Työelämän alkoholiohjelma Huugon arviointi LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän alkoholiohjelma Huugon arviointi LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Työelämän alkoholiohjelma Huugon arviointi LOPPURAPORTTI

2 Työelämän alkoholiohjelma Huugon arviointi Loppuraportti Hanne Vesala Helsingin yliopisto Sosiologian laitos Tätä tutkimusta on tuettu Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehitysmäärärahoista.

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Huugon tausta Alkoholihaitat työelämässä Elämäntapaliitto Huugon käynnistyminen Huugon organisaatio ja resursointi Hankkeen tavoitteet Huugon toimintateoria Työyhteisön ja yksilön vastuu Huugo osana projektimaailmaa ja elämäntapojen sääntelyä Hankkeen toiminta Joukkoviestinnän vaikuttavuudesta Lehtiartikkelit Hankkeen vastaanotto esimerkkityöpaikoilla Työpaikat esittelyssä Seurantakyselyn tulokset Kiljavan opiston kysely koulutukseen osallistujille Ekskursio: tutkija toimihenkilöiden koulutustilaisuudessa Loppupäätelmät Lähteet..24 Liitteet: Kiljavan opiston kyselytutkimuksen tuloksia kaavioina i

4 Tiivistelmä Työelämän alkoholiohjelma Huugo on aluksi Elämäntapaliiton ja SAK:n, myöhemmin Elämäntapaliiton ja Työturvallisuuskeskuksen vuodesta 2005 alkaen toteutettu hanke, jonka tavoitteena on viestinnän ja koulutuksen keinoin ehkäistä työelämässä esiintyviä päihdehaittoja. Tässä hankkeen arviointiraportissa tarkastellaan vuosien osalta hankkeen taustaa, organisointia ja lähtökohtia. Hankkeen menetelminä olivat yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa toteutetut koulutukselliset ja viestinnälliset toimet. Koulutuksessa korostettiin työyhteisöjen avainhenkilöiden vastuuta yhteisten käytäntöjen luomisessa ja ongelmiin tarttumisessa. Viestinnässä painottui vapaaehtoisuuteen nojautuva virittävän valistuksen näkökulma. Hankkeen vaikuttavuutta on tutkittu työpaikoilla sekä koulutusten yhteydessä järjestetyin kyselytutkimuksin. Arvioinnissa havaittiin, että tarkastelujaksolla hankkeen suora näkyvyys työyhteisöissä on jäänyt vähäiseksi. Sen sijaan koulutustoiminta koetaan osallistujien taholta laadukkaaksi ja oikeita asioita käsitteleväksi. Arvioinnin perusteella on syytä jatkossa keskittyä erityisesti työyhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön parempaan mallintamiseen ja hyödyntämiseen sekä yksilön roolin ja aseman terävöittämiseen toiminnan kohderyhmässä. 1. Johdanto Työelämän alkoholiohjelma Huugo on Elämäntapaliiton ja Työturvallisuuskeskuksen yhteinen viestintä- ja koulutushanke, joka ensi vaiheessaan ajoittui vuosille ja joka sittemmin jatkuu pysyväisluonteisena. Sen tavoitteena on vähentää työelämässä ilmeneviä alkoholihaittoja parantamalla työyhteisöjen valmiuksia kohdata ja käsitellä alkoholiasioita. Huugo on osa valtioneuvoston vuonna 2004 käynnistämää Alkoholiohjelmaa, joka tähtää alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseen. Huugo-hankkeesta on tehty arviointitutkimus sosiologian laitoksella, jota on johtanut professori Pekka Sulkunen, ja sen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet tutkijat Toivo Hurme, Sanna Rönkä ja Hanne Vesala. Arvioinnin ensimmäinen väliraportti valmistui ja toinen väliraportti Ensimmäisessä väliraportissa kuvattiin Huugon taustaa ja sen käynnistymistä sekä luotiin katsaus hankkeen toimintateoriaan ja -ympäristöön. Toisessa väliraportissa kuvattiin kolmen tutkimukseen valitun esimerkkityöpaikan tilannetta alkoholiasioiden osalta ennen Huugo-hankkeen varsinaista käynnistymistä. Tämä on arvioinnin loppuraportti, joka arvioi hankkeen toteutusta koko sen keston ajalta. Raportissa esitellään ensin hankkeen tausta, organisointi ja ideologia. Seuraavaksi käsitellään hankkeen toimintaa; kuvataan ja analysoidaan viestintämateriaalia, kolmella esimerkkityöpaikalla tehdyn seurantakyselyn tuloksia ja koulutustilaisuuksia. Loppuyhteenvedossa arvioidaan kootusti hankkeen osa-alueita ja esitetään näkökulmia hankkeen tulevaisuuden kehitykseen. 2. Huugon tausta 2.1. Alkoholihaitat työelämässä Alkoholin käyttöön liittyvät haitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Haitat voidaan yksinkertaistaen jakaa terveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haittoihin. Terveydelliset haitat ovat raskaimpia ongelmakäyttäjille itselleen, mutta niistä aiheutuu taloudellisia kustannuksia myös työnantajalle ja yhteiskunnalle. Sosiaaliset haitat voivat heijastua työelämään muun muassa työnjohdollisina ongelmina. Vaikka alkoholihaitoista koituvien välittömien ja välillisten kustannusten laskeminen on vaikeaa, on selvää, että haittakustannukset ylittävät nykytasolla niiden ehkäisystä aiheutuvat kustannukset. Alkoholin kiistattomista haitoista huolimatta työmarkkinajärjestöjen toiminta alkoholiasioissa ei ole ollut erityisen aktiivista (Piironen 1

5 2004). Vaikka alkoholin kielteiset vaikutukset terveyteen ja työtehoon tunnistettiin ja niistä keskusteltiin raittiusliikkeen piirissä jo 1900-luvun alussa, alettiin Suomessa vasta 1950-luvulla varsinaisesti puhua päihdeongelmien hoitamisesta työpaikoilla. A-klinikkasäätiö ja ensimmäiset A-klinikat perustettiin vuonna Avohoidon käynnistymisen taustalla olivat muun muassa alkoholiongelmat työpaikoilla. Vuonna 1922 voimaan tulleen työsopimuslain perusteella työnantaja sai oikeuden irtisanoa päihteiden vaikutuksen alaisena työpaikalla esiintyvän työntekijän. Tämä oikeus sisältyy myös nykyiseen lainsäädäntöön, tosin lievemmissä tapauksissa työnantaja velvoitetaan antamaan työntekijälle varoitus ennen irtisanomista. Ensimmäiset työmarkkinajärjestöjen suositukset päihdehaittojen ehkäisystä annettiin 1970-luvulla keskusjärjestöjen toimesta. Tällöin päihdeongelmaisen hoitoonohjauksesta tuli todellinen vaihtoehto irtisanomiselle. Työmarkkinajärjestöjen hoitoonohjausmalli antoi käytännön ohjeet siitä, kuinka päihdeasioihin työpaikoilla tulisi puuttua. Työnantajien motivaatio alkoholihaittojen ehkäisyyn on kuitenkin vaihdellut. Joidenkin arvioiden mukaan työntekijän asema ja hoitoonohjaus on ollut vahvaa taloudellisten noususuhdanteiden aikana, mutta laskusuhdanteiden aikana tilanne on ollut heikompi. Toisaalta hoitoonohjausta toteutettiin joskus hyvin mekaanisesti. Pahimmillaan se jäi vain kirjalliseksi menettelytapaohjeeksi työpaikan hyllylle. Alkoholi säilyi edelleen tabuna, josta oli vaikea puhua. Asioita alettiin kunnolla käsitellä vasta, kun ongelmat olivat jo päässeet kehittymään liiankin pitkälle. Päihteitä ei myöskään osattu lähestyä työn ja työyhteisön omista näkökulmista vaan päihteiden ongelmakäyttöä pidettiin lähinnä henkilökohtaisena sairautena, jonka käsittely kuuluu enemmän päihdehoitopaikalle kuin työyhteisölle itselleen. (Työturvallisuuskeskus 2005.) 1980-luvun lopulla kehittämistyö keskittyikin keskusteluilmapiirin avaamiseen ja hoitoonohjausta laaja-alaisemman, työyhteisön omiin näkökulmiin perustuvan työyhteisön päihdeohjelman luomiseen. Päihdeasiat kytkettiin osaksi työkykyä ylläpitävää toimintaa ja työyhteisön kannustavaa ja muutenkin modernia kehittämistä. Tämä merkitsi mm. omatoimisuuden edistämistä ja työpaikan avaintoimijoiden näkemistä kannustavina valmentajina - ei kontrollihenkisinä juoppojen seulojina. Ongelmakeskeisyyden sijasta päihdeasioita alettiin lähestyä ennaltaehkäisevästi ja myönteisen ajattelun mukaisesti. Yksilötason lisäksi otettiin huomioon myös yhteisöllisiä näkökulmia. (Emt.) Helsingin kaupungin raittiustoimisto ja A-klinikkasäätiö toteuttivat tutkimuksen alkoholiproblematiikan työyhteisöllisestä jäsentymisestä uuden ajattelutavan mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja eritellä työyhteisön jäsenten näkemyksiä alkoholiasioiden luonteesta työpaikoilla. Tässä vaiheessa varsin tuoreella kvalitatiivisella tutkimusotteella haluttiin saada mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva työpaikkojen alkoholiasioista. Alkoholiproblematiikkaa tarkasteltiin laajasta näkökulmasta korostaen tarvetta huomioida ongelmatilanteiden ja -juojien lisäksi myös muut alkoholinkäytön tasot: suurkulutus ja kohtuukäyttö sekä näiden käyttäjien tiedontarpeet. Alkoholiasioita käsiteltiin osana työpaikan yleistä toimintaa ja niiden kytkeytymistä mm. työpaikkakulttuuriin, työolosuhteisiin sekä valta- ja päätöksentekorakenteisiin. Samalla haluttiin korostaa alkoholinkäyttäjän omaehtoista toimintaa ja heikentää perinteistä asetelmaa, jossa hän oli vain toimenpiteiden kohteena. (Saarto 1986.) STM:n ja työmarkkinajärjestöjen käynnistämä ja A-klinikkasäätiön yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa toteuttama Työelämän päihdehaittojen ehkäisyprojekti jatkoi tätä suuntausta. Se toteutettiin Keski-Suomen läänissä käytännön tason kokeiluna koulutus- ja 2

6 tiedotustoiminnan muodossa. Projektin perustavoite oli laajentaa hoitoonohjausjärjestelmä laajaalaisemmaksi työpaikan alkoholiohjelmaksi. Projektin kokemusten myötä työpaikan alkoholiohjelman lähtökohdiksi määriteltiin alkoholiasioiden tarkastelu ensisijaisesti osana työyhteisön kokonaistoimintaa. Lisäksi korostettiin työyhteisön yhteisvastuuta alkoholiasioista ja kannustettiin työyhteisöjä omaan aktiiviseen toimintaan. Alkoholiasioiden laajan tarkastelun tärkeyttä painotettiin edelleen ja huomiota kohdistettiin myös alkoholiasenteiden muuttamiseen. Perinteisestä kontrolloivasta, leimaavasta ja yksilökeskeisestä hengestä haluttiin luopua. (Saarto 1989.) Projektiin sisältyi valtakunnallinen Työturvallisuuskeskuksen päihderyhmän toteuttama Itsestään selvä -tiedotuskampanja, joka välitti tietoa työpaikan avainhenkilöille uudesta ennaltaehkäisevästä lähestymistavasta. Työturvallisuuskeskus on julkaissut ja 1990-luvuilla myös muita ennalta ehkäisyyn ohjaavia oppaita, kuten Arki ja alkoholi ja Alkoholinkäyttö hanskassa; työkyky ja alkoholi. Vuosina toteutettiin lisäksi Vastuu ihmisestä työyhteisössä -koulutusprojekti tamperelaisilla työpaikoilla. Sen toteuttamisesta vastasi Tampereen kaupunginhallituksen asettama johtoryhmä, jossa oli edustus kaupungin raittiustoimesta, Myllyhoitoyhdistys ry:stä sekä päihdehuollon, työterveyshuollon, työsuojelun ja mielenterveystyön eri yksiköistä. Projekti oli Työelämän päihdehaittojen ehkäisyprojektin tavoin lähtökohdiltaan yhteisöllinen hanke, joka korosti yhteisvastuun ja ennalta ehkäisyn tärkeyttä. (Tapio 1991.) Työterveyshuollon alkoholihaittoja ennalta ehkäisevän toiminnan avuksi aloitettiin Stakesissa luvulla kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli kehittää työterveyshuollon rutiineihin soveltuva alkoholinkäytön puheeksioton ja mini-intervention ohjelma. Kokeiluhankkeiden pohjalta luotiin työterveyshuollon mini-interventiomalli. Mallin avulla pyritään tunnistamaan ja hoitamaan varhaisessa vaiheessa alkoholin suurkuluttajat ja ongelmakäyttäjät. Se on mahdollisimman "minimaalinen" toimenpidekokonaisuus, jossa asiakkaalle annetaan tukea ja konkreettisia käytännön ohjeita moralisointia ja syyllistämistä välttäen. Lähtökohta on, että kaikki toiminta tapahtuu asiakkaan ehdoilla. Asiakkaan kanssa sovitaan yhdessä nykyistä terveellisemmästä, realistisesta alkoholinkäytön tavoitteesta. (Kuokkanen 1997; Heljälä, Jurvansuu & Kuokkanen 2006.) Keskustelu työelämän alkoholihaitoista on 2000-luvulla edelleen voimistunut. Syinä tähän voidaan nähdä taloudellisen noususuhdanteen ohella uudet työterveyttä ja turvallisuutta säätelevät lait, laatusuositukset ja mahdollisesti pelko uhkaavasta työvoimapulasta. Vuonna 2004 toteutetun alkoholijuomien valmisteverojen alentamisen yhteydessä valtioneuvosto käynnisti laajan alkoholiohjelman, jonka yhtenä osa-alueena on työelämän alkoholihaittojen ehkäisy. Alkoholiohjelman tavoitteita ovat muun muassa alkoholihaittojen ennalta ehkäisyn edistäminen tukemalla varhaisen puuttumisen malleja työterveyshuollossa, ajantasaisten hoitoonohjausmallien käytön edistäminen ja alkoholihaitat huomioon ottavan työpaikkakulttuurin kehittäminen (Alkoholiohjelma ). Alkoholiohjelma on laaja, kumppanuussopimuksiin perustuva yhteistyöhanke. Kumppanuussopimuksissa, joita kunnat ja järjestöt tekevät valtioneuvostoa edustavan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sitoudutaan kiinnittämään huomiota alkoholihaittojen ehkäisyyn ja toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi alkoholihaittojen vähentämisessä. Tammikuussa 2006 valmistui uusi työmarkkinaosapuolten yhteinen suositus päihdeongelmien ehkäisystä, käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla korvaamaan edellisen, kolmisenkymmentä vuotta vanhan suosituksen. Uudessa suosituksessa korostetaan erityisesti ennaltaehkäisyn merkitystä. 3

7 2.2. Elämäntapaliitto Elämäntapaliitto on ehkäisevää päihdetyötä tekevä järjestö, jossa työskentelee noin 20 henkilöä vakinaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä ja suunnilleen vastaava määrä paikallistoiminnassa työllistettyinä. Elämäntapaliitto perustettiin vuonna 1993, jolloin neljä valtakunnallista raittiusjärjestöä, Kansan Raittiusliitto, Kunnon elämä ry., Suomen Akateeminen Raittiusliitto ja Suomen Elämäntapaliitto yhdistivät toimintaansa. Perustajajärjestöistä ei lakkautettu yhtäkään. Elämäntapaliitosta on muodostunut eräänlainen keskusjärjestö, jossa on tällä hetkellä 26 äänivaltaista jäsenjärjestöä ja 41 yhteistyöjärjestöä luvun alussa toteutettiin RAY:n johdolla raittiustyötä tekevien valtakunnallisten järjestöjen uudelleenjärjestely, joka käytännössä tarkoitti järjestöjen yhdistämistä. Tavoitteena oli työn tehostuminen päällekkäisiksi katsottujen organisaatioiden karsimisella. Elämäntapaliiton organisaatio rakennettiin niin, että muodostettiin kehittämistyöstä vastaava keskusjärjestötaso. Paikallistason toiminta koostui perinteisestä järjestötoiminnasta, vapaaehtoistyötä organisoivista toimintakeskuksista ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Työlle haluttiin kehittää uusia sisältöjä. Erityisesti painotettiin aikuisväestön alkoholin käytön itsehallintaa, jota koskeva tuki muotoiltiin palvelutoiminnaksi. Järjestökentän uudelleenjärjestelyn toinen keskeinen piirre oli irrottautuminen suorista poliittisista sidonnaisuuksista. Se ei merkinnyt Elämäntapaliitossa järjestön historian ja työn juurien kieltämistä vaan mm. paikallistoiminnan avautumista kaikille kiinnostuneille. Kaikki kolme työväen raittiusjärjestöä järjestivät vuosittaiset Työväen raittiuspäivät, joiden historia päättyi 80-luvulla. Työelämään liittyvässä toiminnassa seurasi katkoksen aika, jolloin yhteydet ammattiyhdistyksiin ja työmarkkinajärjestöihin olivat hyvin satunnaisia. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen noustessa jälleen päihdehaittojen ehkäisyn keskiöön Elämäntapaliitossa pohdittiin jo ennen Kansallisen alkoholiohjelman käynnistymistä uusia avauksia työelämän suuntaan. Järjestö orientoitui palvelutoiminnan lisäksi yhteiskunnallisen kosketuspinnan laajentamiseen erilaisten kumppanuuksien kautta Huugon käynnistyminen Kun Elämäntapaliiton vuosikokouksessa vuonna 2003 määriteltiin painopisteitä seuraavalle vuodelle, linjattiin, että pyrkiminen yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa päihdeasioissa on tärkeää. Ammattiyhdistykset tuntuivat luonnollisilta sidosryhmiltä, koska ne olivat lähellä Elämäntapaliittoa ja seuranneet sen toimintaa. Samaan aikaan Raha-automaattiyhdistys suuntasi tukeaan voimakkaammin ehkäisevään päihdetyöhön Alkoholiohjelman suuntaviivojen mukaisesti. Elämäntapaliitto allekirjoitti Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen. Siihen kirjattiin laajoja kumppanuushankkeita, jotka olivat jo olleet vireillä aiemmin. Työmarkkinajärjestöt päättivät olla allekirjoittamatta kumppanuussopimusta. Keväällä 2004 ne kuitenkin antoivat julkisuuteen yhteisen kannanoton, jonka mukaan ne sitoutuvat noudattamaan Alkoholiohjelman tavoitteita. Elämäntapaliiton ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyötä ryhdyttiin siis virittelemään jo vuoden 2003 puolella. Tavoitteeksi oli asetettu yhteistyö kaikkien kolmen työntekijäkeskusjärjestön kanssa, mutta SAK:n kanssa päästiin nopeimmin liikkeelle. Samaan aikaan liikkeellä oli omissa verkostoissaan Kiljavan opiston luottamusmiesopettaja Heikki Kettunen. Hänen lähtökohtansa oli, 4

8 että työsuojeluvaltuutetuilla ja luottamusmiehillä ei ole tarpeeksi taitoja käsitellä päihdeasioita. Kettunen haki aloitteelleen rahoitusta Työsuojelurahastolta, Työturvallisuuskeskuksesta ja STM:stä. Keväällä 2004 Kettunen otti yhteyttä Elämäntapaliittoon, jossa oli käynnistymässä yhteistyö SAK:n kanssa. Elämäntapaliitto laati alkuvuodesta 2004 työelämän alkoholihankkeen projektisuunnitelman, joka annettiin SAK:hon kommentoitavaksi. Neuvottelujen alkaessa alkoholiveron alennuspäätökset oli tehty. Tämä teki asenteet otollisiksi ammattiliitoissa, kun yhteiskunnassa lisääntyi laajempi huoli alkoholin kulutuksen kasvusta. SAK:n liitoista yhteistyöstä jäi pois vain Rakennusliitto, syistä joita ei tarkalleen tiedetä. Kettusen aloitetta työstettiin Elämäntapaliitossa järjestön toimintaperiaatteita vastaavaksi muun muassa painottamalla voimakkaammin ehkäisevää työtä. Hanketta pidettiin varsin merkittävänä Alkoholiohjelman osahankkeena myös STM:ssä. Hanke lähti nopeasti käyntiin rahoituspäätöksen varmistuttua. Huugon käynnistäminen oli siis osa Elämäntapaliiton strategista tavoitteenasettelua. Järjestön toiminnan alkuvuodet oli tehty aikuisten alkoholinkäytön hallinnan tukemisen kehittämistyötä ja Huugon kautta toimintaan saatiin runsaasti lisää volyymia. Huugo priorisoitui nopeasti Elämäntapaliiton toiminnassa ykköshankkeeksi. Huugo syntyi siis monien toimijoiden ja hankkeiden yhteisvaikutuksesta. Elämäntapaliitto halusi laajentaa toimintaansa työelämään. Samaan aikaan käynnistyi valtioneuvoston Alkoholiohjelma, jonka taustalla vaikutti alkoholin valmisteverojen alentaminen, mikä oli johtamassa alkoholin kulutuksen kasvuun. Alkoholiohjelma mahdollisti projektin taloudellisesti, kun rahoitus saatiin RAY:n Alkoholiohjelmaan korvamerkitystä potista. 3. Huugon organisaatio ja resursointi Viestintä- ja koulutushanke Huugo ajoittui ensi vaiheessaan vuosille Vuonna 2006 hankkeen yhteistyössä tapahtui merkittävä laajentuminen, kun SAK:n lisäksi Elämäntapaliiton yhteistyökumppaniksi tuli työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hallinnoima Työturvallisuuskeskus. Työturvallisuuskeskuksen kautta Huugoon tulivat mukaan kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt mukaan lukien työnantajajärjestöt. Näin Huugosta on tullut periaatteessa todella mittava: sen kautta on mahdollista tavoittaa noin 2,5 miljoonaa työelämässä olevaa henkilöä. Hankkeen toteutuksessa tukeudutaan sen yhteistyökumppanin, Työturvallisuuskeskuksen kautta tavoitettaviin työmarkkinakeskusjärjestöihin. Tämän lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat hankkeen sponsorit, jotka ovat rahoittaneet hanketta muutamilla tuhansilla euroilla ja saaneet vastineeksi logonsa esimerkiksi Huugon nettisivuille ja paperimateriaaliin. Vuonna 2007 tehtiin yhteistyökumppanien kanssa periaatepäätös siitä, että työelämässä tapahtuvaa päihdetyötä on edelleen syytä pyrkiä kehittämään Huugo-hankkeen aikana muotoutuneen kumppanuuden pohjalta. Pysyvän rahoituksen varmistuttua Elämäntapaliitto jatkaa Huugon toimintaa. Huugoa rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Liittojen toimitsijat tuottavat Elämäntapaliiton henkilökunnan ohella sisältöjä Huugon viestintämateriaaleihin. STM:n Alkoholiohjelma rahoitti hankkeen avausseminaarin kulut. Huugo-hankkeen kokonaisbudjetti vuosina oli noin euroa. Huugoa ohjaa johtoryhmä, jonka kokoonpano muuttui vuonna 2006 hankkeen laajentuessa. Aiempi johtoryhmä koostui Elämäntapaliiton, SAK:n ja SAK:n jäsenliittojen edustajista. Hankkeen yhteistyökumppaneiden lisäännyttyä johtoryhmän tehtäviä alkoi 5

9 hoitaa Työturvallisuuskeskuksen Työelämän päihdeasiantuntijat -työryhmä, johon kuuluvat Mikko Nyyssölä (puheenjohtaja, EK), Timo Koskinen (SAK), Ari Saarto (A-klinikkasäätiö), Paula Ilveskivi (Akava), Ritva Varamäki (Tekry) Mervi Flinkman (STTK) ja Markku Roiha (KT). Ryhmään liittyivät Huugoa varten lisäksi Päivi Lanttola (VTML) sekä vanhan johtoryhmän puheenjohtaja Vertti Kiukas ja jäsen Riitta Pakaslahti Elämäntapaliitosta. Huugon projektihenkilökuntaa edustavat projektipäällikkö Antti Hytti, joka seurasi Heikki Kettusta tähän tehtävään alkaen, ja kouluttaja Leena Merilehto. Johtoryhmä on kokoontunut vuonna 2007 noin joka toinen kuukausi. Sillä ei ole juridista päätösvaltaa, mutta sen jäsenet esittävät kannanottoja ja antavat palautetta hankkeen toiminnoista. Hankkeen alkuvaiheessa syyskuusta 2004 lähtien Huugoa johti yhteyspäällikkö Heikki Kettunen. Hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2005 lopussa. Työtä jatkava projektipäällikkö Antti Hytti on toiminut Elämäntapaliitossa aikaisemmin puolipäiväisenä hallintosihteerinä. Projektipäällikön tehtävä on hankkeen koordinoinnin lisäksi luoda ja pitää yllä yhteyksiä työelämätoimijoihin ja ammattiyhdistysliikkeeseen. Projektin palkkalistoilla työskentelee lisäksi päihdetyön sisällöllinen asiantuntija, kouluttaja Leena Merilehto, sekä suunnittelija Pia Litmo (osa-aikaisena). Työturvallisuuskeskus on antanut yhteistyösopimuksen mukaisesti myös hankkeen käyttöön työvoimaresurssejaan, ja siellä hankkeesta on vastannut päihdeasiamies Hannu Tamminen. Myös tiedottajan työpanos on ollut huomattava. Muutkin kouluttajat ja suunnittelijat ovat käsitelleet Huugoa oman työnsä puitteissa. Yhteistyötä on tehty laajentumisen myötä Työturvallisuuskeskuksen ja siellä erityisesti asiamiehen Hannu Tammisen kanssa. Tämä yhteistyö on Elämäntapaliitossa koettu erityisen hedelmälliseksi. Huugon organisaatioon vaikuttaa myös se, että se on laajentumisensa myötä astunut yleiseen työmarkkinasuhteiden voimakenttään. Keskusjärjestöt edustavat keskenään erilaisia työntekijä- ja työnantajaryhmiä, joiden näkökulmat pyritään huomioimaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeen sisältöjen tuottaminen ja arviointi tapahtuu aiempaa isommassa mittakaavassa, mikä on lisännyt hallinnoinnin määrää hankkeen organisaatiossa. 4. Hankkeen tavoitteet Vuosina Huugon pitkän tähtäimen vaikutustavoite oli työhyvinvoinnin lisääminen ja alkoholihaittojen vähentäminen parantamalla työympäristöjen kykyä kohdata alkoholiongelmia. Lyhyellä tähtäimellä projektin tavoitteena oli tuottaa viestintä- ja koulutusvälineitä, ottaa käyttöön liittojen tiedotuskanavat, toimintamallit ja verkostot sekä lisätä työpaikkojen avaintoimijoiden valmiuksia toimintaan alkoholihaittojen vähentämiseksi. Hankkeen viestintä- ja koulutusresurssit ovat monimuotoiset ja osaksi käytössä on uudenlaisia viestintäkanavia. Huugon tavoitteet ovat hankkeen alkuperäisen toimintasuunnitelman mukaan seuraavat: 1. Työelämään liittyvät alkoholihaitat vähenevät 2. Työyhteisöjen avaintoimijoiden valmiudet alkoholihaittojen ja ongelmien kokonaisvaltaiseen (yksilöllinen ja yhteisötason ennaltaehkäisy, varhaisvaiheen ongelmat, hoitoonohjaus) käsittelyyn lisääntyvät 3. Käytössä oleva välineistö, tiedotuskanavat, asiantuntijuus ja verkostot saadaan tehostettuun käyttöön. 4. Tarvittava uusi työvälineistö tuotetaan ja otetaan käyttöön. 5. Työhyvinvointi lisääntyy, sen ylläpitoon saadaan alkoholin osalta uusia hyviä käytäntöjä ja niille 6

10 saadaan julkisuutta. Huugon tavoitteeksi ei ole asetettu rakenteellisia muutoksia työelämässä. Projektissa kuitenkin toivotaan, että työpaikkatason toimijoiden valmiudet päästä työpaikkakohtaisiin ja liittokohtaisiin sopimuksiin ja toimintamalleihin paranevat. Hankkeen tavoitteenasettelua voidaan pitää melko kunnianhimoisena. Alkoholin kulutuksen kasvu on ollut hintojen alenemisen jälkeen selvää, ja alkoholihaitat ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet. Erityisesti ensimmäinen, pitkän tähtäimen tavoite (alkoholihaitat työelämässä vähenevät) tuntuu hyvin haasteelliselta nykytilanteessa, jossa kaikki merkit viittaavat pikemminkin haittakuorman selvään lisääntymiseen (esim. Päihdetilastollinen Vuosikirja, Stakes 2005). RAY:lta saatavan rahoituksen jatkuminen olikin Huugolle sen tavoitteiden kannalta tervetullutta. Hanke tiedostaa alkoholiasioihin liittyvät syvään juurtuneet toimintamallit ja uskoo, että alkoholihaittojen vähentyminen edellyttää syvällistä muutosta alkoholikulttuurissa. Paljon työtä on edelleen tehtävänä. Huugon muututtua uudistuneen rahoituksen myötä pysyväisluonteiseksi hankkeeksi se pystyy asettamaan haasteelliset tavoitteensa pidemmän aikavälin raameihin. Haasteellisuudessaan Huugo ei kuitenkaan ole yksin: myös valtioneuvoston Alkoholiohjelman tavoitteena oli kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun. 5. Huugon toimintateoria Huugo-hankkeen toiminnassa on kaksi osa-aluetta: koulutus ja viestintä. Hankkeen laajentumisen jälkeen tavoitteeseen kolme sisältyvän tiedotuskanavien ja verkostojen tehostuneen käytön merkitys on kasvanut. Hankkeessa ovat mukana kaikki keskeiset työmarkkinaosapuolet, mikä on ainutlaatuista suomalaisen ehkäisevän päihdetyön historiassa. Näiden uusien verkostojen myötä Huugon vaikuttavuus on kasvanut merkittävästi ja kanavien hyödyntämistä kehitellään edelleen. Huugo näkee Per Mickwitzin (2005, 63) tavoin terveyden edistämiseen sisältyvän paitsi informaation tuottamisen ja jakamisen, myös organisaatioiden työkalujen, kuten verkostojen, kehittämisen. Huugon viestinnässä keskeisenä ajatuksena on sellaisten valistuskanavien käyttö, joita viestien vastaanottaja pitää merkityksellisinä ja vakavasti otettavina. Tällaisiksi Huugossa on katsottu ammattiyhdistyslehdet, joihin hankkeen valistussisällöt sijoitetaan. Elämäntapaliitossa uskotaan, että liittojen jäsenet ovat tottuneet saamaan oman hyvinvointinsa kannalta merkityksellisiä viestejä ammattiyhdistyslehdistä. Kun valistus limittyy osaksi ammattiyhdistystoimintaa, sen vaikuttavuuden uskotaan paranevan. Vastaanottajien asenteet olisivat siis varauksellisempia esimerkiksi vanhan raittiusjärjestön lehdestä luettua tai erillisen valistuslehdykän kautta jaettua informaatiota kohtaan. Keskeistä on myös ay-opistojen mukanaolo hankkeessa. Valistusinformaation on tarkoitus tavoittaa liittojen lehtien sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kautta rivityöläiset tavalla, jolla on vaikutusta rivityöläisen alkoholiasenteisiin. Elämäntapaliitossa ei ollut loppuvuonna 2005 tarkkaa käsitystä siitä, minkälaisia juttuja ay-lehdissä on aikaisemmin työelämästä ja alkoholista ollut. Arvioiden mukaan ne ovat olleet hoitoonohjauspainotteisia, koska alkoholin käyttö on myös työsuhdekysymys. Huugon viestit ovat paitsi yhteisö- myös yksilölähtöisiä. Palveluissa on esimerkiksi Huugo-kosteusmittari ja Huugopeli, minkä voidaan nähdä edustavan niin sanottua edutainment-viestintää, jossa valistus (education) ja viihde (entertainment) yhdistyvät. Huugo pyrkii vaikuttamaan ay-opistoissa 7

11 annettavan koulutuksen ja ay-viestinnän lisäksi palvelutyökalujen avulla, jotka löytyvät internetistä Huugon sivuilta. Internetin työkalupakki on siinä mielessä uudenlaista työelämän alkoholiviestintää, että siinä lähdetään liikkeelle alkoholiongelmien ehkäisystä, eikä keskitytä vain hoitoonohjaukseen. Jotta alkoholiasioiden käsittely työpaikoilla tulisi avoimemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi, työkalupakin kaavakkeiden ajatellaan helpottavan varhaista puuttumista ja puheeksiottoa tilanteessa, jossa ei olla vielä hoitoonohjauksen tarpeessa. Puheeksi ottamisella katsotaan voitavan nostaa valistettavien tietotasoa. Luottamusmiesten opetusohjelman on niin ikään tarkoitus olla kokonaisvaltainen alkaen ennaltaehkäisystä ja sisältäen perustietoja alkoholista sekä puheeksi ottamisessa tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Hankkeen keskeisiä toimijoita ovat työpaikkojen luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, työterveydenhuolto ja henkilöstön johto. Se, tapahtuuko työyhteisöissä muutoksia ja saavuttaako Huugo tavoitteensa, on hyvin pitkälti kiinni näistä toimijoista. Asettaessaan kunnianhimoisia tavoitteita Huugo jakaa vastuuta niiden saavuttamisesta työpaikoille itselleen. Hanke tuottaa informaatiota, mutta käytännön vaikutukset ovat informaation vastaanottajien toiminnan varassa. Huugo-hanke tiedostaa myös suomalaisen alkoholikulttuurin painolastin ja alkoholiasioiden tabuluonteen työelämässä. Ennalta ehkäisyä korostavat menetelmät kytkeytyvät Huugossa tavoitteeseen saada aikaan muutosta syvään juurtuneissa asenteissa. Jotta muutos olisi pysyvää, on alkoholihaitoista tiedottamisen lisäksi pureuduttava myös työpaikkojen kulttuureihin ja toimintatapoihin. Työpaikkojen toimijoiden sitouttaminen projektiin on kulttuurin muutoksessa avainasemassa. Hanke on laajentumisensa myötä astunut työmarkkinasuhteiden voimakenttään, johon liittyy edunvalvontanäkökulma niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin. Alkoholihaittojen minimoimisen suhteen työntekijä- ja työnantajapuolen intressit ovat hyvinkin yhtenevät. Kuitenkin työpaikan sija tässä keskustelussa nähdään eri näkökulmista. Työntekijän näkökulmasta työn tekemiseen ei pitäisi liittyä sellaisia tekijöitä, jotka voisivat lisätä riskiä haitalliseen alkoholinkäyttöön. Työnantajalle keskeisintä on, että työntekijä on mahdollisimman hyvässä työkunnossa. Alkoholiasioita voidaan toki yhdessä käsitellä; vuonna 2006 työmarkkinaosapuolten välillä laaditun alkoholiasioiden käsittelyä koskevan uuden suosituksen henki ja sisällöt on otettu laajalti lähtökohdaksi ja myös käytetty suoraan Huugo-hankkeen koulutuksissa ja tiedotuksessa. Hankkeen laajentumisen myötä viestinnän muotoiluun ja retoriikkaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toiveet pyritään ottamaan tasapuolisesti huomioon. Uutena näkökulmana toimintaan on tullut mukaan sukupuolisensitiivisyys; miesten ja naisten päihdekulttuurien erilaisuuden tiedostaminen. Huugo-hanketta voidaan tarkastella myös terveyden edistämisen promotiivisesta ja preventiivisesta näkökulmasta. Promotiivisuus tarkoittaa vaikuttamista ennen ongelmien ja sairauksien syntyä. Promootionäkökulmasta terveyden edistämisen tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa terveyttä suojaavia tekijöitä; oloja ja kokemuksia, jotka tukevat ja auttavat yksilöä ja yhteisöä selviytymään. Tämä perustuu myönteiseen ja voimavarakeskeiseen terveyskäsitykseen. Preventiivinen lähestymistapa puolestaan tarkoittaa sairauksien ehkäisyn näkökulmaa ja se on usein ongelmalähtöistä. (Koskinen-Ollonqvist, Pelto-Huikko ja Rouvinen-Wilenius 2005, 9.) Huugo-hankkeen voi katsoa sisältävän molemmat ulottuvuudet. Työpaikkojen avaintoimijoille suunnatut aineistot, kuten internetin työkalupakki, ja koulutukset välittävät tietoa alkoholihaittoja 8

12 ennalta ehkäisevästä toiminnasta työpaikoilla, mikä on luonteeltaan preventiivistä toimintaa. Esimerkiksi promootiosta taas käy työpaikan alkoholikulttuurista ja laajemmin työpaikan toimijoiden hyvinvoinnista käytävän keskustelun ylläpitäminen hankkeessa. Promotiivisuus pitää sisällään myös kumppanuuden; yhteistyötahojen välillä käytävät neuvottelut yhteisistä tavoitteista, eettisistä säännöistä ja toimintamuodoista. (ks. WHO 1998.) Tämä on Huugo-hankkeen laajentumisen myötä sen toiminnassa yhä merkittävämmässä asemassa Työyhteisön ja yksilön vastuu Muun muassa Alkoholiohjelman kaltaisilla poliittisilla linjauksilla on tavoiteltu sitä, että ihmiset alkavat itse omissa yhteisöissään ottaa enemmän vastuuta ja säännellä alkoholin käyttöä. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen 1980-luvun kampanjoista Itsestään selvä ja Arki ja alkoholi Huugo eroaa siten, että siinä työntekijäpuolen on tarkoitus valistaa itse omaa ryhmäänsä ja lisätä työyhteisössä alkoholinkäytön hallintaa, joka luonnollisesti palvelee kaikkia. Huugossa ovat mukana työturvallisuus ja -hyvinvointitoimijat, joiden yhteisestä toiminnasta vaikuttavuuden uskotaan syntyvän. Hanke tavoittelee paitsi tietotason myös työyhteisön asenteiden muutosta, mitä voidaan pitää haasteellisena. Aiemmissa työyhteisöjen alkoholiasenteita tarkastelleissa tutkimuksissa on havaittu, että työntekijät katsovat alkoholiasioiden käsittelyn olevan ennen kaikkea esimiesten asia. Alkoholinkäytön sääntelyn katsotaan myös olevan työelämän kannalta relevanttia yleensä vain silloin, kun se aiheuttaa selviä haittoja työyhteisölle tai työntekijän työssä suoriutumiselle (esim. Saarto 1989). Huugon ideologia rakentuu juuri päinvastaisille lähtökohdille. Alkoholista tulisi voida keskustella työpaikalla osana arkea ilman välttelyä ja jännitteitä. Esimerkki tavoiteltavasta kulttuurista voisi olla työpaikka, jossa alkoholista on mahdollista keskustella vaikkapa tauolla kahvipöydässä. Alkoholista tulee voida myös puhua vaikka konkreettisia haittoja ei olisi havaittavissakaan, sillä tämä voi vaikuttaa ongelmiin ennalta ehkäisevästi. Perinteistä välttelevää ja torjuvaa suhtautumista vasten tarkasteltuna Huugon tavoitteena on asenteiden ja koko keskustelukulttuurin muutos. Hankkeessa uskotaan valistuksen voimaan: informaatiota saava ihminen toimii itselleen edulliseen suuntaan tämän informaation vaikutuksesta. Tässä mielessä Huugo ei poikkea perinteisistä valistushankkeista. Sen vastaus niille, jotka epäilevät valistusinformaation vaikuttavuutta (esim. Rimpelä 1999) on, että informaatiokanava on vaikutuksen kannalta keskeinen. Kun informaatio tulee merkittävänä pidettyä kanavaa pitkin, sen vaikuttavuus paranee. Toisaalta Huugo uskoo myös virittävän valistuksen teoriaan, jossa välittömien muutosten aikaansaamisen sijaan tavoitteena on kulttuurinen muutos. Valistuksen pitäisi pystyä laajentamaan yksilöiden näkemystä elintapojensa heihin itseensä kohdistuvista seurauksista lähiympäristöön ja koko yhteiskuntaan. Vallitsevan mielipideilmaston muuttaminen päihteille kriittiseksi vaikuttaa myös yksilön käyttäytymisen motiiviperustaan ja ajatteluun, mikä voi johtaa elämäntapojen muutokseen. (Hemanus, 1987.) Virittävä valistuksen keskeinen keino on keskustelun virittäminen käskyjen ja kieltojen sijaan. Huugon voidaan nähdä edustavan liberaalia alkoholipolitiikkaa siinä mielessä, että yksilön uskotaan hallitsevan omaa alkoholinkäyttöään, kun hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Ihmisille jaetaan informaatiota alkoholin vaikutuksista ja uskotaan, että he muokkaavat käyttäytymistään sen pohjalta. Valistuksessa on kevyt, ei saarnaava ote, mikä näkyy hankkeen yleisilmeessä. Lähtökohta on se, että kaikki alkoholin käytön vähentäminen on hyvästä. Liberaliin alkoholipolitiikkaan yhdistyy Huugossa kommunitaristinen ajattelu ja humanistinen psykologia. Kommunitarismi haluaa tasapainottaa liberaalin individualismin oikeuskeskeisyyttä korostamalla yhteisön vastuuta. Lähiyhteisön tehtävä on tukea yksilöä tämän pyrkimyksissä täyttää 9

13 velvollisuutensa itseään, muita ja yhteiskuntaa kohtaan. Yhteisön korostaminen on eräänlainen reaktio yhteiskunnan arvoneutraaliuteen ja siihen epävarmuuteen, jonka selkeiden yhteisten moraalikoodien puute yksilössä herättää. (Sulkunen & Rantala 2003.) Huugo korostaa alkoholiasioiden säätelyä yhteisenä asiana ja yhteisön velvollisuutta tukea yksilöä tämän pyrkiessä muuttamaan alkoholikäyttäytymistään. Huugon suosittamat menettelytavat yhteistoiminnan herättelemiseksi noudattelevat puolestaan humanistisen psykologian ajatuksia. Keskeistä niissä on yksilön potentiaaliin kohdistuva optimismi. Yksilö voi vapauttaa voimavaransa ja auttaa itse itseään, jos ympäröivä yhteisö on orientoitunut keskinäiseen kunnioitukseen, kuunteluun, rehellisyyteen ja empatiaan. Lähtökohtana on, että toimiva sosiaalinen ympäristö sinällään vähentää alkoholin käyttöä. (Emt.) 5.2. Huugo osana projektimaailmaa ja elämäntapojen sääntelyä Huugo-hankkeen lähtökohtia voidaan tarkastella osana nykypäivälle tyypillistä projektihallinnon maailmaa ja yhteiskunnallista vaikutustoimintaa. Näin huomataan että Huugo edustaa ajallemme tyypillistä elämäntapojen sääntelypolitiikkaa. Nyky-yhteiskunnalle tyypillistä on projektihallinto. Tämä niin sanotun uuden julkishallintoajattelun (New Public Management, esim. Pollitt & Bouckaert 2000) korostama toimintamalli on viime vuosikymmeninä läpäissyt lähes koko Suomen julkisen sektorin, ja vaikuttanut yhteiskuntaan laajemminkin (Temmes & Kiviniemi 1997). Uusi julkishallintoajattelu on doktriini, joka on ohjannut Suomen hallinnon uudistamista 1980-luvun lopulta lähtien laman ja EU-jäsenyyden vauhdittamana. Uudelle julkishallintoajattelulle ja siihen perustuvalle projektihallinnolle on tyypillistä kolme seikkaa, jotka Pekka Sulkunen (2003) on Niilo Tarvajärveä mukaillen tiivistänyt osuvasti sanoilla: alas, ulos ja lenkille. 1. Päätösvaltaa ja hallintoa on siirretty alas, eli valtion keskushallinnolta kuntiin ja viranomaisilta kansalaisille ja järjestöille. 2. Toimintoja ja palveluja on siirretty julkiselta hallinnolta ulos markkinoille ja keskenään kilpaileville tulosyksiköille. 3. Toiminnan ohjaus perustuu kilpailuun, tehokkuuteen ja mitattaviin tuloksiin, eli toimijat lenkille kohottamaan kuntoa ja kilpailemaan. Näiden uudistusten tavoitteena on ollut byrokratian keventäminen, asiakaslähtöisyys, hallinnon tehostaminen ja normiohjauksesta luopuminen. Normiohjausta on pyritty korvaamaan tavoite- ja puiteohjauksella. Tavoite- ja puiteohjauksella tarkoitetaan, että luovutaan säätämästä normeja päätöksenteosta. Päätösten perusteeksi tuotetaan sen sijaan laajoja puitesäännöstöjä. Esimerkiksi Euroopan Unioni ja muut kansainväliset organisaatiot tuottavat monenlaisia puiteohjelmia eri alueilta (mm. työllisyys, alueellinen kehitys, terveyden edistäminen, rikollisuuden ehkäisy). Kansalliset ministeriöt puolestaan sopeuttavat omia toimintaohjelmiaan näihin kansainvälisiin puitteisiin, ja alue- ja paikallistason toimintoja sopeutetaan edelleen kansallisiin strategioihin. Tavoite- ja puiteohjauksessa hallinto ei suoraan päätä, minkälaisiin tuloksiin vaikkapa paikallisessa päihdetyössä on päädyttävä tai mitä menetelmiä käytettävä, mutta se pyrkii johdattelemaan kehityksen suuntaa ja tekee strategisia valintoja. Tavoite- ja puiteohjaus on tuonut mukanaan laajan rahastojen ja erityismäärärahojen kautta tapahtuvan resursoinnin. Euroopan unionin, ministeriöiden, RAY:n, Veikkaus oy:n ja monien muiden valtion rahoittamien toimijoiden resursseja jaetaan kilpailuttamalla puite ja tavoiteohjelmien toteuttamiseen tähtääviä hankkeita niistä. Tällaisia puiteohjauksen teemoja ovat esimerkiksi terveyden edistäminen tai ehkäisevä päihdetyö. Rahasto- ja puiteohjauksen periaatteena on, että rahoittaja määrittelee yleiset tavoitteet ja toimijat hakevat sitten näitä rahoja määräaikaisiin projekteihin. Rahastojen kautta rahoitettaviin projekteihin liittyy yleensä myös arviointi, joka on esimerkiksi EU:n rakennerahastojen rahoittamissa projekteissa pakollista. Projektien maailmassa korostetaan ruohonjuuritasoa. Innovaatioiden odotetaan usein nousevan 10

14 alhaalta ylöspäin, eikä toiminnan suunnittelussa enää hyödynnetä entiseen tapaan asiantuntijoita heidän roolikseen jää toiminnan hyväksyminen rahoitettavaksi tai sen arviointi jälkikäteen. Huugossa tämä näkyy sikäli, että se nojaa ruohonjuuritason, eli työyhteisöjen ja työntekijöiden itsensä, vastuuseen. Asiantuntijoita Huugo ei kuitenkaan ole hylännyt, koska sen toimintaideana on juuri tuottaa asiantuntijatyönä välineitä ruohonjuuritason työpaikkojen käyttöön. Se tulevatko nämä välineet käytetyiksi ja millä tavoin, on kuitenkin viime kädessä työpaikkojen itsensä varassa. Paikallista yhteisöllisyyttä korostavien ja projektihallinnon ajatusmaailmaa edustavien ehkäisevän päihdetyön hankkeiden yhtenä ongelmana on joissakin tapauksissa nähty niin sanottu kantaa ottamattomuuden etiikka. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa viranomaiset tai asiantuntijat edistävät ja vahvistavat kohderyhmiensä taitoja, mutta eivät ota kantaa siihen, miten näitä taitoja tulisi käyttää. Ehkäisevässä päihdetyössä on koettu turhautumista siitä, että mikään taho ei ota kantaa kysymykseen, saako päihteitä käyttää, ja jos, saa niin kuinka paljon (Warpenius 2002; Sulkunen, Rantala, Määttä 2003). Myös Huugossa pyritään välttämään voimakkaita kannanottoja. Hankkeen lähtökohta on se, että kaikki alkoholin kulutuksen vähentäminen on hyvästä. Tätä voi pitää melko varovaisena kantana. Mikäli työelämän alkoholihaitat todella halutaan pienemmiksi, on alkoholinkäytön vähentäminen aivan välttämätöntä ja jokaisen työntekijän velvollisuus. Tällainen velvoittava kannanotto alkoholinkäyttöön tuntuu tänä päivänä kuitenkin moralistiselta ja vanhahtavalta. Elämäntapojen sääntelyn vallitseva ideologia jota myös Huugo noudattaa on se, että itse itseään kontrolloimaan kykenevälle yksilölle annetaan vain tietoa ja luotetaan hänen omaan harkintaansa tehdä päätöksiä. Huugon voidaan sanoa edustavan arvoneutraalia valistusta siinä mielessä, että oikeita tai vääriä yksilöllisiä valintoja ei sen viestinnässä voimakkaasti osoiteta. Toisaalta Huugo ei ole täysin yksilökeskeinen viestintähanke. Sen keskeisenä kohteena ja vaikutusmekanismina nähdään työyhteisö. Hanke pyrkii muuttamaan yhteisöjen toimintatapoja ja kulttuuria siten, että alkoholihaitat vähenisivät. Yhteisöllisyyden korostaminen on noussut yhteiskuntapolitiikassa tärkeäksi teemaksi viime vuosina. On alettu ajatella, ettei valtio kykene turvaamaan kansalaisilleen hyvää, turvallista ja terveellistä elämää. Tämä kehitys on nähtävissä ehkäisevän päihdetyön lisäksi sekä arkea koskevissa turvallisuuskeskusteluissa että terveyspolitiikassa niin sanottuna uutena kansanterveysajatteluna. Yhteisöjen roolin korostaminen pyrkii jakamaan aiemmin julkiselle vallalle kuulunutta vastuuta normien ja kontrollin ylläpitämisestä alaspäin paikallisyhteisöille, työpaikoille, kouluille, perheille, elinkeinoelämälle ja niin edelleen. Näitä paikallisyhteisöjä sitten epäsuorasti neuvotaan, ohjataan ja rahoitetaan valtion puite ja rahoitusohjelmien tässä tapauksessa Alkoholiohjelman kautta. Alkoholin sosiaalinen kontrolli työtovereiden kesken on monissa työyhteisöissä varmasti vieras ja vaikea asia. Toisaalta se voi joissakin työyhteisöissä olla arkipäivää. Kaikki riippuu yhteisöstä ja sen jäsenistä. Huugo pyrkii, vaikkakin varovasti, vastuullistamaan työyhteisöjä jäseniensä elämäntapojen hienovaraiseen sääntelyyn. Tämä on ajallemme tyypillisen ideologian mukaista. 6. Hankkeen toiminta Toiminnallisesti HUUGOon sisältyy viestintää, koulutusta ja paikallistoimintaa. Toiminnan kohderyhmän muodostaa viime kädessä alkoholia käyttävä enemmistö työelämän yhteisöissä ja organisaatioissa ja tähän ryhmään sisältyvät suurkuluttajat. Heidän tavoittamisekseen avainasemassa ovat työpaikkatason hyvinvointitoimijat yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatioissa ja työterveyshuollossa. Viestinnällisessä työssä on käytetty kumppanijärjestöjen tiedotusta pääasiallisena hankkeen tiedotuskanavana. Alkuvuodesta 2006 lähtien SAK:n viestintäosaston 11

15 ja loppuvuodesta keskusjärjestöjen tiedotusyksiköiden edustajista kootun tiedotustyöryhmän edustajien kanssa yhteistyössä on koordinoitu HUUGO:n tavoitteistoon liittyvää viestintää. Liittojen jäsenlehdet ovat julkaisseet kirjoituksia hankkeesta ja työelämän ja alkoholin suhteesta. Vuonna 2007 painotettiin erityisesti toimihenkilö- ja palvelualoille tyypillisiä kysymyksiä, muun muassa niin sanotun harmaan alueen teemaa ja naisten alkoholinkäytön ja työelämän suhdetta. Kampanja on tuottanut viestinnässään myös ns. kosteusmittareita, julisteita ja esitteitä. Lehtikirjoituksiin perustuva viestintä on ollut volyymiltaan suurinta hankkeen käynnistysvuonna 2005 tavoittaen noin palkansaajaa. Seuraavina kahtena vuonna vastaava luku on ollut noin Kosteusmittarin jakelun volyymi on kasvanut vuosi vuodelta ( kpl; kpl ja kpl). Kosteusmittari onkin saanut kohderyhmältä hyvää palautetta. Vuoden 2006 alussa avattiin hankkeen nettisivujen suurelle yleisölle suunnattu yleinen osa, jonka tarkoituksena on välittää yleistietoa hankkeesta, tarjota digitaalisia välineitä ja herätteitä itsehallintaan ja herättää keskustelua alkoholikulttuurista ja sen yhteyksistä työelämään. Hankkeen Internet-sivuihin sisältyvä avaintoimijoille suunnattu osa, Työkalupakki toteutettiin huugo.fi -sivustolle vaiheittain vuodenvaihteen molemmin puolin. Pakin perusosat ovat kriittisiin tilanteisiin tai muutoin kiireessä tapahtuvaan tiedonhankintaan tukea tarjoava Nopeat vastaukset -osio sekä tukea ja ajatuksia ennaltaehkäisyyn, kulttuuriseen muutokseen ja asenneilmapiirin kehittämiseen tarjoava osio. Työkalupakin ohella toimintavuoden aikana tuotettiin yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa työpaikan päihdetyön arviointimalli, jonka kehittäminen jatkui vuonna 2007, sekä tukimateriaalina työpaikan päihdeohjelman rakentamisohje. Työkalupakkia täydennettiin vuoden 2007 aikana lisäksi mini-interventiotoiminnan hyödyntämistä koskevin osin. Vuonna 2006 kävijöitä internetsivuilla oli noin ja vuonna Internet-sivujen kävijämäärä on siis pudonnut jyrkästi, mutta tämä saattaa osin johtua alkumainontaan liittyvän julkisuuden jälkeisestä tasaantumisesta. Huugon koulutukset on suunnattu työpaikkojen avaintoimijoille: työterveyshenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille. Määrällisesti koulutuksen osuus Huugo-kampanjasta on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2005 koulutuksiin osallistui 490 työpaikkojen avaintoimijaa, vuonna 2006 jo 1076 ja vuonna työpaikkojen avaintoimijaa ja 640 muuta työntekijää. Vuonna 2006 koulutusten sisältöjä kehitettiin vuoden aikana saadun palautteen perusteella, ja syksyllä HUUGOn koulutussisällöt koottiin yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa standardimuotoisiksi moduleiksi, joita voidaan tarpeiden mukaan linkittää kurssien ja seminaarien osiksi. Koulutusten markkinointi tapahtui yhteistyökumppanijärjestöjen, erityisesti Työturvallisuuskeskuksen, ja opistojen kanavien kautta. Ammattiliittojen kautta tuleva kysyntä on jäänyt toivottua vähäisemmäksi, sen sijaan opistot ovat olleet aktiivisia. Lisäksi syksyllä 2007 päätettiin alkaa toteuttaa myös itse järjestettäviä alueellisia koulutustilaisuuksia. Tavoitteena näissä oli palvella myös niitä aloja, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden avaintoimijoiden voitiin olettaa jäävän työmarkkinajärjestöjen kautta tapahtuvassa markkinoinnissa jossakin määrin varjoon. Näitä työpaikkoja ajatellen pyrittiin viemään koulutustilaisuudet mahdollisimman lähelle alueellisesti sekä rakentamaan ohjelma siten, että siihen osallistuminen työpäivän puitteissa olisi mahdollisimman helppoa. Näitä vakiomittaisia kolmen tunnin koulutuksia järjestettiin vuonna 2007 viisi, tarkoituksena jatkaa sarjaa seuraavana vuonna. Vuonna 2007 valmisteltiin myös puheeksioton koulutukseen Elämäntapaliiton narratiivisen pedagogiikan menetelmien sovellus. Tätä ei kuitenkaan päästy kokeilemaan vielä kyseisen toimintavuoden aikana. Pohjoismaisessa työelämän päihdekonferenssissa Oslossa kesäkuussa 2006 Elämäntapaliitto teki 12

16 aloitteen alan kolmikantaisille järjestöille, Ruotsin ALNA-neuvostolle ja Norjan Akanosaamiskeskukselle vastaavan yhteispohjoismaisen konferenssin järjestämisestä Suomessa vuonna Tämä toteutettiin hotelli Elohovissa toukokuussa. Käsitellyt aiheet koskivat muun muassa kansallisen alkoholipolitiikan vaikutuksia työpaikoilla sekä alkoholinkäytön sosiaalisia konteksteja. Yksi keskeinen teema konferenssissa oli ns. harmaan alueen alkoholinkäyttö. Työturvallisuuskeskus osallistui konferenssin järjestelyihin. Hankkeen puitteissa yhteistyötä on tehty mm. Työterveyslaitoksen, A-klinikkasäätiön, Myllyhoitoyhdistyksen, Sininauhaliiton ja Irti Huumeista ry:n kanssa. Työterveyslaitos on tuottanut mini-interventiota koskevia sisältöjä Huugon työkalupakin käyttöön Joukkoviestinnän vaikuttavuudesta Valistuksen vaikuttavuuden ydinkysymys yhdistyy tiedottamisen ja viestinnän tutkimuksessa kysymykseen "miten viesti tai sanoma menee perille" eli saavuttaako se vastaanottajat ja saako sanoma vastaanottajan toimimaan sanoman (valistajan) toivomalla tavalla. (Hippi 2007, 36) 1930-luvulla Yhdysvalloissa käynnistyneen joukkoviestinnän tutkimusperinteen (MCR, mass communication research) tärkeä tulos oli, että joukkoviestinnän vaikutukset ihmisten mielipiteiden muokkaamisessa ovat suhteellisen vähäisiä ja pieniä. Yhtäältä syyksi paljastuivat vastaanottajien aiemmat käsitykset: heidän mieleensä oli muokkaantunut tietty kuva, joka heikensi viestien kykyä käännyttää vastaanottajia. Sen sijaan joukkoviestintä vahvistaa aikaisempia mielipiteitä. Lisäksi kävi ilmi, että ihmisten käsitys tietolähteen uskottavuudesta vaikutti merkitsevästi siihen, miten he antoivat sanoman vaikuttaa itseensä. (Kunelius 2003, ) Huugo-hankkeen viestinnässä tiedonkulun kanavan uskottavuus on ollut keskeinen lähtökohta; ammattiliittojen jäsenlehtiä, josta työntekijät ovat tottuneet saamaan tärkeitä työtä koskevia viestejä, on pidetty myös Huugon viestin vastaanoton kannalta tehokkaina kanavina. MCR-tutkimuksissa paljastui myös, että joukkoviestinnän vastaanotto on vahvasti riippuvaista ihmisten välittömästä sosiaalisesta ympäristöstä ja heidän tavastaan käyttää joukkoviestimiä. Uutta mielipidettä punnitaan mielipidejohtajien, ryhmän luoman sosiaalisen todellisuuden luonteen ja ryhmäpaineen alaisena: uudet ideat ja asenteet eivät noin vain löydäkään elintilaa. Teoria kognitiivisesta dissonanssista puolestaan väittää, että kun ihminen kohtaa keskenään ristiriitaisia asenteita, käyttäytymismalleja, mielipiteitä tai tietoa, hän kokee epämiellyttävää ristiriitaa, jonka hän pyrkii purkamaan. Purkaminen voi tapahtua monin tavoin: mielipiteitä muuttamalla, etsimällä tukea entisille mielipiteille tai vähättelemällä ristiriitaa aiheuttavia sisältöjä. Ristiriidan sietämistä helpottavat myös sosiaaliset suhteet: esimerkiksi tupakoitsijat yleensä tukevat toinen toisiaan. (Emt ) Teoriat antavat välineitä pohdinnalle siitä, miten Huugon viestin vastanottamisen konteksti, työyhteisö, voi vaikuttaa viestin omaksumiseen. Jos Huugon viestin vastaanottaa henkilö, jolle oman alkoholinkäytön hallinta aiheuttaa ongelmia, hän voi kokea yllä kuvattua ristiriitaa. Silloin voi työyhteisö yhtenä ihmisen keskeisimmistä sosiaalisista viiteryhmistä vaikuttaa siihen, miten ristiriita ratkaistaan: jatkaako yksilö entisiä käytäntöjä vai vahvistaako yhteisön suhtautuminen viestin sisältöä tukien yksilöä muuttamaan toimintatapojaan ja asenteitaan. Yksi pitkäaikaisimmista joukkoviestinnän tutkimuksen suuntauksista, kultivaatioteoria, on korostanut joukkoviestinten luoman symboliympäristön merkitystä. Television aikakaudella ei enää voida puhua viestien aktiivisesta valikoimisesta, vaan ihmiset pikemminkin kasvavat joukkoviestimien luomassa erityisessä symboliympäristössä, joka hienovaraisesti vaikuttaa maailmankuvaamme pitkäaikaisella ja kasautuvalla tavalla. (Kunelius 1998, ) Jos viestien tulvassa vain pieni osa niistä tiedostetaan, vielä pienemmällä osalla niistä on mahdollisuus 13

17 vaikuttaa. Osmo A. Wiio onkin todennut, että jos halutaan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin tai muuttaa heidän käyttäytymistään tai asenteitaan, henkilökohtainen mielipiteiden vaihto voittaa kaikki tiedotusvälineet (Wiio 1974, 45). Huugon viestinnässä sisällön kaksiosaisuus; yhtäältä pyrkimys yksilön omaehtoisen alkoholinkäytön hallinnan tukemiseen ja toisaalta työpaikan parempien käytäntöjen ja alkoholikulttuurin tukeminen, on oleellista. Edellä kuvattujen teorioiden perusteella yhteisön tuki on tärkeä nimenomaan viestinnän aikaansaaman suotuisan asennemuutoksen muuttamisessa konkreettisiksi toimiksi. Päihdevalistusprojektien viesti voi siis vaikuttaa mielipiteiden muutokseen mutta se voidaan myös jättää kokonaan lukematta, katsomatta tai kuulematta, tai se voidaan torjua erilaisin perustein. Lisäksi ihmiset saattavat vastaanottaa puolueettomia ja vaarattomia tietoja: tietoja, joihin ei suhtauduta myönteisesti eikä kielteisesti. Muistiinpalautuskokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että tämän tapaiset asiat puolestaan unohdetaan kaikkein nopeimmin: sekä myönteiset että kielteiset asiat muistetaan paremmin. Wiio on todennut, että mitä suurempi on kohdehenkilön mielenkiinto sanomaan, sitä paremmin onnistuu asenteiden mukainen suostuttelu ja sitä enemmän vastustetaan asenteiden vastaista suostuttelua. Kääntyminen tapahtuu helpoimmin yleisössä, joka on voimakkaan ristikkäispaineen alainen. Lisäksi asenteiden säilyttämiseksi tarvitaan "jälkihoitoa", muutoksen vahvistusta. Tiedottamisen määrä saattaa vaikuttaa suostuttelun onnistumiseen. (Wiio, ) Tästä näkökulmasta Huugo-hankkeen muuttamisella pysyväksi on huomattava etu hankkeelle; lyhytaikainen viestintä ei välttämättä onnistuisi muuttamaan asenteita pysyvästi, mutta viestinnän toistolla sen sijaan on tärkeä merkitys muutoksen säilyttämisessä, sen "jälkihoidossa" Lehtiartikkelit Huugo-kampanja on tavoitteidensa mukaisesti toteuttanut viestintää julkaisemalla artikkeleita ja tietoiskuja työelämän alkoholiasioista ammattiliittojen jäsenlehdissä. Näitä artikkeleita on tämän arvioinnin käytössä ollut yhteensä 31 kappaletta, joskin samoja tekstejä on joskus hyödynnetty useammissa lehdissä. Tekstien sisällöt ovat vaihtelevia. Joukossa on työpaikkojen avaintoimijoiden tai Huugon työntekijöiden henkilöhaastatteluja Huugon valistussisällöistä, mutta suurin osa jutuista on lyhyehköjä tietoiskuja hankkeesta. Runsaasti kuvaillaan työpaikan alkoholiongelmien luonnetta, suomalaista alkoholinkäyttöä tai alkoholipolitiikkaa. Vuonna 2005 kirjoitetut artikkelit on suunnattu pelkästään SAK:laisille järjestöille, kun taas laajentumisen jälkeen tekstejä on julkaistu myös toimihenkilöalan lehdissä. Kampanjan alkuvaiheen teksteistä osassa on esillä poliittinen näkökulma, joka puuttuu myöhemmistä toimihenkilöalan artikkeleista lähes kokonaan. Alkoholinkulutusta makrotasolta, kuten kuolleisuuslukujen kautta, tarkasteleva ote on myös yleinen kampanjan alkuaikoina ja toisinaan esillä kampanjan jatkuessa. Muun muassa seuravilla tavoilla artikkelit ovat kuvanneet hanketta: "SAK:n ja Elämäntapaliiton ohjelmalla halutaan ehkäistä alkoholihaittoja työelämässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alkoholin käyttöön puututaan nykyistä aikaisemmin ja että hoitoonohjaus saataisiin yleiseksi tavaksi." (Palkkatyöläinen ) "Huugon tarkoituksena on kehottaa työyhteisön jäseniä omatoimiseen ennaltaehkäisyyn alkoholihaittojen torjumisessa, ilman ryppyotsaisuutta ja hurskastelua." (Vankilavirkailija 3/2005) Hankkeella tähdätään siihen, että tavallisten alkoholinkäyttäjien tietoisuus yleisistä riskeistä lisääntyy. Hankkeeseen sisältyy monenlaista tiedostusta ja kampanjointia, joka tähtää yleisen 14

18 hyväksynnän lisäämiseen alkoholinkäytön säätelylle, rajoittamiselle ja vähentämiselle." (Särmä (Puu- ja erityisalojen liiton jäsenlehti)) "Kohottavatko työkaverisi tunnelmaa yllyttämällä sinua illalla juomaan ja sitten auttavat sinua hajuinesi välttelemään pomoa seuraavana päivänä? Työelämän alkoholiohjelma Huugo avasi helmikuussa uuden työkalupakin, jonka tuella päihdeasioita voi käsitellä työpaikoilla." (Opettaja 2007/13) Työpaikkojen pelisäännöt alkoholiasioiden käsittelyssä ovat Huugo-artikkeleiden keskeinen teema. Pelisäännöt merkitsevät konkreettisimmillaan työpaikkojen päihdeohjelmaa, mutta niillä voidaan tarkoittaa myös työpaikkojen epävirallisempia käytäntöjä; "alkoholin tarjoamisen ja käytön vastuullisuuteen liittyviä porukan yhteisiä käsittelyn malleja (Auto- ja kuljetusala , 5). Näin pelisäännöt linkittyvät työpaikkojen alkoholikulttuuriin. Joskus pelisääntöjä havainnollistetaan artikkeleissa konkreettisten esimerkkien avulla: "Jos Nurmon Atrialla alkoholinkäyttö alkaa selvästi haitata jonkun työntekijän työntekoa rokulipäivien, työpaikkajuopottelun, kesken työpäivän lähtemisten tai työtehon alenemisen muodossa, alkoholiongelma otetaan hänen kanssaan puheeksi." (Elintae 1/2007) "Jos toisen alkoholinkäyttö huolestuttaa, huolen voi ottaa puheeksi, sillä se on toisesta välittämistä. Helpointa on kytkeä työkaverin lisääntynyt alkoholinkäyttö hänen työsuoritukseensa ja kysyä, onko asianomainen itse tyytyväinen työnsä jälkeen." (Motiivi 5/2006, 7.) Artikkeleissa pohdiskellaan myös yleisemmin työelämän alkoholikulttuuria. Nämä tekstit avaavat laajemmin Huugo-hankkeen ja Elämäntapaliiton toimintafilosofiaa. Tavallisesti näissä teksteissä kuvaillaan työpaikan alkoholiasioiden vallitsevaa tilaa ja toisaalta sitä, mitkä ovat ne tavoitteet, joita kohden pitäisi pyrkiä. Konkreettisia keinoja ja välineitä, joilla tavoitteisiin päästäisiin sivutaan myös. "Työpaikan ilmapiiri voi joko kannustaa omaehtoiseen hallintaan jo ennen kuin asiat pahenevat. Tai se voi vaientaa ennalta yritykset keskustella asioista, jotka ovat alkaneet vaivata. Työpaikalla voi olla tarjolla tilannekartoituksen välineitä ja koko yhteisön alkoholi-ilmapiiriä voi mitata..." (Kirjatyö ) "Oleellista on, että alkoholi ei ole mikään tabu, vaan siitä pitäisi voida puhua yhtä luontevasti, kuin muistakin työkykyä ja hyvinvointia koskevista asioista." (Ahjo 8, ) Artikkelit esittelevät yleistä tai yhteiskunnallista työelämän alkoholiasioihin liittyvää problematiikkaa keskustelevalla otteella. Tekstit ovat parhaimmillaan informatiivisia, mutta konkreettisia toimintaohjeita työpaikan arjen tilanteisiin löytyy niukasti. Yleisluontoisuutensa vuoksi varovaiset artikkelit voivat jättää lukijalle epäselväksi, miksi asia koskisi juuri häntä. Kysymys viestin kohdistamisesta tulee kiintoisaksi silloin, kun artikkeleissa puhutaan Huugon internetsivuilta löytyvästä työkalupakista. Tavallisesti työkalupakkia mainostetaan jutuissa nimenomaan työpaikan avaintoimijoille: luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja työterveyshenkilöille. Tällainen rajaus ei tunnu aivan perustellulta, sillä hanke on viime kädessä suunnattu kaikille työntekijöille, joita myös kehotetaan olemaan aloitteellisia työpaikkansa alkoholiasioiden käsittelyssä. Lisäksi työkalupakki on kokonaisuutena selkeä ja ymmärrettävä ja sisältää monta aivan tavallistakin lukijaa mahdollisesti kiinnostavaa osaa. Näin toimiessaan artikkelit ja muut lehtijutut saattavat tulla suunnanneeksi Huugon viestiä työpaikan avaintoimijoille 15

19 tarkoitettua enemmän. Artikkelien tapa usein liikkua yleisellä tasolla on ymmärrettävää Huugon tehtävän haastavuuden vuoksi. Hankkeen toimijat pitävät työelämän ja alkoholin yhdistämistä jännitteisenä alueena, minkä he hyvin perustelevatkin. Jännitettä pyritään lieventämään artikkeleissa myös kepeällä ja humoristisella otteella, mikä toki helpottaa aiheen lähestyttävyyttä. Kuitenkin, kuten joukkoviestinnän tutkimuksessa on havaittu (ks. edellä), neutraalit ja vaarattomat viestit myös unohdetaan haastavampia nopeammin. Kepeä ja humoristinen ote voi sivuuttaa aiheen vakavuuden. Hankkeessa voisi kenties tulevaisuudessa pohtia, miten ongelmallisia ja arkojakin asioita voisi artikkeleissa käsitellä. Huugon metodologia tarjoaa asiaan tuoreen näkökulman ja sitä voisi hyödyntää enemmänkin. Huugon tavoitteet ovat laajat ja ne ovat antaneet artikkeleissa mahdollisuuden alkoholiasioiden monipuoliseen tarkasteluun niin päihdeohjelmien kaltaisten konkreettisten pelisääntöjen kuin suomalaisen juomakulttuurinkin näkökulmasta. Huugolla on kaikkinensa niin iso kohderyhmä, että tilanne on valistajien kannalta otollinen. Projektin toimijat pyrkivät hyödyntämään yhteistyökumppaneiden avulla auenneita erinomaisia kanavia mahdollisimman laajalti, ja määrällinen kattavuus onkin jo kunnioitettava; artikkelit ovat jo tavoittaneet useat sadat tuhannet työntekijät. Viestien sisältöä voisi kuitenkin edelleen vielä fokusoida ja Huugolle ominaista metodologiaa lisää hyödyntää, jotta Huugo-hankkeen sisältö konkreettisessa muodossaan nousisi artikkeleissa selvemmin esiin ja jotta lukijat, niin avaintoimijat kuin muutkin työntekijät, saisivat tästä sisällöstä lisää välineitä ja rohkaisua vaikuttaa työtovereidensa hyvinvointiin Hankkeen vastaanotto esimerkkityöpaikoilla Huugon arvioinnissa lähempään tarkasteluun valittiin kolme työpaikkaa. Näiden tutkimuskohteiksi valittujen työpaikkojen avulla kuvataan hankkeen vastaanottoa ja toteutumista tietyissä rajatuissa case-tutkimusasetelmissa. Tarkastelulla havainnollistetaan alkoholiin liittyviä asenteita ja toimintatapoja erilaisissa työyhteisöissä sekä seurataan Huugon etenemistä näiden esimerkkityöpaikkojen kautta. Huomiota kohdistetaan siihen, onko Huugo havaittu työpaikoilla, miten sitä on mahdollisesti hyödynnetty ja kuinka se on muuttanut alkoholioloja tai alkoholiin liittyviä toimintatapoja työyhteisöissä. Työpaikat valittiin eri työelämän sektoreilta siten, että yksi työpaikka edustaa julkista palvelualaa, toinen yksityistä palvelualaa ja kolmas yksityistä teollisuutta. Alkuvuonna 2007 esimerkkityöpaikoille on tehty tutkimusvierailut ja haastateltu työpaikkojen avaintoimijoita, kuten esimiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja työpaikkojen tilanteen taustoittamiseksi. Seuraavaksi esitellään esimerkkityöpaikat lyhyesti. Tämän jälkeen tarkastellaan niiden alkoholioloja sekä esimiesten ja työntekijöiden alkoholiin liittyviä käsityksiä Työpaikat esittelyssä Ensimmäinen esimerkkityöpaikka on julkisen palvelualan suuri pääkaupunkiseudulla sijaitseva keskuskeittiö, tai johtajansa sanoin ruokatehdas. Tehdas valmistaa ruokaa pääkaupunkiseudun julkisiin ruokaloihin, kuten kouluihin. Työntekijöitä on noin 70, joista 46 henkeä työskentelee tuotannossa ja loput toimistossa. Miehiä on henkilökunnasta noin kolmannes. Tehtaalla on johtaja, neljä linjavastaavaa sekä viisi työnjohtajaa. Työyhteisö on keski-iältään suhteellisen vanha, yli 50 vuotta. Töitä tehdään puolessatoista vuorossa kello aamuyhden ja iltakuuden välillä kahdeksan tuntia vuorokaudessa per henkilö. 16

20 Alkoholin aiheuttamia ongelmia tehtaalla on sen johtajan mukaan ilmennyt vähän. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ongelmallisia tapauksia on ollut muutamia, ja näistä yksi on johtanut irtisanomiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö runsastakin alkoholin käyttöä työntekijöiden keskuudessa esiintyisi. Piileviä ongelmallisia tapauksia on henkilöstössä johtajan mukaan tällä hetkellä neljä, joista kolme on naisia. Alkoholiongelmat pysyvät piilossa usein liian pitkään, kun työkaverit suojelevat juojaa, ja viinan käytöstä puhumista vältetään juuri silloin kun se on ongelma. Tämä näytti olevan toistuva ilmiö työpaikoilla. Alkoholista kyllä puhutaan, mutta puhe on melko pinnallista ja liittyy alkoholin viihdekäyttöön. Kun alkoholi muodostuu jollekin työyhteisön jäsenelle ongelmaksi, puhe vaimenee tai ainakaan keskustelua ei käydä ongelmista kärsivien itsensä kanssa, vaan korkeintaan selän takana. Ruokatehtaalla ei ole omaa päihdeohjelmaa, mutta alkoholiasioissa seurataan kaupungin yleisiä ohjeita. Alkoholiasioihin puuttumiseen on ruokatehtaalla johtajan mukaan selvät säännöt. Jos työntekijällä on yli viisi poissaoloa vuodessa tai jos poissaoloja on yhteensä yli 20 päivää, pidetään puhuttelu, jossa kysytään myös alkoholin käytöstä. Ongelmien jatkuessa annetaan kirjallinen varoitus ja henkilö ohjataan työterveyshuoltoon keskustelemaan hoitomahdollisuuksista. Mikäli hoitomotivaatiota ei löydy, voidaan työntekijä irtisanoa. Tehtaanjohtajan oma käsitys on, että hoitoonohjaus harvoin onnistuu. Siinä vaiheessa kun hoitoonohjauksesta aletaan puhua, alkoholiriippuvuus on usein jo pitkällä eikä hoitomotivaatiota välttämättä ole. Huugo-hanke ei ollut ruokatehtaan johtajalle tuttu. Työntekijöillä on periaatteessa mahdollisuus käyttää internetiä työpaikalla, joten Huugon nettimateriaaliin tutustuminen oli periaatteellista mahdollista. Toinen, yksityisen palvelualan esimerkkityöpaikkamme on suurehko hypermarketti, joka sijaitsee niin ikään pääkaupunkiseudulla. Marketti myy elintarvikkeiden lisäksi vaatteita ja muita käyttötavaroita. Marketissa työskentelee yhteensä runsaat sata henkeä, joista noin neljännes vaihtuu vuosittain. Runsaat puolet työntekijöistä tekee kokopäivätöitä. Töitä tehdään useammissa vuoroissa. Marketin ruokaosasto jakaantuu neljään ja käyttötavaraosasto kolmeen tiimiin. Kalatori ja leipomo toimivat omina yksiköinään. Valtaosa työntekijöistä on ns. moniosaajia, jotka työskentelevät eri osastoilla sekä kassoilla. Kuten ruokatehtaan, myös marketin esimies kertoo antaneensa yhdet potkut alkoholin takia. Irtisanottu henkilö oli ollut humalassa töissä. Alkoholinkäyttö on esimiehen mukaan työntekijöiden keskuudessa runsasta, mutta siihen ei ole kuitenkaan tarvinnut suuremmin puuttua, koska työt ovat hoituneet. Puheeksi ottamisen käytännöistä on kuitenkin sovittu. Joillakin työntekijöillä on runsaasti poissaoloja, joista osa johtuu liiasta alkoholin käytöstä. Varhaisempi puuttuminen olisi esimiehen mukaan tarpeen, mutta se on vaikeaa, koska myös tällä työpaikalla ongelmia jossakin määrin peitellään. Helpompi ja parempi tapa on johtajan mukaan se, jossa työtoverit puuttuvat ja hillitsevät kollegojensa alkoholin käyttöä ilman esimiehen väliintuloa. Näin työyhteisössä tapahtuukin niissä tiimeissä, joissa henkilöt tuntevat toisensa paremmin ja ovat työskennelleet pidempään yhdessä. Marketille on laadittu oma päihdeohjelma puheeksi ottamista koskevine ohjeineen, mutta työntekijöiden kanssa sitä ei ole käsitelty. Huugo ei ollut marketin esimiehelle tuttu, mutta se herätti myönteistä mielenkiintoa. Myös tämän työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus käyttää internetiä, tietokone on jokaisen tiimin käytössä. Kolmas esimerkkityöpaikka on yksityinen terveydenhoidon tekniikkaa valmistava yritys. Yritys työllistää yhteensä noin 550 henkeä, joista noin puolet toimii työtekijöinä ja puolet toimihenkilöinä. 17

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet ja työelämä näkökulma aiheeseen EHYT ry perustajineen toteuttanut vuodesta 2005 työelämän päihdehaittojen

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin.

Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin. Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin. Oppilashuollon kansalliset kehittämispäivät XI 1.12.2011 Helsinki Markku Soikkeli Kirjan ja esityksen

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TTK. Työturvallisuuskeskus. Tiina-Mari Monni

TTK. Työturvallisuuskeskus. Tiina-Mari Monni TTK Työturvallisuuskeskus Tiina-Mari Monni Tavoite Parantaa työturvallisuutta työhyvinvointia tuloksellisuutta esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytyksiä Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Yhdessä työmarkkinaosapuolten

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot