SIPOON JOENSUUN ASEMAKAAVATYÖ MAISEMASELVITYS Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy

Transkriptio

1 SIPOON JOENSUUN ASEMAKAAVATYÖ MAISEMASELVITYS Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy MAISEMASELVITYKSEN TEKSTIOSA LUONNOS / Matleena Muhonen 1. JOHDANTO Tämä maisemaselvitys on laadittu Sipoon Joensuun venesataman asemakaavoitusta varten. Selvityksen tarkoituksena on selvittää maisemalliset lähtökohdat ja reunaehdot venesataman asemakaavatasoista suunnittelua varten. Selvitysalue kattaa laajemman kokonaisuuden varsinaisen asemakaavoitettavan alueen ympärillä. Selvitystä hyödynnetään asemakaavan maisemallisten vaikutusten arvioinnin pohjana. [Tähän selvitykseen sisällytetään myös maisemahistoriallinen analyysi.] 1.1. SELVITYSALUE Selvitysalue on Sipoonjoen laaksoalue Sipoonlahden suulla Söderkullassa. Alue käsittää Sipoonjoen itä- sekä länsirannan Massbystä Sipoonlahdelle sekä edelleen Eriksnäsiin. Osa alueesta sisältyy Eriksnäsin osayleiskaava-alueen maisemaselvitykseen, joka on laadittu vuonna Idässä ja lännessä selvitysalue rajautuu selänteiden lakialueisiin. Selvitysalue on valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Joensuun venesataman asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Sipoonjoen länsirannalla Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän väliin jäävällä alueella. Selvitysalueen raja noudattaa pääpiirteiltään vanhaa RKY 1993 Sipoonlahden kulttuurimaisemaaluetta 1

2 1.2. AINEISTO JA KÄYTETYT MENETELMÄT Maisemaselvitys on laadittu Joensuun venesataman asemakaavatyötä varten Sipoon kaupungin tilauksesta Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy:ssä. Maisemaselvitys perustuu karttatarkasteluun, toukokuussa 2012 tehtyyn maastokäyntiin sekä alueelta tehtyihin muihin selvityksiin, kaavatietoihin ja inventointeihin. Kartta-aineiston selaamiseen on käytetty karttapalvelua sekä geologisen tutkimuskeskuksen karttapalvelua osoitteessa [Vanhat kartat] 1.3. ALUEEN KAAVOITUS- JA INVENTOINTITILANNE Selvitysalueella on voimassa oleva maakuntakaava (YM ) sekä yleiskaava (Sipoo ). Maakuntakaavassa joen varsi on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Se on myös merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Uudenmaan maakuntakaavan ehdotuksessa ( ) Sipoonjoen länsipuolelle on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue. Uuden metroverkon radan ohjeellinen linjaus on esitetty Uuden Porvoontien tuntumaan. Sipoon yleiskaavassa 2025 selvitysalue on osoitettu pääosin haja-asutusalueeksi, jolla maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittua. Osa alueesta kuuluu tärkeään vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen, johon ei saa asemakaavalla osoittaa pohja/pintaveden laatua vaarantavia toimintoja. Sipoonjoki kuuluu Natura 2000 verkostoon. Koko Sipoonjoen varsi selvitysalueella on maisemallisesti arvokasta aluetta. Alueella on myös useita muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaismuistokohteita. Selvitysalue on asemakaavoittamatonta lukuun ottamatta Eriksnäsin Hangelbyn asemakaavaa selvitysalueen itäosassa Söderkullassa. Joensuun venesataman asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pääosin matkailu- ja veneilyelinkeinon harjoittamista tukevien rakennusten ja rakennelmien toteuttaminen Sipoonlahden pohjukkaan. Selvitysalueeseen kuuluu Museoviraston määrittelemä ja valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema (Museovirasto 2009). Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys sisältää Sipoon kulttuuriympäristön kannalta tärkeät kohteet, joiden säilyminen pyritään turvaamaan. Selvitys on tehty Sipoon kunnan toimesta vuonna 2006 (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy & Ympäristötoimisto Oy). Museovirasto ylläpitää ajankohtaista muinaismuistorekisteriä, mihin on koottu tiedot esihistoriallisen sekä historiallisen ajan kiinteistä muinaisjäännöksistä ja irtolöydöistä. Tässä selvityksessä on huomioitu yleiskaavassa merkityt muinaisjäännöskohteet. 2

3 2. MAISEMASELVITYS 2.1. MAISEMAMAAKUNTA JA SEUTU Selvitysalue kuuluu ympäristöministeriön mietinnön (YM 1993) mukaan Eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin Suomenlahden rannikkoseutuun. Alue on pääasiassa entistä merenpohjaa. Maiseman peruselementtejä ovat pohjoisesta etelään suuntautuvat jokilaaksot ja niiden laajat viljavat savikot sekä näiden välissä olevat kumpuilevat metsäiset ja paikoin paljastuneet kallioalueet. Asutus on perinteisesti sijoittunut jokien varsille. Perinteiset elinkeinot ovat olleet monipuoliset; maanviljely, puutarhan hoito, karjanhoito, kalastus sekä merenkulkuun liittyvät toiminnot. Kasvillisuus rannikolla on olosuhteisiin nähden varsin rehevää (YM 1993) LUONNONMAISEMA Maiseman perusrunkona on kapea Sipoonjoen laakso, sen rannoilla avautuvat matalat savikot, sekä koko laaksotilaa rajaavat kallioiset selänteet. Selvitysalueen eteläosa on selvästi pohjoisosaa karumpaa ja kallioisempaa. Itse Sipoonjoki ei erotu maisemassa merkittävästi, vesistö erottuu vasta kun se laskee Sipoonlahteen ja sitä kautta mereen. Luonnonmaiseman yleisilme on pienipiirteinen ja monipuolinen Kallioperä Aineistona on käytetty GTK:n karttapalvelua osoitteessa sekä GTK:n maaperäkartan selitysosia. Karttoja on tarkasteltu myös paikkatietoikkuna.fi palvelussa. Kallioperän pääkivilaji on graniitti, jota juovitta lounais-koillissuuntaiset, nauhamaiset kvartsimaasälpägneissivyöhykkeet. Rannikolla on myös pieniä kaistaleita kiillegneissiä, kvartsia ja granodioliittia Topografia Pinnanmuodot ovat pienipiirteiset ja vaihtelevat. Sipoonjoen uurtama jokilaakso muodostaa nauhamaisen tasaisen ja alavan alueen. Pääosa viljelyksistä on sijoittunut jokilaakson loivasti jokeen viettävälle tasangolle. Alavat tasangot ovat vain 5-10 metriä merenpinnan yläpuolella. Aivan tarkastelualueen pohjoisosassa jokeen viettävät viljelykset ovat paikoin huomattavan jyrkkiä. Jokilaaksoa rajaa mäenkumpareet molemmin puolin jokea. Kallioperä tulee näkyviin lukuisina avokallioina, varsinkin selvitysalueen eteläosassa, Sipoonlahden molemmin puolin. Avokalliot ja mäet ovat paikoin jyrkkäpiirteisiä muistuttaen merelle jatkuvaa saaristoa. Avokallioiden lakialueet nousevat noin metriä merenpinnan yläpuolelle. Joensuun venesataman asemakaava-alue on pääasiassa alankoa sekä kaislikkoista vesijättömaata ja entistä merenpohjaa. Asema-kaava-alueen lounaisosassa maasto nousee korkeimmillaan pienellä alueella noin 15 metrin korkeuteen Maaperä Suuri osa alueesta on kalliomaata; avokallioita sekä ohuen moreenikerroksen peittämiä kallioalueita. Hiekkamoreeni peittää kallioiden rinteitä ja painanteita muutaman metrin paksuisena kerroksena. Pintalohkareita on harvakseltaan koko alueella. Alueella ei ole harjumuodostumia. Hienoa hiekkaa voi esiintyä pienialaisesti kallioiden etelä- ja kaakkoispuolella. Jokiuomien alavat maat ovat savea tai liejusavea. Jokisuisto on pääasiassa liejua. 3

4 Asemakaava-alueen maaperä on pääosin liejusavea. Alueen lounaisosan rinne on kalliomaata joka muuttuu alaspäin tullessa nopeasti saveksi ja liejusaveksi. Maaperän suhteen alueen rakennettavuus on hyvin alhainen. Lähtökohtaisesti vain alueen lounaisosan rinne soveltuu kohtalaisesti rakentamiselle Vesistöt ja valuma-alueet ja pohjavesialueet Tiedot vesistöalueesta sekä Sipoonjoesta perustuvat Uudenmaan ympäristökeskuksen internetsivujen tietoihin. Vesistöalue ja valuma-alueet Selvitysalueen pohjoisosa kuuluu Sipoonjoen päävaluma-alueeseen. Sipoonjoki laskee Sipoonlahden kautta Suomenlahteen. Sipoonjokeen yhtyy joukko pieniä lähdepitoisia sivupuroja. Eteläosan kallioselänteiltä vedet virtaavat pieniä uomia pitkin Sipoonlahteen tai suoraan mereen. Sipoonjoki on hyvin savipitoinen vesistö. Osin tämä huomattava saven huuhtoutuminen - varsinkin pääuomassa - johtuu maaperästä, mutta myös runsaasta maanviljelyksestä, jota esiintyy koko pääuoman ja lukuisten pienempien sivu-uomien varrella. Koko valuma-alueella on vain muutama järvi. Pohjavesialueet Sipoonjokea ympäröivä alue on tärkeää pohjavesialuetta. Selvitysalueella sijaitseva pohjavesialue on määritelty yhdyskuntien vedenkäytölle tärkeäksi (I luokka). Vesi kerääntyy kalliorinteiltä ja niiden alaosien rantakerrostumista savi- ja silttikerrosten alaisiin vettä johtaviin kerrostumiin ja virtaa jokilaakson suuntaisesti kaakkoon. Sipoonjoki Sipoonjoki kuuluu Narura2000 verkostoon. Natura-alue koostuu Sipoonjoen pääuomasta ja kahdeksasta sivujoesta. Sipoonjoki on kokonaisuudessaan noin 40 kilometriä pitkä joki, jonka puromainen yläjuoksu virtaa metsäalueiden keskellä. Paippisista alajuoksulle rannat ovat lähinnä peltoa. Joessa on muutamia koskia sekä koskimaisia osuuksia, joiden putouskorkeudet ovat pieniä. Sipoonjoki on erityisen arvokas yhtenä neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Sipoonjoen vesi on savisameaa ja runsasravinteista. Pääosa kuormituksesta on hajakuormitusta. Joki laskee kolmisen kilometriä pitkään, kapeaan Sipoonlahteen, joka on rehevöitynyt ja ruovikoitunut. Natura-alue on tärkeä varsin luonnontilaisena säilyneen puroluonnon sekä meritaimenen alkuperäiskannan suojelulle. Tavoitteena on säilyttää vielä varsin luonnontilaisina säilyneet jokiosuudet hydrologialtaan ja veden ja pohjan laadultaan sellaisina, etteivät luontotyyppien ja eliölajien suojeluarvot vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uhanalaisen meritaimenen alkuperäiskannan elinympäristöjen suojeluun. Joensuun venesataman asemakaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityishuomiota pohjavedenlaatua haittaaviin toimenpiteisiin, myös pintavesien valunnan kannalta. 4

5 Ilmasto pienilmasto Sipoon etelärannikko kuuluu tammi-ilmaston vyöhykkeeseen, missä kasvukausi on tammelle suotuisa, keskimäärin 170 vuorokautta. Vuotuinen sademäärä on noin mm, josta noin kolmannes tulee lumena. Lumikerros on keskimäärin cm. Vallitseva tuulen suunta on kaakko. ( Maastonmuodot sekä maaperä vaikuttavat pienilmastoon. Lounaisrinteet ovat yleensä suotuisia ja lämpimämpiä kuin taas pohjois-, koillis- ja kaakkoisrinteet voivat olla viileämpiä. Sipoonlahdella voi olla voimakkaitakin tuulia, joka vaikuttaa paikallisiin olosuhteisiin. Samoin tuuliset avointen viljelysten reuna-alueet voivat kerätä kylmää ilmaa. Joensuun venesataman asemakaava-alue sijaitsee Sipoonlahden pohjukassa, johon voi osua sekä vallitsevat kaakkoistuulet sekä pohjoisesta virtaavat kylmät tuulet. Pienilmastollisesti alue ei ole erityisen soveltuvaa asuinrakentamiselle. Koilliseen kallistuva metsäisen rinteen alaosiin voi syntyä epämiellyttäviä kylmän ja kostean ilman patoumia Kasvillisuus Alueen kasvillisuus voidaan jakaa karkeasti kahteen päätyyppiin; Sipoonlahden ja rannikon mäntyvaltaiseen metsäalueeseen sekä viljelyalueiden monimuotoiseen kulttuurikasvillisuuteen. Alueen pinnanmuotojen vaihtelun johdosta kasvillisuustyyppi voi vaihdella pienelläkin alueella. Metsäsaarekkeissa kasvaa paikoin jalopuita, etenkin vaahteraa, joskus tammea. Alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. [Pihojen puutarhakasvit] Asemakaava-alueen kasvillisuus on pääasiassa ruovikkoa. Joensuun metsäsaarekkeella esiintyy myös tammea ja muita jalopuita. Sibbesborgin muinaisjäännösalueella on tammimetsikkö. Sipoonjoen delta-alue on merkittävä linnuston elinympäristö. Asemakaavatyötä varten tulee laatia erillinen aluetta ja alueen eliöstöä koskeva luontoselvitys Suojelualueet Selvitysalueella sijaitsee Glamarsin vaahterametsä, joka on suojeltu luontotyyppi. Natura 2000 verkostoon kuuluvaan Sipoonjokeen sovelletaan luonnonsuojelulain mukaisia toimenpiteitä. Jylhät kalliojyrkänteet reunustavat Sipoonlahtea. Kuva Eriksnäsintien päästä. (Matleena Muhonen ) 5

6 2.3. KULTTUURIMAISEMAN HISTORIA Sipoonjoen varren asuttamisella on pitkälle esihistoriaan ja erityisen vahvasti keskiajalle ulottuvat juuret. Alueella on useita rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita sekä historiallisen ajan asuinpaikkoja Asutuksen ja maankäytön historiaa Sipoon asuttaminen on tapahtunut pääasiallisesti Sipoonjoen ja Nevasjoen jokilaaksoja pitkin syvälle ulottuviin merenlahtiin. Entisten rantojen liepeiltä löytyy merkittävä määrä kivikautisia löytöjä ja asuinpaikkoja. Samoihin paikkoihin sijoittuvat myös vanhimmat kylät ja kartanot (Lehto 2006). Näistä selvitysalueella ovat kartanot Söderkulla, Massby, Joensuu, Hitå sekä Eriksnäs. Massbyn kantakylä löytyy jo varhaisista asiakirjatiedoista 1400-luvulta. Sen tytärkylä Hitå sekä Eriksnäs on mainittu 1500-luvun tiedoissa. Sipoon rannikkoalueet olivat pitkään pitäjän sisämaan hämäläisten asuttamien kylien nautinta-aluetta. Ruotsalaiset tulokkaat noin 1200-luvulla ryhtyivät asuttamaan rannikkoa sekä jokilaaksoja, myös Sipoonjokea (Suhonen 2007). Rakentamista on ohjannut vahvasti luonnon olosuhteet; joki- ja purolaaksot sekä maaperä ja hydrologiset olosuhteet kuten tulviminen luvun lopulla kosteat laaksonpohjat olivat yleensä vielä suurina niittyinä (Senaatinkartta 1873). Vasta 1850-luvun jälkeen ryhdyttiin heinänviljelyyn peltotuotantona. Viljelykset oli jaettu kapeiksi saroiksi isojaosta (v. 1757) huolimatta pitkälle luvulle asti (Suhonen 2007) luvulle tultaessa niityt olivat lähes kokonaan hävinneet ja näin ollen maisemakuva muuttui ja yksipuolistui merkittävällä tavalla. Niityt olivat muuttuneet joko pelloiksi tai metsiksi (Lehto 2006). Vanhimmat talot ja torpat sijoittuivat moreeni- ja kalliomaille viljelyskelpoisten savi- ja liejumaiden viereen. Vasta 1900-luvun alkupuolella ryhdyttiin rakentamaan saariston kallioisille ja karuille paikoille huvilakulttuurin leviämisen myötä. Ilmansuunnalla on ollut melko pieni merkitys rakennusten ja peltojen sijaintiin (Lehto 2006). Nykyrakentaminen alkaa pikkuhiljaa levittäytyä myös peltoalueille savimaiden päälle. Perinteiseen rakennusryhmään kuului sekä asuin- että talousrakennuksia saman pihan ympärille. Tulipalovaaran vuoksi saunat, riihet ja viljavajat oli rakennettu kauemmaksi. Asuinrakennuksena oli 1500-luvulla savupirtti, savupiiput ja parituvat tulivat käyttöön vasta 1600-luvulla (Suhonen 2007). Suurimmilla talonpoikaistiloilla sekä kartanoissa on harrastettu puutarhanviljelyä sekä koriste- ja hyötykasvipuutarhoja. Pihapiireissä on tyypillistä myös pienet keittiöpuutarhat, kukkapenkit sekä hedelmäpuut. Pihoissa on vieläkin näkyvissä vanhoja hoidettuja pihapuita ja -pensaita; tammea, metsälehmuksia, pihakuusia. Myös laiduntamisen merkkejä kasvillisuudessa on vielä paikoin näkyvissä Tiet Rannikolla kulkureitteinä ovat toimineet pohjois-eteläsuunnassa joet niin kesällä kuin talvellakin. Sipoonlahti tarjosi toisaalta suojaisan poukaman merenkulkijoille. Vanhimmat maantiet kulkevat jokilaakson suuntaisesti, molemmin puolin jokea. Ne sijoittuvat kalliokumpareiden ja laaksojen vaihettumisvyöhykkeelle, noudatellen maaston- ja kalliokumpareiden muotoja. Vanhat tiet ovat tästä syystä mutkaisia ja soveltuvat hyvin maisemaan. Tiet kulkivat joen länsipuolella Hindsbyhyn ja etelässä Vermlahteen, itäpuolella vanha tie johtaa Eriksnäsiin. [Kuninkaan kartta] 6

7 Söderkullantie joen itäpuolella on oikaistu 1970-luvulla. Söderkullan vieressä oli nostosilta luvun alussa. Höyrylaivaliikennettä oli vuosien aikana. Merkittävä itä-länsisuuntainen maantie, Suuri Rantatie, joka kulki 1350-luvulla Turusta Viipuriin ja myöhemmin 1700-luvulla Tukholmasta Pietariin, ylitti Sipoonjoen selvitysalueen pohjoispuolella. Selvitysalueen läpi kulkeva Uusi Porvoontie valmistui 1930-luvulla ja Porvoonväylä (E18) vuonna Uusi metron jatkorata on suunnitteilla Uuden Porvoontien läheisyyteen. Tiet ovat myös osaltaan vaikuttaneet rakentamisen sijoittumiseen. Sisääntuloväylä Joensuun venesatamaan. Porvoonväylä näkyy taustalla viivamaisesti. (Kuva: Matleena Muhonen ) Näkymä Söderkullan kartanon edustalta. Sipoonjoki virtaa alhaalla laaksossa, rakennukset sijaitsevat perinteisesti selänteiden rinteillä. Kartanoympäristöissä on myös paljon kulttuurikasvillisuutta. (Kuva: Matleena Muhonen ) 7

8 Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö RKY2009 Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema Sipoon Sibbesborgin keskiaikainen linna on rakennettu Sipoonjoen suulla olevalle saarelle. Maankohoamisen vuoksi entinen linnasaari on tällä hetkellä peltojen ympäröimä ja merenlahti on etääntynyt noin kilometrin päähän. Sipoonjoki ohittaa linnan nykyään itäpuolelta. Sibbesborg kuuluu parhaiten säilyneisiin 1300-luvun loppupuoliskon linnojen sijaintipaikkoihin ja on yhä selkeästi havaittavissa oleva keskiaikainen kerrostuma. Alun perin koko saaren kattaneista rakenteista on jäljellä ainoastaan sen eteläpäässä sijainnut vahvasti varustettu linnaosa. Linna on eristetty muusta saaresta kaksinkertaisella vallihaudalla. Linnasaaren ympärillä avautuu vuosisatoja viljelyksessä ollut Sipoonjokilaakson peltomaisema, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ( Maakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus Maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä II (Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992) on lueteltu Sipoonjoen kulttuurimaisema. Sipoonjoen kulttuurimaisemasta ei ole esitetty vahvistettua rajausta. Vanha museoviraston RKY-rajaus vuodelta 1993 käsittää koko tarkastelualueen on yhtenäinen tämän työn selvitysalueen kanssa. Muinaisjäännökset Tarkastelualueella sijaitsee useita muinaismuistolain piirissä olevaa muinaisjäännöstä. Alla on esitetty lista alueella olevista Sipoon yleiskaavassa 2025 esitetyistä kohteista. Numerointi viittaa yleiskaavan suojelumerkintänumerointiin (sm). sm 245 Massby, Lill-Massby (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 073 Massby, Stor-Massby (Jeppas, Staffas, Ivars, Pellas, Blåfie (asuinpaikat, kylänpaikat historiallinen) sm 041 Söderkullan tiilitehdas (teollisuuskohteet, tiiliruukit, historiallinen) sm 244 Massby, Söderkulla (asuinpaikat, kyläpaikat, historiallinen) sm 032 Söderkullan mylly (työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt, historiallinen) sm 246 Massby, Söderkulla/Danielsback torp (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 074 Massby, Glamars (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 034 Söderkulla Glamars (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 079 Skräddarby, autio (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 028 Skräddarby (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 078 Skräddarby, Knaggis, Litens (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 010 Sibbesborg (puolustusvarustukset, muinaislinnat, keskiaikainen) sm 234 Kallbäck, Skraflas (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 233 Kallbäck, Eutas, Rusas (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 200 Skräddarby Joensuun kartano (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 267 Skräddarby; Säteri (Joensuun kartano) (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 113 Tavastnäsböle (asuinpaikat, kylänpaikat, keskiaikainen) sm 114 Skräddarby torp (asuinpaikat, torpat, historiallinen) sm 082 Eriksnäs, Divarp torp (Djupvarp torp) (asuinpaikat, torpat, historiallinen) sm 228 Hitå (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 065 Pigby, Mannis (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 008 Stenskyberget (kivirakenteet, röykkiöt, pronssikautinen) sm 210 Gerknäs/Eriksnäs (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 027 Eriksnäsin tiiliruukki (teollisuuskohteet, tiiliruukit, historiallinen) sm 009 Eriksnäs (kivirakenteet, röykkiöt, ajoittamaton) sm 115 Eriksnäs, Kappiko/Långnäs I (asuinpaikat, torpat, historiallinen) 8

9 Merkittävät kulttuuriympäristöt sekä rakennukset Vanhat kantatilat ja kartanoympäristöt erottuvat yhä maisemassa ja muodostavat kulttuurimaiseman ydinalueita. Söderkullan kartano ja Massbyn viljelylaakso Söderkullan päärakennus v. 1907, viljamakasiini 1800-l, rälssisäteri v Stor-Massby ja Lill-Massbyn tilat 1700-luvulla. Kartanopuisto. Yhtenäinen viljelylaakso. Joensuun kartano Päärakennus ja siipirakennus 1700-luvulta. Maisemassa merkittävällä paikalla sijaitseva vanha asuinpaikka ja kartano. Hitån kartanoympäristö Jylhässä maisemassa, kallioiden välissä sijaitseva kartanokeskus ja viljelylaakso. Runsaasti vanhaa kulttuurikasvillisuutta. Kallbäckin viljelyalue Kallbäckin talot 1700-luvulta sekä puron varren yhtenäinen peltoalue. Skraflasin rantaniityt sekä aittarakennukset luvulta ja 1840-luvulta. Eriksnäsin kartano ja kartanoympäristö Kustavilaistyylinen päärakennus 1700-luvulta. Säteri- ja myöhemmin rälssitila. Merkittävä rakennettu ympäristö Sipoonlahden suulla. Joensuun venesataman asemakaava-alueen merkittävässä läheisyydessä sijaitsee kolme huomioitavaa muinaisjäännöstä; Sibbesborgin keskiaikainen linnanvuori sekä Joensuun kartanon liepeillä olevat historiallisen ajan asuinpaikat (Skräddarby). Joensuun asemakaava-alue sijaitsee melkein kokonaan RKY2009-rajauksen sisäpuolella, Sibbesborgin linnasaaren eteläpuolella sekä Joensuun kantatilan välittömässä läheisyydessä MAISEMAKUVA JA MAISEMAN NYKYTILA Maisemakuva on melko hillitty, suuria tai häiritseviä rakennelmia, isoja maanteitä lukuun ottamatta, ei maisemassa näy. Maisemakuvaa hallitsevat tasaiset peltoaukeat, niiden takana reunustavat metsäiset selänteet rakennuksineen, kumpareita rajaavat kalliot sekä Suomenlahdelle avautuva Sipoonlahti. Perinteiset asuinpaikat ja kyläkumpareet ovat aikaisemmin olleet todennäköisesti puuttomampia ja näin ollen maisemakuva on ollut osittain nykyistä avoimempi. Sipoonlahden molemmin puolin yleisilme on metsäinen. Tasaisesti jokeen viettävät pellot sijaitsevat molemmin puolin jokea savitasangoilla. Tarkastelualueen pohjoispuolella pellot ovat jyrkempiä. Rakennukset, tilakeskukset sekä vanha tiestö sijaitsevat perinteisesti peltoaukeiden ja metsämaan rajavyöhykkeellä, mäen rinteellä. Reunametsät ovat monikerroksiset ja luontevat. Sipoonlahden rannat muistuttavat jo etelämpänä avautuvaa saaristoa avokallioineen ja suoraan mereen rajautuvine kalliojyrkänteineen. Joki kulkee laakson pohjalla melko vaatimattomana nauhana, usein kasvillisuuden peitossa. Joenvarren pensaisto ja puusto on melko korkeaa ja estää osittain näkymiä laakson yli toiselle puolelle. Parhaimmat näkymät laakson yli on vastakkaisilta kallioselänteiltä toiselle, paikoin myös maantiet tarjoavat hyviä näkymiä ympärillä olevaan maisemaan. Sipoonlahdelle näkymät ovat melko vähäiset. Söderkullan kartanon päärakennus on selkeä maamerkki ja alueen keskeinen rakennus. Se näkyy kauas etelään laaksoa pitkin. Kartanon mäeltä on vastaavasti näkymiä ympäröivään maisemaan. 9

10 Muita maisemassa merkittäviä tilakeskuksia tai rakennusryhmiä ovat Joensuu, Hitå, Kallbäck sekä Eriksnäs. Sipoonlahdella, aivan vedenrajassa, kallioseinämien edessä on muutama pieni saunamökki merkkinä asutuksesta ja mahdollisesta rantautumispaikasta. Muutamia peltokaistaleita tulee aivan rantaan kapeina kaistaleina. Vanhat tiet kulkevat joen suuntaisesti kun taas Uusi Porvoontie ja Porvoonväylä halkovat maiseman linjaa poikittain. Peltoalueiden yli avautuu pitkiäkin näkymiä, etenkin laakson suuntaisesti pohjoiseen ja etelään. Söderkullan kartano näkyy komeasti Uudelle Porvoontielle ja jopa Porvoonväylälle ja Sipoonlahdelle saakka. Porvoonväylältä näkymät Sipoonlahdelle on estetty korkeilla moottoritien reunarakenteilla. Veden tasosta näkymät ulottuvat kapeaa linjaa pitkin aina Suomenlahdelle asti. Joensuun venesataman asemakaava-alue on matalaa ruovikkoa ja lähestulkoon kokonaan savea ja liejua. Alueen eteläpuolelta avautuu Sipoonlahti sekä yhteys Suomenlahdelle, pohjoisessa on Sipoonjoen varren viljelyalueita. Alueelta on näkymät pohjoiseen peltojen yli Söderkullan kartanolle asti. Etelässä näkyy melko hillitysti moottoritie (Porvoonväylä). Porvoonväylä on kuitenkin enemmän meluhaitta kuin visuaalinen haitta. Liikenteen melu kuuluu häiritsevästi koko suunnittelualueelle. Porvoonväylältä on suora näkymä suunnittelualueelle (ajettaessa länteen), tosin näkyvyys on heikko moottoritien reunarakenteiden takia Maiseman erityispiirteet Maiseman solmukohdat ovat alueita, missä maisemarakenteen eri elementit kohtaavat. Nämä ovat usein myös alueita, missä vahvat pitkäaikaiset kulttuurivaikutukset ovat yhä näkyvissä. Sipoonjoen suu sekä Sipoonlahden suu ovat tällaisia alueita. Sipoonjoen suulla maisema muuttuu joesta merenlahdeksi, saviset joen rantamaat muuttuvat jykeviksi ja metsäisiksi kallioselänteiksi ja viljava, viljelty kulttuurimaisema muuttuu karummaksi luonnonmaisemaksi. Sipoonlahden suulla meri kohtaa maan ja kallioiset metsät muuttuvat meren saariksi. Sipoonlahden suu on ollut kulkemisen kannalta merkittävä maamerkki. Tarkastelualueen kulttuurimaisemassa keskeisiä solmukohtia ovat myös vanhat asuinpaikat ja kartanot; Eriksnäs, Hitå, Joensuu, Skraflas, Massby ja Söderkulla. Joensuun asemakaava-alue sijoittuu tällaiseen maiseman muutosvyöhykkeeseen, maiseman solmukohtaan ja on siitä syystä haastava ja merkittävä suunnittelukohde. 10

11 3. MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET MAISEMASUUNNITTELUN NÄKÖKULMASTA Sipoonjokilaakson alaosa sekä Sipoonlahti muodostavat maisemallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Viljelymaisema on lähes siinä laajuudessa kuin se on ollut laajimmillaan 1930-luvulla. Hoidettu ja viljelty maaseutumaisema on voimavara läheiselle Söderkullan keskukselle sekä alueen muille asukkailla ja julkisille toiminnoille, myös virkistykselle. Alueen kehittäminen tulisi kaikin puolin tehdä näitä arvoja kunnioittaen ja arvostaen ehkä jopa korostaen Rakentamiseen huonosti soveltuvat alueet (punainen vaakarasteri) Rakentamista ei suositella. Rakentamisen vaikutukset maisemaan ovat merkittävät. Rakentamista ei suositella ensisijaisesti maaperältään epäsopiville savi- ja liejumaille, pohjavesialueelle tai korkeille kukkuloille. Kartanoiden ja vanhojen tilakeskusten ympäristöt ja muinaismuistolain mukaiset alueet sekä maisemakuvan kannalta merkittävät avoimet alueet, kuten Söderkullan kartanon eteläpuolella aukeava viljelymaisema tulisi säilyttää ja jättää rakentamatta. Kartanoympäristöjen hillitty täydennysrakentaminen on kuitenkin mahdollista. Luonnonmaisemassa Sipoonlahden metsäiset kalliot tulisi säilyttää ensisijaisesti rakentamattomina Rakentamiseen ensisijaisesti soveltuvat alueet (vihreä) Maaperältään ja sijainniltaan sellaiset alueet, missä rakentamiselle on kohtalaisen hyvät edellytykset. Rakentamiselle soveltuvat parhaiten kallioselänteiden rinteet, vaihettumisvyöhykkeet sekä niiden liepeillä olevat moreenimaat. Alueen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon moottoritien ja muun liikenteen meluvaikutukset sekä rakennusten tyyli ja koko. Alue kestää uudisrakentamista, mikäli se tehdään soveltuvassa mittakaavassa ja etenkin avointen näkymien reuna-alueita ja vaihettumisvyöhykkeitä kunnioittaen Rakentamiseen tietyin edellytyksin/toissijaisesti soveltuvat alueet (valkoinen) Toissijaisesti rakentamiselle soveltuvat alueet. Alueiden täydennysrakentamiselle on kohtalaisen hyvät edellytykset. Maisemassa herkät selänteiden lakialueet, maaperältään epäedulliset laaksonpohjat tai tieliikennealueet tulisi kuitenkin jättää rakentamatta Rakentamisen suositukset Joensuun venesataman asemakaava-alueella Joensuun asemakaava-alueen rakentaminen on hyvä pitää suhteellisen matalana ja maisemakuvaan sopivana. Parhaiten rakentamiselle soveltuu suunnittelualueen lounais- ja länsipuolella nouseva metsäinen rinne. Pienemmät rakennelmat voivat kuitenkin olla korkeimmillaan noin metrin korkuisia, jolloin ne jäävät taustan metsäisten kallioselänteiden tasolle, eivätkä näin ollen nouse maisemakuvassa liian korkealle. Muu rakentaminen olisi suositeltavaa olla matalampaa. Näkymä Söderkullan kartanolle ja kohti Sipoonjoen viljelymaisemaa tulee huomioida alueen suunnittelussa. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Maisemarakenne (kartta) Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot inventoidut kohteet (kartta) Maankäytölliset suositukset (kartta) 11

12 MAISEMARAKENNE Päävedenjakaja: Sipoonjoen valumaalue Sivuvedenjakaja Kallioselänne / Selänteen lakialue tai avokallio Avoin maisematila, pelto Maiseman solmukohta Tärkeä näkymä, näkymälinja Maisemaselvitysen tarkastelualueen raja Joensuun venesataman asemakaavaalue SIPOON JOENSUUN ASEMAKAAVA MAISEMASELVITYS Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy / Matleena Muhonen Pohjakartta DNRO MML/65/033/2010 Copyright Sipoon kunta

13 SÖDERKULLAN KARTANO Skraflas JOENSUU ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTÖ Maisemassa merkittävä rakennus tai vanha tilakeskus, maamerkki Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö RKY 2009: Sibbesborg Muinaisjäännös Vanhat tiet [täydentyy] HITÅ ERIKSNÄSIN KARTANO Maisemaselvitysen tarkastelualueen raja Joensuun venesataman asemakaavaalue SIPOON JOENSUUN ASEMAKAAVA MAISEMASELVITYS Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy / Matleena Muhonen Pohjakartta DNRO MML/65/033/2010 Copyright Sipoon kunta

14 Ensisijaisesti rakentamiselle soveltuvat alueet: maaperältään ja sijainniltaan sellaiset alueet, missä rakentamiselle on kohtalaisen hyvät edellytykset Toissijaisesti rakentamiselle soveltuvat alueet: täydennysrakentamiselle kohtailaisen hyvät edellytykset Rakentamista ei suositella. Rakentamisen vaikutukset maisemaan merkittävät, avoimet pellot, selänteiden lakialueet, huono maaperä tai liikennealue. Maisemaselvitysen tarkastelualueen raja Joensuun venesataman asemakaavaalue SIPOON JOENSUUN ASEMAKAAVA MAISEMASELVITYS Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy / Matleena Muhonen Pohjakartta DNRO MML/65/033/2010 Copyright Sipoon kunta