Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y.

Transkriptio

1 Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y. Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

2 2 / 14 Sisällysluettelo Arvioita toimintaympäristöstä Ammattiosasto vuonna 2010 Jäsenmäärän kasvuennuste Taulukko jäsenmääristä Ammattiosaston toiminnan tarkoitus Ammattiosaston kokoukset Johtokunnan kokoukset Jäsenten aloitteet ja ehdotukset Ammattiosaston sidosjärjestöt Toiminnan rahoitus Koulutustoiminta Työpaikat Tiedotustoiminta ja palkansaajalehdet Ajankohtaiskirje Luottamushenkilötiedotteet Palkansaajalehdet SAK:n Palkkatyöläinen Kotisivut Muu ammattiosaston toiminta Ammattiosaston pikkujoulu Jäsenten huomionosoitukset Kannustusstipendit Kauhajoen Ruokamessut 2010 Huvipuistojen lipputuki 2010 Risteilymatkat Jääkiekko-ottelut Seinäjoen yleisötapahtumat Liiton talvi-ja kesäpäivät 2010 Virkistyspäivä luottamushenkilöille 52:nen ammattiosastona tilaisuus Toimintasuunnitelman liitetiedostot Ammattiosaston esitykset liiton uuteen työehtosopimukseen Liiton ja Kiljava Opiston järjestämät kurssit vuonna 2010 Sivu Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 on käsitelty Seinäjoen Elintarviketyöläiset ry:n syyskokouksessa , ammattiosaston toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24:ssä, Seinäjoella. Toimintasuunnitelman osittain tai kokonaan lainaaminen ilman Seinäjoen Elintarviketyöläiset ry:n johtokunnan lupaa kielletään tekijänoikeuslain nojalla. Johtokunta 2009 / Pentti O. Pohjola. Sivujen copywriter ja graafisen suunnitteluoikeuden omistaa Pentti O. Pohjola.

3 3 / 14 Arvioita toimintaympäristöstä Suomen kansantalouteen vaikuttava kansainvälinen taloustaantuma on ¹Palkansaajien Tutkimuslaitos PT:n mukaan lievästi lievenemässä vuoden 2010 aikana. Mutta edelleen on olemassa talousasiantuntijoiden mukaan riskejä taloudessa, joka voi laukaista uudelleen taantumakehityksen. Tähän vaikuttavat mahdollisesti: rahoituslaitosten luottotappiot, raaka-aineiden hinnan nousut ja euron voimakas vahvistuminen. Työttömyysaste nousee edelleen ensivuonna ja sen arvioidaan olevan n. 11 prosenttia tai jopa suurempi vaikka vienti lähtisi vetämään esivuonna ja siinä olisi kasvua 7 prosenttia. Valtio on tehnyt elvytystoimia taloustaantuman keskellä, joiden vaikutukset kansantalouteen ovat vähäisiä työllisyysnäkökulmasta katsottuna, sanovat asiantuntijat. Työttömienmäärä on edelleen noussut edelliseen vuoteen verrattuna tukitoimenpiteistä huolimatta. Osana elvytyspakettia työantajilta poistettiin kansaeläkemaksu, joka tuo yhden miljardin veroaukon valtion veropohjaan. Asiantuntijat sanovat, että Kela maksun poistolla ei ole nopeita vaikutuksia työllisyyteen eikä sillä luoda uusia työpaikkoja. Asiaan liittyen valtion veropohjaa on romutettu rajulla kädellä kun samalla hyödykkeiden arvolisäprosentit mm. ruoan osalta laskevat lokakuussa-09 ja taas nousevat 1 prosentilla heinä-elokussa Ruoan arvolisäprosentin muutos tuo lisää veroaukkoa n. 800 miljoonan euron verran. Ruoan arvolisäprosentin muuttamispäätös tehtiin aikana, jolloin oletettiin talouskasvun jatkuvan ja näin ollen talouskasvu olisi korvannut verotulojen menetykset. Kaiken lisäksi kun ruoanhinnat ovat Suomessa nousseet EU-tilastotietopalvelu - European Statistical Data Support (ESDS), tuoreimman tilaston mukaan 4,6 prosenttia enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Näyttää ilmeiseltä, että ruoan hintaa on nostettu osana ruoan arvonlisäveron tuloa vaikka vähittäiskauppa on kiistänyt tämän asiantuntijoiden väitteen. Ruoan arvonlisäveron alentamisella ei mahdollisesti ole näkyviä työllisyys vaikutuksia alan teollisuuteen. Samalla kun kauppaketjut ovat lyöneet alan teollisuuden polvilleen kaupan sisään osto hintakilpailulla. Valtion verotulopohjan kaventumisesta johtuen hyvinvointipalveluiden järjestäminen on sysätty enenevissä määrin kuntien harteille. Laskun tästä valtion veroromutuksesta tulee maksamaan kunnat ja palkansaajat. Kuntatalouden vaikeudet tulevat supistamaan palveluita ja ilmeistä on, että mm. Seinäjoella joudutaan mahdollisesti nostamaan kunnallisveroäyriä palveluiden turvaamiseksi. Yhtäaikaisesti Seinäjoella haetaan matokuuria kuntatalouteen säästöjen avulla koko kuntasektorilla. Muutokset esim. kuntien taksoissa tulevat rasittamaan palkansaajien taloutta. Kansantalouden taantuman vaikutuksia on vaikea ennakoida Etelä-Pohjanmaan elintarviketalouteen vaikka siinä olisi nähtävissä elpymisen merkkejä. Lisäksi kun talousasiantuntijat arvioivat, että taloustaantuma ei ole ohi vaan ollaan menossa kohti vähän parempia aikoja. Elintarvikealan työllisyys toiminta-alueella rohkeasti arvioituna pysynee ennallaan Etelä-Pohjanmaalla tulevana vuonna. Lähteet: Palkansaajien Tutkimuslaitos PT: 1. Ruoan alv-ale nostaa sen hintoja Erikoistutkija Heikki Taimio , 2. Lehdistötiedote Talousennuste vuosille Elvytyksen nimeen aamen Reija Lilja

4 4 / 14 Kansantalouden näkyminen vaikeassa vaiheessa ovat liiton työehtosopimukset päättymässä. Työehtosopimusneuvottelut eivät tule olemaan helpot jos ne koskaan ovat helpot työantajan kanssa. Todennäköistä on, että neuvottelupöytään tulevat alaa pitkään hiertäneet työaikakysymykset. Näistä lähtökohdista katsottuna: työehtosopimusesitysten kenttäkierrokselta saadut ehdotukset pitäisi antaa liiton neuvottelustrategialle sellaisia eväät, että neuvotteluista selvitään kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Ammattiosasto teki työehtosopimusesityksiä liitolle n. 15 asiakohtaa (Liite 1). Esitysten läpimenoon on monta porrasta ennen neuvottelupöytään päätymistä ja ensikevään neuvottelukierroksen jälkeen tiedämme miten esityksemme on otettu huomion työehtosopimuksessa. Ammattiosasto vuonna 2010 Ammattiosaston jäsenet ovat työssä kaikilla liiton sopimusaloilla ja he työskentelevät alueen pienissä, keskisuurissa ja suurissa elintarvikeyrityksissä. Jäsenmäärä on ollut muutosliikkeessä siten, että uusia jäseniä on liittynyt mutta myös jäsenpoistumaa on tapahtunut. Tulevaisuuden kannalta on merkittävää se, että millä tavalla taloustaantuma tulee vaikuttamaan Etelä-Pohjanmaan elintarvikeyrityksiin. Alan työllisyyden kannalta katsottuna epävarmuustekijöitä on edelleen olemassa myös vuonna 2010 toimivilla elintarviketuottajilla. Jäsenmäärää ei todennäköisesti tule kasvamaan toimintavuonna vaan pysyy nykyisellä tasolla. Ammattiosaston tulevaisuuden kannalta on merkittävää se, että millä tavalla jäsenet tulevat osallistumaan ammattiosaston toimintaan tulevina vuosina. Alan yrityksiin tuleviin uusiin työntekijöihin tulee olla yhteydessä niin, että he ymmärtävät järjestäytymisen merkityksen itsensä ja koko alalla työskentelevien etuna vaikka yleensä liittoihin liittyminen on vapaaehtoista. Järjestöprofiili on pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä eikä siihen ole näillä näkymin tulossa muutoksia kun nykysäännöksien mukaan kun esim. sääntömuutoksia voi tehdä vain liiton edustajakokous tai muutokset tulee hyväksyttää liittohallituksessa. Ammattiosaston järjestöprofiiliin kuuluvat sääntöjen mukaiset asiat sekä toimintaa järjestetään paljon myös ostopalveluna. Suunnitelmakaudella tulisi pohtia niiden tarkoituksen mukaisuutta ammattiosaston toiminnalle. Ammattiosaston ja ammattiliittojen toiminta on ollut murrosvaiheessa koko 90 ja 2000-luvun. Yleensä erilaisissa kyselyissä ammattiliitot koetaan tärkeiksi mutta itse toimintaan osallistuminen on vähäistä. Toimintakenttä on muuttunut oleellisesti siitä kun mm. ammattiosasto perustettiin 70 vuotta sitten. Ammattiosastojen ja liittojen toiminnassa tarvitaan uudenlaista otetta, jotka ovat sovitettu nykyhetkeen ja niiden pitäisi nähdä vuosikymmenien päähän. Eli millainen asema ammattiyhdistystoiminnalla on tulevaisuudessa? Hälyttävintä asiassa on se, että yleinen privatisoituminen jatkuu ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaan osallistutaan shoppailu - asenteella. Ammattiosaston toimintaan osallistuvat vain ne, joita kiinnostaa satunnaisesti jokin toiminta. Sääntömääräiset kokouksien pitäminen vaikeutuu entisestään kun jäsenet eivät ole aktiivisesti kiinnostuneita sääntöjen mukaisista kokouksista. Toiminnan järjestämisessä tulisi kokeilla työpaikkakohtaisia järjestelyvastuita mm. tapahtuminen osalta.

5 5 / 14 Jäsenmäärän kasvuennuste vuodelle 2010 Ammattiosaston jäsenyyteen on hakeutunut viimevuosina n. 100 henkilöä. Yleiset epävarmuustekijät yhteiskunnassa ovat niin suuria, että on täysin ennen aikaista arvioida muutoksia jäsenmäärissä. Siihen vaikuttavat: taloustaantuma, kansantalouden elpyminen, elintarviketeollisuuden rakennemuutokset jne. Jäsenmäärä on suorassa syy-yhteydessä elintarvikealan työpaikkoihin. Uusvanhoja jäseniä on ehkä mahdollista saada elintarvikealan työpaikkojen sisällä olevista muihin ammattiliitoihin kuuluvista työtekijöistä. Lisäksi jäsenyysasiassa on sallivuuden ilmapiiri niin, että työntekijät pitävät liittoon kuulumista nykyisin yksityisasiana. Jäsenyyteen kuulumattomuus koettiin työntekijöiden keskuudessa aikaisemmin kollektiivisena uhka, elleivät kaikki työntekijät kuuluneet alansa liittoon työpaikalla. Ammattiosaston jäsenmäärä oli (miehet naiset 1076, eläkeläiset m 123 n-145 / 268) eikä se todennäköisesti tule merkittävästi tulevina vuosina kasvamaan tai työssä olevien jäsenten määrä voi kääntyä jopa laskuun ellei kansantalous elvy taloustaantumasta kohtuullisen nopeasti. Taulukko jäsenmääristä Vuonna henkilöä, Jäsenmaksu aktiivisia Vuonna henkilöä. Naisia 1068 ja miehiä Vuonna henkilöä. Naisia 1094 ja miehiä 1195 Vuonna henkilöä. Naisia 1081 ja miehiä 1137 Vuonna henkilöä. Naisia 1061 ja miehiä Vuonna henkilöä. Naisia 1056 ja miehiä Vuonna henkilöä. Naisia 1113 ja miehiä Vuonna henkilöä. Naisia 1013 ja miehiä Uudet jäsenet Vuonna henkilöä. Vuonna henkilöä. Vuonna henkilöä. Vuonna henkilöä. Vuonna henkilöä. Vuonna henkilöä. Vuonna henkilöä. Vuonna henkilöä. Jäsenmäärät sopimusaloittain vuonna 2008: leipomoala 108 (v ) henkilöä, liha-ala 1829 (v henkilöä), Maidonjalostusala 22 (v.07 23) henkilöä, elintarviketeollisuus 55 (v henkilöä). Ammattiosaston toiminnan tarkoitus Ammattiosaston tarkoituksena on koota toiminta-alueellaan työskentelevät elintarvikealojen työntekijät Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toimintaan elintarviketyöläisten työ-ja palkkaehtojen sekä yleensä taloudellisten, sosiaalisten, oikeudellisten etujen sekä yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi (ote säännöistä). Ammattiosaston kokoukset Ammattiosaston sääntömääräiset kokoukset järjestetään sääntöjen edellyttämällä tavalla (säännöt 7 kohta 4,8 ja 5) ja ylimääräisiä ammattiosaston kokouksia, joiden tarpeellisuuden harkitsee johtokunta (säännöt 7 kohta 1.) tai jos 1/5 jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti johtokunnalta jonkin määrätyn asian käsittelemiseksi. Pääluottamusmiehet tai työsuojeluvaltuutetut järjestävät kokouksia tarpeelliseksi katsomistaan asioista. Kokousaiheista ja päätöksistä pääluottamusmiehet tai työsuojeluvaltuutetut raportoivat ammattiosaston johtokunnalle.

6 6 / 14 Johtokunnan kokoukset Ammattiosaston johtokunnan kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Johtokunnan kokoukset kutsutaan koolle seitsemän (7) päivää aikaisemmin kirjeellä, sähköpostilla tai matkapuhelimen tekstiviestillä. Johtokunnan kokouskutsuun liitetään kokouksessa mahdollisesti käsiteltävät asiakirjat. Johtokunnan kokouksissa eri työpaikoilta olevat jäsenet kertovat säännöllisesti työpaikkojen tapahtumista tai tuovat jäsenten yleisiä asioita johtokunnan päätettäväksi. Johtokunnan kokouksista ja päätöksistä tiedotetaan kotisivuilla tai jäsenkirjeellä. Jäsenten aloitteet ja ehdotukset Jäsenten aloitteet johtokunnan kokoukselle tulee toimittaa puheenjohtajalle hyvissä ajoin ennen johtokunnan kokouksen aloittamista sähköpostilla tai puhelimella. Esitykset tulee aina toimittaa kirjallisena jos ne sisältävät sellaisia asiakokonaisuuksia, jotka vaativat jatkoselvityksiä tai taloudellisia asioita. Ammattiosaston sidosjärjestöt Ammattiosasto valitsee sidosjärjestöjensä kokouksiin henkilöt syyskokouksessa. Ammattiosaston johtokunta käsittelee järjestöedustuksia järjestökohtaisesti toimintavuoden aikana ja tekee asiasta esityksiä kevät-ja syyskokouksille mikäli ne katsotaan tarpeelliseksi tuoda em. kokouksiin. Toiminnan rahoitus Ammattiosaston toiminnanrahoitus tapahtuu pääsääntöisesti jäsenmaksupalautuksista tulevilla tuotoilla. Jäsenmaksupalautus liitolta on 12 prosenttia jäsenen maksamasta jäsenmaksusta ja työttömyyskassan jäsenmaksupalautus on 24 prosenttia. Ammattiosasto on myös perinyt johtokunnan tekemillä päätöksillä tapahtumapääsylippujen myynnistä omavastuuosuuksia sekä sijoitustoiminnasta on saatu kohtuullisia korkotuottoja. Toimintaa järjestetään jäsenmaksupalautuksista saatavilla tuotoilla sekä tapahtumapääsylipuista peritään omavastuuosuudet myös toimintavuonna Johtokunta harkitsee tapahtumien pääsylippujen omavastuuosuuden pienentämistä toimintavuonna. Ammattiosaston rahasijoitukset ovat turvallisiksi ja eettisiksi luokitelluissa kohteissa Vakuutusyhtiö Pohjolassa ja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa. Johtokunta on katsonut, että jäsenmaksupalautuksia ei ole syytä sijoittaa riskipääomaan, joiden hallinnointi vapaaehtoisvoimin on riskialtista. Valittua toimintalinjaa jatketaan myös tulevalla toimintakaudella ja johtokunta arvio sijoitusten uudelleen sijoitusta tai muunlaista rahavarojen käyttöä taloudenhoidon hyviä periaatteita noudattaen.

7 7 / 14 Koulutustoiminta Ammattiyhdistysliike on perinteisesti kouluttanut luottamushenkilöitään tehtäviinsä. Koulutuksen suurin motiivi on ollut se, että heillä olisi tieto taito pääomaa hallussa jäsenistön asioitten hoitamiseen. Ammattiosasto tukee luottamushenkiöiden kouluttautumista taloudellisesti sekä muut kustannukset koulutuksesta yleensä hoitaa liitto. Suunnitelmakaudella taloudellisia tukimuotojen sisältöjä harkitaan niin, että taloudellisen tuen määrä olisi mahdollista nostaa. Samalla kannustetaan luottamushenkilöitä verkko tai etäopiskeluun sekä osallistumaan aluejärjestön kursseille. Luottamushenkilöille tiedotetaan opiskelu mahdollisuuksista kun samalla tutkitaan paikallisesti järjestettävien tilaisuuksien järjestämistä. Toimintakaudella lähetetään tiedotteita näistä mahdollisuuksista luottamushenkilöille. Liiton Uusi Ote- koulutuksen toteutusmahdollisuutta ammattiosastossa harkitaan toimintavuoden ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa. Uusi Ote- koulutuksen tavoitteena on toiminnan kehittäminen, perustehtävän kirkastaminen ja omien hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. Toimintavuonna kartoitetaan Kansalaisopiston opintopassin tai kurssien osallistumismaksujen tukea. Mahdollinen toteutus tapahtuu toiminta vuonna syksyllä kun opisto aloittaa syyslukukauden. Liiton Kiljava Opistolla järjestämiä kursseja pidetään esillä toimintavuoden aikana ja kehotetaan luottamushenkilöitä hakeutumaan liiton koulutukseen. Liiton järjestämä koulutus vuonna 2010 Kiljava Opistolla on liitteenä kaksi toimintasuunnitelmassa. Työpaikat Ammattiosaston jäsenet työskentelevät pääsääntöisesti Etelä-Pohjanmaan peruselintarvikkeita tuottavissa yrityksissä. Maakunnassa on vahva alku-ja jalostustuotanto, johon ei ehkä ole odotettavissa dramaattisia muutoksia tulevana vuonna. Mutta oletettavaa on, että uusia tuotannollisia yrityksiä ei ole syntymässä Etelä-Pohjanmaalle. Työpaikka omavaraisuus pysynee stabiilina, jolloin tuotannollisten työpaikkojen lisääntyminen on vähäistä. Lisäksi kun koko kansantaloudessa on kansantuotteen kasvussa epävarmuustekijöitä. Ammattiosaston jäsenet työskentelevät näillä elintarviketuotannon aloilla: liha-ala, meijeriala, leipomoala sekä teollisuus-ja panimoalalla. Tiedotustoiminta ja palkansaajalehdet Tiedottaminen ammattiosaston jäsenille on erityisasemassa toimintavuonna. Koska jäsenmäärä on sitä suurusluokka, että on välttämätöntä käyttää monia kanavia tiedon siirtämiseen. Tiedotusvälineinä käytetään: työpaikkojen ilmoitustauluja, kotisivua, luottamushenkilötiedotteita, sähköpostia, Elintae-lehteä ja alueen päivälehtiä.

8 8 / 14 Ajankohtaiskirje Ajankohtaiskirjeitä lähetetään jäsenille silloin kuin se katsotaan tarpeelliseksi. Kirjeitä pyritään lähettämään kerran vuodessa erilaisista ajankohtaisista asioista. Kirjeen postituksen suorittaa paikallinen alantoimija tai Itella Oy. Postitus suoritetaan ammattiosasto jäsenrekisteristä saatavilla osoitetarroilla. Luottamushenkilötiedotteet Luottamushenkilöille lähetetään suunnitelmakaudella sähköpostin tai matkapuhelimen avulla tiedotteita, jotka liittyvät ammattiosaston tai liiton toimintaan. Palkansaajalehdet Palkansaajalehtitukea annetaan tulevalla toimintakaudella niin, että johtokunta määrittelee sen suuren ja lehtiyhtiöt laskuttavat ko. summalla ammattiosastoa. Lehden tilauksen hoitavat jäsenet itse. SAK:n Palkkatyöläinen-lehti SAK:n Palkkatyöläinen-lehti tilataan ammattiosaston luottamushenkilöille jos he itse sitä haluavat. Lehteä ei tilata luottamushenkilölle jos he saavat lehden muun organisaation kautta. Kotisivut - Ammattiosaston kotisivua päivitetään aktiivisesti toimintavuonna sekä sen käyttömahdollisuuksia toiminnassa kehitetään edelleen. Sivustolla ovat esillä: ajankohtaiset tapahtumat ammattiosastossa, elintarvikealan uutiset jne. Muu ammattiosaston toiminta Ammattiosasto järjestää toimintavuonna jäsenille tapahtumia joko itse tai tukee Seinäjoella järjestettävien tapahtumien pääsylippujen hintoja. Tapahtumat ovat määritelty toimintasuunnitelmassa mutta johtokunta voi tarvittaessa ottaa ohjelmistoon sellaisia tapahtumia, joita tässä suunnitelmassa ei erikseen mainita. Tapahtumien lipputuista peritään omavastuuosuus, jonka määrittelee johtokunta tapauskohtaisesti. Ammattiosaston pikkujoulu Ammattiosaston pikkujoulu järjestetään joko marras tai joulukuussa. Pikkujoulun järjestelyissä käytetään Seinäjoen palveluiden tarjoajia. Jäsenille myydään tilaisuuteen pääsyliput siten, että johtokunta määrittelee lipulle omavastuu hinnan. Tapahtumaan myydään ns. avec-lippu samaan hintaan kuin jäsenelle. Tapahtuma on ilmainen eläkeläisille, työttömille ja opiskelijajäsenille. Jäsenten huomionosoitukset Ammattiosasto lähettää onnitteluadressin niille jäsenille, jotka täyttävät 50, 60, 65, 70, 75 etc. Ajasta iäisyyteen siirtyneitä jäseniä muistetaan sikäli kun ne tulevat ammattiosaston toimijoiden tietoon. Vuosittain järjestetään 52:n entisille luottamushenkilöille juhlatilaisuus syystoimintakaudella kun he täyttävät 50, 60, 65, 70 jne.

9 9 / 14 Kannustusstipendit Ammattiosaston kannustusstipendit lahjoitetaan ammattikoulun elintarvikelinjojen opiskelunsa päättäville opiskelijoille. Lahjoitusstipendin suuruuden sekä kappalemäärän päättä johtokunta, vuosittain. Ammattikoulun edustajat valitsevat stipendien saajat. Kauhajoen Ruokamessut 2010 Kauhajoen Ruokamessut järjestetään tulevana vuonna 20 kerran. Kauhajoen Ruokamessujen pääsylipun hintaa tuetaan myös toimintavuonna. Johtokuntaa määrittelee lipputuen suuruuden. Tuki maksetaan pääsylippukantaa vastaan tapahtuman jälkeen. Ammattiosaston johtokunta harkitsee yhteiskuljetuksen järjestämistä tilaisuuteen sekä toimii aktiivisesti 52 messukävijämäärän kohottamiseksi. Huvipuistojen lipputuki 2010 Ammattiosasto tukee jäsenten huvipuistojen pääsylippuja johtokunnan määrittelemällä tavalla. Lipputuen piirissä ovat seuraavat huvipuistot: Power Park, Alahärmä, Ähtärin Eläinpuisto Zoo, Ähtäri, Huvipuisto Wasalandia, Vaasa ja Särkänniemen Elämyspuisto, Tampere. Risteilymatkat Jääkiekko-ottelut Ammattiosasto järjestää risteily-ja jääkiekko-ottelumatkan niin, että jääkiekko-ottelumatka on alkuvuodesta ja risteilymatka syystoimintajaksolla. Matkojen kustannukset katetaan johtokunnan määrittelemällä tavalla. Seinäjoen yleisötapahtumat Toimintavuoden aikana tuetaan Seinäjoella järjestettävien erilaisten yleisötapahtumien pääsylippuja: Tangomarkkinat , Provinssi-rock , Vauhtiajot tai vastaavat tapahtumat. Ammattiosaston johtokunta valmistelee tapahtumien lipputukilinjaukset hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Tapahtumajärjestäjien kanssa sovitaan mm. pääsylippujen ostohinta, johon sovitetaan jäsenten omavastuuhinta lipuista. Tapahtumalippujen myynti tapahtuu johtokunnan valitsemien yhteyshenkilöiden kautta. Liiton talvi-ja kesäpäivät 2010 Liiton talvipäivät ovat Rovaniemellä Tapahtumasta tiedotetaan ammattiosaston jäsenille erilaisissa yhteyksissä. Tiedottaminen tapahtumasta aloitetaan silloin kuin tapahtuman viralliset ohjelmat on julkistettu. Liiton kesäpäivät ovat Hämeenlinnassa Ammattiosasto toimijat hoitavat päivistä tiedottamisen ja järjestävät kuljetukset tapahtumapaikalle. Osallistujille maksetaan ohjesäännön mukainen päiväraha, jonka maksaminen edellyttää osallistumista kisalajeihin. Virkistyspäivä luottamushenkilöille Luottamushenkilöille järjestetään virkistyspäivä johtokunnan määrittelemänässä paikassa ja aikana. Virkistyspäivän ohjelmaan kuuluvat: ajankohtaisosa sekä erityisohjelma. Ohjelman suunnittelussa huomioidaan luottamushenkilöiden toiveet. Kuva: Ähtärin Eläinpuiston kotisivulta.

10 10 /14 Heidän toiveet päivästä kartoitetaan luottamusmieskokouksissa. Erityisohjelma ostetaan valitun kohteen palvelutuottajalta. Virkistyspäivästä kerrotaan luottamushenkilöille luottamusmiesten kokouksissa tai muissa yhteyksissä niin, että mahdollisimman moni luottamushenkilö osallistuisi tapahtumaan. 52:nen ammattiosastona tilaisuus Toimintavuoden alussa järjestetään uusille luottamushenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille tilaisuus, jossa kerrotaan ammattiosaston roolista ja luonteesta liiton organisaatiossa. Tilaisuuden järjestellyissä hyödynnetään Seinäjoen tapahtumajärjestäjien palveluita. Liite tiedosto yksi Seinäjoen Elintarviketyöläiset ry os. 52:n TES esitykset Liha: Esitys, että pääluottamus- ja osaston luottamusmies saavat määräaikaisista työsopimuksista tiedon automaattisesti. Palkankorotukset Taulukkopalkat nousisivat enemmän kuin yleiskorotukset ja yleiskorotukset olisivat sentti korotuksia. Ylläpito Elintarvikealalla kunnossapidon palkat jääneet jälkeen. Tekniselle puolelle oma jaos. Palvelusvuosilisä Alalla ololisä lisätään taulukkoon 25 vuotta palvelleet. Palkkaryhmittely Alan ammattikoulutuksesta luetaan puolet työkokemukseksi. Kylmätyö Välimäen Matti laittaa tulemaan erikseen ammattiosaston nimissä kylmätyötä koskevan esityksen. Ruokailu Pitäisi poistaa lihan TES:stä ruokatunti sana ja laittaa samoin kuin teollisuuden puolella. Siirto toiseen työhön Ei poisteta vanhan TES:n tekstiä ko. asiassa, pidetään entisellään. Sairausajan palkka Alle kuukauden työsuhteissa noudatetaan lainkirjainta eli maksetaan sairausajan palkkaa myös alle kuukauden työsuhteissa. Lapsen sairaus Laki sanoo alle 12 vuotiaan jättäminen on heitteillejättö ( tarkistettava ). Syntymäpäivät 50, 60 vuotta täyttävät, palkallinen vapaapäivä myös silloin kun merkkipäivä sattuu viikonlopulle/vapaapäivälle.

11 11 /14 Matti Välimäen muotoilema TES- aloite kylmätyöstä. Työskentely korkeissa ja alhaisissa lämpötiloissa Ellei teknisin toimenpitein lämpötiloista aiheutuvia kuormitustekijöitä saada poistettua: Työntekijän työskennellessä yli 28 asteen lämpötilassa, altistusaikaa on lyhennettävä 10 minuuttia tuntia kohden. Työskennellessä yli 33 asteen työtilassa on altistusaikaa lyhennettävä 15 minuuttia tuntia kohden. Alhaisissa lämpötiloissa lämpöasteen työskentelyolosuhteissa, tai käsiteltävän tuotteen ollessa +0 tai kylmempi on altistusaikaa lyhennettävä, taukojärjestelyin 15 minuuttia tunnissa.+ apuaika mm, käsien pesu/desinfiointi/kertakäyttöisten esiliinojen/. hihan suojien/käsineet/suojakäsineet/suun suojien laittoon. Kyseiset palautumisajat eivät lyhennä paikallisesti tai työehtosopimuksessa muuten sovittuja taukoja, eivätkä laske työntyöntekijän kuukausi/päiväpalkkaa (Urakka). Työnantaja velvollinen kustantamaan lämpökerraston kerran vuodessa. Kylmätyölisä Henkilön työskennellessä asteen lämpötiloissa, tai käsiteltävän tuotteen ollessa +0 tai kylmempi, maksetaan erikoisolosuhdelisänä 39 senttiä tunnilta. Altistusaikaa lyhennettävä, taukojärjestelyin 15 minuuttia tunnissa.+ apuaika mm, käsien pesu/desinfiointi/kertakäyttöisten esiliinojen/ hihan suojien/käsineet/suojakäsineet/suun suojien laittoon. Kyseiset palautumisajat eivät lyhennä paikallisesti tai työehtosopimuksessa muuten sovittuja taukoja, eivätkä laske työntyöntekijän kuukausi/päiväpalkkaa (Urakka) Työnantaja velvollinen kustantamaan lämpökerraston kerran vuodessa. Liite tiedosto kaksi Liiton tai Kiljava Opiston järjestämät kurssit vuonna Puheenjohtaja- ja sihteerikurssi Työ ja Ikä -valmennus Nuorisokurssi - toiminta tutuksi ja aktiiviseksi toimijaksi Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi 1. jakso Työsuojelun jatkokurssi Tuottavuus ja hyvinvointi: työsuojelun täydennyskurssi Työsuojelun jatkokurssi 2. jakso Työ ja henkinen hyvinvointi Työoikeuden täydennyskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi 1. jakso.

12 12 / Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi 2. jakso Pääluottamusmiesten täydennyskurssi Työoikeuden peruskurssi Tuottavuus ja hyvinvointi: luottamusmiesten täydennyskurssi Työ ja henkinen hyvinvointi Työoikeuden täydennyskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (pienet työpaikat). Luottamushenkilöiden virkistyspäivä Summassaari, Saarijärvi. Kisalajien voittajajoukkue: Ritola Markku, Antti Mukari, Timo Hiekka, Vesa Äkkinen ja Jorma Kivimäki. Kuva: Matti Välimäki. Luottamushenkilöiden virkistyspäivä Summassaari, Saarijärvi. Kuvassa vas. varatyösuojeluvaltuutettu Jari Huhtala, varapääluottamusmies Tiia Halonen, työsuojeluasiamies Markku Heinonen ja luottamusmies Matti Toivola. Kuva: Matti Välimäki.

13 Kuvat: Matti Välimäki. 13 /14

14 Kuva: Microsoft Clip Gallery.