Perusturvalautakunta liite nro 4. Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturvalautakunta 29.4.2009 liite nro 4. Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008"

Transkriptio

1 1 Perusturvalautakunta liite nro 4 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2008

2 2 PERUSTURVAN VUODEN 2008 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvatoimialan toisen toimintavuoden aikana uusi palvelurakenne ja toiminta alkoi vakiintua ja tulla tutuksi sekä päättäjille että kuntalaisille. Kuntalaiset löysivät palvelujen piiriin suhteellisen hyvin. Loppuvuoden aikana puhelinjärjestelmän muutos ja siihen liittyneet ongelmat jonkin verran hankaloittivat asiakaspalvelua, mutta pahoja katkos- tai ongelmatilanteita ei syntynyt. Kuluneen vuoden toiminnan painopisteenä oli uuden organisaatiorakenteen avaamien mahdollisuuksien vieminen käytäntöön. Uutta toimintatapaa suunniteltiin sekä vuoden aikana aloitettujen strategiatöiden yhteydessä että muutoin toteuttamalla vuodelle 2008 asetettuja toiminnallisia tavoitteita. Perusturva osallistui myös omalla painoarvollaan useisiin koko kaupunkia koskeviin poikkihallinnollisiin projekteihin, kuten riskienhallinta, henkilöstöstrategia, työn vaativuuden arviointi (TVA) jne. Lisäksi Äänekosken perusturvan organisaatio oli mukana useissa maakunnallisissa kehittämisprojekteissa, ja vuoden lopussa sitouduttiin myös kolmeen uuden kehittämishankejärjestelmän (Kaste) mukaiseen laaja-alaiseen Itä- ja Keski-Suomea koskevaan kehittämishankkeeseen. Lasten ja perheiden vastuualueella keskeisimpiä kuluneen vuoden haasteita oli uuden päiväkodin suunnittelu ja rakennustöiden alkuun saattaminen sekä siihen liittynyt päivähoidon rakenne- ja henkilöstösuunnitelman laatiminen. Ko. suunnitelman osana ja sitä täydentäen loppuvuonna valmistui Äänekosken varhaiskasvatuksen linjaukset -raportti. Päivähoidon ja erityispäivähoidon rakenteet ovat ko. prosessien johdosta hyvin vakiintumassa siten, että turvataan eri alueilla asuvien kuntalaisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa, mutta toisaalta huomioidaan myös kustannustehokas palvelurakenne. Vuoden aikana saatiin myös päätös opiskeluterveydenhuollon vakanssilisäyksestä sekä yhteistyössä sivistystoimen kanssa päätös koulupsykologin toimesta, joilla toimenpiteillä vahvistetaan perustason oppilashuoltotyötä. Aikuispalveluissa painopiste oli terveydenhuollon palveluidensaatavuudessa, vastaanottoprosessin sujuvuuden parantamisessa ja terveyskeskussairaalassa. tavoitteena oli, että akuuttisairaanhoidon jatkohoitopaikat kyettäisiin järjestämään sujuvasti ja keskussairaalan epätarkoituksenmukainen käyttö ja kitkalaskutuspäivät saataisiin minimoitua. vastaanottoprosessin kehittämistyö tapahtui työryhmissä siten, että tavoitteena oli hoitotyön roolin lisääminen ja prosessin rakentaminen lääkäri-hoitaja työparityölle. Samanaikaisesti valmisteltiin keskeisten kansansairauksien paikalliset hoitopolut. Valmistelu eteni niin, että uusi työtapa voidaan ottaa käyttöön seuraavan vuoden alkupuolella. Terveyskeskussairaalan osalta tehtiin päätös, että sairaala muutetaan 50-paikkaiseksi akuuttisairaanhoidon yksiköksi, ja vanhusten hoiva siirretään vanhuspalveluihin. Vanhuspalveluiden keskeisin kehittämiskohta liittyi sairaalan muutokseen ja kytkeytyvään palvelurakenteen muutokseen. Vanhuspalveluihin päätettiin lisätä ns. välimuotoisia asumispalveluja ja vahvistaa kotihoidon palveluja. Päätökset asiasta saatiin talousarvion käsittelyn yhteydessä siten, että ne ovat asteittain toimeenpantavissa seuraavan vuoden aikana.

3 3 Talous Perusturva toimialan vuoden 2008 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 63,7 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto on kokouksissaan , ja hyväksynyt kolme lisätalousarviota, joissa perusturvan toimialalle myönnettiin yhteensä 1,8 milj. euron lisämäärärahat. Tämän jälkeen menomäärärahojen yhteissumma oli 65,5 milj. euroa. Suurimmat talousarvioon myönnetyt lisämäärärahat olivat erikoissairaanhoitoon 0,5 milj. euroa, terveyskeskussairaalan henkilöstömenoihin 0,4 milj. euroa, lastensuojelun laitoshoitoon euroa, Suojarinteen kuntayhtymän lopettamisesta aiheutuviin maksuosuuksiin euroa ja vanhuspalveluiden, pitkäaikais- ja akuuttisairaanhoidon rakennemuutoksen käynnistämiseen 0,3 milj. euroa. Määrärahoja pienennettiin 0,3 milj. euroa kun terveydenhuollon avopalveluiden siivous siirtyi tilapalveluiden vastuulle. Perusturvan toimialueen kokonaistulot olivat alkuperäisessä talousarviossa 7,9 milj. euroa ja lisätalousarvioiden hyväksymisen jälkeen 8,3 milj. euroa. Perusturvan vastuualueiden menojen ja tulojen osuus kokonaismenoista ja -tuloista ilmenee alla olevista kaavioista.

4 4 Vuoden 2008 talousarvion toteutuminen Koko perusturvan talousarviomenojen ja tulojen toteutuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvio sisältää myös lisätalousarviot. Talousarvion toteutuminen Perusturvan toimiala yhteensä Tp 07 menot Tp 2007 tulot , ,9 Talousarviomenot ylittivät lisämäärärahalla korjatun talousarvion n euroa. Tulot ylittyivät n euroa, joten nettomenojen ylitys oli n euroa. Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 28,2 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat riittivät, toteutumisprosentti oli 96,9. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,9 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 29,9 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 18,4 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot olivat n. 1,6 milj. suuremmat kuin mitä lisätalousarviolla korjatussa talousarviossa oli arvioitu ja 12,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin yksitäinen ylitys aiheutui erikoissairaanhoidon palveluista. Tarvikkeisiin käytettiin n. 2,2 milj. euroa ja avustuksiin 5,8 milj. euroa ja määrärahat riittivät. Muiden toimintakulujen osuus oli 0,3 milj. euroa, missä oli ylitystä n. 0,2 milj. euroa. Eri menolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta

5 5

6 6 HALLINTO Pesuturva toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 15 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 114 asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului 6 jäsentä. Vuonna 2008 se kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 71 asiaa. Perusturvan toimialajohtajana toimi perusturvajohtaja. Hallinnon ja tukipalveluiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion Tp 07 Tp 2007 toteutuminen menot tulot Perusturvan hallinto , ,7 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvat päivähoito ja esiopetus, neuvola- ja terapiapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä perheneuvola. Lasten ja perheiden palveluihin varatut määrärahat riittivät kokonaisuutena, menot jäivät 0,3 milj. euroa alle talousarvioin. Lasten ja perheiden palveluiden ja sen eri tulosalueiden talousarvio toteutui seuraavasti Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Lasten ja perheiden palvelut Johto- ja , ,9 tukipalvelut Lasten päivähoito , ,9 Esiopetus , ,7 Terapia- ja , ,8 neuvolapalvelut Perheneuvola , Lasten ja perheiden palvelut yhteensä , ,5 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat lasten ja perheiden palveluiden tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2008: Päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen laadukkaasti työelämän vaatimukset, vanhempien toiveet ja erityislasten tarpeet huomioiden

7 7 Perhepalvelutoimintojen sisällöllinen yhdenmukaistaminen kunnan eri alueilla Varhaisen tuen toimintamallien ja uusien työmuotojen kehittäminen vahvistamaan perhepalvelujen moniammatillista, asiakaslähtöistä toimintatapaa Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen laaja-alaista asiantuntijuutta hyödyntäen Sitovat tavoitteet 2008 Uuden päiväkodin suunnittelu, rakentamisen aloittaminen ja uutta päivähoitorakennetta vastaavan henkilöstösuunnitelman laatiminen Vasusuunnitelmatyön käynnistäminen Koulutestikäytäntöjen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten hoitoketjukäytäntöjen (kriteerit, työkalut) yhtenäistäminen Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen poikkihallinnollisesti Terveystoimen ja perhepalvelujen osallistuminen opetussuunnitelmien laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä Mittarit Päiväkotirakentamisen eteneminen suunnitelman mukaisesti Päivähoidon henkilöstösuunnitelman valmistuminen Vasusuunnitelmatyön eteneminen (vasu=varhaiskasvatussuunnitelma) Uudet koulutestikäytännöt ja hoitoketjukäytännöt käytössä Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistuminen Opetussuunnitelmatyön eteneminen Tavoitteiden toteutuminen Päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen pystyttiin pääasiallisesti järjestämään laadukkaasti huomioiden työelämän vaatimukset, vanhempien toiveet ja erityislasten tarpeet. Päivähoidon tarve vaihteli vuoden aikana ja muutoksiin oli vastattava nopeasti avaamalla Karhunlähteen, Teknologiakeskuksen ja Alkulan päiväkotien yhteyteen osastot ja Koivistoon ryhmäperhepäiväkoti. Uuden yli 100-paikkaisen päiväkodin rakentaminen aloitettiin syksyllä Henkilöstörakenne kartoitettiin kaikista varhaiskasvatusyksiköistä keväällä 2008 ja vakinaistettiin 41 vakanssia. Varhaisen ja erityisen tuen toimintamallia vahvistettiin ja sisällöllisesti yhdenmukaistettiin mm. jakamalla koko kunnan varhaiskasvatusyksiköt konsultoivan erityislastentarhanopettajan piiriin ja perustamalla neljä ns. tuetun päivähoidon päiväkotiryhmää. Varhaiserityiskasvatuksen -linjaukset valmistui syksyllä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön käynnistettiin syksyllä 2008 koko perhepalvelujen henkilöstön voimin. Suunnitelma valmistunee vuoden 2009 loppuun mennessä. Koulutestikäytännöt yhtenäistettiin koko kunnan alueella. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen alkoi poikkihallinnollisena syksyllä 2008 ja se valmistuu syksyllä 2009.

8 Lasten päivähoito Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa painopiste oli ennaltaehkäisevässä lasten, nuorten sekä koulu- ja oppilasyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Terveydenhoitajat tekivät tiivistä yhteistyötä kodin ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa kaikissa kouluissa. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat on tehty v Päivähoitoa järjestettiin siten, että kaikissa kunnan taajamissa oli saatavana sekä perhepäivähoitoa että päiväkotihoitoa. Suolahdessa toimi Katvelan ja Alkulan päiväkodit, Konginkankaalla Konginkankaan päiväkoti sekä Äänekosken keskustassa Häränvirran, Jousimiehen, Karhunlähteen, Louhelan, Piilolan ja Teknologiakeskuksen päiväkodit. Sumiaisissa toimiva Tiitelän päiväkoti muutti vuoden 2008 lopussa osuuspankilta vapautuneisiin ja päiväkodiksi kunnostettuihin tiloihin. Alkulan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestettiin vuorohoitoa (klo ) ja Louhelan päiväkoti toimi koko vuoden ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautinen hoito on aloitettu Päivähoidon tarve vaihteli vuoden aikana ja muutoksiin oli vastattava nopeasti. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon tarve lisääntyi tilastointipäivien ja mukaan 24 lapsella. Päiväkotipaikkoja lisättiin ja niihin tehtiin rakenteellisia muutoksia vuoden alussa. Kelhostenkujan tilat Karhunlähteen päiväkodin yhteydestä otettiin uudelleen käyttöön, siellä toimi yksi 5-vuotiaiden 15-paikkainen osasto tammikuusta toukokuun loppuun ja alkaen 21-paikkainen kokopäiväinen esiopetusryhmä. Teknologiakeskuksen päiväkodin 1 5-vuotiaiden osasto muutettiin 1 3-vuotiaiden 12-paikkaiseksi osastoksi ja sinne perustettiin 3 6-vuotiaiden 21-paikkainen osasto. Koiviston kahdeksanpaikkainen ryhmäperhepäiväkoti perustettiin vuoden alussa ja marraskuussa se muutettiin 12-paikkaiseksi. Alkulan päiväkodin yhteyteen perustettiin elokuussa 14-paikkainen 3 6-vuotiaiden lasten osasto. Päiväkotipaikkoja oli laskennallisesti vuoden 2008 lopussa 509 (472 v. 2007). Perhepäivähoidossa oli vuoden lopussa 144,5 paikkaa. Kerhotoimintaa järjestettiin Äänekosken keskustassa 3 5-vuotiaille lapsille (35 paikkaa) kirjaston yläkerrassa. Henkilöstörakenne kartoitettiin kaikista varhaiskasvatusyksiköistä keväällä 2008 ja elokuusta alkaen vakinaistettiin 41 vakanssia. Tuetun kokopäivähoidon ryhmiä perustettiin Teknologiakeskuksen, Karhunlähteen ja Alkulan päiväkotiin. Näiden ryhmien henkilöstörakenteena oli erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa. Vakinaistamalla kaikkiaan viisi uutta erityislastentarhanopettajan tointa mahdollistettiin koko päivähoidon, esiopetuksen, perhepäivähoidon ja kerhotoiminnan henkilöstön konsultointi ja ohjaus varhaiserityiskasvatukseen liittyvissä asioissa. Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset valmistuivat syksyllä Linjausten päätavoitteena oli selventää hoitopolkukäytäntöjä ja varhaisen ja erityisen tuen mallia uudessa kunnassa. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen sijoittaminen normaaliryhmään kahdelle paikalle otettiin käyttöön elokuusta 2008 alkaen. Viisivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen arvioinnissa ja tukemisessa otettiin käyttöön huoltajien, lastenneuvolan terveydenhoitajien ja päivähoidon henkilöstön välinen yhteistyölomake. 8

9 9 Esiopetus Käyttöaste (läsnä olevien lasten ja henkilöstön suhde) oli koko vuoden aikana päiväkodeissa 83,73 ja perhepäivähoidossa 81,10. Lasten päivähoito toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. Esiopetukseen osallistui lähes koko ikäluokka, kaikkiaan esiopetuksen piirissä oli keväällä 228 ja syksyllä 217 lasta. Esiopetusta annettiin päivähoitoa tarvitseville lapsille kaikissa päiväkodeissa. Asemakadun, Hietaman, Keskuskoulun ja Mämmen koulujen ja Konginkankaan ja Sumiaisten päiväkotien yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä esiopetusta annettiin niille lapsille, joilla ei ollut päivähoidon tarvetta. Näissä ryhmissä lapsia oli lasta/ryhmä. Erilliset esiopetusryhmät toimivat elokuusta alkaen neljänä päivänä viikossa. Hietaman ja Keskustan esiopetuksen lastentarhanopettajat toimivat yhtenä päivänä viikossa Häränvirran päiväkodissa vapauttaen erityislastentarhanopettajan lapsiryhmävastuusta konsultointiin. Asemakadun esiopetuksen lastentarhanopettaja vapautti Katvelan päiväkodin johtajan lapsiryhmävastuusta johtajan tehtävien hoitoon. Mämmen esiopetuksen lastentarhanopettaja mahdollisti Karhunlähteen päiväkodin henkilöstön riittävyyden aikaisen aukiolon vuoksi (klo ). Esioppilaiden kuljetukset yhtenäistettiin elokuusta alkaen niin, että kaikkia pelkkään esiopetukseen menevillä lapsilla oli oikeus kuljetukseen yli kolmen kilometrin matkalta. Perhe- ja terapiapalvelut Neuvola- ja terapiapalvelut käsittää Äänekosken ja Suolahden taajaman perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä puhe- ja toimintaterapian. Konginkankaan ja Sumiaisten taajamien neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö sisältyy hoitajien vastaanoton toimintaan aikuispalvelujen vastuualueelle. Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolat toimivat supistetusti ajalla Terveysasemien kesäsulun aikana Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan neuvoloiden vauvaikäisten määräaikaistarkastukset ja odottavien äitien tarkastukset keskitettiin Äänekosken neuvolaan. Supistetun toiminnan aikana Äänekosken ja Suolahden taajaman neuvolapalveluihin syntyneet jonot saatiin puretuksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimii kolme kokoaikaista terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla äitiys- ja perhesuunnittelutyö sisältyy osaksi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuonna 2008 lapsia syntyi 211. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 3 793, lääkärikäyntejä 752, perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä ja lääkärikäyntejä 522. Kaikille raskaana oleville äideille tehtiin neuvolassa alkuraskauden ultraäänitutkimus raskauden keston määrittämiseksi. Perhevalmennusta järjestettiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin kummikätilön kanssa. Kotikäyntejä vastasynnyttäneiden perheisiin tehtiin edellisten vuosien tapaan. Perhesuunnitteluneuvolan toiminnassa noudatettiin paikallista raskaudenehkäisyn toimintaohjelmaa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevät irtosoluseulonnat toteutettiin säädetyissä ikäryhmissä, irtosoluseulontoihin vuonna 2008 osallistui 680 naista.

10 Lastenneuvolassa toimii 3,5 terveydenhoitajaa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla lastenneuvolatyö sisältyy osaksi laaja-alaista työtä tekevän terveydenhoitajan tehtäviin. Vuoden lopussa lastenneuvolan kirjoissa oli lasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajakäyntejä toteutui 4 258, lääkärikäyntejä 923. Neuvolatyön painopisteenä oli ennaltaehkäisevä työ, johon sisältyy laaja-alainen terveysneuvonta, lasten säännölliset määräaikaistarkastukset ja seulontatutkimukset sekä rokotustoiminta osana tartuntatautien ehkäisyä. Neurologista kehitystä arvioiva LENE -tutkimus tehtiin kaikille 3 6-vuotiaille lapsille. Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten ohella lastenneuvolat toteuttivat myös 6 35 kuukauden ikäisille lapsille suunnatut maksuttomat influenssarokotukset. Moniammatillisia toimintakäytäntöjä kehitettiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisevässä, lasten, nuorten sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävässä ja tukevassa työssä. Yksilöllisten oppilas-/opiskelijakohtaisten työmuotojen ohella oppilas- ja opiskelijahuollollinen yhteistyö ja moniammatillinen verkostotyö olivat keskeisiä työmuotoja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimii 5,5 terveydenhoitajaa, joista yhden työalueeseen sisältyi toukokuun 2008 loppuun saakka 8 10 tuntia viikossa TYP -toimintaa. Keväällä 2008 toteutettiin kouluterveydenhoitajien tehtäväalueuudistus, jonka myötä terveydenhoitajien vastuulla olevien oppilaiden määrä saatiin pääsääntöisesti kouluterveydenhuollon valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaisiksi. Tehtäväaluemuutosten myötä ensimmäiselle ja seitsemännelle luokalle tulevien oppilaiden ja heidän perheittensä kesätapaamiset pystyttiin toteuttamaan kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja lukio-opiskelijoiden terveydenhoitajapalvelujen saatavuutta parannettiin. Laajennettu terveystarkastus toteutettiin viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Lasten ja nuorten lisääntyneet ja vaikeutuneet ongelmat näkyivät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnassa lisääntyneenä palvelujen ja verkostotyön tarpeena. Vuonna 2008 kouluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 959 lääkärikäyntiä. Opiskeluterveydenhuollossa sekä terveydenhoitaja- että lääkäriresurssit ovat riittämättömät asiakasmäärään ja opiskelijoiden palvelutarpeeseen nähden. Henkilöstömitoitukset eivät vastaa myöskään valtakunnallisia suosituksia. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajamitoituksen vajetta jouduttiin korvaamaan palkkaamalla syyslukukaudella 3,5 kuukaudeksi määräaikainen terveydenhoitaja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuoltoon. Vuonna 2008 opiskeluterveydenhuollossa toteutui terveydenhoitajakäyntiä ja 308 lääkärikäyntiä. Opiskeluterveydenhuoltopalveluiden painopiste oli nuorisoasteen opiskelijoiden palveluissa. Vuodelle 2009 tehtiin esitys terveydenhoitajan toimen perustamisesta toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon. Puheterapian henkilöstönä on yksi kokoaikainen puheterapeutti, joka vastaa Äänekosken ja Konginkankaan alueen sekä aikuisten palveluista ja yksi osa-aikainen (20 h/vk) puheterapeutti, toimialueena Suolahti ja Sumiainen sekä kehitysvammapalvelut. Puheterapian tavoitteena on puheen ja kielen kehityksellisten pulmien varhainen tutkiminen ja hoito. Tutkimukset käynnistyvät viimeistään kahden kuukauden sisällä yhteydenotosta, mutta resurssit eivät ole mahdollistaneet säännöllisen terapian järjestämistä kaikille tarvitseville, vaan terapioita on jaksotettu tai järjestetty harvakseltaan. Muutamalle säännöllistä terapiaa tarvitsevalle puheterapia on ostettu lääkinnällisenä kuntoutuksena. Puheterapia pyritään nivomaan tiiviisti yhteen asiakkaan arkiympäristön, kuten kodin ja päivähoidon kanssa, minkä vuoksi 10

11 11 puheterapeuttien työaikaa kohdentuu entistä enemmän yhteisneuvotteluihin ja yhteisten hoitosuunnitelmien laatimiseen. Puheterapeutit osallistuvat myös erityispäivähoidon kehittämiseen sekä kouluun lähtevien moniammatillisiin arviointeihin. Vuonna 2008 puheterapiakäyntejä toteutui Neuvola- ja terapiapalveluissa toimii yksi osa-aikainen (50 ) toimintaterapeutti, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, päivähoidon, koulujen ja perheneuvolan kanssa. Toiminta painottuu arviointiin ja konsultointiin. Toimintaterapeutin arviointiin tulevat lapset ovat pääosin 5 6-vuotiaita. Vuonna 2008 toimintaterapiakäyntejä toteutui 220. Toimintaterapiaa on ostettu lääkinnällisenä kuntoutuksena yksityiseltä palvelun tuottajalta. Perheneuvola Neuvola- ja terapiapalvelut toteutettiin talousarvion määrittämissä puitteissa. Perheneuvola on toiminut Äänekosken kaupungin lasten ja perheiden palveluiden yhtenä tulosalueena, joka myy erityistason kasvatus- ja perheneuvolapalveluita myös Konnevedelle. Työvoimana on kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. Keväällä psykologian opiskelija suoritti perheneuvolassa psykologiharjoittelunsa. Perheneuvolatyö on koostunut asiakastyöstä sekä konsultaation, työnohjauksen, koulutuksen, lausuntojen ja erilaisten neuvottelujen/työryhmien kautta tarjottavasta asiantuntija-avusta. Toiminta on tilastoitu suoritteina (= 45 min annettua palvelua), joita oli yhteensä (v ). Pääpaino tilastoidussa työssä on ollut asiakastyössä (92 ). Lasten oppimisvaikeuksien erityispalvelut (esim. jatkotutkimukset, ryhmäkuntoutukset) on ostettu Jyväskylän perheneuvolasta. Lastenlääkäripalvelut on hankittu yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Asiakkaaksi ilmoitettiin yht. 189 asiakasta ja kokonaisasiakasmäärä oli 470, joista alle 18-vuotiaita 194. Asiakkaaksi ilmoittautuneiden lukumäärän kehitys ilmenee alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Ilm. Asiakkaita Suoritteet asiakkaita yhteensä Ajanvaraajista on oma-aloitteisesti hakeutunut perheneuvolaan 33, koulun kautta 40 ja loput pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen aloitteesta. Tärkeimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt olivat perhe- ja parisuhdeongelmat ja lasten oppimisvaikeuksiin liittyvät ongelmat (taulukko 2).

12 12 Taulukko 2 Ilmoittautumisen syyt Oppimisvaikeudet Perhe- ja parisuhdeongelmat Lasten käyttäytymi songelmat Muut Täysin jonotonta aikaa ei vuosi 2008 ollut. Perheneuvolan palveluihin kohdistuvia tarpeita tuli esiin yksittäisten asiakkaiden lisäksi koulu-, terveys-, päivähoito-, perhetyö- ja lastensuojelupuolelta erilaisina toiveina ja ehdotuksina mm. yhteistyöryhmiin osallistumisista. Kapasiteetin rajallisuus tuli joissakin asioissa vastaan. Perheneuvolan toiminta toteutui vuonna 2008 edellisten vuosien tapaan. Ilmoittautuneita asiakkaita oli enemmän kuin koskaan. Vuonna 2008 kohdatut asiat olivat luonteeltaan enemmän tutkimuksellista ja neuvottelevaa työotetta vaativia hoidollisuuden ollessa hieman edellistä vuotta pienemmässä roolissa. Palveluiden myynnin osuus oli 14. Vuodelle 2008 asetettu suoritetavoite lähes (3231/3300) toteutui. Äänekosken perheneuvolan sopimuskuntaa (Konnevesi) laskutettiin 69,50 /suorite ja muilta käyttäjiltä 80,00 /suorite. Palveluiden myyntitulot olivat Palveluja on myyty Konneveden lisäksi 4 kunnalle. Perheneuvolan arvioitu budjetti ylittyi hieman johtuen ostopalveluiden kohdalle asetetusta liian pienestä liikkumavarasta. Vuotuiset vaihtelut saattavat olla hyvinkin suuria. AIKUISPALVELUT Aikuisväestön palveluiden vastuualueella on noin 225 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka paitsi pääosin palvelevat kuntalaisia painottuen aikuisväestöön, muodostavat eräitä keskitettyjä, ikäkaaresta riippumattomia erityisosaamiskokonaisuuksia. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon menot eivät sisälly aikuisväestön palveluiden talousarvioon, vaan ovat perusturvan talousarviossa omana kohtanaan. Aikuispalveluiden tulosalueet ovat vastaanottotoiminta, sairaala, suun terveydenhuolto, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu johto- ja tukipalvelut, sisältäen muun ohella sairaanhoitopiirin tuottamat laboratoriopalvelut sekä sairaankuljetuksen. Kuntafuusioprosessin myötä on korostettu selkeimpinä odotuksina vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitojatkumoihin osallistumista, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen mahdollistamista, vammaispalveluiden laaja-alaisempaa koordinoivaa ja suorittavaa työotetta, ottaen huomioon maakunnallisten palvelurakenteiden samanaikainen

13 murros. Erityisesti on korostettu omalääkärijärjestelmän moniammatillisten alueellisten tiimien toiminnan vakiinnuttamista. Kaikilla osa-alueilla on vuoden 2008 aikana saavutettu edelleen laaja-alaista edistymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistettyjen voimavarojen ja poistuneiden hallinnollisten raja-aitojen merkitys ja mahdollistavuus yhteistyölle on ollut konkreettista. Vastuualueen henkilöstö on ennakkoluulottomasti käyttänyt uusia mahdollisuuksia kuntalaisten palvelemisessa. Aikuispalveluiden talousarviomenot ylittyivät kokonaisuutena 0,1 milj. euroa lisätalousarviolla korjatun talousarvon. Alkuperäiseen talousarvioon tehtiin kuitenkin yhteensä n. 1 milj. euron menonmäärärahojen lisäykset vuoden aikana. Tulot ylittivät n. 0,2 milj. euroa. Talousarvion toteutuminen tulosalueittain ilmenee alla olevasta taulukosta. Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Aikuispalvelut Johto- ja , ,1 tukipalvelut Terveydenhuollon , ,1 vastaanottopalvelut Sairaala , ,7 Suun terveydenhuolto , ,3 Sosiaalityö , ,2 Mielenterveysja , ,8 päihdepalvelut Sairaankuljetus , Aikuispalvelut yhteensä , ,3 13 Vastuualueelle asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavat aikuispalveluiden vastuualueen tavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2008: Terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja kohdentaminen siten, että painopisteenä ovat merkittävien kansansairauksien hoitoketjut ja ennaltaehkäisevä työ (esim. tupakoimattomuus/savuton sairaala) Alueellisen moniammatillisen sosiaali- ja terveydenhuollon työotteen juurruttaminen Kaikkia ikäkaaria ja asiakasryhmiä koskeva hoidon porrastuksen ja hoitoketjujen jäntevöittäminen vastuualueiden yhteistyönä niin, että painopiste on asiakkaan toimintakyvyn ja oman selviytymisen tukemisessa Sosiaalityön eriytettyjen tehtävien ja alueellisen työ yhteensovittaminen siten, että toimintatavat vahvistavat kansalaisen omia voimavaroja Sitovat tavoitteet 2008 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hoidon saatavuuden toteuttaminen säädösten edellyttämissä aikarajoissa mm. vastaanottoprosessia kehittämällä Kansansairauksien hoidon sisäisten ohjeiden (hoitopolut) laatiminen astman, metabolisen oireyhtymän/diabeteksen, verenpainetaudin ja depression osalta

14 14 Akuutti- ja pitkäaikaissairaiden vuodeosastohoidon eriyttäminen osana hoidon porrastuksen kehittämistä Moniammatillisen verkostotyön koulutuksen toteuttaminen Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan työtapojen määrittely osana sosiaalista kuntoutusta Päihdepoliittisen strategian laatiminen uuden kunnan muuttuneisiin olosuhteisiin Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen Mittarit Jonotusajat sosiaali- ja terveyspalveluihin Kansansairauksien paikalliset hoito-ohjeet käytössä Akuutti- ja pitkäaikaissairaanhoidon eriyttämisen onnistunut toteutuminen Keskimääräiset hoitoajat ja erikoissairaanhoidon kitkalaskutus Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan toimintatapojen käyttöönoton toteutus Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman valmistuminen Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanottoprosesseja ja hoidon saatavuutta on kehitetty siten, että hoitotyön osuutta vastaanottotoiminnassa on lisätty. Vastaanottotoimintaa organisoitiin uudelleen järjestämällä omalääkärialueille lääkäri-sairaanhoitaja/terveydenhoitajatyöparit ja n vastaanottoavustajien tehtäviin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Toiminta voidaan aloitta vuoden 2009 alkupuolella. Joulukuun loppuun mennessä kaikille yli kuusi kuukautta hammaslääkärille aikaansa odottaneille järjestettiin vastaanottoaika Kiireelliset toimeentulotukihakemukset pystyttiin käsittelemään 1 vuorokauden määräajassa käyttäen aikuissosiaalityön päivystysaikoja. Ei kiireellisten hakemusten osalta toteutui pääosin enintään 7 vuorokauden käsittelyaika, tilapäistä ruuhkautumista on ollut työntekijöiden lomien ja yllättävien poissaolojen aikaan. Tarvittaessa käsittelyyn on käytetty päivystysaikoja. Lastensuojeluilmoituksen saavuttua tilannearvio on tehty välittömästi ja kiireellinen lastensuojelutarve on pystytty selvittämään ja hoitamaan välittömästi. Ei kiireellisten osalta on arvio lastensuojelutarpeen selvittämiseen ryhtymisestä tehty pääsääntöisesti 7 vuorokauden määräajassa. Perhetyöhön oli alkuvuodesta muutama perhe odottamassa, mutta loppuvuodesta perhetyö voitiin aloittaa suunnitelluissa aikatauluissa. Vammaispalveluissa ei ole lakisääteisiä määräaikoja hakemusten käsittelyssä. Kiireelliset kriisitarpeet voitiin hoitaa välittömästi. Muiden hakemusten osalta käsittelyajat olivat palvelusta riippuen 1 4 viikkoa. Käsittelyaikojen pituus liittyi hakemuksiin, joissa tarvittiin paljon lisäselvityksiä. Toimeentulotuessa, lastensuojelussa ja vammaispalveluissa lomat, yllättävät poissaolot ja samanaikaiset isot hakemusmäärät ruuhkauttivat aika-ajoin käsittelyä ja toivat viivettä. Tärkeimpien kansansairauksien paikalliset hoitoketjut on päivitetty, kehitetty sairaanhoitopiirin maakunnallista koordinaatiotukea hyödyntäen järjestelmällistä terveydenedistämisen suunnittelua sekä panostettu ensinnä kaupungin työntekijöiden tupakoimattomuuden

15 15 edistämiseen yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. Astman, diabeteksen/metabolisen oireyhtymän, verenpainetaudin ja depression paikalliset hoitopolut laadittiin vuoden aikana ja neljän merkittävän kansansairauden paikalliset hoitopolut vahvistettiin käyttöön. Akuutti- ja pitkäaikaissairaanhoidon eriyttämistä ei vuonna 2008 toteutettu osastojen toimintaa eriyttämällä. Syynä tähän oli vuoden alussa tehdyt selvitykset akuutti-hoitopaikkojen tarpeesta ja valtakunnalliset suositukset pitkäaikaishoivan järjestämisestä kodinomaisissa olosuhteissa. Vuoden aikana tavoite muotoiltiin uudelleen niin, että tavoitteena on siirtää pitkäaikaishoiva vuoden 2009 loppuun mennessä pois terveyskeskussairaalasta. Välitavoitteeksi laitettiin psh-paikkojen määrän vähentäminen 20:een vuoden 2008 loppuun mennessä. Välitavoitteeseen ei päästy huolimatta tiiviistä yhteistyöstä vanhuspalveluiden kanssa, vaan psh-asiakkaiden määrä vuoden lopussa oli noin 30 jatkohoitopaikkojen puuttuessa. Keskimääräiset hoitoajat vuodeosastolla olivat pitkäaikaisasiakkailla 103 hpv ja akuuttiasiakkailla 9,2 hpv. Keskimääräinen hoitoaika oli 15,2 hpv. Erikoissairaanhoidon kitkalaskutuspäiviä kertyi 203, mikä on noin 55 koko maakunnan kokonaismäärästä Tammikuussa 2008 järjestettiin koko perusturvan yhteinen moniammatillisen verkostotyön koulutustilaisuus. Sosiaalityön tulosalueen henkilöstöä osallistui erilaisiin dialogisen verkostotyön koulutustilaisuuksiin. Sosiaalityön tiimien välistä tiedotusta ja tapaamisia lisättiin, parityötä ja lausuntojen valmistelua toteutettiin tiimirajojen yli, asiakasprosesseja tarkasteltiin tiimien välillä ja myös laajemmassa moniammatillisessa yhteistyössä. Myös työnjakoa tarkennettiin. Aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan työtapojen määrittely osana sosiaalista kuntoutusta toteutettiin osana hanketyötä, johon osallistui koko aikuissosiaalityön tiimi. Aikuissosiaalityön palveluohjaajan työtä suunnattiin kuntouttavaan työtoimintaan ja sovittiin työtavoista kuntouttavan työtoiminnan seurantaan ja raportointiin. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä koskevia puitesopimuksia solmittiin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kaupungin omia toimipisteitä informoitiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Sosiaalityön sisällä sovittiin työmarkkinatukilistan käsittelyprosessista. Myös asiakaskohtaista dokumentointia kehitettiin aikuissosiaalityössä. Päihdepoliittisen strategian valmistelu eteni sisällöllisesti vuoden aikana, mutta se valmistunee vuonna Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman sisältö ja taustatyö valmistui ja raportti kootaan vuoden 2009 alkupuolella. Terveydenhuollon vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluihin sijoittuvat perusterveydenhuollon palveluista lääkäreiden vastaanotot, hoitajien vastaanottopalvelut, röntgen, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus sekä työterveyshuolto.

16 Aikuispalveluiden sisällä vastaanottopalveluiden menot ylittyivät n euroa. Lääkäreidenvastaanottojen (omalääkäri, päivystys ja erityispalvelut) menot olivat lähes euroa enemmän kuin talousarviossa, fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen menot euroa ja hoitajien vastaanottojen menot n euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Tulot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Nettomenojen ylitys oli 0,2 milj. euroa, mikä on huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna. 16 Lääkäreiden vastaanotto Lääkäreiden vastaanotoilla toimintamallina oli aluevastuinen omalääkärijärjestelmä. Väestö on jaettu asuinpaikan ja ikäjakauman mukaan 11 soluun, jotka muodostavat viisi moniammatillista työryhmää: Äänekoski alue 1 (solut 2, 3 ja 4), alue 2 (solut 5, 6 ja 7), Suolahti (solut 8, 9 ja 10), Konginkangas (solu 1) ja Sumiainen (solu 11). Solujen väestöpohjat vaihtelevat asukkaaseen. Omalääkäritoiminnassa aluevastuisen työryhmän muodostavat lääkäri, aluesairaanhoitaja (Sumiaisissa ja Konginkankaalla aikuisneuvolan terveydenhoitaja) ja terveyskeskusavustaja. Aluevastuiseen työhön osallistui 11 lääkäriä, 4 aluesairaanhoitajaa ja 15 terveyskeskusavustajaa. Omalääkärivastaanotoilla käyntejä kertyi n Osa käynneistä ohjautui päivystykseen aluelääkärien sijaispulan takia. Aluesairaanhoitajien vastaanottokäyntejä oli n Tavoitteena vuodelle 2008 oli omalääkärijärjestelmän ja aluesairaanhoitajien vastaanottotyön edelleen kehittäminen. Painopistealueena oli paikallisten hoitopolkujen luominen ja käyttöönotto sekä lisäresurssien saaminen hoidon tarpeen arviointiin. Erityisvastaanotoilla tehtiin tähystyksiä suoliston alueelle sekä sydämen ultraääni- ja rasitustutkimuksia ja hoidettiin diabeetikoita sekä gynekologisia potilaita. Ostopalveluna toimi astma- ja ortopedilääkärien vastaanotot. Yksikössä on 3 lääkärin virkaa, yksi erikoissairaanhoitajan toimi sekä kaksi terveyskeskusavustajan tointa. Erityisvastaanotoilla lääkärikäyntejä kertyi n Päivystys toimi keskitetysti Äänekosken terveysasemalla kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille joka päivä klo Yöpäivystys tapahtui terveyskeskusten yhteispäivystyksessä Keski-Suomen keskussairaalan tiloissa klo Päivystyksessä lääkärin vastaanottokäyntejä kertyi n , joista päiväkäyntejä oli n Päivystävän sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä oli n Viikonloppu- ja päiväpäivystyksessä lääkärityö on pääsääntöisesti hoidettu ostopalveluna (MedOne Oy). Lääkärissä käyntejä toteutui kaikkiaan n , kun mukaan otetaan mielenterveyspoliklinikan ja työterveyshuollon lääkärikäynnit. Vuoden aikana käyntejä oli keskimäärin 2,3 /asukas, joka on valtakunnallisesti hyvää tasoa. Kuitenkin lääkäriin, erityisesti omalääkärin vastaanotolle pääsyssä oli vuoden aikana ajoittain suuriakin vaikeuksia johtuen täyttämättä olleista lääkäreiden sijaisuuksista. Lääkäreiden vastaanottojen talousarviomäärärahat ylittyivät jonkun verran. Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Kustannuspaikka Omalääkäritoiminta , ,1 Erityispalvelut , ,0

17 Päivystys , ,8 Lääkäreiden vastaanotot yhteensä , ,3 17 Hoitajien vastaanotto Terveydenhoitajien vastaanotoilla toteutettiin tavallisimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyä ja hoidon seurantaa. Ohjausta ja neuvontaa, jotka helpottavat terveyttä lisääviä valintoja arjessa ja ylläpitävät terveyttä, hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä toteutettiin pääasiallisesti yksilöneuvontana. Lisäksi hoidettiin aikuisväestön ja matkailijoiden rokotustoiminta. Suolahden ja Äänekosken aikuisneuvoloiden terveydenhoitajat osallistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämään koulutukseen : Työttömän terveystarkastus-terveyden edistämisen osaamisalueena. Koulutuksen tuloksena kehitettiin hoitopolku/työttömän terveystarkastus Äänekoskella. Suunnattuja työttömien terveystarkastuskäytäntöjä toteutetaan vuoden 2009 alusta alkaen. Diabeteshoitajien vastaanotoilla hoidetaan tyypin I diabetesta sairastavia sekä tyypin II diabetesta sairastavia antamalla yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoidonohjausta ja itsehoidon ohjausta ja tukea. Hoitajien vastaanotot ovat osallistuneet moniammatillisen aluetyön kehittämiseen, jossa on mm. kehitetty toimintamallia lääkäri-hoitaja -työparityöskentelyyn aluevastaanotoilla. Terveydenhoitajat ja diabeteshoitajat osallistuivat aiemmin kehitettyjen hoitopolkujen (astma-, diabetes-, MBO -hoitopolkujen) päivittämiseen. Hoitajien vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla työskenteli osastonhoitaja, seitsemän terveydenhoitajaa ja kaksi diabeteshoitajaa. Kaikki vakanssit on täytetty vakinaisesti. Palvelut toteutettiin odotetulla tavalla. Talousarviomenot ylittyivät lähinnä ilmaisjakelutuotteista aiheutuvista menoista. Talousarvion toteutuminen on esitetty alla Talousarvion toteutuminen Kustannuspaikka Hoitajien vastaanotot Tp 07 menot Tp 2007 tulot , ,1 Röntgen Röntgenpalvelut koostuivat natiivi- ja ultraäänitutkimuksista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Palveluja myytiin myös alueella toimiville hoitolaitoksille, yksityisille työterveysasemille sekä yksityislääkäreiden lähetteillä alueen asukkaille. Radiologin palvelut, yksi työpäivä / viikko, ostettiin Suomen Terveystalo Oyj/Keski-Suomen Magneettitutkimukselta.

18 Vakinaista henkilöstöä on vastaava röntgenhoitaja ja kaksi röntgenhoitajaa. Terveyskeskusavustaja toimi sijaisena sairauslomien ja osittain vuosilomien aikana röntgenin asiakaspalvelussa. Syyskauden lomien aikana n. 7 viikon ajan toimittiin ilman sijaista. Kukin röntgenhoitaja osallistui vähintään kahden päivän säteilysuojelu- täydennyskoulutukseen, röntgenin esimies sen lisäksi myös työnantajan järjestämään esimieskoulutukseen. Röntgenin toiminta on pääosin päivystysluonteista ja näin ollen ajoittain ruuhkautuvaa. Kuvauksiin pääsi joko suoraan vastaanotolta tai varaamalla ajan etukäteen. Ultraäänitutkimukset tehtiin ajanvarausta noudattaen. Niihin pääsi kahden neljän viikon sisällä. Röntgenlausuntoja natiivikuvista toimitettiin kerran viikossa, ns. kiireellisiä lausuntoja myös muina arkipäivinä Keski-Suomen Magneettitutkimuksen kautta. Röntgentutkimuksia tehtiin kpl, joista natiiviröntgentutkimuksia hammaskuvauksia ultraäänitutkimuksia ohutneulanäytteitä / punktioita 14 Röntgenlausuntojen osuus natiivikuvista oli n. 24. Röntgenkuvakopiota tehtiin n , joista myytyjä kopioita oli 202 kpl. Säteilytutkimuksia alueen väestölle kohdistui keskimäärin 0,5 tutkimusta/asukas. Tutkimusmäärän kasvu oli lähes sama kuin vuotta aiemmin, n. 6. Perustoiminnot röntgenissä pysyivät jokseenkin ennallaan. Ortopedisten erikoiskuvausten määrä lisääntyi johtuen. mm. lonkka- ja polviproteesipotilaiden järjestelmällisten tarkastusten (TEKOSET) aloittamisesta erikoissairaanhoidossa. Vaativien tutkimusten osuus kokonaismäärästä kasvoi. Elokuusta alkaen radiologin ultraääni-vastaanotolla käynnistä alettiin periä lääkärillä käyntimaksu, max. 3 x vuodessa. STUK:n määräaikaistarkastus suoritettiin lokakuussa ja välttämättömät kausihuollot ohjelman mukaisesti. Muut laadunvalvontavelvoitteet sekä suunniteltu asiakaspalvelun kehittämistyö jäivät toteutumatta. Asiakaskäyntien ja tutkimusmäärän lisääntyminen vei asiakaspalvelussa vähintään yhden hoitajan työajan. Henkilöresurssien vähyys huomioon ottaen röntgenin toiminnot kuormittuivat ajoittain kapasiteetin äärirajoille. Röntgenin osalta pysyttiin kutakuinkin talousarvion raameissa. Toiminnassa ei syntynyt välttämättömiä, yllättäviä menoeriä. Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Kustannuspaikka Röntgen , ,1 18 Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia toteuttaa kansanterveyslain mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvänä fysioterapiatoimintaa. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan kaupungin omana toimintana liittyen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten terapiaan.

19 19 Fysioterapiasta saa ennaltaehkäisevänä fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa kuntoneuvolatoimintana, joka on kuntalaisille ilmaista. Kuntoneuvolatoimintaa voidaan toteuttaa myös tarvittaessa kotikäynteinä. Palveluun kuuluu myös erilaiset ryhmä- ja luentomuodossa toteutetut neuvonta- ja valistustilanteet aluetoiminnan mukaisesti. Lisäksi ennaltaehkäisevänä toimintana toteutetaan kuntosalitoimintaa pääsääntöisesti ikäihmisille. Lääkinnällisenä kuntoutuksena fysioterapiaa toteutetaan terveyskeskuskäynteinä ja/tai tarvittaessa kotikäynteinä. Vuodeosaston sairaanhoitoon liittyvä fysioterapian toteutetaan vuodeosastolla. Apuvälineitä lainataan joko lyhytaikaiseen lainaan tai pitkäaikaisen tai pysyvän toimintakyvyn aleneman vuoksi pitkäaikaislainoina. Fysioterapiatilat ovat Äänekosken terveysasemalla jossa osastonhoitajan lisäksi työskentelee kolme fysioterapeuttia, kaksi kuntohoitajaa, puolipäiväinen terveyskeskusavustaja ja puolipäiväinen toimintaterapeutti. Suolahden terveysasemalla olevissa fysioterapian tiloissa työskentelee yksi fysioterapeutti. Sumiaisten ja Konginkankaan terveysasemilla käy fysioterapeutti pitämässä terveysaseman tiloissa vastaanottoa noin kerran kuukaudessa. Yläkouluissa ja alakouluissa Äänekosken ja Suolahden taajamissa käy fysioterapeutti kerran kuukaudessa, viheralueilla, Konginkankaalla ja Sumiaisissa kerran lukukaudessaan. Kuntosalit sijaitsevat Kuhnamon päiväkeskuksen tiloissa ja Suolahden terveysaseman fysioterapiassa. Äänekoskella toimiva toinen kuntohoitaja huolehtii ryhmien vetämisestä. Vuodeosastolla toimii Äänekoskelta fysioterapeutti ja kuntohoitaja. Kuntoneuvolaan oli vuonna 2008 noin 2 4 viikon jonot. Lääkinnällistä kuntoutusta jouduttiin enenevässä määrin ostamaan yksityiseltä. Terapiaa ei pystytä toteuttamaan omana toimintana riittävästi, koska jatkuvasti erikoissairaanhoidosta siirtyy uusia tehtäviä fysioterapian toteuttamaksi. Muutenkin painopiste on siirtymässä selkeästi enemmän ennaltaehkäisevän toiminnan puolelle. Tiloissa tehtiin vuoden 2008 aikana saneerausta siten että saatiin uusi toimistotila vuodeosastolla toimivalle fysioterapeutille ja kuntohoitajalle, sekä ryhmiä vetävälle kuntohoitajalle sekä tilat apuvälineiden pesua ja huoltoa varten. Työterveyshuollon muutettua vanhaan sairaalaan ja tilapäisesti fysioterapian tiloissa olleen lääkärin muutettua vastaanottotoiminnan tiloihin vapautui yksi hoitohuone käyttöön. Uuden Suolahden terveysaseman suunnittelussa fysioterapia oli mukana samoin kuin Suojarinteen terapiatalolle siirtyvän kuntosalitoiminnan kehittämisessä. Fysioterapia on ollut mukana vastaanottotoiminnan kehittämisprojektissa, jonka tiimoilta fysioterapeuteille on käynnistynyt oppisopimuskeskuksen rahoittamana McKenzie koulutus. Vuodeosastolla työskentelevät ovat osallistuneet vuodeosastojen kehittämisprojektiin omalta osaltaan. Fysioterapian ja hoitajien vastaanottotoiminnan kanssa yhteinen terveyskeskusavustaja oli oppisopimuskeskuksen rahoittamana työnantajan suosituksesta lähihoitajakoulutuksessa. Sairaanhoitopiiri on aloittanut leikattujen olkapäiden kontrollien siirtämisen terveyskeskusten fysioterapiaan. Samoin sairaanhoitopiirillä on käynnistynyt SuHoKe (sujuvat hoitoketjut) projektin tiimoilta polvipotilaiden ohjannan ja kontrollin siirtäminen terveyskeskukseen.

20 20 Polvipotilaiden osalta projekti ja koulutus jatkuvat vuoden 2009 aikana. Loppuvuoden aikana fysioterapian organisoimana järjestettiin perusturvan työntekijöille lääkinnällisten hoitosukkien mittauskoulutusta johon myös fysioterapiasta osallistui yksi fysioterapeutti ja yksi kuntohoitaja. Tavoitteena on saada mitattua suurin osa lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetyistä sukista omana toimintana. Fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahat ylittyivät n euroa. Suurimpana yksittäisen ylityksenä oli asiakaspalvelujen ostot muilta (lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat), jotka ovat ylilääkärin hoidollisia päätöksiä. Talousarvion toteutuminen Kustannuspaikka Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Tp 07 menot Tp 2007 tulot , ,5 Työterveyshuolto Työterveyshuolto tuottaa Äänekosken kaupungin alueella toimiville työnantajille ja yrittäjille työterveyspalveluja, joiden sisältö ja laajuus suunnitellaan yhteistyössä kunkin yritysasiakkaan kanssa. Asiakasyrityksiä oli n. 242 ja näiden palveluksessa n henkilöä. Lakisääteisiä palveluja osti 168 yritystä n. 990 työntekijälleen. Laajempia, myös sairaanhoidon sisältäviä palveluja osti 74 työnantajaa n työntekijälleen. Yrittäjinä työterveyshuollon piirissä oli 72 henkilöä. Työterveysyksikössä on kolme työterveyslääkärin virkaa. Viroista oli yksi täyttämättä vuoden alusta lokakuun alkuun ja toinen huhtikuusta vuoden loppuun saakka. Sijaisia oli käytettävissä 93 työpäivänä. Neljästä työterveyshoitajan toimesta yksi avoimena ollut täytettiin vakituisesti marraskuun alusta lähtien. Alkuvuoden toimessa oli sijainen 8 kuukauden aikana. Yksi työterveyshoitajan toimi oli osittaisen hoitovapaan aikana täytettynä terveyskeskusavustajan sijaisella. Psykologin osa-aikainen (50 ) toimi oli täytettynä vakituisen virkavapauden aikana kahden eri sijaisen toimesta koko vuoden. Työfysioterapeutin toimi tuli avoimeksi irtisanoutumisen vuoksi kesäkuussa. Toimessa oli sijainen marraskuulle saakka, jolloin uusi toimenhaltija aloitti työt. Terveyskeskusavustajan toimista (1,5) oli vain yksi työterveysyksikön käytössä ja sekin pääosin osa-aikaisesti täytettynä. Puuttuvan resurssin palkkaukseen käytettiin osa-aikaisuudesta ja työterveyshoitajan hoitovapaan johdosta säästyneitä varoja. Työterveyshuollon asiakasyritykset kysyvät aktiivisesti työterveyspalveluja halutessaan huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä. Palvelujen kysyntä ylitti palvelujen tarjonnan erityisesti lääkäripalvelujen osalta. Sairaanhoidon vastaanotoille oli jatkuvasti jonoa

21 ja ehkäisevien palvelujen tuottamiseen jäävä aika koettiin riittämättömäksi. Ennaltaehkäisevien palvelujen, esimerkiksi terveystarkastusten osalta sovituissa aikatauluissa on ollut vaikea pysyä. Työterveyshuoltoyksikön sijoittuminen yhteen toimipaikkaan Äänekosken terveysaseman yhteyteen ja siten asiakkaiden pidemmät asiointimatkat joudutaan huomioimaan palveluja suunniteltaessa. Yhteiset tilat ja suurempi yksikkökoko mahdollistaa kuitenkin moniammatillisesti toimivan henkilöstön kiinteämmän yhteistyön ja parantaa toimintavarmuutta. Paikkakunnalla kasvanut työterveyspalvelujen tarjonta on lisännyt kilpailua asiakkaista. Asiakasyrityksiä on poistunut, mutta toisaalta tehostunut alan markkinointi on myös luonut uutta palvelujen kysyntää ja tuonut uusia asiakkaita. Useat asiakasyritykset ovat halunneet laajentaa sopimuksiaan koskemaan myös sairaanhoidon. Työterveyshuollon arvioiduista tuloista jäi hankkimatta n. 4. Tuloista saatiin 44 ulkoisilta asiakkailta. Kaupungin oman henkilöstön työterveyshuollon kustannuksista kertyi työterveyshuoltoyksikölle tuloja n euroa (49 ), sisäisistä laskutuksista kertyi 4,7 ja loput n. 2 vakuutusyhtiöiltä ym. maksutuotoista. Toimintavuonna otettiin käyttöön työnantajilta perittävä työterveyshuollon yleismaksu, jolla katetaan mm. tietojärjestelmien ylläpitämiseen liittyviä kustannuksia. Tuloja yleismaksuista kertyi euroa. Menoista jäi toteutumatta yhteensä n , josta henkilöstömenojen osuus oli 90. Käyttämättä jääneet henkilöresurssit ovat vähentäneet tuotettujen palvelujen määrää ja siten heikentäneet tulojen kertymistä. Talousarviomäärärahojen toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa 21 Talousarvion toteutuminen Tp 07 menot Tp 2007 tulot Kustannuspaikka Työterveyshuolto , ,8 Sairaala Terveyskeskuksen sairaalassa toimi kaksi osastoa, sairaansijoja oli osasto I:llä 36 ja osasto II:lla 34, yhteensä 70 sairaansijaa. Osastoilla hoidettiin kuntalaisia, joilla oli lyhyt- tai pitkäaikaisen sairaalahoidon tarvetta. Vuonna 2008 osasto I:llä hoidettiin eristysasiakkaita sekä ns. sisätautien asiakkaita ja osasto II:lle keskitettiin mm. leikkauspotilaiden jälkihoito ja haavahoitoasiakkaat. Molemmilla osastoilla varattiin 2 asiakaspaikkaa päihteenkäyttäjien katkaisuhoitoon. Hoitopäiviä osastoilla oli yhteensä , joista pitkäaikaissairaanhoidon käytössä (n. 46 ). Käytännössä osastoilla hoidossa oli keskimäärin 32 pitkäaikaissairaanhoidon asiakasta ja 38 akuuttihoidon asiakasta kunakin päivänä. Osastojen kuormitusprosentti oli 100,2. Henkilökuntamäärät: Osasto I Osasto II

Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ

Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ PERUSTURVAN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvalautakunta 31.3.2010 liite nro 5 Perusturvatoimialan kolmannen vuoden painopisteenä oli palvelujen toiminnallinen linjaaminen ja sisältöjen kehittäminen.

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013. Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.

Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013. Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski. Äänekosken kaupungin johtamisjärjestelmä ja konsernirakenne 1.2.2013 Valmistelija Heli Möller puh. 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.fi Uudistuksen tavoitteita / periaatteita Strateginen johtaminen ja

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1

Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1 Perusturvalautakunta 27.3.2013 liite 1 Perusturvan toimialan toimintakertomus vuodelta 2012 2 PERUSTURVAN VUODEN 2012 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Perusturvan vuosi 2012 toteutui toiminnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014. Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTALASKUTUS, LASKUTUSHINNAT VUONNA 2014.

SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014. Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTALASKUTUS, LASKUTUSHINNAT VUONNA 2014. 1(5) SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTASKUTUS, SKUTUSHINNAT VUONNA 2014 Yhteiset palvelut Toimikortti 78,90 euroa / kortti Sosiaali- ja perhepalvelut

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009 Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen PERUSTURVAPALVELUT TUKIRYHMÄ SOSIAALITYÖ- JA VAMMAISPAL- VELUT KOTI- JA LAITOS- HOITO TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016

Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016 1 2 3 Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016 Alla olevassa taulukossa: TA2014 = talousarviokirjassa raportoidut toimenpiteet TOT = merkitään paljonko raporttijaksolla on toteutunut

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus: Päivähoitopalveluiden sähköistys toteutetaan suunnittelukaudella vaiheittain.

Kunnanhallitus: Päivähoitopalveluiden sähköistys toteutetaan suunnittelukaudella vaiheittain. VARHAISKASVATUS tilivelvollinen varhaiskasvatusjohtaja Tarja Leppikangas-Maunula Varhaiskasvatuspalvelut Esiopetus 3910 Lähdehaan päiväkoti 3210 Esiopetus Köyhäjoki 3915 Henkilökohtaiset avustajat 3216

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2015 Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Siiliset-yhteistoiminta-alue Siiliset-yhteistoiminta-alue Yhteensä 31.350 asukasta -Maaningalla 3.850 -Nilsiässä 6.500 -Siilinjärvellä 21.000 22.2.2011 /Reijo Ruostila PERUSTURVA- LAUTAKUNTA -Kuntien yhteinen ltk -Tilaajaryhmä -Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos)

PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos) 1 Perusturvalautakunta 26.3.2014 liite nro 1 PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos) PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvatoimialalla merkittävimmät tapahtumat ja muutokset vuonna 2013 liittyivät

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot