2. LUKU Opetuksen ja ohjauksen keskeiset arvot

Transkriptio

1 1 Keudan valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelma 1. LUKU Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tehtävät ja tavoitteet Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän oppilaitoksissa voidaan ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta opiskelijalle, joka jostain syystä tarvitsee erityistukea opiskeluunsa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia itsenäiseen elämään, ammatilliseen koulutukseen tai työhön. Koulutuksessa noudatetaan Opetushallituksen määräystä 42/011/2000, vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelman perusteista. Perusteiden mukaisesti tässä tarkoitetaan vammaisella opiskelijalla yleisesti erityistukea tarvitsevaa oppijaa. Opinnot noudattavat opetussuunnitelman vaihtoehtoa 1 (valmentava I ) Koulutuksen tavoitteena on myös, että opiskelijan itseluottamus kasvaa ja aloitekyky lisääntyy niin, että hän kykenee itsenäisesti tai opastetusti tekemään omaa elämäänsä ja opiskelua koskevia päätöksiä. Koulutuksella tuetaan opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja elämäntaitojaan. Koulutuksen laajuus on opintoviikkoa, se kestää yhden opintovuoden, ja yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 työtunnin panosta. 2. LUKU Opetuksen ja ohjauksen keskeiset arvot Ammatillisen koulutuksen keskeiset arvot ovat demokratia ja tasa-arvo, kodin ja perheen arvostus, vastuu lähimmäisestä, työn kunnioittaminen, suvaitsevaisuus sekä kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys. Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä toteuttaa opetussuunnitelman arvoja erityisesti yksilön kunnioitusta, yhteistyötä ja vastuullisuutta ja jatkuvaa oppimista korostaen.

2 2 Yksilön kunnioitus Opetuksessa toteutetaan yksilöllisiä vaihtoehtoisia osaamisen näyttötapoja Opiskelijan osaamisen kunnioittaminen; hyväksiluetaan opiskelijan aikaisemmat tiedot ja taidot Työtovereiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen Opettajan on varattava riittävästi aikaa itselleen ja opiskelijoille Pidetään sovituista pelisäännöistä kiinni Tuetaan opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita ja suoritustapoja (tukipalvelut) sekä persoonallisuuden ja ammatillisuuden kasvua Yhteistyö Tehdään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, esim kodit, työelämä, koulut Opettajat ja muu henkilökunta pyrkii edistämään yhteistyötä opiskelijoiden kesken ja opiskelijoiden kanssa Yhteistyötä on esimerkiksi työelämäjaksot, avoimet ovet, vanhempain illat, yhteydet kotiin, messut, teemat, yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa, tiimityöskentely Yhteistyöllä pyritään tavoitteelliseen oppimiseen, opintojen sujumiseen sekä opetuksen tason parantamiseen ja kehittämiseen Vastuullisuus Opiskelijoilla on velvollisuus osallistua opetukseen ja oikeus saada opetusta ja heillä on oma vastuu oppimisestaan ja valinnoistaan Opettajien ja muun henkilökunnan pitää tiedostaa vastuunsa tiedon hankinnassa ja tiedottamisessa sekä työskennellä tavoitteiden mukaisesti Kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee tiedostaa vastuunsa toinen toisistaan, noudattaa hyviä käytöstapoja ja pitää yllä työrauhaa Aikuisten kasvatusvastuu tukee ammatillisen koulutuksen perustehtäviä Opiskelijoita tuetaan ottamaan vastuu työympäristöstään ja kasvamaan yhteiskunnalliseen vastuuseen Jatkuva oppiminen Opettajien ja muun henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämisestä on huolehdittava Opetusmenetelmien kehittämiseen ja jatkuvaan tiedonhankintaan on kannustettava ja työelämäyhteistyötä kehitettävä Opiskelijoiden ja nuorisokulttuurin tuntemus on tärkeää Opiskelijoita ohjataan arvioimaan omaa oppimistapaansa ja pyritään tukemaan ja vahvistamaan sitä Opiskelijoille tiedotetaan jatko-opiskelumahdollisuuksista ja kannustetaan jatko-opintoihin

3 3 3. LUKU Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaperiaatteet Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen lähtökohtana on jokaiselle opiskelijalle laadittava henkilökohtainen opetuksen ja ohjauksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se perustuu opetussuunnitelman perusteisiin ja oppilaitoksen opetussuunnitelmaan. Henkilökohtainen suunnitelma perustuu opiskelijan yksilöllisiin edellytyksiin ja tarpeisiin. Suunnitelma laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä vanhempien kanssa. HOJKS: n laadinnassa noudatetaan kuntayhtymän ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja mahdollisia tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Koulutuksen aikana laaditaan yksilöllinen, opiskelijan omia tavoitteita tukeva jatkosuunnitelma. 4. LUKU Opintokokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt 4.1. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN ÄIDINKIELI JA VIESTINTÄ 2-4 OV TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2-4 OV VIERAS KIELI 2-4 OV MATEMATIIKKA 2-4 OV TIETOTEKNIIKKA 1-2 OV LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO 1-2 OV OPISKELU- JA TYÖELÄMÄVALMIUDET 2-3 OV TOIMINNALLISET PERUSVALMIUDET JA ELÄMÄNHALLINTA 7-16OV AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN TUNTEMUS 4-10 OV VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 7-10 OV 4.2. OPINTOJEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan työelämästä, erilaisista ammateista ja koulutuksen vaihtoehdoista, joiden pohjalta hän pystyy arvioimaan omia tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan sekä parantamaan niitä korottamalla arvosanojaan.

4 4 Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa mahdollisimman itsenäisesti ja tavoitteellisesti hankkia tietoa ja löytää itselleen soveltuvimman tavan opiskella tuloksellisesti. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija luottaa omiin kykyihinsä, selviytyy päivittäisen elämän tilanteista ja pystyy kehittämään elämänhallinnan taitojaan KOULUTUKSEN OPINTOKOKONAISUUDET Äidinkieli ja viestintä Opiskelija osaa puhua tai kommunikoida omalla vaihtoehtoisella tavallaan (esim. viittomakieli) ja ilmaista itseään, lukea, kirjoittaa ja kuunnella sekä ymmärtää luettua tekstiä siten, että pystyy opiskelemaan ja toimimaan työelämässä. Tavoitteena on myös, että opiskelija löytää oman ilmaisunsa vahvuudet ja uskaltautuu kokeilemaan uusia ilmaisumuotoja. Opiskelija ymmärtää viestien vastaanottajana viestien keskeisen sisällön. Halutessaan opiskelija voi valmentautua korottamaan peruskoulun päättötodistuksen numeroaan. Opiskelija perehtyy käyttämään kirjallisuutta, elokuvia, teatteria, radiota, Internetiä ja muita viestintävälineitä hankkiakseen tietoja, elämyksiä ja kokemuksia. Toinen kotimainen kieli ja vieras kieli Opiskelija omaksuu kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perusrakenteita ja tuntee kielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja. Pystyy ainakin tyydyttävästi osallistumaan tavallisia asioita käsittelevään keskusteluun siten että pystyy opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa. Ymmärtää kielitaidon ja kansainvälistymisen merkityksen muuttuvassa maailmassa ja on kiinnostunut valmiuksiensa kehittämisestä. Halutessaan opiskelija valmentautuu korottamaan peruskoulun numeroaan. Matematiikka Opiskelija hallitsee jokapäiväisessä elämässä ja opinnoissa tarvittavat peruslaskutaidot. Hän osaa käyttää laskinta, tietokonetta ja muita laskennan apuvälineitä. Hän oppii tulkitsemaan ja arvioimaan saamiaan tuloksia. Halutessaan opiskelija valmentautuu korottamaan peruskoulun numeroaan. Tietotekniikka Opiskelija osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnan, käsittelyn ja tuottamisen välineenä. Hän hallitsee työvälineohjelmien käytön siten, että

5 5 hän voi käyttää tietotekniikkaa apuna erilaisissa tehtävissä. Hän osaa käyttää sähköpostia ja erilaisia hakupalveluja tiedon välittämiseen ja hankkimiseen. Liikunta ja terveystieto Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ravinnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Hän tietää, miten huolehtia omasta terveydestään ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Hän osaa valita itselleen sopivia liikuntalajeja, joiden kautta hän saa elämyksiä ja myönteisiä onnistumisen kokemuksia. Hän ymmärtää liikunnan merkityksen työkunnon ylläpitäjänä ja vapaa-ajan harrastuksena. Opiskelu- ja työelämävalmiudet Opiskelija oppii tuntemaan oppilaitoksen ja siellä opiskeluun liittyvät käytänteet ja osaa toimia oppilaitosyhteisössä. Hän tuntee opetussuunnitelman ja osaa tehdä itselleen hyödyllisiä valintoja. Hän sitoutuu opiskeluun ja harjaantuu opiskelutaidoissa, osaa laatia omaa opiskeluaan koskevia tavoitteita ja arvioi omaa osaamistaan ja tavoitteiden saavuttamista. Hän kehittyy ryhmässä ja ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa. Toiminnalliset perusvalmiudet ja elämänhallinta Kokonaisuus koostuu esimerkiksi seuraavanlaisista osioista * Ruoanvalmistus ja leipominen Opiskelija osaa suunnitella ja valmistaa terveellisiä ateriakokonaisuuksia kotitalouteen käytettävissä olevat voimavarat huomioiden. Opiskelija kehittyy oma-aloitteisuudessa ja suunnitelmallisuudessa ruokaa valmistaessaan ja leipoessaan. Osaa käyttää tavallisimpia keittiökoneita ja laitteita sekä puhdistaa ne. Opiskelija osaa noudattaa kauniita pöytätapoja ja tuntee suomalaisen juhlaperinteen arvon elämän kohokohtien luomisessa. Ymmärtää ruoan valmistamisen ja leipomisen merkityksen myös perheen yhdessäolon muotona ja yhteisenä harrastuksena. Osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. * Kodin ja tekstiilien hoito ja sisustaminen Opiskelija tietää miten toteutetaan kodin siivoustyöt tarkoituksenmukaisilla välineillä ja aineilla taloudellisesti ja työturvallisesti. Tuntee tavallisimmat kodin pintamateriaalit ja niiden hoidon. Opiskelija oppii huoltamaan erilaisia tekstiilejä ja jalkineita. Opiskelija on selvillä hyvän asumisen sekä toimivan, tehokkaan ja

6 6 turvallisen asunnon periaatteista. Opiskelija ymmärtää kotitalouden merkityksen kestävän kehityksen edistäjänä. * Käsillä tekemisen taidot Opiskelija osaa valmistaa itselleen tai kotitalouden tarpeisiin valmiiden ohjeiden ja kaavojen mukaan joitain seuraavista käsitöistä: ompelu-, neule-, virkkaus-, kirjonta-, kudonta-, askartelu-, metalli- tai puutyöt Hän osaa valita työhön ja käytettävissä oleviin varoihin nähden tarkoituksenmukaisen materiaalin, työmenetelmät ja työvälineet ja käyttää niitä taloudellisesti ja turvallisesti. Opiskelija osaa vertailla valmistamansa ja ostetun tuotteen ominaisuuksia, käyttökelpoisuutta ja hintaa sekä etsiä vertailua varten tarvitsemaansa tietoa tuotteista. Hän osaa uudistaa ja korjata tavallisimpia kodin tekstiilejä, vaatteita tai huonekaluja voidakseen toimia kestävää kehitystä edistävästi tai tehdä valintansa mukaan muita pieniä kodin korjauksia, kuten tapetointia, maalausta tai polkupyörän tai henkilöauton huoltoa. Opiskelija osaa etsiä ja löytää uusia ideoita käsitöiden valmistamiseen ja arvostaa niitä myös hyvänä harrastuksena. * Lastenhoito Tavoitteena on perustietojen- ja taitojen oppiminen lasten kanssa toimimisesta, mikäli mahdollista myös päivähoitotilanteissa harjoitellen. Opiskelija ymmärtää lapsuuden merkityksen koko ihmisen elämänkaaressa ja saa valmiuksia ohjata eri kehitysvaiheissa olevaa lasta sekä ottaa huomioon hänen yksilöllisyytensä. Opiskelija tietää päivähoidon tehtävät ja perustiedot sairaan lapsen hoidosta. * Yhteiskunnassa ja kuluttajana toimiminen Opiskelija osaa toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä hankkien tietoa palveluista ja velvoitteista, esim. opiskelu- ja työuran suunnittelu, sosiaaliturva ja perheen juridiikka. Opiskelija oppii hahmottamaan perheen talouden suunnitteluun liittyviä asioita, esim. kirjanpito, maksu- ja rahoitusjärjestelmät, vakuutukset, talous- ja velkaneuvonta jne. Opiskelija pohtii myös käyttäytymistään kuluttajana sekä kotitalouden tasa-arvo- ja työnjakoasioita. * Elämänhallinta Tavoitteena on että opiskelija osaa ottaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista ja pyrkii vaikuttamaan omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa positiivisella tavalla. Opiskelija osaa arvioida omia kykyjään ja suorituksiaan, ja hän alkaa rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa. Hän tunnistaa voimavarojaan ja kehittämistarpeitaan. Opiskelija tuntee elämää rikastuttavia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja ymmärtää työn ja vapaa-ajan merkityksen ja eron. Opiskelija hankkii aineksia hyvän itsetunnon vahvistumiseen. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän tuntemus

7 7 Tavoitteena on, että opiskelija tietää erilaisia ammattialoja ja niiden koulutusta ja pystyy selkiyttämään omia tavoitteitaan suhteessa niiden vaatimuksiin.voidaan tehdä tutustumiskäyntejä lähialueen oppilaitoksiin. Hän saa käytännön kokemusta jonkin alan ammatillisesta osaamisesta ja hankkii kokemusta työyhteisössä toimimisesta. Näin hän saa myös valmiuksia tuleviin työssäoppimisen jaksoihin mahdollisissa ammatillisissa opinnoissa. Vapaasti valittavat opinnot 5. LUKU Vapaasti valittavia opintoja opiskelija voi valita kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaan joko oman koulun tai muiden oppilaitosten tarjonnasta. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja. Vapaasti valittavien opintojen tulee tukea muuta oppimista ja opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Opintojen järjestäminen Opetusta järjestettäessä keskeisenä tavoitteena on teorian ja käytännön limittyminen läpi koko koulutuksen toisiaan tukien. Opetusmenetelmiä käytetään vaihtelevasti ja monipuolisesti ja koulutuksen aikana tehdään tutustumiskäyntejä lähialueen työ- ja koulutuspaikkoihin. Opiskelijat tekevät oppimistehtäviä ja heitä tuetaan itseohjautuvuuteen ja oman vastuun ottamisen merkityksen ymmärtämiseen mm itsearvioinnin ja jatkuvan arvioinnin avulla. Arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. 5.1.OPISKELIJAN ARVIOINNIN PERIAATTEET Arvioinnin tarkoitus on tukea opiskelijan oppimista, myönteistä minäkuvaa ja motivaatiota oppimiseen. Arviointi tapahtuu opiskelijan ja opettajan jatkuvana vuorovaikutukseen perustuvana seurantana ja ohjauksena. Ohjaus tukee opiskelijan itsearviointia ja oppimista sekä antaa realistisen kuvan itsestä ja omasta osaamisesta. Opiskelijan tulee saada palautetta osaamisestaan ja häntä opetetaan itse arvioimaan omaa toimintaansa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä tietojen ja taitojen että henkisen kehityksen edistymiseen. Opiskelijan arviointi perustuu henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja sen tavoitteisiin. Opiskelijan edistymistä verrataan ensisijaisesti hänen omaan kehittymiseensä. Arvioinnin perustana käytetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan

8 8 suunnitelman tavoitteita, jotka on johdettu eri opintokokonaisuuksien tavoitteista. Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opiskelijan arvioinnissa käytetään ammatillisessa peruskoulutuksessa normaalisti käytössä olevaa asteikkoa ( 1-5 ). Numeerisen arvioinnin sijasta voidaan käyttää myös sanallista, kuvailevaa arviointia opiskelijan edistymisestä. Silloin kun opiskelijan tavoitteena on korottaa peruskoulun päättötodistuksen numeroita käytetään peruskoulun arviointiasteikkoa TUKI-, ERITYIS-, AVUSTAJA- JA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Erityiset opiskelijahuoltopalvelut, kuten esim. avustaja- ja tulkkipalvelut tai oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden järjestämänä toteutettu kuntoutus, järjestetään yhteistyössä opiskelijan kotikunnan kanssa vammaispalvelulain periaatteiden mukaisesti. 5.3.YHTEISTYÖTAHOT OPINTOJEN JÄRJESTÄMISESSÄ Koulutus toteutetaan kiinteässä yhteistyössä oppilaitoksen opiskelijahuoltopalvelujen kanssa. Asiantuntijapalvelujen järjestämisessä kuten esim. oppimisvalmiuskartoituksissa ja neuropsykologisissa testeissä yhteistyötahona voidaan käyttää erityisen koulutustehtävän mukaan toimivaa erityisoppilaitosta, esim. Invalidiliiton Järjenpään koulutuskeskusta samoin periaattein kuin muidenkin erityisten opiskelijahuoltopalvelujen toteuttamisessa VASTUUTAHOT Vastuutahona koulutuksen järjestämisessä on koulutuksen toteuttava oppilaitos. Koulutus toteutetaan osana oppilaitoksen yleistä toimintaorganisaatiota, noudattaen kuntayhtymän ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman periaatteita.