Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla
|
|
|
- Hannu Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Riistantutkimuksen tiedote 171:1-21. Helsinki, Talven 01 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Suomen metsäjäniskanta on taantunut huomattavasti edellisvuodesta. Perämeren pohjukassa jänistiheys on laskenut alle puoleen vuoden takaisesta ja pääosassa maata se on pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Oravakanta on vahvistunut edellisvuodesta Etelä- ja Keski-Suomessa ja heikentynyt pohjoisessa. Suomen kettu- ja näätäkannat eivät ole mainittavasti muuttuneet edellisvuodesta. Kärppä ja lumikko vähenivät hieman edellistalvesta varsinkin maan etelä- ja keskiosissa. Hirvi vaikuttaa runsastuneen edellisvuodesta, mutta lumijälkimääriin perustuva vertailu on altis virheille poikkeuksellisen lumipeitteen vuosina. Edellistalvi (1999/00) oli hyvin runsasluminen ja päättynyt talvi (00/01) taas vähäluminen; hirven liikkuvuus on jälkimmäisenä talvena ollut todennäköisesti suurempaa, ja kasvaneet jälkitiheydet ovatkin ehkä vain seurausta tästä. Tiedot käyvät ilmi maassamme tammi-maaliskuussa 01 tehdystä lumijälkilaskennasta, joka oli järjestyksessä kolmastoista. Maastotyön tehneet metsästäjät hiihtivät riistakolmiolaskentalinjoja eri puolilla Suomea lähes kilometriä. Seurannan toteutuksesta vastaavat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsästäjäin Keskusjärjestö. Tulokset on luettavissa myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kotisivuilta osoitteessa Erikoistutkija Pekka Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkijantie 2A, 9070 Oulu, puh , suunnittelija Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL 6, Helsinki, puh
2 2 Metsästäjät urakoivat menneen talven tammi-maaliskuussa 1. kerran valtakunnallisen lumijälkilaskennan riistakolmioilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin keskusjärjestön järjestämää seurantaa varten on maahamme perustettu noin riistakolmiota. Kuluneena talvena näistä onnistuttiin laskemaan 70. Määrä on jonkin verran pienentynyt takavuosista, ja riistakolmiolaskentojen alkuvuosina tulokset saatiin yli tuhannelta riistakolmiolta. Tämän vuoden aineisto vastaa noin linjakilometriä. Eri riistanhoitopiireissä laskettujen kolmioiden lukumäärä selviää kuvasta 1. Talvisessa lumijälkilaskennassa kirjataan havainnot nisäkäslajista; lisäksi lasketaan nähdyt metsäkanalinnut, korppi ja kanahaukka. Laskennan suorituksessa tehdään ensin esikierto, jolloin kaikki jäljet peitetään tai näkyvästi merkitään, tai käytetään riittävän runsasta lumisadetta vanhojen jälkien peittäjänä. Nisäkkäiden lumijälkitiheyksien laskemisessa on oleellista tietää, kuinka pitkän ajan (käytännössä monenko yön) puitteissa lasketut jäljet ovat syntyneet. Pääosassa tapauksista jälkien kertymäaika on yksi tai kaksi vuorokautta. Jälkitiheydet ilmaistaan ylitysjälkien määränä/ km/vrk. kuvannee riittävällä tarkkuudella eläinkannan runsautta Palautettu lomakkeita Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kuva 1. Talvella 01 laskettujen riistakolmioiden lukumäärät riistanhoitopiireittäin ja laskentatulosten palautus viikoittain.
3 seurannan tarpeisiin, joskin esimerkiksi poikkeuksellisten lumiolojen talvina tuloksia on punnittava kriittisesti. Tässä kuvataan jälkitiheyden muutoksia edellisvuodesta prosenttisina muutoksina. Lajeittaiset pitkäaikaiskeskiarvot tarkoittavat riistakolmioiden laskentahistorian keskiarvoja. Itänaapurissamme entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä on tehty samanlaisia lumijälkilaskentoja 1960-luvulta lähtien. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskus Petroskoissa käynnistivät yhteistyön talvilaskentojen osalta kahdeksan vuotta sitten. Tulosten yhteiskäsittely ja tarkastelu on hyvin mielenkiintoista, sillä alueemme kuuluvat eliömaantieteellisesti ja geologisesti samaan kokonaisuuteen. Viitenä vuotena talvilaskentojen tulokset on julkaistu yhteisraporttina tässä tiedotesarjassa, mutta tänä vuonna tätä ei aikataulullisista syistä toteuteta. Talvi 00/01 oli maassamme leuto ja vähäluminen. Lunta oli Etelä-Suomessakin, mutta aivan etelärannikolla se viipyi maassa vain vähän aikaa. Pääosassa maata lumipeite oli selvästi normaalia Kuva 2. Lumipeitteen syvyys parhaana laskenta-aikana talvella 01. Kuvassa on esitetty, ja cm:n lumirajat (Ilmatieteen laitoksen lumikarttojen mukaan).
4 4 Taulukko 1. Nisäkkäiden jälki-indeksejä (ylitysjälkiä / km / vrk) ja nähtyjen lintujen lukumäärät / km riistanhoitopiireissä talvella 01. Piirien lyhenteet: EH = Etelä-Häme, ES = Etelä- Savo, KS = Keski-Suomi, KY = Kymi, LA = Lappi, OU = Oulu, PO Jälkiä Havaintoja EH ES KS KY LA OU PO Metsäjänis Rusakko Orava Majava Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Näätä Ahma Saukko Ilves Valkohäntäpeura Hirvi Metsäpeura Metsäkauris Lintuja Metso Teeri Pyy Riekko Kanahaukka Korppi ohuempi, ja aivan erityisesti edelliseen talveen verrattuna ero oli huomattava. Suomen lumitilanne helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa, jolloin kolmioita eniten kierrettiin, esitetään kuvassa 2. Laskentatulosten palautuminen riistantutkimukseen ilmenee kuvasta 1. Taulukko 1 tiivistää lajeittain ja riistanhoitopiireittäin eri lajien
5 = Pohjanmaa, PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PS = Pohjois-Savo, RP = Ruotsinkielinen Pohjanmaa, SA = Satakunta, UU = Uusimaa, VS = Varsinais-Suomi ja KA = Kainuu. / km / vrk PH PK PS RP SA UU VS KA /km keskimääräiset jälkitiheydet. Kuvissa -19 esitetään runsaimpien lajien jälkitiheydet x kilometrin yhtenäiskoordinaattiruuduissa ja edelleen ne alueet, joissa havaittiin selvä muutos (kasvu, väheneminen) edellistalvesta.
6 6 Metsäjänis Jälki-indeksi -,0,1 -,0,1-0,0 0,1-40,0 40,1 - kasvanut pienentynyt Kuva. Metsäjäniksen jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Metsäjäniksen keskimääräinen jälkitiheys Suomessa aleni edellisvuodesta yli %. Keski-Suomea ja Varsinais-Suomea lukuun ottamatta alueittaiset jälkitiheydet ovat pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienemmät.vähintään 0 % lasku edellistalvesta todettiin Kymen, Lapin, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiireissä. Oulun seudulla ja Lounais-Lapissa jäniksen jälkitiheydet putosivat alle puoleen vuoden takaisista. Erityisesti Pohjois-Suomen jänisromahdus liittynee EBHS-tautiin (European brown hare syndrom), jonka Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos on todennut useista näytteiksi lähetetyistä jäniksistä.
7 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 4. Metsäjäniksen jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina
8 8 Orava Jälki-indeksi -2,0 2,1-4,0 4,1-6,0 6,1-8,0 8,1 - kasvanut pienentynyt Kuva. Oravan jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Oravan korkeimmat jälkitiheydet painottuivat Etelä- ja Keski- Suomeen. Siellä jälkitiheys pääsääntöisesti kohosi, mutta Pohjois- Suomessa jälkitiheys aleni. Tämän yleispiirteisen kuvan lisäksi kannanmuutoksissa oli pienpiirteisempää vaihtelua. Vaikka jälkitiheys laski pääosassa Pohjois-Suomea, se kohosi selvästi itäisimmässä Lapissa. Vastaavasti Kymen alueella oravan jälkitiheys aleni tuntuvasti, vaikka se kohosi muualla Etelä-Suomessa, paikoin jopa selvästikin. Kokonaisuutena oravan jälkitiheydet maassamme ovat tänä vuonna riistakolmiolaskentojen pitkäaikaiskeskiarvojen yläpuolella.
9 9 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 6. Oravan jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina
10 Kettu Jälki-indeksi -2,0 2,1-4,0 4,1-6,0 6,1-8,0 8,1 - kasvanut pienentynyt Kuva 7. Ketun jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Ketun koko maan jälkitiheys laski hieman edellistalvisesta. Kannan muutoksissa oli lieviä alueellisia eroja: mm. alhaisen kettutiheyden alue keskisessä Suomessa korostui. Tältä alueelta - Pohjois-Karjalasta Pohjanlahden rannikolle ulottuvalta vyöhykkeeltä - ketun jälkitiheys kasvaa siirryttäessä sekä etelään että pohjoiseen. Pohjois-Suomessa jälkitiheys yleisesti pieneni edellistalveen verrattuna. Pohjanmaalla ketun jälkitiheys on selvästi pitkäaikaiskeskiarvon yläpuolella, kun taas Pohjois-Karjalassa tilanne on päinvastainen. Muualla Suomessa jälkitiheys on suurin piirtein vuosien pitkäaikaiskeskiarvon tasolla.
11 11 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 8. Ketun jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina
12 12 Näätä Jälki-indeksi -0, 0,1-1,00 1,01-1, 1,1-2,00 2,01 - kasvanut pienentynyt Kuva 9. Näädän jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Näädän jälkiä havaittiin runsaimmin maan kaakkois- ja itäosissa, kuten monena aikaisempanakin vuonna. Koko maan keskiarvo oli lähes sama kuin vuosi sitten. Kannanmuutoksessa edellisvuodesta ei ollut selviä alueellisia piirteitä. Edellistalvesta näädän jälkitiheys kasvoi selvästi Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa; edellistalvea huomattavasti alhaisempi jälkimäärä todettiin puolestaan Pohjois- Hämeessä, Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Näädän jälkitiheys on nyt selvästi pitkäaikaiskeskiarvon yläpuolella Keski-Suomessa ja Kainuussa ja sen alapuolella Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä ja Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
13 1 2, 2,0 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi 1, 1,0 0, Kymi Lappi Oulu Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) 2, 2,0 1, 1,0 0, 2, 2,0 Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta 1, 1,0 0, 2, 2,0 Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu 1, 1,0 0, Kuva. Näädän jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina
14 14 Kärppä Jälki-indeksi 0,81-1,60 1,61-2,40 2,41 -,,21 - kasvanut pienentynyt Kuva 11. Kärpän jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Kärpän koko maan jälkitiheyden keskiarvo pieneni edellisvuodesta noin 0 %. Riistanhoitopiireittäin tarkasteltuna kärppä runsastui Kainuussa ja toisaalta aivan etelässä (Uusimaa, Etelä-Häme). Ainoastaan Etelä-Hämeessä kärpän jälkitiheys on riistakolmiolaskentojen pitkäaikaiskeskiarvojen yläpuolella, kaikkialla muualla sen alapuolella. Tämän talvinen tiheys on alle puolet pitkäaikaiskeskiarvosta Varsinais-Suomessa, Pohjois-Hämeessä, Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
15 4 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi ,8 6,2 Kymi Lappi Oulu 2 Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 12. Kärpän jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina Lapin riistanhoitopiirin indeksiarvot vuosina 1989 ja 1990 nousevat kuvan ulkopuolella. Indeksiarvot on kirjoitettu kuvan ylälaitaan.
16 16 Lumikko Jälki-indeksi -0, 0,1-1,00 1,01-1, 1,1-2,00 2,01 - kasvanut pienentynyt Kuva 1. Lumikon jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Lumikon koko maan jälkitiheys aleni edellistalvesta hieman, noin %. Lumikon jälkitiheys vähentyi kuten kärpänkin Etelä- ja Keski- Suomessa aivan etelärannikkoa lukuunottamatta. Pääosassa maata lumikon jälkitiheys oli pienempi kuin riistakolmiokauden pitkäaikaiskeskiarvo. Varsinais-Suomessa ja Kymissä sekä Kainuussa ja Lapissa jälkitiheys oli pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi joskin vain niukasti.
17 17 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi 2 1 Kymi Lappi Oulu 2 1 Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) 2 Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta 1 Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 14. Lumikon jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina
18 18 Hirvi Jälki-indeksi -2,0 2,1-4,0 4,1-6,0 6,1-8,0 8,1 - kasvanut pienentynyt Kuva. Hirven jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Hirven jälkitiheys kasvoi lähes koko maassa, paikoin selvästikin. Tulos on yllättävä, sillä syksyn 00 metsästys oli voimakasta. Talven lumiolosuhteet voivat kuitenkin huomattavasti vaikuttaa hirvien jälkimäärään. Vahvan lumipeitteen oloissa hirvien kulkumatkat ovat lyhyemmät kuin ohuessa lumessa. Talvella 1999/00 lumipeite oli hyvin vahva, kun taas kulunut talvi oli vähäluminen. Jälkitiheydet voivat tässä kahden lumioloiltaan poikkeavan talven tapauksessa antaa hirvikannan runsauden muutoksesta vinoutuneen kuvan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että riistakolmiotulokset olisivat hirven osalta täysin epäluotettavia: normaaleina lumitalvina jälkitiheys heijastanee
19 19 12 Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu 9 6 Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Kuva 16. Hirven jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina hirvitiheyttä kohtuullisesti, mutta poikkeavien lumitalvien tuloksiin on suhtauduttava varauksin.
20 Valkohäntäpeura Kuva 17. Valkohäntäpeuran jälki-indeksit x km:n ruuduissa talvella 01. Jälki-indeksi -2,0 2,1-4,0 4,1-6,0 6,1-8,0 8,1 - Jälki-indeksi (jälkiä / km / vrk) Etelä-Häme Pohjois-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kuva 18. Valkohäntäpeuran jälki-indeksit riistanhoitopiireittäin vuosina Valkohäntäpeuran levinneisyyskuva on lumijälkilaskentojen kaudella ollut vakaa: suurin tiheys on Lounais-Suomessa ja vaikituisen esiintymisen alue loppuu nopeasti itään ja pohjoiseen mentäessä. Valkohäntäpeuran jälkitiheys kasvoi hieman edellisvuotisesta, noin %. Täyttä varmuutta ei ole siitä, onko kannankasvu todellinen vai mahdollisesti seurausta samasta tekijästä kuin hirvellä - perättäisten lumioloiltaan erilaisten talvien vaikutuksesta jälkikertymään.
Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla
1 Riistantutkimuksen tiedote 179:1-21. Helsinki,.5.02 Talven 02 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäjäniskantamme oli kuluneena talvena samanvahvuinen kuin edellisenä
Talven 2004 riistakolmiolaskennat
1 Riistantutkimuksen tiedote 193:1 21. Helsinki, 24..04 Talven 04 riistakolmiolaskennat Pekka Helle ja Marcus Wikman Edellistalvista alhaisemmat jälkitiheydet luonnehtivat useimpia lumijälkiseurannan nisäkäslajeja.
Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset
1 Riistantutkimuksen tiedote 186: 1-21. Helsinki, 12.6.03 Riistakolmiolaskentojen talven 03 tulokset Pekka Helle ja Marcus Wikman Lumijälkilaskennan runsain laji, metsäjänis, oli kuluneena talvena yhtä
Riistakolmioiden talvilaskennan 2005 tulokset
1 Riistantutkimuksen tiedote 0: 1-21. Helsinki, 30..0 Riistakolmioiden talvilaskennan 0 tulokset Pekka Helle ja Marcus Wikman Lumijälkilaskennan yleisimpien lajien jälkitiheydet olivat likimain edellistalvisten
Talven 2006 lumijälkilaskennat riistakolmioilla
1 Riistantutkimuksen tiedote 7: 1-21. Helsinki, 1.6.06 Talven 06 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Valtakunnallisen lumijälkilaskennan tulosten mukaan yleisempien lajien
Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa
1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta
Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003
1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
Talven 2007 riistakolmiolaskennat
Talven 2007 riistakolmiolaskennat Pekka Helle ja Marcus Wikman R I I S T A - J A K A L A T A L O U S S E L V I T Y K S I Ä 2 / 2 0 0 7 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 2/2007 Talven 2007 riistakolmiolaskennat
Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea
1 Riistantutkimuksen tiedote 2:1-13. Helsinki 7.9.06 Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäkanalintujen kokonaiskanta kasvoi edellisvuodesta, joskin eri lajien
Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
Riistakolmiot Metsäriistan seuranta
Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta
Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004
Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin
Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui
1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien
Metsäkanalintukannat heikkenivät
1 Riistantutkimuksen tiedote 167:1-. Helsinki.9.00 Metsäkanalintukannat heikkenivät Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistakolmiolaskennat tehtiin elokuussa koko maan kattavina kahdennentoista kerran. Riistantutkimuksella
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850
Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
Riistakannat 2009. Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.) RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ
Riistakannat 2009 Riistaseurantojen tulokset Marcus Wikman (toim.) RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 18/2009 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 18/2009 Riistakannat 2009 Riistaseurantojen tulokset Marcus
Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860
Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni
1 Riistantutkimuksen tiedote 176:1-. Helsinki 24.9.01 Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni Pekka Helle ja Marcus Wikman Suomen metso- ja teerikannat olivat elokuussa 01 edellisvuotisella
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLMAN GROUP OY
emijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLAN GOU OY aportteja 54/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 aportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 yöstä vastaavat henkilöt... 5 utkimusmenetelmät...
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 197:1-. Helsinki 3.9.04 Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 04 Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäkanalintulaskennat tehtiin elokuussa riistakolmiolaskennoin totuttuun
Vesilinnut vuonna 2012
Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27
Riistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi
POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
Metsäkanalinnut elokuussa 2003
RIISTANTUTKIMUKSEN TIEDOTE 189 03 Metsäkanalinnut elokuussa 03 Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistantutkimuksen tiedote Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 6 00721 Helsinki Puhelin 0 711 Telekopio
Riistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi
POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro
_UPPI. UVi I wjy. ÅiWÅI HIRVIELÄINONNETTOMUUDET YLEISILLA TEILLÄ 1985 _I, 2200 kpl 2000
2200 kpl 2000 2216 1800 1600 _UPPI 1400 1200 1000 800 UVi I wjy _I, ÅiWÅI _ 600 400 200 _ p 0 I 1967 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 HIRVIELÄINONNETTOMUUDET YLEISILLA TEILLÄ 1985
Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet
Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana
1 Riistantutkimuksen tiedote 173:1-12. Helsinki, 12.6.2001. Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija
Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke
Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu
Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa
1 Riistantutkimuksen tiedote 183:1 17. Helsinki.9.02 Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistakolmiolaskennat tehtiin elokuussa koko maan kattavina viidennentoista
Riistakannat 2010. Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.) 2 1 / 2 0 1 0. r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä
Riistakannat 2010 Riistaseurantojen tulokset Marcus Wikman (toim.) r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 2 1 / 2 0 1 0 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 21/2010 Riistakannat 2010
SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2001 N:o 818 824 SISÄLLYS N:o Sivu 818 Tasavallan presidentin asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä
Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 4.9.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön
Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön Katja Ikonen, Olli Kursula ja Jukka Rintala 14.11.2013 Kuva: Marcus Wikman Kolmiolaskentojen tietokannat ja tilastointi: esimerkkinä kesän 2013 riistakolmiolaskennat
Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas
Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja 8.11., Kouvola Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas 1 11.11. Toimiva ampumarataverkosto on elinehto suomalaiselle metsästykselle ja metsästäjien
LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset
LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä
Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä
1 Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä Pekka Helle ja Marcus Wikman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2005 2 Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä Eläinkantojen seurannalla
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
Yksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
Riistakannat 2008. Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.) RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ
Riistakannat 2008 Riistaseurantojen tulokset Marcus Wikman (toim.) RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 18/2008 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 18/2008 Riistakannat 2008 Riistaseurantojen tulokset Marcus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja
Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu
toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia
POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen
Yksityismetsätalouden liiketulos 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta
Puukauppa, kesäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa
Yksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
ALKUSANAT. Helsingissä joulukuussa Tielaitoksen keskushallinto Tiestötiedot
.. 'F. - $ r -. : i'1 ' V. -en ALKUSANAT Hirvieläinonnettom uudet raportti täydentää Tielaitoksen vuosittaista Tieliikenneonnettomuudet yleisillä teillä julkaisua. Eläinonnettomuuksi kehitystä tarkastellaan
Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna
1 Riistantutkimuksen tiedote 174:1-6. Helsinki, 10.8.2001. Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskannassa
TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003
TEK Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003 Tutkimus/HT 05.08.2003 Työttömyydessä tyypillistä kasvua keväästä kesään Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002
1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä
Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI
Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa
Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime
Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015
Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund. Kansainvälisten lajien SM-kilpailut Mäntsälän Ampumaurheilukeskus
Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Kansainvälisten lajien SM-kilpailut 2019 Mäntsälän Ampumaurheilukeskus Eurooppalainen metsästysammunta 8.6.2019 Yhdistelmäkilpailu N Sija Nro Nimi Sarja Piiri
Puukauppa, helmikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella
Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13
Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13 Katja Holmala ja Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Kanta-arvion muodostaminen - perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamiin petohavaintoihin
3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 195:1-7. Helsinki 10.8.2004 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta laski viime