Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Alueidenkäyttöön vaikuttavien ilmiöiden tarkastelua

Transkriptio

1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Alueidenkäyttöön vaikuttavien ilmiöiden tarkastelua Ympäristöministeriö Erikoistutkija Mika Ristimäki / SYKE

2

3 Ilmiötarkastelun aihekokonaisuudet Liikkuminen ja liikenne Ilmastonmuutos ja energia Kaupungistuminen ja väestömuutokset Ympäristöriskit Luontopääoma ja kulttuuriympäristö 3

4 Kaupungistuminen ja väestömuutokset Elinkeino- ja tuotantorakenne muuttuu nopeasti Kaupungit muuttuu kaupunkiseuduiksi, väestökasvusta puolet metropolialueelle Maaseudun väestömäärä laskee Työ-, asiointi- ja asuntomarkkinat laajentuvat ja eriytyvät, hajautunut yhdyskuntarakenne osin tiivistymässä Kaupunkiseudun ja maaseudun vuorovaikutus ja monipaikkaisuus lisääntyvät Kasvukäytäväkehitys Väestön ikärakenne muuttuu, nuoret ja vanhemmat yhä enemmän kaupungeissa Maahanmuutto kasvaa Elämäntapamuutokset ja digitalisaatio muuttavat käyttäytymistä Kuluttajien elinympäristöön ja asuntoihin liittyvät tarpeet ja halut muuttuvat Lähde: SYKE

5 Elinkeinorakenteen muutokset Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset Bio- ja luonnonvaratalous, Teknologiakehitys ja digitalisaatio Palveluvienti Metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne Pk- ja pienyritysten kasvu sekä verkottuminen, osaamispääoma Maaseudun kehityksen pohjana monipuoliset elinkeinot Uusiutuva maa- ja metsätalous, palveluelinkeinot ja energiantuotanto Lähde: ALLI 2015

6

7 Kaupungistuminen kohdentuu metropolialueelle, kaupunkiseuduille ja kasvukäytäville. Sisemmän ja ulomman kaupunkialueen sekä kaupungin kehysalueen väestö kasvaa Maaseudun paikalliskeskusten ja kaupungin läheisen maaseudun väestömäärässä ei suuria muutoksia. Väestö vähenee ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla Suomi seuraa kansainvälistä kehitystä viiveellä. Lähde: SYKE

8 Aluerakenne eriytyy. Metropolialueen ja suurimpien kaupunkiseutujen osuus väestökasvusta voimistuu. Suomeen muodostunut yliseudullisia kasvukäytäviä Metropolialueen ennustettu väestönkasvu vuosina on 24,2 % ( koko maan väestökasvu samalla jaksolla 12%). Vuoteen 2030 kahdeksalla kaupunkiseudulla asukasluku kasvaa asukkaalla. Siitä puolet kohdistuu Helsingin seudulle. Taajamien ulkopuoliset hajaasutusalueet eriytyvät väestökehitykseltään kasvaviin ja väheneviin. Kuva: Väestöennuste seutukunnittain ( Tilastokeskus) Lähde: SYKE

9 Kaupungistumisen muutosvoimat Nuorten muuton pääsuuntautuminen kaupunkiseuduille erikoistuneiden koulutus- ja työmarkkinoiden ohjaamina Väestön ikääntyessä hakeutuminen palveluiden läheisyyteen hyvän palvelutason kaupunkeihin ja taajamiin Lähde: SYKE

10 Hajautunut yhdyskuntarakenne osin tiivistymässä Jyväskylä Taajaman muutostyyppi Väestö 2000 Väestö 2014 Väestö-muutos Osuus väestömuutoksesta (%) Maa-ala (ha) Tiheänä taajamana pysynyt alue % Harvana taajamana pysynyt alue % Harvasta tiheäksi taajamaksi muuttunut alue % 832 Taajaman tiheä laajenemisalue % 995 Taajaman harva laajenemisalue % Koko 2014 taajama-alue yhteensä % Lahti Taajaman muutostyyppi Väestö 2000 Väestö 2014 Väestö-muutos Osuus väestömuutoksesta (%) Maa-ala (ha) Tiheänä taajamana pysynyt alue % Harvana taajamana pysynyt alue % Harvasta tiheäksi taajamaksi muuttunut alue Tiheästä harvaksi taajamaksi muuttunut alue % % 19 Taajaman tiheä laajenemisalue % 827 Taajaman harva laajenemisalue % Koko 2014 taajama-alue yhteensä % Pientaloalueet tiivistyneet, kerrostalotuotannon osuus kasvanut Suurilla kaupunkiseuduilla autokaupunki osin muuttunut joukkoliikennekaupungiksi Tilanne vaihtelee paljon eri kaupunkiseutujen välillä Työpaikka- alueiden ja palveluiden hajautuminen jatkuu osittain edelleen 10

11 Liikkuminen ja liikenne Toistuva työmatkaliikenne määrittää kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän, vaikka sen osuus henkilöliikennesuoritteesta vähenee ja pitkien matkojen osuus kasvaa Ostos- ja asiointimatkat yleisin matkatyyppi. Vapaa-ajan matkojen osuus lisääntyy Kaupunkiseudun ja maaseudun vuorovaikutuksen lisääntyminen ja kaupunkien väliset matkat näkyy selvästi matkasuoritteen lisääntymisessä Tuotanto ja palvelutarpeen muutokset sekä tavara- ja henkilöliikenteen yhteystarpeet määrittävät valtakunnallisen liikennejärjestelmän Biotalouden kasvu muuttaa metsäteollisuuden vientiä ja kuljetustarvetta Liikennejärjestelmä voimakkaassa murroksessa. Markkinaehtoistuminen muuttaa liikennejärjestelmiä - Nopeat muutokset markkinoilla ja muutosten ennakoimattomuus. Digitalisaatio muokkaa merkittävästi tulevaa liikennejärjestelmää ja kommunikaatiota - Mobility as a Service ( MaaS) Pelkästään vähähiiliset käyttövoimat eivät riitä saattamaan liikennettä kestävälle polulle, koko liikennejärjestelmä kaipaa myös älyä peliin ( Ilmastopaneeli 2015) Lähde: SYKE, Liikenteen ja viestinnän tulevaisuuskuvia 2035, (WSP 5/2016) ja Ilmastopaneeli (2015)

12 km Työmatkojen keskipituus matkan suuntautumisen mukaan vuosina Kaupunkien, kehysalueen ja maaseudun vuorovaikutus korostuu työmatkoissa. Kaupunkialueen sisällä työmatkat ovat keskimäärin alle 6 km mittaisia. Vaikka osuus työllisistä on kasvanut, kaupunkialueen sisäisen työssäkäynnin osuus kaikista työmatkakilometreistä on pienentynyt. Kaupunkien välisiä tai kaupungeista maaseudulle suuntautuvia työmatkoja tekee suhteellisen pieni osa työllisistä, mutta matkojen pituuden takia kilometrisuorite on suuri. Tarkastelussa ovat mukana linnuntietä alle 200 km työmatkat. Lähde: YKR/SYKE ja Tilastokeskus.

13 1990 Lähde: ALLI 2015, SYKE

14 Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat kuljetusjärjestelmään Markkinaehtoistuminen ja teknologiakehitys Digitalisaatio ja palveluvienti Teollisuuden alueellinen erikoistuminen Metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne Pk-yritysten kasvu sekä verkottuminen, osaamispääoma Maaseudun kehityksen pohjana monipuoliset elinkeinot Biotalouden kuljetustarpeet Uusiutuva maa- ja metsätalous, palveluelinkeinot ja energiantuotanto

15 Ilmastonmuutos ja energia Muutos käynnissä kohti vähähiilisempää energia- ja resurssitehokasta yhteiskuntaa Hiilineutraali kiertotalous energia- ja materiaalitehokkuus, resurssien käytön vähentäminen, tehostaminen ja kierrättäminen siirtymistä aineellisesta aineettomaan arvonluontiin, yritysten liiketoimintamallien uudistus Maaseudun elinvoimaisuudessa biotalous ja digitaalisuus korostuvat Kaupunkiseutujen ja ympäröivän maaseudun win-win yhdyskuntarakenne Vähähiilisessä kiertotaloudessa kaupunkiseudun ja sitä ympäröivän maaseudun omavaraisuus lisääntyy Uusien, alueellisesti räätälöityjen palveluratkaisujen tarve kasvussa Rakennuskannan energiatehokkuustoimenpiteet Keskitetyt ja hajautetut energiajärjestelmät, energian varastointi Energiatehokkuustoimenpiteet liikenteessä ( ilmastopaneeli 2016) Nykyisillä toimenpiteillä liikenteen päästöt laskevat 27% vuoteen 2030 ja 36% vuoteen Tavoitteet ovat vähintään 40% ja 80%. Tarvitaan uusia toimenpiteitä. Kaupunkiseutujen täydennysrakentaminen, joukkoliikennejärjestelmän ja pyöräilyn kehittäminen. Henkilöautojen käyttövoimajakauman muutokset: Biopolttoaineet ja energiatehokkuus, kuljetusten energiatehokkuus ja henkilöautojen käyttötapojen muutokset keskeisiä toimenpiteitä. Lähde: SYKE

16 Energian kokonaiskulutus * Vähähiiliskenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa 40-60%:iin primaarienergiasta vuoteen 2050 (VTT 2014) ** Viimeisen kymmenen vuoden aikana fossiilisten polttoaineiden osuus energiankulutuksesta vähentynyt Vähähiiliskenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa Energiantuotanto voi nousta alueellisesti merkittäväksi työllistäjäksi osana muuta puunkäyttöä ** Hallitusohjelmassa tiukemmat tavoitteet: Tavoitteina puolittaa öljyn käyttö ja nostaa uusiutuvan energian osuus 50 % vuoteen 2030 mennessä * ennakollinen Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus energia@tilastokeskus.fi

17

18 Hiilineutraalia kiertotalous Hiillineuraalissa kiertotaloudessa talousjärjestelmä perustuu luonnonvarojen kestävälle käytölle ja ilmastonmuutoksen hillinnälle. Clentech ja biotalous osana hiilineutraalia kiertotaloutta - kehittämisen suunta ja reunaehdot Lähde: SYKE Policy Briefs

19 Luontopääoma ja kulttuuriympäristö Luonto- ja kulttuuripääoman merkitys kasvaa yhdyskuntien ja monien toimintojen perustana Luontopääoma nähdään laajaalaisesti ekosysteemipalveluina, joka sisältää aineelliset ja aineettomat palvelut ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintaan, monimuotoiset luontoalueet ovat palautumiskykyisimpiä Ekosysteemipalvelut neljään luokkaan jaoteltuna (SYKE 2011)

20 MR1

21 Dia 20 MR1 Muuta otsikkoon luontopääoma ekosysteemipalvekuiden sijaan. Ristimäki Mika;

22 Esimerkit lähivirkistys, turismi ja biotalous Luonnossa tapahtuvan lähivirkistyksen merkitys huomattava kansanterveyden edistämisessä. Arvo moninkertainen verrattuna yöpymisen sisältävien luontomatkojen ja vapaaajan asumisen taloudelliseen arvoon. Vihreän talouden liiketoiminnassa nähdään suuri kasvupotentiaali, esimerkkinä turismi 5 % globaalista BKT:stä 6-7 % kokonaistyöllisyydestä kansainvälinen turismi 4. tärkein globaali vientisektori (arvo US$1 biljoonaa / vuodessa) arvio: ekoturismiin käytetyt menot kasvavat 20 % vuodessa (UNEP 2011) Biotalous Suomessa vuoteen 2025 mennessä kasvatetaan Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon luodaan uutta työpaikkaa tuotetaan muita yhteiskunnallisia hyötyjä (Suomen biotalousstrategia 2014) Lähde: ALLI kartasto 2013

23 Esimerkki Pölytyspalvelujen rahallinen arvo Pohjoismaissa (TEEB Nordic raportti) Suomi: mehiläisten tarjoaman pölytyksen vuosittainen arvo on kaupallisilla lajikkeilla noin 18 M sekä luonnon mustikka- ja puolukkasadossa 3,9 M (Lehtonen 2012). Suomi: mehiläisten pölytys tuottaa kotipuutarhoissa satoa noin 39 M edestä (Yläoutinen 1994). Tanska: kaikkien hyönteispölytteisten satokasvien tuotoksi on arvioitu M DKK vuodessa (~57-93 M ) (Axelsen ym. 2011). Ruotsi: mehiläisten pölytyksen arvoksi arvioitu M SEK vuodessa (~22-37 M ) (Pedersen 2009a).

24 Kulttuuriympäristö elinympäristön laatutekijänä Kaupungistumisen edetessä kulttuuriympäristöön kohdistuu erityisiä paineita ja mahdollisuuksia. Laadukas kulttuuriympäristö lisää alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Vajaakäyttöisten alueiden lisääntyminen väestöään menettävillä alueilla on omiaan heikentämään merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja. Kuvalähde: Mika Ristimäki

25 Ympäristöriskit Ympäristöongelmat aiheutuvat pääasiassa kulutuksesta ja kulutettavien tuotteiden ja palvelujen tuotannosta. Meluntorjunta ja ilmansaasteiden torjunta kaupungistuvassa Suomessa Pinta- ja pohjavesien pilaantuminen Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten tulvariskit Jätteiden synnyn ehkäisy, jätevedet ja maaperän pilaantuminen, haitallisten aineiden riskit sekä teollisuuden päästöt Lähde: SYKE

26 Esimerkkinä pohjavesien turvaaminen Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Riskialueeksi on nimetty noin 380 pohjavesialuetta. Määrä on noussut yli sadalla alueella edelliseen pohjavesi tilaarvioon (2009) verrattuna. Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa.

27 Suomessa kartoitettu yli pilaantuneeksi epäilyä maa-aluetta Maaperän pilaantuminen voi rajoittaa alueen uusia käyttötarkoituksia. Sama koskee järviä ja jokia, silloin kun niiden pohjasedimenteissä on aiemmasta teollisesta toiminnasta kertyneitä haitallisia aineita.

28 Merkittävät tulvariskialueet Alueidenkäytön kannalta ilmastonmuutoksen suurimmat muutostekijät liittyvät vedenpinnan nousuun, joka voi muuttaa merkittävästi elinkelpoisten maa-alueiden laajuutta maapallolla. Suomessa maanpinnan kohoaminen vähentää merenpinnan nousun vaikutusta, mutta myös Suomessa tulvariskin on ennakoitu kasvavan mm. jokisuistojen alueilla. Suomessa tulva-alueilla asuu yhteensä yli asukasta Lähde: SYKE, ALLI kartasto 2013 Kuva: Merkittävimmät tulvariskialueet Suomessa. Kartassa vesistöjen tai merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit

29 Ilmiöt vaikuttavat toisiinsa Tuotanto ja palvelut Kaupungistuminen: väestöltään kasvavat ja vähenevät alueet, kaupunkiseutuistuminen Väestömuutos: ikääntyminen ja maahanmuutto Liikennejärjestelmän murros Ilmastonmuutos ja energiajärjestelmien muutokset Luontopääoma ja kulttuuriympäristöt Ympäristöriskit Elämäntavat