Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 646/2005 vp Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Metsähallituksen johtoryhmä on päättänyt siirtää Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen WWF:n kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella noin hehtaaria metsiä ja niitä ympäröiviä soita ja muita metsäisiä alueita Oulun ja Lapin lääneissä pysyvästi pois metsätalouskäytöstä. Metsämaata näistä alueista on n hehtaaria. On osoittautunut, ettei edes tämä ratkaisu takaa yhdeksi sen tavoitteeksi asetettua metsärauhaa Pohjois-Suomeen. Kansainvälinen Greenpeace ei dialogin aikana hyväksynyt siinä sovittuja ratkaisuja, vaan vaati edelleen toukokuussa hehtaarin laajuista hakkuukieltoa Pohjois-Suomen metsiin. Saksan Greenpeace on ilmoittanut jatkavansa saksalaisten asiakkaiden painostamista, jotta nämä kieltäytyisivät ostamasta Suomessa tuotettua paperia. Maa- ja metsätalousministeriön alainen metsäneuvosto, muiden muassa, on kiinnittänyt huomiota siihen, että Metsähallituksen ja luontojärjestöjen välisessä vuoropuhelussa ei ole otettu huomioon muita sidosryhmiä ja niiden näkökohtia riittävästi. Mm. Pohjois-Suomen sahat ovat olleet tästä huolissaan metsäneuvostolle ja Metsähallitukselle kesäkuun vaihteessa toimittamassaan kannanotossa. Tehty linjaus uhkaa lisätä merkittävästi työttömyyttä synkentää puunjalostusteollisuuden tulevaisuudennäkymiä. Suomi elää nyt ja pitkälle tulevaisuuteenkin metsästä: puun jalostaminen ja hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä, koska metsää ei voi siirtää globaalin talouden paineessa ulkomaille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ottaa Pohjois-Suomen metsien metsätalouskäyttöä koskevan asian käsittelyynsä ja perua tehdyt päätökset ja miten hallitus aikoo ottaa vastuun siitä, että puunjalostusteollisuuden työllisyyskehitys saadaan tulevaisuudessa pysymään hyvänä? Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005 Matti Kangas /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 646/2005 vp: Aikooko hallitus ottaa Pohjois-Suomen metsien metsätalouskäyttöä koskevan asian käsittelyynsä ja perua tehdyt päätökset ja miten hallitus aikoo ottaa vastuun siitä, että puunjalostusteollisuuden työllisyyskehitys saadaan tulevaisuudessa pysymään hyvänä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansallisen metsäohjelman toteutuksesta vastaava metsäneuvosto käsitteli kokouksessaan Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen WWF:n Metsähallitukselle tekemää ehdotusta Pohjois-Suomen valtionmaiden vanhojen metsien suojelun täydentämisestä. Ympäristöjärjestöjen esityksen mukaan kyse ei ollut uuden luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman laatimisesta, vaan vanhojen metsien suojelutilannetta tuli kehittää muokkaamalla ensisijaisesti olemassa olevien Metsähallituksen alue-ekologisten suunnitelmien maankäyttöpäätöksiä. Metsäneuvoston kokouksessa sovittiin, että Pohjois- Suomen metsien suojelua kehitetään edelleen alue-ekologisen suunnittelun keinoin ja että Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen WWF:n ja Metsähallituksen väliset keskustelut käynnistetään huhtikuun alussa Neuvotteluprosessi ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välillä aloitettiin Prosessin tarkastelualueeksi sovittiin Pohjanmaa, Kainuu, Länsi-Lappi ja Itä-Lappi. Metsähallitus esitteli keskustelujen etenemistä metsäneuvostolle ja pidetyissä kokouksissa. Metsäneuvostossa todettiin prosessin hitaus ja paikallisten toimijoiden puuttuminen päätöksenteosta. Lisäksi tuotiin esille, että jatkossa prosessia tulisi kehittää normaalin luonnonvarasuunnittelun puitteisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen WWF:n kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta Metsähallitus päätti siirtää noin hehtaaria valtiolle kuuluvia metsiä ja niitä ympäröiviä soita ja muita metsäisiä alueita Oulun ja Lapin lääneissä ekologisiin syihin perustuen pysyvästi pois metsätalouskäytöstä. Metsämaata näistä alueista on hehtaaria. Noin puolet pinta-alasta on aiemmin merkitty alueekologisissa suunnitelmissa käyttörajoitusten alaiseksi. Osa kohteista on tarkoitus liittää jo aiemmin perustettuihin suojelualueisiin, mikä edellyttää niiden perustamissäädösten muuttamista. Riippuen siitä, onko laajennettava luonnonsuojelualue perustettu lain vai asetuksen nojalla, uusien alueiden liittäminen edellyttää vastaavasti ko. lain tai asetuksen muuttamista. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo Metsähallitusta luonnonsuojeluasioissa. Myös luonnonsuojelualueiden perustamista koskeva säädösvalmistelu kuuluu ympäristöministeriölle. Metsähallitus ei siten voi omalla päätöksellään laajentaa olemassa olevia luonnonsuojelualueita, vaan päätöksenteko on alistettu eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Noin puolet dialogiprosessin seurauksena suojeltavista hehtaarista olisi tarkoitus jättää liiketoiminnan taseeseen. Tämän vuoden alussa voimaan tulleen Metsähallitusta koskevan lain (1378/2004) 4 :n mukaan Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukai- 2

3 Ministerin vastaus KK 646/2005 vp Matti Kangas /vas nen lisääminen muiden tavoitteiden lisäksi. Tästä johtuen Metsähallitus voi tehdä omalla päätöksellään liiketoiminnan taseeseen kuuluvissa talousmetsissä kuviokohtaisia ratkaisuja, joilla rajoitetaan metsien talouskäyttöä. Monimuotoisuuden suojelun samaten kuin muiden yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden aiheuttamat hakkuutulojen menetykset otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Vastaisuudessa Metsähallituksen maankäyttömuutokset on tarkoitus valmistella osana luonnonvarasuunnittelua, joka täyttää sidosryhmätyöskentelylle asetettavat vaatimukset. Metsätalouden ja metsäteollisuuden työllisyyskehityksestä pidetään huolta erilaisin toimenpitein, joista tärkeimmät on sisällytetty valtioneuvoston vuonna 1999 hyväksymään Kansalliseen metsäohjelmaan 2010 (KMO) ja pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on vuoteen 2010 mennessä mm. lisätä metsäteollisuuden kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä, kaksinkertaistaa puuteollisuuden viennin arvo ja nostaa hakkuukertymä miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tämän vuoden toukokuussa julkistetun ohjelman väliarvioinnin mukaan tavoitteiden saavuttamisessa oli edistytty, mutta puuteollisuuden viennin arvon kasvattaminen ja kotimaisen ainespuun käytön lisääminen vaativat nykyistä laajempaa toimenpidevalikoimaa. Maa- ja metsätalousministeriö onkin päättänyt aloittaa Kansallisen metsäohjelman tarkistamisen tänä vuonna. Ministeriön tukena tarkistustyössä toimii kesäkuun lopulla asetettu uusi metsäneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii maaja metsätalousministeri. Vanhasen hallitusohjelman mukaan puun käyttöä lisätään laatimalla puutuoteteollisuudelle oma elinkeinopoliittinen ohjelma ja edistämällä puun käyttöä erityisesti pientalotuotannossa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä maaliskuussa Ohjelma toteutetaan yhteistyössä teollisuuden kanssa ja puutuotealan työllisyyden arvioidaan olevan henkilötyövuotta vuonna Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 646/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Ämnar regeringen behandla frågan om användningen av skogarna i norra Finland i ekonomiskt syfte och återta de beslut som fattats i ärendet och på vilket sätt ämnar regeringen ta ansvaret för att sysselsättningsutvecklingen inom träförädlingsindustrin hålls god i fortsättningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det skogsråd som ansvarar för genomförandet av det nationella skogsprogrammet behandlade vid sitt möte den 25 mars 2003 det förslag som Finlands naturskyddsförbund och WWF Finland lagt fram för Forststyrelsen gällande en komplettering av skyddet av gamla skogar på statsmark i norra Finland. Enligt miljöorganisationernas förslag var det inte fråga om att utarbeta ett nytt skyddsprogram i enlighet med naturvårdslagen utan skyddet för gamla skogar skulle i första hand utvecklas genom att de redan existerande beslut om markanvändning som hänför sig till Forststyrelsens landskapsekologiska planer justeras. Vid skogsrådets möte beslutades att skyddet av skogarna i norra Finland ytterligare skall utvecklas med hjälp av landskapsekologisk planering och att man i början av april 2003 inleder diskussionerna mellan Finlands naturskyddsförbund, WWF Finland och Forststyrelsen. Förhandlingsprocessen mellan miljöorganisationerna och Forststyrelsen inleddes den 3 april Det beslutades att Österbotten, Kajanaland, västra Lappland och östra Lappland är observationsområden för processen. Forststyrelsen har vid mötena den 8 mars 2005 och den 7 juni 2005 rapporterat för skogsrådet hur diskussionerna avancerat. Skogsrådet konstaterade att processen är långsam och att de lokala aktörerna inte deltar i beslutsfattandet. Dessutom framhölls att processen i fortsättningen bör utvecklas inom ramen för den normala naturresursplaneringen. På basis av sina diskussioner med Finlands naturskyddsförbund och WWF Finland beslutade Forststyrelsen den 13 juni 2005 att av ekologiska skäl permanent ta ca hektar av statens skogar med omgivande kärr och andra skogsbevuxna områden i Uleåborgs och Lapplands län ur skogsbruksanvändning. Av dessa områden är hektar skogsmark. Cirka hälften av arealen har i de landskapsekologiska planerna tidigare antecknats som områden som omfattats av inskränkningar i användningen. Avsikten är att en del av objekten ansluts till redan tidigare inrättade skyddsområden, vilket förutsätter att de författningar som gäller inrättandet ändras. Beroende på om det naturskyddsområde som skall utvidgas har inrättats med stöd av lag eller förordning förutsätter anslutandet av nya områden på motsvarande sätt att nämnda lag eller förordning ändras. Miljöministeriet styr och övervakar Forststyrelsen när det gäller miljöskyddsfrågor. Miljöministeriet sköter också beredningen av författningar som gäller inrättandet av naturskyddsområden. Sålunda kan Forststyrelsen inte genom sitt eget beslut utvidga redan existerande naturskyddsområden, utan beslutsfattandet är underställt riksdagen och statsrådet. Avsikten är att cirka hälften av de hektar som skyddas till följd av dialogprocessen skall kvarstå i balansräkning för affärsverksam- 4

5 Ministerns svar KK 646/2005 vp Matti Kangas /vas het. Enligt 4 i lagen om Forststyrelsen (1378/2004), som trädde i kraft vid ingången av detta år, skall Forststyrelsen utöver de övriga målen även i tillräcklig grad beakta skyddet och en ändamålsenlig ökning av den biologiska mångfalden. På grund av detta kan Forststyrelsen i fråga om de ekonomiskogar som omfattas av balansräkning för affärsverksamhet genom sitt eget beslut fatta sådana beslut som begränsar användningen av skogar i ekonomiskt syfte. De förluster av avverkningsintäkter som åsamkas av skyddet av mångfalden liksom av andra samhälleliga förpliktelser beaktas vid uppställandet av Forststyrelsens resultatmål. Avsikten är att de ändringar av markanvändningen som Forststyrelsen vidtar framöver skall beredas som en del av naturresursplaneringen, vilken uppfyller de krav som ställts på det arbete som utförs i samarbete med intressentgrupperna. Man vidtar olika slags åtgärder för att se till sysselsättningsutvecklingen inom skogsbruket och skogsindustrin, och de viktigaste av dem ingår i det nationella skogsprogrammet 2010, som statsrådet godkände 1999, och i statsminister Vanhanens regeringsprogram. Målet med det nationella skogsprogrammet är att fram till 2010 bl.a. öka skogsindustrins årliga användning av inhemskt gagnvirke, fördubbla värdet av trävaruindustrins export och öka avverkningsuttaget till miljoner kubikmeter per år. Enligt den halvtidsutvärdering av programmet som offentliggjordes i maj i år har framsteg gjorts när det gäller att uppnå målen för programmet, men ökningen av värdet av trävaruindustrins export liksom en ökad användning av inhemskt gagnvirke kräver att urvalet av åtgärder breddas jämfört med situationen i dag. Jord- och skogsbruksministeriet har således beslutat att inleda en revidering av det nationella skogsprogrammet i år. Vid revideringsarbetet bistås ministeriet av det nya skogsråd som tillsattes i slutet av juni och vars ordförande jord- och skogsbruksministern är. Enligt statsminister Vanhanens regeringsprogram ökas användningen av trä genom att för trävaruindustrin utarbetas ett eget näringspolitiskt program och genom att främja användningen av trä i synnerhet inom småhusproduktionen. Statsrådet fattade i mars 2005 ett principbeslut om främjande av användningen av trä och byggandet i trä. Programmet genomförs i samarbete med industrin. Sysselsättningen inom träbranschen beräknas år 2010 uppgå till årsverken. Helsingfors den 15 juli 2005 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 5