muutostilassa Venäjäll

Transkriptio

1 Metsien käsittely k ja puunkorjuu muutostilassa Venäjäll llä Timo Karjalainen a, Timo Leinonen a, Yuri Gerasimov a, Anne Toppinen b a Metsäntutkimuslaitos b Euroopan metsäinstituutti Tavoitteena analysoida metsien käsittelyn ja puunkorjuun kehittymistä sekä metsävarojen kehitystä ja saavutettavuutta Rahoitus: Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä tutkimusohjelma, partnerit Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari , Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Metsien käsittely ja metsänhoito Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

3 Metsien käsittelyn kehittämistarpeita Metsien käsittelyn tehostaminen - Päätehakkuiden hakkuusuunnite Luoteis-Venäjällä n. 90 milj. m 3 /v eli 1 m 3 /ha/v - hyödynnetty n. 40 % - Vuotuinen hakkuupoistuma Luoteis-Venäjällä 0,5 m 3 /ha/v, Suomessa noin 3 m 3 /ha/v - Pienestä kertymästä johtuen kustannukset suuret

4 Metsien käsittelyn kehittämistarpeita Mikä on puuntuotannon tavoite talousmetsissä Venäjällä? kuitupuuta vai järeätä tukkipuuta? nyt kiertoaika on pitkä (tukkipuun kasvatus), mutta harvennuksia ei juuri tehdä (kuitupuun kasvatus) vai Kuva: Vladimir Korotkov Kuva: Metsäteollisuus ry

5 Kehittämistarpeita Metsäsuunnittelu - n. 40 % metsäsuunnitelmista yli 10 v. vanhoja - puuttuu pitkälti esitettyjen toimenpiteiden taloudellinen arviointi ja optimointi - vaatii teknistä ja menetelmällistä uudistamista, ja metsänvuokraajan tavoitteiden huomioista Metsänuudistamisen taso ja menetelmät % avohakatusta alasta jäänyt vaille aktiivisia uudistamistoimenpiteitä - Luontaisen metsittymisen osuus suuri metsäsuunnittelun mukaan v % metsättömien metsämaiden uudistamisesta tällä menetelmällä tehottomin ja epävarmin Luontaisen metsittymisen osuus Venäjällä: v %, tavoite %

6 Kehittämistarpeita Kasvatushakkuut talousmetsissä - Taimikonhoitoa ja kasvatushakkuita tehdään tarpeeseen nähden vähän - Harvennushakkuista (1. ja 2. kaupallinen harvennus): L-V:llä 5 % puunkorjuumäärästä, Suomessa n. 30 % Metsäteiden rakennus - Hyvä metsätieverkosto edellytys taloudellisesti kannattavalle metsänkasvatukselle ja puunkorjuulle - auttaa metsäpalojen torjunnassa ja muita metsänkäyttömuotoja - Metsätieverkoston tiheys: Luoteis- Venäjä 2,0 m/ha, Suomi 12,3 m/ha - Valtion tulisi ryhtyä sanoista tekoihin ja tukea taloudellisesti metsäteiden rakentamista ja koordinoida eri hallinnonalojen ja organisaatioiden toimia rahavarojen tehokkaan käytön varmistamiseksi Kuva: Arto Rummukainen

7 Puunkorjuun ja -hankinnan kehittyminen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

8 Myös voimistuneet luonnonsuojeluvaatimukset ovat pienentäneet hakkuusuunnitetta ja asettavat uusia haasteita metsäteollisuuden puunhankinnalle Eri toimijoilla ollut usein eriävät käsitykset mahdollisista rajoituksista ja alueista Kerättiin tietoa nykyisistä alueista, joilla rajoituksia puunkorjuulle (esim. päätehakkuisiin, harvennuksiin, ja tienrakennukseen) Alueiden sijainnit ja mahdolliset rajoitukset karttojen muodossa Karjalan tasavallan, Arkangelin, ja Vologdan alueille

9 Virallisten suojelualueiden osuus 6-8 % metsävarannon pinta-alasta Arkangelin alueella virallisesti suojeltu eniten metsiä Karjalan tasavallassa eniten rajoituksia hakkuille virallisilla suojelualueilla (kaikki hakkuut kielletty puolella suojellusta pinta-alasta) Keskimääräinen suojeltu pinta-ala vaihtelee suunniteltuja suojelualueita: Karjalassa ha, Arkangelissa 5,3 milj. ha Kansalaisjärjestöt esittäneet ns. vanhoja metsiä lainsäädännön mukaan ei rajoituksia Arkangelissa n. 9,5 milj. ha, 1/3 metsävarannon pinta-alasta, Karjalassa n. 1 milj. ha Vologdassa n ha Karjala Arkangel Vologda Viralliset suojelualueet lukumäärä pinta-ala, ha % metsävarannon pinta-alasta 6,3 7,6 5,6 Kaikki hakkuut kielletty lukumäärä pinta-ala, ha % metsävarannon pinta-alasta 3 2,1 2,3 Päätehakkuut kielletty lukumäärä pinta-ala, ha % metsävarannon pinta-alasta 1 5,4 1 Ei rajoituksia hakkuille lukumäärä pinta-ala, ha % metsävarannon pinta-alasta 2,3 0,1 2,4 Virallisten suojelualueiden sijainti Arkangelin alueella punaisilla alueilla kaikki hakkuut kielletty sinisillä alueilla päätehakkuut kielletty vihreillä alueilla ei rajoituksia hakkuille

10 Puunkorjuumäärät 2000-luvulla vakaat, mutta huomattavasti alle hakkuusuunnitteen Puunkorjuu yksityistettiin Karjalassa 85 % yksityisiä Suuret ja keskisuuret hakkuuyritykset korjaavat suurimman osan Karjalassa noin 85 % Pienten yritysten merkitys kasvanut , metsävaroja helpohkosti huutokaupoista joillakin alueilla (Karjala, Vologda) Pelkästään korjuuseen ja raakapuun vientiin erikoistuneiden asema vaikeutuu, mutta voivat löytää roolin metsänvuokraajien alihankkijoina 1000 m Hakkuut Luoteis-Venäjällä Hakkuut pienissä puunkorjuuyrityksissä Republic of Karelia Republic of Komi Arkhangelkaya oblast Vologodskaya oblast Kaliningradskaya oblast Leningradskaya oblast Murmanskaya oblast Novgorodskaya oblast Pskovskaya oblast

11 Siirrytty pitempiin vuokrasopimuksiin Pisimmät 25 tai 49 vuotta Vuokralla 40 milj. ha Hakkuusuunnite 47 milj. m 3 Leningradin alueella ja Karjalassa noin 80 % metsistä vuokralla Toteutuneet hakkuut 34 milj. m 3 Raakapuun vienti kasvanut, 2005 vietiin 18,8 milj. m 3 Hyvä kysyntä vientimaissa, kotimaan markkinoita korkeampi hinta, koivun ja haavan vähäinen käyttö Venäjällä Puunkorjuu merkittävä työllistäjä 2005 puunkorjuuyrityksissä työntekijää Työvoiman tarve 2600 työntekijää / 1 milj. m 3 teollisuuspuuta Raakapuun vienti työllisti suoraan työntekijää puunkorjuussa Share, % Metsänvuokrasopimusten pituus more than 10 years 5-10 years less than 5 years Raakapuun viennin tyrehtyessä koivun ja haavan kysyntä romahtaa Vinouttaa edelleen puulajikehitystä Korjuumäärät tippuvat puunkorjuuyritysten kannattavuus heikkenee

12 Puu korjataa kokopuu-, runko- ja tavaralajimenetelmillä Mekanisoinnin aste vaihtelee Kokopuu- ja runkomenetelmien tuottavuus huono ja konekanta vanha Runkomenetelmää käytetään yleensä niin pitkään kun alavaraston koneet käyttökunnossa Tuottavuutta nostettu käyttämällä tehokkaampia länsimaisia koneita Perinteisillä menetelmillä 75 %, alueitten välillä eroja Tavaralajimenetelmän käyttö yleistyy Suurempien yritysten vertikaalisena osana toimivilla paremmat mahdollisuudet kehittyä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Skidders, Forwarders Juonto- ja kuormatraktorit Fellers, Delimbers Kaato- ja karsintakoneet Loaders Kasauskoneet Central processing yards machinery Alavaraston koneet ja laitteet Trucks Kuorma-autot Konekanta more than 5 yrs less than 5 yrs Tavaralajimenetelmän käyttö Karjalassa Työvoiman tarve runkomentelmällä tapahtuvassa puunkorjuussa kun käytetään sekä venäläisiä että länsimaisia tai pelkästään venäläisiä koneita

13 Puunkorjuun haasteita metsäautoteiden rakennus Tarve suuri, kustannukset korkeat, metsien kantavuus heikko, vastuu siirtyy metsänvuokraajille Hakkuut painottuvat roudan aikaan Harvennushakkuut Osuus pieni hakkuukertymästä Huono tieverkko, sopivan teknologian puute, ekstensiivinen metsätalous Korkeat kustannukset Kantohinta suhteellisen alhainen, hakkuun ja kuljetuksen kustannukset korkeat Työvoiman tuottavuus alhainen erityisesti venäläisiä koneita käyttävissä yrityksissä Kehitystä hidastaa lisäksi huono infra, yritysten pieni liikevaihto, suuri investointitarve, puutteellinen koneenkuljettajien koulutus, kohoavat kustannukset Density, km per 1000 ha Thinnings, million m3 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Tietiheys, km/1000 ha Arkhangelsk Vologda Murmansk Karelia Komi Leningrad Novgorod Pskov Harvennukset vuonna 2005 Northwest Russia Leningrad Karelia Komi Arkhangelsk Vologda Murmansk Novgorod Pskov Thinnings, million m3 Share, % Forest roads Public roads 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Share of thinnings in the total cut

14 Puunkuljetuksen logistiikka käytössä olevat menetelmät ja lähestymistavat eivät mahdollista taloudellisten analyysien tekoa soveltuvat perinteistä runkomenetelmää ja teknologiaa sekä yhtä alavarastoa käyttäviin Tavaralajimenetelmän yleistyminen asettaa vaatimuksia kuljetusten ohjaamiselle puunkorjuuyritysten kuljetuskalustoa koskevaa suunnittelua, käyttöä ja optimointia varten kehitettiin paikkatietojärjestelmään perustuva päätöksentekoa tukeva ohjelma kuljetuksia mahdollista tehostaa noin 40 %, jolloin kaluston tarve pienenee ja toiminnot paremmin kontrollissa reittien optimointia voidaan käyttää myös metsäteiden suunnittelussa, polttoaineen toimituksissa, taimien kuljetuksessa jne

15 Raakapuun virrat Kysyntä 40,3 milj. m3 v (96 % puusta tuli alueelta, 4 % Kostroman ja Kirovin alueilta) 64 % alueen teollisuuden käyttöön 35 % vientiin 1 % Moskovan alueelle Suurimmat puuntuottajat Arkangel ja Vologda Suurin puunkäyttäjä Arkangel Raakapuun vientiin suuntautuneita Leningrad, Vologda, Novgorod, Pskov ja Karjala Puun tuojia Arkangel, Leningrad ja Karjala kysyntä ja tarjonta epätasapainossa Luonnonvaraministeriön ja Valtion tilastokomitean tilastojen, sekä Venäjän Federaation tullin tietojen perusteella raportoimattoman puun määrä 9 milj. m3 (23 % teollisuuspuun tuotannosta) Raportoimattoman puun osuus yleisempi raakapuun vientiin ja kauppaan painottuneilla alueilla, missä oma metsäteollisuus huonommin kehittynyt Raportoimaton puu liittyy yleensä verojen ja maksujen kiertoon erityisesti pienissä puunkorjuuyrityksissä, eikä välttämättä laittomasti hakattua

16 Puunhankintaolosuhteista

17 VAHVUUDET Pitkä kokemus puunostosta Taloudelliset / rahoitukselliset mahdollisuudet Kaikkien tavaralajien ostaja myös koivu- ja haapakuidun, mikä ei ole yleistä Venäjällä Luotettava kumppanin maine Venäjänkieliinen johto Kokemus kotimaan puuvarastotoiminnoista Kokemus kotimaan logistiikkatoiminnoista Kokemus kotimaan hakkuutoiminnoista Hyvä tietämys kotimaan puumarkkinatilanteesta raja-alueilla Investoinnit mekaaniseen puunjalostukseen ja -korjuuseen MAHDOLLISUUDET Potentiaalisten metsävarojen olemassaolo Muutama puulaji, havupuut dominoivat Hakkuumahdollisuuksien alhainen hyödyntämisaste Alhainen kantohinta ja työvoimakustannus Mahdollisuus hankkia venäläisiä puunkorjuuyrityksiä Uudessa metsälainsäädännössä tähdätään pitkäaikaisiin metsänvuokrasopimuksiin GSM/GPS järjestelmien kehittyminen Teknologian siirto Pohjoismaista Logistiikkatoimintojen kehittyminen Venäjällä Kehittyvä metsäteollisuus Venjän talouden kasvu ja metsäteollisuustuotteiden kotimaankysynnän kasvu HEIKKOUDET Puunhankinnan suunnittelun heikko synergia hakkuumahdollisuuksien, logistiikka- ja hakkuutoimintojen, infrastruktuurin kunnon ja markkinakysymysten kanssa Huono tietämys kaukaisista metsävaroista Huono tietämys kukaisten alueiden puumarkkinoista Puutoimitusten vuodenaikainen vaihtelu Hallinnassa olevien puuvarojen pieni osuus Heikko puuteminaaliverkosto Huono kumppanuusjärjestelmä Suomalaisyritysten välinen ja sisäinen kilpailu Puunvaihto ei ole yleistä Tavaralajien mitat vaikea muuttaa, vaikeuttaa katkonnan optimointia Riippuvuus puukauppayhtiöistä Jäylkkä puunhintajärjestelmä Perinteiseen korjuuteknologiaan perustuva ekstensiivinen metsienkäsittely Huono informaatioteknologiajärjestelmä Vanha konekanta, alhainen arvon palautuminen Puun alkuperän seurantajärjestelmä ei ole täydellinen Metsäsertifiointijärjestelmät (FSC, PEFC) eivät ole yleisiä Laittoman puun todennäköisyys puuvirrassa Työvoiman alhainen tuottavuus Huono työkulttuuri/-moraali Korkea onnettomuusriski Pätevän henkilökunnan puute maaseudulla Koulutettujen harvestin/kuormatraktorin kuljettajien puute Sosiaaliset velvoitteet, mukaanlukine työttömyys UHAT Huono infrastruktuuri jonka kehittäminen kallista. Ympärivuotisten metsäteiden puute Kova kilpailu, jatkuvasti nousevat puunhinnat Venäjällä tapahtuva metsäalan liiketoimintojen yhdentyminen: kilpailu alue- ja kansallisella tasolla Venäjän alueviranomaisten vaikutus metsänvuokrausten jakoon viranomaisiin vaikuttaminen paikallisten yritysten suosimiseksi Välttämättömyys investoida paikalliseen puunjalostukseen Korruptio Epäterveet liiketoimintatavat (käteismaksut, lahjonta) Hintaspekulaatiot. Paikallinen ja alueellinen protektionismi Vaunujen ja alusten puute Muuttuvat tulli- ja vientisäännökset Laiton ja raportoimaton hakkuu / puu. Alan huono maine Investointisuojan puute

18 Luoteis-Venäjän metsävarojen tuleva kehitys Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

19 Luoteis-Venäjän metsävarojen tulevaisuuden kehitys: 3 skenaariota vuoteen 2058 Baseline- skenaario Hakkuut lisääntyvät simulointien alussa ja kiertoaika pysyy nykytasolla Lisääntyvät hakkuut- skenaario Hakkuut lisääntyvät 10 % jokaisella viisivuotisjaksolla edellisjaksoon verrattuna Lisääntyvät pääte- ja harvennushakkuut- skenaario Hakkuut lisääntyvät kuten edellisskenaariossa, mutta harvennusten osuus lisääntyy 15 vuoden aikana 30 % osuuteen 1 28 November 2007

20 Keskimääräinen puusto, hakkuut ja kasvu Luoteis-Venäjällä kolmen skenaarion mukaan Puuston keskitilavuus, m 3 /ha Hakkuut, milj. m 3 /v Nettokasvu, milj. m 3 /v Baseline, Lisääntyvät päätehakkuut, 2058 Lisääntyvät pääte- ja harvennushakkuut, November 2007

21 Puuta on, mutta kysymys on fyysisen ja taloudellisen saavutettavuuden erosta Karjalan, Leningradin,Novgorodin ja Pskovin alueilla infrastruktuuri voi tukea metsäsektorin kehittymistä Arkangelin, Komin, Murmanskin ja Vologdan alueilla kuljetusmatkat ja siten kustannukset rautatieasemille ovat korkeampia, vaikka metsävarat itsessään eivät rajoita puun tarjontaa Venäjän puumarkkinoilla tapahtuvat muutokset, esimerkiksi mahdollisen puun energiakäytön lisääntyminen, voivat lisätä myös kerran hakattujen alueiden houkuttelevuutta talouskäyttöön November 2007

22 Esimerkki hakkuu- ja kuljetuskustannuksista lähimmälle rautatieasemalle tai jalostuslaitokselle 4 28 November 2007

23 Johtopäätökset Metsien käsittelyn periaatteena kestävä metsätalous ja luonnon monimuotoisuuden suojelu Tavoitteena hakkuiden merkittävä lisääminen Vaikeaa, koska vuosikymmeniä jatkuneiden laaja-alaisten avohakkuiden sekä metsien uudistamisen ja hoidon laiminlyöntien vuoksi metsien laatu ja rakenne huonontuneet, metsätieverkosto kehittymätön ja puunkorjuuyritysten toimintaa uhkaavat vanheneva konekanta, heikko kannattavuus, ammattitaitoisen työvoiman puute ja kohoavat kustannukset Lisähaasteita luovat suojeluvaatimukset Järkevää tehostaa metsien käsittelyä ja puunkorjuuta olemassa olevan tieverkoston ja kuljetusreittien vaikutusalueella

24 edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista metsäsuunnittelun, metsien uudistamisen, hoidon, hakkuun, metsätienrakennuksen ohjeistojen ja normien uudistamista siten, että ne mahdollistavat taloudellisesti kannattavan sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden harjoittamisen lisäisi haluttujen puutavaralajien hehtaarikohtaista saantoa, parantaisi metsänkasvatuksen ja puunkorjuun kannattavuutta, metsätyön arvostusta ja auttaisi motivoituneen ja ammattitaitoisen työvoiman saamisessa alalle puunkorjuun haitalliset ympäristövaikutukset vähenisivät ja markkinahakkuiden pinta-ala pienenisi, mikä alentaisi kuljetuskustannuksia ja vähentäisi paineita hakata uusia koskemattomia metsäalueita Hakkuumahdollisuuksia runsaasti, huomioitava fyysisen ja taloudellisen saavutettavuuden ero (infrastruktuurin olemassaolo ja kunto) Kypsät ja yli-ikäiset metsät yksistään voivat kattaa lisääntyvän puun kysynnän aiheuttaman tarpeen seuraavien 50 vuoden aikana

25 Tutkijoita Metsäntutkimuslaitoksesta Euroopan metsäinstituutista Joensuun yliopistosta Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutista ja biologian instituutista Moskovan valtiollisesta metsäyliopistosta Petroskoin valtionyliopiston metsäinsinööritiedekunnasta Pietarin valtiollisesta metsäteknillisestä akatemiasta Venäjän maatalousyliopistosta Venäjän metsätalousviraston alaisesta Rosgiprolezorganisaatiosta Yleisvenäläisestä metsänhoidon ja metsätalouden mekanisoinnin tutkimuslaitoksesta

26 Rahoitus Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä tutkimusohjelma, partnerit 46 julkaisua (venäjän, englannin ja suomen kielillä) Esitelmiä ja haastatteluja, opinnäytetöitä