestä siisti ja rauhallinen paikka moneen muuhun asuntolaan verrattuna. Ilmapiiri on asukkaiden mielestä melko hyvä. Ne, jotka pitävät ilmapiiriä huonona, mainitsevat syiksi levottomat yöt ja häiritsevän päihteidenkäytön. Säännöt ovat asukkaiden mielestä selvät. Toiset pitävät hyvänä sitä, että heihin luotetaan niin paljon. Toisten mielestä taas asukkailla on liikaa vastuuta. Osalla asukkaista on vaikeuksia päästä yhteisön jäseneksi. Joillekin "asuntolakulttuuri" voi tarjota enemmän sosiaalisia suhteita kuin asuminen yksin. Johtopäätöksissä korostetaan yksilöllisten suunnitelmien merkitystä, jotta asukkaat saisivat tukea pyrkimyksilleen päästä pois asuntolaelämästä. Asiasanat: Asunnottomuus, subjektiivinen, asumiskokemus, asukas, asuntola Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Alppikadun yksikön kirjasto

4 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND, ALPPIKATU TRAINING UNIT Authors: Eskelinen, Kati & Torkkel, Sami Title: Homeless People s Experiences of Housing Centre Rukkila Date: April 2001 Pages: 45 Appendices: 4 The purpose of our thesis is to find out homeless people s experiences of housing centre Rukkila. The project majoitus- ja kurssikeskus Rukkila is a housing centre. There are 51 places for men, women and families. It is also a two-year diaconal project of the Deaconess Institute of Helsinki ( ). First we take a look at earlier researches on the general level. The theoretical framework of the study deals with homelessness and what it means to the homeless people. The method of analysis is qualitative. Our research has three stages. The first part is participating observation. We were trainees in Rukkila and we kept a diary about the observations. The second part is surveying questionnaire research. We handed out 50 questionnaires, which we got 17 back. The percentage of the returned questionnaires was 35. Because the results of that questionnaire research were concise we decided to interview the inhabitants. We did 8 thematic interviews (6 men and 2 couples). Theme interviews were analysed by themes. The main themes we found out were the atmosphere, the social relationships and the activities in Rukkila Housing Centre and future plans of the inhabitants. The inhabitants think that Rukkila is a good place compared with other shelters. However, Rukkila is also a demanding place to live in. It requires independence and co-operation because there isn t any personnel in the evenings and at the weekends. The interviewees said that Rukkila would become even a better place if every inhabitant would get a room of his own. They also think that some of them use too much alcohol. The homeless people need individual plans and support. Their goal is to get a rented flat. Keywords: homelessness, subjective, experiences, housing, inhabitant Deposited: The Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit`s library

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 ASUKKAIDEN KOKEMUKSET MAJOITUS- JA KURSSIKESKUS RUKKILASSA Mikä Rukkila on Kolme toimijaa Helsingin Diakonissalaitos Siru-yhdistys Asukastoimikunta Oma rooli 7 3 ASUNNOTTOMUUS Asunnottomuus Suomessa ja Helsingissä Miten asunnottomuutta on tutkittu 11 4 TUTKIMUSONGELMA JA -MENETELMÄ Osallistuva havainnointi Alkutilanteen kartoitus Teemahaastattelu 19 5 TULOKSET Kartoittavan kyselylomaketutkimuksen tulokset Teemahaastattelujen tulokset Rukkila asuinpaikkana Ilmapiiri Rukkilassa Säännöt on hyvät Sosiaaliset suhteet Yhtä hauskaa joka päivä"? Onhan täällä vaikka kuinka paljon näitä toimintamahdollisuuksia Siru-yhdistyksen merkitys Asukastoimikunnan merkitys Yksityisyys Tulevaisuuden suunnitelmat 37 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 39 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Rukkila - esite Haastateltavan suostumus tutkimuksen suorittamiseksi Kyselylomake Haastattelurunko

6 1 JOHDANTO Asukas kysyi ensimmäisenä päivänä: Mitä te meiltä voitte oppia? (Katin havainnointipäiväkirjasta keväältä 2000.) Palveluiden tarve ja toimintamuodot määräytyvät usein hallinnon ja järjestelmän näkökulmasta, joka heijastuu myös tehdyn sosiaalitutkimuksen painopisteisiin. Asiakkaan näkökulmaa kysytään harvemmin, jolloin palveluiden käyttäjä ei saa ääntään kuuluviin. Koko järjestelmän voisi kääntää toisinpäin. Silloin järjestelmänäkökulman sijasta ajattelu lähtisi asiakkaan elämismaailmasta. Todellinen ihmislähtöisyys voi toteutua niin, että kaikki tasot limittyvät toisiinsa ja vuorovaikutus olisi avointa. (Pohjola, 1996, ) Olemme lähteneet liikkeelle asiakkaan elämismaailmasta ja työmme perustuu väliaikaisessa majoituspaikassa asuvien näkökulmaan ja kokemuksiin. Asunnottomuus on keskittynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on runsas puolet koko maan asunnottomista (5400). Helsingissä on noin 4400 asunnotonta. Asunnottomia perheitä Helsingissä on noin 600. Asunnottomuuden uhkaa yhteiskunnassa lisäävät yhä yleisemmiksi tulevat riskitilanteet ja niiden kasautuminen. (Fredriksson, 2000, 44.) Opinnäytetyössämme tutkimme asunnottomien ihmisten subjektiivisia asumiskokemuksia väliaikaisessa majoituspaikassa. Olemme tehneet opinnäytetyömme parityönä. Tämä on mielestämme ollut toimiva työtapa, koska erilaiset näkemykset ovat täydentäneet toisiaan. Majoitus- ja kurssikeskus Rukkila on vuosina toteutuva diakoniaprojekti. Aloite työllemme tuli Helsingin Diakonissalaitoksen sosiaalitoimesta. Kiinnostuimme aiheesta, koska Rukkila käynnistyi projektina ja elää koko ajan. Lisäksi opintomme ovat suuntautuneet mielenterveys- ja päihdetyöhön. Työstämme on käytännön hyötyä, koska saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää Rukkilaa kehitettäessä. Saadaksemme itse kosketuksen Rukkilan arkeen suoritimme ammattiopintoihimme liittyvän harjoittelun Rukkilassa keväällä Teoriaosuudessa olemme pohtineet asunnottomuuden ja kodittomuuden käsitteitä sekä perehtyneet asunnottomuudesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimme asukkaiden kokemuksia osallistuvan havainnoinnin, kartoittavan kyselylomaketutkimuksen ja teemahaastattelujen kautta.

7 2 2 ASUKKAIDEN KOKEMUKSET MAJOITUS- JA KURSSIKESKUS RUKKILASSA Tutkimuksen tarkoitusta tulisi tarkastella tieteellisen tiedon etsimisen ohella siitä eettisestä näkökulmasta, miten tutkimus parantaa tutkittavana olevaa inhimillistä tilannetta (Hirsjärvi & Hurme 2000, 20). Opinnäytetyömme tarkoitus on tuoda esille Rukkilan asukkaiden kokemuksia ja niistä nousevia kehittämisehdotuksia. Kaikkein aidoimmillaan asukkaiden subjektiiviset kokemukset tulevat esille suorissa lainauksissa. Analysointi on tutkijan tekemää. Asukkaiden kokemukset ovat ainutkertaisia, eikä niitä voi kyseenalaistaa. Järjestelmästä lähtevä ajattelu on tyypillistä suomalaiselle palvelurakenteelle. Asiakasta ja hänen todellisuuttaan katsotaan usein ylhäältä alas. Kuitenkin palvelut ovat käyttäjiä varten. Käyttäjäkeskeinen näkökulma edellyttää työn suunnittelua ja toteutusta asiakkaan näkökulmasta ammatillisten periaatteiden mukaisesti. (Pohjola, 1996, ) Asunnottoman ihmisen kohdalla järjestelmäkeskeisyys korostuu; hän on riippuvainen palvelujärjestelmästä ja hänen on toimittava sen asettamien sääntöjen mukaisesti säilyttääkseen esimerkiksi asuntolapaikan. Järjestelmäkeskeisyys näyttäytyy myös asunnottoman hakiessa asuntolapaikkaa Rukkilasta. 2.1 Mikä Rukkila on Rukkila on asunnottomille tarkoitettu majoitusyksikkö, joka tarjoaa 51 tilapäistä majoituspaikkaa miehille, naisille ja perheille (liite 1). Kaikki asukkaat tulevat Rukkilaan Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimiston (ESTO) kautta, eli asunnoton ihminen hakeutuu ensin erityissosiaalitoimistoon, jossa tiedetään Rukkilan paikkatilanne. Tämän jälkeen asukkaaksi haluava sopii itsenäisesti haastatteluajan Rukkilaan. Haastattelussa selvitetään hakijan soveltuvuus asukkaaksi. Haastattelun tarkoituksena on antaa mahdolliselle tulevalle asukkaalle yleiskuva Rukkilasta, sen tarjoamista mahdollisuuksista ja vaatimuksista. Tavoitteena on, että asukas tietää minne on muuttamassa. Jos hakija hyväksytään asukkaaksi Rukkilaan, hän allekirjoittaa majoitussopimuksen. Sopimuksessa hän sitoutuu noudattamaan tiettyjä sääntöjä, jotka ovat tarkoitettu yhteisen viihtyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Seuraava ote on asukkaan haastattelusta. Haastateltavien nimet on muutettu.

8 3 Haastattelija 2: Minkälaiset tunnelmat oli kun tulitte tänne ekoina päivinä? Timo: No mä en tiedä tullessa jännitti niin kauan kun ulko-oven avas, mut kun ulko-oven avas ja majoitusesimiehen haastattelu oli täällä käyty, niin sen jälkeen se jännitys laukes ja asia oli selvä. Oltiin yllätytty hänen haastatteluun ja puhutteluun, että odotimme toisenlaista ja siinä laukes jännitys ettei siinä mitään. Rukkila sijaitsee Helsingin Malminkartanossa rauhallisella paikalla luonnon keskellä, palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien lähellä. Rukkilan rakennus on rakennettu alunperin työsiirtolaksi. Myöhemmin se on toiminut yliopiston kurssikeskuksena, eli huoneet Rukkilan toimintaa varten olivat suurimmaksi osaksi valmiina. Suurin osa huoneista on kahden hengen huoneita. Huoneissa on peruskalustus, suihkut ja wc:t ovat yhteiskäytössä käytävällä. Lisäksi asukkaiden käytettävissä on yhteiskeittiö, sauna, kolme oleskelutilaa, hiljentymishuone ja pyykinpesutilat. Muuttaessaan Rukkilaan asukas saa sekä oman huoneen että ulko-oven avaimen. Haastattelija 2: Mites kun te tulitte tänne, niin onks tää paikka vastannut miten teidän odotuksia? Timo: No yli ainakin minun odotuksen, että en osannut että täällä on niin vapaa ja mukava elää, että niinku olen kuullut muita vastaavia asuntoloita. Niin siellä on paljon tiukempi kuri kuin täällä. Että täällä kun elää talon sääntöjen mukaan niin täällä elää ihan niinku normaalissa asunnossa. 2.2 Kolme toimijaa Rukkilan sisäistä toimintaa eriteltäessä puhutaan kolmesta toimijasta, jotka ovat Helsingin Diakonissalaitos, Siru-yhdistys ja asukastoimikunta. Seuraavassa olemme esitelleet lyhyesti näiden toimijoiden merkitystä Rukkilan toiminnan kannalta Helsingin Diakonissalaitos Helsingin Diakonissalaitos on Rukkilan ylläpitäjä ja tarjoaa puitteet toiminnalle. Helsingin Diakonissalaitos on toiminut jo 134 vuotta. Säätiön toimintasuunnitelmassa määritellään, että toimintaa harjoitetaan ja kehitetään säätiön sääntöjen ja niiden pohjalta yhteisten arvojen mukaisesti. Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiset arvot ovat asiakaslähtöinen lähimmäisyys, uudistuminen, oma historia, ympäristö ja yhteiskunta. Diakonian ja sosiaalitoimen piiriin kuuluvat diakoniaprojektit, huume- ja mielenterveystyö, lapsi- ja perhetyö, vanhustyö sekä yhdyskuntatyö ja asumispalvelut. Lisäksi Diakonissalaitos tarjoaa koulutusta ja yhteisöpalveluja. Rukkila kuuluu toimintamuodoista diakoniaprojekteihin. Toimintasuunnitelmassa todetaan

9 4 diakoniaprojekteista seuraavasti: "Toimintakenttinä ovat inhimillisen hädän etsiminen, palvelutoiminnan erityisalueet ja uusien toimintamuotojen kehittäminen. Hanke on diakoniaprojekti vain niin kauan, kun toiminnan kehittäminen ja käynnistäminen vaatii taloudellista ja hallinnollista erityistukea. Vakiinnuttuaan työmuoto siirretään osaksi yleistä palvelujärjestelmää tai jäsennetään Diakonissalaitoksen normaaliksi toiminnaksi." (Helsingin Diakonissalaitos: Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2001.) Rukkilan toiminta käynnistyi pikaisesti sen jälkeen kun Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimistosta oli esitetty pyyntö Helsingin Diakonissalaitokselle asunnottomien majoituspaikkojen lisäämisestä. Diakonissalaitoksen sosiaalitoimi hallinnoi Rukkilan diakoniaprojektia. Diakonissalaitoksen majoitusesimies on paikalla arkipäivisin toimistoaikaan (klo 8-16), muuna aikana virallista henkilökuntaa ei ole Siru-yhdistys Siru-yhdistys on vapaaehtoistyöhön perustuva voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka vastuulla keväällä 2000 oli ateriapalvelu ja kurssitoiminta Rukkilassa. Yhdistyksen keskeisenä toiminta-ajatuksena on syrjäytymisen ehkäiseminen. Siru-yhdistys järjestää kursseja ja tapahtumia myös Rukkilan ulkopuolella. Lisäksi Rukkila toimii kurssikeskuksena ulkopuolisille, esimerkkinä Siru-yhdistyksen lasten savikerho. Rukkilan yhtenä toimintaperiaatteena on toimia avoimena ja ulospäinsuuntautuneena yhteisönä. Tämä tarkoittaa sitä, että naapuruston kanssa tehdään yhteistyötä esim. talkoiden ja yhteisten kokousten merkeissä. Siru-yhdistyksen käytössä Rukkilassa oli atkluokka ja savipaja. Lisäksi Siru-yhdistys vastasi asukkaiden maksullisesta ateriapalvelusta. Tämän tyyppisen toiminnan liittäminen asuntolan yhteyteen on haasteellista. Siruyhdistys tarjosi Rukkilan asukkaille mahdollisuuden tehdä asioita, joihin ei muuten olisi tullut lähdettyä, esimerkkinä osallistuminen savityökurssille. Myös ateriapalvelun järjestäminen edulliseen hintaan toi monelle asukkaalle lämpimän aterian osaksi jokapäiväistä elämää. Siru-yhdistyksen ruokapalvelu kuitenkin hiipui, koska siihen ei ollut enää resursseja ja näin ollen voimavarat keskitettiin kädentaitopajaan. Asukastoimikunta huolehti välillä ruokapalvelusta, mutta tällä hetkellä ruuan tilaaminen ja toimittaminen halukkaille hoituu ulkopuolisen yrittäjän toimesta.

10 Asukastoimikunta Asukkaista koostuva asukastoimikunta vastaa tupakeittiöstä, kirjastosta, asukkaiden tietokoneesta ja kuntonurkkauksesta. Lisäksi asukastoimikunta kokoontuu kerran kuukaudessa ja valitsee kaksi luottamushenkilöä kuukaudeksi kerrallaan. Luottamushenkilöiden puoleen asukkaat voivat kääntyä ongelmatilanteissa ja luottamushenkilö toimii linkkinä asukkaiden ja henkilökunnan välillä. Yleisestä turvallisuudesta ja viihtyvyydestä vastaa koko yhteisö, esimerkiksi yhdellä asukkaalla on yleisavain hätätapauksien varalta. Lasse: Mä en kyllä, yks asia mikä tulee mieleen ekana, niin ihmiset oppis yhteisvastuullisuutta, että täällä vastattas niinku enemmän, vittu se lähtee niinku hirveen pienistä asioista, jostakin pyyhittäis jalat tuolla alhaalla, sillä tavalla että täällä vastattas kaikesta mitä tehdään niinku enemmän, siisteys, järjestys. Asukastoimikunnan merkitys Rukkilassa on mielestämme yhteisöä vahvistava. Asukkaille se tarjoaa vaikutuskanavan ja tunteen siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Luottamushenkilöiden asema on vastuullinen ja välillä ristiriitainen. He ovat tilanteessa, missä heidän tulisi olla neutraaleja ongelmatilanteissa ja ajatella yhteisön etua. Se on vaikeaa varsinkin silloin, kun pitäisi selvittää tapahtuneita ongelmatilanteita. Luottamushenkilöillä on myös merkitystä silloin kun uusia asukkaita opastetaan yhteisön jäseniksi. Kokonaisuudessaan Rukkilan yhteisöllä voi olla kannustava vaikutus ajateltaessa matkaa asunnottomuudesta asuntolaan ja asuntolasta eteenpäin esimerkiksi omaan vuokra-asuntoon. 2.3 Oma rooli Tutkijan subjektiiviset näkemykset vaikuttavat tutkimusprosessissa, mutta tutkimuksen pitää pyrkiä heijastamaan tutkittavien maailmaa ( Hirsjärvi & Hurme, 2000, 18). Kun olimme harjoittelussa Rukkilassa, olimme selvästi opiskelijan roolissa. Opinnäytetyötä tehdessämme olemme taas tutkijan roolissa. On tärkeä tunnistaa, mitkä ovat tutkimustulosten esille tuomia johtopäätöksiä ja mitkä omia harjoittelukokemuksiamme. Harjoittelukokemuksen kautta voimme peilata haastateltavien kertomuksia näkemäämme. Kuitenkaan meillä ei ole omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta tai asuntolaelämästä asiakkaan silmin. Välillä opiskelijan ja tutkijan roolia on ollut vaikea irrottaa toisistaan. Esimerkiksi asukkaat pitivät meitä haastattelutilanteissa yhteisön opiskelijoina, joina he olivat oppineet meidät tuntemaan.

11 6 Haastattelija 1: Mitä sä ajattelet meidän päättötyöstä? Pertti: Jaa-ha, pitää alkaa opettajaksi tässä. Haastattelija 1: No tämä haastattelu liittyy siihen. Pertti: No en mä tiiä. Kaikkea sitä tekee tulevaisuudessa enemmänkin, että jostakin se on alotettava. Haastattelija 2: Mitä mieltä sä oot yleisesti ottaen, että opiskelijoita on tämmösessä paikassa? Pertti: Niinhän se on ollu melkein joka paikassa ennenkin, että kesällä on pitäny hakee käytännön kokemusta. Tutkimukseen osallistumiseen voi liittyä ongelmia, jos tutkija liittyy jotenkin tutkimusyhteisöön (Eskola & Suoranta, 1998, 53). On huomioimisen arvoista, rohkenivatko haastateltavat puhua meille avoimemmin vai olivatko he varautuneempia, koska tunsivat meidät. Omien huomioidemme mukaan haastattelutilanteet olivat "tuttuudemme" takia lämminhenkisiä. Pohdimme myös, olivatko haastatteluun osallistuneet muutenkin aktiivisia Rukkilan asukkaita vai helpottiko haastatteluun osallistumista se, että tunsimme toisemme. 3 ASUNNOTTOMUUS Kun haastattelimme Rukkilan asukkaita heidän kokemuksistaan, saimme ajattelemisen aihetta, kun eräs asukas totesi, ettei pidä itseään asunnottomana. Tämän hän perusteli sanomalla, että onhan hänellä katto päänsä päällä. Lisäksi hän kertoi, että jos hän saisi oman, yhden hengen huoneen, olisi se melkein kuin oma koti. Tämä keskustelu asunnottomuudesta ja kodittomuudesta kuvaa sitä, mihin opinnäytetyössämme pyrimme: kuvaamaan asukkaiden subjektiivisia asumiskokemuksia. Syrjäytymisestä on pidetty lukuisia puheita ja sen ehkäisemiseksi on tehty useita suunnitelmia, joista onneksi osa on toteutettukin. Kuitenkin syrjäytyneiden ryhmä on yhä kasvava. Syrjäytyneisyyttä määrittävät monet erilaiset tekijät, kuten työttömyys, työkyvyttömyys, yksinäisyys, alkoholismi, rikollisuus, mielenterveyden häiriöt ja eristyneisyys. Asunnottomuutta pidetään suomalaisessa yhteiskunnassa konkreettisimpana ja selvärajaisimpana syrjäytyneisyyden muotona. (Summa, 1990, 22.) Asunnottomuus-käsitettä alettiin käyttää Suomessa parikymmentä vuotta sitten ja sitä käytetään Suomessa virallisessa keskustelussa (Hannikainen-Ingman 1998, 23-24). Kärkkäisen mukaan Suomessa käydyssä asunnottomuuskeskustelussa on haluttu päästä eroon määrittelyistä, jotka perustuvat asunnottoman ihmisen persoonallisille piirteille. Tällainen määritelmä on kodittomuus. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä, 1998, 6-7.)

12 7 FEANTSA-järjestön ( European Federation of National Organisations Working with the Homeless) tutkija Dragana Avramov on 1996 esittänyt EU-maiden kansallisten raporttien pohjalta tehdyssä vertailevassa raportissa määritelmän, joka pyrkii sisällyttämään käsitteeseen sekä asuntokysymyksen että syrjäytymisen ja tarkastelemaan asiaa laajasti elinolokysymyksenä, joka voidaan käsittää asunnon puutteeksi, asunnottomuudeksi. Avramovin mukaan asunnottomalla tarkoitetaan ihmistä, jolla ei ole henkilökohtaista, kunnollista asuntoa. Asunnottomia ovat myös henkilöt, jotka eivät saa omaa asuntoa tai eivät pysty pitämään sitä joko taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Lisäksi asunnottomia ovat henkilöt, jotka eivät saa asuntoa, koska eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä näin ollen kykene pitämään asuntoa. Nämä henkilöt tarvitsisivat tukea, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. (Kärkkäinen ym. 1998, 5.) Käsite asunnoton on rationaalisempi kuin koditon : asunnottomalla ihmisellä ei ole omaa paikkaa missä elää, asuntoa, käytössään. Epäsuorasti yhteiskunta voi tehdä jotakin myös asunnottoman ihmisen tunteille ja kurjuudelle. Kuitenkin asunnoton-käsite pitää sisällään ajatuksen, että ihmistä on autettava suoraan järjestämällä hänelle asunto, pitämällä huolta hänen toimeentulostaan erilaisin tuin ja mahdollisesti auttamalla häntä muutenkin. (mts. 6.) Kodittomuuden ja asunnottomuuden välistä eroa on yritetty selventää määrittelemällä kodittomuus jonkin tärkeän subjektiivisen tunteen puuttumiseksi, esimerkiksi kodintuntu. Sanaan koti sisältyy usein useimmiten voimakkaita psykologisia ja emotionaalisia painotuksia. Asunnottomuudessa puolestaan on kyse jostakin fyysisestä tai materiaalisesta puutteesta. Voidaan ajatella, että asunnolla on hinta ja kodilla on henki. Asunto siis ostetaan tai hankitaan, koti luodaan. (Hannikainen-Ingman 1998, 24.) 3.1 Asunnottomuus Suomessa ja Helsingissä YK:n julistamaa kansainvälistä asunnottomien vuotta vietettiin Suomessa asetettiin tavoitteeksi asunnottomuuden poistaminen vuoteen 1991 mennessä. Asunnottomien määrä puolittui aikavälillä , vuonna 1996 asunnottomia oli noin Vuosina 1997 ja 1998 suotuisa kehitys päättyi, mikä osaltaan kertoo kiristyneestä asuntomarkkinatilanteesta suurimmissa kaupungeissa. Näinä vuosina laitoksessa vailla asuntoa olevien, joukkomajoituksessa olevien, sekä asunnottomien naisten ja alle 25-vuotiaiden asunnottomien nuorten määrät kääntyivät kasvuun. (www.stm.fi/suomi/julkaisu/julkol.fr.htm.) Sosiaali- ja terveyskertomus 2000 mukaan

13 8 vuoden 1999 lopussa yksinäisiä asunnottomia oli (www.vn.fi/stm/suomi/tao/julkaisut/hallinnon98/ luku3.htm). Kasvukeskusten, erityisesti Helsingin, asuntomarkkinoille on syntynyt ristiriitainen tilanne. Talouden parantumisen myötä asuntokysyntä on kasvanut. Kiihtyvän kysynnän seurauksena asuntojen ja vuokrien hinnat ovat nousseet yksityisillä asuntomarkkinoilla. Omistusasuntojen rahoitusmahdollisuudet ovat parantuneet, mutta se ei kosketa pienituloisia asunnontarvitsijoita. Ympäristöministeriön asuntopoliittisen strategian mukaan muun muassa seudullista asuntopolitiikkaa tulisi kehittää ja kuntien ja valtion tulisi luovuttaa kohtuuhinnalla maata pysyvään sosiaaliseen asuntokäyttöön. (Fredriksson, 2000, 8-9.) Kasvava asuntotuotanto ei mielestämme ratkaise kokonaan asunnottomuuden ongelmaa. Ihmiset, jotka ovat vuosikausia kiertäneet asuntoloita, eivät välttämättä pysty itsenäiseen asumiseen ilman tarvittavia tukitoimia. Vaikka taloudellinen tilanne on nyt paranemaan päin, on asunnottomuus edelleen ongelmana varsinkin pääkaupunkiseudun tyyppisissä kasvukeskuksissa. Laman jäljiltä ihmiset ovat tottuneet elämään epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Ennen ratkaisuna asunnottomuuteen pidettiin omistusasunnon hankkimista, nyt ihmiset eivät uskalla tai halua sitoutua suuriin asuntolainoihin, koska tulevaisuus ja työpaikan saanti tai säilyttäminen ei tämän päivän Suomessa ole itsestäänselvyys. Toisaalta myös edullisista vuokra-asunnoista on pulaa ja jonotusajat ovat pitkiä. Tällainen kehitys on arkipäivää suurissa kasvukeskuksissa, kun taas joillain paikkakunnilla painitaan aivan päinvastaisten ongelmien, kuten muuttotappioiden parissa. (Hannikainen & Kärkkäinen, 1997, ) Helsingissä asunnottomuus on ennen kaikkea yksinäisten, työttömien miesten ongelma. Helsingissä yksinäisille asunnottomille tarkoitettujen asumispalveluiden järjestämisestä vastaa sosiaaliviraston yhteispalveluosastoon kuuluva erityissosiaalitoimisto. Erityissosiaalitoimisto on luonut asunnottomien auttamiseksi portaittaisen asuttamismallin. Ensimmäisenä portaikossa ovat ensisuoja, yhteismajoitustilat ja asuntolat. Asuntolat ovat asunnottoman ensiapu, jossa ryhdytään miettimään muita mahdollisuuksia. Seuraava vaihe ovat tukikodit ja tukiasunnot. Tukiasunnot ovat tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat kuntoutusta tai muuta tukea ennen siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Viimeisenä vaiheena on kaupungin vuokra-asunto. Eri asuttamismallin vaiheista voi joutua takaisin lähtöpisteeseen, syynä voi olla esimerkiksi vuokrien maksamatta jättäminen. ( Pylkkönen 2000, 9, ) Kokemuksiemme mukaan Rukkilan asukkaat etenivät portaikossa vaihtelevasti. Kaikki eivät tarvinneet tukiasunnon kaltaisia välimuotoja, vaan jonottivat suoraan kaupungin

14 9 vuokra-asuntoa. Sekä tukiasuntoihin että kaupungin vuokra-asuntoihin oli pitkät jonot. Eräs haastattelemamme mies kuvaa tuntemuksiaan asunnon odottamisesta näin: Haastattelija 1: Sit mä kysyn vielä tulevaisuudensuunnitelmista. Eli sä sanoit, että oot ollu kaupungin asuntojonossa kolme vuotta. Olli: Kyllä, kolme ja puoli vuotta. Se on vaikee saada, mut se ois niinku tavoite. Haastattelija 1: Se on aika pitkä aika. Olli: Se on helvetin pitkä aika. Se on vähän hankalaa yksinäiselle miehelle saada asunto. Nainen kyllä saa sen. 3.2 Miten asunnottomuutta on tutkittu? Jokinen ja Juhila (1991) käsittelevät tutkimuksessaan asunnottoman asumiskyvyn arviointiprosessia ja luovat pohjimmaisten asuntomarkkinoiden metaforisen käsitteen. Sillä tarkoitetaan omistusasuntomarkkinoiden ja hyvätasoisten vuokraasuntomarkkinoiden ulkopuolelle ajautuneiden tai siellä aina olleiden omia asuntomarkkinoita. Pohjimmaisten asuntomarkkinoiden laadullisiin tunnuspiirteisiin kuuluu leimaavuus, viranomaiskontrolli, kehämäisyys ja pysyvyys. (Jokinen & Juhila, 1991, 9, ) Koska pohjimmaisten asuntomarkkinoiden asumismuodot poikkeavat konkreettisesti ja näkyvästi normaalina pidetystä asumisesta, on niiden asukkaat helppo tunnistaa ja he joutuvat helposti leimatuiksi ja ennakkoluulojen kohteiksi. Viranomaiset säätelevät asumista ja päättävät, mihin asumismuotoon kukin kulloinkin siirtyy. Toisaalta viranomaiskontrolli kytkeytyy pohjimmaisiin asuntomarkkinoihin muutenkin kuin asumismuotojen kautta, koska asukkaat voivat olla muun muassa toimeentulotuen, päihdehuollon tai mielenterveystyön asiakkaita. Kiinteästi kahteen edelliseen tunnuspiirteeseen liittyy kehämäisyys, jolloin samat ihmiset kiertävät joko yhden asumismuodon sisällä asunnosta, asuntolasta tai laitoksesta toiseen tai sitten asumismuodosta toiseen. Pohjimmaiset asuntomarkkinat muodostavat melko suljetun kokonaisuuden, josta ulosmurtautuminen yleisille asuntomarkkinoille on vaikeaa. Kehämäisyyteen kytkeytyy siten pysyvyys. (mts. 9, ) Suurin osa pohjimmaisten asuntomarkkinoiden asunnottomista ovat pienituloisia keski-ikäisiä tai vanhempia miehiä, jotka ovat eronneet tai eivät ole koskaan olleet naimisissa. Monilla, mutta ei kaikilla, on päihdeongelmia. Huomattavaa on, että tämän ryhmän keski-ikä on laskemassa. (Kärkkäinen 1996, 37.) Myös osa Rukkilan asukkaista oli nuoria miehiä. Hassi - Nuorluoto (2000a) kritisoi pohjimmaisten asuntomarkkinoiden käsitettä. Hänen mielestään ilmaus on kahtia jakava ja jäänyt elämään hallinnolliselle tasolle. Taloudellisessa mielessä pohjimmaiset asuntomarkkinat rinnastuvat vuokra- ja

15 10 omistusasuntojen markkinoihin. Käyttökelpoisena Hassi - Nuorluoto pitää käsitettä silloin, kun vedotaan asumiseen liittyvään eriarvoisuuteen. (mts ) Hassi - Nuorluodon (2000b) mukaan sosiaalitoimen asumispalveluissa toimivat sosiaalityöntekijät kuvaavat asunnottomia yhtäältä sosiaalisten ongelmien, toisaalta olemassa olevien palveluiden avulla. Asunnottomia asiakkaita luokiteltiin ja ryhmiteltiin. On siis monenlaisia asunnottomia. Voidaan havaita, miten asunnotta elävät juopuvat, järkkyvät mieleltään, rikkovat lakia ja niin edelleen. Asunnottomilla on erityispiirteitä joiden avulla heidät voi tunnistaa ja kohdata. On selvää, etteivät nämä erityispiirteet erota asunnottomia muusta väestöstä, sillä edellä mainituilla tavoilla saattaa käyttäytyä omassa asunnossa asuvakin. Nimitys asunnoton ei siis viitannut sosiaalityössä mihinkään selväpiirteiseen ominaisuuteen. Kuitenkin sosiaalitoimen asumispalveluilla on oltava piirteiltään erottuva kohderyhmä, vain siten saatetaan palveluja tuottaa ja suunnata johdonmukaisesti. (Hassi - Nuorluoto 2000b, ) Rukkilassa asukkaat valikoituvat henkilökunnan tekemän haastattelun kautta. Jonkinlaista luokittelua tapahtuu, kun huumeiden- ja korvikealkoholinkäyttäjät karsiutuvat valintakriteerien perusteella pois. Tällä hetkellä naisten asunnottomuutta tutkitaan paljon. Riitta Granfeltin (1998) tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet yksittäisten ihmisten kokemukset marginalisaatiosta ja kodittomuudesta. Kolmanneksi tärkeäksi käsitteeksi tutkija on valinnut psykodynaamiseen teoriasuuntaukseen sijoittuvan D.W. Winnicottin termin kiinnipitävä ympäristö. Tutkimustavoitteina on ollut tutkia kodittomien naisten elämän psykososiaalisia kysymyksiä sekä rakentaa kodittomuuden kuva. Tutkimustaan varten tutkija haastatteli 21 naista kolmesta eri asuntolasta pääkaupunkiseudulla. Kodittomuuden Granfelt on jakanut kolmitasoiseksi ilmiöksi, joka liikkuu yhteiskuntapoliittisella, ihmissuhteisiin ja toimintoihin sekä psyykkiseen kokemiseen liittyvällä tasolla. Tutkimuksen painopiste asettuu ihmissuhteiden ja psyykkisen kokemisen alueelle. Sisäiseen kodittomuuteen liittyvät voimakas ahdistus, sietämättömän vaikeat tunteet ja kokemus elämän merkityksen katoamisesta. Kodin ja kodittomuuden merkitys on noussut tutkimuksessa keskeiseksi; naisille oma koti oli odotettu unelma. Tutkimuksensa tärkeimpänä sisältönä Granfelt pitää kysymystä oikeudesta elää erilaisen ihmisen elämää ja mahdollisuudesta saada tukea oman elämäntavan löytymiselle silloin, kun elämässä on tapahtunut merkittäviä menetyksiä. (mts ) Myös omassa työssämme tulee esille asukkaiden yksilöllisen tuen tarve ja heidän halunsa päästä omaan kotiin. Viljaranta (2000) on tehnyt Helsingin Diakonissalaitokselle kartoituksen pääkaupunkiseudun asunnottomien naisten toiveista ja tarpeista, eli hänen

16 11 kohderyhmänsä on sama kuin Granfeltin. Kartoitus oli pohjana, kun Diakonissalaitos suunnitteli uuden, kodittomille naisille suunnatun toimintayksikön. Tukipiste Sallissa toteutetaan asunnottomien naisten asumis- ja tukipalveluja. Sallin tarkoituksena on kehittää ja kokeilla uusia tukipalveluja kodittomille ja syrjäytyneille naisille. Vaikka Viljarannan kohderyhmänä olivat asunnottomat naiset, ovat perustoiveet samankaltaisia kuin henkilöillä, joita haastattelimme ( 8 miestä, 2 naista). Viljarannan tutkimuksessa naiset toivoivat asumispalveluilta yksityisyyttä, asumisrauhaa ja työntekijöiden paneutumista heidän ongelmiinsa. Myös hyvän ihmisympäristön muodostumista pidettiin tärkeänä ja haastateltavat pohtivat, että sen eteen tarvitsee tehdä töitä. (Viljaranta, 2000, ) Salli tarjoaa asiakkailleen Granfeltin kuvaaman mahdollisuuden elää erilaisen ihmisen elämää ja mahdollistaa tuen saamisen sitä haluaville. Asunnottomuutta voidaan tarkastella niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Itse tutkimme asunnottomuutta yksilön näkökulmasta. On myös tärkeä huomioida asunnottomuuden yhteiskunnalliset merkitykset. Karjalaisen (1993) tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kahdentoista suurimman asunnottomuuskunnan kokemusten valossa asumispalveluihin liittyviä sosiaali- ja hoitotyön sisällöllisiä kysymyksiä. Lisäksi se pyrkii hahmottamaan asunnottomuuden, asuntopolitiikan ja lähinnä julkisesti tuotettujen asumis- ja asumiskuntoutuspalveluiden keskinäistä suhdetta. Tutkimuksen tuloksina voidaan pääpiirteissään pitää, että tutkimuksen tekohetkellä asumismarkkinoilla ei ole ollut kohtuuhintaisia pienasuntoja eikä vuokra-asuntoja tarpeeksi ja tuettu tai kuntouttava asuminen on jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon suurempien ongelmien jalkoihin. (Karjalainen, 1993, 5, ) Asunnottomien mahdollisuuksia saada asunto Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Isossa- Britanniassa ja Kreikassa on vertailtu. Tutkimuksen pääkohdat ovat, mistä asunnottomalle asunto kussakin maassa järjestyy, jos järjestyy ja minkälaiseen asuntoon asunnottomalla on mahdollisuudet. Lisäksi tutkitaan, ovatko asunnottomien asuttamisessa keskeisellä sijalla pysyvään asuntoon tähtäävät toimenpiteet ja kuinka merkittävässä asemassa hätämajoitus- ja tilapäissuojat ovat asunnottomuuden hoidossa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan pitää, että keskeinen keino Suomessa asuttaa asunnottomia pysyvästi on kuntien aravavuokra-asuntokanta, jonka avulla asunnotonta saa vuosittain asunnon. (Hannikainen Ingman, 1998, 2-5, 95.) Omien kokemustemme mukaan suurin osa Rukkilan asukkaista pitää tulevaisuudessa realistisena tavoitteena kaupungin vuokra-asuntoa. Harvoilla Rukkilan asukkaista on mahdollisuus saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta vuokratakuiden, välityspalkkioiden ja korkean vuokratason takia.

17 12 4 TUTKIMUSONGELMA JA -MENETELMÄ Haemme työllämme vastausta kysymykseen, kuinka asukkaat kokevat asumisen majoitus- ja kurssikeskus Rukkilassa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa asukkaiden subjektiivisista asumiskokemuksista Rukkilassa laadullisen tutkimuksen keinoin. Samalla se on mielestämme yksittäisten asunnottomien ihmisten puheenvuoro asumiskokemuksista väliaikaisessa majoituspaikassa. Yhtenä tarkoituksena on pohtia, kokeeko Rukkilan asukas itsensä kodittomaksi vai asunnottomaksi. Asunnoton on yhteiskunnan yleisesti hyväksymä käsite. Kokeeko asunnoton itsensä kuitenkin kodittomaksi, vaikka hänellä olisi väliaikainen katto päänsä päällä. Tässä pohdinnassa tulee ottaa huomioon, että Rukkilan ensisijainen tavoite on tarjota katto pään päälle. Vasta sen jälkeen voi miettiä, miten kukakin sen kokee; koetaanko Rukkila asunnoksi vai kodiksi. Tutkimuksen kohteena oleva majoitus- ja kurssikeskus Rukkila on toiminut huhtikuussa 2001 vajaat puolitoista vuotta. Rukkilan toiminta muotoutuu edelleen koko ajan, joten asukkaiden kokemusten kartoittaminen on Rukkilan kannalta hedelmällistä. Tutkimuksen tavoitteena on tulevaisuuden tavoitetilan etsiminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavien kehittämisehdotusten ja toimenpiteiden löytäminen asukkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen päämääränä on tarjota suuntaviivoja ja konkreettisia kehittämisehdotuksia Rukkilan ylläpitäjälle Helsingin Diakonissalaitokselle. Valitsimme kvalitatiivisen tutkimustavan, kun päätimme tutkia asukkaiden kokemuksia. Kokemuksia on vaikea mitata numeroin. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla olisimme voineet saada selville, ovatko kokemukset olleet hyviä tai huonoja, mutta emme esimerkiksi sitä, miltä ensimmäinen päivä Rukkilassa tuntui. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla emme myöskään olisi saaneet asukkaiden subjektiivista ääntä kuuluviin. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista merkityksiä etsivä ja tulkitseva, eli hermeneuttinen luonne. Tutkimuksen malli tulee hermeneuttisesta tutkimusotteesta ja humanistisista tieteistä. Kvalitatiivinen tutkimus pyrkii kontekstualisuuteen, tulkintaan ja toimijoiden näkökulman ymmärtämiseen. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 22.) Kvalitatiivinen tutkimuksen pyrkimysten mukaan tulkitsemme asumiskokemuksia Rukkilan kontekstissa asukkaiden näkökulmasta. Yleisesti ottaen tutkimuslupaan liittyviä kysymyksiä ovat luvan saaminen sekä viranomaisilta että tutkittavilta (Eskola & Suoranta 1998, 58). Opinnäytetyötämme varten olemme hakeneet ja saaneet tutkimusluvan keväällä 2000 Helsingin Diakonissalaitoksen

18 13 Eettiseltä toimikunnalta. Luvan suosituksena oli, että keräämme haastateltavilta kirjalliset suostumukset ennen haastattelua. Kirjallisessa suostumuksessa on selvitetty haastateltavan oikeudet. (liite 2) Tutkimusaineiston keruuseen voi liittyä eettisiä ongelmia, esimerkiksi nauhoittaminen ilman haastateltavan lupaa (Eskola & Suoranta 1998, 53). Ennen haastattelua sovimme haastateltavan kanssa nauhoituksesta ja kaikki tekemämme haastattelut nauhoitettiin avoimesti. Kukaan ei kieltäytynyt haastattelun nauhoittamisesta. Jokaisen haastattelun alussa korostettiin, että nauhoja käytetään vain tutkimustarkoituksissa Rukkilan kehittämiseen. Haastatteluja tehdessämme huomasimme, että vaikka olimme selvittäneet haastateltaville heidän oikeutensa, he olivat varuillaan varsinkin anonymiteetin säilymisestä. Haastateltavat pelkäsivät, että heidän vastauksensa vaikuttavat asumiseen Rukkilassa. Osa haastateltavista toi haastattelun lopussa esille, että pelkäsi sanoa kaikkea nauhan pyöriessä. Mielestämme tämä kuvaa asunnottomien ihmisten suhtautumista uusiin ihmisiin yleisemmälläkin tasolla. Kuten Granfeltin tutkimuksessa todetaan, voi luottamuksellisen suhteen luominen olla työlästä silloin kun perusluottamus ihmisiin on joko särkynyt tai jäänyt kokonaan rakentumatta (Granfelt 1998, 171). Tutkimusmenetelmämme ovat osallistuva havainnointi, kartoittava kyselylomaketutkimus ja teemahaastattelu. Toteutimme alustavan kyselylomaketutkimuksen harjoittelumme aikana Teemahaastattelut teimme kesällä Osallistuva havainnointi Ensimmäisen haastattelun kanssa on aina niin että haastattelurunko etsii vielä omaa muotoaan ja kehittyy silmälläpitäen tulevia haastatteluja. Hyvänä puolena oli Katin havainnointiosuus, joka varmastikin tukee haastattelun purkua. Muuten haastateltava vastasi asiallisesti tehtyihin kysymyksiin ja ei hirveästi lähtenyt sivuraiteille. (Samin havainnointipäiväkirjasta keväältä 2000.) Osallistuvan havainnoinnin välineenä olemme käyttäneet havainnointipäiväkirjaa. Olemme pitäneet sitä harjoittelumme ajalta. Lisäksi teemahaastatteluissa toinen meistä on ollut havainnoijana ja kirjannut ylös haastattelutunnelmia ja tehnyt tarvittaessa lisäkysymyksiä. Havainnointipäiväkirjaan on myös kerätty tuntemuksia opinnäytetyömme vaiheista ja työn herättämistä ajatuksista. Harjoittelun aikana tehdyistä havainnoista on ollut opinnäytetyöprosessin aikana paljon hyötyä ja havainnointipäiväkirjan avulla kokemuksiin on voinut palata.

19 14 Rukkilassa on tietynlainen henki - henkilökunnalle ei kerrota kaikista tapahtuneista asioista. Kukaan ei halua saada vasikan leimaa otsaansa. Siksi ajattelinkin haastatteluista, että kerrotaankohan meille kaikki ihan avoimesti vai yritetäänkö salata jotain. Toisaalta kysymyksemme ovat sellaisia, että ne eivät välttämättä tunkeudu ihmisten salatulle sektorille. Emme yritä tutkia ja hutkia, vaan tarkoituksenamme on tutkia asumisen laatua Rukkilassa. (Samin havainnointipäiväkirjasta keväältä 2000.) 4.2 Alkutilanteen kartoitus Ennen harjoitteluamme teimme kyselylomakkeen koskien Rukkilan asukkaiden asumiskokemuksia. Tavoitteena oli alkutilanteen kartoitus. Kyselylomakkeiden suunnittelun apuna käytimme laatuprofiiliarviointimenetelmää, joka on kehitetty asumisen tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja niiden etsimiseen. Laatuprofiiliarviointimenetelmän taustalla on ajatus laadun moniarvoisuudesta ja suhteellisuudesta. Mallissa laatu koostuu osatekijöistä, joita ovat joukko selkeästi määriteltävissä ja arvioitavissa olevia asioita. Laatuun vaikuttavat tekijät on mallissa jaettu viiteen eri ympäristöön. Nämä ympäristöt ovat luonnon ympäristö, rakennettu ympäristö, sosiaalinen ympäristö, tekemis- ja vaikuttamisympäristö ja palveluympäristö. (Vuorela - Wiik, Backberg - Edvards 1997, 1-4.) Tätä mallia hyödyntäen aloimme suunnitella kyselylomaketta. Halusimme muodostaa kyselylomakkeista kokonaisuuden, jossa asukkaiden asumiskokemukset tulisivat esille monesta eri näkökulmasta. Kävimme testaamassa kyselylomaketta Rukkilassa, jolloin kävimme läpi kysymykset Rukkilan majoitusesimiehen ja kahden asukkaan kanssa. Testaamisen jälkeen teimme siihen tarvittavat muutokset, eli lisäsimme kohdan, jossa kysyttiin mistä vastaaja oli saanut tiedon Rukkilasta. Kyselylomakkeen tavoitteena oli saada alustavaa tietoa asukkaiden kokemuksista asumisesta. Kyselylomakkeemme sisältää seuraavat teemat: Rukkila asuinpaikkana, ilmapiiri Rukkilassa ja toiminta- ja harrastusmahdollisuudet Rukkilassa (liite 3). Näiden teemojen alla on avoimia kysymyksiä. Harjoittelumme alussa jaoimme Rukkilan asukkaille kyselylomakkeita 50 kappaletta. Saadaksemme kyselylomakkeita takaisin mahdollisimman paljon, pidensimme vastausaikaa alkuperäisestä viikosta koko harjoittelumme pituiseksi ajaksi (8 viikkoa). Lisäksi kannustimme asukkaita palauttamaan kyselylomakkeita koko harjoittelumme ajan.

20 Teemahaastattelu Jo työmme alkuvaiheessa ajattelimme, että jatkamme sitä kyselylomaketutkimuksen jälkeen mahdollisesti haastattelemalla asukkaita henkilökohtaisesti. Kun aloimme saada lomakkeita takaisin, ajatuksemme vahvistuivat. Takaisin saamamme lomakkeet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niukkasanaisia eikä niiden analysointi olisi tuottanut tarpeeksi uutta tietoa asukkaiden asumiskokemuksista. Kyselylomakkeen lopussa oli kohta, jossa kysyttiin, haluaako vastaaja osallistua syventävään haastatteluun. Koska kyselylomakkeet täytettiin nimettöminä, oli tämä kohta lähinnä suuntaa antava, eli antoi meille tiedon, löytyisikö halukkaita. Myöntäviä vastauksia saimme yhdeksän ja tämän pohjalta teimme ilmoituksen syventävistä haastatteluista. Ilmoituksessa oli kohta, jossa oli mahdollisuus ilmoittautua haastatteluun. Tällä tavoin kukaan asukkaista ei ilmoittautunut haastatteluun, mikä on sinällään ymmärrettävää: toisaalta nimi olisi ollut kaikkien nähtävissä ja toisaalta sitoutuminen tiettyyn päivään ja aikaan olisi voinut olla vaikeaa. Tämän jälkeen aloimme kysellä asukkailta henkilökohtaisesti, haluavatko he tulla haastatteluun. Näin saimme haastateltavia melko helposti. Haastatteluja varten teimme kyselylomaketta apuna käyttäen haastattelurungon (liite 4), joka noudattaa teemahaastattelun muotoa. Puolistrukturoidun haastattelun valitsimme haastattelumenetelmäksi, koska halusimme saada monipuolisesti tietoa haastateltavien asumiskokemuksista, mutta emme halunneet ohjata keskustelua liiaksi. Teemahaastattelussa on oleellisinta se, että yksityiskohtaisten kysymysten sijasta haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Tämä vapauttaa pääosin haastattelun tutkijan näkökulmasta ja tuo haastateltujen äänet kuuluviin. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 48.) Teemahaastattelussa aihepiirit, teema-alueet, ovat ennalta määrättyjä. Kysymyksillä ei ole kuitenkaan tarkkaa muotoa tai järjestystä. Kaikki etukäteen päätetyt teema-alueet käydään haastateltavan kanssa läpi, mutta niiden järjestys ja laajuus vaihtelevat haastattelusta toiseen. (Eskola & Suoranta 1998, 87.) Vaikka tekemämme haastattelurunko sisältää kysymyksiä, niitä ei ole kysytty välttämättä samassa järjestyksessä ja ne ovat muokkaantuneet haastatteluissa tilanteen mukaan. Haastatteluissa tehtiin myös lisäkysymyksiä, jos se oli tarpeen. Haastateltavalle on tarjottava mahdollisuus valita itselleen mieluinen paikka haastatteluun. Toisaalta haastattelijalla on oltava tarjottavana joku neutraalimpi tila siltä varalta, että haastateltava näin haluaa. (Eskola & Suoranta 1998, 92.) Haastateltavamme

21 16 saivat valita paikan, missä haastattelut tehtiin. Yleensä haastattelut tehtiin haastateltavan huoneessa, mutta käytössä oli myös muita tiloja, jos haastateltavan huoneeseen ei esimerkiksi huonetoverin takia voinut mennä. Halusimme, että haastateltavat saavat vastata kysymyksiin rauhassa. Haastatteluista muodostui keskusteluja, joissa haastattelurunkomme toimi ns. punaisena lankana. Teemahaastattelu on muodoltaan niin avoin, että vastaaja pääsee halutessaan puhumaan varsin vapaamuotoisesti, jolloin kerätyn materiaalin voi katsoa edustavan vastaajien puhetta itsessään (Eskola & Suoranta 1998, 88). Teimme haastatteluja yhteensä 8 kappaletta, joista kahdessa haastateltiin pariskuntia. Yksilöhaastatteluihin osallistuneet (6) olivat kaikki miehiä. Haastateltavien ikä vaihteli vuoteen. Olimme arvioineet alustavasti, että haastatteluihin menee aikaa enimmillään tunti, mikä piti paikkansa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin haastateltavien suostumuksella. Kun haastattelut tehtiin kesällä 2000, litteroimme haastatteluja syksyn 2000 aikana. Purimme haastattelut sanatarkasti. Tämän jälkeen luimme haastatteluja intensiivisesti. Olimme molemmat tehneet neljä haastattelua, mutta analysointivaiheessa perehdyimme materiaaliin kokonaisuutena, eli luimme molemmat kaikkia kahdeksaa haastattelua. Kun lähdimme analysoimaan aineistoa, halusimme että haastateltavien subjektiiviset kokemukset tulisivat mahdollisimman aitoina esille. Tässä tutkimuksessa luotettavuus tarkoittaa sitä, että työmme on mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, mikä todella on olemassa (Hall & Hall, 1996, 43). Tutkimiamme asukkaiden kokemuksia ei voi yleistää muuhun kontekstiin ja subjektiivisten kokemusten luotettavuutta ei voi kyseenalaistaa. Kuitenkin sitä voi pohtia, kuinka hyvin olemme onnistuneet tuomaan esille aidot asukkaiden kokemukset. Mielestämme oma harjoittelumme Rukkilassa on auttanut pääsemään lähemmäksi asukkaiden elämismaailmaa ja haastattelujen lainaukset kuvaavat tätä elämismaailmaa aidoimmillaan. Analysointivaiheessa huomasimme, että tutkimusotteemme muistuttaa Granfeltin tutkimusotetta, joka on lähtökohdiltaan hermeneuttis-fenomenologinen, eli toisten ihmisten kokemuksia ja kokemuksille annettuja merkityksiä ymmärtämään pyrkivä. Tutkimusotettaan Granfelt kuvailee metodologisesti yksinkertaiseksi: hän on yrittänyt oppia ymmärtämään kodittomien naisten elämää menemällä heidän luokseen asuntoloihin ja samanaikaisesti lukenut kirjallisuutta jäsentääkseen kertomuksia temaattisesti järkeviksi.(granfelt 1998, 15.)

22 17 Fenomenologis-hermeneuttiseen traditioon perustuva tutkimuksessa kiinnitetään huomiota tutkimukseen osallistuvien kokemukseen tietystä elämänalueesta. Yleistäminen on tällöin sitä, että tutkija etsii ja muotoilee käsitteellisesti joko yhden tai usean tutkittavan kokemusten keskeisiä sisältöjä. Fenomenologisen analyysin tuottama käsitys kokemuksen perusrakenteesta ei kuitenkaan oikeuta tutkijaa tekemään yleistyksiä tutkimukseen osallistuvien ihmisten ulkopuolelle. Yleistäminen ulottuu tutkimusaineiston ulkopuolelle vain silloin, kun tulosten lukijat löytävät niistä jotain omaa kokemismaailmaa kuvaavaa. Tutkijan tehtävänä on kuvata tutkimustulokset mahdollisimman kommunikatiivisella tavalla. (Perttula 1996, 90.) Teemoittelulla tarkoitetaan, että analyysivaiheessa tarkastellaan sellaisia aineistosta nousevia piirteitä, jotka ovat yhteisiä usealle haastateltavalle. Teemat voivat pohjautua teemahaastattelun teemoihin.(hirsjärvi & Hurme, 2000,173.) Lähdimme analysoimaan haastatteluja aluksi haastattelurungon teemojen kautta. haastatteluissa käyttämämme neljä perusteemaa liittyivät paikkaan, ilmapiiriin, toiminta- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Teemoittelussa tulee esille tavallisesti esille lukuisia muita teemoja, jotka ovat usein lähtöteemoja mielenkiintoisempia (mts. 173). Näin kävi meillekin; uusia teemoja muodostui runsaasti haastattelurungon teemojen lisäksi. Haastatteluista nousi esille esimerkiksi yksityisyyden ja sosiaalisten suhteiden teemat. Seuraavassa olemme käyneet läpi kartoittavasta kyselylomaketutkimuksesta ja teemahaastattelusta saamiamme tuloksia. 5 TULOKSET Kun lähdimme tekemään kartoittavaa kyselylomaketutkimusta mietimme, kuinka paljon mahdamme saada niistä takaisin. Jaoimme kyselylomakkeita 50 ja takaisin saimme niistä 20, joista 3 oli tyhjää. Lomakehaastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista ja sen vastausprosentti oli 35. Olemme tyytyväisiä vastausprosenttiin, koska kyselylomakehaastattelu oli alustava ja vaati vastaajilta paneutumista aiheeseen. Kysymyksissämme käsiteltiin lähinnä asumista Rukkilassa, ei niinkään henkilökohtaisia asioita. Luulemme, että tämä helpotti vastaamista. On kuitenkin pohtimisen arvoista, miksi vastausprosentti jäi alhaiseksi, koska kyselylomakkeen tarkoituksena oli, että asukkaat voivat tuoda lomakkeessa kehittämisajatuksiaan esille. Kyselylomake saattoi olla liian pitkä ja kaikilla motivaatio ei riittänyt vastaamiseen. Meiltä on myös kysytty, miten olisimme saaneet kyselylomakkeita enemmän takaisin. Mielestämme kahdeksan

23 18 viikon kannustus oli riittävä, joten toteamme, että kyselylomaketutkimus tälle kohderyhmälle ei ole välttämättä paras tutkimusmuoto. Kun aloitimme yhteistyön Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa keväällä 2000, sovimme että pidämme heidät ajan tasalla opinnäytetyömme kulusta. Kyselylomakkeista kokosimme väliraportin, jonka annoimme Rukkilan henkilökunnan käyttöön. Väliraportti on yhteenveto vastauksista. Seuraavassa olemme tiivistäneet tulokset teema-alueittain. Olemme käsitelleet kartoittavan kyselylomaketutkimuksen ja teemahaastattelun tulokset erikseen, koska mielestämme saadut vastaukset ovat laajuudeltaan erilaisia, vaikkakin tulokset ovat samansuuntaisia. Kyselylomakkeen kysymys 8. Mitkä seikat vaikuttavat ilmapiiriin? Vastaus: Lämpö ja rakkaus, jos yläkerran herra antaisi terveyttä, tulevaisuudessa oman kodin. 5.1 Kartoittavan kyselylomaketutkimuksen tulokset Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin vastaajien sukupuolta ja Rukkilassa asumisaikaa. 17 vastaajasta miehiä oli 10 ja naisia 7. Rukkilan asukkaista oli tutkimusta tehtäessä naisia vähemmän kuin miehiä (asukkaista naisia 30 % ja miehiä 70 %), joten naiset ovat täyttäneet lomakkeita suhteessa miehiä aktiivisemmin. Naisten vastaukset olivat myös monisanaisempia kuin miesten. Kyselyyn vastanneiden asukkaiden asumisaika Rukkilassa vaihteli alle viikosta 5,5 kuukauteen. Ensimmäinen teema-alue käsitteli Rukkilaa asuinpaikkana. Rukkilaan asukkaat tulevat erityissosiaalitoimiston kautta, mutta ensikäden tieto on saatu myös muualta. Muita tietolähteitä ovat olleet Vailla Vakinaista Asuntoa (VVA) ry, Hangonkadun kuntoutuskeskus, kaverit, lehti tai muu sosiaalitoimisto. Joitakin vastaajia tulo Rukkilaan oli jännittänyt, yhdelle se oli ollut shokki, mutta kuitenkin vastaajista suurin osa koki Rukkilaan tulon positiivisena. Suurin osa vastaajista piti Rukkilaa vastaushetkellä asumistasoltaan hyvänä paikkana. Asumistason muuttumista Rukkilaan tultaessa vastanneiden oli vaikea kuvailla. Kysymykseen oli jätetty vastaamatta tai sitten todettiin lyhytsanaisesti asumisen huonontuneen tai parantuneen. Vastaajat haluaisivat vielä asumistasonsa nousevan. Tavoitteena on oma asunto, esimerkiksi kaupungin vuokra-asunto. Jotta asumistaso Rukkilan sisällä nousisi, oli yleisenä toiveena yhden hengen huoneen saaminen. Vastaajat pitivät Rukkilan sijaintia Malminkartanossa sopivana, yhtenä syynä tähän olivat toimivat liikenneyhteydet.

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Tutkimuksen viitekehys ja tausta

Tutkimuksen viitekehys ja tausta TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko, marja.katisko@diak.fi KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10. Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot