Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 1 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Opetussuunnitelma

2 2 SISÄLTÖ 1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE 3 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Arvopäämäärä Toiminta-ajatus 3 3. TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö Opetusmenetelmät ja työtavat Opiskelijoiden osallistuminen Yhteistyö 5 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tuntijako Yleislukion tuntijako Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako Kieliohjelma Koulun painotukset Opiskelijaksi otto Opetusjärjestelyt Itsenäinen opiskelu Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit Muut opetusjärjestelyt OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ARVIOINTI Opiskelijan arviointi Lukion toiminnan arviointi OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Aihekokonaisuudet Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Englanti Espanja Italia Ranska Saksa Matematiikka 54

3 Matematiikka, pitkä oppimäärä Matematiikka, lyhyt oppimäärä Reaaliaineet Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto 104 Evankelis-luterilainen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Terveystieto Taito-ja taideaineet Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus Koulukohtaiset kurssit Starttikurssit Kulttuurikurssi Tutkielmakurssi Tietotekniikka Teknologian lukiokurssit Ilmaisutaito Tanssi Liikennekasvatus Aktiivinen kansalainen kurssi Tutorkurssi Kansainvälisyys Merenkulku Navigare necesse est Luontopolku 8. LIITTEET 146

4 4 1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma noudattaa valtakunnallista ja Turun kaupungin opetustoimen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Arvopäämäärä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion keskeinen arvopäämäärä on sivistys. Se on ajattelun, tahdon ja toiminnan harjoittamista yhteisössä, jonka työskentelytavoissa oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja opiskelijamyönteisyys ovat itseisarvoja. Sivistys on monipuolista tietojen ja taitojen hallintaa, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Se on myös kasvamista eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Pidämme tärkeänä jokaisen opiskelijan myönteisten mahdollisuuksien tunnistamista ja toteutumista sekä opiskelijan sisäsyntyisen motivaation vahvistamista. Lukiossamme opiskelijat voivat oppia erilaisten persoonien muodostamassa yhteisössä elämänhallinnan kannalta tärkeitä sosiaalisia tietoja ja taitoja. 2.2 Toiminta-ajatus Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa sivistämistä ja osaamista toteutetaan hyvässä ja turvallisessa opiskeluympäristössä. 3. TOIMINTAKULTTUURI 3.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tavoitteena on tarkoituksenmukainen ja viihtyisä työympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen ja ajanmukaisen työskentelyn. Jokainen työyhteisön jäsen pyrkii turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. Koulusta kehitetään oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelun avuksi ajanmukaisen tietoja muun tekniikan sekä kirjaston työpisteineen. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio korostaa yhteisön kaikkien jäsenten vastuuta hyvän ja kannustavan työilmapiirin luomisessa. Lukio on avoin vuorovaikutukselle ja yhteistyölle muun yhteiskunnan kanssa kaikessa, mikä on omiaan edistämään opiskelua ja työilmapiiriä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion johtamisessa korostetaan tasapuolisuutta, avoimuutta ja yhteistyötä. Rehtorin apuna työskentelevät apulaisrehtori ja työryhmät, jotka valitaan lukuvuosittain. Rehtorista, apulaisrehtorista, opinto-ohjaajasta ja

5 5 työryhmien puheenjohtajista koostuu lukion johtoryhmä, joka säännöllisesti kokoontuu keskustelemaan ja tekemään ehdotuksia lukiotyöhön liittyvistä asioista. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lukion kehittämiseen opiskelijakunnan välityksellä. Opiskelijoiden edustajille annetaan tilaisuus esittää mielipiteensä heitä koskevista ja heidän opiskeluunsa liittyvistä asioista. Lukion toimintakulttuuria arvioidaan vuosittain. Arvioinnin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa arviointityöryhmä. Opettajakunnan ja opiskelijakunnan yhdessä laatimat järjestyssäännöt ohjaavat lukion jokapäiväistä työskentelyä (liite). 3.2 Oppimiskäsitys Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja sosiaalisesta toiminnasta. Oppiessaan hän käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa tietoa jo olemassa olevien tietorakenteidensa pohjalta. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Opiskelu on asioiden ja ilmiöiden käsitteellistämistä. Sen avulla opiskelija ymmärtää asioiden ja ilmiöiden yhteyksiä ja osaa soveltaa omaksumaansa eri tilanteissa. Opiskelun tarkoituksena ei ole omaksua pelkkiä yksityiskohtia, vaan oppia kriittisesti tarkastelemaan ilmiöitä osana laajempaa kokonaisuutta. Opiskelijaa ohjataan itsearviointiin, joka auttaa häntä tiedostamaan oman oppimisensa keskeisiä tekijöitä. Häntä kannustetaan omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja heikkouksiensa kehittämiseen ja hänelle soveltuvien oppimistapojen etsimiseen. Opiskelijan kasvaminen eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen on tärkeä osa koulumme oppimiskäsitystä. 3.3 Opiskeluympäristö Tavoitteena on opiskelua ja oppimista tukeva ympäristö, jossa on tarkoituksenmukaiset ja ajantasaiset työtilat ja -välineet sekä opiskelijoille että opettajille. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään avoimen ja suvaitsevaisen työilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen. Tavoitteena on turvallinen työympäristö, jossa jokainen saa toimia tasavertaisena kouluyhteisön jäsenenä ja jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa koulun kehittämiseen. Toimiva opiskeluympäristö edistää oppimista, viihtymistä ja työyhteisön hyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti ä he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuodot ovat monipuolisia.

6 6 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijalta odotetaan hyvien tapojen hallintaa ja myönteistä suhtautumista opiskeluun ja työntekoon. Opiskelija suvaitsee ja kunnioittaa yksilöllisyyttä ja näkee erilaisuuden rikkautena ja voimavarana. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja kehittäminen määritellään lukion TVTstrategiassa (liite 2). Olennaisena osana opiskeluympäristöä ovat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion yhteistyökumppanit. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetuksessa kartutetaan opiskelijoiden tietoja ja taitoja sekä annetaan välineitä niiden omaehtoiseen hankintaan. Opiskelijoita myös harjaannutetaan soveltamaan ja arvioimaan oppimaansa. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa käytetään monenlaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Moninaisuus palvelee opiskelijoiden yksilöllistä erilaisuutta sekä tuottaa kuhunkin oppiaineeseen parhaiten sopivia opiskelun muotoja. Opetuksessa pyritään käyttämään opiskelijoita aktivoivia työtapoja. Erilaisten työtapojen omaksumiseksi suositellaan ainakin yhden kurssin suorittamista etäopiskeluna. Tarkempia kuvauksia opetusmenetelmistä ja työtavoista voidaan sisällyttää opetussuunnitelman oppiainekohtaisiin osioihin. 3.5 Opiskelijoiden osallistuminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa nähdään opiskelijoiden osallistuminen heille tärkeiden asioiden käsittelyyn merkittävänä opiskelumotivaatiota lisäävänä tekijänä. Osallistuminen palvelee myös kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen. Keskeinen osa opiskelijoiden osallistumista on opiskelijoiden muodostama opiskelijakunta, joka valitsee keskuudestaan hallituksen, joka koostuu puheenjohtajasta ja muista tarvittavista toimihenkilöistä, sekä edustajansa lukion johtokuntaan. Opiskelijakunnan edustajille annetaan mahdollisuus osallistua myös opettajainkokouksiin ja lukion johtoryhmän kokouksiin, joissa käsitellään koulutuksen kehittämistä sekä muita opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia asioita. Lisäksi opiskelijakunta on mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa, järjestyssääntöjen päivittämisessä sekä teemapäivien ja yhteisten tilaisuuksien toteuttamisessa. Lukuvuoden alussa jokainen ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. 3.6 Yhteistyö

7 7 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio toimii yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa ottaen huomioon alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat. Yhteistyön muotoina ovat: - opiskelijoiden huoltajille järjestetyt vanhempainillat - tiedottaminen ja konsultointi opiskeluun liittyvissä asioissa - huoltajien mahdollisuus seurata opiskelijan kurssivalintoja, opiskelumenestystä ja poissaoloja. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tekee yhteistyötä turkulaisten peruskoulujen, lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä harjoitetaan myös korkeakoulujen, kulttuurilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyömuotoihin kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö.

8 8 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Tuntijako Lukion tuntijako (sisältäen myös merilinjan sekä luonnontiedelukiolinjan kurssit) Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit valtakunn.+koulukoht. koulukoht.+turku Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A-kieli englanti ( A-kieli saksa) (6) (2) A-kieli ruotsi B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa 8+1 B2-kieli ranska 8+1 B3-kieli saksa 8+1 B3-kieli ranska 8+1 B3-kieli espanja 8+1 B3-kieli italia 8+1 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Opinto-ohjaus Starttikurssi 2 Kulttuurikurssi 1 Luontopolku 1 Tutkielmakurssi 1 Aktiivinen kansalainen -kurssi 1

9 9 (Tanssi) (3) Tietotekniikka 4 Teknologian kurssit 3 Työelämän kurssi 3? Ilmaisutaito 3 Liikennekasvatus 1 Tutorkurssi 1 Kansainvälisyyskurssi 2 Merenkulku 2 Navigare necesse est Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A-kieli englanti A-kieli ruotsi B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa 9 B2-kieli ranska 9 B3-kieli saksa 9 B3-kieli ranska 9 B3-kieli espanja 9 B3-kieli italia 9 Matematiikka lyhyt oppimäärä* pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Tutkielmakurssi 1 1- Uskonto ja elämänkatsomustieto Filosofia 1 7 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki** Kuvataide** Tanssi 3 Terveystieto 1 3 Opinto-ohjaus Tietotekniikka 4 Ilmaisutaito 3

10 10 Liikennekasvatus 1 Starttikurssi 2 Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssi 2 Kulttuurikurssi 1 Kansainvälisyys 2 Pakolliset kurssit 43- Luonnontieteen syventäviä kursseja vähintään 12 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 * lyhyen matematiikan valinneiden suoritettava matemaattis-luonnontieteellisiä kursseja vähintään 22 opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla ** musiikista ja kuvataiteista pakollisena 2-3 kurssia LISÄTTY TÄHÄN VERSIOON KURSE-TEKSTISTÄ SINISELLÄ ALLA OLEVA TSYKIN LUONNONTIEDELUKION KURSSIT ALKAEN pakolliset kurssit syventävät soveltavat ÄIDINKIELI A-KIELI (esim. EA) (vähintään 1 3) A-KIELI (BA) (vähintään 2,3,4) B-KIELI (vähintään 2,3,4) B2-KIELI B3-KIELI PITKÄ MA (M) LYHYT MA (N) LUONNONTIETEEN PAKOLLISET KURSSIT FYSIIKKA 1 KEMIA 1 BIOLOGIA 1 2 MAANTIEDE 1 2 TUTKIELMA 1 NÄISTÄ SYVENTÄVISTÄ VALITAAN 5, JOISTA 2 ON OLTAVA LABORATORIOKURSSEJA (alleviivatut) NÄISTÄ SYVENTÄVISTÄ VALITAAN 7, JOISTA VÄH.3 TULEE OLLA KOULUKOHTAISIA SOVELTAVAT KURSSIT filosofia 8 psykologia 2 kuvataide 12

11 11 tutkielma 2 PSYKOLOGIA USKONTO ET FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS STARTTIKURSSI 1/2 1/2 KULTTUURIKURSSI 1 LUONTOPOLKU 1 TIETOTEKNIIKKA TEKNOLOGIAN LUKIOKURSSIT ILMAISUTAITO TANSSI LIIKENNEKASVATUS 1 AKTIIVINEN KANSALAINEN 1 TUTORKURSSI 1 KANSAINVÄLISYYSKURSSI 1 2 MERENKULKU 1 2 NAVIGARE NECESSE EST 1 HUOM. 1) KIRJOITETTAVISTA AINEISTA ON SUORITETTAVA VÄHINTÄÄN VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET KURSSIT 2) LUONNONTIETEEN SYVENTÄVIÄ KURSSEJA ON OLTAVA VÄHINTÄÄN 12

12 12 VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT TUMMENNETULLA FONTILLA KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT VAALEAMMALLA FONTILLA KOULUHOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT KURSIVOIDULLA FONTILLA 4.2 Kieliohjelma Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tarjoaa A-kielenä ruotsia ja englantia, B1- kielenä ruotsia, B2- kielinä saksaa ja ranskaa, sekä B3-kielinä saksaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa. Muiden kielten opiskelu toteutetaan yhteistyössä toisten lukioiden kanssa. 4.3 Koulun painotukset Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on yleislukio. Lisäksi sillä on valtakunnallinen luonnontieteen erityinen koulutustehtävä (luonnontiedelukio), merilinja (kuntakohtainen erityistehtävä) ja kuvataidepainotteisuus (koulukohtainen erityistehtävä). 4.4 Opiskelijaksi otto Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioon valitaan opiskelijat valtakunnallisen yhteishaun perusteella. Luonnontiedelukioon valitaan opiskelijat siten, että matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen peruskoulun päättöarvosana painotetaan kahdella. Merilinjalle valittaessa äidinkielen, A-kielen ja matematiikan peruskoulun päättöarvosanat painotetaan kahdella. 4.5 Opetusjärjestelyt Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio noudattaa Turun kaupungin lukioiden jaksotusta, koeviikkoa ja tuntijärjestystä. 4.6 Itsenäinen opiskelu Osa kursseista on mahdollista suorittaa itsenäisesti. 4.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio osallistuu Turun seudun etärenkaaseen tarjoamalla vuosittain kursseja omalta osaamisalueeltaan. Lukiossa on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeja valtakunnallisten ohjeiden mukaan.

13 Muut opetusjärjestelyt Kursseja järjestetään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja kulttuurilaitosten kanssa. 5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 Ohjauksen järjestäminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijoiden ohjaukseen. Ohjaustoiminnan työnjako on seuraava: Opiskelija: laatii oman opinto-ohjelmansa lukio-opintojen alussa tarkistaa vuosittain oman opinto-ohjelmansa kantaa vastuun opintojensa etenemisestä Opinto-ohjaaja: vastaa opinto-ohjauksen käytännön ja ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta pitää opinto-ohjauksen oppitunteja ohjaa opiskelijoiden opintosuunnitelmien tekoa sekä tekee kurssivalintojen muutokset koulun hallintoverkkoon antaa uranvalinnan ohjausta huolehtii, että opiskelijan käytössä oleva materiaali on ajan tasalla antaa tarvittaessa pienryhmäohjausta seuraa opiskelijoiden opintosuorituksia yhdessä ryhmänohjaajien kanssa ohjaa lukiolaisia neljän vuoden suunnitelmien laatimisessa toimii opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana opastaa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa esim. yo-tutkinnon hajauttamisessa on mukana vanhempainiltojen suunnittelussa tiedottaa ilta- ja etälukion kursseista sekä kesäopiskelumahdollisuuksista tukee opiskelijoita elämänhallintaan ja itsetuntemukseen liittyvissä asioissa neuvoo tarvittaessa opiskelutekniikassa seuraa opinto-ohjaukseen liittyviä ajankohtaisasioita pitää yhteyttä alueen oppilaitoksiin, työvoimaviranomaisin ja lääninhallitukseen sekä toisiin opinto-ohjaajiin on yhteydessä huoltajiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa osallistuu koulun kehittämistyöhön osallistuu alan koulutuksiin toimii tutortoiminnan vetäjänä

14 14 Ryhmänohjaaja: seuraa opiskelijoiden opintomenestystä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa seuraa ryhmäläistensä poissaoloja tutustuu oman ryhmänsä opiskelijoihin mm. haastattelemalla henkilökohtaisesti kaikki opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden alussa sekä tarvittaessa opintojen edetessä hoitaa ryhmänsä ryhmänohjaustuokiot on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin, rehtoriin, opinto-ohjaajaan sekä aineenopettajiin ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa osallistuu oman ryhmänsä vanhemmille tarkoitettuihin vanhempainiltoihin on mukana opiskelijahuoltoryhmän tapaamisessa, joissa käsitellään kunkin ohjausvuositason opiskelijoiden asioita toimii oman ryhmänsä valvojana koulun tilaisuuksissa sopimuksen mukaan ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään kehittää omalta osaltaan ryhmänohjausta Aineenopettaja: tiedottaa opiskelijoille oman aineensa kursseista ja niiden suoritusjärjestyksestä ohjaa opiskelijoita omassa oppiaineessaan, mm. opiskelutekniikassa tiedottaa opiskelijoiden keskeytyneistä kursseista opinto-ohjaajalle seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja tiedottaa niistä tarvittaessa ryhmänohjaajalle informoi oman aineensa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa antaa oman alansa uranvalintaan liittyvää ohjausta ammattinsa asiantuntemusta hyödyntäen Rehtori ja apulaisrehtori: luovat ohjaustoiminnalle toimintamahdollisuudet vastaavat ylioppilaskirjoituksista toimivat opiskelijahuoltoryhmän jäseninä laativat kurssijärjestyksen muodostavat opetusryhmät vastaavat ryhmänohjaustuokioiden sisällön suunnittelusta Koulusihteeri: vastaa toimenkuvan mukaisesti koulutyöhön liittyvän tiedon ylläpitämisestä ja käsittelystä hoitaa ja ylläpitää opiskelijarekisteriä Opiskelijan ohjaukseen kuuluu yhteistyö huoltajien, alueen oppilaitosten, työvoimaviranomaisten, lääninhallituksen ja muiden opinto-ohjaajien kanssa. Ohjaukseen pyritään aktivoimaan myös vanhempia lukion opiskelijoita, jotka tutoreina osallistuvat uusien opiskelijoiden ohjaukseen. 5.2 Opiskelijahuolto (vaatii ajan tasalle saattamista, huomautus /RLI)

15 15 Tavoitteet Opiskelijahuolto tarkoittaa hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä erilaisten tukitoimien avulla. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja puuttua havaittuihin opiskelijoiden ongelmiin ja ohjata opiskelijoita niiden ratkaisemisessa. Toiminta Opiskelijasta huolehtiminen on kiinteä osa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toimintaa. Lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijahuoltoon. Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat ja terveydenhoitaja sekä mahdollisuuksiensa mukaan lukiopsykologi ja erityisopettaja. Ryhmänohjaajat osallistuvat opiskelijahuoltoryhmän toimintaan sovittuina aikoina. Myös opiskelija itse ja hänen huoltajansa voivat olla paikalla tarvittaessa. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonkutsujana toimii opinto-ohjaaja. Opiskelijahuoltoryhmä tukee opiskelijaa ongelmatilanteissa ja ohjaa häntä tarvittaessa kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Yhteistyö Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta pyydetään lupa tarvittavaan yhteydenpitoon kodin kanssa. Opiskelijalle tarjottava tuki Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään lukio-opintoihin seuraavasti: - ohjattu kurssien valintatilaisuus ennen koulunkäynnin alkua - ryhmäytymispäivä opiskelun alussa - yleisesti lukio-opintoihin perehdyttävän kurssin tarjoaminen - ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien suorittamat henkilökohtaiset haastattelut - tutoropiskelijoiden tukitoiminta yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa. Opiskelijalle pyritään järjestämään erityis- ja tukiopetusta oppimisvaikeuksiinsa. Esimerkiksi sairauden aiheuttamat poissaolot ovat perusteena tukiopetuksen antamiseen. Kriisi-, päihde- ja turvallisuussuunnitelma Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa noudatetaan Turun kaupungin o petuspalvelukeskuksen laatimaa turvallisuussuunnitelmaa. Lukiossa on suunnitelma päihdetapausten ja kriisien varalle (ks. liite 3). Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio nimeää vuosittain kriisi- ja onnettomuustilanteiden hoitoa koordinoivat vastuuhenkilöt. 5.3 Opiskelun erityinen tuki

16 16 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio pyrkii joustavin opetusjärjestelyin takaamaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoidensa mahdollisuudet selviytyä opinnoistaan lukiolain sallimissa aikarajoissa. Opiskelun erityisen tuen järjestämisestä vastaa rehtori. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kartoitetaan opiskelijoiden erityisen tuen tarve, esimerkiksi lukivaikeudet, jonka perusteella opiskelijoita ohjataan saamaan erityistä tukea. Opiskelijahuoltoryhmä informoi opettajia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilanteesta tarpeen mukaan. Koulu pyrkii järjestämään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille joustavia opetusjärjestelyjä. Niihin voivat kuulua esimerkiksi itsenäiset suoritukset ja verkkoopiskelu. Myös opiskeluympäristö pyritään esimerkiksi liikuntavammaiset huomioon ottaen järjestämään turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Opettajat pyrkivät opetusmenetelmällisin ratkaisuin huomioimaan erityisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vieraskieliset opiskelijat ohjataan suomi toisena kielenä -opetukseen ko. opetusta antavaan turkulaiseen lukioon. Vieraskielinen opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta rehtorin päätöksellä. Opinto-ohjaajat informoivat vieraskielisiä opiskelijoita opiskelumahdollisuuksista sekä osallistumisesta ylioppilaskirjoituksiin. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa kiinnitetään huomiota myös opiskelijan kulttuuri-identiteetin myönteiseen kehittämiseen. 6. ARVIOINTI Arvioinnin tavoite on opiskelun kannustavuuden lisääminen, opiskelijan oikeuksien toteutuminen ja työyhteisön kommunikaation kehittäminen. Arviointi on tärkeä strateginen työkalu opiskelijan opiskelutavoitteiden saavuttamisessa ja lukion toimintakulttuurin kehittämisessä. 6.1 Opiskelijan arviointi Jokaisen kurssin arviointiperusteet on esiteltävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä voidaan keskustella yhdessä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmaan on kirjattu kunkin oppiaineen kohdalle oppiaineen arviointi. Lukion opetussuunnitelman mukaisen kurssin suorittaminen Kurssi voidaan suorittaa: 1. Osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin 2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti ja suorittamalla kurssista pidettävät kuulustelut sekä muut kurssin suorittamisen edellyttämät tehtävät

17 17 3. Suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen alkamista. 4. Suorittamalla kurssi osittain itsenäisesti ja osittain opetukseen osallistumalla. Hylätyn ja hyväksytyn kurssin uusinta Hylätyn kurssin voi suorittaa 1. Osallistumalla uudelleen opetukseen ja kurssista järjestettäviin kokeisiin 2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti 3. Osallistumalla saman lukuvuoden aikana uusintakuulusteluun, johon saa osallistua vain kerran. Opiskelijalla on oikeus korottaa korkeintaan vuoden vanhaa kurssin arvosanaa kerran koulun määräämänä päivänä. Poissaolojen vaikutus kurssisuorituksen hyväksyntään Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL 25 ). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa syy välittömästi kouluun palattuaan. Jos asiattomia poissaoloja kertyy, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa kurssin puuttuvien osien suorittamisesta. Jos opiskelija ei suorita tätä opettajan edellyttämää työtä kurssin arvosteluun mennessä tai rehtorin luvalla myöhemmin, hänen kurssisuorituksensa mitätöidään. Opiskelijalla on kuitenkin poissaoloista huolimatta oikeus osallistua kurssin opetukseen. Jos selvitettyjä ja hyväksyttävästä syystä johtuvia poissaoloja kertyy kymmenen tuntia, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa puuttuvien osien suorituksesta. Jos hän ei suorita puuttuvia osia kohtuullisen ajan kuluessa, kurssisuoritus mitätöidään. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa poissaoloja seurataan oppitunneittain ja ne kirjataan käytössä olevaan järjestelmään. Keskeneräinen kurssisuoritus Keskeneräinen kurssisuoritus merkitään opintokirjaan T-kirjaimella. T-kirjaimella merkityt kurssit poistuvat seuraavan jakson lopussa. Viimeisessä jaksossa saatua T- kirjainta voi täydentää seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. T-kirjaimen poistumisen jälkeen kurssi on aloitettava alusta. Arviointi numeroin Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä valinnaiset vieraat kielet arvioidaan aina numeroin. Poikkeuksena on opinto-ohjaus. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään aina hyväksytty arvosana. Arvosanaksi keskiarvo Kunkin oppiaineen arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvona. Arviointiperusteet

18 18 Arvioivalla opettajalla on oltava riittävästi arvosanan määräämisen perustaksi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Oppilaan aktiivinen läsnäolo kurssilla on välttämätöntä, jotta opettajalla on mahdollisuus arvioida kurssi. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Opiskelijan poissaolo opetuksesta ja tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista. Oppimäärän vaihtaminen Hyväksi luettavat arvosanat siirtyvät pääsääntöisesti sellaisinaan kurssiarvosanoiksi siirryttäessä vaativammasta helpompaan oppimäärään. Jos opiskelija haluaa korottaa arvosanaa, hänen täytyy antaa lisänäyttöä osaamisestaan. Jos opiskelija siirtyy helpommasta vaativampaan oppimäärään, tällöin opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttöä osaamisestaan. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: M1 N1, M3 N2, M6 N5, M7 N4 ja M8 N3. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Lukiossa otetaan huomioon opiskelijan muualla suoritetut tai aikaisemmat opinnot siltä osin, kuin ne vastaavat lukion kurssien sisältöjä. Opintojen kurssivastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava erikseen rehtorin kanssa. Muualla suoritetusta kurssista opiskelijalla tulee olla todistus tai vastaava suoritusnäyttö. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa suorituksiksi hyväksytään automaattisesti seuraavien oppilaitosten kurssit: 1) Turun kaupungin päivälukiot 2) Turun kesälukio 3) Turun Normaalikoulun lukio 4) Turun iltalukio 5) Turun Seudun etärengas. Tapauskohtaisesti päätetään seuraavien oppilaitosten kurssien hyväksymisestä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion suorituksiksi: 1) Turun ammatti-instituutti 2) Turun Kristillinen Opisto 3) Turun Kesäyliopisto 4) muut mahdolliset oppilaitokset. 6.2 Lukion toiminnan arviointi Tavoite Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toiminnan arvioinnin tavoitteena on seurata opetussuunnitelman toteuttamista ja tukea sen kehittämistä. Arvioinnin painopistealueita ovat lukion toimintakulttuuri, opiskelijoiden näkökulma, kurssikohtaiset arvioinnit, opetuksen arviointi, johtamiskulttuurin arviointi ja työyhteisön hyvinvoinnin arviointi. Lukion opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain osana lukion kehittämistyötä. Toimenpiteet Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa arvioinnista esitellään toimenpiteet, joilla Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa arvioidaan toimintaa. Arvioinnin apuna käytetään esimerkiksi työyhteisökyselyjä, päättöarviointivertailuja, kunta- ja kouluvertailuja, oppimistuloksia (kuten ylioppilastutkinnon tuloksia), Turun Suomalaisen

19 19 Yhteiskoulun lukioon opiskelemaan tulevien oppilaiden yläasteen päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoja ja opettajien koulutusta. 7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Yhteisten aihekokonaisuuksien tarkemmat sisältökuvaukset ovat valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Kunkin oppiaineen omassa opetussuunnitelmakuvauksessa kerrotaan, miten aihekokonaisuuksia ainekohtaisesti sovelletaan. 7.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet Äidinkieli ja kirjallisuus Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen,

20 20 kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista

21 21 ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Valtakunnalliset pakolliset äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (A1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta

22 22 vuorovaikutustaidot ryhmässä Numeroarviointi. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (A2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Keskeiset sisällöt tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta Numeroarviointi. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (A3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan.

23 23 Keskeiset sisällöt kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Numeroarviointi. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (A4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka Numeroarviointi. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (A5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

24 24 oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Keskeiset sisällöt eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa Numeroarviointi. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (A6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Numeroarviointi. Valtakunnalliset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit

25 25 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (A7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskeiset sisällöt vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Numeroarviointi. 8. Tekstitaitojen syventäminen (A8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa Numeroarviointi. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (A9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen

26 26 lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Keskeiset sisällöt nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Numeroarviointi. Koulukohtaiset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit 10. Ylioppilasessee (A10) Tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Kurssilla kerrataan ylioppilasesseen vaatimukset ja kirjoitusprosessin vaiheet. Luetaan eritasoisia malliesseitä ja perehdytään kokeen arviointiin. Kirjoitetaan sekä otsikko- että aineistoesseitä. Kiinnitetään erityistä huomiota tyyliin. Numeroarviointi. 11. Kielenhuollon kurssi (A11) Tavoitteena on omaksua keskeiset suomen kielen normit. Tehdään kielenhuollon harjoituksia ja hiotaan omien tekstien kieltä ja tyyliä. Suoritusmerkintä. 12. Kirjallisuuskurssi (A12) Tavoitteena on syventää kirjallisuuden tuntemusta. Luetaan ja tulkitaan kaunokirjallisuutta keskustellen ja kirjoittaen. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveiden mukaisesti. Suoritusmerkintä. 13. Luovan kirjoittamisen kurssi (A13) Tavoitteena on löytää oma, persoonallinen kirjoitustyyli. Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja etsitään kirjoittamisen iloa monipuolisin kirjoitusharjoittein. Kurssin sisällön suunnittelussa otetaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet.

27 27 Suoritusmerkintä. 14. Elokuvakurssi (A14) Tavoitteena on syventää elokuvailmaisun tuntemusta. Perehdytään elokuvakerronnan keinoihin ja elokuvan lajityyppeihin. Harjoitellaan kriittistä elokuvien katselua. Analysoidaan erilaisia elokuvia. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveiden mukaisesti. Suoritusmerkintä. 15. Mediakurssi (A15) Tavoitteena on syventää medialukutaitoa. Perehdytään sekä painetun että sähköisen median tekstilajeihin ja niiden ilmaisutapoihin. Eritellään kriittisesti mediatekstien tapoja kuvata ja luoda todellisuutta. Suoritusmerkintä. 16. Teatterikurssi (A16) Tavoitteena on perehtyä teatteritaiteeseen sekä teoriassa että käytännössä. Luetaan ja eritellään erilaisia näytelmiä ja käydään teatterissa. Suoritusmerkintä. Koulukohtainen soveltava äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi 17. Toimittajakurssi (A17) Tavoitteena on verkkolehden toimittaminen lukion kotisivuille tiimityönä. Monipuolista kirjoittamisen, kuvaamisen ja muun toimitustyön harjoittelua. Kurssi toteutetaan hajautetusti yhden lukuvuoden aikana. Suoritusmerkintä Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

28 28 A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä A-kielestä B-kieleen arvosanat vastaavat toisiaan. Mikäli siirtyminen tapahtuu B-kielestä A-kieleen, opiskelijan on täydennettävä kaikkia kursseja opettajan ohjeiden mukaisesti. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuus kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja (poikkeuksena BA9).

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. (Pentti Saarikoski) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 1 1. OPETUSSUUNNITELMA (30.03.2005 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen.. 2 1.2 Opetussuunnitelman sisältö. 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Pulkkilan lukio opetussuunnitelma 1.8.2005

Pulkkilan lukio opetussuunnitelma 1.8.2005 Pulkkilan lukio opetussuunnitelma 1.8.2005 Käsitelty: Pulkkilan lukion johtokunta 21 30.11.2004 Sisällysluettelo 1 PULKKILAN LUKION TOIMINTA-AJATUS...4 2 PULKKILAN LUKION ARVOPERUSTA...4 3 TOIMINTAKULTTUURIN

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 2010 2011 2 SISÄLTÖ 1. Iisalmen lyseon tehtävä ja tavoitteet...4 2. Arvoperusta...4 3. Opetuksen toteuttaminen...6 3.1. Oppimiskäsitys...6 3.2. Opiskeluympäristö ja -menetelmät...6

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Siikalatvan lukio Opetussuunnitelma 1.8.2011

Siikalatvan lukio Opetussuunnitelma 1.8.2011 Siikalatvan lukio Opetussuunnitelma 1.8.2011 Käsitelty: Pulkkilan lukion johtokunta 21 30.11.2004, Siikalatvan lukion johtokunta 27.4.2011 Sisällysluettelo 1 SIIKALATVAN LUKION TOIMINTA-AJATUS... 4 2 SIIKALATVAN

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. LINNANKOSKEN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 1 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 1 1.2 Arvoperusta... 1 2. LINNANKOSKEN LUKION TOIMINTAKULTTUURI...

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2.

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2014 2015 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. TIETOTAVOITTEET...

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä on antaa opiskelijalle laaja yleissivistys, jatkoopintokelpoisuus ja tulevassa työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja Lisäksi koulutuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

HEINOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 15.03.2005 HEINOLAN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

HEINOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 15.03.2005 HEINOLAN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA HEINOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 15.03.2005 HEINOLAN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.12.2015 2 1. luku LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 3 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 3 1.2 Arvoperusta...

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän normaalikoulun johtokunnassa: Hyväksytty Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa: SISÄLLYSLUETTELO 2 1 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Jatkaisinko lukioon?

Jatkaisinko lukioon? Jatkaisinko lukioon? Miksi lukio on hyvä valinta? Jatko-opintomahdollisuudet laajenevat. Lukio antaa mahdollisuuden hakea korkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukio tarjoaa aikaa ja tukea tulevaisuuden miettimiseen.

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMIS JA OPETUKSEN Sisältö 5. OPPIMIS JA OPETUKSEN 3 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet... 3 5.2. Aihekokonaisuudet... 4 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot