-VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 TURUN SEUDUN ALZHEIMER-YHDISTYS RY -VÄLIRAPORTTI Turun Seudun Alzheimer-yhdistys ry Minna Rosendahl, toiminnanjohtaja Heidi Huuskonen, verkostokoordinaattori (sij.) Sanna Kytölä, kehittämispäällikkö Teija Vesala, toimistosihteeri

2 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS + ORGANISAATIOKAAVIO 2. HANKKEEN TOIMINTAMUODOT 2.1. Ohjausryhmä Yleistä Toteutus ja arviointi Toteutus ja arviointi TALOUS 2.2. Muistihoitaja / Dementiayhdyshenkilöverkosto Yleistä Toteutus ja arviointi Toteutus ja arviointi Selvitys ja analyysi muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostoyhteistyölle 2.3. Kuntien yhteistyö Yleistä Toteutus ja arviointi Toteutus ja arviointi Kuntien dementiahoidon nykytilaanalyysin tulokset 2.4. Seutukunnallinen toiminta Yleistä Toteutus ja arviointi Toteutus ja arviointi Oppilaitosyhteistyö Yleistä Toteutus ja arviointi Toteutus ja arviointi Yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyöverkostot Toteutus ja arviointi Toteutus ja arviointi Muu toiminta Yleistä Toteutus ja arviointi vuonna Tiedotus- ja markkinointi Yleistä Toteutus ja arviointi vuonna KOKO HANKKEEN SEURANTA JA ARVIOINTI

3 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS Suomalainen yhdistystoiminta elää voimakkaassa murroksessa ja erilaisten muutospaineiden alla. Dementoituvien ja heidän omaistensa elämänlaadun parantamiseksi tehtävä järjestö- ja kehittämistyö vaativat entistä laajempaa, suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää toimintaa ja uusien verkostojen ja toimintarakenteiden luomista. Turun Seudun Alzheimer-yhdistys haluaa vastata näihin haasteisiin Varsinais-Suomen Muistiluotsi -hankkeen avulla maakunnallisen toiminnan ja asiantuntijuuden pysyvyyden ja jatkuvuuden takaamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Varsinais-Suomeen muistihäiriö- ja dementiatyön asiantuntija- ja tukipalvelukeskus. Varsinais-Suomen Muistiluotsi onkin käynnistynyt Ray:n rahoittamalla tuella vuonna 2007 ja Alzheimer-keskusliiton vuosien strategian mukaisesti hankesuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen Muistiluotsi-verkostoohjelmaan. Ohjelman visiona on luoda vuoteen 2010 mennessä maan kattava asiantuntijaja tukipalvelukeskusverkosto eli ns. Muistiluotsi-verkosto, jonka avulla vapaaehtoistyö voimistuu, verkostoyhteistyö vahvistuu ja muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnatut palvelut lisääntyvät ja kehittyvät. Varsinais-Suomen Muistiluotsi verkottuu muiden maakunnallisten Muistiluotsien kanssa osallistuen yhteisten toimintamallien kehittämiseen. Varsinais-Suomen Muistiluotsi hanketta hallinnoi Turun seudun Alzheimer-yhdistys ry. Varsinais-Suomi koostuu viidestä seutukunnasta: Turun seutu, Vakka-Suomen seutu, Loimaan seutu, Turunmaan seutu ja Salon seutu, joista neljä ensimmäistä kuuluvat Varsinais-Suomen Muistiluotsin toiminta-alueeseen. Vuoden 2009 alussa kuntajaon vuoksi kuntien määrä pieneni 26 kuntaan. Tällä alueella hankkeen kohderyhmänä ovat dementoivaa sairautta sairastavat henkilöt ja heidän läheisensä, toiminta-alueen muu väestö, alueen kuntien ja kuntayhtymien toimijat ja päättäjät sekä sosiaali- ja terveydenhoitolan ammattihenkilöstö ja opiskelijat. Hankkeessa huomioidaan myös alueen ruotsinkielinen kohderyhmä. Hankkeen sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, alan oppilaitokset, yksityiset dementiahoidon palveluntuottajat ja muut yleishyödylliset yhdistykset, esim. Turun Seudun Omaishoitajat ja läheiset ry. Varsinais-Suomen Muistiluotsi -hanketta vetää toiminnanjohtaja, joka vastaa toiminnan koordinoimisesta asiantuntevan ohjausryhmän linjausten pohjalta. Hän vastaa myös MuistiLuotsin tiedottamisesta, yhdistysyhteistyöstä ja koko yhdistyksen maakunnallisen työn jatkuvasta kehittämisestä joustavasti ja tarvelähtöisesti. Työparina toiminnanjohtajalla on verkostokoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluvat seutukunnallisen toiminnan ohjaaminen, kuntayhteistyö, muistihoitaja / yhdyshenkilöverkoston ja alaosastojen koordinointi toiminnanjohtajan tuella. Lisäksi hankkeessa on osa-aikainen toimistosihteeri, jonka tehtäviin kuuluvat Muistiluotsiin keskitetyt monipuoliset toimistotehtävät, kuten laajojen yhteistyötahojen ja -henkilöiden yhteystietojen kokoaminen, kuntakontaktitietojen ajan tasalla pitäminen, postitus, tiedotusmateriaalin laatiminen ja välittäminen, tilastointi jne.

4

5 Valtakunnallisen Muistiluotsi verkosto-ohjelman päämääränä on: edistää sairastuneiden oikeutta tutkimuksiin, hoitoon sekä oikeanlaisiin tukipalveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa innostaa dementoituvia henkilöitä ja heidän läheisiään sekä muita asiasta kiinnostuneita kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan parantaa dementoituvien henkilöiden ja heidän läheistensä kotona asumisen mahdollisuuksia lisätä tietoa dementoivista sairauksista sekä sairastuneiden että heidän läheistensä tukemisen mahdollisuuksista herättää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kiinnostusta muistihäiriö- ja dementiatyöhön. mallintaa dementoivien sairauksien diagnostiikkaa ja hyvää hoitoa ja osoittaa niiden tuloksellisuutta vahvistaa Alzheimer- ja dementiayhdistysten roolia osana sosiaalisen tuen kokonaisuutta Varsinais-Suomen Muistiluotsi nostaa esille yhteisten valtakunnallisen ohjelman mukaisten tavoitteiden ohella seuraavia painopistealueita: 1) Seutukunnallisen ja paikallisen toiminnan käynnistäminen, kehittäminen ja tukeminen. paikallisen vertaistuen vahvistaminen, vapaaehtoistyön tukeminen ja koordinointi alaosastojen perustaminen ja niiden toiminnan rakentaminen maakunnallisia tavoitteita tukevaksi (myös ruotsinkielisten alueiden) 2) Muistihoitaja / Muistiyhdyshenkilöverkoston luominen yhdyshenkilöiden löytäminen alueen kunnista verkoston koordinointi, tukeminen ja koulutus 3) Varsinais-Suomen Alzheimer-yhdistysten asiantuntijuuden vahvistaminen kehittämishankkeista ja yhdistystoiminnasta saadun pääoman jatkuvuuden turvaaminen ja välittäminen alueen palvelurakenteisiin ja kehittämishankkeisiin verkostoituminen verkoston avulla toteutettava Varsinais-Suomen dementiatyön nykytilaanalyysi ja sen pohjalta tarpeellisen koulutuksen ja yhteistyön suunnittelu alueellisen vaikuttamistyön vahvistaminen vahva yhteistyö kuntien, alan oppilaitosten, yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa Turun Seudun Alzheimer yhdistyksellä on omat www sivut, joilta saa päivitettyä tietoa Muistiluotsista. Tiedottamisen lisäämiseksi hanketta varten on tehty myös suomen- ja ruotsinkieliset esitteet.

6 2. HANKKEEN TOIMINTAMUODOT Muistiluotsi-hankkeeseen kuuluvia toimintamuotoja ovat ohjausryhmätyöskentely, muistihoitaja / muistiyhdyshenkilöverkosto, kuntien yhteistyö, seutukunnallinen toiminta ja seutukunnalliset alaosastot, oppilaitosyhteistyö, yhdistysten yhteistyöverkosto ja yksityisten palveluntuottajien verkosto. MuistiLuotsin verkostoyhteistyöhön liittyviä paikallisia palavereja oli v aikana 34 kpl. MuistiLuotsin suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä sisäisiä tai valtakunnan verkostoon liittyviä palavereja oli 21 kpl ja ohjausryhmätyöskentelyyn tai sen valmisteluun liittyviä palavereja 8 kpl. MuistiLuotsin verkostoyhteistyöhön liittyviä paikallisia palavereja oli v aikana 40 kpl. MuistiLuotsin suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä sisäisiä tai valtakunnan verkostoon liittyviä palavereja oli 14 kpl ja ohjausryhmätyöskentelyyn tai sen valmisteluun liittyviä palavereja 9 kpl. Syksyllä 2008 on aloitettu keskusliiton ohjauksella MuistiLuotsi - palvelukuvaus, jonka avulla kirjataan ja kuvataan yhdistyksen toimintaa ja Muistiluotsin osuutta organisaation sisällä. Tarkastelun lähtökohtana ovat asiakkaat, asiakasryhmät, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit sekä niihin liittyvät palvelut ja tuotteet. Vuonna 2008 työn alla oli lähinnä taustatietojen kirjaaminen ja kuvauksen rakenteen suunnittelu. Palvelukuvaukseen liittyviä palavereja oli 5 kpl ja työ jatkuu edelleen. 2.1 OHJAUSRYHMÄ Yleistä Hankkeen ohjausryhmällä on tärkeä rooli Muistiluotsin toiminnan linjaamisessa ja toiminnan rakenteiden luomisessa. Ohjausryhmä toimii aktiivisesti tuoden asiantuntija- ja seutukunnallista tietoa toiminnan kehittämiseen. Ohjausryhmässä linjataan Muistiluotsin seutukunnallisten resurssien käyttöä, toiminnan painopistealueita ja maakunnallista vaikuttamistyötä. Ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa ja kokoonpanoa voi tarvittaessa täydentää vierailevilla asiantuntijoilla. Hanketta hallinnoivan Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen hallitus tekee hankkeeseen liittyvät tarvittavat päätökset ohjausryhmän suositusten pohjalta. Ohjausryhmään kuuluvat : Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen edustajat: hallituksen jäsenet Kari Salonen ja Riitta Karjalainen Turun, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukuntien edustajat: Turku: avopalvelujohtaja Helena Nikkola, Turku Loimaa: terveyskeskuslääkäri Eija Toriseva, Loimaan ktt:n ky Vakka-Suomi: vanhustyönjohtaja Marika Lehtinen, Taivassalo Turunmaa: vanhustyönjohtaja Gun Siren, Parainen TY:n, VSSHP:n, TYKS:n neurologian klinikan edustaja: professori, neurologi Kari Majamaa Ammattikorkeakoulun edustaja: koulutusalanjohtaja Inger Westerlund, Yrkeshögskolan Sydväst Yleishyödyllisten yhdistysten edustaja:

7 projektivastaava Minna Suikkanen, Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset (2007-syksy 2008) Alzheimer-keskusliiton edustaja: alueohjaaja Henna Nikumaa Toteutus ja arviointi 2007 Muistiluotsi hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena 2007 tavoitteena oli koota ohjausryhmä, tiedottaa ohjausryhmän jäseniä ja järjestää sen ensimmäinen tapaaminen. Lisäksi tavoitteena oli koota pieni ohjausryhmä ja selkiyttää sille kuuluvat työtehtävät. Nämä tavoitteet saavutettiin aikataulussa. Kokoonpano on onnistunut ja kaikki pyydetyt lupautuivat mukaan. Pieni ohjausryhmä otti vastuun nykytila-analyysin ohjauksesta Toteutus ja arviointi 2008 Muistiluotsi hankkeen toisena toimintavuotena 2008 tavoitteena oli järjestää vähintään kaksi ohjausryhmätapaamista ja tiedottaa nykytila-analyysin sekä muistihoitajakyselyn tuloksista. Lisäksi tavoitteena oli esittää uusien alaosastojen perustamis- ja toimintasuunnitelmat, jotka hyväksyttiin hallituksen kokouksessa syksyllä. Ohjausryhmän toinen tapaaminen jäi toteutumatta ja se siirrettiin pidettäväksi alkuvuodesta Pieni ohjausryhmä kokoontui tarvittaessa nykytila-analyysin merkeissä. Ohjausryhmä toivoi SWOT-analyysin käyttöönottoa ohjausryhmän toiminnan arvioinnissa ja organisaatiokaaviota yhdistyksestä sekä Muistiluotsista. SWOT-analyysin teko siirrettiin keväälle Organisaatiokaavio valmistui aikataulun mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmälle ehdotettiin MuistiLuotsin alahankkeeksi maakunnallista varhaisvaiheen projektisuunnitelmaa Salon yhdistyksen kanssa, jota ohjausryhmä kannatti. Ohjausryhmän kokoonpano on toimiva, mutta varsin suuri. Kuntayhdistymisten tuomien muutosten ja kiireiden vuoksi on ohjausryhmän koollesaanti ollut vaikeaa vuonna MUISTIHOITAJA / MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTO Yleistä Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto koostuu muistihoitajista ja muistiyhdyshenkilöistä. Verkoston jäsenet toimivat oman kuntansa / kuntayhtymänsä dementiatyön asiantuntijoina ja koordinaattoreina. He informoivat hankkeen työntekijöitä oman kuntansa dementoituvien henkilöiden hoitoketjusta, tiedottavat omassa kunnassaan erilaisista tapahtumista, koulutuksista ja uudesta kirjallisuudesta ym. Pilottikuntien yhdyshenkilöt osallistuvat myös kuntayhteistyöhön sekä voivat järjestää yhdessä alaosaston vastuuhenkilön kanssa tempauksia ja tilaisuuksia. Muistihoitaja toimii terveys- tai sosiaalitoimessa avohoidossa ja on nimetty kuntansa / kuntayhtymänsä muistihoitajaksi. Hänen työnkuvassaan korostuvat muistiasiakkaiden tutkimus ja hoito, esim. muistitestaukset. Muistiyhdyshenkilö on kiinnostunut muistiasioista, mutta hänellä ei ole kunnassaan/kuntayhtymässään virallista nimitystä tai asemaa muistihoitajana. Työnkuva voi myös vaihdella ja vain osa asiakkaista olla muistipotilaita. Hankkeen tavoitteena on luoda muistihoitaja / yhdyshenkilöverkosto koko Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen hallinnoimalle alueelle. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa 26

8 kunnassa olisi ainakin yksi muistihoitaja / yhdyshenkilö sekä sairaalapoliklinikoiden muistihoitajat. Verkoston jäsenet saavat MuistiLuotsi-hankkeelta ohjausta, tukea, tietoa, maksutonta koulutusta ja vertaistukea. Hanke järjestää verkostolle yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Toteutus ja arviointi 2007 Muistiluotsi hankkeen vuoden 2007 tavoitteena oli luoda muistihoitaja ja yhdyshenkilöverkosto koko Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen hallinnoimalle alueelle, yhteensä 42 kuntaan. Verkoston kokoaminen aloitettiin sekä olemalla yhteydessä jo olemassa oleviin muistihoitajiin että kyselemällä kunnista/kuntayhtymistä halukkuutta nimetä alueelleen uusia muistihoitajia tai muistiyhdyshenkilöitä. Verkoston yhteystietoja hyödynnetään myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin Hoitoreitit- sivuilla, joilla alan ammattilaisille tiedotetaan alueen hoitoketjuista ja palveluista. Vuoden aikana muistihoitajille ja yhdyshenkilöille järjestettiin infotapaaminen ja kartoitettiin halukkuutta dementiaperuskoulutukseen. Verkosto luotiin tavoitteiden mukaisesti ja mukaan verkostoon koko toiminta-alueelta lähti 58 henkilöä. Infotapaamisia järjestettiin 2 kertaa. Erilaisten tietojen lähtötason vuoksi järjestettiin oma tapaaminen sekä vanhoille että uusille muistihoitajille. Peruskoulutus koettiin tärkeäksi asiaksi molempien tapaamisten yhteydessä. Koko verkostolle järjestetään yhteinen koulutus vuonna Toteutus ja arviointi 2008 Muistiluotsi-hankkeen vuoden 2008 tavoitteiden mukaisesti järjestettiin kaksi verkostotapaamista. Toisessa tapaamisessa oli muistisairauksien peruskoulutusta ja toisessa aiheena oli muistihäiriöisen asiakkaan kohtaaminen. Lisäksi tavoitteena oli kertoa verkostoon kuuluville muistihoitajakyselyn alustavia tuloksia, joka toteutui. Yhteystietolistaa päivitettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Muistihoitaja- ja yhdyshenkilöverkoston täydentyi muutamalla uudella muistiyhdyshenkilöllä ja kaiken kaikkiaan heitä oli 75 verkoston jäsentä. Muistihoitajiin ja yhdyshenkilöihin oltiin yhteydessä ja heitä informoitiin koulutuksista, verkostotapaamisista ja muista tiedotuksellisista asioista yhteensä 12 kertaa. Muistihoitajat/yhdyshenkilöt olleet tyytyväisiä verkostotapaamisiin, niiden sisältöihin ja toimijoihin. Myös MuistiLuotsin työntekijät ovat olleet itse tyytyväisiä verkostotapaamisten sisältöihin. Verkoston toiminta on kiinnostanut koko vuoden myös muita alueen dementiahoidon ammattilaisia ja verkostoon on ollut enemmän halukkaita, kuin on voitu ottaa. Osallistujat on rajattu tarkkaan oikean kohderyhmän mukaan. Verkoston jäsenissä ja heidän tiedoissaan on myös tapahtunut koko vuoden muutoksia ja tietojen päivittäminen on edelleen työlästä. Verkostossa toimiminen on ollut innostavaa puolin ja toisin ja osa verkoston jäsenistä on aktivoitunut muistiasioissa myös omalla toiminta-alueellaan. Puutteena verkoston toiminnassa on ollut ruotsinkielisten palveluiden vähäisyys. Jatkossa asiaan pyritään vaikuttamaan yhdistykseen tulevien uusien työntekijöiden kautta, jolloin rekrytoidaan henkilöitä, joilla myös ruotsinkielen taito Selvitys ja analyysi muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostoyhteistyölle Tea Sundin, sairaanhoitaja-amk, kartoitti omassa opinnäytetyössään muistihoitajien kokemuksia ammatillisen tuen ja koulutuksen tarpeista ja tulevaisuuden haasteista sekä

9 tarpeita oman työn ja muistihoitajaverkoston kehittämiseen. Opinnäytetyön keskeiset tulokset: Muistihoitajat kokevat ammattitaitonsa pääsääntöisesti riittäväksi. Nykyinen toimenkuva ei mahdollista tarkempaa paneutumista yksilöllisesti muistisairaan asiakkaan ja hänen omaisensa tilanteeseen. Osaamisen kehittäminen koetaan tärkeäksi; tarvitaan tietojen päivitystä että ammatillisesti syventävää koulutusta muistisairauksista. Muistihoitajan osaamista työyhteisö ei toivotulla tavalla hyödynnä. Muistihoitajan työtä halutaan kehittää kokonaisvaltaisen auttamisen ja tukemisen suuntaan. Muistihoitajaverkoston keskeiseksi toimintatavaksi koetaan koulutus ja yhdistyksen rooli nähdään merkittävänä tukena muistihoitajan työssä, yhdistykseltä saadaan tietoa ja koulutusta muistisairaan asiakkaan kohtaamiseen sekä apua /tukea arjen työhön. Muistihoitajaverkosto koetaan sekä ammattitaidon että vertaistuen kannalta merkittävänä. Tuloksia hyödynnetään verkoston toiminnan suunnittelussa tuleville vuosille. 2.3 KUNTIEN YHTEISTYÖ Yleistä Muistiluotsi hankkeen kolmantena tavoitteena on kuntayhteistyön vahvistaminen. Yhteistyötä kehitetään ensin pilottikuntien alueella. Valituissa pilottikunnissa tehdään työskentelyn pohjaksi nykytila-analyysi, jolla selvitetään kuntien palvelujen tämänhetkistä tilannetta. Analyysin tulosten pohjalta aloitetaan kuntien kehittämisyhteistyö, koulutus ja konsultointi. Kehittämisyhteistyö aloitetaan pilottikuntatoiminnalla, mutta hankkeen tavoitteena on myöhemmin koko toiminta-alueen muistihäiriö- ja dementiapalveluiden kehittäminen Toteutus ja arviointi 2007 Vuoden 2007 tavoitteena oli löytää hankkeen nykytila-analyysille pilottikunnat. Pilotointia tarjottiin eri seutukuntiin seitsemälle erikokoiselle kunnalle tai kaupungille. Mukaan lähti kuusi: Auran kunta, Loimaan kaupunki, Paraisten kaupunki, Taivassalon kunta, Naantalin kaupunki ja Turun kaupungin pohjoinen alue. Alkuperäisen suunnitelman mukaan nykytila-analyysin oli tarkoitus olla TY:n hoitotieteen laitoksella opiskelevan oppilaan tekemä opinnäytetyö. Opinnäytetyö kuitenkin peruuntui viime hetkellä, mutta onneksi analyysin tekijäksi lupautui nopealla aikataululla Irmeli Vähämäki Äetsästä. Hänellä oli jo aiempaa kokemusta Pirkanmaan Dementiayhdistyksen vastaavan nykytila-analyysin toteuttamisesta. Analyysin tekijän löytämisen jälkeen nykytila-analyysin suunnitelma tehtiin yhteistyössä pienen ohjausryhmän kanssa. Irmeli Vähämäki aloitti kyselylomakkeiden työstämisen ja niiden lähettämisestä, vastausten analysoimisesta ja tuloksien julkaisemisesta sovittiin alustava aikataulu vuodelle 2008.

10 Toteutus ja arviointi 2008 Vuoden 2008 tavoitteena oli nykytila-analyysin teko, lähettäminen pilottikuntiin ja koonti kevään aikana. Syksyn aikana tavoitteena oli koota kuntakohtaiset palautteet, tehdä niistä analyysit, sekä info-tilaisuuden järjestäminen. Nykytila-analyysin teki Irmeli Vähämäki Äetsästä. Kyselylomakkeet lähtivät tammikuussa 2008 sosiaali- ja terveystoimen johtaville viranhaltijoille, sekä helmikuussa kyselyn saivat dementoituvia hoitavien yksiköiden hoitajat. Näistä kyselyistä Irmeli Vähämäki kokosi raportin syksyllä Analyysi toimitettiin myös ohjausryhmälle. Kyselyn tuloksia käsiteltiin järjestetyssä tilaisuudessa, johon kyselyyn vastanneet oli kutsuttu. Tilaisuudessa Nykytila-analyysin toteuttaja Irmeli Vähämäki kertoi lyhyesti kyselyn tuloksista. Yhdistys palkkasi syksyllä 2008 toisen verkostokoordinaattorin sijaisen loppuvuodeksi, jonka työ painottui kuntayhteistyöhön. Kehittämisyhteistyön, koulutuksen ja konsultoinnin suunnittelu päästiin näin aloittamaan syksyllä 2008 ja pilottikuntiin oltiin jo alustavasti yhteydessä kirjeitse, jossa kerrottiin kunnille jatkotyöskentelystä. Kuntayhteistyön aloituksen ajankohta ei ollut paras mahdollinen, sillä toiminta-alueellamme 42 kuntaa yhdistyi 26 kunnaksi vuodenvaihteessa. Tämä valmistelutyö näkyi jo syksyllä 2008 kuntatyöntekijöiden työkiireinä ja epätietoisuutena tulevasta Kuntien dementiahoidon nykytila-analyysin tulokset Pilottikuntien päättäjille ja johtaville viranhaltijoille suunnattiin vuoden 2008 keväällä kysely, jossa kartoitettiin dementiahoidon nykytilaa. Kyselyyn liittyi myös toinen osio, joka suunnattiin hoitohenkilöstölle. Kyselylomakkeita hoitajille lähetettiin 102 kappaletta ja niitä palautui 92 kappaletta. Nykytila-analyysin keskeiset tulokset: Hoitajien kyselyn tuloksia verrattiin Jaana Verhan-97 tekemään laajaan kyselyyn(alzheimerin-keskusliiton julkaisusarjassa Raportti 1/1999). Kaikilla osa-alueilla vastaajien ammattitaito oli kohentunut kymmenen vuoden takaisesta. Muistisairauksista tiedetään enemmän, tautien ominaispiirteitä hallitaan paremmin, kuntouttava työote mukana hoidossa sekä kuntoutuksen merkitys sairauden eri vaiheissa nähdään merkityksellisenä. Hoitajien asenteissa tapahtunut myös merkittävää muutosta. Koulutuksella on suuri osuus, mutta myös muistisairauksien esiin tulo yhteiskunnassa yleisesti, diagnostiikan parantumien jne. ovat edistäneet asiaa. Kyselystä nousee muutamia kehittämistä vaativia asioita mm: varhaisvaiheen tunnistamisen ongelma ( mahdollisimman varhainen diagnoosi) ja siihen annettavien palveluiden puute. haasteellisesti käyttäytyvien henkilöiden hoitaminen. Vastaaminen käytösoireisiin vielä enemmän lääkkeettömin keinoin. työnohjausta ei mielletä pelkästään ammatillisen kehittämisen välineeksi. muistisairaisiin ei aina suhtauduta kuin aikuisiin. Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset rohkaisevia ja kertovat siitä, että kuntien on dementiatyö kehittynyt ammatillisesti. Vertaistuen ja omaisten aseman parantamiseen pitää tehdä jatkuvasti kovasti töitä, joten yhdistyksen tekemä työ nähdään merkityksellisenä. Yhdistys on usein ainoa taho, joka palvelee varhaisvaiheen asiakasta ja omaista antaen ensitietoa ja vertaistukea.

11 2.4 SEUTUKUNNALLINEN TOIMINTA Yleistä Varsinais-Suomen Muistiluotsin tavoitteena on luoda seutukuntiin toimivat alaosastot, joiden perustamisessa mukana ovat hankkeen työntekijät yhdessä paikallisen vapaaehtoisen vastuuhenkilön / vastuuhenkilöiden kanssa. Alaosasto järjestää vapaaehtoisten johdolla alueellaan perheitä tukevaa toimintaa, esimerkiksi juttutupakokoontumisia ja innostaa myös muita mukaan vähitellen voimistuvaan vapaaehtoistoimintaan. Alaosaston vapaaehtoiset vetäjät tekevät yhteistyössä MuistiLuotsin työntekijöiden kanssa oman alueensa toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Ala-osastojen vapaaehtoiset vetäjät voivat osallistua yhdistyksen heille järjestämiin yhteisiin tapaamisiin ja heillä on halutessaan mahdollisuus päästä maksutta vertaisohjaajakoulutukseen. Tapaamiset toimivat myös keskinäisen vertaistuen välineenä tarjoten mahdollisuuden tutustua toisiin vapaaehtoisiin alaosastojen vastuuhenkilöihin Toteutus ja arviointi 2007 Vuoden 2007 tavoitteena on ollut tukea jo perustettua Vakka - Suomen alaosastoa. Verkostokoordinaattori vieraili alaosaston tapaamisessa keväällä ja vetäjän (Eeva Lainion) kanssa suunniteltiin yhteistyötä ja tehtiin toimintasuunnitelmaa kuluvalle vuodelle. Loppuvuodesta suunniteltiin ja tehtiin alustavaa toimintasuunnitelmaa vuodelle Alaosaston vapaaehtoiseen vetäjään pidettiin koko vuoden säännöllisesti myös puhelinja sähköpostiyhteyttä. Turun seutukunnan vapaaehtoistyönä toteutettavana paikallisena toimintana tuetaan juttutupatoimintaa ja jäsentoimikunnan järjestelyjä. Kolmen Turussa kokoontuvan omaishoitajien juttutupien vertaisohjaajat Mirja Flemming, Tuula Savander ja Mirja Saarikannas osallistuivat kolmipäiväiseen vertaisohjaajien peruskoulutukseen. Jäsentoimikunta kokoontui syyskaudella yhdistyksen toimistolla ja MuistiLuotsin verkostokoordinaattori oli toimikunnan apuna mm. suunnittelu- ja tiedotusasioissa. Tavoitteet seutukunnallisen toiminnan osalta siis saavutettiin, vaikka MuistiLuotsin alaosastojen vastuutyöntekijäksi nimetty verkostokoordinaattori vaihtuikin toimintavuoden aikana pitkän sairasloman vuoksi Toteutus ja arviointi 2008 Vuoden 2008 tavoitteena on ollut tukea jo perustettua Vakka-Suomen alaosastoa. Toiminnanjohtaja ja verkostokoordinaattorin sij. vierailivat alaosaston tapaamisessa keväällä ja Laitilan Sanomien lehtitoimittaja teki jutun omaishoitajuudesta. Vetäjän kanssa suunniteltiin yhteistyötä ja tehtiin toimintasuunnitelmaa kuluvalle vuodelle. Verkostokoordinaattorin sij. tekivät vuoden lopussa toimintasuunnitelmapohjan 2009, jonka Vakka-Suomen alaosaston vetäjä täytti yhdessä omaisten kanssa. Yhteistyö alaosaston vapaaehtoisen vetäjän kanssa on toiminut hyvin. Tiedotusta on tehostettu tiedottamalla paikallislehdessä sekä tehty oma mainoslehtinen. Toimintasuunnitelma-pohjaa tullaan käyttämään myös muiden alaosastojen toimintaa suunnitellessa. Loimaan ja Turunmaan alaosastojen toimintaa suunniteltiin jo syksyn 2008 aikana ja niihin löytyi vetäjät. Loimaan ja Turunmaan alaosastoja alettiin suunnitella heti

12 kun uusi verkostokoordinaattori aloitti työt syksyllä. Vapaaehtoinen ammattihenkilö löytyi kumpaankin tulevaan alaosastoon vetäjäksi yllättävän helposti. Kuntiin toiminnan tiedottamisessa ja suunnittelussa oli omat haasteensa kuntayhdistymisten myötä. Jäsentoimikunta kokoontui kaksi kertaa toimistolla, jossa on suunniteltu tulevia jäsentapaamisia. Pyritään löytämään jäsentoimikuntaan aktiiveja. Juttutuvan vetäjistä yksi vaihtui vuoden aikana ja uusi osallistui vertaisohjaajakoulutukseen, jonka koki hyväksi. Suunniteltiin vapaamuotoista tapaamista juttutuvan vetäjille kiitokseksi vapaaehtoistyöstä. 2.5 OPPILAITOSYHTEISTYÖ Yleistä Oppilaitosyhteistyö on merkittävässä asemassa Muistiluotsi -hankkeen toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on herättää alan opiskelijoiden kiinnostusta muistihäiriö- ja dementiatyöhön. Oppilaitosten opetusohjelmaan pyritään lisäämään erityisosaamisen opettamista, johon kuuluu perustiedon ohella syventäviä opintoja ja uusien opintokokonaisuuksien suunnittelua ym. Oppilaitokset osallistuvat myös Varsinais-Suomen Muistiluotsi -hankkeen eri osa-alueiden toteuttamiseen ja arviointiin mm. opinnäytetöiden muodossa. Oppilaitosyhteistyössä ovat mukana mm. Naantalin ammattiopisto, Kärsämäen AKK, Turun AMK ja Yrkeshögskolan Sydväst. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja mielenkiintoa pyritään lisäämään valtakunnallisen Muistimarkkinat imagokampanjan avulla. Kampanja käynnistyy keväällä 2008 ja se on kohdennettu sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Oppilaitoksissa järjestetään tapahtumapäiviä, joihin alan yrityksillä ja hoitolaitoksilla on mahdollisuus tulla mainostamaan omaa toimintaansa. Lisäksi MuistiMarkkinat tapahtumapäivän aikana opiskelijat kuulevat tietoiskuja vanhustyöstä Toteutus ja arviointi 2007 Vuoden 2007 tavoitteiden mukaisesti aloitettiin oppilaitosyhteistyön ja verkoston luomista. Hankkeen arviointisuunnitelma tehtiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on alkanut myös tulevan valtakunnallisen Muisti-markkinat hankkeen merkeissä, jossa yhdistys on mukana pilottina. Luontevaa arjen yhteistyötä tehtiin pitkin vuotta, mm. useampi opiskelijaryhmä eri kouluista kävi tutustumassa yhdistyksen toimintaan, yhdistyksen työntekijät vierailivat kouluissa ja yhdistys tarjosi opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja. Lisäksi Turun AMK:n hoitotyön koulutusohjelman opiskelija on aloittanut opinnäytetyöhönsä liittyvän muistihoitajakyselyn työstämisen. Eniten muutoksia toimintasuunnitelmaan nähden vuonna 2007 on ollut opinnäyteyhteistyössä. Muistihoitajien kyselyyn vaihtui yhteistyökoulu ja - opiskelija ja kuntien nykytila-analyysin suunniteltu opinnäytetyö peruuntui kokonaan. Muutokset ovat johtuneet lähinnä opiskelijoiden halusta muuttaa opinnäytetöidensä aihetta Toteutus ja arviointi 2008 Oppilaitosyhteistyö käynnistyi tavoitteiden mukaisesti lähihoitajille suunnatun Muistimarkkinat -vanhustyön imagokampanjan merkeissä yhteistyössä Naantalin

13 Ammattiopiston kanssa. Luontevaa arjen yhteistyötä jatkettiin. Eri oppilaitosten opiskelijat kävivät tutustumassa yhdistyksen toimintaan, yhdistyksen työntekijät vierailivat kouluissa ja yhdistys tarjosi opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja. Turun Amk:n sairaanhoitajatutkintoaan päivittävä opiskelija teki muistihoitajakyselyn osana opinnäytetyötään. Verkostokoordinaattorin sij. toimi hänen opinnäytetyönsä ohjaajana YHDISTYSTEN JA YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN YHTEISTYÖ- VERKOSTOT Toteutus ja arviointi 2007 Turun Seudun Alzheimer-yhdistys on jo vuosia tehnyt hyvää yhteistyötä toiminta-alueensa paikallisten yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa ja tätä yhteistyötä on jatkettu myös vuonna Tarkempi suunnitelmallinen verkostoyhteistyön suunnittelu on vuorossa Varsinais-Suomen MuistiLuotsi-hankkeen tulevina vuosina Toteutus ja arviointi 2008 Jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja pidettiin yllä ja syksyllä 2008 tehtiin kartoitusta ja kirjausta yhteistyössä olevista yhdistyksistä ja yrityksistä. Yhteistyö Varsinais-Suomessa on mutkatonta ja toimivaa. Esimerkkinä yhteistyöstä esim. kotikuntoutukseen suuntautuva sisarhankesuunnitelma Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen kanssa, yhteinen ensitietohankehakemus yhdessä Salon Alzheimer-yhdistysten kanssa ja NV - järjestöjen järjestämät NeuroExpo-messut Turussa MUU TOIMINTA Yleistä Vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan liittyi muiden Muistiluotsin osa-alueiden ohella myös perheiden tukemista muistisairauden varhaisvaiheessa. Näitä tuen muotoja olivat potilaiden ja omaisten ensitietokurssit sekä potilaiden jatkotapaamiset. Potilaiden ensitietokurssit olivat tarkoitettu muistisairauden varhaisvaihetta sairastaville henkilöille. Omaisten ensitietokurssille oli mahdollista osallistua myös ne henkilöt, joiden sairastavan läheisen muistisairaus olisi edennyt jo varhaisvaihetta pidemmällekin. Potilaiden jatkotapaamiset sisälsivät toiminnallista vertaistukea, ja tapaamiset olivat tarkoitettu henkilöille, jotka ovat käyneet potilaiden ensitietokurssin. Ensitietokurssit ja jatkotapaamiset ovat jatkoa Dementoituva ja perhe muistisairauden varhaisvaiheessa hankkeelle ( ), joka ei valitettavasti saanut jatkorahoitusta. Koemme kuitenkin muistisairauden varhaisvaiheessa tarvittavan tuen tarpeen todella suurena, joten osaa hankkeen sisällöstä pyrittiin jatkamaan myös vuonna Toteutus ja arviointi vuonna 2008 Varhaisvaiheen muistisairautta kohdanneita perheitä pyrittiin tukemaan ensitietokursseilla ja potilaiden jatkotapaamisilla. Tavoitteena oli järjestää kaksi omaisille tarkoitettua ensitietokurssisarjaa ja kaksi potilaiden ensitietokurssisarjaa. Kaikki ensitietokurssit sisälsivät neljä kurssikertaa, joiden aikana vieraili eri alan asiantuntijoita mm. neurologi ja neuropsykologi. Omaisten ensitietokurssit toteutuivat tavoitteiden mukaisesti ja olivat jopa niin suosittuja, että osa ei mahtunut kursseille mukaan. Potilaiden syksyinen ensitietokurssi peruuntui viime hetkellä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tämä johtui

14 siitä, että osalla potilaista sairaus oli edennyt jo varhaisvaihetta pidemmälle ennen kurssin alkua. Potilaille järjestettiin ensitietokurssin lisäksi jatkotapaamisia, joille voivat osallistua ensitietokurssin käyneet potilaat, jotka asuivat edelleen kotona ja jotka eivät olleet oikeutettuja muuhun päivätoimintaan. Potilaiden jatkoryhmä kokoontui tavoitteiden mukaisesti koko vuoden ajan, 2 kertaa kuukaudessa. Kurssien lisäksi sekä sairastaville henkilöille että heidän omaisilleen annettiin puhelintukea. Itse sairastavat ja heidän omaisensa saivat puhelintukea ja jatkoryhmän potilaille lähetettiin säännöllisesti tapaamiskutsukirjeitä. 2.8 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Yleistä Valtakunnallisen Muistiluotsin ohjelman liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: lisätä verkostohankkeen näkyvyyttä ja avoimuutta yhtenäistää ja tehostaa yhteistyötahojen toimintaa, pitää yllä korkeaa työskentelymotivaatiota nostaa ja pitää yllä hankkeen sisältötuntemusta niin projektiorganisaation sisä- kuin ulkopuolellakin lisätä tietoutta, aktivoida kehittämistoimintaa ja vauhdittaa ohjelman mukaisen toiminnan käynnistämistä tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken parantaa tiedon saatavuutta pitää yllä luottamuksen ilmapiiriä Hankkeen tiedotuksesta vastaa työryhmä käytännön tiedotuksen ollessa hankekoordinaattorin vastuulla. Hankekoordinaattori ja aluetyöntekijä toimivat työparina, mikäli se on asianmukaisen ja tehokkaan tiedottamisen kannalta tarpeellista. Tiedotuksen avoimuus projektiorganisaation sisällä ja sen ulkopuolella varmistetaan tiedottamalla tasaisin väliajoin toiminnan edistymisestä. Tiedottamisessa painotetaan täsmällisyyttä ja selkeyttä. Lisäksi koordinaattori tekee hankkeesta väli- ja loppuraportit. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksista tiedotetaan hyvissä ajoin niitä tahoja, joita koulutus koskee ja varmistetaan hankkeeseen liittyvää koulutusta antavien oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten sekä muiden organisaatioiden välinen yhteistyö. Kunta-alan päättäjiä ja toimijoita tiedotetaan työryhmän hyväksymistä uusista toimintamalleista ja linjauksista Toteutus ja arviointi vuonna 2008 Sisäisen tiedotuksen tavoitteena oli valtakunnallisen MuistiLuotsi verkoston tiedottamista verkoston jäsenille mm. peruskoulutuksen järjestäminen sekä muistihoitajakyselytulokset sekä pilottikuntien infotilaisuudet nykytila-analyysistä (luottamushlöt. ja viranhaltijat). Tiedotus saatiin hoidettu verkoston tapaamisissa, sähköpostilla sekä yhdistyksen omissa kotisivuissa. Yhdistyksen omissa 20-vuotisjuhlissa tavoitteena oli myös Muistiluotsin mainostamista jäsenistölle, alan ammattihenkilöstölle, yhteistyökumppaneille sekä medialle. Muistiluotsi oli hyvin esillä 20-vuotisjuhlissa, jossa oli kuulijoita yli 200. Ulkoisen tiedotuksen tavoitteena oli Vakka-Suomen vanhustyön toimijoiden yhteistyöpalaverin pitäminen, sekä siinä tiedotusta alaosastosta ja yleisesti toiminnasta, joka toteutui suunnitelman mukaan. Myös kotisivujen tiedotusta tehtiin kaikesta toiminnasta. Tavoitteena oli myös tiedottaa Loimaan ja Turunmaan seudun alaosastojen

15 perustamisesta, kuntayhteistyöstä pilottikuntiin, sekä Vakka-Suomen ala-osaston tiedottaminen kaikkiin Vakka-Suomen kuntiin. Tavoitteena oli myös Loimaan alaosasto käynnistyminen + yleisötilaisuuden pitäminen. Loimaan ja Turunmaan seudun yleisötilaisuudet pidetään keväällä Vakka-Suomen alaosastosta saatiin lehtijuttu, mutta Loimaan seudun alaosaston perustamisesta tehtävä lehtijuttu ei toteutunut, joten se siirrettiin keväälle Kuntien nykytila-analyysin infotilaisuus ei kiinnostanut toimittajia, mutta Irmeli Vähämäki teki Muistilehteen artikkelin kuntien nykytila-analyysista. 3. TALOUS Raha-automaattiyhdistys rahoittaa koko hankkeen kokeilu- ja kehittämishankkeille tarkoitetulla C - avustuksella. Hanketta tuetaan avustussuunnitelman mukaisesti niin, että vuodelle 2008 avustussumma oli , lisäksi osa edellisen vuoden avustuksesta siirtyi käytettäväksi tälle vuodelle. Vuonna 2008 hankkeen kokonaiskulut olivat , josta suurimpana kulueränä olivat henkilöstökulut, n Muista kuluista mainittakoon mm. erilaiset palvelujen ostot n ja vuokrakulut n KOKO HANKKEEN SEURANTA JA ARVIOINTI Projektirahoittaja RAY ja Alzheimer-keskusliitto ovat sopineet, että maakunnallisten MuistiLuotsien arvioinnissa ei edellytetä ulkopuolista arviointia, vaan tarkempi ulkopuolinen arviointi ja sen pääasiallinen rahoitus keskitetään koordinoituun valtakunnallisen kokonaisuuden arviointiin. Niinpä myös Varsinais-Suomen MuistiLuotsin arvioinnin pohjana ovat ensisijaisesti valtakunnallisen hankkeen päämäärät ja tavoitteet, arviointi tehdään Alzheimer-keskusliiton antamien ohjeiden mukaan. Lisäksi keskitytään Varsinais- Suomen MuistiLuotsihankkeen omien painopistealueiden arviointiin. Kuntoutussäätiön tarjoama ja RAY:n suosittelema Hyvät ja juurrutetut -käytännöt - työpajapäivät päätettiin toteuttaa keväällä Koulutuksen järjestäjänä on Kuntoutussäätiö ja ulkopuolisena arvioijana Janne Jalava. Syksyllä 2008 on aloitettu keskusliiton ohjauksella MuistiLuotsi-palvelukuvaus, jonka avulla kirjataan ja kuvataan yhdistyksen toimintaa ja Muistiluotsin osuutta organisaation sisällä. Tarkastelun lähtökohtana ovat asiakkaat, asiakasryhmät, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit sekä niihin liittyvät palvelut ja tuotteet. Vuonna 2008 työn alla oli lähinnä taustatietojen kirjaaminen ja kuvauksen rakenteen suunnittelu. Palvelukuvaukseen liittyviä palavereja oli 5 kpl ja työ jatkuu edelleen. Sisäinen seuranta ja arviointi Yleistä Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen hallitus ja projektin ohjausryhmä seuraavat ja arvioivat hankkeen toimintaa ja etenemistä. Myös projektin työntekijät arvioivat itse hanketta ja pitävät säännöllistä tilastoa toiminnasta. Projektin työntekijät arvioivat mm. hankkeen etenemistä ja aikataulua sekä välitavoitteiden saavuttamista. Arviointi tehdään kaksi kertaa vuodessa ja siinä käytetään työntekijöiden laatimaa lomaketta. Arvioinnin perusteella laaditaan seuraavan vuoden tarkennettu toimintasuunnitelma.

16 Vuosi 2007 Hankkeen työntekijät tekivät vuoden 2007 väliarvioinnin joulukuussa (liite 1). Arvioinnin mukaan kaikki tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet saavutettiin aikataulussa. Muutamia tarkennuksia toimintasuunnitelmaan tehtiin tuleville vuosille: 1) Muistihoitaja / dementiayhdyshenkilöverkosto: - Tietojen päivittäminen on työlästä. Päivitystä tehdään aina tietojen muuttuessa ja kaikki tiedot tarkistetaan vähintään kahdesti vuodessa. Päivitetyt tiedot annetaan MuistiLuotsista aina myös Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin hoitoreitistön käyttöön. - Verkoston jäsenten tietotaito muistisairauksista on hyvin vaihtelevaa, joten yhteistyö pitää aloittaa hyvällä muistiasioiden peruskoulutuksella. 2) Seutukunnallinen toiminta: - Vakka-Suomen alaosaston kirjallinen toimintasuunnitelma v jäi tekemättä. Pyritään tekemään sen alkuvuoden aikana. 3) Oppilaitosyhteistyö: - Opinnäyteyhteistyössä tapahtui muutoksia hyvinkin pienellä varoitusajalla. Pyritään jatkossa olemaan vielä aiemmin oppilaitoksiin yhteydessä, jotta suunnitelmiin jää tarpeeksi aikaa. Mahdollisten muutosten varalta tehdään varasuunnitelmia, jotta pysytään hankeaikataulussa. Kaiken kaikkiaan hankkeessa pysyttiin hyvin aikataulussa ja tavoitteet saavutettiin. Suurimpana haasteena vuonna 2007 oli verkostokoordinaattorin koko syyskauden kestänyt pitkä sairastelu, epävarmuus työkyvystä jatkossa ja lopulta pitkäkestoinen sairasloma. Onneksi yhdistyksen sisältä löytyi työlle loppuvuodesta jatkaja, joka pystyi nopealle aikataululla jatkamaan verkostokoordinaattorin työtä. Vuosi 2008 Hankkeen työntekijät tekivät vuoden 2008 väliarvioinnin joulukuussa (liite 1). Arvioinnin mukaan kaikki tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet saavutettiin aikataulussa. Muutamia tarkennuksia toimintasuunnitelmaan tehtiin tuleville vuosille: 1) Muistihoitaja / muistiyhdyshenkilöverkosto: -Tapaamisten/koulutusten palautekysely toivottiin jatkossa tehtävän paikan päällä. Näin mahdollisimman moni antaa palautteen. Päätettiin jatkossa toimia näin. 2) Seutukunnallinen toiminta: - Tiedotusta tehostetaan 3) Oppilaitosyhteistyö: - Opinnäyteyhteistyössä tapahtui muutoksia hyvinkin pienellä varoitusajalla. Pyritään jatkossa olemaan vielä aiemmin oppilaitoksiin yhteydessä, jotta suunnitelmiin jää tarpeeksi aikaa. Mahdollisten muutosten varalta tehdään varasuunnitelmia, jotta pysytään hankeaikataulussa. Kaiken kaikkiaan hankkeessa pysyttiin aikataulussa ja tavoitteet saavutettiin. Verkostokoordinaattorin pitkäkestoinen sairasloma jatkuu edelleen joten hänen sijaisensa jatkoi edelleen Muistiluotsissa. Syksyllä palkattiin toinen verkostokoordinaattorin sijainen

17 kuntayhteistyön kehittämiseen. MuistiLuotsi-työntekijöiden toimenkuvia kehitettiin joustavasti kulloisenkin työtilanteen mukaan. Ulkopuolinen hankearviointi Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön arviointi 1) Pilottikuntien nykytila-analyysi. Aloitusvaihe syksyllä 2007, toteutus keväällä 2008 ja tulosten koonti syksyllä Irmeli Vähämäki, Äetsä. 2) Pilottikunnissa suoritetun kehittämistyön arviointi, vertailu vuoden 2007 analyysiin. Aloitusvaihe keväällä 2010, toteutus syksyllä keväällä Tarkempi suunnittelu Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen opiskelijan ja ohjaavan lehtorin kanssa. Vuonna 2007 aloitettiin kuntien nykytila-analyysin suunnittelu ja teko. Aikataulullisesti ongelmia tuotti hoitotieteen opiskelijan vetäytyminen analyysin teosta. Onneksi analyysin tekijäksi lupautui nopealla aikataululla Irmeli Vähämäki Äetsästä. Hänellä oli jo aiempaa kokemusta Pirkanmaan Dementiayhdistyksen vastaavan nykytila-analyysin toteuttamisesta. Analyysin tekijän löytämisen jälkeen nykytila-analyysin suunnitelma tehtiin yhteistyössä pienen ohjausryhmän kanssa ja työ pääsi alkuun aikataulussa. Vuonna 2008 Nykytila-analyysi valmis ja se toimitettiin ohjausryhmälle sekä pilottikuntiin johtaville viranhaltijoille sekä kyselyyn vastanneille hoitoyksiköille. Infotilaisuus analyysistä pilottikunnille ja yhteistyökumppaneille pidettiin Osallistujia oli vähän, mutta saatiin muutamia hyviä kontakteja. Jatkotyöskentelyä tehdään sopimuksen mukaan. Nykytilaanalyysin tuloksia hyödynnetään kuntien dementiahoidon kehittämisessä vuonna Muistihoitaja / dementiayhdyshenkilöverkoston arviointi 1) Muistihoitaja/dementiayhdyshenkilöverkoston luominen (toteutus syksy 2007-kevät 2008). Selvitys ja analyysi muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostoyhteistyölle. Turun AMK:n hoitotyön koulutusohjelman opiskelija Tea Sundin. 2) Muistihoitaja/dementiayhdyshenkilöverkoston toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi sekä selvitys ja analyysi hoitajien ja yhdyshenkilöiden kokemuksista ja palautteesta (toteutus kevät 2010-syksy 2010). Tarkempi suunnittelu Turun/Loimaan AMK: n opiskelijan ja ohjaavan lehtorin kanssa. Vuonna 2008 valmistui Tea Sundinin opinnäytetyö muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostolle. Tuloksia hyödynnetään verkoston toiminnan suunnittelussa tuleville vuosille. Seutukunnallinen toiminta, alaosaston perustaminen Dementoituvaa omaistaan hoitavien omaisten näkemyksiä, toiveita ja tarpeita heidän jaksamisensa kannalta, alaosaston perustaminen Turunmaan seutukuntaan (toteutus kevät 2009-kevät 2010). Tarkempi suunnittelu Yrkeshögskolan Sydvästin opiskelijan ja ohjaavan lehtorin kanssa. Vuonna 2008 opinnäytetyön tekijä löytyi. Uudesta opinnäytetyöstä sovittiin sosionomi- AMK-opiskelija Minna Tainion kanssa, jonka tuleva opinnäyte työ tulee arvioimaan Turunmaan alaosaston vertaistuen merkitystä. Opinnäyte tulee olemaan ruotsinkielinen.