Perusturvalautakunta liite nro 4. Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008

Transkriptio

1 1 Perusturvalautakunta liite nro 4 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008

2 2 PERUSTURVAN VUODEN 2008 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvatoimialan toisen toimintavuoden aikana uusi palvelurakenne ja toiminta alkoi vakiintua ja tulla tutuksi sekä päättäjille että kuntalaisille. Kuntalaiset löysivät palvelujen piiriin suhteellisen hyvin. Loppuvuoden aikana puhelinjärjestelmän muutos ja siihen liittyneet ongelmat jonkin verran hankaloittivat asiakaspalvelua, mutta pahoja katkos- tai ongelmatilanteita ei syntynyt. Kuluneen vuoden toiminnan painopisteenä oli uuden organisaatiorakenteen avaamien mahdollisuuksien vieminen käytäntöön. Uutta toimintatapaa suunniteltiin sekä vuoden aikana aloitettujen strategiatöiden yhteydessä että muutoin toteuttamalla vuodelle 2008 asetettuja toiminnallisia tavoitteita. Perusturva osallistui myös omalla painoarvollaan useisiin koko kaupunkia koskeviin poikkihallinnollisiin projekteihin, kuten riskienhallinta, henkilöstöstrategia, työn vaativuuden arviointi (TVA) jne. Lisäksi Äänekosken perusturvan organisaatio oli mukana useissa maakunnallisissa kehittämisprojekteissa, ja vuoden lopussa sitouduttiin myös kolmeen uuden kehittämishankejärjestelmän (Kaste) mukaiseen laaja-alaiseen Itä- ja Keski-Suomea koskevaan kehittämishankkeeseen. Lasten ja perheiden vastuualueella keskeisimpiä kuluneen vuoden haasteita oli uuden päiväkodin suunnittelu ja rakennustöiden alkuun saattaminen sekä siihen liittynyt päivähoidon rakenne- ja henkilöstösuunnitelman laatiminen. Ko. suunnitelman osana ja sitä täydentäen loppuvuonna valmistui Äänekosken varhaiskasvatuksen linjaukset -raportti. Päivähoidon ja erityispäivähoidon rakenteet ovat ko. prosessien johdosta hyvin vakiintumassa siten, että turvataan eri alueilla asuvien kuntalaisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa, mutta toisaalta huomioidaan myös kustannustehokas palvelurakenne. Vuoden aikana saatiin myös päätös opiskeluterveydenhuollon vakanssilisäyksestä sekä yhteistyössä sivistystoimen kanssa päätös koulupsykologin toimesta, joilla toimenpiteillä vahvistetaan perustason oppilashuoltotyötä. Aikuispalveluissa painopiste oli terveydenhuollon palveluidensaatavuudessa, vastaanottoprosessin sujuvuuden parantamisessa ja terveyskeskussairaalassa. tavoitteena oli, että akuuttisairaanhoidon jatkohoitopaikat kyettäisiin järjestämään sujuvasti ja keskussairaalan epätarkoituksenmukainen käyttö ja kitkalaskutuspäivät saataisiin minimoitua. vastaanottoprosessin kehittämistyö tapahtui työryhmissä siten, että tavoitteena oli hoitotyön roolin lisääminen ja prosessin rakentaminen lääkäri-hoitaja työparityölle. Samanaikaisesti valmisteltiin keskeisten kansansairauksien paikalliset hoitopolut. Valmistelu eteni niin, että uusi työtapa voidaan ottaa käyttöön seuraavan vuoden alkupuolella. Terveyskeskussairaalan osalta tehtiin päätös, että sairaala muutetaan 50-paikkaiseksi akuuttisairaanhoidon yksiköksi, ja vanhusten hoiva siirretään vanhuspalveluihin. Vanhuspalveluiden keskeisin kehittämiskohta liittyi sairaalan muutokseen ja kytkeytyvään palvelurakenteen muutokseen. Vanhuspalveluihin päätettiin lisätä ns. välimuotoisia asumispalveluja ja vahvistaa kotihoidon palveluja. Päätökset asiasta saatiin talousarvion käsittelyn yhteydessä siten, että ne ovat asteittain toimeenpantavissa seuraavan vuoden aikana.

3 3 Talous Perusturva toimialan vuoden 2008 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 63,7 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto on kokouksissaan , ja hyväksynyt kolme lisätalousarviota, joissa perusturvan toimialalle myönnettiin yhteensä 1,8 milj. euron lisämäärärahat. Tämän jälkeen menomäärärahojen yhteissumma oli 65,5 milj. euroa. Suurimmat talousarvioon myönnetyt lisämäärärahat olivat erikoissairaanhoitoon 0,5 milj. euroa, terveyskeskussairaalan henkilöstömenoihin 0,4 milj. euroa, lastensuojelun laitoshoitoon euroa, Suojarinteen kuntayhtymän lopettamisesta aiheutuviin maksuosuuksiin euroa ja vanhuspalveluiden, pitkäaikais- ja akuuttisairaanhoidon rakennemuutoksen käynnistämiseen 0,3 milj. euroa. Määrärahoja pienennettiin 0,3 milj. euroa kun terveydenhuollon avopalveluiden siivous siirtyi tilapalveluiden vastuulle. Perusturvan toimialueen kokonaistulot olivat alkuperäisessä talousarviossa 7,9 milj. euroa ja lisätalousarvioiden hyväksymisen jälkeen 8,3 milj. euroa. Perusturvan vastuualueiden menojen ja tulojen osuus kokonaismenoista ja -tuloista ilmenee alla olevista kaavioista.

4 4 Vuoden 2008 talousarvion toteutuminen Koko perusturvan talousarviomenojen ja tulojen toteutuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvio sisältää myös lisätalousarviot. Talousarvion toteutuminen Perusturvan toimiala yhteensä Tp 07 menot Tp 2007 tulot , ,9 Talousarviomenot ylittivät lisämäärärahalla korjatun talousarvion n euroa. Tulot ylittyivät n euroa, joten nettomenojen ylitys oli n euroa. Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 28,2 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat riittivät, toteutumisprosentti oli 96,9. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,9 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 29,9 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 18,4 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot olivat n. 1,6 milj. suuremmat kuin mitä lisätalousarviolla korjatussa talousarviossa oli arvioitu ja 12,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin yksitäinen ylitys aiheutui erikoissairaanhoidon palveluista. Tarvikkeisiin käytettiin n. 2,2 milj. euroa ja avustuksiin 5,8 milj. euroa ja määrärahat riittivät. Muiden toimintakulujen osuus oli 0,3 milj. euroa, missä oli ylitystä n. 0,2 milj. euroa. Eri menolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta

5 5

6 6 HALLINTO Pesuturva toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 15 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 114 asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului 6 jäsentä. Vuonna 2008 se kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 71 asiaa. Perusturvan toimialajohtajana toimi perusturvajohtaja. Hallinnon ja tukipalveluiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion Tp 07 Tp 2007 toteutuminen menot tulot Perusturvan hallinto , ,7 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvat päivähoito ja esiopetus, neuvola- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä perheneuvola. Lasten ja perheiden palveluihin varatut määrärahat riittivät kokonaisuutena, menot jäivät 0,3 milj. euroa alle talousarvioin. Lasten ja perheiden palveluiden ja sen eri tulosalueiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Lasten ja perheiden palvelut Johto- ja , ,9 tukipalvelut Lasten päivähoito , ,9 Esiopetus , ,7 Terapia- ja , ,8 neuvolapalvelut Perheneuvola , Lasten ja perheiden palvelut yhteensä , ,5 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat lasten ja perheiden palveluiden tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2008: Päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen laadukkaasti työelämän vaatimukset, vanhempien toiveet ja erityislasten tarpeet huomioiden

7 7 Perhepalvelutoimintojen sisällöllinen yhdenmukaistaminen kunnan eri alueilla Varhaisen tuen toimintamallien ja uusien työmuotojen kehittäminen vahvistamaan perhepalvelujen moniammatillista, asiakaslähtöistä toimintatapaa Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen laaja-alaista asiantuntijuutta hyödyntäen Sitovat tavoitteet 2008 Uuden päiväkodin suunnittelu, rakentamisen aloittaminen ja uutta päivähoitorakennetta vastaavan henkilöstösuunnitelman laatiminen Vasusuunnitelmatyön käynnistäminen Koulutestikäytäntöjen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten hoitoketjukäytäntöjen (kriteerit, työkalut) yhtenäistäminen Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen poikkihallinnollisesti Terveystoimen ja perhepalvelujen osallistuminen opetussuunnitelmien laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä Mittarit Päiväkotirakentamisen eteneminen suunnitelman mukaisesti Päivähoidon henkilöstösuunnitelman valmistuminen Vasusuunnitelmatyön eteneminen (vasu=varhaiskasvatussuunnitelma) Uudet koulutestikäytännöt ja hoitoketjukäytännöt käytössä Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistuminen Opetussuunnitelmatyön eteneminen Tavoitteiden toteutuminen Päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen pystyttiin pääasiallisesti järjestämään laadukkaasti huomioiden työelämän vaatimukset, vanhempien toiveet ja erityislasten tarpeet. Päivähoidon tarve vaihteli vuoden aikana ja muutoksiin oli vastattava nopeasti avaamalla Karhunlähteen, Teknologiakeskuksen ja Alkulan päiväkotien yhteyteen osastot ja Koivistoon ryhmäperhepäiväkoti. Uuden yli 100-paikkaisen päiväkodin rakentaminen aloitettiin syksyllä Henkilöstörakenne kartoitettiin kaikista varhaiskasvatusyksiköistä keväällä 2008 ja vakinaistettiin 41 vakanssia. Varhaisen ja erityisen tuen toimintamallia vahvistettiin ja sisällöllisesti yhdenmukaistettiin mm. jakamalla koko kunnan varhaiskasvatusyksiköt konsultoivan erityislastentarhanopettajan piiriin ja perustamalla neljä ns. tuetun päivähoidon päiväkotiryhmää. Varhaiserityiskasvatuksen -linjaukset valmistui syksyllä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön käynnistettiin syksyllä 2008 koko perhepalvelujen henkilöstön voimin. Suunnitelma valmistunee vuoden 2009 loppuun mennessä. Koulutestikäytännöt yhtenäistettiin koko kunnan alueella. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen alkoi poikkihallinnollisena syksyllä 2008 ja se valmistuu syksyllä 2009.

8 Lasten päivähoito Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa painopiste oli ennaltaehkäisevässä lasten, nuorten sekä koulu- ja oppilasyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Terveydenhoitajat tekivät tiivistä yhteistyötä kodin ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa kaikissa kouluissa. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat on tehty v Päivähoitoa järjestettiin siten, että kaikissa kunnan taajamissa oli saatavana sekä perhepäivähoitoa että päiväkotihoitoa. Suolahdessa toimi Katvelan ja Alkulan päiväkodit, Konginkankaalla Konginkankaan päiväkoti sekä Äänekosken keskustassa Häränvirran, Jousimiehen, Karhunlähteen, Louhelan, Piilolan ja Teknologiakeskuksen päiväkodit. Sumiaisissa toimiva Tiitelän päiväkoti muutti vuoden 2008 lopussa osuuspankilta vapautuneisiin ja päiväkodiksi kunnostettuihin tiloihin. Alkulan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestettiin vuorohoitoa (klo ) ja Louhelan päiväkoti toimi koko vuoden ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautinen hoito on aloitettu Päivähoidon tarve vaihteli vuoden aikana ja muutoksiin oli vastattava nopeasti. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon tarve lisääntyi tilastointipäivien ja mukaan 24 lapsella. Päiväkotipaikkoja lisättiin ja niihin tehtiin rakenteellisia muutoksia vuoden alussa. Kelhostenkujan tilat Karhunlähteen päiväkodin yhteydestä otettiin uudelleen käyttöön, siellä toimi yksi 5-vuotiaiden 15-paikkainen osasto tammikuusta toukokuun loppuun ja alkaen 21-paikkainen kokopäiväinen esiopetusryhmä. Teknologiakeskuksen päiväkodin 1 5-vuotiaiden osasto muutettiin 1 3-vuotiaiden 12-paikkaiseksi osastoksi ja sinne perustettiin 3 6-vuotiaiden 21-paikkainen osasto. Koiviston kahdeksanpaikkainen ryhmäperhepäiväkoti perustettiin vuoden alussa ja marraskuussa se muutettiin 12-paikkaiseksi. Alkulan päiväkodin yhteyteen perustettiin elokuussa 14-paikkainen 3 6-vuotiaiden lasten osasto. Päiväkotipaikkoja oli laskennallisesti vuoden 2008 lopussa 509 (472 v. 2007). Perhepäivähoidossa oli vuoden lopussa 144,5 paikkaa. Kerhotoimintaa järjestettiin Äänekosken keskustassa 3 5-vuotiaille lapsille (35 paikkaa) kirjaston yläkerrassa. Henkilöstörakenne kartoitettiin kaikista varhaiskasvatusyksiköistä keväällä 2008 ja elokuusta alkaen vakinaistettiin 41 vakanssia. Tuetun kokopäivähoidon ryhmiä perustettiin Teknologiakeskuksen, Karhunlähteen ja Alkulan päiväkotiin. Näiden ryhmien henkilöstörakenteena oli erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa. Vakinaistamalla kaikkiaan viisi uutta erityislastentarhanopettajan tointa mahdollistettiin koko päivähoidon, esiopetuksen, perhepäivähoidon ja kerhotoiminnan henkilöstön konsultointi ja ohjaus varhaiserityiskasvatukseen liittyvissä asioissa. Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset valmistuivat syksyllä Linjausten päätavoitteena oli selventää hoitopolkukäytäntöjä ja varhaisen ja erityisen tuen mallia uudessa kunnassa. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen sijoittaminen normaaliryhmään kahdelle paikalle otettiin käyttöön elokuusta 2008 alkaen. Viisivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen arvioinnissa ja tukemisessa otettiin käyttöön huoltajien, lastenneuvolan terveydenhoitajien ja päivähoidon henkilöstön välinen yhteistyölomake. 8

9 9 Esiopetus Käyttöaste (läsnä olevien lasten ja henkilöstön suhde) oli koko vuoden aikana päiväkodeissa 83,73 ja perhepäivähoidossa 81,10. Lasten päivähoito toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. Esiopetukseen osallistui lähes koko ikäluokka, kaikkiaan esiopetuksen piirissä oli keväällä 228 ja syksyllä 217 lasta. Esiopetusta annettiin päivähoitoa tarvitseville lapsille kaikissa päiväkodeissa. Asemakadun, Hietaman, Keskuskoulun ja Mämmen koulujen ja Konginkankaan ja Sumiaisten päiväkotien yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä esiopetusta annettiin niille lapsille, joilla ei ollut päivähoidon tarvetta. Näissä ryhmissä lapsia oli lasta/ryhmä. Erilliset esiopetusryhmät toimivat elokuusta alkaen neljänä päivänä viikossa. Hietaman ja Keskustan esiopetuksen lastentarhanopettajat toimivat yhtenä päivänä viikossa Häränvirran päiväkodissa vapauttaen erityislastentarhanopettajan lapsiryhmävastuusta konsultointiin. Asemakadun esiopetuksen lastentarhanopettaja vapautti Katvelan päiväkodin johtajan lapsiryhmävastuusta johtajan tehtävien hoitoon. Mämmen esiopetuksen lastentarhanopettaja mahdollisti Karhunlähteen päiväkodin henkilöstön riittävyyden aikaisen aukiolon vuoksi (klo ). Esioppilaiden kuljetukset yhtenäistettiin elokuusta alkaen niin, että kaikkia pelkkään esiopetukseen menevillä lapsilla oli oikeus kuljetukseen yli kolmen kilometrin matkalta. Perhe- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää Äänekosken ja Suolahden taajaman perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä puhe- ja toimintaterapian. Konginkankaan ja Sumiaisten taajamien neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö sisältyy hoitajien vastaanoton toimintaan aikuispalvelujen vastuualueelle. Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolat toimivat supistetusti ajalla Terveysasemien kesäsulun aikana Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan neuvoloiden vauvaikäisten määräaikaistarkastukset ja odottavien äitien tarkastukset keskitettiin Äänekosken neuvolaan. Supistetun toiminnan aikana Äänekosken ja Suolahden taajaman neuvolapalveluihin syntyneet jonot saatiin puretuksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimii kolme kokoaikaista terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla äitiys- ja perhesuunnittelutyö sisältyy osaksi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuonna 2008 lapsia syntyi 211. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 3 793, lääkärikäyntejä 752, perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä ja lääkärikäyntejä 522. Kaikille raskaana oleville äideille tehtiin neuvolassa alkuraskauden ultraäänitutkimus raskauden keston määrittämiseksi. Perhevalmennusta järjestettiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin kummikätilön kanssa. Kotikäyntejä vastasynnyttäneiden perheisiin tehtiin edellisten vuosien tapaan. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnassa noudatettiin paikallista raskaudenehkäisyn toimintaohjelmaa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevät irtosoluseulonnat toteutettiin säädetyissä ikäryhmissä, irtosoluseulontoihin vuonna 2008 osallistui 680 naista.

10 Lastenneuvolassa toimii 3,5 terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla lastenneuvolatyö sisältyy osaksi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuoden lopussa lastenneuvolan kirjoissa oli lasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 4 258, lääkärikäyntejä 923. Neuvolatyön painopisteenä oli ennaltaehkäisevä työ, johon sisältyy laaja-alainen terveysneuvonta, lasten säännölliset määräaikaistarkastukset ja seulontatutkimukset sekä rokotustoiminta osana tartuntatautien ehkäisyä. Neurologista kehitystä arvioiva LENE -tutkimus tehtiin kaikille 3 6-vuotiaille lapsille. Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten ohella lastenneuvolat toteuttivat myös 6 35 kuukauden ikäisille lapsille suunnatut maksuttomat influenssarokotukset. Moniammatillisia toimintakäytäntöjä kehitettiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisevässä, lasten, nuorten sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Yksilöllisten oppilas-/opiskelijakohtaisten työmuotojen ohella oppilas- ja opiskelijahuollollinen yhteistyö ja moniammatillinen verkostotyö olivat keskeisiä työmuotoja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimii 5,5 terveydenhoitajaa, joista yhden työalueeseen sisältyi toukokuun 2008 loppuun saakka 8 10 tuntia viikossa TYP -toimintaa. Keväällä 2008 toteutettiin kouluterveydenhoitajien tehtäväalueuudistus, jonka myötä terveydenhoitajien vastuulla olevien oppilaiden määrä saatiin pääsääntöisesti kouluterveydenhuollon valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaisiksi. Tehtäväaluemuutosten myötä ensimmäiselle ja seitsemännelle luokalle tulevien oppilaiden ja heidän perheittensä kesätapaamiset pystyttiin toteuttamaan kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja lukio-opiskelijoiden terveydenhoitajapalvelujen saatavuutta parannettiin. Laajennettu terveystarkastus toteutettiin viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Lasten ja nuorten lisääntyneet ja vaikeutuneet ongelmat näkyivät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnassa lisääntyneenä palvelujen ja verkostotyön tarpeena. Vuonna 2008 kouluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 959 lääkärikäyntiä. Opiskeluterveydenhuollossa sekä terveydenhoitaja- että lääkäriresurssit ovat riittämättömät asiakasmäärään ja opiskelijoiden palvelutarpeeseen nähden. Henkilöstömitoitukset eivät vastaa myöskään valtakunnallisia suosituksia. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajamitoituksen vajetta jouduttiin korvaamaan palkkaamalla syyslukukaudella 3,5 kuukaudeksi määräaikainen terveydenhoitaja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuoltoon. Vuonna 2008 opiskeluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 308 lääkärikäyntiä. Opiskeluterveydenhuoltopalveluiden painopiste oli nuorisoasteen opiskelijoiden palveluissa. Vuodelle 2009 tehtiin esitys terveydenhoitajan toimen perustamisesta toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon. Puheterapian henkilöstönä on yksi kokoaikainen puheterapeutti, joka vastaa Äänekosken ja Konginkankaan alueen sekä aikuisten palveluista ja yksi osa-aikainen (20 h/vk) puheterapeutti, toimialueena Suolahti ja Sumiainen sekä kehitysvammapalvelut. Puheterapian tavoitteena on puheen ja kielen kehityksellisten pulmien varhainen tutkiminen ja hoito. Tutkimukset käynnistyvät viimeistään kahden kuukauden sisällä yhteydenotosta, mutta resurssit eivät ole mahdollistaneet säännöllisen terapian järjestämistä kaikille tarvitseville, vaan terapioita on jaksotettu tai järjestetty harvakseltaan. Muutamalle säännöllistä terapiaa tarvitsevalle puheterapia on ostettu lääkinnällisenä kuntoutuksena. Puheterapia pyritään nivomaan tiiviisti yhteen asiakkaan arkiympäristön, kuten kodin ja päivähoidon kanssa, minkä vuoksi 10

11 11 puheterapeuttien työaikaa kohdentuu entistä enemmän yhteisneuvotteluihin ja yhteisten hoitosuunnitelmien laatimiseen. Puheterapeutit osallistuvat myös erityispäivähoidon kehittämiseen sekä kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin. Vuonna 2008 puheterapiakäyntejä toteutui Neuvola- ja terapiapalveluissa toimii yksi osa-aikainen (50 ) toimintaterapeutti, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, päivähoidon, koulujen ja perheneuvolan kanssa. Toiminta painottuu arviointiin ja konsultointiin. Toimintaterapeutin arviointiin tulevat lapset ovat pääosin 5 6-vuotiaita. Vuonna 2008 toimintaterapiakäyntejä toteutui 220. Toimintaterapiaa on ostettu lääkinnällisenä kuntoutuksena yksityiseltä palvelun tuottajalta. Perheneuvola Neuvola- ja terapiapalvelut toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. Perheneuvola on toiminut Äänekosken kaupungin lasten ja perheiden palveluiden yhtenä tulosalueena, joka myy erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluita myös Konnevedelle. Työvoimana on kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. Keväällä psykologian opiskelija suoritti perheneuvolassa psykologiharjoittelunsa. Perheneuvolatyö on koostunut asiakastyöstä sekä konsultaation, työnohjauksen, koulutuksen, lausuntojen ja erilaisten neuvottelujen/työryhmien kautta tarjottavasta asiantuntija-avusta. Toiminta on tilastoitu suoritteina (= 45 min annettua palvelua), joita oli yhteensä (v ). Pääpaino tilastoidussa työssä on ollut asiakastyössä (92 ). Lasten oppimisvaikeuksien erityispalvelut (esim. jatkotutkimukset, ryhmäkuntoutukset) on ostettu Jyväskylän perheneuvolasta. Lastenlääkäripalvelut on hankittu yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Asiakkaaksi ilmoitettiin yht. 189 asiakasta ja kokonaisasiakasmäärä oli 470, joista alle 18-vuotiaita 194. Asiakkaaksi ilmoittautuneiden lukumäärän kehitys ilmenee alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Ilm. Asiakkaita Suoritteet asiakkaita yhteensä Ajanvaraajista on oma-aloitteisesti hakeutunut perheneuvolaan 33, koulun kautta 40 ja loput pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen aloitteesta. Tärkeimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat perhe- ja parisuhdeongelmat ja lasten oppimisvaikeuksiin liittyvät ongelmat (taulukko 2).

12 12 Taulukko 2 Ilmoittautumisen syyt Oppimisvaikeudet Perhe- ja parisuhdeongelmat Lasten käyttäytymi songelmat Muut Täysin jonotonta aikaa ei vuosi 2008 ollut. Perheneuvolan palveluihin kohdistuvia tarpeita tuli esiin yksittäisten asiakkaiden lisäksi koulu-, terveys-, päivähoito-, perhetyö- ja lastensuojelupuolelta erilaisina toiveina ja ehdotuksina mm. yhteistyöryhmiin osallistumisista. Kapasiteetin rajallisuus tuli joissakin asioissa vastaan. Perheneuvolan toiminta toteutui vuonna 2008 edellisten vuosien tapaan. Ilmoittautuneita asiakkaita oli enemmän kuin koskaan. Vuonna 2008 kohdatut asiat olivat luonteeltaan enemmän tutkimuksellista ja neuvottelevaa työotetta vaativia hoidollisuuden ollessa hieman edellistä vuotta pienemmässä roolissa. Palveluiden myynnin osuus oli 14. Vuodelle 2008 asetettu suoritetavoite lähes (3231/3300) toteutui. Äänekosken perheneuvolan sopimuskuntaa (Konnevesi) laskutettiin 69,50 /suorite ja muilta käyttäjiltä 80,00 /suorite. Palveluiden myyntitulot olivat Palveluja on myyty Konneveden lisäksi 4 kunnalle. Perheneuvolan arvioitu budjetti ylittyi hieman johtuen ostopalveluiden kohdalle asetetusta liian pienestä liikkumavarasta. Vuotuiset vaihtelut saattavat olla hyvinkin suuria. AIKUISPALVELUT Aikuisväestön palveluiden vastuualueella on noin 225 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka paitsi pääosin palvelevat kuntalaisia painottuen aikuisväestöön, muodostavat eräitä keskitettyjä, ikäkaaresta riippumattomia erityisosaamiskokonaisuuksia. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon menot eivät sisälly aikuisväestön palveluiden talousarvioon, vaan ovat perusturvan talousarviossa omana kohtanaan. Aikuispalveluiden tulosalueet ovat vastaanottotoiminta, sairaala, suun terveydenhuolto, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu johto- ja tukipalvelut, sisältäen muun ohella sairaanhoitopiirin tuottamat laboratoriopalvelut sekä sairaankuljetuksen. Kuntafuusioprosessin myötä on korostettu selkeimpinä odotuksina vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitojatkumoihin osallistumista, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen mahdollistamista, vammaispalveluiden laaja-alaisempaa koordinoivaa ja suorittavaa työotetta, ottaen huomioon maakunnallisten palvelurakenteiden samanaikainen

13 murros. Erityisesti on korostettu omalääkärijärjestelmän moniammatillisten alueellisten tiimien toiminnan vakiinnuttamista. Kaikilla osa-alueilla on vuoden 2008 aikana saavutettu edelleen laaja-alaista edistymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistettyjen voimavarojen ja poistuneiden hallinnollisten raja-aitojen merkitys ja mahdollistavuus yhteistyölle on ollut konkreettista. Vastuualueen henkilöstö on ennakkoluulottomasti käyttänyt uusia mahdollisuuksia kuntalaisten palvelemisessa. Aikuispalveluiden talousarviomenot ylittyivät kokonaisuutena 0,1 milj. euroa lisätalousarviolla korjatun talousarvon. Alkuperäiseen talousarvioon tehtiin kuitenkin yhteensä n. 1 milj. euron menonmäärärahojen lisäykset vuoden aikana. Tulot ylittivät n. 0,2 milj. euroa. Talousarvion toteutuminen tulosalueittain ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Aikuispalvelut Johto- ja , ,1 tukipalvelut Terveydenhuollon , ,1 vastaanottopalvelut Sairaala , ,7 Suun terveydenhuolto , ,3 Sosiaalityö , ,2 Mielenterveysja , ,8 päihdepalvelut Sairaankuljetus , Aikuispalvelut yhteensä , ,3 13 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat aikuispalveluiden vastuualueen tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2008: Terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja kohdentaminen siten, että painopisteenä ovat merkittävien kansansairauksien hoitoketjut ja ennaltaehkäisevä työ (esim. tupakoimattomuus/savuton sairaala) Alueellisen moniammatillisen sosiaali- ja terveydenhuollon työotteen juurruttaminen Kaikkia ikäkaaria ja asiakasryhmiä koskeva hoidon porrastuksen ja hoitoketjujen jäntevöittäminen vastuualueiden yhteistyönä niin, että painopiste on asiakkaan toimintakyvyn ja oman selviytymisen tukemisessa Sosiaalityön eriytettyjen tehtävien ja alueellisen työ yhteensovittaminen siten, että toimintatavat vahvistavat kansalaisen omia voimavaroja Sitovat tavoitteet 2008 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hoidon saatavuuden toteuttaminen säädösten edellyttämissä aikarajoissa mm. vastaanottoprosessia kehittämällä Kansansairauksien hoidon sisäisten ohjeiden (hoitopolut) laatiminen astman, metabolisen oireyhtymän/diabeteksen, verenpainetaudin ja depression osalta

14 14 Akuutti- ja pitkäaikaissairaiden vuodeosastohoidon eriyttäminen osana hoidon porrastuksen kehittämistä Moniammatillisen verkostotyön koulutuksen toteuttaminen Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan työtapojen määrittely osana sosiaalista kuntoutusta Päihdepoliittisen strategian laatiminen uuden kunnan muuttuneisiin olosuhteisiin Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen Mittarit Jonotusajat sosiaali- ja terveyspalveluihin Kansansairauksien paikalliset hoito-ohjeet käytössä Akuutti- ja pitkäaikaissairaanhoidon eriyttämisen onnistunut toteutuminen Keskimääräiset hoitoajat ja erikoissairaanhoidon kitkalaskutus Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan toimintatapojen käyttöönoton toteutus Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman valmistuminen Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanottoprosesseja ja hoidon saatavuutta on kehitetty siten, että hoitotyön osuutta vastaanottotoiminnassa on lisätty. Vastaanottotoimintaa organisoitiin uudelleen järjestämällä omalääkärialueille lääkäri-sairaanhoitaja/terveydenhoitajatyöparit ja n vastaanottoavustajien tehtäviin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Toiminta voidaan aloitta vuoden 2009 alkupuolella. Joulukuun loppuun mennessä kaikille yli kuusi kuukautta hammaslääkärille aikaansa odottaneille järjestettiin vastaanottoaika Kiireelliset toimeentulotukihakemukset pystyttiin käsittelemään 1 vuorokauden määräajassa käyttäen aikuissosiaalityön päivystysaikoja. Ei kiireellisten hakemusten osalta toteutui pääosin enintään 7 vuorokauden käsittelyaika, tilapäistä ruuhkautumista on ollut työntekijöiden lomien ja yllättävien poissaolojen aikaan. Tarvittaessa käsittelyyn on käytetty päivystysaikoja. Lastensuojeluilmoituksen saavuttua tilannearvio on tehty välittömästi ja kiireellinen lastensuojelutarve on pystytty selvittämään ja hoitamaan välittömästi. Ei kiireellisten osalta on arvio lastensuojelutarpeen selvittämiseen ryhtymisestä tehty pääsääntöisesti 7 vuorokauden määräajassa. Perhetyöhön oli alkuvuodesta muutama perhe odottamassa, mutta loppuvuodesta perhetyö voitiin aloittaa suunnitelluissa aikatauluissa. Vammaispalveluissa ei ole lakisääteisiä määräaikoja hakemusten käsittelyssä. Kiireelliset kriisitarpeet voitiin hoitaa välittömästi. Muiden hakemusten osalta käsittelyajat olivat palvelusta riippuen 1 4 viikkoa. Käsittelyaikojen pituus liittyi hakemuksiin, joissa tarvittiin paljon lisäselvityksiä. Toimeentulotuessa, lastensuojelussa ja vammaispalveluissa lomat, yllättävät poissaolot ja samanaikaiset isot hakemusmäärät ruuhkauttivat aika-ajoin käsittelyä ja toivat viivettä. Tärkeimpien kansansairauksien paikalliset hoitoketjut on päivitetty, kehitetty sairaanhoitopiirin maakunnallista koordinaatiotukea hyödyntäen järjestelmällistä terveydenedistämisen suunnittelua sekä panostettu ensinnä kaupungin työntekijöiden tupakoimattomuuden

15 15 edistämiseen yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. Astman, diabeteksen/metabolisen oireyhtymän, verenpainetaudin ja depression paikalliset hoitopolut laadittiin vuoden aikana ja neljän merkittävän kansansairauden paikalliset hoitopolut vahvistettiin käyttöön. Akuutti- ja pitkäaikaissairaanhoidon eriyttämistä ei vuonna 2008 toteutettu osastojen toimintaa eriyttämällä. Syynä tähän oli vuoden alussa tehdyt selvitykset akuutti-hoitopaikkojen tarpeesta ja valtakunnalliset suositukset pitkäaikaishoivan järjestämisestä kodinomaisissa olosuhteissa. Vuoden aikana tavoite muotoiltiin uudelleen niin, että tavoitteena on siirtää pitkäaikaishoiva vuoden 2009 loppuun mennessä pois terveyskeskussairaalasta. Välitavoitteeksi laitettiin psh-paikkojen määrän vähentäminen 20:een vuoden 2008 loppuun mennessä. Välitavoitteeseen ei päästy huolimatta tiiviistä yhteistyöstä vanhuspalveluiden kanssa, vaan psh-asiakkaiden määrä vuoden lopussa oli noin 30 jatkohoitopaikkojen puuttuessa. Keskimääräiset hoitoajat vuodeosastolla olivat pitkäaikaisasiakkailla 103 hpv ja akuuttiasiakkailla 9,2 hpv. Keskimääräinen hoitoaika oli 15,2 hpv. Erikoissairaanhoidon kitkalaskutuspäiviä kertyi 203, mikä on noin 55 koko maakunnan kokonaismäärästä Tammikuussa 2008 järjestettiin koko perusturvan yhteinen moniammatillisen verkostotyön koulutustilaisuus. Sosiaalityön tulosalueen henkilöstöä osallistui erilaisiin dialogisen verkostotyön koulutustilaisuuksiin. Sosiaalityön tiimien välistä tiedotusta ja tapaamisia lisättiin, parityötä ja lausuntojen valmistelua toteutettiin tiimirajojen yli, asiakasprosesseja tarkasteltiin tiimien välillä ja myös laajemmassa moniammatillisessa yhteistyössä. Myös työnjakoa tarkennettiin. Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan työtapojen määrittely osana sosiaalista kuntoutusta toteutettiin osana hanketyötä, johon osallistui koko aikuissosiaalityön tiimi. Aikuissosiaalityön palveluohjaajan työtä suunnattiin kuntouttavaan työtoimintaan ja sovittiin työtavoista kuntouttavan työtoiminnan seurantaan ja raportointiin. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä koskevia puitesopimuksia solmittiin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kaupungin omia toimipisteitä informoitiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Sosiaalityön sisällä sovittiin työmarkkinatukilistan käsittelyprosessista. Myös asiakaskohtaista dokumentointia kehitettiin aikuissosiaalityössä. Päihdepoliittisen strategian valmistelu eteni sisällöllisesti vuoden aikana, mutta se valmistunee vuonna Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman sisältö ja taustatyö valmistui ja raportti kootaan vuoden 2009 alkupuolella. Terveydenhuollon vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluihin sijoittuvat perusterveydenhuollon palveluista lääkäreiden vastaanotot, hoitajien vastaanottopalvelut, röntgen, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus sekä työterveyshuolto.

16 Aikuispalveluiden sisällä vastaanottopalveluiden menot ylittyivät n euroa. Lääkäreidenvastaanottojen (omalääkäri, päivystys ja erityispalvelut) menot olivat lähes euroa enemmän kuin talousarviossa, fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen menot euroa ja hoitajien vastaanottojen menot n euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Tulot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Nettomenojen ylitys oli 0,2 milj. euroa, mikä on huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna. 16 Lääkäreiden vastaanotto Lääkäreiden vastaanotoilla toimintamallina oli aluevastuinen omalääkärijärjestelmä. Väestö on jaettu asuinpaikan ja ikäjakauman mukaan 11 soluun, jotka muodostavat viisi moniammatillista työryhmää: Äänekoski alue 1 (solut 2, 3 ja 4), alue 2 (solut 5, 6 ja 7), Suolahti (solut 8, 9 ja 10), Konginkangas (solu 1) ja Sumiainen (solu 11). Solujen väestöpohjat vaihtelevat asukkaaseen. Omalääkäritoiminnassa aluevastuisen työryhmän muodostavat lääkäri, aluesairaanhoitaja (Sumiaisissa ja Konginkankaalla aikuisneuvolan terveydenhoitaja) ja terveyskeskusavustaja. Aluevastuiseen työhön osallistui 11 lääkäriä, 4 aluesairaanhoitajaa ja 15 terveyskeskusavustajaa. Omalääkärivastaanotoilla käyntejä kertyi n Osa käynneistä ohjautui päivystykseen aluelääkärien sijaispulan takia. Aluesairaanhoitajien vastaanottokäyntejä oli n Tavoitteena vuodelle 2008 oli omalääkärijärjestelmän ja aluesairaanhoitajien vastaanottotyön edelleen kehittäminen. Painopistealueena oli paikallisten hoitopolkujen luominen ja käyttöönotto sekä lisäresurssien saaminen hoidon tarpeen arviointiin. Erityisvastaanotoilla tehtiin tähystyksiä suoliston alueelle sekä sydämen ultraääni- ja rasitustutkimuksia ja hoidettiin diabeetikoita sekä gynekologisia potilaita. Ostopalveluna toimi astma- ja ortopedilääkärien vastaanotot. Yksikössä on 3 lääkärin virkaa, yksi erikoissairaanhoitajan toimi sekä kaksi terveyskeskusavustajan tointa. Erityisvastaanotoilla lääkärikäyntejä kertyi n Päivystys toimi keskitetysti Äänekosken terveysasemalla kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille joka päivä klo Yöpäivystys tapahtui terveyskeskusten yhteispäivystyksessä Keski-Suomen keskussairaalan tiloissa klo Päivystyksessä lääkärin vastaanottokäyntejä kertyi n , joista päiväkäyntejä oli n Päivystävän sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä oli n Viikonloppu- ja päiväpäivystyksessä lääkärityö on pääsääntöisesti hoidettu ostopalveluna (MedOne Oy). Lääkärissä käyntejä toteutui kaikkiaan n , kun mukaan otetaan mielenterveyspoliklinikan ja työterveyshuollon lääkärikäynnit. Vuoden aikana käyntejä oli keskimäärin 2,3 /asukas, joka on valtakunnallisesti hyvää tasoa. Kuitenkin lääkäriin, erityisesti omalääkärin vastaanotolle pääsyssä oli vuoden aikana ajoittain suuriakin vaikeuksia johtuen täyttämättä olleista lääkäreiden sijaisuuksista. Lääkäreiden vastaanottojen talousarviomäärärahat ylittyivät jonkun verran. Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Kustannuspaikka Omalääkäritoiminta , ,1 Erityispalvelut , ,0

17 Päivystys , ,8 Lääkäreiden vastaanotot yhteensä , ,3 17 Hoitajien vastaanotto Terveydenhoitajien vastaanotoilla toteutettiin tavallisimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyä ja hoidon seurantaa. Ohjausta ja neuvontaa, jotka helpottavat terveyttä lisääviä valintoja arjessa ja ylläpitävät terveyttä, hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä toteutettiin pääasiallisesti yksilöneuvontana. Lisäksi hoidettiin aikuisväestön ja matkailijoiden rokotustoiminta. Suolahden ja Äänekosken aikuisneuvoloiden terveydenhoitajat osallistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämään koulutukseen : Työttömän terveystarkastus-terveyden edistämisen osaamisalueena. Koulutuksen tuloksena kehitettiin hoitopolku/työttömän terveystarkastus Äänekoskella. Suunnattuja työttömien terveystarkastuskäytäntöjä toteutetaan vuoden 2009 alusta alkaen. Diabeteshoitajien vastaanotoilla hoidetaan tyypin I diabetesta sairastavia sekä tyypin II diabetesta sairastavia antamalla yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoidonohjausta ja itsehoidon ohjausta ja tukea. Hoitajien vastaanotot ovat osallistuneet moniammatillisen aluetyön kehittämiseen, jossa on mm. kehitetty toimintamallia lääkäri-hoitaja -työparityöskentelyyn aluevastaanotoilla. Terveydenhoitajat ja diabeteshoitajat osallistuivat aiemmin kehitettyjen hoitopolkujen (astma-, diabetes-, MBO -hoitopolkujen) päivittämiseen. Hoitajien vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla työskenteli osastonhoitaja, seitsemän terveydenhoitajaa ja kaksi diabeteshoitajaa. Kaikki vakanssit on täytetty vakinaisesti. Palvelut toteutettiin odotetulla tavalla. Talousarviomenot ylittyivät lähinnä ilmaisjakelutuotteista aiheutuvista menoista. Talousarvion toteutuminen on esitetty alla Talousarvion toteutuminen Kustannuspaikka Hoitajien vastaanotot Tp 07 menot Tp 2007 tulot , ,1 Röntgen Röntgenpalvelut koostuivat natiivi- ja ultraäänitutkimuksista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Palveluja myytiin myös alueella toimiville hoitolaitoksille, yksityisille työterveysasemille sekä yksityislääkäreiden lähetteillä alueen asukkaille. Radiologin palvelut, yksi työpäivä / viikko, ostettiin Suomen Terveystalo Oyj/Keski-Suomen Magneettitutkimukselta.

18 Vakinaista henkilöstöä on vastaava röntgenhoitaja ja kaksi röntgenhoitajaa. Terveyskeskusavustaja toimi sijaisena sairauslomien ja osittain vuosilomien aikana röntgenin asiakaspalvelussa. Syyskauden lomien aikana n. 7 viikon ajan toimittiin ilman sijaista. Kukin röntgenhoitaja osallistui vähintään kahden päivän säteilysuojelu- täydennyskoulutukseen, röntgenin esimies sen lisäksi myös työnantajan järjestämään esimieskoulutukseen. Röntgenin toiminta on pääosin päivystysluonteista ja näin ollen ajoittain ruuhkautuvaa. Kuvauksiin pääsi joko suoraan vastaanotolta tai varaamalla ajan etukäteen. Ultraäänitutkimukset tehtiin ajanvarausta noudattaen. Niihin pääsi kahden neljän viikon sisällä. Röntgenlausuntoja natiivikuvista toimitettiin kerran viikossa, ns. kiireellisiä lausuntoja myös muina arkipäivinä Keski-Suomen Magneettitutkimuksen kautta. Röntgentutkimuksia tehtiin kpl, joista natiiviröntgentutkimuksia hammaskuvauksia ultraäänitutkimuksia ohutneulanäytteitä / punktioita 14 Röntgenlausuntojen osuus natiivikuvista oli n. 24. Röntgenkuvakopiota tehtiin n , joista myytyjä kopioita oli 202 kpl. Säteilytutkimuksia alueen väestölle kohdistui keskimäärin 0,5 tutkimusta/asukas. Tutkimusmäärän kasvu oli lähes sama kuin vuotta aiemmin, n. 6. Perustoiminnot röntgenissä pysyivät jokseenkin ennallaan. Ortopedisten erikoiskuvausten määrä lisääntyi johtuen. mm. lonkka- ja polviproteesipotilaiden järjestelmällisten tarkastusten (TEKOSET) aloittamisesta erikoissairaanhoidossa. Vaativien tutkimusten osuus kokonaismäärästä kasvoi. Elokuusta alkaen radiologin ultraääni-vastaanotolla käynnistä alettiin periä lääkärillä käyntimaksu, max. 3 x vuodessa. STUK:n määräaikaistarkastus suoritettiin lokakuussa ja välttämättömät kausihuollot ohjelman mukaisesti. Muut laadunvalvontavelvoitteet sekä suunniteltu asiakaspalvelun kehittämistyö jäivät toteutumatta. Asiakaskäyntien ja tutkimusmäärän lisääntyminen vei asiakaspalvelussa vähintään yhden hoitajan työajan. Henkilöresurssien vähyys huomioon ottaen röntgenin toiminnot kuormittuivat ajoittain kapasiteetin äärirajoille. Röntgenin osalta pysyttiin kutakuinkin talousarvion raameissa. Toiminnassa ei syntynyt välttämättömiä, yllättäviä menoeriä. Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Kustannuspaikka Röntgen , ,1 18 Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia toteuttaa kansanterveyslain mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvänä fysioterapiatoimintaa. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan kaupungin omana toimintana liittyen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten terapiaan.

19 19 Fysioterapiasta saa ennaltaehkäisevänä fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa kuntoneuvolatoimintana, joka on kuntalaisille ilmaista. Kuntoneuvolatoimintaa voidaan toteuttaa myös tarvittaessa kotikäynteinä. Palveluun kuuluu myös erilaiset ryhmä- ja luentomuodossa toteutetut neuvonta- ja valistustilanteet aluetoiminnan mukaisesti. Lisäksi ennaltaehkäisevänä toimintana toteutetaan kuntosalitoimintaa pääsääntöisesti ikäihmisille. Lääkinnällisenä kuntoutuksena fysioterapiaa toteutetaan terveyskeskuskäynteinä ja/tai tarvittaessa kotikäynteinä. Vuodeosaston sairaanhoitoon liittyvä fysioterapian toteutetaan vuodeosastolla. Apuvälineitä lainataan joko lyhytaikaiseen lainaan tai pitkäaikaisen tai pysyvän toimintakyvyn aleneman vuoksi pitkäaikaislainoina. Fysioterapiatilat ovat Äänekosken terveysasemalla jossa osastonhoitajan lisäksi työskentelee kolme fysioterapeuttia, kaksi kuntohoitajaa, puolipäiväinen terveyskeskusavustaja ja puolipäiväinen toimintaterapeutti. Suolahden terveysasemalla olevissa fysioterapian tiloissa työskentelee yksi fysioterapeutti. Sumiaisten ja Konginkankaan terveysasemilla käy fysioterapeutti pitämässä terveysaseman tiloissa vastaanottoa noin kerran kuukaudessa. Yläkouluissa ja alakouluissa Äänekosken ja Suolahden taajamissa käy fysioterapeutti kerran kuukaudessa, viheralueilla, Konginkankaalla ja Sumiaisissa kerran lukukaudessaan. Kuntosalit sijaitsevat Kuhnamon päiväkeskuksen tiloissa ja Suolahden terveysaseman fysioterapiassa. Äänekoskella toimiva toinen kuntohoitaja huolehtii ryhmien vetämisestä. Vuodeosastolla toimii Äänekoskelta fysioterapeutti ja kuntohoitaja. Kuntoneuvolaan oli vuonna 2008 noin 2 4 viikon jonot. Lääkinnällistä kuntoutusta jouduttiin enenevässä määrin ostamaan yksityiseltä. Terapiaa ei pystytä toteuttamaan omana toimintana riittävästi, koska jatkuvasti erikoissairaanhoidosta siirtyy uusia tehtäviä fysioterapian toteuttamaksi. Muutenkin painopiste on siirtymässä selkeästi enemmän ennaltaehkäisevän toiminnan puolelle. Tiloissa tehtiin vuoden 2008 aikana saneerausta siten että saatiin uusi toimistotila vuodeosastolla toimivalle fysioterapeutille ja kuntohoitajalle, sekä ryhmiä vetävälle kuntohoitajalle sekä tilat apuvälineiden pesua ja huoltoa varten. Työterveyshuollon muutettua vanhaan sairaalaan ja tilapäisesti fysioterapian tiloissa olleen lääkärin muutettua vastaanottotoiminnan tiloihin vapautui yksi hoitohuone käyttöön. Uuden Suolahden terveysaseman suunnittelussa fysioterapia oli mukana samoin kuin Suojarinteen terapiatalolle siirtyvän kuntosalitoiminnan kehittämisessä. Fysioterapia on ollut mukana vastaanottotoiminnan kehittämisprojektissa, jonka tiimoilta fysioterapeuteille on käynnistynyt oppisopimuskeskuksen rahoittamana McKenzie koulutus. Vuodeosastolla työskentelevät ovat osallistuneet vuodeosastojen kehittämisprojektiin omalta osaltaan. Fysioterapian ja hoitajien vastaanottotoiminnan kanssa yhteinen terveyskeskusavustaja oli oppisopimuskeskuksen rahoittamana työnantajan suosituksesta lähihoitajakoulutuksessa. Sairaanhoitopiiri on aloittanut leikattujen olkapäiden kontrollien siirtämisen terveyskeskusten fysioterapiaan. Samoin sairaanhoitopiirillä on käynnistynyt SuHoKe (sujuvat hoitoketjut) projektin tiimoilta polvipotilaiden ohjannan ja kontrollin siirtäminen terveyskeskukseen.

20 20 Polvipotilaiden osalta projekti ja koulutus jatkuvat vuoden 2009 aikana. Loppuvuoden aikana fysioterapian organisoimana järjestettiin perusturvan työntekijöille lääkinnällisten hoitosukkien mittauskoulutusta johon myös fysioterapiasta osallistui yksi fysioterapeutti ja yksi kuntohoitaja. Tavoitteena on saada mitattua suurin osa lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetyistä sukista omana toimintana. Fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahat ylittyivät n euroa. Suurimpana yksittäisen ylityksenä oli asiakaspalvelujen ostot muilta (lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat), jotka ovat ylilääkärin hoidollisia päätöksiä. Talousarvion toteutuminen Kustannuspaikka Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Tp 07 menot Tp 2007 tulot , ,5 Työterveyshuolto Työterveyshuolto tuottaa Äänekosken kaupungin alueella toimiville työnantajille ja yrittäjille työterveyspalveluja, joiden sisältö ja laajuus suunnitellaan yhteistyössä kunkin yritysasiakkaan kanssa. Asiakasyrityksiä oli n. 242 ja näiden palveluksessa n henkilöä. Lakisääteisiä palveluja osti 168 yritystä n. 990 työntekijälleen. Laajempia, myös sairaanhoidon sisältäviä palveluja osti 74 työnantajaa n työntekijälleen. Yrittäjinä työterveyshuollon piirissä oli 72 henkilöä. Työterveysyksikössä on kolme työterveyslääkärin virkaa. Viroista oli yksi täyttämättä vuoden alusta lokakuun alkuun ja toinen huhtikuusta vuoden loppuun saakka. Sijaisia oli käytettävissä 93 työpäivänä. Neljästä työterveyshoitajan toimesta yksi avoimena ollut täytettiin vakituisesti marraskuun alusta lähtien. Alkuvuoden toimessa oli sijainen 8 kuukauden aikana. Yksi työterveyshoitajan toimi oli osittaisen hoitovapaan aikana täytettynä terveyskeskusavustajan sijaisella. Psykologin osa-aikainen (50 ) toimi oli täytettynä vakituisen virkavapauden aikana kahden eri sijaisen toimesta koko vuoden. Työfysioterapeutin toimi tuli avoimeksi irtisanoutumisen vuoksi kesäkuussa. Toimessa oli sijainen marraskuulle saakka, jolloin uusi toimenhaltija aloitti työt. Terveyskeskusavustajan toimista (1,5) oli vain yksi työterveysyksikön käytössä ja sekin pääosin osa-aikaisesti täytettynä. Puuttuvan resurssin palkkaukseen käytettiin osa-aikaisuudesta ja työterveyshoitajan hoitovapaan johdosta säästyneitä varoja. Työterveyshuollon asiakasyritykset kysyvät aktiivisesti työterveyspalveluja halutessaan huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä. Palvelujen kysyntä ylitti palvelujen tarjonnan erityisesti lääkäripalvelujen osalta. Sairaanhoidon vastaanotoille oli jatkuvasti jonoa

21 ja ehkäisevien palvelujen tuottamiseen jäävä aika koettiin riittämättömäksi. Ennaltaehkäisevien palvelujen, esimerkiksi terveystarkastusten osalta sovituissa aikatauluissa on ollut vaikea pysyä. Työterveyshuoltoyksikön sijoittuminen yhteen toimipaikkaan Äänekosken terveysaseman yhteyteen ja siten asiakkaiden pidemmät asiointimatkat joudutaan huomioimaan palveluja suunniteltaessa. Yhteiset tilat ja suurempi yksikkökoko mahdollistaa kuitenkin moniammatillisesti toimivan henkilöstön kiinteämmän yhteistyön ja parantaa toimintavarmuutta. Paikkakunnalla kasvanut työterveyspalvelujen tarjonta on lisännyt kilpailua asiakkaista. Asiakasyrityksiä on poistunut, mutta toisaalta tehostunut alan markkinointi on myös luonut uutta palvelujen kysyntää ja tuonut uusia asiakkaita. Useat asiakasyritykset ovat halunneet laajentaa sopimuksiaan koskemaan myös sairaanhoidon. Työterveyshuollon arvioiduista tuloista jäi hankkimatta n. 4. Tuloista saatiin 44 ulkoisilta asiakkailta. Kaupungin oman henkilöstön työterveyshuollon kustannuksista kertyi työterveyshuoltoyksikölle tuloja n euroa (49 ), sisäisistä laskutuksista kertyi 4,7 ja loput n. 2 vakuutusyhtiöiltä ym. maksutuotoista. Toimintavuonna otettiin käyttöön työnantajilta perittävä työterveyshuollon yleismaksu, jolla katetaan mm. tietojärjestelmien ylläpitämiseen liittyviä kustannuksia. Tuloja yleismaksuista kertyi euroa. Menoista jäi toteutumatta yhteensä n , josta henkilöstömenojen osuus oli 90. Käyttämättä jääneet henkilöresurssit ovat vähentäneet tuotettujen palvelujen määrää ja siten heikentäneet tulojen kertymistä. Talousarviomäärärahojen toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa 21 Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Kustannuspaikka Työterveyshuolto , ,8 Sairaala Terveyskeskuksen sairaalassa toimi kaksi osastoa, sairaansijoja oli osasto I:llä 36 ja osasto II:lla 34, yhteensä 70 sairaansijaa. Osastoilla hoidettiin kuntalaisia, joilla oli lyhyt- tai pitkäaikaisen sairaalahoidon tarvetta. Vuonna 2008 osasto I:llä hoidettiin eristysasiakkaita sekä ns. sisätautien asiakkaita ja osasto II:lle keskitettiin mm. leikkauspotilaiden jälkihoito ja haavahoitoasiakkaat. Molemmilla osastoilla varattiin 2 asiakaspaikkaa päihteenkäyttäjien katkaisuhoitoon. Hoitopäiviä osastoilla oli yhteensä , joista pitkäaikaissairaanhoidon käytössä (n. 46 ). Käytännössä osastoilla hoidossa oli keskimäärin 32 pitkäaikaissairaanhoidon asiakasta ja 38 akuuttihoidon asiakasta kunakin päivänä. Osastojen kuormitusprosentti oli 100,2. Henkilökuntamäärät: Osasto I Osasto II