Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 1 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Opetussuunnitelma

2 2 SISÄLTÖ 1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE 3 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Arvopäämäärä Toiminta-ajatus 3 3. TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö Opetusmenetelmät ja työtavat Opiskelijoiden osallistuminen Yhteistyö 5 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tuntijako Yleislukion tuntijako Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako Kieliohjelma Koulun painotukset Opiskelijaksi otto Opetusjärjestelyt Itsenäinen opiskelu Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit Muut opetusjärjestelyt OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ARVIOINTI Opiskelijan arviointi Lukion toiminnan arviointi OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Aihekokonaisuudet Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Englanti Espanja Italia Ranska Saksa Matematiikka 54

3 Matematiikka, pitkä oppimäärä Matematiikka, lyhyt oppimäärä Reaaliaineet Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto 104 Evankelis-luterilainen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Terveystieto Taito-ja taideaineet Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus Koulukohtaiset kurssit Starttikurssit Kulttuurikurssi Tutkielmakurssi Tietotekniikka Teknologian lukiokurssit Ilmaisutaito Tanssi Liikennekasvatus Aktiivinen kansalainen kurssi Tutorkurssi Kansainvälisyys Merenkulku Navigare necesse est Luontopolku 8. LIITTEET 146

4 4 1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma noudattaa valtakunnallista ja Turun kaupungin opetustoimen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Arvopäämäärä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion keskeinen arvopäämäärä on sivistys. Se on ajattelun, tahdon ja toiminnan harjoittamista yhteisössä, jonka työskentelytavoissa oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja opiskelijamyönteisyys ovat itseisarvoja. Sivistys on monipuolista tietojen ja taitojen hallintaa, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Se on myös kasvamista eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Pidämme tärkeänä jokaisen opiskelijan myönteisten mahdollisuuksien tunnistamista ja toteutumista sekä opiskelijan sisäsyntyisen motivaation vahvistamista. Lukiossamme opiskelijat voivat oppia erilaisten persoonien muodostamassa yhteisössä elämänhallinnan kannalta tärkeitä sosiaalisia tietoja ja taitoja. 2.2 Toiminta-ajatus Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa sivistämistä ja osaamista toteutetaan hyvässä ja turvallisessa opiskeluympäristössä. 3. TOIMINTAKULTTUURI 3.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tavoitteena on tarkoituksenmukainen ja viihtyisä työympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen ja ajanmukaisen työskentelyn. Jokainen työyhteisön jäsen pyrkii turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. Koulusta kehitetään oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelun avuksi ajanmukaisen tietoja muun tekniikan sekä kirjaston työpisteineen. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio korostaa yhteisön kaikkien jäsenten vastuuta hyvän ja kannustavan työilmapiirin luomisessa. Lukio on avoin vuorovaikutukselle ja yhteistyölle muun yhteiskunnan kanssa kaikessa, mikä on omiaan edistämään opiskelua ja työilmapiiriä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion johtamisessa korostetaan tasapuolisuutta, avoimuutta ja yhteistyötä. Rehtorin apuna työskentelevät apulaisrehtori ja työryhmät, jotka valitaan lukuvuosittain. Rehtorista, apulaisrehtorista, opinto-ohjaajasta ja

5 5 työryhmien puheenjohtajista koostuu lukion johtoryhmä, joka säännöllisesti kokoontuu keskustelemaan ja tekemään ehdotuksia lukiotyöhön liittyvistä asioista. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lukion kehittämiseen opiskelijakunnan välityksellä. Opiskelijoiden edustajille annetaan tilaisuus esittää mielipiteensä heitä koskevista ja heidän opiskeluunsa liittyvistä asioista. Lukion toimintakulttuuria arvioidaan vuosittain. Arvioinnin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa arviointityöryhmä. Opettajakunnan ja opiskelijakunnan yhdessä laatimat järjestyssäännöt ohjaavat lukion jokapäiväistä työskentelyä (liite). 3.2 Oppimiskäsitys Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja sosiaalisesta toiminnasta. Oppiessaan hän käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa tietoa jo olemassa olevien tietorakenteidensa pohjalta. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Opiskelu on asioiden ja ilmiöiden käsitteellistämistä. Sen avulla opiskelija ymmärtää asioiden ja ilmiöiden yhteyksiä ja osaa soveltaa omaksumaansa eri tilanteissa. Opiskelun tarkoituksena ei ole omaksua pelkkiä yksityiskohtia, vaan oppia kriittisesti tarkastelemaan ilmiöitä osana laajempaa kokonaisuutta. Opiskelijaa ohjataan itsearviointiin, joka auttaa häntä tiedostamaan oman oppimisensa keskeisiä tekijöitä. Häntä kannustetaan omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja heikkouksiensa kehittämiseen ja hänelle soveltuvien oppimistapojen etsimiseen. Opiskelijan kasvaminen eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen on tärkeä osa koulumme oppimiskäsitystä. 3.3 Opiskeluympäristö Tavoitteena on opiskelua ja oppimista tukeva ympäristö, jossa on tarkoituksenmukaiset ja ajantasaiset työtilat ja -välineet sekä opiskelijoille että opettajille. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään avoimen ja suvaitsevaisen työilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen. Tavoitteena on turvallinen työympäristö, jossa jokainen saa toimia tasavertaisena kouluyhteisön jäsenenä ja jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa koulun kehittämiseen. Toimiva opiskeluympäristö edistää oppimista, viihtymistä ja työyhteisön hyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti ä he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuodot ovat monipuolisia.

6 6 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijalta odotetaan hyvien tapojen hallintaa ja myönteistä suhtautumista opiskeluun ja työntekoon. Opiskelija suvaitsee ja kunnioittaa yksilöllisyyttä ja näkee erilaisuuden rikkautena ja voimavarana. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja kehittäminen määritellään lukion TVTstrategiassa (liite 2). Olennaisena osana opiskeluympäristöä ovat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion yhteistyökumppanit. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetuksessa kartutetaan opiskelijoiden tietoja ja taitoja sekä annetaan välineitä niiden omaehtoiseen hankintaan. Opiskelijoita myös harjaannutetaan soveltamaan ja arvioimaan oppimaansa. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa käytetään monenlaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Moninaisuus palvelee opiskelijoiden yksilöllistä erilaisuutta sekä tuottaa kuhunkin oppiaineeseen parhaiten sopivia opiskelun muotoja. Opetuksessa pyritään käyttämään opiskelijoita aktivoivia työtapoja. Erilaisten työtapojen omaksumiseksi suositellaan ainakin yhden kurssin suorittamista etäopiskeluna. Tarkempia kuvauksia opetusmenetelmistä ja työtavoista voidaan sisällyttää opetussuunnitelman oppiainekohtaisiin osioihin. 3.5 Opiskelijoiden osallistuminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa nähdään opiskelijoiden osallistuminen heille tärkeiden asioiden käsittelyyn merkittävänä opiskelumotivaatiota lisäävänä tekijänä. Osallistuminen palvelee myös kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen. Keskeinen osa opiskelijoiden osallistumista on opiskelijoiden muodostama opiskelijakunta, joka valitsee keskuudestaan hallituksen, joka koostuu puheenjohtajasta ja muista tarvittavista toimihenkilöistä, sekä edustajansa lukion johtokuntaan. Opiskelijakunnan edustajille annetaan mahdollisuus osallistua myös opettajainkokouksiin ja lukion johtoryhmän kokouksiin, joissa käsitellään koulutuksen kehittämistä sekä muita opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia asioita. Lisäksi opiskelijakunta on mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa, järjestyssääntöjen päivittämisessä sekä teemapäivien ja yhteisten tilaisuuksien toteuttamisessa. Lukuvuoden alussa jokainen ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. 3.6 Yhteistyö

7 7 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio toimii yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa ottaen huomioon alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat. Yhteistyön muotoina ovat: - opiskelijoiden huoltajille järjestetyt vanhempainillat - tiedottaminen ja konsultointi opiskeluun liittyvissä asioissa - huoltajien mahdollisuus seurata opiskelijan kurssivalintoja, opiskelumenestystä ja poissaoloja. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tekee yhteistyötä turkulaisten peruskoulujen, lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä harjoitetaan myös korkeakoulujen, kulttuurilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyömuotoihin kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö.

8 8 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Tuntijako Lukion tuntijako (sisältäen myös merilinjan sekä luonnontiedelukiolinjan kurssit) Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit valtakunn.+koulukoht. koulukoht.+turku Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A-kieli englanti ( A-kieli saksa) (6) (2) A-kieli ruotsi B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa 8+1 B2-kieli ranska 8+1 B3-kieli saksa 8+1 B3-kieli ranska 8+1 B3-kieli espanja 8+1 B3-kieli italia 8+1 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Opinto-ohjaus Starttikurssi 2 Kulttuurikurssi 1 Luontopolku 1 Tutkielmakurssi 1 Aktiivinen kansalainen -kurssi 1

9 9 (Tanssi) (3) Tietotekniikka 4 Teknologian kurssit 3 Työelämän kurssi 3? Ilmaisutaito 3 Liikennekasvatus 1 Tutorkurssi 1 Kansainvälisyyskurssi 2 Merenkulku 2 Navigare necesse est Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A-kieli englanti A-kieli ruotsi B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa 9 B2-kieli ranska 9 B3-kieli saksa 9 B3-kieli ranska 9 B3-kieli espanja 9 B3-kieli italia 9 Matematiikka lyhyt oppimäärä* pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Tutkielmakurssi 1 1- Uskonto ja elämänkatsomustieto Filosofia 1 7 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki** Kuvataide** Tanssi 3 Terveystieto 1 3 Opinto-ohjaus Tietotekniikka 4 Ilmaisutaito 3

10 10 Liikennekasvatus 1 Starttikurssi 2 Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssi 2 Kulttuurikurssi 1 Kansainvälisyys 2 Pakolliset kurssit 43- Luonnontieteen syventäviä kursseja vähintään 12 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 * lyhyen matematiikan valinneiden suoritettava matemaattis-luonnontieteellisiä kursseja vähintään 22 opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla ** musiikista ja kuvataiteista pakollisena 2-3 kurssia LISÄTTY TÄHÄN VERSIOON KURSE-TEKSTISTÄ SINISELLÄ ALLA OLEVA TSYKIN LUONNONTIEDELUKION KURSSIT ALKAEN pakolliset kurssit syventävät soveltavat ÄIDINKIELI A-KIELI (esim. EA) (vähintään 1 3) A-KIELI (BA) (vähintään 2,3,4) B-KIELI (vähintään 2,3,4) B2-KIELI B3-KIELI PITKÄ MA (M) LYHYT MA (N) LUONNONTIETEEN PAKOLLISET KURSSIT FYSIIKKA 1 KEMIA 1 BIOLOGIA 1 2 MAANTIEDE 1 2 TUTKIELMA 1 NÄISTÄ SYVENTÄVISTÄ VALITAAN 5, JOISTA 2 ON OLTAVA LABORATORIOKURSSEJA (alleviivatut) NÄISTÄ SYVENTÄVISTÄ VALITAAN 7, JOISTA VÄH.3 TULEE OLLA KOULUKOHTAISIA SOVELTAVAT KURSSIT filosofia 8 psykologia 2 kuvataide 12

11 11 tutkielma 2 PSYKOLOGIA USKONTO ET FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS STARTTIKURSSI 1/2 1/2 KULTTUURIKURSSI 1 LUONTOPOLKU 1 TIETOTEKNIIKKA TEKNOLOGIAN LUKIOKURSSIT ILMAISUTAITO TANSSI LIIKENNEKASVATUS 1 AKTIIVINEN KANSALAINEN 1 TUTORKURSSI 1 KANSAINVÄLISYYSKURSSI 1 2 MERENKULKU 1 2 NAVIGARE NECESSE EST 1 HUOM. 1) KIRJOITETTAVISTA AINEISTA ON SUORITETTAVA VÄHINTÄÄN VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET KURSSIT 2) LUONNONTIETEEN SYVENTÄVIÄ KURSSEJA ON OLTAVA VÄHINTÄÄN 12

12 12 VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT TUMMENNETULLA FONTILLA KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT VAALEAMMALLA FONTILLA KOULUHOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT KURSIVOIDULLA FONTILLA 4.2 Kieliohjelma Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tarjoaa A-kielenä ruotsia ja englantia, B1- kielenä ruotsia, B2- kielinä saksaa ja ranskaa, sekä B3-kielinä saksaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa. Muiden kielten opiskelu toteutetaan yhteistyössä toisten lukioiden kanssa. 4.3 Koulun painotukset Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on yleislukio. Lisäksi sillä on valtakunnallinen luonnontieteen erityinen koulutustehtävä (luonnontiedelukio), merilinja (kuntakohtainen erityistehtävä) ja kuvataidepainotteisuus (koulukohtainen erityistehtävä). 4.4 Opiskelijaksi otto Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioon valitaan opiskelijat valtakunnallisen yhteishaun perusteella. Luonnontiedelukioon valitaan opiskelijat siten, että matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen peruskoulun päättöarvosana painotetaan kahdella. Merilinjalle valittaessa äidinkielen, A-kielen ja matematiikan peruskoulun päättöarvosanat painotetaan kahdella. 4.5 Opetusjärjestelyt Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio noudattaa Turun kaupungin lukioiden jaksotusta, koeviikkoa ja tuntijärjestystä. 4.6 Itsenäinen opiskelu Osa kursseista on mahdollista suorittaa itsenäisesti. 4.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio osallistuu Turun seudun etärenkaaseen tarjoamalla vuosittain kursseja omalta osaamisalueeltaan. Lukiossa on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeja valtakunnallisten ohjeiden mukaan.

13 Muut opetusjärjestelyt Kursseja järjestetään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja kulttuurilaitosten kanssa. 5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 Ohjauksen järjestäminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijoiden ohjaukseen. Ohjaustoiminnan työnjako on seuraava: Opiskelija: laatii oman opinto-ohjelmansa lukio-opintojen alussa tarkistaa vuosittain oman opinto-ohjelmansa kantaa vastuun opintojensa etenemisestä Opinto-ohjaaja: vastaa opinto-ohjauksen käytännön ja ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta pitää opinto-ohjauksen oppitunteja ohjaa opiskelijoiden opintosuunnitelmien tekoa sekä tekee kurssivalintojen muutokset koulun hallintoverkkoon antaa uranvalinnan ohjausta huolehtii, että opiskelijan käytössä oleva materiaali on ajan tasalla antaa tarvittaessa pienryhmäohjausta seuraa opiskelijoiden opintosuorituksia yhdessä ryhmänohjaajien kanssa ohjaa lukiolaisia neljän vuoden suunnitelmien laatimisessa toimii opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana opastaa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa esim. yo-tutkinnon hajauttamisessa on mukana vanhempainiltojen suunnittelussa tiedottaa ilta- ja etälukion kursseista sekä kesäopiskelumahdollisuuksista tukee opiskelijoita elämänhallintaan ja itsetuntemukseen liittyvissä asioissa neuvoo tarvittaessa opiskelutekniikassa seuraa opinto-ohjaukseen liittyviä ajankohtaisasioita pitää yhteyttä alueen oppilaitoksiin, työvoimaviranomaisin ja lääninhallitukseen sekä toisiin opinto-ohjaajiin on yhteydessä huoltajiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa osallistuu koulun kehittämistyöhön osallistuu alan koulutuksiin toimii tutortoiminnan vetäjänä

14 14 Ryhmänohjaaja: seuraa opiskelijoiden opintomenestystä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa seuraa ryhmäläistensä poissaoloja tutustuu oman ryhmänsä opiskelijoihin mm. haastattelemalla henkilökohtaisesti kaikki opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden alussa sekä tarvittaessa opintojen edetessä hoitaa ryhmänsä ryhmänohjaustuokiot on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin, rehtoriin, opinto-ohjaajaan sekä aineenopettajiin ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa osallistuu oman ryhmänsä vanhemmille tarkoitettuihin vanhempainiltoihin on mukana opiskelijahuoltoryhmän tapaamisessa, joissa käsitellään kunkin ohjausvuositason opiskelijoiden asioita toimii oman ryhmänsä valvojana koulun tilaisuuksissa sopimuksen mukaan ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään kehittää omalta osaltaan ryhmänohjausta Aineenopettaja: tiedottaa opiskelijoille oman aineensa kursseista ja niiden suoritusjärjestyksestä ohjaa opiskelijoita omassa oppiaineessaan, mm. opiskelutekniikassa tiedottaa opiskelijoiden keskeytyneistä kursseista opinto-ohjaajalle seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja tiedottaa niistä tarvittaessa ryhmänohjaajalle informoi oman aineensa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa antaa oman alansa uranvalintaan liittyvää ohjausta ammattinsa asiantuntemusta hyödyntäen Rehtori ja apulaisrehtori: luovat ohjaustoiminnalle toimintamahdollisuudet vastaavat ylioppilaskirjoituksista toimivat opiskelijahuoltoryhmän jäseninä laativat kurssijärjestyksen muodostavat opetusryhmät vastaavat ryhmänohjaustuokioiden sisällön suunnittelusta Koulusihteeri: vastaa toimenkuvan mukaisesti koulutyöhön liittyvän tiedon ylläpitämisestä ja käsittelystä hoitaa ja ylläpitää opiskelijarekisteriä Opiskelijan ohjaukseen kuuluu yhteistyö huoltajien, alueen oppilaitosten, työvoimaviranomaisten, lääninhallituksen ja muiden opinto-ohjaajien kanssa. Ohjaukseen pyritään aktivoimaan myös vanhempia lukion opiskelijoita, jotka tutoreina osallistuvat uusien opiskelijoiden ohjaukseen. 5.2 Opiskelijahuolto (vaatii ajan tasalle saattamista, huomautus /RLI)

15 15 Tavoitteet Opiskelijahuolto tarkoittaa hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä erilaisten tukitoimien avulla. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja puuttua havaittuihin opiskelijoiden ongelmiin ja ohjata opiskelijoita niiden ratkaisemisessa. Toiminta Opiskelijasta huolehtiminen on kiinteä osa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toimintaa. Lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijahuoltoon. Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat ja terveydenhoitaja sekä mahdollisuuksiensa mukaan lukiopsykologi ja erityisopettaja. Ryhmänohjaajat osallistuvat opiskelijahuoltoryhmän toimintaan sovittuina aikoina. Myös opiskelija itse ja hänen huoltajansa voivat olla paikalla tarvittaessa. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonkutsujana toimii opinto-ohjaaja. Opiskelijahuoltoryhmä tukee opiskelijaa ongelmatilanteissa ja ohjaa häntä tarvittaessa kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Yhteistyö Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta pyydetään lupa tarvittavaan yhteydenpitoon kodin kanssa. Opiskelijalle tarjottava tuki Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään lukio-opintoihin seuraavasti: - ohjattu kurssien valintatilaisuus ennen koulunkäynnin alkua - ryhmäytymispäivä opiskelun alussa - yleisesti lukio-opintoihin perehdyttävän kurssin tarjoaminen - ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien suorittamat henkilökohtaiset haastattelut - tutoropiskelijoiden tukitoiminta yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa. Opiskelijalle pyritään järjestämään erityis- ja tukiopetusta oppimisvaikeuksiinsa. Esimerkiksi sairauden aiheuttamat poissaolot ovat perusteena tukiopetuksen antamiseen. Kriisi-, päihde- ja turvallisuussuunnitelma Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa noudatetaan Turun kaupungin o petuspalvelukeskuksen laatimaa turvallisuussuunnitelmaa. Lukiossa on suunnitelma päihdetapausten ja kriisien varalle (ks. liite 3). Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio nimeää vuosittain kriisi- ja onnettomuustilanteiden hoitoa koordinoivat vastuuhenkilöt. 5.3 Opiskelun erityinen tuki

16 16 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio pyrkii joustavin opetusjärjestelyin takaamaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoidensa mahdollisuudet selviytyä opinnoistaan lukiolain sallimissa aikarajoissa. Opiskelun erityisen tuen järjestämisestä vastaa rehtori. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kartoitetaan opiskelijoiden erityisen tuen tarve, esimerkiksi lukivaikeudet, jonka perusteella opiskelijoita ohjataan saamaan erityistä tukea. Opiskelijahuoltoryhmä informoi opettajia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilanteesta tarpeen mukaan. Koulu pyrkii järjestämään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille joustavia opetusjärjestelyjä. Niihin voivat kuulua esimerkiksi itsenäiset suoritukset ja verkkoopiskelu. Myös opiskeluympäristö pyritään esimerkiksi liikuntavammaiset huomioon ottaen järjestämään turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Opettajat pyrkivät opetusmenetelmällisin ratkaisuin huomioimaan erityisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vieraskieliset opiskelijat ohjataan suomi toisena kielenä -opetukseen ko. opetusta antavaan turkulaiseen lukioon. Vieraskielinen opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta rehtorin päätöksellä. Opinto-ohjaajat informoivat vieraskielisiä opiskelijoita opiskelumahdollisuuksista sekä osallistumisesta ylioppilaskirjoituksiin. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa kiinnitetään huomiota myös opiskelijan kulttuuri-identiteetin myönteiseen kehittämiseen. 6. ARVIOINTI Arvioinnin tavoite on opiskelun kannustavuuden lisääminen, opiskelijan oikeuksien toteutuminen ja työyhteisön kommunikaation kehittäminen. Arviointi on tärkeä strateginen työkalu opiskelijan opiskelutavoitteiden saavuttamisessa ja lukion toimintakulttuurin kehittämisessä. 6.1 Opiskelijan arviointi Jokaisen kurssin arviointiperusteet on esiteltävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä voidaan keskustella yhdessä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmaan on kirjattu kunkin oppiaineen kohdalle oppiaineen arviointi. Lukion opetussuunnitelman mukaisen kurssin suorittaminen Kurssi voidaan suorittaa: 1. Osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin 2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti ja suorittamalla kurssista pidettävät kuulustelut sekä muut kurssin suorittamisen edellyttämät tehtävät

17 17 3. Suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen alkamista. 4. Suorittamalla kurssi osittain itsenäisesti ja osittain opetukseen osallistumalla. Hylätyn ja hyväksytyn kurssin uusinta Hylätyn kurssin voi suorittaa 1. Osallistumalla uudelleen opetukseen ja kurssista järjestettäviin kokeisiin 2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti 3. Osallistumalla saman lukuvuoden aikana uusintakuulusteluun, johon saa osallistua vain kerran. Opiskelijalla on oikeus korottaa korkeintaan vuoden vanhaa kurssin arvosanaa kerran koulun määräämänä päivänä. Poissaolojen vaikutus kurssisuorituksen hyväksyntään Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL 25 ). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa syy välittömästi kouluun palattuaan. Jos asiattomia poissaoloja kertyy, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa kurssin puuttuvien osien suorittamisesta. Jos opiskelija ei suorita tätä opettajan edellyttämää työtä kurssin arvosteluun mennessä tai rehtorin luvalla myöhemmin, hänen kurssisuorituksensa mitätöidään. Opiskelijalla on kuitenkin poissaoloista huolimatta oikeus osallistua kurssin opetukseen. Jos selvitettyjä ja hyväksyttävästä syystä johtuvia poissaoloja kertyy kymmenen tuntia, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa puuttuvien osien suorituksesta. Jos hän ei suorita puuttuvia osia kohtuullisen ajan kuluessa, kurssisuoritus mitätöidään. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa poissaoloja seurataan oppitunneittain ja ne kirjataan käytössä olevaan järjestelmään. Keskeneräinen kurssisuoritus Keskeneräinen kurssisuoritus merkitään opintokirjaan T-kirjaimella. T-kirjaimella merkityt kurssit poistuvat seuraavan jakson lopussa. Viimeisessä jaksossa saatua T- kirjainta voi täydentää seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. T-kirjaimen poistumisen jälkeen kurssi on aloitettava alusta. Arviointi numeroin Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä valinnaiset vieraat kielet arvioidaan aina numeroin. Poikkeuksena on opinto-ohjaus. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään aina hyväksytty arvosana. Arvosanaksi keskiarvo Kunkin oppiaineen arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvona. Arviointiperusteet

18 18 Arvioivalla opettajalla on oltava riittävästi arvosanan määräämisen perustaksi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Oppilaan aktiivinen läsnäolo kurssilla on välttämätöntä, jotta opettajalla on mahdollisuus arvioida kurssi. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Opiskelijan poissaolo opetuksesta ja tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista. Oppimäärän vaihtaminen Hyväksi luettavat arvosanat siirtyvät pääsääntöisesti sellaisinaan kurssiarvosanoiksi siirryttäessä vaativammasta helpompaan oppimäärään. Jos opiskelija haluaa korottaa arvosanaa, hänen täytyy antaa lisänäyttöä osaamisestaan. Jos opiskelija siirtyy helpommasta vaativampaan oppimäärään, tällöin opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttöä osaamisestaan. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: M1 N1, M3 N2, M6 N5, M7 N4 ja M8 N3. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Lukiossa otetaan huomioon opiskelijan muualla suoritetut tai aikaisemmat opinnot siltä osin, kuin ne vastaavat lukion kurssien sisältöjä. Opintojen kurssivastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava erikseen rehtorin kanssa. Muualla suoritetusta kurssista opiskelijalla tulee olla todistus tai vastaava suoritusnäyttö. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa suorituksiksi hyväksytään automaattisesti seuraavien oppilaitosten kurssit: 1) Turun kaupungin päivälukiot 2) Turun kesälukio 3) Turun Normaalikoulun lukio 4) Turun iltalukio 5) Turun Seudun etärengas. Tapauskohtaisesti päätetään seuraavien oppilaitosten kurssien hyväksymisestä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion suorituksiksi: 1) Turun ammatti-instituutti 2) Turun Kristillinen Opisto 3) Turun Kesäyliopisto 4) muut mahdolliset oppilaitokset. 6.2 Lukion toiminnan arviointi Tavoite Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toiminnan arvioinnin tavoitteena on seurata opetussuunnitelman toteuttamista ja tukea sen kehittämistä. Arvioinnin painopistealueita ovat lukion toimintakulttuuri, opiskelijoiden näkökulma, kurssikohtaiset arvioinnit, opetuksen arviointi, johtamiskulttuurin arviointi ja työyhteisön hyvinvoinnin arviointi. Lukion opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain osana lukion kehittämistyötä. Toimenpiteet Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa arvioinnista esitellään toimenpiteet, joilla Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa arvioidaan toimintaa. Arvioinnin apuna käytetään esimerkiksi työyhteisökyselyjä, päättöarviointivertailuja, kunta- ja kouluvertailuja, oppimistuloksia (kuten ylioppilastutkinnon tuloksia), Turun Suomalaisen

19 19 Yhteiskoulun lukioon opiskelemaan tulevien oppilaiden yläasteen päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoja ja opettajien koulutusta. 7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Yhteisten aihekokonaisuuksien tarkemmat sisältökuvaukset ovat valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Kunkin oppiaineen omassa opetussuunnitelmakuvauksessa kerrotaan, miten aihekokonaisuuksia ainekohtaisesti sovelletaan. 7.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet Äidinkieli ja kirjallisuus Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen,

20 20 kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista

21 21 ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Valtakunnalliset pakolliset äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (A1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta

22 22 vuorovaikutustaidot ryhmässä Numeroarviointi. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (A2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Keskeiset sisällöt tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta Numeroarviointi. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (A3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan.

23 23 Keskeiset sisällöt kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Numeroarviointi. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (A4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka Numeroarviointi. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (A5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

24 24 oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Keskeiset sisällöt eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa Numeroarviointi. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (A6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Numeroarviointi. Valtakunnalliset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit

25 25 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (A7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskeiset sisällöt vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Numeroarviointi. 8. Tekstitaitojen syventäminen (A8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa Numeroarviointi. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (A9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen

26 26 lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Keskeiset sisällöt nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Numeroarviointi. Koulukohtaiset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit 10. Ylioppilasessee (A10) Tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Kurssilla kerrataan ylioppilasesseen vaatimukset ja kirjoitusprosessin vaiheet. Luetaan eritasoisia malliesseitä ja perehdytään kokeen arviointiin. Kirjoitetaan sekä otsikko- että aineistoesseitä. Kiinnitetään erityistä huomiota tyyliin. Numeroarviointi. 11. Kielenhuollon kurssi (A11) Tavoitteena on omaksua keskeiset suomen kielen normit. Tehdään kielenhuollon harjoituksia ja hiotaan omien tekstien kieltä ja tyyliä. Suoritusmerkintä. 12. Kirjallisuuskurssi (A12) Tavoitteena on syventää kirjallisuuden tuntemusta. Luetaan ja tulkitaan kaunokirjallisuutta keskustellen ja kirjoittaen. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveiden mukaisesti. Suoritusmerkintä. 13. Luovan kirjoittamisen kurssi (A13) Tavoitteena on löytää oma, persoonallinen kirjoitustyyli. Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja etsitään kirjoittamisen iloa monipuolisin kirjoitusharjoittein. Kurssin sisällön suunnittelussa otetaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet.

27 27 Suoritusmerkintä. 14. Elokuvakurssi (A14) Tavoitteena on syventää elokuvailmaisun tuntemusta. Perehdytään elokuvakerronnan keinoihin ja elokuvan lajityyppeihin. Harjoitellaan kriittistä elokuvien katselua. Analysoidaan erilaisia elokuvia. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveiden mukaisesti. Suoritusmerkintä. 15. Mediakurssi (A15) Tavoitteena on syventää medialukutaitoa. Perehdytään sekä painetun että sähköisen median tekstilajeihin ja niiden ilmaisutapoihin. Eritellään kriittisesti mediatekstien tapoja kuvata ja luoda todellisuutta. Suoritusmerkintä. 16. Teatterikurssi (A16) Tavoitteena on perehtyä teatteritaiteeseen sekä teoriassa että käytännössä. Luetaan ja eritellään erilaisia näytelmiä ja käydään teatterissa. Suoritusmerkintä. Koulukohtainen soveltava äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi 17. Toimittajakurssi (A17) Tavoitteena on verkkolehden toimittaminen lukion kotisivuille tiimityönä. Monipuolista kirjoittamisen, kuvaamisen ja muun toimitustyön harjoittelua. Kurssi toteutetaan hajautetusti yhden lukuvuoden aikana. Suoritusmerkintä Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

28 28 A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä A-kielestä B-kieleen arvosanat vastaavat toisiaan. Mikäli siirtyminen tapahtuu B-kielestä A-kieleen, opiskelijan on täydennettävä kaikkia kursseja opettajan ohjeiden mukaisesti. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuus kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja (poikkeuksena BA9).

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI)

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen.

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi 5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet Tietojen ja taitojen arviointi tulee olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen oppimiseen o SAAT HYVÄT VALMIUDET JATKO-OPINTOIHIN

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi Avoimet ovet 18. 19.1.2017 Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri, yhteishenki -suvaitsevaisuus, tasa-arvo,

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki 2012-2013 Kahden tutkinnon opintojen opas Pieksämäki Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. AMMATILLISTEN JA LUKIO-OPINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 4 2.1 Vaihtojaksot... 4 2.2 Verkko-opinnot... 4 3. OPISKELU PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas Uusi opetussuunnitelma

Kerttulin lukion kurssien valintaopas Uusi opetussuunnitelma 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2017-2018 Uusi opetussuunnitelma OHJEITA KURSSIVALINTOJEN TEKOON Tarkista ensin YO-suunnitelmasi. Tulosteet => KERlu suunnitelma yo-kirjoitusten suorittamisesta.

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan!

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! yleistä 2. vuositason opiskelijoista yo-tutkinto ensi lukuvuoden kurssivalinnat opinto-ohjaus ja jatko-opintoihin pyrkiminen Missä mennään? Nyt arvioituna 9 jaksoa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA IISALMEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 2010 2011 2 SISÄLTÖ 1. Iisalmen lyseon tehtävä ja tavoitteet...4 2. Arvoperusta...4 3. Opetuksen toteuttaminen...6 3.1. Oppimiskäsitys...6 3.2. Opiskeluympäristö ja -menetelmät...6

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana 1 7.3. Vieraat kielet 7.3.1. Perusasteen vuosiluokilla 1-6 alkava oppimäärä (A-kieli) Englanti Englannin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille englannin

Lisätiedot

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2. Saksan kieli Saksan kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita.

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita. LIITE 16.6.2016 LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi Nykyinen teksti Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1),

Lisätiedot

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk Liite nro 8 Sivltk

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk Liite nro 8 Sivltk KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 Sivltk 12.8.09 53 1 1. OPETUSSUUNNITELMA (30.03.2005) 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen.. 2 1.2 Opetussuunnitelman sisältö. 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot