VARSINAIS-SUOMEN MUISTILUOTSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN MUISTILUOTSI"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY VARSINAIS-SUOMEN MUISTILUOTSI LOPPURAPORTTI

2 2 Sisällysluettelo: 1. Hankkeen tausta 2. Hankkeen tavoitteet ja painopisteet 3. Hankkeen toimintamuodot 4. Hankkeen hallinta ja ohjausryhmätyöskentely 5. Hankkeen tuotokset ja tulokset 5.1. Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto 5.2. Kuntayhteistyö 5.3. Seutukunnallinen toiminta ja seutukunnalliset alaosastot 5.4. Oppilaitosyhteistyö 5.5. Yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyöverkostot 6. Hankkeen vaikutukset 7. Hankkeen ongelmat ja haasteet 8. Hankkeessa kehitetyt lupaavat käytännöt, juurruttaminen ja hyödyntäminen yhteiskunnallisesti 9. Hankkeen talous 10. Mitä jäi käteen? Liitteet Liite 1 Muistiluotsi hankkeen tilastoa Liite 2-5 Hyvät käytännöt: Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston kuvaus Kuntayhteistyömalli Vapaaehtoistyöntuki alaosastoissa Kuntien strategiatyöskentelyn yhteistyömalli

3 3 1. HANKKEEN TAUSTA Ikärakenteen muuttuessa muistisairaiden ihmisten määrä oli kasvussa. V Suomessa oli jotakin muistisairautta sairastavaa ihmistä. Vähintään keskivaikeasti dementoituneita oli , jotka tarvitsivat jo säännöllistä toisen ihmisen tukea. Vuosittain henkilöä sairastuu johonkin muistisairauteen. Varsinais- Suomen maakunnassa oli asukasta (vuonna 2005), joista yli 65-vuotiaita oli henkilöä. Vähintään keskivaikeasti dementoituvia arvioitiin Varsinais-Suomessa olevan yli 65-vuotiaista 6045 henkilöä ja lievästi muistihäiriöisiä henkilöä (vuonna 2005). Muistiasiakkaiden ja heidän omaistensa edunvalvonta ja palvelujen jatkuva kehittäminen oli turvattava. Laadukas muistihäiriö- ja dementiatyö vaatii kehittämistoiminnalta jatkuvuutta ja pysyvyyttä sekä voimavarojen yhdistämistä. Muistiliiton vuonna 2005 tekemä Dementiabarometri esitti kuntakyselyn laajojen tulosten pohjalta seuraavia suosituksia: Kuntiin tai seutukunnittain tarvitaan muistihäiriö- ja dementiatyön ohjelma, jossa esitetään palvelutarveanalyysin pohjalta palveluiden kehittämissuunnitelma ja resurssitarve koko sairausprosessi huomioon ottaen seuraavalle 5-10 vuodelle. Muistisairauden diagnoosin saaneille tulee turvata laadukas ensitietous kaikissa diagnostiikkaa tekevissä paikoissa. Sairastuneille tulee järjestää myös yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien mukaista kuntoutusta. Kuntien tulee tarjota enemmän muistisairaille ihmisille suunnattuja sisällöllisesti ja ajallisesti joustavia kotona asumista tukevia palveluita. Myös omaishoitajien palvelutarpeet tulee ottaa huomioon. Palveluiden kehittämistyöhön tulee panostaa Kuntien tulee järjestää enemmän palveluita muistisairaille ihmisille suunnatussa tehostetussa palveluasumisessa ja heille eriytetyssä vanhainkotihoidossa. Muistihäiriöiden ja muistisairaiden hoitoon tähtäävää ammatillista peruskoulutusta sekä täydennys- ja jatkokoulutusta tulee lisätä. Koulutuksen sisällöissä tulee ottaa huomioon muistihäiriöisten ja muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon tekijät. Koulutussisältöjen kehittäminen vaatii valtakunnallista panostusta. Muistiyhdistysten ylläpitämiin asiantuntija- ja tukipalvelukeskuksiin tulee resursoida, jotta varmistetaan niiden erityisosaamisen laajamittainen hyödyntäminen palvelujen kehittämistyössä. Muistiluotsi - keskusten kehittämistarve nousi sairastuneiden määrän kasvusta, muistihäiriöisten ja muistisairaiden ihmisten tuen tarpeista, palvelujärjestelmän vajeista sekä Muistiliiton ja sen paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan kasvavista haasteista. Yhdistysten yli kymmenen vuoden projektimainen kehittämistoiminta oli laajentunut niin, että yhdistysten ammatilliselle toiminnalle kaivattiin vakiintuneita rakenteita, uusia rahoituskanavia sekä verkostoja kehittämis- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen. Suomalainen yhdistystoiminta eli siis voimakkaassa murroksessa ja erilaisten muutospaineiden alla. Muistisairaiden ja heidän omaistensa elämänlaadun parantamiseksi tehtävä järjestö- ja kehittämistyö vaati entistä laajempaa,

4 4 suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää toimintaa ja uusien verkostojen ja toimintarakenteiden luomista. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys halusi vastata näihin haasteisiin Varsinais-Suomen Muistiluotsi - hankkeen avulla maakunnallisen toiminnan ja asiantuntijuuden pysyvyyden ja jatkuvuuden takaamiseksi. Viisivuotisen hankkeen päätyttyä v voidaan todeta, että hanke tuli todelliseen tarpeeseen. Muistiasiakkaiden määrä on edelleen kasvussa ja heille suunnatut erityispalvelut ovat olleet riittämättömiä. Varsinais-Suomen Muistiluotsi on pystynyt vastaamaan tähän tarpeeseen mm. tarjoamalla muistiasiakkaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuden osallistumiseen ja vertaisuuden kokemukseen. Varsinais-Suomen Muistiluotsi - aluekeskus on osoittanut tarpeellisuutensa ja löytänyt paikkansa osana paikallisen palvelujärjestelmän kehittämistä. Muistiluotsi on ollut varmistamassa osaltaan muistiasiakkaan ja hänen omaisensa äänen kuulumista päätöksenteossa ja palvelujen suunnittelussa. Näin on voitu vaikuttaa myös niihin muistiasiakkaiden tulevaisuutta koskeviin paikallisiin ratkaisuihin, joita tehdään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Tiivistelmä: Valtakunnallisen Muistiluotsi-hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden oikeutta tutkimuksiin, hoitoon ja palveluihin. Tarkoituksena oli innostaa ihmisiä kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan sekä parantaa muistiasiakkaiden ja heidän läheistensä kotona asumisen mahdollisuuksia. Päämääränä oli lisätä tietoa muistisairauksista, herättää opiskelijoiden kiinnostusta alaan ja mallintaa muistisairauksien diagnostiikkaa ja hyvää hoitoa. Samalla vahvistettiin Muistiyhdistyksen roolia osana sosiaalisen tuen kokonaisuutta. Varsinais-Suomen Muistiluotsilla oli valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi paikallisia painopisteitä, joiden avulla vastattiin alueen tarpeeseen. Valtakunnallisen Muistiluotsi verkosto-ohjelman tavoitteena oli: edistää sairastuneiden oikeutta tutkimuksiin, hoitoon sekä oikeanlaisiin tukipalveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa innostaa muistiasiakkaita ja heidän läheisiään sekä muita asiasta kiinnostuneita kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan parantaa dementoituvien henkilöiden ja heidän läheistensä kotona asumisen mahdollisuuksia lisätä tietoa muistisairauksista sekä sairastuneiden että heidän läheistensä tukemisen mahdollisuuksista herättää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kiinnostusta muistihäiriö- ja dementiatyöhön. mallintaa muistisairauksien diagnostiikkaa ja hyvää hoitoa ja osoittaa niiden tuloksellisuutta vahvistaa Muistiyhdistysten roolia osana sosiaalisen tuen kokonaisuutta

5 5 Varsinais-Suomen Muistiluotsi nosti esille yhteisten valtakunnallisen ohjelman mukaisten tavoitteiden ohella seuraavia painopistealueita: Seutukunnallisen ja paikallisen toiminnan käynnistäminen, kehittäminen ja tukeminen. paikallisen vertaistuen vahvistaminen, vapaaehtoistyön tukeminen ja koordinointi alaosastojen perustaminen ja niiden toiminnan rakentaminen maakunnallisia tavoitteita tukevaksi (myös ruotsinkielisten alueiden) Muistihoitaja / Muistiyhdyshenkilöverkoston luominen yhdyshenkilöiden löytäminen alueen kunnista verkoston koordinointi, tukeminen ja koulutus Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen asiantuntijuuden vahvistaminen kehittämishankkeista ja yhdistystoiminnasta saadun pääoman jatkuvuuden turvaaminen ja välittäminen alueen palvelurakenteisiin ja kehittämishankkeisiin verkostoituminen verkoston avulla toteutettava Varsinais-Suomen dementiatyön nykytilaanalyysi ja sen pohjalta tarpeellisen koulutuksen ja yhteistyön suunnittelu alueellisen vaikuttamistyön vahvistaminen vahva yhteistyö kuntien, alan oppilaitosten, yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa 3. HANKKEEN TOIMINTAMUODOT Muistiluotsi - hankkeeseen kuuluvia toimintamuotoja ovat: Muistihoitaja/yhdyshenkilö-verkoston luominen, ylläpito ja tuki Kuntayhteistyön kehittäminen Seutukunnallinen toiminta ja seutukunnalliset alaosastot, Oppilaitosyhteistyö Yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyöverkostojen kehittäminen Näiden tarkemmin määriteltyjen toimintojen lisäksi Muistiluotsin henkilökunta oli asiakkaiden käytettävissä neuvonta- ja ohjausasioissa, mm. kehittämispäällikkö ohjasi asiakkaita sosiaalietuus- ja palveluasioissa. Toimintamuotoina olivat perinteiset muistineuvonnan työtavat: puhelinneuvonta, toimintakäynnit ja erilaiset esitykset ja luennot muistiasiakkaiden ja heidän omaistensa ryhmille. Tämän kaltaisista muistineuvonta- ja ohjauspalveluista on jo paljon kokemusta vuosien varrelta niin emoyhdistyksellä kuin muissakin Muisti- ja dementiayhdistyksissä. Niinpä tässä projektissa keskityttiin arvioimaan, kuvaamaan ja raportoimaan pääasiassa muita toimintamuotoja ja työtapoja, joista oli tarpeen saada uutta kokemusta ja tietoa. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksellä oli samanaikaisesti menossa myös niin paljon muita suoraan muistiasiakkaita ja heidän läheisiään tukevia toimintoja, että Muistiluotsi pystyi keskittymään laajempaan alueelliseen kehittämiseen. Kaiken kehittämistoiminnan keskiössä ja lopullisen hyödyn saajana oli kuitenkin ydinasiakkaamme: muistiasiakas ja hänen omaisensa.

6 6 MuistiLuotsi toimi lisäksi Ak -rahoitteisen Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa toiminnan kattohankkeena tukien varhaisvaiheen muistiasiakkaiden ja heidän läheistensä palvelujen vakiinnuttamista. Ensitietohankkeen toiminta ja tulokset on raportoitu omana kokonaisuutenaan eivätkä siten näy tässä loppuraportissa (Loppuraportti Luonsinen ja Pihlava 2011). Vuosien aikana Muistiluotsin verkostoyhteistyöhön liittyviä paikallisia palavereja oli 204 kpl. Muistiluotsin suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä sisäisiä tai valtakunnan verkostoon liittyviä palavereja oli 59 kpl ja ohjausryhmätyöskentelyyn tai sen valmisteluun liittyviä palavereja 22 kpl. Kuntayhteistyöhön liittyviä palavereja ja tapahtumia on ollut vuodesta kpl ja yhdistyksen kehittämistoiminnan koordinointiin liittyviä palavereja oli 127 kpl. Tarkempaa Muistiluotsi hankkeeseen liittyvää tilastointia on liitteessä HANKKEEN HALLINTA JA OHJAUSRYHMÄTYÖSKENTELY Varsinais-Suomen Muistiluotsi hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Varsinais-Suomi koostuu viidestä seutukunnasta: Turun seutu, Vakka-Suomen seutu, Loimaan seutu, Turunmaan seutu ja Salon seutu, joista neljä ensimmäistä kuuluvat Varsinais-Suomen Muistiluotsin toiminta-alueeseen. Vuoden 2009 alussa kuntajaon vuoksi kuntien määrä pieneni 26 kuntaan. Varsinais-Suomen Muistiluotsi hankeen vastuuhenkilönä oli toiminnanjohtaja, joka vastasi toiminnan koordinoimisesta yhdistyksen hallituksen ja ohjausryhmän linjausten pohjalta. Hän vastasi myös Muistiluotsin tiedottamisesta, yhdistys- ja yritysyhteistyöstä, koko yhdistyksen maakunnallisen työn kehittämisestä ja yhteistyötä rahoittajan kanssa. Työparina toiminnanjohtajalla oli kehittämispäällikkö, jonka tehtäviin kuuluivat seutukunnallisen toiminnan ohjaaminen, kuntayhteistyö ja muistihoitaja / yhdyshenkilöverkoston koordinointi toiminnanjohtajan tuella. Vuoden 2009 keväästä alkaen kehittämispäällikön työtehtäviin kuului myös yhdistyksen kehittämishankkeiden koordinointi. Toiminnanjohtaja ja kehittämispäällikkö olivat myös osa yhdistyksen johtoryhmää. Lisäksi hankkeessa oli osa-aikainen toimistosihteeri, jonka tehtäviin kuuluivat Muistiluotsiin keskitetyt monipuoliset toimistotehtävät, kuten laajojen yhteistyötahojen ja -henkilöiden yhteystietojen kokoaminen, kuntakontaktitietojen ajan tasalla pitäminen, tiedotusmateriaalin postitus, laatiminen ja välittäminen, tilastointi jne. Muistiluotsi hankkeen aikana yhdistyksen organisaatiota uudistettiin palvelemaan entistä paremmin jäsenistön ja kohderyhmän tarpeita. Vuonna 2009 yhdistyksen kehittämishankkeet ja työntekijät lisääntyivät selvästi ja oman koordinaation tarve kasvoi. Yhdistyksen hallitus päättikin kehittää organisaation kehittämistoiminnan linjaa perinteisen järjestötoiminnan, palvelutuotannon ja Tammikodin rinnalla. Kehittämislinjaa alkoi ohjata Muistiluotsi-aluekeskushanke, jonka alaisuudessa oli yhdistyksen kaikki Ray-rahoitteinen toiminta. Linjaorganisaatio säilyi muuten ennallaan. Muistiluotsi-hankkeen avulla oltiin luomassa maan kattavaa asiantuntija- ja tukikeskusverkostoa, joten näin kehittämislinjan saaminen organisaatioon oli luonteva tapa toimia niin Muistiluotsin paikallisten painopisteiden kuin valtakunnallisten

7 7 tavoitteidenkin mukaisesti. Alla on kuvattu organisaatiokaaviot vuosilta 2008 ja Niissä on havainnollistettu Muistiluotsin osuus yhdistyksen Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella tehdyssä kehittämistoiminnassa. Hankkeen ohjausryhmällä oli tärkeä rooli Muistiluotsin toiminnan linjaamisessa ja toiminnan rakenteiden luomisessa. Ohjausryhmä toimi aktiivisesti tuoden asiantuntijaja seutukunnallista tietoa toiminnan kehittämiseen. Ohjausryhmässä linjattiin Muistiluotsin seutukunnallisten resurssien käyttöä, toiminnan painopistealueita ja maakunnallista vaikuttamistyötä. Ohjausryhmä kokoontui 2-3 kertaa vuodessa. Hanketta hallinnoivan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen hallitus teki hankkeeseen liittyvät tarvittavat päätökset ohjausryhmän suositusten pohjalta. Ohjausryhmän kokoonpano oli toimiva ja asiantuntemus hyvää, mutta osallistujat olivat hyvin kiireisiä omassa työssään. Kuntayhdistymisten tuomien muutosten ja kiireiden vuoksi oli ohjausryhmän koolle saanti välillä vaikeaa. Hankkeen työntekijöille ohjausryhmän jäsenten ajan tasalla pitäminen olikin monesta syystä vaikeaa, mm. osaa ohjausryhmän jäsenistä oli vaikea tavoittaa. Ohjausryhmäläisten oli näin myös vaikea hahmottaa laajaa hankekokonaisuutta, jos heillä ei ollut aikaa osallistua ja sitoutua säännölliseen ohjausryhmätyöskentelyyn.

8 8 Vuodesta 2009 lähtien ohjausryhmätyöskentelyä pyrittiinkin kehittämään enemmän syventäväksi vuoropuheluksi, jossa tuettiin ohjausryhmäläisiä vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Yleisten asioiden tiedottamista siirrettiin enemmän kokousten välille varsinkin sähköpostityöskentelyyn. Ohjausryhmä arvioi vuonna 2009 omaa toimintaansa SWOT -analyysin avulla. Ohjausryhmän vahvuuksia olivat mm. säännölliset ja hyvin valmistellut kokoukset ja Muistiliiton alueohjaajan rooli ohjausryhmässä. Heikkouksia olivat mm. vähäinen osallistuminen ja tiedonkulun vaikeudet. Ohjausryhmän mahdollisuuksina nähtiin hyvä yhteistyö ja tiedotuksen vahvistaminen Ohjausryhmän kokoonpano v : Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen edustajat: hallituksen jäsenet Kari Salonen ja Riitta Karjalainen Turun, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukuntien edustajat: Turku: avopalvelujohtaja Helena Nikkola Turku: palvelupäällikkö Eija Salmiosalo Loimaa: terveyskeskuslääkäri Eija Toriseva, Loimaan ktt:n ky Vakka-Suomi: vanhustyönjohtaja Marika Lehtinen, Taivassalo vanhustyönjohtaja Jaana Palmroos, Taivassalo Turunmaa: vanhustyönjohtaja Gun Siren, Parainen TY:n, VSSHP:n, TYKS:n neurologian klinikan edustaja: professori, neurologi Kari Majamaa Ammattikorkeakoulun edustaja: koulutusalanjohtaja Inger Westerlund tuntiopettaja Marina Grunér, Yrkeshögskolan Sydväst Yleishyödyllisten yhdistysten edustaja: projektivastaava Minna Suikkanen, Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset (2007-syksy 2008)

9 9 5. HANKKEEN TUOTOKSET JA TULOKSET 5.1. MUISTIHOITAJA/YHDYSHENKILÖVERKOSTO Tiivistelmä: Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto luotiin, pidettiin yllä ja sitä tuettiin projektin aikana. Verkostoon kuului projektin päättyessä noin 65 muistihoitajaa tai yhdyshenkilöä kaikista toiminta-alueen kunnista. Verkostoa arvioitiin opinnäytetöinä ja niiden avulla saatiin tietoa mm. verkoston toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Tulosten mukaan verkoston koettiin vahvistavan ammatillisuutta, antavan ammattitietoutta, vertaistukea, ammatillisia kontakteja sekä ohjausta ja tukea. Lisäksi sen koettiin tukevan muistihoitajien ja yhdyshenkilöiden työtä sekä asiakastilanteita. Verkoston avulla tiedonvälitys lisääntyi heidän omiin työyksiköihinsä ja kuntiin sekä mahdollisti pitkäaikaisen kokemuksen jakamisen muistihoitajana tai muistiyhdyshenkilönä toimimisesta, antoi vertaistukea sekä jakoi monipuolista materiaalia. Kyselyn mukaan verkoston jäsenet halusivat verkostotoiminnan jatkuvan. 91,7 %:n kunnan johtavan viranhaltijan mielestä muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto oli tarpeellinen ja sillä oli vaikutusta kunnan dementiahoidon kehittämiseen. Muistihoitaja-yhdyshenkilöverkoston perustaminen, tuki ja ylläpito on kuvattu hyvien käytäntöjen mukaisesti. ( kts. liite 2) Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto koostui muistihoitajista ja muistiyhdyshenkilöistä. Verkoston jäsenet toimivat oman kuntansa / kuntayhtymänsä muistityön asiantuntijoina ja koordinaattoreina. He informoivat hankkeen työntekijöitä oman kuntansa muistisairaiden henkilöiden hoitoketjusta, tiedottivat omassa kunnassaan erilaisista tapahtumista, koulutuksista ja uudesta kirjallisuudesta ym. Pilottikuntien yhdyshenkilöt osallistuivat myös kuntayhteistyöhön ja osa järjesti yhdessä alaosaston vastuuhenkilön kanssa tempauksia ja tilaisuuksia. Muistihoitaja toimi terveys- tai sosiaalitoimessa avohoidossa ja oli nimetty kuntansa / kuntayhtymänsä muistihoitajaksi. Hänen työnkuvassaan korostuivat muistiasiakkaiden tutkimus ja hoito, esim. muistitestaukset. Muistiyhdyshenkilö oli kiinnostunut muistiasioista, mutta hänellä ei ollut kunnassaan/kuntayhtymässään virallista nimitystä tai asemaa muistihoitajana. Työnkuva voi myös vaihdella ja vain osa asiakkaista oli muistipotilaita. Hankkeen tavoitteena oli luoda muistihoitaja / yhdyshenkilöverkosto koko Varsinais- Suomen Muistiyhdistyksen hallinnoimalle alueelle. Tämä tarkoitti, että jokaisessa 26 kunnassa olisi ainakin yksi muistihoitaja / yhdyshenkilö sekä sairaalapoliklinikoiden muistihoitajat. Verkoston jäsenet saivat Muistiluotsi - hankkeelta ohjausta, tukea, tietoa, maksutonta koulutusta ja vertaistukea. Hanke järjesti verkostolle yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa. Muistiluotsi hankkeen alussa luotiin muistihoitaja ja yhdyshenkilöverkosto koko Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen hallinnoimalle alueelle, yhteensä 26 kuntaan. Verkoston kokoaminen aloitettiin sekä olemalla yhteydessä jo olemassa oleviin muistihoitajiin että kyselemällä kunnista/kuntayhtymistä halukkuutta nimetä alueelleen uusia muistihoitajia tai muistiyhdyshenkilöitä. Verkoston yhteystietoja

10 10 hyödynnettiin myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin Hoitoreitit - sivuilla, joissa alan ammattilaisille tiedotetaan alueen hoitoketjuista ja palveluista. Muistihoitajille ja yhdyshenkilöille järjestettiin vuosittain kaksi verkostotapaamista. Aiheina olivat mm: - muistisairauksien peruskoulutus - muistihäiriöisen asiakkaan kohtaaminen - muistihoitajakyselyn alustavat tulokset, työssä jaksaminen ja muistihoitajan työ - ikääntyvän alkoholinkäyttö ja alkoholidementia - muistihoitajien työnkuva ja rooli sekä verkoston nykytila ja tulevaisuus - muistiasiakkaiden oikeus- ja edunvalvonta-kysymykset sekä opinnäytetyön tulokset muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston arvioinnista. Lisäksi projektin päätösseminaarissa pohdittiin tulevaisuuden Muistiluotsia ja verkoston toimintaa sekä verkoston jäsenet esittelivät omaan työhönsä liittyviä erityiskysymyksiä mm. - kansainvälisyys ja maahanmuuttajat muistihoitajan työssä, - Cerad -testaus ja tulkinnat käytännön vastaanottotyössä -eri suuruisten kaupunkien ja kuntien muistihoitajien ja yhdyshenkilöiden rooli vaihtelevissa työympäristöissä. Luentojen lisäksi tapaamissa oli ryhmätöitä ja mahdollisuus vapaaseen keskusteluun. Yhteystietolistaa päivitettiin vuosittain ainakin kaksi kertaa. Muistihoitajiin ja yhdyshenkilöihin pidettiin yhteyttä ja heitä informoitiin koulutuksista, verkostotapaamisista ja muista tiedotuksellisista asioista. Selvitys ja analyysi muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostoyhteistyölle v (opinnäytetyö) Tea Sundin, sairaanhoitaja AMK, kartoitti omassa opinnäytetyössään muistihoitajien kokemuksia ammatillisen tuen ja koulutuksen tarpeista ja tulevaisuuden haasteista sekä tarpeita oman työn ja muistihoitajaverkoston kehittämiseen. Opinnäytetyön keskeiset tulokset: Muistihoitajat kokevat ammattitaitonsa pääsääntöisesti riittäväksi. Nykyinen toimenkuva ei ole mahdollista ilman tarkempaa paneutumista yksilöllisesti muistisairaan asiakkaan ja hänen omaisensa tilanteeseen. Osaamisen kehittäminen koetaan tärkeäksi; tarvitaan sekä tietojen päivitystä että ammatillisesti syventävää koulutusta muistisairauksista. Muistihoitajan osaamista työyhteisö ei toivotulla tavalla hyödynnä. Muistihoitajan työtä halutaan kehittää kokonaisvaltaisen auttamisen ja tukemisen suuntaan. Muistihoitajaverkoston keskeiseksi toimintatavaksi koetaan koulutus ja yhdistyksen rooli nähdään merkittävänä tukena muistihoitajan työssä, yhdistykseltä saadaan tietoa ja koulutusta muistisairaan asiakkaan kohtaamiseen sekä apua /tukea arjen työhön.

11 11 Muistihoitajaverkosto koetaan sekä ammattitaidon että vertaistuen kannalta merkittävänä. Tuloksia hyödynnettiin verkoston toiminnan suunnittelussa seuraaville vuosille. Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston arviointi 2010 (opinnäytetyö) Sosionomi AMK - opiskelijat Nina Suma ja Tarja Lindvall tekivät opinnäytetyönään arviointia muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ja selvittivät verkostoon kuuluvien hoitajien kokemuksia, toiveita ja muuta palautetta verkostoon liittyen. Opinnäytetyössä nousseet keskeiset verkoston toimintaan liittyvät tulokset olivat: Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkosto koettiin ammatillisuutta vahvistavana vuorovaikutuskanavana. Verkostossa toimivat olivat tyytyväisiä verkoston toimintaan. Kaikkien vastaajien mielestä verkosto toimii hyvin tai erinomaisesti Verkostotoiminnasta saatiin uutta ammattitietoutta, vertaistukea, ammatillisia kontakteja sekä ohjausta ja tukea Muistiyhdistykseltä. Vastaajat kokivat saaneensa tukea työhönsä sekä asiakastilanteisiin. Suosituimmaksi aiheeksi nousi muistisairauksien peruskoulutus sekä tapaaminen, missä käsiteltiin omaa työssä jaksamista Verkoston kautta jäsenet lisäsivät tiedonvälitystä omiin työyksiköihinsä ja kuntiinsa. Verkoston jäsenten välinen muu seutukunnallinen yhteistyö oli vasta heräämässä Itse verkoston jäsenet kertoivat antaneensa muille kuvauksia oman kunnan toimintamallista ja toimintaohjeita testien tekoon. He kertoivat jakaneensa pitkäaikaista kokemusta muistihoitajana tai muistiyhdyshenkilönä toimimisesta, antaneensa vertaistukea sekä jakaneensa monipuolista materiaalia. Kehitysideoita ei jäseniltä juurikaan tullut, lähinnä toiveita koulutusaiheista sekä tapaamisajankohdista ja paikoista. Aihetoiveina olivat mm. muistisairaiden hoitokäytännöt, muistitestit, käytöshäiriöt, edunvalvonta-asiat, omaisten tukeminen sekä kansainvälisyys. Verkoston kokoa ei haluttu kasvattaa Kaikki vastaajat halusivat verkostotoiminnan jatkuvan Muistihoitajan työnkuvaan liittyviä tuloksia ja havaintoja olivat: Muistihoitajana ja muistiyhdyshenkilönä päätoimisena työskenteli vain 25 prosenttia kyselyyn vastanneista ja 75 prosenttia toimii oman työnsä ohella. Näistä noin 60 prosenttia sai käyttää muistiasioihin aikaa viikossa vain joitakin tunteja. Vastaajista 56 prosenttia ei tee yhteistyötä muiden verkostoon kuuluvien kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Kyselyssä tuli esille verkoston jäsenten erilaiset koulutustaustat, työnkuvat sekä ammattinimikkeet. Nämä koetaan toisaalta rikkaudeksi toisaalta sekavuutta lisääväksi asiaksi.

12 12 Varsinais-Suomen Muistiluotsi käytti kyselyn tuloksia arvioidessaan muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuutta ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kuntien johtavilta viranhaltijoilta kerätty kirjallinen palaute Osana ulkoista kuntayhteistyön arviointia (Kuntoutussäätiö) pilottikuntien (6 kpl) johtavilta viranhaltijoilta kysyttiin lyhyesti myös muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston merkityksestä. Kyselyyn vastasi kaksitoista henkilöä. Heistä 91,7 % koki verkoston tarpeelliseksi ja sillä oli vaikutusta kunnan dementiahoidon kehittämiseen. Työntekijöiden oma sisäinen arviointi ja palautteenkeruu verkoston jäseniltä Työntekijät arvioivat toimintaa kahdesti vuodessa siihen kehitetyllä lomakkeella. Lisäksi jokaisella verkostotapaamiskerralla kerättiin kirjallista palautetta osallistujilta. Muistihoitajat/yhdyshenkilöt olivat tyytyväisiä verkostotapaamisiin, niiden sisältöihin ja toimijoihin. Myös Muistiluotsin työntekijät olivat itse tyytyväisiä verkostotapaamisten sisältöihin. Verkoston toiminta kiinnosti myös muita alueen muistityön ammattilaisia ja verkostoon oli enemmän halukkaita, kuin voitiin ottaa. Osallistujat rajattiin tarkkaan oikean kohderyhmän mukaan. Tapaamisissa kerättiin palautetta verkoston toimivuudesta ja toiveita tuleville tapaamisille. Muistihoitajat kertoivat saaneensa käytännön välineitä omaan työhönsä ja verkosto vahvisti heidän omaa kokemustaan roolistaan muistiasiakkaan etujen valvojana. Työtapoina varsinkin erilaiset toiminnalliset menetelmät ja ryhmätyöt saivat erinomaista palautetta. Ryhmätöiden avulla verkoston jäsenet tuottivat itse materiaalia muistihoitajan työn ja verkoston kehittämiseksi. Verkosto on aktivoitunut ja jäsenet ovat mukana kehittämässä verkoston sisältöjä. Tapaamisissa saatiin hyviä käytännön tuloksia, joita hyödynnettiin verkoston jatkosuunnittelussa. Verkosto onnistui myös siinä, että verkoston jäsenet toivat omaa osaamistaan muiden käyttöön. Verkoston jäsenet kertoivat palautteissa mm. itse antaneensa muille kuvauksia oman kunnan toimintamallista, antaneensa toimintaohjeita muistitestien yms. tekoon, jakaneensa pitkäaikaista kokemusta muistihoitajana tai muistiyhdyshenkilönä toimimisesta, antaneensa ja saaneensa vertaistukea sekä jakaneensa materiaalia Vuonna 2010 verkoston arvioinnissa pohdittiin myös tulevaisuutta ja verkoston tarkoitusta ja mahdollista kohderyhmän rajausta. Verkoston aktiivisten osallistujien mielestä jäsenten pitää osallistua ja kantaa vastuuta koko verkoston toiminnasta. Heidän mielestään verkostoon ei voi kuulua, jos osallistuu vain satunnaisesti. Verkoston jäsenissä ja heidän tiedoissaan tapahtui jatkuvasti muutoksia ja tietojen päivittäminen oli työntekijöille työlästä. Työntekijän näkökulmasta verkoston toiminnalle toi haasteita jäsenten vaihtuminen, sillä joka kerta oli mukana uusia ihmisiä ja tiedon taso ja verkostoon sitoutuminen vaihteli. Verkostossa toimiminen oli kuitenkin innostavaa puolin ja toisin ja osa verkoston jäsenistä aktivoitui muistiasioissa myös

13 13 omalla toiminta-alueellaan. Tämä oli hyvin palkitsevaa myös työntekijöille ja vahvisti osaltaan yhdistyksen ja sen paikallisen toiminnan asemaa alueella. Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston toiminta on vakiintunut ja osoittanut tarpeellisuutensa. Muistihoitajien rooli toiminta-alueellaan on vahvistumassa osittain verkoston ansiosta. Muistihoitajien rooli, työnkuva ja verkoston tulevaisuus alkoi siis hahmottua ja löytää vakiintuneet toimintatapansa. Alueellisia eroja on edelleen kuitenkin paljon ja muistihoitajien työnkuva on kirjava. Kehitettävää on edelleen myös muistiyhdyshenkilöiden roolissa oman kuntansa muistiasioiden tiedonvälittäjänä. Verkosto on kuitenkin ollut menestys, vuonna 2005 toimintaa aloitettaessa alueella oli sairaaloiden poliklinikoiden lisäksi vain 13 muistihoitajaa. Hankkeen päättyessä verkostossa on jo 65 jäsentä, joista suuri osa on sitoutuneita muistityön kehittäjiä. Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston perustaminen, ylläpito ja tuki on kuvattu lupaavien käytäntöjen mukaisesti (kts. liite 2) Muistihoitaja/yhdyshenkilötapaamisen ryhmätyön tuotoksia. Tehtävässä pohdittiin tulevaisuuden haasteita muistihoitajan työn näkökulmasta.

14 KUNTAYHTEISTYÖ Tiivistelmä: Kuntayhteistyön avulla vahvistettiin yhteistyötä sekä tuotiin yhdistyksen asiantuntijuutta muistiasiakkaan ja hänen omaisensa parhaaksi toiminta-alueen kunnissa. Projektin alussa valittiin alueelta kuusi pilottikuntaa, joihin kohdistettiin erilaisia toimenpiteitä. Pilottikunnissa tehtiin mm. nykytila-analyysi, jonka pohjalta käytiin keskustelua kuntien johtavien viranhaltijoiden kanssa muistiasiakkaan palvelujen kehittämisestä. Kuntien muistiasiakkaan palveluita kehitettiin esim. järjestämällä hoitajille koulutuksia kunkin kunnan tarpeista lähtöisin. Jatkotoimenpiteet ja yhteistyö yhdistyksen kanssa toteutuivat räätälöidysti kunnan tarpeen mukaan, mm. strategiayhteistyönä, ostopalveluita yms. Muistiluotsi palveli alueensa kohderyhmää kuntien palvelurakenteisiin ja kehittämishankkeisiin verkostoitumalla. Alueellinen vaikuttamistyö vahvistui kuntayhteistyön avulla. Yhteistyömallista tehtiin kuntiin palautekyselyjä, joiden vastauksista käy ilmi, että tämäntyyppistä yhteistyötä halutaan ja yhdistyksen rooli asiantuntijana on tärkeä, kun mietitään kunnallisia ratkaisuja muistiasiakkaan palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen. Kuntayhteistyö ja sen tulokset on kuvattu hyvien käytäntöjen mukaisesti (kts. liite 3). Muistiluotsi hankkeen tavoitteena oli kuntayhteistyön vahvistaminen. Valituissa pilottikunnissa tehtiin työskentelyn pohjaksi nykytila-analyysi, jolla selvitettiin kuntien palvelujen tämänhetkistä tilannetta. Analyysin tulosten pohjalta suunniteltiin kuntien kehittämisyhteistyötä ja konsultointia. Kehittämisyhteistyö aloitettiin pilottikuntatoiminnalla, mutta hankkeen tavoitteena on myöhemmin koko toimintaalueen muistihäiriö- ja dementiapalveluiden kehittäminen. Pilotointia tarjottiin eri seutukuntiin seitsemälle erikokoiselle kunnalle tai kaupungille. Mukaan lähti kuusi: Auran kunta, Loimaan kaupunki, Paraisten kaupunki, Taivassalon kunta, Naantalin kaupunki ja Turun kaupungin pohjoinen alue. Nykytila-analyysin teki Irmeli Vähämäki, jolla oli jo aiempaa kokemusta Pirkanmaan Muistiyhdistyksen vastaavan nykytila-analyysin toteuttamisesta. Raportti tuloksista valmistui syksyllä 2008 ja kyselyyn vastanneille järjestettiin infotilaisuus loppuvuodesta. Kehittämisyhteistyön ja konsultoinnin jatkosuunnittelu aloitettiin vuoden 2008 lopulla jolloin pilottikuntiin oltiin jo alustavasti yhteydessä kirjeitse, jossa kerrottiin kunnille jatkotyöskentelystä. Kuntayhteistyön jatko käynnistettiin sopimalla pilottikuntien tapaamiset, joissa käytiin läpi kuntien omaa muistisairaiden hoidon tilaa ja kartoitettiin lyhyesti asiakkaan palvelujatkumo/hoitopolku. Tapaamisiin kutsuttiin johtavia viranhaltijoita sosiaali- ja terveystoimesta. Yhteisestä tarkastelusta nousevien tarpeiden ja nykytila-analyysin tulosten perusteella Muistiluotsin kehittämispäällikkö kokosi yhteenvedon kunnan nykytilanteesta mahdollisine kehittämisehdotuksineen. Pilottikuntien muistityön kehittämiseen liittyvät koulutus- ja konsultointitilaisuudet sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille toteutuivat pääasiassa suunnitellusti. Aiheina koulutuksissa olivat kuntien tarpeista nousseet Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen, Perustietoa muistisairauksista ja Muistisairauksiin liittyvät

15 15 käytösoireet ja niiden hoito. Luennoitsijoina olivat yhdistyksen työntekijät sekä vierailevat asiantuntijalääkärit, esim. neurologi ja psykiatri. Jonkin verran muutoksia tuli lähinnä aikatauluihin kielikysymyksistä tai kuntien kiireistä johtuen. Koko hankkeen aikana koulutus- ja konsultaatiotilaisuuksia pidettiin 12 kpl ja niihin osallistui yht.719 henkilöä. Muistiluotsin aikana pilottikuntayhteistyötä kehitettiin ja jatkettiin mm. pilottikunta Turussa, jossa Muistiluotsi oli mm. ikääntymispoliittisen strategiatyöskentelyyn kuuluvassa dementiatyön kehittämistyöryhmässä. Alueellista kehittämisyhteistyötä Muistiluotsi teki Turun kaupungin kanssa myös olemalla mukana alueellisessa vanhuspalveluiden monitoimijakeskushankkeessa, jossa kaupunki, yksityinen sektori ja kolmas sektori yhdessä luovat uusia tapoja palvella muistiasiakkaita ja heidän omaisiaan omalla toiminta-alueellaan. Muistiluotsi osallistui myös Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiriin Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto - hankkeeseen, jossa Muistiluotsin roolina on olla muistiasiantuntijana työryhmässä ja hankkeen tapahtumissa. Kuntien dementiahoidon nykytila-analyysin tulokset V (ostopalvelu) Pilottikuntien päättäjille ja johtaville viranhaltijoille suunnattiin vuoden 2008 keväällä kysely, jossa kartoitettiin dementiahoidon nykytilaa. Kyselyyn liittyi myös toinen osio, joka suunnattiin hoitohenkilöstölle. Kyselylomakkeita hoitajille lähetettiin 102 kappaletta ja niitä palautui 92 kappaletta. Nykytila-analyysin keskeiset tulokset: Hoitajien kyselyn tuloksia verrattiin Jaana Verhan -97 tekemään laajaan kyselyyn (Alzheimerin - keskusliiton julkaisusarjassa Raportti 1/1999). Kaikilla osa-alueilla vastaajien ammattitaito oli kohentunut kymmenen vuoden takaisesta. Muistisairauksista tiedetään enemmän, tautien ominaispiirteitä hallitaan paremmin, kuntouttava työote on mukana hoidossa sekä kuntoutuksen merkitys sairauden eri vaiheissa nähdään merkityksellisenä. Hoitajien asenteissa on tapahtunut myös merkittävää muutosta. Koulutuksella on suuri osuus, mutta myös muistisairauksien esiin tulo yhteiskunnassa yleisesti, diagnostiikan parantumien jne. ovat edistäneet asiaa. Kyselystä nousee muutamia kehittämistä vaativia asioita mm: varhaisvaiheen tunnistamisen ongelma (mahdollisimman varhainen diagnoosi) ja siihen annettavien palveluiden puute. haasteellisesti käyttäytyvien henkilöiden hoitaminen ja käytösoireisiin vastaaminen vielä enemmän lääkkeettömin keinoin. työnohjausta ei mielletä ammatillisen kehittämisen välineeksi. muistisairaisiin ei aina suhtauduta kuin aikuisiin. Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset olivat rohkaisevia ja kertoivat siitä, että kuntien dementiatyö on kehittynyt ammatillisesti. Vertaistuen ja omaisten aseman parantamiseen pitää tehdä jatkuvasti kovasti töitä, joten yhdistyksen tekemä työ nähdään merkityksellisenä. Yhdistys on usein ainoa taho, joka palvelee varhaisvaiheen asiakasta ja omaista antaen ensitietoa ja vertaistukea.

16 16 Kuntayhteistyön ulkoinen arviointi 2010 Kuntayhteistyön ulkoisen arvioinnin toteutti Kuntoutussäätiö keväällä Arviointi sisälsi pilottikuntien johtavien viranhaltijoiden kyselyn yhteistyön merkityksestä, hoitajien tieto-taito-asennekyselyn sekä palautetta koulutuksista. Johtavien viranhaltijoiden kyselyyn vastasi 12 henkilöä ja hoitajien kyselyyn 118 henkilöä. Viranhaltijakyselyn tulokset olivat: Nykytila-analyysin koki tarpeelliseksi ja se koettiin vaikuttavaksi 58,4 %:n mielestä. Jokainen vastaaja koki hoitajien koulutuksen tarpeelliseksi Työryhmätyöskentelyn koki tarpeelliseksi ja se koettiin vaikuttavaksi 75,0 %:n mielestä Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston koki tarpeelliseksi ja sillä oli vaikutusta kunnan dementiahoidon kehittämiseen 91,7 %:n mielestä 91,7 % vastaajista oli sitä mieltä, että kunnat voisivat tulevaisuudessa ostaa Muistiyhdistyksen tarjoamaa palvelupakettia dementiahoitonsa kehittämiseen Kaikki vastaajat pitivät yhteistyön jatkumista erittäin tärkeänä Kuntien johtavien viranhaltijoiden avoimia kommentteja kuntayhteistyöstä ja hoitopolun tarkastelusta: Tarvitaan käytännön keinoja teorian lisäksi. Ajatusten vaihto kollegoiden kanssa on hyödyllistä. Ryhmätyöskentelyjä voisi olla säännöllisesti. Palveluiden saaminen ruotsiksi erittäin tärkeää, suomeksi ne toimivat jo hyvin. Toimintaa kaivataan, ettei hienot asiat jää vain paperille Hoitajien tieto-taito-asenne-kyselyn tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin vuoden 2008 nykytila-analyysissä. Muutamia eroavaisuuksia kuitenkin löytyi, mm. kuntouttava ote muistiasiakkaiden hoitotyössä näytti lisääntyneen entisestään sekä muistisairaiden eri vaikeusasteiden ymmärtäminen oli lisääntynyt ja ne otettiin huomioon yksilöllisessä hoidossa. Muita palautteita olivat mm: Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä pidettiin hyvänä ja se sai paljon kiitosta Yhteistyön ja koulutuksen toivottiin olevan säännöllistä, syvempää ja pitkäaikaista Koulutusten ja kehittämisyhteistyön avulla pysytään ajan tasalla kun jatkuvasti tulee uutta tietoa Koulutus- ja kehittämisyhteistyön lisäksi toivottiin myös henkilökunnan motivaation lisäämistä. Lisäksi esimiesten toivottiin ymmärtävän paremmin olosuhteiden kehittämisen tarve.

17 17 Myös hoitoon liittyviä kommentteja tuli jonkin verran, mm. muistisairaille toivottiin pienempiä yksiköitä, henkilökuntaa koettiin olevan liian vähän, turhia lääkityksiä liikaa, myös tapaturmien koettiin lisääntyneen Ulkoisen arvioinnin tulokset olivat pääasiassa ennakoitavissa ja suuria yllätyksiä ei tullut. Yhdistykselle merkityksellistä tuloksista oli, että pitkäkestoista koulutustoimintaa muistisairauksista pidetään hyvin tärkeänä. Kuntayhteistyössä ilmi tuli jatkuvan säännöllisen yhteistyön tarve. Yksittäiset interventiot auttavat toki kuntien edustajia näkemään muistisairaiden palveluiden tarpeita, mutta kokonaisuuksien kehittäminen ja asennemuutos vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä. Työntekijöiden oma sisäinen arviointi ja palautteenkeruu pilottikuntien edustajilta Työntekijät arvioivat toimintaa kahdesti vuodessa siihen kehitetyllä lomakkeella. Lisäksi pilottikuntien edustajilta on kerätty eri toimintamuodoista kirjallista palautetta. Työntekijöiden mielestä kuntayhteistyön toteutus oli haastavaa Paras - hankkeesta ja uusista kuntaliitoksista johtuen, mm. pilottikuntien omat palautetilaisuudet olivat aikataulullisesti vaikeita järjestää. Viranhaltijoiden oli vaikea irrottautua palaveriin kiireiden vuoksi. Myös liitoksista johtuvien virka- ja nimikemuutosten vuoksi oli ongelmallista miettiä koolle kutsuttavan ryhmän kokoonpanoa. Kuntien tapaamisissa olikin vaihtelevasti osallistujia. Kuntia pyrittiin palvelemaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, esim. Turun osalta kehittämispäällikkö oli mukana Turun ikäpoliittisen strategian dementiatyön työryhmässä. Palautetilaisuudet olivat onnistuneita ja hedelmällisiä ja kuntien johtavat viranhaltijat arvioivat yhteistyön toimivaksi. Turun kaupungissa työmuotona olleen strategiatyöryhmätyöskentelyn avulla Muistiluotsi oli mukana vaikuttamassa turkulaisten asiakkaiden hoitopolkuun ja palveluihin. Samalla työskentely tuki myös yhdistyksen ja Muistiluotsin roolia muistiasiakkaiden edunvalvojana. Työskentely on ollut hyvin toimivaa, Muistiluotsi toi työskentelyyn tärkeää asiakasnäkökulmaa ja pääsi mukaan toimintaan arvostettuna yhteistyökumppanina ja asiantuntijana. Pilottikunnilta saatu palaute Muistiluotsin toiminnasta (15 vastaajaa) mm.: Hoitopolun tarkastelu työryhmässä oli 93,3 %:n mielestä tarpeellista 86,7 %:n mielestä työryhmätyöskentelystä heräsi uusia ajatuksia/ideoita, joita voisi myöhemmin toteuttaa Kaikkien mielestä oli tärkeää, että yhdistys on mukana oman kunnan dementiahoidon kehittämisessä 85,7 % vastaajista koki, että koulutus- ja konsultaatio vastasi hoitoyksiköiden tarpeeseen Kuntien kanssa tehtävän työn avulla löydettiin siis uusia tulevaisuuden yhteistyömuotoja, jotka vahvistavat myös yhdistyksen asiantuntijaroolia toimintaalueella. Esim. Naantalin ja Turun kaupungin kanssa on jo sovittu yhteistyön jatkosta mm. myytävien palveluiden ja muun hankeyhteistyön muodossa.

18 18 Kuntayhteistyön työryhmätyöskentelyn pilottimalli sekä ikääntymispoliittiseen strategiatyön dementiatyöryhmän yhteistyömalli on kuvattu lupaavien käytäntöjen mukaisesti (kts. liite 3) SEUTUKUNNALLINEN TOIMINTA JA SEUTUKUNNALLISET ALAOSASTOT Tiivistelmä: Projektin aikana jokaiseen toiminta-alueen seutukuntaan perustettiin alaosasto, joissa on vapaaehtoinen vastuuhenkilö. Muistiluotsin tukemien alaosastotoimintojen avulla yhdistyksen paikallinen toiminta onnistui siis laajentumaan koko toiminta-alueelle. Seutukunnallinen vapaaehtoistyö käynnistyi ja vakiintui projektin aikana. Toimintaan on luotu sopimuskäytännöt ja kirjalliset ohjeet vapaaehtoistyön kehittämiseksi. Hankkeen avulla siis onnistuttiin käynnistämään ja tukemaan uudenlaisia vakiintuneita alueellisia vapaaehtoistyönmuotoja, joiden avulla pystyttiin palvelemaan muistiasiakkaita ja heidän omaisiaan heidän omilla asuinalueillaan. Alaosastojen perustaminen ja tuki on kuvattu hyvien käytäntöjen mukaisesti.(kts. liite 4) Varsinais-Suomen Muistiluotsin tavoitteena oli luoda seutukuntiin toimivat alaosastot, joiden perustamisessa mukana olivat hankkeen työntekijät yhdessä paikallisen vapaaehtoisen vastuuhenkilön / vastuuhenkilöiden kanssa. Alaosasto järjesti vapaaehtoisten johdolla alueellaan muistiasiakkaiden perheitä tukevaa toimintaa, esimerkiksi Juttutupa-kokoontumisia ja innosti myös muita mukaan vähitellen voimistuvaan vapaaehtoistoimintaan. Alaosaston vapaaehtoiset vetäjät tekivät yhteistyössä Muistiluotsin työntekijöiden kanssa oman alueensa toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Muistiyhdistyksellä on jo vuosia ollut Turun seutukunnassa vapaaehtoisten ohjaamana omaisten Juttutupatoimintaa, jonka tuki vahvistui Muistiluotsin käynnistyttyä. Lisäksi Muistiluotsi - hanke alkoi tukea yhdistyksen jäsentoimikuntaa, jossa vapaaehtoiset järjestävät virkistystoimintaa jäsenistölle. Juuri ennen hankkeen aloitusta oli perustettu myös Vakka- Suomen seutukunnan alaosasto, jota veti vapaaehtoistyönä paikallinen kotisairaanhoitaja/muistihoitaja. Muistiluotsi - hankkeen alussa tehtiin alaosastojen perustamis- ja toimintasuunnitelma, joka pohjautui Vakka- Suomen pilottialaosaston toimintaan. Hankkeen seuraavassa vaiheessa tehtiin suunnitelma alaosastojen perustamisesta myös Loimaan ja Turunmaan seutukuntiin. Vapaaehtoisille vertaisohjaajille järjestettiin mahdollisuus vertaistukiohjaajien jatkokoulutukseen, jonka tarkoituksena oli saada ideoita ryhmien ohjaamiseen, vaihtaa kokemuksia ja saada vertaistukea toisilta ohjaajilta. Jatkokoulutus järjestettiin yhteistyössä Muistiluotsin, Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Omaiset Mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry:n kanssa. Muistiluotsi - hankkeen tarkoituksena oli innostaa muistiasiakkaita ja heidän läheisiään sekä muita asiasta kiinnostuneita kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan. Käytännön vapaaehtoistyön tukimuotoina ovat olleet mm. yhteinen suunnittelu (vuosittaiset toimintasuunnitelmat), tiedotusapu, mediayhteistyö, verkostojen luominen, hanketyöntekijöiden käynnit ja tietoiskut alaosastoissa, puhelin- ja sähköpostituki,

19 19 vertaisohjaajien koulutus sekä vapaaehtoisille järjestetyt virkistystilaisuudet. Hankkeen loppupuolella keskityttiin jo olemassa olevien toimintojen vakiinnuttamiseen ja tukeen. Tavoitteena oli pitää vapaaehtoisvetoinen toiminta vireänä ja kasvavana palvelumuotona, joka jää yhdistyksen vakituiseksi toiminnaksi seutukunnissa myös Muistiluotsi - projektin jälkeen. Säännöllinen ja tavoitteellinen vapaaehtoistoiminta vaatii kuitenkin ammattivetoista koordinaatiota ja tukea. Alaosaston vapaaehtoiset vetäjät tekivätkin yhteistyössä Muistiluotsin työntekijöiden kanssa oman alueensa toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Vapaaehtoisille on laadittu vapaaehtoistyöntekijän sopimus, jonka kaikki vapaaehtoiset ovat allekirjoittaneet. Vapaaehtoisvetoinen toiminta on vakiintunut hankkeen aikana, esim. vuonna 2010 vapaaehtoisvetoisia kokoontumisia oli 80, joissa on ollut yhteensä 641 käyntiä. Hankkeen loppuessa vakiintuneita paikallisia, vapaaehtoisvetoisia toimintoja ovat: Turun seutukunnan omaisten Juttutuvat: Päiväjuttutupa ja iltajuttutupa ovat tarkoitettu henkilöille, joiden läheisellä on muistisairaus ja jotka ovat aktiivisesti mukana läheisensä hoidossa. Juttutuvat kokoontuvat joka toinen viikko. Vakka-Suomen seutukunnan alaosasto Laitilassa: Alaosasto järjestää noin kerran kuukaudessa omaisille vertaistuellisia tapaamisia niin, että samaan aikaan järjestetään omaa toimintaa myös muistisairaille Loimaan seutukunnan alaosasto: Alaosasto järjestää noin kerran kuukaudessa teemallisia ja vertaistuellisia tapaamisia omaisille. Turunmaan seutukunnan alaosasto: Alaosasto järjestää noin kerran kuukaudessa teemallisia ja vertaistuellisia tapaamisia omaisille, toiminta on kaksikielistä (suomi ja ruotsi) Raision alaosasto: Alaosasto järjestää noin kerran kuukaudessa teemallisia ja vertaistuellisia tapaamisia omaisille. Jäsentoimikunnan virkistystoiminta: Vapaaehtoisista koostuva toimikunta järjestää virkistystä ja retkiä asiakkaille noin kerran kuukaudessa. Muistisairaita hoitavien omaisten näkemyksiä, toiveita ja tarpeita heidän jaksamisensa kannalta, Turunmaan alaosaston perustaminen 2010 (opinnäytetyö) Sosionomi AMK opiskelija Minna Tainion ruotsinkielisessä opinnäytetyössä haastateltiin kahta muistisairaan omaista ja alaosaston vapaaehtoisvetäjää sekä tehtiin kirjallinen kysely viidelle alaosaston kävijälle. Haastateltavien pienen määrän vuoksi opinnäytetyön tuloksista ei voi tehdä yleisempiä päätelmiä. Opinnäytetyön kautta saatiin kuitenkin arvokasta kokemusta kaksikielisen alaosaston perustamisesta ja toiminnasta sekä omaisten kokeman vertaistuen merkityksestä. Tuloksia olivat: Omaiset kokivat vertaistuen merkityksen tärkeäksi, he saivat siitä tukea ja voimia arjesta selviämiseen Omaiset olivat tyytyväisiä alaosastossa saatuun muistisairaustietouteen Tapaamisissa oli mahdollisuus saada muilta vinkkejä ja neuvoja

20 20 Turun saariston erityispiirteet tulee huomioida paikallisessa toiminnassa. Mantereelle lähteminen saarista ei ole aina helppoa, joten esim. teknologian mahdollisuudet apuvälineinä olisi hyvä selvittää Kuntien johtavilta viranhaltijoilta kerätty kirjallinen palaute Osana ulkoista kuntayhteistyön arviointia (Kuntoutussäätiö) pilottikuntien (6 kpl) johtavilta viranhaltijoilta kysyttiin lyhyesti myös vapaaehtoistyön kehittämisen merkityksestä. Kyselyyn vastasi kaksitoista henkilöä. Seutukunnallisen vapaaehtoistyön kehittämisen koki tarpeelliseksi ja sillä oli vaikutusta kunnan dementiatyön kehittämiseen 58,3 %:n mielestä. Tämä aiheutti paljon pohdintaa projektityöntekijöiden kesken, sillä näin ollen 41,6 % vastaajista ei tiennyt tai ei pitänyt seutukunnallista vapaaehtoistyötä hyödyllisenä muistiasiakkaalle tai hänen läheisilleen! Kertooko tulos jotain johtavien viranhaltijoiden asenteista alueelliseen vapaaehtoistyöhön? Työntekijöiden oma sisäinen arviointi ja palautteenkeruu vapaaehtoisilta ja asiakkailta Työntekijät arvioivat toimintaa kahdesti vuodessa siihen kehitetyllä lomakkeella. Lisäksi asiakkailta on kerätty eri toimintamuodoista kirjallista palautetta ja vapaaehtoisilta on kerätty palautetta ryhmätyön muodossa yhteisessä kehittämispäivässä. Työntekijöiden mielestä vapaaehtoisten järjestämä toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta vaikeuksiakin on ollut. Vapaaehtoiset selvisivät vaativasta tehtävästään hienosti, mutta tarvitsivat säännöllistä tukea ja ohjausta tehtävässään. Myös virkistys ja keskinäinen kokemustenvaihto oli tärkeää. Vapaaehtoisten keskinäisen keskustelun ja tapaamisten järjestäminen oli kuitenkin haasteellista heidän erilaisten elämäntilanteidensa ja eri seutukuntien pitkien välimatkojen vuoksi. Vuonna 2010 otettiin käyttöön Muistiluotsissa luodut sopimuskäytännöt ja kirjalliset ohjeet vapaaehtoistyön kehittämiseksi. Muistiluotsi - hankkeen avulla on siis onnistuttu käynnistämään ja tukemaan uudenlaisia vakiintuneita alueellisia vapaaehtoistyön muotoja, joten näiltä osin tavoitteisiin on päästy erinomaisesti. Erityisiä haasteita toiminnan vakiinnuttamiseen oli kaksikielisillä alueilla, joissa tapaamiset on järjestetty sekä suomen- että ruotsinkielellä. Vaikka toimintaa tarjottiin kaksikielisenä, osa asiakkaista halusi palvelun vain omalla äidinkielellään. Verkostoituminen alueella on ollut myös vaikeaa johtuen esim. suomen- ja ruotsinkielisen väestön kulttuurieroista. Myös osalla alueen ammattihenkilöstöstä on ollut ennakkoluuloja uuden toiminnan suhteen. Vapaaehtoisvetoinen seutukunnallinen toiminta on hienosti vakiintunut ja osassa seutukuntia on kunnat saatu sitoutettua mukaan esim. pienen avustuksen muodossa. Osassa seutukuntia alaosastotoiminta on jo myös vahvistanut Muistiyhdistyksen roolia alueella ja lisännyt yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.

21 21 Vapaaehtoisten palautteesta nousi seuraavia asioita: Vapaaehtoiset tarvitsevat henkistä tukea, esim. apua toiminnan suunnitteluun, keskusteluapua hankalista tilanteista. Todettiin, että Muistiluotsi vastaa hyvin tähän tarpeeseen Vapaaehtoisille tarkoitettu virkistystoiminta kahdesti vuodessa on ollut hyvää ja määrällisesti riittävää Vapaaehtoisten koulutuspäivät ovat olleet tarpeellisia Yhteinen kehittämispäivä koettiin myös tärkeäksi Vapaaehtoiset esittivät lisäksi käytännön toiveita jatkoon. Virkistystoimintaan toivottiin yhteistapaamisia, teatteri- ja konserttimatkoja, retkiä ja humoristisia luentoja. Lisäksi toivottiin erilaisia tutustumiskäyntejä ja koulutuksia. Taloudellisen tuen toiveissa olivat erilaiset kulukorvaukset, esim. matka- ja puhelinkulujen korvaaminen. Vapaaehtoisvetoisen toiminnan asiakkaiden palautteista (28 vastaajaa) nousi esiin seuraavia asioita: Kaikki vastaajat kokivat saaneensa vertaistukea ryhmästä 92 % koki juttutupa/alaosastotapaamiset vaikuttaneen positiivisesti omaan jaksamiseen 93 % on saanut tapaamisissa ratkoa ja pohtia haasteellisia tilanteita, joita läheisen muistisairaus aiheuttaa 89 % on saanut tietoa muistisairauksista tapaamisissa ja 75 % on saanut tietoa oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista Kaikki vastaajat kokivat, että ovat saaneet mahdollisuuden tuoda esiin oman mielipiteensä, tunteensa ja toiveensa. 93 % toivoo Muistiluotsi - työntekijän vierailuja kokoontumisissa Ohessa muutama avoin kommentti vapaaehtoisvetoisen toiminnan asiakkaiden vastauksista: Olen aloittanut viime vuoden syksyllä. Näin tutustumisilmoituksen lehdessä. Rohkaisin mieleni ja tulin käymään. Minut otettiin ystävällisesti vastaan ja heti ensimmäisellä kerralla tuntui kun olisin tullut kotiin. Olen todella iloinen ett löysin Muistiyhdistyksen. Toivon että ryhmä koostuu niistä henkilöistä, joilla on muistisairautta poteva omainen. Ehkä parasta olisi jos olisi mahdollista, että esim. vanhempiaan tai puolisoaan hoitavat, heillä olisi omat ryhmät. On hyvä että saamme kertoa omista tuntemuksista luottamuksellisesti, se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seutukunnallisen alaosaston perustamisen ja tuen malli on kuvattu lupaavien käytäntöjen mukaisesti (kts. liite 4).

22 OPPILAITOSYHTEISTYÖ Tiivistelmä: Hankkeessa tehtiin luontevaa arjen yhteistyötä eri alan oppilaitosten kanssa. Työmuotoina olivat mm. opiskelijaryhmien vierailut eri kouluista, työntekijöiden vierailut kouluissa ja yhdistyksen tarjoamat käytännön harjoittelupaikat. Lisäksi opinnäyteyhteistyö toimi hyvänä apuna hankkeessa, sillä useampi opiskelija teki työnsä osaksi hankkeen arviointia. Varsinais-Suomen Muistiluotsi oli mukana myös valtakunnallisessa MuistiMarkkinat - imagokampanjassa, jolla pyrittiin lisäämään vanhustyön vetovoimaisuutta opiskelijoiden keskuudessa.. Muistiluotsin toiminta on ollut tärkeänä resurssina yhdistyksen ja oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön laajentamisessa, sillä yhteisellä suunnittelulla on saatu aikaiseksi mm. muistiasioihin keskittyviä täydennyskoulutuksia ja yhteisiä hankesuunnitelmia. Näin oppilaitosyhteistyöllä on pystytty vahvistamaan myös yhdistyksen omaa rahoituspohjaa. Oppilaitosyhteistyön tavoitteena oli herättää alan opiskelijoiden kiinnostusta muisti- ja dementiatyöhön. Oppilaitosten opetusohjelmaan pyrittiin lisäämään erityisosaamisen opettamista, johon kuuluu perustiedon ohella syventäviä opintoja ja uusien opintokokonaisuuksien suunnittelua ym. Oppilaitokset osallistuivat myös Varsinais- Suomen Muistiluotsi -hankkeen eri osa-alueiden toteuttamiseen ja arviointiin mm. opinnäytetöiden muodossa. Oppilaitosyhteistyössä olivat mukana Naantalin ammattiopisto, Kärsämäen AKK, Livian ammattiopisto, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Turun AMK, Yrkeshögskolan Novia ja Turun Yliopiston hoitotieteen laitos. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja mielenkiintoa pyrittiin lisäämään valtakunnallisen Muistimarkkinat imagokampanjan avulla. Varsinais-Suomessa kampanjatilaisuuksia pidettiin kolme vuosina ja ne kohdennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Oppilaitoksissa järjestettiin tapahtumapäiviä, joihin alan yrityksillä ja hoitolaitoksilla oli mahdollisuus tulla mainostamaan omaa toimintaansa. Lisäksi MuistiMarkkinat tapahtumapäivän aikana opiskelijat kuulivat tietoiskuja vanhustyöstä. Hankkeen aikana tehtiin luontevaa arjen yhteistyötä. Työmuotoina olivat mm. opiskelijaryhmien vierailut eri kouluista, yhdistyksen työntekijöiden vierailut kouluissa ja yhdistyksen tarjoamat käytännön harjoittelupaikat. Lisäksi opiskelijat tekivät opinnäytetöitään Muistiluotsi - hankkeeseen. Opinnäyteyhteistyönä toteutettiin: 1) Muistihoitaja/dementiayhdyshenkilöverkoston luominen (toteutus syksy 2007-kevät 2008). Selvitys ja analyysi muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostoyhteistyölle. Turun AMK:n hoitotyön koulutusohjelman sairaanhoitaja AMK - opiskelija Tea Sundin. Vuonna 2008 valmistui Tea Sundinin opinnäytetyö muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostolle. Tuloksia hyödynnettiin verkoston toiminnan suunnittelussa tuleville vuosille.

23 23 2) Muistihoitaja/dementiayhdyshenkilöverkoston toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi sekä selvitys ja analyysi hoitajien ja yhdyshenkilöiden kokemuksista sekä palautteesta (toteutus kevät 2010-syksy 2010). Turun AMK: n sosionomi AMK-opiskelijat Nina Suma ja Tarja Lindvall Vuonna 2010 valmistui Nina Suman ja Tarja Lindvallin opinnäytetyö muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Opiskelijat osallistuivat myös verkoston tapaamisiin ja olivat kertomassa opinnäytetyönsä tuloksista. Opinnäytetyöstä nousi kehittämisajatuksia, joita hyödynnettiin verkoston jatkotyöskentelyssä ja tulevaisuuden Muistiluotsin sisältöjen perusteluissa. 3) Dementoituvaa omaistaan hoitavien omaisten näkemyksiä, toiveita ja tarpeita heidän jaksamisensa kannalta, Turunmaan alaosaston perustaminen (toteutus kevät 2009-kevät 2010). Yrkeshögskolan Novian sosionomi AMK -opiskelija Minna Tainio. Vuonna 2010 valmistui sosionomi AMK - opiskelija Minna Tainion ruotsinkielinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön kautta on saatu arvokasta kokemusta kaksikielisen alaosaston perustamisesta ja toiminnasta sekä omaisten kokemasta vertaistuesta. Muistimarkkinat - tapahtumia pidettiin toiminta-alueella Muistiliiton pilottimallin mukaisesti. Tapahtumat järjestettiin Naantalin ammattiopistossa, Livian ammattiopistossa ja Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa. Päivät oli suunnattu sosiaalija terveysalan opiskelijoille ja tapahtuman tarkoituksena oli innostaa nuoria opiskelijoita vanhustyöhön muistialalle. Muina yhteistyön muotoina olivat mm. opiskelijaryhmien vierailut eri kouluista, yhdistyksen työntekijöiden vierailut kouluissa ja yhdistyksen tarjoamat käytännön harjoittelupaikat. Mentoroitavia ylemmän AMK:n sairaanhoidon opiskelijoita oli kaksi hankkeen aikana. Toinen opiskelija tutki havainnointimenetelmää mahdollisuutena arvioida muistiasiakkaiden hoidon laatua hoitoyksiköissä. Toisen opiskelijan työnä oli arvioida vammaisten lasten puolella käytettyjen visuaalisen kommunikaatiovälineiden hyötyä muistiasiakkailla ja näiden välineiden käyttöönottoa seniorineuvola- ja kotihoitotoiminnassa. Muistiluotsi-hanke suunnitteli yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan ammattiopisto Livian kanssa 15 opintopisteen kokonaisuuden Muistisairaiden hoito- ja kuntoutustyön opinnot. Koulutusta on jatkettu vuosittain niin, että oppilaitos toimii päävastuullisena järjestäjänä ja yhdistys tuottaa asiantuntijapalveluita palvelutuotantona. Turun AMK:n tutkimus- ja kehittämisosaston kanssa Muistiluotsi suunnitteli mahdollista kehittämishankeyhteistyötä EAKR -rahoitteisena toimintana tuleville vuosille. Muistiliiton keräämä palaute Naantalin Muistimarkkinoilta Muistiliitto keräsi kootusti palautetta vuoden 2008 Muistimarkkinoista, joista yksi pidettiin Naantalissa. Palautteen mukaan lähes kaikki tapahtumaan osallistuneet olivat sitä mieltä, että tämäntyyliset tapahtumat ovat toimiva keino kertoa opiskelujen suuntautumisvaihtoehdoista. Palautteiden mukaan vanhustyö on: antoisaa, mukavaa, raskasta, aitoa, mielekästä, vaihtelevaa, mielenkiintoista, rutiinihommaa, monipuolista, haastavaa, rikasta, palkitsevaa, arvokasta, ihmisläheistä,

24 24 virikkeellistä, puuduttavaa, luovaa, ihanaa, auttamista, uuvuttavaa, tärkeää, arvokasta, ihmisläheistä, kiinnostavaa, tylsää, kokonaisvaltaista, leppoisaa, yksitoikkoista, joustavaa, sosiaalista, rakkautta, kunnioittamista, elintärkeää, iloista, positiivista ja kivaa. Opiskelijoiden keräämä palaute Loimaan Muistimarkkinoilta (opinnäytetyö) Seinäjoen AMK:n geronomiopiskelijat Krista Maatsola ja Pauliina Ylipahkala tekivät opinnäytetyönsä Muistiliiton Muistimarkkinat -hankkeeseen. Työnsä osana he keräsivät palautteet myös Loimaan Muistimarkkinoilta. Palautteiden mukaan Muistimarkkinat on hyvä tapa kertoa opiskelijoille vanhustyöstä. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä tapahtumaan. Enemmän olisi haluttu tietoa muistista sekä laajemmin loimaalaisia yrityksiä paikanpäälle rekrytoimaan alalle. Päivään olisi toivottu enemmän vielä luentoja. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että vanhustyö ja muistityö vaativat erityisosaamista. Työn kiinnostavuus jakoi mielipiteitä. Työntekijöiden oma sisäinen arviointi ja palautteenkeruu opiskelijoilta, opettajilta ja luennoitsijoilta Työntekijöiden mukaan opinnäyteyhteistyö toimi hyvänä apuna hankkeen arvioinnissa. Haasteita toivat hankkeen ja oppilaitosten (varsinkin TY:n hoitotieteen laitos) aikataulujen yhteensovittaminen opinnäytetöissä. Välillä työn tekijää ei löytynyt ajoissa ja nämä arvioinnit jouduttiin teettämään ostopalveluina nopealla aikataululla. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin satunnaisesti resurssien ja tarpeen mukaisesti, kuten muissakin maakunnallisissa Muistiluotseissa. Yhteistyöt oppilaitosten kanssa olivat kuitenkin tuloksellisia ja sekä Livian yhteistyökoulutukset että Turun AMK:n kehittämishankesuunnitelmat loivat Muistiyhdistykselle lisää yhteistyön mahdollisuuksia ostopalveluiden avulla. Toteutunut yhteistyö oli monipuolista ja antoisaa. Tavoitteisiin päästiin hyvin sekä opiskelijoiden alalle innostamisessa että yhteistyömuotojen ja verkostojen laajentamisessa. Oppilaitosten kanssa tehtävässä työssä vahvistui molemminpuolinen arvostus sekä tietoisuus osaamisalueista ja yhteistyön vaihtoehdoista. Mentoroitava opiskelija arvioi itse mentorointitoimintaa. Hänen mukaansa mentori oli kannustava ja loi uskoa, kun työskentely tuntui takkuiselta. Hänen mielestään vuorovaikutussuhde toimi hyvin ja suhde oli avoin luottamuksellinen ja sitoutunut Kaarinan Muistimarkkinat -tapahtumasta, joka pidettiin Ammattiopisto Liviassa, kerättiin palautetta sekä sinne kutsutuilta alan ammattilaisilta että päivään osallistuneilta oppilaitoksen opettajilta ja opiskelijoilta. Luennoitsijoiden palautteen mukaan päivästä jäi positiivinen vaikutelma. Opiskelijat olivat kiinnostuneita, vaikka välillä luennoitsijat olivatkin siitä epävarmoja. Yleistä keskustelua toivottiin enemmän. Ammattilaiset kokivat, että tapahtuma auttoi opiskelijoita motivoitumaan alalle. Opiskelijoiden palautteen mukaan muutama sai hyvän kuvan vanhustyöstä. Koettiin, että osa esityksistä vahvisti positiivista käsitystä ja osa vähensi kiinnostusta alalle.

25 25 Muutama koki tapahtuman liian mainoskampanjamaiseksi, osa taas sai vinkkejä suuntautumisvaihtoehtoonsa. Toivottiin myös enemmän lähihoitajan työstä tietoa, eikä hoitokotien tai yksiköiden asukasmäärien tai muiden yksityiskohtien esittelyä. Tilaisuus toimi myös hyvin rekrytointitilaisuutena, muutama opiskelija sai tilaisuudessa kontakteja, jotka johtavat mahdollisesti työllistymiseen. Opettajan palautteen mukaan vanhustyön mahdollisuudet tulivat hyvin esille ja nimenomaan työelämässä toimivien henkilöiden näkökulmasta, joka on arvokasta! Iltapäivässä olisi piristänyt jokin toiminnallinen tuokio, jota voisi käyttää työssään vanhusten tai vammaisten kanssa YHDISTYSTEN JA YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN YHTEISTYÖVERKOSTOT Tiivistelmä: Monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on aina ollut Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen vahvuus. Muistiluotsi-hankkeessa verkostot, organisointikyky ja muu osaaminen olivat merkittäviä yhdistysyhteistyön kannalta. Keskeistä oli järjestelmällisyyden ja rakenteen luominen yhteistyöhön, joka alun perin oli aika hajanainen. Toimintamuotona oli mm. omaishoitoa sivuavien yhdistysten yhteistyöryhmätyöskentely. Toiminnalla kehiteltiin mm. yhteisiä koulutuksia, vapaaehtoisten tilaisuuksia ja pitempiaikaisia yhteistyöhankkeita. Myös yksityisten palvelutuottajien kanssa tehtävä yhteistyö oli toimivaa, mielenkiintoista ja tarpeellista yhdistyksen tulevaisuuden näkökulmasta. Tuloksista mainittakoon mm. yksityisen rakennuttajan ja yksityisen hoitokodin kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta syntynyt ja toteutunut idea yhdistyksen uusista toimitiloista. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on jo vuosia tehnyt hyvää yhdistysyhteistyötä toiminta-alueensa paikallisten toimijoiden kanssa ja tätä yhteistyötä jatkettiin Muistiluotsi - hankkeessa. Hankkeen avulla kartoitettiin ja kirjattiin yhteistyötahoja ja heidän kanssa tehtävän työn toimintamuotoja. Osa alueen yhdistyksistä teki Muistiluotsin kanssa hyvinkin tiivistä yhteistyötä esim. yhteisissä hankkeissa, koulutuksissa, messutilaisuuksissa ja tiedotuksessa. Mm. NV - järjestöjen tehtiin alueellista yhteistyötä neurologisten asiakkaiden edunvalvontatyössä. Yhdistysyhteistyön muina muotoina olivat mm. vapaaehtoisten vertaisohjaajien jatkokoulutus (Turun Omaishoitajat ja Läheiset ja Omaiset Mielenterveystyön tukena), vapaaehtoistyötä ohjaavien työntekijöiden työpajapäiviin (Happy House) osallistuminen ja seutukunnallisen vapaaehtoistoiminnan yhteistyön kehittäminen (Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset). Suurimpana yhteistyöfoorumina on ollut NICE - yhteistyöryhmä, jossa kokoontui yli 10 työntekijää eri omaishoitoa sivuavista yhdistyksistä. Lisäksi ryhmässä on mukana kaupungin vanhusten kohtaamispaikka Poiju ja seurakunnan vapaaehtoisvälitys. Yhteistyöstä virisi mm. yhdessä järjestettäviä työntekijäkoulutuksia, vapaaehtoisten koulutuksia ja virkistyspäivä.

26 26 Vuosina Muistiluotsi teki yhteistyötä Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen Oiva & Oili -hankkeen kanssa mm. ohjausryhmätyöskentelyssä. Vuodesta 2009 Muistiluotsi hallinnoi kehittämislinjassaan Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa -hanketta, joka toteutettiin yhteistyössä Salon Muistiyhdistyksen kanssa. V hankeyhteistyö käynnistyi myös Turun seudun lihastautiyhdistyksen kanssa, kun yhdistykset saivat yhteisen hankerahoituksen RAY:lta projektiin Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille. ELY - keskuksen Trooli-hankkeen, MSyhdistyksen MS-neuvolan ja Työterveys ry:n paikallisyhdistysten kanssa suunniteltiin aivoterveyteen ja työikäisiin muistisairaisiin suunnattua Ck - hankehakemusta RAY:lle vuosille Varsinais-Suomen Muistiluotsi on koko toimintansa ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä Muistiliiton koordinaation, alueohjauksen ja Muistiluotsi -verkoston kanssa. Lisäksi Muistiluotsi on osallistunut Muistiliiton terveyden edistämisen työryhmään alueellisena edustajana. Yritysyhteistyötä tehtiin eri toimijoiden kesken. Hoitokotien kanssa tehtiin mm. koulutusyhteistyön suunnittelua. Lääketehtaat osallistuivat sponsorina mm. muistihoitajaverkoston tilaisuuksiin. Kuntoutussäätiön Ruissalon kylpylän kanssa suunniteltiin yhdessä mm. Kelan kuntoutuskurssien järjestämistä. Kurssit eivät valitettavasti toteutuneet, sillä kurssit eivät pärjänneet kilpailutuksessa. Myös STX:n Pernon telakan työterveyshuolto toimi yhteistyökumppanina aiemmin mainitussa Ck - hankehakemuksessa. Uudenlaista yritysyhteistyötä kehiteltiin toimitiloja suunniteltaessa. Muistiluotsi oli mukana yhteistyössä, jossa suunniteltiin uudenlaista yhteistä alueellista palvelukonseptia muistiasiakkaille. V sovittiin Turun Katariinakoti OY: n Emmikodin ja Muistiyhdistyksen vuokratoimitilojen rakentamisesta yhteiseen kiinteistöön Turun Runosmäkeen tiiviissä yhteistyössä kiinteistön rakennuttajan YH Lännen ja urakoitsija rakennusliike Palmbergin kanssa. Alueellista monitoimijakeskusta olivat suunnittelemassa myös Turun kaupungin vanhuspalvelut. Toimitilat valmistuivat maaliskuun lopussa Työntekijöiden sisäinen arviointi ja palautteen keruu NICE yhteistyökumppaneilta Työntekijöiden mielestä yhteistyö yhdistysten välillä toimi erinomaisesti ja viritti ajatuksia mahdollisista muista yhteistyön muodoista ja hankkeista. Työskentely lisäsi myös keskinäistä tiedonkulkua ja yhdistystyöntekijöiden välistä vertaistukea. Eri tapaamiset lisäsivät myös esim. yhdistysten toiminnanjohtajien keskinäistä puhelintukea. Haasteena toiminnalle oli eri yhdistysten projektityöntekijöiden vaihtuminen ja toisaalta yhteistyöryhmän laajenemispaineet uusien yhdistysten halutessa mukaan toimintaan. Yksityisten palvelutuottajien kanssa tehtävä yhteistyö oli toimivaa, mielenkiintoista ja tarpeellista yhdistyksen tulevaisuuden näkökulmasta. Yhteistyökumppaneiden määrää tulisi vielä lisätä ja sille olisi tarvetta, mutta hankkeessa käytettävissä olevat resurssit rajasivat toimintaa. Tätä yhteistyötä tulisi lisätä heti, kun mahdollista.

27 27 Omaishoidon yhteistyöryhmä NICEN edustajilta kerättiin kirjallista palautetta Muistiluotsin roolista osana yhteistyöverkostoa. Kaikkien vastaajien (6 kpl) mielestä Muistiluotsi - työntekijän osallistumisella on ollut merkitystä. Kaikkien vastaajien mukaan Muistiluotsi on informoinut riittävästi Muistiyhdistyksen palveluista. Neljä vastaajaa kuudesta koki, että Muistiluotsin osallistuminen työryhmään on vahvistanut heidän omaa osaamistaan muistiasiakkaan kohtaamiseen ja kannustanut heitä ohjaamaan asiakkaita Muistiyhdistyksen palvelujen piiriin. Kaksi vastaajaa ei osannut sanoa, sillä he olivat olleet vasta vähän aikaa mukana työryhmässä. Avovastausten mukaan Muistiasiakkaiden asia koskettaa tavalla tai toisella kaikkia osallistujia. Muistiasiakkaan edunvalvonta näkökulma koetaan tärkeäksi. Muistiyhdistys/liitto kuvataan keskeiseksi ja osaavaksi toimijaksi alueella, joten sen asioista ja tapahtumista tiedottaminen on tärkeää. Yhteistyöryhmän avulla on voitu yhdistää voimavaroja. Muistiluotsi työntekijän verkostot, organisointikyky ja muu osaaminen ovat merkittäviä ryhmän kannalta. Keskeistä roolissa on ollut tietyn järjestelmällisyyden ja rakenteen luominen ryhmään, joka alun perin oli aika hajanainen. 6. HANKKEEN VAIKUTUKSET Tiivistelmä: Vapaaehtoistyöllä luotiin asiakkaille mahdollisuuksia osallistua ja saada vertaistukea, sekä saada tietoa paikallisista palveluista. Vapaaehtoistoiminta muistiasioissa voimistui ja muistiasiakkaiden ja heidän läheistensä säännöllinen seutukunnallinen tuki ja ohjaus lisääntyivät. Alaosastokävijät saivat vertaistukea sekä tukea omaan jaksamiseen. Vapaaehtoistoiminta sai huomiota ja tukea myös kuntapäättäjiltä; mm. kaksi alaosastoa saa jatkossa pienen avustussumman toimintaansa. Vapaaehtoistoiminta juurtui ja levisi seutukunnissa vakiintuneeksi toimintamuodoksi, samalla vapaaehtoisten rooli ja asema vahvistuivat alueella. Asiakas sai koordinoidumpia yhdistyspalveluita ja näistä tiedotettiin paremmin. Näin kotona asumisen tuen muodot lisääntyivät ja vertaistuella oli vaikutusta omaishoitajien jaksamiseen kotona. Pilottikuntayhteistyö vahvisti yhdistyksen roolia asiantuntijana ja kuntatoimijat haluavat jatkaa yhteistyötä. Toiminta vaikutti pilottikuntien hoitopolkujen suunnitteluun asiakasnäkökulmaa tuomalla. Hoitoyksiköiden hoitajien osaaminen lisääntyi ja kuntouttava työote kasvoi. Muistiluotsin rooli yhteistyössä vahvistui ja asiakkaan näkökulma huomioitiin paremmin alueellisissa ratkaisuissa. Toiminnan avulla kunnille osoitettiin jatkokehittämisen tarpeet ja yhteistyön mahdollisuudet. Tiedon ja kokemusten välitys lisääntyi myös kuntien kesken. Muistiluotsi tuotti kunnille tietoa hoidon tilasta ja kehittämistarpeista sekä vahvisti kuntien viranhaltijoiden osaamista. Asiakkaiden muistitietous vahvistui paikallisella toiminnalla ja sillä osoitettiin kunnille vertaistuen merkitys. Muistihoitajaverkostoa arvostettiin ja sen toimintaa haluttiin jatkaa. Yhdistys- ja yritysyhteistyön kehittäminen lisäsi monipuolista yhteistyötä alueella erilaisten toimijoiden kesken. Yhdistystä toivotaan yhteistyökumppaniksi esim. kuntien strategiatyöryhmiin, koulutuksiin, uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun ja

28 28 toteutukseen, paikalliseen vapaaehtoistyön kehittämiseen, monitoimijayhteistyöhön ja palvelujen tuottajaksi. Oppilaitosyhteistyö oli luontevaa arjen yhteistyötä alueen eri oppilaitosten kanssa. Työmuotoina olivat mm. opiskelijaryhmien vierailut eri kouluista, vierailut kouluissa ja yhdistyksen tarjoamat käytännön harjoittelupaikat. Opiskelijat tekivät myös opinnäytetöitään Muistiluotsi-hankkeeseen. Oppilaitokset ja opiskelijat ovat olleet kiinnostuneet muistiasioista ja yhteistyöstä kanssamme, mutta mahdolliset laajemmat vaikutukset eivät projektien aikana olleet selvillä.. 1.Vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja tuki: Vision mukaan Muistiluotsi -toiminnan avulla vapaaehtoistyö voimistuu, verkostoyhteistyö vahvistuu ja muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnatut palvelut lisääntyvät ja kehittyvät. Tavoitteena voimistunut vapaaehtoistoiminta ja paikallinen tuki muistiasiakkaalle ja hänen läheiselleen. Tulokset ja vaikutukset asiakkaalle: Palautteiden mukaan asiakkaat saivat vertaistukea ryhmästä sekä tukea ja voimia arjesta selviämiseen. Kaikki vastaajat kokivat, että he saivat mahdollisuuden tuoda esiin oman mielipiteensä, tunteensa ja toiveensa. Miltei kaikki vastaajat kertoivat, että toiminta oli vaikuttanut positiivisesti omaan jaksamiseen ja he olivat saaneet vinkkejä arjesta selviämiseen. Vaikutukset asiakkaalle olivat selvät, mutta tuen ja palvelun on oltava jatkuvaa. Tulokset ja vaikutukset vapaaehtoisille: Palautteiden mukaan vapaaehtoiset tarvitsivat henkistä tukea, esim. apua toiminnan suunnitteluun ja keskusteluapua hankalista tilanteista. Muistiluotsi vastasi hyvin tähän tarpeeseen. Vapaaehtoisille tarkoitettu virkistystoiminta ja koulutus- ja kehittämispäivät olivat hyviä ja määrällisesti riittäviä Vapaaehtoisten tuella pystyttiin lisäämään heidän määräänsä ja saatiin sitoutettua heidät toimintaan. Toiminnalla oli siis vaikutusta, mutta tuen on oltava jatkuvaa 2. Kuntayhteistyön vahvistaminen ja muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto: Tavoitteena vakiintuneet ja laadukkaat palvelut ja osaavat muistihoitajat asiakkaan tukena Tulokset ja vaikutukset: Palautteiden mukaan kuntien edustajat kokivat kuntayhteistyön tarpeelliseksi. Miltei jokaisen vastaajan mielestä toiminnalla oli vaikutusta kunnan dementiahoidon kehittämiseen. Kaikki vastaajat pitivät yhteistyön jatkumista tärkeänä. Koulutus- ja konsultaatiota pidettiin tärkeänä ja sen vaikutuksia kuvattiin mm. näin: Kuntouttava ote muistiasiakkaiden hoitotyössä näyttää lisääntyneen entisestään. Muistisairauden eri vaikeusasteiden ymmärtäminen on lisääntynyt ja ne otetaan huomioon yksilöllisessä hoidossa. Palautteiden mukaan muistihoitaja/ yhdyshenkilöverkosto vahvisti osaamista ja ammatillisuutta sekä vahvisti muistitiedon välitystä kunnissa

29 29 Kuntayhteistyöllä ja muistihoitajaverkoston toiminnalla näyttäisi olleen vaikutusta palvelujen laatuun. Kuntayhteistyössä tuli kuitenkin ilmi jatkuvan säännöllisen yhteistyön tarve. Yksittäiset interventiot auttavat toki kuntien edustajia näkemään muistisairaiden palveluiden tarpeita, mutta kokonaisuuksien kehittäminen ja asennemuutos vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä. Kuntien kanssa tehtävän työn avulla löydettiin siis uusia tulevaisuuden yhteistyömuotoja, jotka vahvistivat myös yhdistyksen asiantuntijaroolia toiminta-alueella. 3. Yhdistys- ja yritysyhteistyöfoorumien ylläpito ja uusien yhteistyömuotojen löytäminen: Tavoitteena koordinoitu ja laadukas toiminta yhteistyössä Tulokset ja vaikutukset: Yhdistyspalautteiden mukaan Muistiluotsi toiminnalla oli merkitystä. Muistiluotsin verkostot, organisointikyky ja muu osaaminen olivat merkittäviä yhteistyön kannalta. Keskeistä Muistiluotsin roolissa oli tietyn järjestelmällisyyden ja rakenteen luominen yhteistyöhön, joka alun perin oli aika hajanainen. Yhteistyön avulla on voitu yhdistää voimavaroja. Projektikauden aikana kehitettiin useampia pitempiaikaisia yhteistyöhankkeita esim. RAYrahoituksella. Yhteistyö vaikutti siihen, että yhdistykset toimivat koordinoidummin yhteen. Pitkäaikaisempia vaikutuksia on esim. uusilla yhteistyöhankkeilla, joilla voidaan vaikuttaa yhä vahvemmin muistiasiakkaiden asemaan ja palveluihin. Näin voidaan todeta yhteistyöllä vaikutetun myös ydinasiakkaan eli muistisairaan ja hänen läheisensä arkeen. Yksityisten palvelutuottajien kanssa tehtävä yhteistyö oli toimivaa, mielenkiintoista ja tarpeellista yhdistyksen tulevaisuuden näkökulmasta. Yhteistyökumppaneiden määrää tulisi kuitenkin lisätä ennen kuin toiminnan voitaisiin sanoa olevan riittävän vaikuttavaa. 4. Oppilaitosyhteistyön vahvistaminen: Tavoitteena on ollut herättää alan opiskelijoiden kiinnostusta muisti- ja dementiatyöhön. Tulokset ja vaikutukset: Palautteiden mukaan Muistimarkkinat oli hyvä tapa kertoa opiskelijoille vanhustyöstä. Työn kiinnostavuus jakoi mielipiteitä, opiskelijoiden mielestä vanhustyö ja muistityö vaativat erityisosaamista. Koettiin, että osa esityksistä vahvisti positiivista käsitystä ja osa vähensi kiinnostusta alalle. Toiminta palveli myös hyvin rekrytointitilaisuutena, muutama opiskelija sai tilaisuudessa kontakteja, jotka johtavat mahdollisesti työllistymiseen. Muistimarkkinat kiinnostivat opiskelijoita, mutta epäselväksi jäi, oliko tapahtumilla vaikutusta siihen, miten moni suuntautuu alalle. Opinnäyteyhteistyö toimi hyvänä apuna myös hankkeen arvioinnissa. Muut yhteistyöt oppilaitosten kanssa ovat olleet vaikuttavia myös Muistiyhdistyksen organisaation näkökulmasta, sillä yhteistyökoulutukset ja yhteiset kehittämishankesuunnitelmat loivat Muistiyhdistykselle lisää yhteistyötä tai toimintaa erilaisten ostopalveluiden avulla.

30 30 7. HANKKEEN ONGELMAT JA HAASTEET Tiivistelmä: Kuntayhteistyön erityiseksi haasteeksi nousi kuntarakenteen muutokset: kuntaliitokset, uudet yhteistoiminta-alueet ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistymiset. Kuntien sisäiset suuret muutokset juuri hankkeen käynnistämisen aikoihin vaikeuttivat yhteistyötä tulevaisuuden suunnittelussa ja sisäisessä kehittämisessä. Saaristoalueiden haasteena oli kahden eri kielikulttuurin omaavien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden ja toiveiden yhteensovittaminen. Suunniteltu kaksikielinen palvelu ei ollutkaan riittävää, vaan palveluja haluttiin erikseen suomen- ja ruotsinkieliselle väestölle. Valtakunnallisen Muistiluotsi kokonaisuuden vaikeuksiksi koettiin laajat tavoitteet ja maakunnallisten Muistiluotsien erilaiset kehitysvaiheet ja toimintaympäristöt. Oman emoyhdistyksen näkökulmasta Muistiluotsin ja muun yhdistystoiminnan rajapinnat olivat kovin lähellä toisiaan ja yhdistys joutuikin muutamaan otteeseen tarkentamaan oman organisaationsa sisäisiä rakenteita suhteessa Muistiluotsi -toimintaan Toimintaympäristön näkökulmasta haasteita oli varsinkin kuntayhteistyön käynnistämisessä hankkeen aikataulun mukaisesti. Yhteistyön käynnistämisen aikoihin kunnissa tapahtui suuria organisaatiouudistuksia, mm. kuntaliitoksia, yhteistoimintaalueiden suunnitelmia ja muodostumisia sekä sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisiä. Esim. Varsinais-Suomessa 56 kunnasta muodostettiin 28 uutta kuntaa. Kunnissa oli epäselvyyksiä viranhaltijoiden toimenkuvissa, vastuualueissa ja toimintavaltuuksissa. Tulevaisuuden suunnittelu ja kehittäminen oli mahdotonta, kun kuntatoimijoiden kaikki resurssit menivät sisäisen toiminnan uudelleen organisointiin. Kuntayhteistyö saatiin kuitenkin käynnistettyä, mutta esim. työryhmätyöskentely ei aina ollut niin säännöllistä ja tavoitteellista kuin oli suunniteltu. Muistiluotsi pyrki toimimaan tilanteessa mahdollisimman joustavasti esim. aikataulujen suhteen. Lopulta palaute kunnilta olikin positiivista ja toiminta onnistui hyvin olosuhteisiin nähden. Hankala kuntatilanne saattoi kuitenkin vaikuttaa siihen, että osa työryhmissä suunnitelluista kehittämisajatuksista jäi toteutumatta esim. kuntien henkilövaihdosten vuoksi. Uutena haasteena Muistiluotsi alkoi kehittää kaksikielistä toimintaa Varsinais-Suomen saaristokuntiin Turunmaalla. Hieman yllätyksenä voidaan todeta, että kaksikielisten palveluiden tuottamiseen tarvitaan sujuvan suomen ja ruotsin kielen taidon lisäksi vahvaa alueellisen kulttuurin ymmärtämistä ja jopa työntekijän oman paikallisen taustan omaamista. Kaksikielinen palvelu ei myöskään ole riittävää, vaan palvelut halutaan erikseen vain omalla kielellä. Nähtävissä oli myös, että monet eri kielikulttuurin omaavat asiakkaat haluavat esim. ryhmätoimintaa vain saman kulttuurin omaavien henkilöiden kanssa. Pienillä paikkakunnilla tämä on kuitenkin haasteellista toteuttaa, sillä tällä tavalla ryhmäkoot eivät tule riittäviksi. Saaristokunnissa haasteita toi myös se, että osalla paikallisista ammattihenkilöistä oli myös ennakkoluuloja oman organisaation ulkopuolelta tuotuun palveluun, jonka vastuuhenkilö ei asunut paikkakunnalla. Muistiluotsi kuitenkin tarjosi sitkeästi esim. alaosastopalvelua ja pyrki aktiiviseen yhteistyöhön ja tiedottamiseen. Projektin päättyessä yhteistyö on saatu toimimaan ja vastuuhenkilöt ja toiminta on hyväksytty osaksi muistiasiakkaan palveluiden kokonaisuutta. Tällä hetkellä suunnitellaan jopa

31 31 yhteisen toiminnan kehittämistä ja resurssien yhdistämistä. Haasteita tuo jatkossakin se. miten tuottaa eriytyneitä palveluita molempien kielikulttuurien asiakkaille. Valtakunnallisen Muistiverkoston näkökulmasta erityisiä haasteita toivat suuret valtakunnalliset tavoitteet, joita oli varsinkin alussa vaikea yhdistää paikallisiin käytännön toimenpiteisiin. Resurssit suhteessa tavoitteisiin olivat rajalliset ja projektin alussa jouduttiin paikalliset tarpeet arvioimaan tarkasti ja tekemään tarkennetut toimintasuunnitelmat. Paikalliset toimenpiteet ja aikataulut suunniteltiin viiden vuoden periodiin ja näin projektin hallintaan saatiin ryhtiä. Tämä toimintatapa osoittautui hyväksi ja projekti voitiin toteuttaa pääsuunnitelman mukaan. Projektin kuluessa myös valtakunnalliset tavoitteet selkiytyivät ja ne oli helpompi yhdistää paikallisiin painopisteisiin ja osatavoitteisiin. Valtakunnallisen Muistiluotsi - verkoston toiminnalle haasteita toivat myös eri kehitysvaiheissa olevat hankkeet, työntekijöiden vaihtuminen ja hankkeiden erilaiset taustaorganisaatiot ja toimintaympäristöt. Muistiluotsi - toiminnan alussa hankaluutena olivat myös Muistiyhdistysten nimien muutokset, Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskusten vaikeat nimet ja Muistiliitto / Muistiyhdistys / Muistiluotsi brändien epäselvyydet. Oman yhdistyksen organisaation näkökulmasta monimutkaista oli Muistiluotsin aseman ja tehtävien määrittely ja rajaaminen muusta toiminnasta. Toisaalta projektissa oli selvät tavoitteet ja toimintamuodot, mutta toisaalta Muistiluotsin ja muun toiminnan rajapinnat olivat kovin lähellä toisiaan. Toiminnan selkeyttämiseksi yhdistys selkeytti organisaatiokaaviotaan vastaamaan paremmin sekä omia että rahoittajan tarpeita ja näkemyksiä. Projektin loppuessa organisaatio ja toiminta ovat kunnossa ja valmiita jatkamaan Muistiluotsin maakunnallista kehittämistyötä Ak -kaudella. 8. HANKKEESSA KEHITETYT LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT, JUURRUTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN YHTEISKUNNALLISESTI Hankkeen aikana toimintoja kuvattiin lupaavien käytäntöjen mukaisesti (lyhyet kuvaukset liitteenä) ja juurrutustoimenpiteet valittuun toimenpiteittäin: Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston luominen ja ylläpito (liite 2) Muistihoitajien ja yhdyshenkilöiden verkostomallia jatketaan Muistiluotsissa myös jatkossa Ak - rahoituksen varmistuttua. Verkoston jäseniä sitoutetaan tulevina vuosilla toimintaan myös pienellä omavastuuosuudella, jolla katetaan osallistumiskuluja. Verkoston toimintamallia hyödynnettiin mm. uudessa aivoterveyteen ja työikäisiin suuntautuvassa hankesuunnitelmassa, johon haettiin ja saatiin Ck -rahoitusta vuosille Verkostokuvausta hyödynnetään myös Muistiyhdistyksen ja Turun seudun lihastautiyhdistyksen Avustajakeskuksen Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille projektissa, jossa tätä verkostotyöskentelyn mallia käytetään vanhustyön sosiaalityöntekijöiden sitouttamistoimenpiteenä. Verkostomallin avulla voidaan siis palvella myös muita ammattiryhmiä ja se on siirrettävissä myös muille alueille esim. sisaryhdistysten käyttöön. Yhteiskunnallisesta

32 32 näkökulmasta muistisairauksiin erikoistuneiden ammattilaisten verkostotoiminnalla voidaan vahvistaa verkoston jäsenten ammatillista osaamista ja näin vaikuttaa siihen, että muistiasiakas saa mahdollisimman ammattitaitoista ja laadukasta palvelua tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kuntayhteistyön pilottikuntien työryhmätyöskentelyn malli (liite 3) Pilottikuntayhteistyössä kuvattiin malli, jossa kunta voi muistityön ja hoitopolun kehittämisen avuksi saada paketin, johon kuuluu muistiasiakkaiden palvelujen nykytilan kartoitusta, työryhmätyöskentelyä, suositukset hoitopolun kehittämiseksi ja koulutusta tarpeen mukaan. Tämä malli tuotteistettiin ja jatkossa sitä tarjotaan kuntiin Muistiyhdistyksen ostopalveluna. Tuotteistettu malli on sisaryhdistysten käytettävissä ja näin levitettävissä myös muihin maakuntiin. Tällä mallilla voidaan siis vaikuttaa muistiasiakkaiden kunnallisten palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Ikääntymispoliittisen strategiatyön dementiatyöryhmän yhteistyömalli (liite 5) Projektin aikana nousi kunnista tarve pidempiaikaiseen kehittämisyhteistyöhön Muistiluotsin kanssa. Turussa kokeiltiin mallia, jossa Muistiluotsi osallistui yhdistysedustajana muistiasiakkaiden edunvalvojana kunnan oman strategian kehittämiseen. Malli monistettiin myös Muistiyhdistyksen Aktiivinen arki - kuntoutushankkeeseen, jossa mallia testattiin Liedon kunnassa hoitopolun kehittämiseksi paremmin muistiasiakkaan kuntoutumista edistäväksi. Yhteistyömallin avulla vahvistettiin Muistiyhdistyksen asiantuntijaroolia tasavertaisena toimijana ja näin varmistettiin muistiasiakkaan äänen kuulumisen päätöksenteossa. Yhteistyömallia on tarkoitus jatkaa osana Muistiluotsi - toimintaa niin, että toiminta-alueen muillekin kunnille tarjotaan mahdollisuutta vielä pilotoida tätä kehittämistyön muotoa. Malli on siirrettävissä myös muihin maakuntiin sisaryhdistysten käyttöön. Alaosastojen perustaminen ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen tuki seutukunnalliselle vapaaehtoistyölle (liite 4) Projektin aikana yhdistyksessä perustettiin toiminta-alueelle kolme alaosastoa kuvatun mallin mukaisesti. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen mallia hyödynnettiin ja kehitettiin edelleen valtakunnallisessa verkostossa, josta saatiin yhteinen kuvaus perustamisesta. Perustamisprosessin kuvausta ja yhdistyksen tuen kuvausta voidaan jakaa ja levittää edelleen esim. muille yhteistyöyhdistyksille, joilla on aikomus laajentaa toimintaansa vapaaehtoistyön avulla. Kuntien päättäjille ja muille alueen yhteistyökumppaneille on tärkeää näyttää, miten Muistiyhdistys alueella toimii, koordinoi ja tukee vapaaehtoisvetoista toimintaa.

33 33 YKSITYISET PALVLEUNTARJOAJAT kk 4. ALAOSASTON PERUSTAMISPROSESSI (Keski-Suomi, Varsinais-Suomi) Yhteydenotto + tapaaminen alueen kunta ja yksityiset palveluntuottajat tilanne- ja tarvekartoitus osallistuminen/resurssit Tarve Toiminnan suunnittelu ja puitteiden määrittely/ kehittäminen, sitoutuminen Asiakkaiden/jäsenten toiveiden kuuleminen, yhdessä suunnittelu ja osallistaminen Vuoropuhelu ALAOSASTO Emoyhdistyksen tuki 2. 1 kk asiakas Motivaatio /tahto Vastuuhenkilöiden kartoitus ja valinta kk Kiinnostus Yleisöfoorumin suunnittelu/ järjestäminen Luento ammattihenkilöstölle Yhdistystoiminnan/projektin esittely Tiedotus, artikkeli paikallislehteen Alaosaston perustaminen osana yleisötilaisuutta EMOYHDISTYS Neuvonta, ohjaus, tuki Tiedotus Motivaation ylläpito; koulutus, resurssit, kehittäminen, vaikuttaminen KUNTA / KUNTALAISET Vapaaehtoistyö on alueilla huomioitu pienen kunnallisen toiminta-avustuksen muodossa, joka on merkki siitä, että toimintaa pidettiin tärkeänä. Myös viranhaltijat ja päättäjät ovat siihen sitoutuneet ja toiminta on alueella yleisesti huomioitu. Projektin päättyessä jokaisessa Muistiyhdistyksen neljässä seutukunnassa on oma alaosasto, joka jatkaa vapaaehtoisvetoista toimintaa luodun mallin mukaisesti. Alaosastot jatkavat siis yhdistyksen kansalaisjärjestölähtöistä toimintaa mm. kuntien pienten toimintaavustusten turvin. Muistiluotsin Ak -avustuksella turvataan toiminnan koordinointi ja vapaaehtoisten tuki tulevaisuudessa. Tällä toiminnalla varmistettiin yhdistyksen kansalaisjärjestölähtöinen vapaaehtoistoiminta; paikallista vaikuttamista ja osallistumisenmahdollisuuksia muistiasiakkaalle ja hänen läheiselleen. Muistiluotsi-projekti oli aktiivisesti vaikuttamassa myös alahankkeen Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa juurtumiseen. Muistiluotsin työntekijät kävivät toiminta-alueen kuntien kanssa neuvotteluja ensitietotoiminnan jatkamiseksi avustuksin, ostopalveluin tai kuntien omaa toimintaa käynnistäen. Juurruttamistoimenpiteet tuottivat hyvin tulosta ja toiminta-alueen kunnat ovat nykyisin hyvin tietoisia ensitiedon tärkeydestä. Ensitietotoiminnan jatkuvuus saatiin turvattua kuntien rahoituksen avulla. Osa kunnista antaa toimintaan kohdennettua avustusta, osa ostaa toimintaan yksittäisiä kurssipaikkoja ja osa on ostanut ensitietoa omassa kunnassaan räätälöidysti toteutettavaksi. Osa kunnista hyödyntää

34 34 ensitietotoiminnan mallia suunnittelemalla omaa toimintaansa mallin mukaisesti. Valitettavasti yhdistyksen toiminta-alueella on edelleen myös kuntia, joiden asukkailla ei ole mahdollisuutta päästä ensitietotoimintaan muuten kuin itse maksaen. Yhteiskunnallisesti ajatellen juuri diagnosoitujen muistisairauden varhaisvaiheessa olevien asiakkaiden ja heidän läheistensä palveluiden ja tuen kehittäminen on ensi arvoisen tärkeää, sillä tällä toiminnalla on merkitystä myös tulevien vuosien kotihoidon onnistumiselle. Varsinais-Suomen ensitietotoiminnan malli on ollut edelläkävijöitä ja toimintamallia on jaettu muiden sisaryhdistysten käyttöön. Nyt yhdistyksillä on käytössään myös tuotteistettu malli esim. ostopalvelutarjouksia varten. 8. MITÄ JÄI KÄTEEN? Varsinais-Suomen Muistiluotsi aluekeskuksen toiminta toi erittäin tärkeää resurssia maakunnallisen toiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen. Resurssia voitiin hyödyntää monipuolisessa yhteistyössä, jolla vaikutettiin toiminta-alueen palveluiden kehittymiseen ja Muistiyhdistyksen aseman vahvistamiseen. Muistiluotsissa tehtyjen selvitysten ja toimenpiteiden avulla koko toiminta-alueen paikallisten tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan paremmin. Projektissa on saatu tietoa asiakkaiden paikallista tarpeista ja yhteistyökumppaneiden odotuksista yhteistyölle. Toiminta vahvisti myös paikallista yhdistysyhteistyötä, joka on lisännyt konkreettisia yhteistyösuunnitelmia, esim. yhteishankkeita. Muistiluotsin avulla pystyttiin lisäämään myös muuta yhdistyksen rahoituspohjaa esim. ostopalveluita kehittämällä ja tarjoamalla. Toiminnalla oli vaikutusta myös järjestötoiminnan kehittymiseen esim. raamittamalla ja vahvistamalla yhdistykseen vapaaehtoistoimintaa alueella. Kaiken kaikkiaan Muistiluotsi kehitti Muistiyhdistyksen toimintaa entistä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Esim. lupaavia käytäntöjä kehittämällä voitiin ennakoida ja valmistautua tulevaan entistä paremmilla valmiilla toimintakäytännöillä. Projektikauden aikana myös projektinhallintaosaaminen vahvistui huomattavasti ja Muistiluotsin avulla hyviä työkäytäntöjä voitiin jakaa muuhun yhdistyksen kehittämistoimintaan. Koko kehittämistoimintasektori siis hyötyi Muistiluotsi - toiminnan koordinoivasta roolista. Valtakunnan verkoston työskentely vahvisti yhteistä valtakunnallista näkemystä Muistiyhdistysten roolista ja työtavoista sekä lisäsi lupaavien työ- ja menetelmäkäytäntöjen levittämistä puolin ja toisin. Muistiluotsi - toiminnalla oli siis merkittävä rooli Varsinais-Suomen maakunnan muistityön kehittämisessä ja Muistiyhdistyksen roolin vahvistamisessa toiminta-alueella. Tätä loppuraporttia kirjoitettaessa on selvinnyt, että Muistiluotsi toiminta jatkuu Rahaautomaattiyhdistyksen Ak- toiminta-avustuksella. Tarkoituksena on jatkaa jo kehitettyjä hyviä toimintamalleja/käytäntöjä ja jakaa niitä edelleen koko maakuntaan. Vuodesta 2012 alkaen maakunnallinen asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi on organisaatiossa eriytetty omaksi toiminnakseen seuraavan kuvion mukaisesti:

35 35

36 Akselin otsikko 36 Liite 1 Muistiluotsi hankkeen tilastoa VAPAAEHTOISVETOISEN TOIMINNAN TILASTOA KÄYNTIMÄÄRÄT Jäsentoiminta Juttutuvat Alaosastot Kaikki yht Tapahtuminen määrä 0 % Paikallinen verkosto- ja kehittämistyö 14 % Työyhteisön kehittäminen 3 % 4 % Sisäiset ja valtakunnalliset verkoston palaverit 10 % 11 % 53 % Projektin arviointi ja suunnittelu palaverit Hallitus ja johtoryhmätyöskentely hankkeessa Ohjausryhmätyöskentely 5 % Kuntayhteistyö, seutukunnallisen vapaaehtoistyön tukeminen

37 37 Liite 2 VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY YHTEISTYÖKUMPPANEILLE TEHTY KUVAUS Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston luominen ja ylläpito Lyhyt kuvaus toiminnasta Toiminnan sisältö Yhdistyksen toiminta-alueella on 26 kuntaa, joissa muistihoitajan palveluita ja asiantuntemusta tarjotaan hyvin vaihtelevasti. Varsinais- Suomen Muistiyhdistys on luonut alueelleen Muistihoitaja/ Yhdyshenkilöverkoston, jonka tarkoituksena on koota alueen toimijat verkostoon ja sen avulla lisätä muistihoitajien määrää alueella, lisätä heidän osaamistaan ja vaikuttaa alueellisiin muistiasiakkaan palveluprosesseihin. Verkoston luominen ja muistihoitajien/yhdyshenkilöiden valinta: Kunnan johtavat viranhaltijat (sosiaali- ja terveystoimi):kunnan johtavat viranhaltijat valitsevat yhteisellä päätöksellä verkostoon jäsenen (-t). Muistihoitaja: toimii terveys- tai sosiaalitoimessa avohoidossa, nimetty kuntansa /kuntayhtymänsä muistihoitajaksi, työnkuvassa korostuvat muistiasiakkaiden tutkimus ja hoito, esim. muistitestaukset Muistiyhdyshenkilö: toimii terveys- tai sosiaalitoimessa avohoidossa, kiinnostunut muistiasioista, mutta ei virallista nimitystä, työnkuva voi vaihdella, osa asiakkaista muistipotilaita Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen työntekijät: ovat yhteydessä ja aktiivisessa roolissa verkoston perustamisvaiheessa sekä kunnan johtaviin viranhaltijoihin että kunnan valitsemiin muistihoitajiin/yhdyshenkilöihin. Toimiva verkosto: Muistihoitaja ja yhdyshenkilöt: Verkostoon osallistujat ovat tapaamisten välillä yhteydessä oman alueensa muihin toimijoihin, hoitoyksiköihin ja muistisairaisiin asiakkaisiin ja heidän omaisiinsa. Verkoston jäsenet toimivat siis oman alueensa muistisairauksien erityisosaajana ja ovat oman toiminta-alueensa muistiasiakkaiden käytettävissä. Muistiyhdistyksen työntekijät: kokoaa verkoston ja ylläpitää toimintaa.

38 38 Tulokset 1. Muistiyhdistyksen työntekijä on yhteydessä toimialueensa kuntien sosiaali- ja terveystoimen johtaviin viranhaltijoihin. 2. Kuntien viranhaltijat valitsevat verkostoon osallistujan (-t). 3. Yhdistys on yhteydessä valittuun muistihoitajaan/yhdyshenkilöön. 4. Yhdistys kutsuu koolle verkoston 5. Ensimmäisessä kokoontumisessa tärkeä koko päivä muistisairauksien perusteet ja käytösoireet - koulutus. Muina aiheina verkostotapaamisissa mm. muistiasiakkaan kohtaaminen, alkoholi ja muisti, muistihoitajan työ ja työssä jaksaminen. Luentojen lisäksi myös ryhmätyötä ja vapaata keskustelua. Verkoston jäsenet osallistuvat kokoontumisten sisällön suunnitteluun ja toimivat myös itse asiantuntijoina. 6. Verkoston tapaamissa pohditaan säännöllisestä myös verkoston tarkoitusta, toimintatapoja, kehittymismahdollisuuksia ja tulevaisuutta sekä muistihoitajan työn kehittämistä. 7. Yhdistys pitää yllä verkoston tietoja ja informoi jatkuvasti verkostoa muistiasioihin liittyvistä valtakunnallisista ja alueellisista asioista, joita taas muistihoitajat/yhdyshenkilöt vievät alueellaan eteenpäin. Yhdistys myös aktivoi verkoston jäseniä yhteistyöhön keskenään. 8. Yhdistys jakaa verkoston jäsenten yhteystietoja suoraan muistiasiakkaille ja heidän omaisilleen paikallisen palvelun varmistamiseksi 9. Yhdistys informoi verkoston jäsenistä myös V-S:n sairaanhoitopiirin hoitoreitit -sivustoa, joka hyödyntää verkostoa suoraan omassa muistisairauksien ammattilaisten kokoomarekisterissään. 10. Verkosto kokoontuu säännöllisesti kahdesti vuodessa. Sisältönä on sekä muistiasioihin liittyvää päivityskoulutusta että verkoston ja jäsenten toimintaan ja työhön liittyvää kehittämisyhteistyötä. Verkostotoiminnasta on saatu uutta ammattitietoutta, vertaistukea, ammatillisia kontakteja sekä ohjausta ja tukea Muistiyhdistykseltä. Osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea työhönsä sekä asiakastilanteisiin. Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkosto koetaan ammatillisuutta vahvistavana vuorovaikutuskanavana. Kuntien johtavat viranhaltijat näkevät Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston tarpeelliseksi ja kokevat, että sillä on vaikutusta kunnan muistiasiakkaan palvelujen kehittämiseen. Verkoston kautta jäsenet ovat lisänneet tiedonvälitystä omiin työyksiköihinsä ja kuntiinsa. Lisäksi jäsenet ovat antaneet muille kuvauksia oman kunnan toimintamallista sekä toimintaohjeita testien tekoon.

39 39 Liite 3 LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA TOIMINNAN SISÄLTÖ JA TULOKSET Kuntayhteistyömalli, Kuvaus asiakkaalle Varsinais-Suomen Muistiyhdistys tuottaa konsultaatiopalvelua toiminta-alueensa kunnille ja kaupungeille. Työtapoina ovat palvelua ostavan kunnan dementiahoidon nykytila-analyysi, johtavien viranhaltijoiden kanssa tehtävä työryhmätyöskentely, hoitohenkilökunnan koulutus ja kehittämisehdotukset kunnille jatkotyöskentelyn pohjaksi. Muisti- ja dementiapalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii erityistä panostusta ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. V-S:n Muistiyhdistys on Muistiluotsi -hankkeessaan luonut toimivan mallin kehittää yhteistyössä kunnan tai kaupungin muistija dementiapalveluita. Näin palvelua ostava kunta/kaupunki saa päivitettyä tietoa palveluidensa saatavuudesta, laadusta ja määrästä sekä asiantuntijatahon konsultointia ja kehittämisehdotukset palveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa. 1) Sopimus palvelun ostamisesta 2) Nykytila-analyysi kunnan/kaupungin muisti- ja dementiahoidosta 3) Palvelun tarjoaja tutustuu etukäteen ko. kunnan muisti- ja dementiatyön tilaan sekä paikalliseen palvelurakenteeseen 4) Vastuuhenkilö kutsuu koolle toimijat. 5) Työryhmätyöskentely, jossa asiantuntijan tuella tarkastellaan kunnan muisti- ja dementiatyön tilaa, nostetaan esiin kehittämistä vaativat asiat ja aloitetaan jatkotyöskentely. 6) Hoitohenkilökunnan koulutus 7) Palvelun tarjoajan kehittämisehdotukset kunnalle/kaupungille Työskentelyssä voivat olla mukana mm. kunnan johtavat viranhaltijat (sosiaali- ja terveystoimi), Muistihoitaja/ muistiyhdyshenkilö, kotihoidon edustajat, ympärivuorokautisen hoidon edustajat, V-S:n Muistiyhdistyksen työntekijä ja muut kolmannen sektorin edustajat. V-S:n Muistiyhdistys osallistuu kuntatyön kehittämiseen ja dementiahoidon nykytilan tarkasteluun paikallisesti yhdessä edellä mainittujen toimijoiden kanssa. Muistiyhdistyksen asiantuntijuus kunnan dementiahoidon kehittämisessä edustaa asiakkaan ja hänen omaisensa näkökulmaa, kun taas kuntien toimijat tuovat oman ammatillisen osaamisensa työryhmän käyttöön. Yhdistyksen rooli on herättää keskustelua ja ajatuksia, olla asiantuntijana käytettävissä, tuoda työryhmään helposti käytettävä työvälineitä, tuottaa kirjallista materiaalia sekä tarjota yhdistyksen muita asiantuntijapalveluita kunnan käyttöön. Palvelusta saatuja tuloksia ja materiaalia kunta/kaupunki voi hyödyntää omassa strategiatyössään esim. suunnitellessaan omia hoito- ja palveluketjujaan, tuloskorttejaan, toimintasuunnitelmiaan ja budjettejaan. Palvelun avulla kunnan muisti- ja dementiatyö tehostuu ja alueellinen yhteistyö vahvistuu.

40 VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYKSEN TUKI SEUTUKUNNALLISELLE VAPAAEHTOISTYÖLLE: ALAOSASTOT Liite 4 VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYKSEN TUKI SEUTUKUNNALLISELLE VAPAAEHTOISTYÖLLE: ALAOSASTOT 40 LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA Kuvaus asiakkaalle Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii muistihäiriöisten ja dementoituvien henkilöiden, heidän omaistensa ja läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena. Yhdistyksen haasteena on ollut palvelun ja tuen tarjoaminen laajemmin ja tasapuolisemmin alueellisesti. Paikalliseen asiakaspalvelutarpeeseen on vastattu perustamalla alaosastoja kolmeen seutukuntaan. Alaosaston tarkoituksena on järjestää vapaaehtoisen vastuuhenkilöiden ohjaamana toimintaa ja tapaamisia paikallisen tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Toiminta painottuu omaisten vertaistapaamisiin. Alaosasto voi myös järjestää suurelle yleisölle avoimia tempauksia, yleisöluentoja yms. TOIMINNAN SISÄLTÖ JA TULOKSET Vapaaehtoisten järjestämä toiminta vaatii hyvää koordinaatiota ja tukea. Alaosastotoiminnan tuki korostuu erityisesti tiedotuksessa, kuntatoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa sekä yleisessä alueellisessa vaikuttamisessa ja yhdistyksen esiin tuomisessa, kuitenkin arvostaen ja kunnioittaen paikallisia toimijoita. 1) Valmistelevat työt: paikallisten tarpeiden arviointi ja tiedotus 2) Vastuuhenkilön löytäminen: yhteys alueen toimijoihin ja vastuuhenkilöiden kartoitus, vastuuhenkilön valinta. 3) Kokoontumispaikka ja tila-asioista sopiminen. 4) Alaosastojen perustamisesta ja toiminnasta tiedottaminen. 5) Ensimmäinen alaosaston perustava tilaisuus: yhdistyksen esittely, vuoropuhelu yleisön ja median kanssa. Alaosaston perustaminen ( perustamisasiakirjan allekirjoitus) 6) Alaosastojen ja vapaaehtoisten vastuuhenkilöiden säännöllisen toiminnan tuki: vapaaehtoistyöntekijöiden sopimuksen tekeminen, vertaisohjaaja koulutuksen järjestäminen vastuuhenkilöille, tulevan toiminnan suunnittelu- ja tiedotusapu, vapaaehtoisten kanssa henkilökohtaiset tapaamiset ja palautekeskustelut, säännöllinen, jatkuva puhelin- ja sähköpostituki, vapaaehtoisten virkistyksen ja kiitoksen järjestäminen 7) Säännöllinen palautteenkeruu ja toiminnan kehittäminen Paikallinen vapaaehtoinen ja yhdistyksen työntekijä yhdessä ovat perustamisvaiheessa ja koko toiminnan aikana yhteydessä kunnallisiin toimijoihin sekä muihin alueellisiin yhdistyksiin. Tuloksena muistihäiriö- ja dementiatyön vapaaehtoistoiminta voimistuu ja säännöllinen seutukunnallinen tuki ja ohjaus lisääntyy paikallisten tarpeiden pohjalta muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä turvaksi.

41 41 liite 5

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi 20.10.2014 Pori Satakunnan muistikoordinaattorien, -hoitajien ja -yhdyshenkilöiden tapaaminen Minna Rosendahl, aluejohtaja Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

-VÄLIRAPORTTI

-VÄLIRAPORTTI TURUN SEUDUN ALZHEIMER-YHDISTYS RY -VÄLIRAPORTTI 2007-2008- Turun Seudun Alzheimer-yhdistys ry Minna Rosendahl, toiminnanjohtaja Heidi Huuskonen, verkostokoordinaattori (sij.) Sanna Kytölä, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot