SIPOON JOENSUUN VENESATAMAN ASEMAKAAVATYÖ

Transkriptio

1 SIPOON JOENSUUN VENESATAMAN ASEMAKAAVATYÖ Maisemaselvitys Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy /

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja käytetyt menetelmät Kaavoitus ja inventointitilanne 3 2. MAISEMASELVITYS Maisemamaakunta ja seutu Luonnonmaisema Kallioperä Topografia Maaperä Vesistöt ja valuma-alueet ja pohjavesialueet Ilmasto pienilmasto Kasvillisuus Suojelualueet 2.3. Kulttuurimaiseman historia Asutuksen ja maankäytön historiaa Tiet Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot 2.4. Maisemakuva ja maiseman nykytila Maiseman erityispiirteet 3. MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET MAISEMASUUNNITTELUN NÄKÖKULMASTA Rakentamiseen ensisijaisesti soveltuvat alueet 3.2.Rakentamiseen toissijaisesti soveltuvat alueet 3.3.Rakentamiseen huonosti soveltuvat alueet 3.4.Rakentamisen suositukset Joensuun venesataman asemakaava-alueella Lähdeluettelo 21 LIITTEET (3) Liite 1 Liite 2 Liite 3 Maisemarakenne (kartta) Arvokas kulttuuriympäristö (kartta) Maankäytölliset suositukset (kartta) 1

3 SIPOON JOENSUUN ASEMAKAAVATYÖ MAISEMASELVITYS Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy MAISEMASELVITYKSEN TEKSTIOSA / Matleena Muhonen 1. JOHDANTO Tämä maisemaselvitys on laadittu Sipoon Joensuun venesataman asemakaavoitusta varten. Selvityksen tarkoituksena on selvittää maisemalliset lähtökohdat ja reunaehdot venesataman asemakaavatasoista suunnittelua varten. Selvitysalue kattaa laajemman kokonaisuuden varsinaisen asemakaavoitettavan alueen ympärillä. Selvitystä hyödynnetään asemakaavan maisemallisten vaikutusten arvioinnin pohjana SELVITYSALUE Selvitysalue on Sipoonjoen laaksoalue Sipoonlahden suulla Söderkullassa. Alue käsittää Sipoonjoen itä- sekä länsirannan Massbystä Sipoonlahdelle sekä edelleen Eriksnäsiin. Osa alueesta sisältyy Eriksnäsin osayleiskaava-alueen maisemaselvitykseen, joka on laadittu vuonna Idässä ja lännessä selvitysalue rajautuu selänteiden lakialueisiin. Selvitysalue on valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Joensuun venesataman asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Sipoonjoen länsirannalla Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän väliin jäävällä alueella. Selvitysalueen raja noudattaa pääpiirteiltään vanhaa Museoviraston vuonna 1993 määrittelemää Sipoonlahden kulttuurimaisema-aluetta. 2

4 1.2. AINEISTO JA KÄYTETYT MENETELMÄT Maisemaselvitys on laadittu Joensuun venesataman asemakaavatyötä varten Sipoon kunnan tilauksesta Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy:ssä. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Matleena Muhonen. Maisemaselvitys perustuu karttatarkasteluun, toukokuussa 2012 tehtyyn maastokäyntiin sekä alueelta tehtyihin muihin selvityksiin, kaavoihin ja inventointitietoihin. Kartta-aineiston selaamiseen on käytetty karttapalvelua osoitteessa geologisen tutkimuskeskuksen karttapalvelua osoitteessa sekä arkistolaitoksen digitaaliarkistoa osoitteessa Muu selvitykseen käytetty aineisto löytyy lähdeluettelosta tämän selvityksen lopusta KAAVOITUS- JA INVENTOINTITILANNE Selvitysalueella on voimassa oleva maakuntakaava (YM ) sekä yleiskaava (Sipoon kunnanvaltuusto hyväksynyt ja korkein hallinto-oikeus vahvistanut ). Maakuntakaavassa Sipoonjoen varsi on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma/v). Se on myös merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Uuden metroverkon radan ohjeellinen linjaus on esitetty Uuden Porvoontien tuntumaan. Uudenmaan maakuntakaavan ehdotuksessa ( ) Sipoonjoen länsipuolelle on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. Vahvistettu ympäristöministeriössä Korkeimman hallintooikeuden päätös Joensuun venesataman sijainti on osoitettu valkoisella nuolella. 3

5 Sipoon yleiskaavassa 2025 selvitysalue on osoitettu pääosin haja-asutusalueeksi, jolla maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittua. Osa alueesta kuuluu tärkeään vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen, johon ei saa asemakaavalla osoittaa pohja/pintaveden laatua vaarantavia toimintoja. Sipoonjoki kuuluu Natura 2000-verkostoon. Koko Sipoonjoen varsi selvitysalueella on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi, missä rakennuspaikkoja ei saa osoittaa laki- ja puronvarsialueille eikä laajoille yhtenäisille peltoalueille. Mahdolliset mastot ja muut maisemassa näkyvät rakennelmat on toteutettava niin, etteivät ne turmele kaunista maisemakuvaa. Maa-ainestenotto ja muu maanpinnan muuttaminen on kielletty. Alueella on myös useita muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaisjäännöskohteita. Ote Sipoon yleiskaavasta Selvitysalue on lähes kokonaan keltaisella merkittyä haja-asutusaluetta. Joensuun venesataman asemakaava-alueen sijainti on osoitettu valkoisella nuolella. Selvitysalue on pääosiltaan asemakaavoittamatonta. Alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin useita asemakaavoitettuja alueita. Voimassa olevat ja suunnitteilla olevat asemakaavat on esitetty seuraavalla sivulla. Museovirasto ylläpitää ajankohtaista muinaismuistorekisteriä, mihin on koottu tiedot esihistoriallisen sekä historiallisen ajan kiinteistä muinaisjäännöksistä ja irtolöydöistä. Tässä selvityksessä on huomioitu yleiskaavassa merkityt muinaisjäännöskohteet. Selvitysalueeseen kuuluu Museoviraston määrittelemä ja valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema. (LIITE 2: Arvokas kulttuuriympäristö) 4

6 Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys sisältää Sipoon kulttuuriympäristön kannalta tärkeät kohteet, joiden säilyminen pyritään turvaamaan. Selvitys on tehty Sipoon kunnan toimesta vuonna 2006 (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy & Ympäristötoimisto Oy). Voimassa olevat asemakaava-alueet tarkastelualueen läheisyydessä. (Sipoon kunta) Kaavoitusohjelman mukaiset asemakaavoitus-kohteet. Joensuun venesataman asemakaava on merkinnällä S 19C. 5

7 2. MAISEMASELVITYS 2.1. MAISEMAMAAKUNTA JA SEUTU Selvitysalue kuuluu ympäristöministeriön mietinnön (YM 1993) mukaan Eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin Suomenlahden rannikkoseutuun. Alue on pääasiassa entistä merenpohjaa. Maiseman peruselementtejä ovat pohjoisesta etelään suuntautuvat jokilaaksot ja niiden laajat viljavat savikot sekä näiden välissä olevat kumpuilevat metsäiset ja paikoin paljastuneet kallioalueet. Asutus on perinteisesti sijoittunut jokien varsille. Perinteiset elinkeinot ovat olleet monipuoliset; maanviljely, puutarhan hoito, karjanhoito, kalastus sekä merenkulkuun liittyvät toiminnot. Kasvillisuus rannikolla on olosuhteisiin nähden varsin rehevää (YM 1993) LUONNONMAISEMA Maiseman perusrunkona on kapea Sipoonjoen laakso, sen rannoilla avautuvat matalat savikot, sekä koko laaksotilaa rajaavat kallioiset selänteet. Selvitysalueen eteläosa on selvästi pohjoisosaa karumpaa ja kallioisempaa. Itse Sipoonjoki ei erotu maisemassa merkittävästi, vesistö erottuu maisemassa vasta, kun se laskee Sipoonlahteen ja sitä kautta mereen. Luonnonmaiseman yleisilme on pienipiirteinen ja monipuolinen Kallioperä Kallioperän pääkivilaji on graniitti, jota juovittaa lounais-koillissuuntaiset, nauhamaiset kvartsimaasälpägneissivyöhykkeet. Rannikolla on myös pieniä kaistaleita kiillegneissiä, kvartsia ja granodioliittia Topografia Pinnanmuodot ovat pienipiirteiset ja vaihtelevat. Sipoonjoen uurtama jokilaakso muodostaa nauhamaisen tasaisen ja alavan alueen. Pääosa viljelyksistä on sijoittunut jokilaakson loivasti jokeen viettävälle tasangolle. Alavat tasangot ovat vain 5-10 metriä merenpinnan yläpuolella. Aivan tarkastelualueen pohjoisosassa jokeen viettävät viljelykset ovat paikoin huomattavan jyrkkiä. Jokilaaksoa rajaa mäenkumpareet molemmin puolin jokea. Kallioperä tulee näkyviin lukuisina avokallioina, varsinkin selvitysalueen eteläosassa, Sipoonlahden molemmin puolin. Avokalliot ja mäet ovat paikoin jyrkkäpiirteisiä muistuttaen merelle jatkuvaa saaristoa. Avokallioiden lakialueet nousevat noin metriä merenpinnan yläpuolelle. Joensuun venesataman asemakaava-alue on pääasiassa matalaa kaislikkoista vesijättömaata ja entistä merenpohjaa. Asema-kaava-alueen lounaisosassa maasto nousee korkeimmillaan pienellä alueella noin 15 metrin korkeuteen Maaperä Suuri osa alueesta on kalliomaata; avokallioita sekä ohuen moreenikerroksen peittämiä kallioalueita. Hiekkamoreeni peittää kallioiden rinteitä ja painanteita muutaman metrin paksuisena kerroksena. Pintalohkareita on harvakseltaan koko alueella. Alueella ei ole harjumuodostumia. Hienoa hiekkaa voi esiintyä pienialaisesti kallioiden etelä- ja kaakkoispuolella. Jokiuomien alavat maat ovat savea tai liejusavea. Jokisuisto on pääasiassa liejua. Joensuun venesataman asemakaava-alueen maaperä on pääosin liejusavea. Alueen lounaisosan rinne on kalliomaata joka muuttuu alaspäin tullessa nopeasti saveksi ja liejusaveksi. Maaperän suhteen alueen rakennettavuus on heikko. Lähtökohtaisesti vain alueen lounaisosan rinne soveltuu rakentamiselle. 6

8 Vesistöt ja valuma-alueet ja pohjavesialueet Vesistöalue ja valuma-alueet Selvitysalueen pohjoisosa kuuluu Sipoonjoen päävaluma-alueeseen. Sipoonjoki laskee Sipoonlahden kautta Suomenlahteen. Sipoonjokeen yhtyy joukko pieniä lähdepitoisia sivupuroja. Eteläosan kallioselänteiltä vedet virtaavat pieniä uomia pitkin Sipoonlahteen tai suoraan mereen. Sipoonjoki on hyvin savipitoinen vesistö. Osin tämä huomattava saven huuhtoutuminen - varsinkin pääuomassa - johtuu maaperästä, mutta myös runsaasta maanviljelyksestä, jota esiintyy koko pääuoman ja lukuisten pienempien sivu-uomien varrella. Koko valuma-alueella on vain muutama järvi. Pohjavesialueet Sipoonjokea ympäröivä alue on tärkeää pohjavesialuetta. Selvitysalueella sijaitseva Söderkullan pohjavesialue on määritelty vedenhankintaan tärkeäksi (I luokka) ja Kallbäckin pohjavesialue vedenhankintaan soveltuvaksi (II luokka) alueeksi. Vesi kerääntyy kalliorinteiltä ja niiden alaosien rantakerrostumista savi- ja silttikerrosten alaisiin vettä johtaviin kerrostumiin ja virtaa jokilaakson suuntaisesti kaakkoon. Pohjavesialueet on esitetty liitekartassa 1: Maisemarakenne. Sipoonjoki Sipoonjoki kuuluu Narura2000-verkostoon. Natura-alue koostuu Sipoonjoen pääuomasta ja kahdeksasta sivujoesta. Sipoonjoki on kokonaisuudessaan noin 40 kilometriä pitkä joki, jonka puromainen yläjuoksu virtaa metsäalueiden keskellä. Paippisista alajuoksulle rannat ovat lähinnä peltoa. Joessa on muutamia koskia sekä koskimaisia osuuksia, joiden putouskorkeudet ovat pieniä. Sipoonjoki on erityisen arvokas yhtenä neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Sipoonjoen vesi on savisameaa ja runsasravinteista. Pääosa kuormituksesta on hajakuormitusta. Joki laskee kolmisen kilometriä pitkään, kapeaan Sipoonlahteen, joka on rehevöitynyt ja ruovikoitunut. Natura-alue on tärkeä varsin luonnontilaisena säilyneen puroluonnon sekä meritaimenen alkuperäiskannan suojelulle. Tavoitteena on säilyttää vielä varsin luonnontilaisina säilyneet jokiosuudet hydrologialtaan ja veden ja pohjan laadultaan sellaisina, etteivät luontotyyppien ja eliölajien suojeluarvot vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uhanalaisen meritaimenen alkuperäiskannan elinympäristöjen suojeluun. Arvokkaimmat jokiosuudet sijaitsevat selvitysalueen ulkopuolella. Joensuun venesataman asemakaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityishuomiota pohjavedenlaatua haittaaviin toimenpiteisiin, myös pintavesien valunnan kannalta Ilmasto pienilmasto Sipoon etelärannikko kuuluu tammi-ilmaston vyöhykkeeseen, missä kasvukausi on tammelle suotuisa, keskimäärin 170 vuorokautta. Vuotuinen sademäärä on noin mm, josta noin kolmannes tulee lumena. Lumikerros on keskimäärin cm. Vallitseva tuulen suunta on kaakko. Maastonmuodot sekä maaperä vaikuttavat pienilmastoon. Lounaisrinteet ovat yleensä suotuisia ja lämpimämpiä kuin taas pohjois-, koillis- ja kaakkoisrinteet voivat olla viileämpiä. Sipoonlahdella voi olla voimakkaitakin tuulia, joka vaikuttaa paikallisiin olosuhteisiin. Samoin tuuliset avointen viljelysten reuna-alueet voivat kerätä kylmää ilmaa. 7

9 Joensuun venesataman asemakaava-alue sijaitsee Sipoonlahden pohjukassa, johon voi osua sekä vallitsevat kaakkoistuulet sekä pohjoisesta virtaavat kylmät tuulet. Pienilmastollisesti alue ei ole erityisen soveltuvaa asuinrakentamiselle. Koilliseen kallistuva metsäisen rinteen alaosiin voi syntyä epämiellyttäviä kylmän ja kostean ilman patoumia Kasvillisuus Alueen kasvillisuus voidaan jakaa karkeasti kahteen päätyyppiin; Sipoonlahden ja rannikon mäntyvaltaiseen metsäalueeseen sekä viljelyalueiden monimuotoiseen kulttuurikasvillisuuteen. Alueen pinnanmuotojen vaihtelun johdosta kasvillisuustyyppi voi vaihdella pienelläkin alueella. Metsäsaarekkeissa kasvaa paikoin jalopuita, etenkin vaahteraa, joskus tammea. Alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Joensuun venesataman asemakaava-alueen kasvillisuus on pääasiassa ruovikkoa. Joensuun metsäsaarekkeella esiintyy myös tammea ja muita jalopuita. Sibbesborgin muinaisjäännösalueella on tammimetsikkö sekä pieni kallioketoalue. Sipoonjoen delta-alueen linnuston elinympäristö on kärsinyt rankan tierakentamisen johdosta. Asemakaavatyötä varten on laadittu erillinen aluetta ja alueen eliöstöä koskeva luontoselvitys Suojelualueet Selvitysalueella, Söderkullan kartanon vieressä, sijaitsee Glamarsin vaahterametsä, joka on suojeltu luontotyyppi. Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Sipoonjokeen sovelletaan luonnonsuojelulain mukaisia toimenpiteitä. Jylhät kalliojyrkänteet reunustavat Sipoonlahtea. Kuva Eriksnäsintien päästä. (Matleena Muhonen ) 8

10 2.3. KULTTUURIMAISEMAN HISTORIA Sipoonjoen varren asuttamisella on pitkälle esihistoriaan ja erityisen vahvasti keskiajalle ulottuvat juuret. Alueella on useita historiallisen ajan asuinpaikkoja ja rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Vanhoista kartoista käy hyvin ilmi Sipoonjoen varren pitkälle ulottuva maankäytön historia asutuksen, tiestön ja viljelyalueiden osalta. Tässä selvityksessä on tarkasteltu seuraavia vanhoja kartta-aineistoja: o Massby maakirjakartta vuodelta 1693 o Kuninkaan kartasto, koottu vuosina o 1800-luvun pitäjänkartta 1: karttalehti numero 2042/10, koottu vuosina o Vanha peruskartta 1: karttalehti numero 2042/10 vuodelta 1967 Sipoonjoen varren vanhat kerrostumat tulevat hyvin ilmi Kuninkaan kartastosta (toim. Harju 2012). Kartassa näkyvät hyvin maanpinnan muodot, laaksot ja avoimet alueet, niityt, tiet ja ratsupolut, vesistöt sekä asutuksen yleinen sijainti (kartanot ja joitain torppia). Kartassa erottuu myös selvästi Sibbesborgin linnasaari Sipoonjoen päätteenä. Huomattavaa on rantaviivan sijainti nykyistä korkeammalla sekä selvästi hahmottuva maisemarakenteen perusrunko, missä Sipoonjoen alava laakso selvästi hahmottuu kumpuilevan maaston keskellä. Joensuun kartano, Hedvigsberg sivurakennuksineen on merkitty Kuninkaan karttaan Sipoonjoen suulle. Kartasta hahmottuvat myös joen varren niityt. Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta (toim. Harju 2012). 9

11 Asutuksen ja maankäytön historiaa; kartanot ja viljelysmaat Sipoon asuttaminen on tapahtunut pääasiallisesti Sipoonjoen ja Nevasjoen jokilaaksoja pitkin syvälle ulottuviin merenlahtiin. Entisten rantojen liepeiltä löytyy merkittävä määrä kivikautisia löytöjä ja asuinpaikkoja. Samoihin paikkoihin sijoittuvat myös vanhimmat kylät ja kartanot (Lehto 2006). Näistä selvitysalueella ovat Söderkulla, Massby, Joensuu (Skräddarby, Hedviksberg), Hitå sekä Eriksnäs. Massbyn kantakylä löytyy jo varhaisista asiakirjatiedoista 1400-luvulta. Sen tytärkylät Hitå sekä Eriksnäs on mainittu 1500-luvun tiedoissa. Sipoon rannikkoalueet olivat pitkään pitäjän sisämaan hämäläisten asuttamien kylien nautinta-aluetta. Ruotsalaiset tulokkaat noin 1200-luvulla ryhtyivät asuttamaan rannikkoa sekä jokilaaksoja, myös Sipoonjokea (Suhonen 2007). Ote maakirjakartasta vuodelta 1693 osoittaa kartanoiden ja kylien sijainnit. Karttaan on merkitty Eriksnäs, Hitå, Kallbäck, Hedviksberg (Joensuu), Söderkulla ja Massby. Lähde: Massby maakirjakartta, nimeke KA b43:7/1 Rakentamista on ohjannut vahvasti luonnon olosuhteet; joki- ja purolaaksot sekä maaperä ja hydrologiset olosuhteet kuten tulviminen luvun lopulla kosteat laaksonpohjat olivat yleensä vielä suurina niittyinä. Vasta 1850-luvun jälkeen ryhdyttiin heinänviljelyyn peltotuotantona. (Suhonen 2007) luvulle tultaessa niityt olivat lähes kokonaan hävinneet ja näin ollen maisemakuva muuttui ja yksipuolistui merkittävällä tavalla. Niityt olivat muuttuneet joko pelloiksi tai metsiksi (Lehto 2006). Vanhimmat talot ja torpat sijoittuivat moreeni- ja kalliomaille viljelyskelpoisten savi- ja liejumaiden viereen. Vasta 1900-luvun alkupuolella ryhdyttiin rakentamaan saariston kallioisille ja karuille paikoille huvilakulttuurin leviämisen myötä. Ilmansuunnalla on ollut melko pieni merkitys rakennusten ja peltojen sijaintiin (Lehto 2006). Nykyrakentaminen alkaa pikkuhiljaa levittäytyä myös peltoalueille savimaiden päälle ja rikkoo perinteistä rakennetta ja muuttaa maisemakuvaa. 10

12 Suurimmilla talonpoikaistiloilla sekä kartanoissa on harrastettu puutarhanviljelyä sekä koriste- ja hyötykasvipuutarhoja. Pihapiireissä oli tyypillistä myös pienet keittiöpuutarhat, kukkapenkit sekä hedelmäpuut. Pihoissa on vieläkin näkyvissä vanhoja hoidettuja pihapuita ja -pensaita; tammea, metsälehmuksia, pihakuusia. Myös laiduntamisen merkkejä kasvillisuudessa on vielä paikoin näkyvissä Tiet Rannikolla kulkureitteinä ovat toimineet pohjois-eteläsuunnassa joet niin kesällä kuin talvellakin. Sipoonlahti tarjosi toisaalta suojaisan poukaman merenkulkijoille. Vanhimmat maantiet kulkevat jokilaakson suuntaisesti, molemmin puolin jokea, idässä Eriksnäsiin, lännessä Hitån kautta Vermlahteen. Ne sijoittuvat kalliokumpareiden ja laaksojen vaihettumisvyöhykkeelle, noudatellen maaston- ja kalliokumpareiden muotoja. Vanhat tiet ovat tästä syystä mutkaisia, soveltuvat hyvin maisemaan ja luovat maisemallisesti viehättäviä maisematiloja ja näkymiä. Kuninkaan kartastossa joen itäpuolella kulkee tie Söderkullan kartanon kautta Eriksnäsiin, länsipuolella on pienempi ratsupolku Hitån kartanolle luvun pitäjänkartassa myös ratsupolku on merkitty maantieksi. Huomattavaa on, että tiestö kulkee pääasiassa joen suuntaisesti etelästä pohjoiseen eikä poikittaisia liikenneväyliä ole. Joen suuntaiset tiet noudattelevat vielä kutakuinkin näitä vanhoja tielinjauksia. Merkittävin itä-länsisuuntainen maantie, Suuri Rantatie (Kuninkaantie), joka kulki 1350-luvulla Turusta Viipuriin ja myöhemmin 1700-luvulla Tukholmasta Pietariin, ylittää Sipoonjoen selvitysalueen pohjoispuolella. Selvitysalueen läpi kulkeva Uusi Porvoontie valmistui 1930-luvulla ja Porvoonväylä (E18) vuonna Vanhaa Söderkullantietä joen itäpuolella on oikaistu 1970-luvulla. Söderkullan kartanon vieressä oli nostosilta laivaliikennettä varten vielä 1900-luvun alussa. Uusi metron jatkorata on suunnitteilla Uuden Porvoontien läheisyyteen. Tiet ovat myös osaltaan vaikuttaneet rakentamisen sijoittumiseen. Sisääntuloväylä Joensuun venesatamaan. Taustalla näkyy Porvoonväylä. (Kuva: Matleena Muhonen ) 11

13 PITÄJÄNKARTTA laadittu vuosina luvun pitäjänkartasta hahmottuvat asutuksen ja tiestön lisäksi laajat niittyalueet sekä pihaalueiden rajat. Huomattavaa on, että nykyisten peltojen sijainti ja laajuus ovat edelleen lähes samat kuin tässä vihreällä esitetyt niittyalueet. Asutuksen vanhimmat kerrostumat ovat yhä maisemakuvan keskeisiä elementtejä. Lähde: Arkistolaitoksen digitaaliarkisto Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Sipoo ( Ia. -/- -) Pitäjänkartasto 12

14 VANHA PERUSKARTTA Maanmittauslaitos 1967 Maisema on säilynyt lähes muuttumattomana 1960-luvulle asti. Merkittävä maisemassa tapahtunut muutos on luvulla rakennettu Uusi Porvoontie, joka halkoo aluetta poikittain Sibbesborgin linnavuoren pohjoispuolelta. Vanhat tiet noudattavat kutakuinkin alkuperäisiä tielinjauksia. Maisemakuvaa on muuttanut ja yksipuolistanut niittyjen muuttaminen pelloiksi. 13

15 Joensuun venesataman asemakaava-alue vanhoissa kartoissa Joensuun kartano on yksi Sipoonjoen suun merkittävistä vanhoista asutuskerrostumista. Joensuun kartano (Hedviksberg) esiintyy jo 1600-luvun maakirjakartassa. Suunnitteilla olevan venesataman asemakaava-alue sijaitsee historiallisesti sekä maisemallisesti merkittävässä paikassa. Alueen maisemakuva on muuttunut merkittävästi vasta 1900-luvun tierakentamisen myötä. Muutoin maisemakuva ja maankäyttö ovat säilyneet lähes sellaisenaan. Merkittävä tekijä on rantaviivan muutos, joka on lisännyt joensuun ruovikkoaluetta. Näkymä Söderkullan kartanon edustalta. Sipoonjoki virtaa alhaalla laaksossa, rakennukset sijaitsevat perinteisesti selänteiden rinteillä. Kartanoympäristöissä on myös paljon kulttuurikasvillisuutta. (Kuva: Matleena Muhonen ) Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot Alla on esitelty eri asiantuntijaviranomaisten määrittelemiä arvokkaita kohteita tämän maisemaselvityksen selvitysalueelta. Kohteet on myös esitetty liitekartassa 2, Arvokas kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö RKY2009 Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema Sipoon Sibbesborgin keskiaikainen linna on rakennettu Sipoonjoen suulla olevalle saarelle. Maankohoamisen vuoksi entinen linnasaari on tällä hetkellä peltojen ympäröimä ja merenlahti on etääntynyt noin kilometrin päähän. Sipoonjoki ohittaa linnan nykyään itäpuolelta. Sibbesborg kuuluu parhaiten säilyneisiin 1300-luvun loppupuoliskon linnojen sijaintipaikkoihin ja on yhä selkeästi havaittavissa oleva keskiaikainen kerrostuma. Alun perin koko saaren kattaneista rakenteista on jäljellä ainoastaan sen eteläpäässä sijainnut vahvasti varustettu linnaosa. Linna on eristetty muusta saaresta kaksinkertaisella vallihaudalla. Linnasaaren ympärillä avautuu vuosisatoja viljelyksessä ollut Sipoonjokilaakson peltomaisema, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja kulttuuriympäristöksi. Linnasaari toimii maisemallisena tilanjakajana avoimessa viljelymaisemassa. 14

16 Maakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, Ympäristöministeriö 1992 Maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä II (Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992) on lueteltu Sipoonjoen kulttuurimaisema. Tässä yhteydessä Sipoonjoen kulttuurimaisemasta ei ole esitetty vahvistettua rajausta. Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Uudenmaan liitto 2012 Sipoonjokilaakson kulttuurimaisema on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Uudenmaanliiton Missä maat on mainiommat-raportissa. Alue käsittää koko jokilaakson Sipoon keskustaajamasta Sipoonlahdelle. Perusteluna on jokilaakson kulttuurimaiseman säilyminen vuosisatoja lähes muuttumattomana, hyvin säilyneet 1400-luvulta peräisin olevat kylät sekä luvun jälkipuoliskon linnan jäänteet. Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat, Uudenmaan ympäristökeskus 2000 Perinnebiotoopit ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät maatalousympäristömme ja myös kulttuurihistoriallisesti korvaamattomia. Uudenmaan ympäristökeskus on selvittänyt valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat koko Uudenmaan alueelta. Selvitysalueella sijaitsee raportin mukaan kaksi maakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaaluetta; Sibbesborgin kallioketo (arvoluokka M-) ja Kallbäckin rantalaidun ja merenrantaniitty (arvoluokka M-). Perinnemaisema-alueita tai niiden kuntoa ei tämän selvityksen yhteydessä ole uudelleenarvioitu. Muinaisjäännökset, Museovirasto Tarkastelualueella sijaitsee useita muinaismuistolain piirissä olevia muinaisjäännöksiä. Alla on esitetty lista alueella olevista Sipoon yleiskaavassa 2025 esitetyistä kohteista. Numerointi viittaa yleiskaavan suojelumerkintänumerointiin (sm). Joensuun asemakaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevat kohteet on lihavoitu. sm 245 Massby, Lill-Massby (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 073 Massby, Stor-Massby (Jeppas, Staffas, Ivars, Pellas, Blåfie (asuinpaikat, kylänpaikat historiallinen) sm 041 Söderkullan tiilitehdas (teollisuuskohteet, tiiliruukit, historiallinen) sm 244 Massby, Söderkulla (asuinpaikat, kyläpaikat, historiallinen) sm 032 Söderkullan mylly (työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt, historiallinen) sm 246 Massby, Söderkulla/Danielsback torp (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 074 Massby, Glamars (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 034 Söderkulla Glamars (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 079 Skräddarby, autio (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 028 Skräddarby (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 078 Skräddarby, Knaggis, Litens (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 010 Sibbesborg (puolustusvarustukset, muinaislinnat, keskiaikainen) sm 234 Kallbäck, Skraflas (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 233 Kallbäck, Eutas, Rusas (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 200 Skräddarby Joensuun kartano (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 267 Skräddarby; Säteri (Joensuun kartano) (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 113 Tavastnäsböle (asuinpaikat, kylänpaikat, keskiaikainen) sm 114 Skräddarby torp (asuinpaikat, torpat, historiallinen) sm 082 Eriksnäs, Divarp torp (Djupvarp torp) (asuinpaikat, torpat, historiallinen) sm 228 Hitå (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 065 Pigby, Mannis (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 008 Stenskyberget (kivirakenteet, röykkiöt, pronssikautinen) sm 210 Gerknäs/Eriksnäs (asuinpaikat, kylänpaikat, historiallinen) sm 027 Eriksnäsin tiiliruukki (teollisuuskohteet, tiiliruukit, historiallinen) sm 009 Eriksnäs (kivirakenteet, röykkiöt, ajoittamaton) sm 115 Eriksnäs, Kappiko/Långnäs I (asuinpaikat, torpat, historiallinen) 15

17 Merkittävät kulttuuriympäristöt sekä rakennukset, Sipoon kunta 2006 Vanhat kantatilat ja kartanoympäristöt erottuvat yhä maisemassa ja muodostavat kulttuurimaiseman ydinalueita. Söderkullan kartano ja Massbyn viljelylaakso Söderkullan päärakennus v. 1907, viljamakasiini 1800-l, rälssisäteri v Stor-Massby ja Lill-Massbyn tilat 1700-luvulla. Kartanopuisto. Yhtenäinen viljelylaakso. Joensuun kartano Päärakennus ja siipirakennus 1700-luvulta. Maisemassa merkittävällä paikalla sijaitseva vanha asuinpaikka ja kartano. Hitån kartanoympäristö Jylhässä maisemassa, kallioiden välissä sijaitseva kartanokeskus ja viljelylaakso. Runsaasti vanhaa kulttuurikasvillisuutta. Kallbäckin viljelyalue Kallbäckin talot 1700-luvulta sekä puron varren yhtenäinen peltoalue. Skraflasin rantaniityt sekä aittarakennukset luvulta ja 1840-luvulta. Eriksnäsin kartano ja kartanoympäristö Kustavilaistyylinen päärakennus 1700-luvulta. Säteri- ja myöhemmin rälssitila. Merkittävä rakennettu ympäristö Sipoonlahden suulla. Joensuun venesataman asemakaava-alueen merkittävässä läheisyydessä sijaitsee kolme huomioitavaa muinaisjäännöstä; Sibbesborgin keskiaikainen linnanvuori sekä Joensuun kartanon liepeillä olevat historiallisen ajan asuinpaikat (Skräddarby). Joensuun asemakaava-alue sijaitsee lähes kokonaan museoviraston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristörajauksen sisäpuolella; Sibbesborgin linnasaaren eteläpuolella sekä Joensuun kantatilan välittömässä läheisyydessä. Vanhat tielinjat kulkevat jokilaakson suuntaisesti. Sipoonjoki hahmottuu maisemakuvassa jokea seurailevana pensasvyöhykkeenä. Kuva Massbyntien varrelta kohti etelää. (Kuva: Matleena Muhonen ) 16

18 2.4. MAISEMAKUVA JA MAISEMAN NYKYTILA Maisemakuva on hillitty; suuria tai häiritseviä rakennelmia, isoja maanteitä lukuun ottamatta, ei maisemassa näy. Maisemakuvaa hallitsevat tasaiset peltoaukeat, niiden takana reunustavat metsäiset selänteet rakennuksineen, kumpareita rajaavat kalliot sekä Suomenlahdelle avautuva Sipoonlahti. Perinteiset asuinpaikat ja kyläkumpareet ovat aikaisemmin olleet todennäköisesti puuttomampia ja näin ollen maisemakuva on ollut osittain nykyistä avoimempi. Sipoonlahden molemmin puolin maisema on suljettu ja metsäinen. Tasaisesti jokeen viettävät pellot sijaitsevat molemmin puolin jokea savitasangoilla. Tarkastelualueen pohjoispuolella pellot ovat jyrkempiä. Rakennukset, tilakeskukset sekä vanha tiestö sijaitsevat perinteisesti peltoaukeiden ja metsämaan rajavyöhykkeellä, mäen rinteellä. Näkymä jokilaakson vastapuolella nousevalle selännevyöhykkeelle. (Kuva: Matleena Muhonen ) Reunametsät ovat monikerroksiset ja luontevat. Sipoonlahden rannat muistuttavat jo etelämpänä avautuvaa saaristoa avokallioineen ja suoraan mereen rajautuvine kalliojyrkänteineen. Joki kulkee laakson pohjalla melko vaatimattomana nauhana, usein kasvillisuuden peitossa. Joenvarren pensaisto ja puusto on melko korkeaa ja estää osittain näkymiä laakson yli toiselle puolelle. Parhaimmat näkymät laakson yli on vastakkaisilta kallioselänteiltä toiselle, paikoin myös maanteiltä avautuu hyviä näkymiä ympärillä olevaan maisemaan. Sibbesborgin linnasaari jakaa avointa viljelymaisemaa tarkastelualueen keskiosassa. Sipoonlahdelle näkymät ovat melko rajalliset. Söderkullan kartanon päärakennus on selkeä maamerkki ja alueen keskeinen rakennus. Se näkyy laaksoa pitkin kauas etelään. Kartanon mäeltä avautuu vastaavasti näkymiä ympäröivään maisemaan. Söderkullan kartanon lisäksi muita maisemassa merkittäviä tilakeskuksia tai rakennusryhmiä ovat Joensuu, Hitå, Kallbäck ja Eriksnäs. Sipoonlahdella, aivan vedenrajassa, kallioseinämien edessä on muutamia pieniä saunamökkejä merkkinä mahdollisesta rantautumispaikasta ja etäämpänä sijaitsevasta asutuksesta. Muutamia peltokaistaleita ulottuu rantaan kapeina kaistaleina. 17

19 Vanhat tiet kulkevat joen suuntaisesti kun taas Uusi Porvoontie ja Porvoonväylä halkovat maiseman linjaa poikittain. Peltoalueiden yli avautuu pitkiäkin näkymiä, etenkin laakson suuntaisesti pohjoiseen ja etelään. Söderkullan kartano näkyy komeasti Uudelle Porvoontielle ja jopa Porvoonväylälle ja Sipoonlahdelle saakka. Porvoonväylältä näkymät Sipoonlahdelle on estetty korkeilla moottoritien reunarakenteilla. Veden tasosta näkymät ulottuvat kapeaa linjaa pitkin aina Suomenlahdelle asti. Joensuun venesataman asemakaava-alue on matalaa ruovikkoa ja lähestulkoon kokonaan savea ja liejua. Alueen eteläpuolelta avautuu Sipoonlahti sekä yhteys Suomenlahdelle, pohjoisessa on Sipoonjoen varren viljelyalueita. Alueelta on näkymät pohjoiseen, peltojen yli Söderkullan kartanolle asti. Etelässä näkyy melko hillitysti moottoritie, Porvoonväylä. Porvoonväylä on kuitenkin enemmän meluhaitta kuin visuaalinen haitta ja voi rajoittaa maankäyttöä sen lähialueilla. Asemakaava-alueelle on laadittu meluselvitys majoitustoimintaan liittyvien meluvaatimusten vuoksi. Porvoonväylältä on suora näkymä suunnittelualueelle (ajettaessa länteen), tosin näkyvyys on heikko moottoritien reunarakenteiden takia Maiseman erityispiirteet Maiseman solmukohdat ovat alueita, missä maisemarakenteen eri elementit kohtaavat. Nämä ovat usein myös alueita, missä vahvat pitkäaikaiset kulttuurivaikutukset ovat yhä näkyvissä. Sipoonjoen suu sekä Sipoonlahden suu ovat tällaisia alueita. Sibbesborgin linna on rakennettu Sipoonjoen suun solmukohtaan rantaviivan ollessa huomattavasti nykyistä korkeammalla. Varsinainen kulttuurimaiseman painopiste on Söderkullan kartanon ympäristö joenrantaviljelyksineen. Sipoonjoen suulla maisema muuttuu joesta merenlahdeksi, saviset joen rantamaat muuttuvat jykeviksi ja metsäisiksi kallioselänteiksi ja viljava, viljelty kulttuurimaisema muuttuu karummaksi luonnonmaisemaksi. Sipoonlahden suulla meri kohtaa maan ja kallioiset metsät muuttuvat meren saariksi. Sipoonlahden suu on ollut kulkemisen kannalta merkittävä maamerkki. Tarkastelualueen kulttuurimaisemassa keskeisiä solmukohtia ovat myös vanhat asuinpaikat ja kartanot; Sibbesborg, Eriksnäs, Hitå, Joensuu, Skraflas, Massby ja Söderkulla. Joensuun venesataman asemakaava-alue sijoittuu maiseman muutosvyöhykkeeseen, maiseman solmukohtaan ja on siitä syystä haastava ja merkittävä suunnittelukohde, missä aluetta kehitettäessä on ympäröivät kulttuurimaiseman arvot otettava huolellisesti huomioon. Ote liitekartasta 1, Maisemarakenne. Joensuun venesataman asemakaavaalue on merkitty oranssilla. 18

20 3. MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET MAISEMASUUNNITTELUN NÄKÖKULMASTA (LIITE 3) Sipoonjokilaakson alaosa sekä Sipoonlahti muodostavat maisemallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Viljelymaisema on lähes siinä laajuudessa kuin se on ollut laajimmillaan 1930-luvulla. Hoidettu ja viljelty maaseutumaisema on voimavara läheiselle Söderkullan keskukselle sekä alueen muille asukkailla ja toiminnoille, kuten virkistykselle. Alueen kehittäminen tulisi kaikin puolin tehdä näitä arvoja kunnioittaen ja arvostaen ehkä jopa korostaen. Erityishuomiota tulee kiinnittää rakentamisen sijoittamiseen, mittakaavaan ja tyyliin. Alla esitetyt suositukset perustuvat luonnonpiirteisiin kuten maaperään, kasvillisuuteen ja ilmastollisiin tekijöihin sekä sen päälle syntyneeseen kulttuurimaisemaan, perinteiseen maankäyttöön sekä maisemakuvaan. Karttaliitteessä esitetyt rajat ovat viitteellisiä ja tarkoituksena on antaa lähtökohtia suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaamiseen. Ensisijaisesti rakentamista ei suositella maaperältään epäsopiville savi- ja liejumaille, pohjavesialueille tai ympäristöään selvästi korkeampien kukkuloiden lakialueille. Myös avoimet pelto- ja niittyalueet tulisi ensisijaisesti jättää rakentamatta. Koko alueella tulee kiinnittää erityishuomiota rakentamisen vaikutuksiin maisemakuvaan, erityisesti avointen alueiden reunavyöhykkeisiin, luonnonympäristöön sekä kartanoympäristöihin. Alueet, joilla on kiinteitä muinaisjäännöksiä, tulee pyrkiä säilyttämään Rakentamiseen ensisijaisesti soveltuvat alueet (kartalla oranssi) Maaperältään, sijainniltaan suhteessa maisemarakenteeseen sekä maisemavaikutuksiltaan sellaiset alueet, missä rakentamiselle on hyvät edellytykset. Rakentamiselle soveltuvat parhaiten kallioselänteiden rinteet, selänteiden vaihettumisvyöhykkeet sekä niiden liepeillä olevat moreenimaat. Alueen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon rakennusten tyyli ja koko, moottoritien ja muun liikenteen meluvaikutukset, luontoarvot sekä rakennusten liittyminen arvokkaaseen viljelymaisemaan ja olemassa olevaan rakentamiseen. Alue kestää kohtalaisen hyvin uudisrakentamista, mikäli se tehdään soveltuvassa mittakaavassa ja etenkin avoimia viljelyalueita, arvokkaita luontokohteita, näiden reunaalueita, vaihettumisvyöhykkeitä ja näkymälinjoja kunnioittaen Rakentamiseen toissijaisesti soveltuvat alueet (kartalla vihreä pystyrasteri oranssilla pohjalla) Maaperältään, sijainniltaan suhteessa maisemarakenteeseen sekä maisemavaikutuksiltaan sellaiset alueet, missä rakentamiselle ja täydennysrakentamiselle on kohtalaisen hyvät edellytykset. Maisemassa herkät selänteiden lakialueet ja avoimet viljelyalueet sekä maaperältään epäedulliset laaksonpohjat tai tieliikennealueet tulisi kuitenkin jättää rakentamatta. Kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriperintöön, maisemakuvaan sekä luonnon erityispiirteisiin Rakentamiseen huonommin soveltuvat alueet (kartalla vaakarasteri) Rakentaminen on näillä alueilla mahdollista tietyin edellytyksin luonnon- ja kulttuuripiirteet huomioonottaen. Maaperältään, sijainniltaan suhteessa maisemarakenteeseen sekä maisemakuvaltaan sellaiset alueet, missä rakentamiselle on huonommat edellytykset. Rakentaminen tulisi tehdä soveltuvassa mittakaavassa, etenkin avointen näkymien reuna-alueita ja metsäisten kallioselänteiden vaihettumisvyöhykkeitä kunnioittaen. Erityishuomiota tulee kiinnittää kartanoiden ja vanhojen tilakeskusten ympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Samoin maisemakuvan sekä näkymien kannalta merkittävät avoimet viljelyalueet, kuten Söderkullan kartanon eteläpuolella aukeava viljelymaisema ja Sibbesborgin arvokas kulttuuriympäristö tulisi pyrkiä säilyttämään. Kartanoympäristöjen täydennysrakentamiselle sekä pienimittakaavaiselle rakentamiselle on kohtalaiset edellytykset. Sipoonlahden metsäisille kallioalueille rakentaminen edellyttää hienovaraista ja harkittua otetta maisema- ja luontoarvot huomioonottaen. 19

21 3.4. Rakentamisen suositukset Joensuun venesataman asemakaava-alueella Joensuun asemakaava-alueen rakentaminen on hyvä pitää suhteellisen matalana ja maisemakuvaan sopivana. Lähtökohtaisesti vain alueen lounais- ja länsipuolella nouseva rinne soveltuu rakentamiselle. Maaperän, pienilmaston ja todennäköisten meluhaittojen suhteen alueen rakennettavuus on melko alhainen. Pienilmastollisesti alue ei ole erityisen soveltuvaa asuinrakentamiselle. Alueen mahdollisten uusien rakennusten ja rakennelmien korkeus suhteessa ympäröivään maisemaan sekä niiden tarkoituksenmukaisuus tulee ottaa erityisen hyvin huomioon. Pääasiassa alueen rakentamisen tulee olla melko matalaa (suositus 1-2 kerrosta). Yksittäiset rakennukset (esim. maamerkki, lintutorni tms.) voivat nousta hieman korkeammiksi, kuitenkin niin, että ne eivät nouse taustan metsäisiä kallioselänteitä korkeammiksi. Suositeltu maksimikorkeus yksittäisille maamerkkirakennuksille on noin metriä. Näkymät Söderkullan kartanolle, kohti Sipoonjoen viljelymaisemaa sekä Sibbesborgin arvokasta linnoitussaarta tulee huomioida alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Vastaavasti näkymät kohti suunnittelualuetta tulisi tutkia huolellisesti. Tiestön tulisi noudattaa vanhoja tielinjoja, jolloin mahdollisen tierakentamisen vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman pieniksi. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Maisemarakenne (kartta) Arvokas kulttuuriympäristö (kartta) Maankäytölliset suositukset (kartta) 20

22 LÄHTEET Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna Museovirasto/RHO, V.-P. Suhonen Sipoon kunnan kulttuuriympäristö ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy Sipoon kunta, Söderkulla maisema- ja luontoselvitys. Jaakko Pöyry Infra; Maa ja Vesi Sipoon kunta. Eriksnäsin osayleiskaava-alueen maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy Eriarc Forum Sipoon kunta. Eriksnäsin osayleiskaava-alueen maisemaselvityksen täydennys Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan. Uudenmaan paikkatietoaineistot. Uudenmaan liiton julkaisuja E113. Helsinki Missä maat on mainiommat Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liiton julkaisuja E114. Helsinki Pdfversio: Maisemanhoito Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Rakennettu kulttuuriympäristö RKY, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki. Harju, Erkki-Sakari (toim.) Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, Pykälä, J & Bonn, T. Uudenmaan perinnemaisemat. Ängar, hagmarker och skogsbeten i Nyland. Alueelliset ympäristöjulkaisut 178. Suomen ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki Uudenmaan maakuntakaava ( ) Uudenmaan maakuntakaava ehdotus Sipoon yleiskaava 2025 (Sipoo ) DIGITAALISET LÄHTEET Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema. Julkaisupäivämäärä [luettu ] Uudenmaan ympäristökeskuksen nettisivut (vesistöt, valuma-alueet ja pohjavesialueet): [luettu ] Ilmatieteen laitoksen nettisivut: [luettu ] Paikkatietoikkuna. Geologian tutkimuskeskuksen tietopalvelut. Geologiset aineistot. Digitaaliset kartat. Suomen maaperä karttasovelluksessa. Arkistolaitoksen digitaaliarkisto Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Sipoo ( Ia. -/- -) Pitäjänkartasto Heikki Rantatupa Historialliset kartat portaali / Maakirjakartta 1693, Massby, nimeke KA b43:7/1 21

23 JOENSUU BÅTHAMN LANDSKAPSUTREDNING Detaljplaneområdet för Joensuu båthamn ligger på Sibbo ås västra strand mellan Nya Borgåvägen och Borgåleden. Detaljplaneområdet för Joensuu båthamn består huvudsakligen av låglänt vasstäckt vattenimpediment och före detta havsbotten. I de sydvästra delarna av detaljplaneområdet stiger terrängen som mest till c. 15 meters höjd på ett litet område. Jordarten på detaljplaneområdet för Joensuu båthamn är för det mesta gyttjelera. Sluttningen i den sydvästra delen av området är berg, som nedanför snabbt förändras till lera och gyttjelera. När det gäller jordarten är byggbarheten på området dålig. Endast sluttningen i den sydvästra delen av området lämpar sig i första hand för byggnation. Detaljplaneområdet för Joensuu båthamn ligger i sin helhet på grundvattenområde som lämpar sig för vattentäkt. I planeringen och byggnationen av området bör speciell uppmärksamhet fästas vid åtgärder som kan försämra grundvattnets kvalitet, också med tanke på ytvattnens avrinning. Detaljplaneområdet för Joensuu båthamn ligger i bottnen av Sibboviken och kan träffas av både rådande sydvästliga vindar och kalla vindar från norr. Mikroklimatsmässigt är lämpar sig inte området särskilt väl för bostadsbyggande. Fickor av kall och fuktig luft som upplevs som obehagliga kan bildas i de nedre delarna av den mot nordost lutande skogiga sluttningen. Växtligheten på detaljplaneområdet för Joensuu båthamn består för det mesta av vass och säv. I Joensuu skogsdunge förekommer också ek och andra ädelträd. På Sibbesborgs fornlämningsområde finns ekskog samt ett litet område med torr bergsäng. Fåglarnas livsmiljö omkring Sibbo ås deltaområde har lidit av intensivt vägbygge. En speciell naturinventering om området och dess flora och fauna har utarbetats i samband med detaljplanearbetet. Detaljplaneområdet för Joensuu båthamn i gamla kartor Joensuu gård är ett av de betydande gamla lagren av bebyggelse kring mynningen av Sibbo å. Joensuu gård (Hedviksberg) förekommer redan i en jordebokskarta från talet. Detaljplaneområdet för den planerade båthamnen ligger på en historiskt och landskapligt sett viktig plats. Områdets landskapsbild har förändrats märkbart först i och med vägbygget på talet. Utöver det har landskapsbilden och markanvändningen bevarats så gott som intakt. En viktig faktor är förändringarna i kustlinjen som har lett till en ökning av sävområdet kring åmynningen. Det finns tre viktiga fornlämningar i närheten av detaljplaneområdet för Joensuu båthamn; Sibbesborgs medeltida fästningsberg samt bebodda platser från den historiska tiden intill Joensuu gård (Skräddarby). Joensuu detaljplaneområde ligger nästan i sin helhet innanför gränsen för den av Museiverket definierade byggda kulturmiljön av riksintresse (RKY); söder om Sibbesborgs fästningsö och direkt intill Joensuu stamgård. Detaljplaneområdet för Joensuu båthamn är lågt vassområde och består nästan helt av lera och gyttja. Söder om området öppnar sig Sibboviken samt förbindelsen till Finska viken. I norr ligger odlingsmarker längs Sibbo å. Vyer från området mot norr över fälten sträcker sig ända till Söderkulla gård. Söderut syns motorvägen, Borgåleden, dock relativt obemärkt. Borgåleden är mera störande med tanke på buller än den är visuellt och kan begränsa markanvändningen på närområdena. En bullerutredning har utarbetats för detaljplaneområdet på grund av bullerbegränsningar som gäller inkvarteringsverksamhet. Körandes västerut längs Borgåleden har man en direkt vy av planeringsområdet, även om synligheten är dålig på grund av motorvägens skyddskonstruktioner. Detaljplaneområdet för Joensuu båthamn ligger i en landskaplig förändringszon i landskapets knutpunkt och är därför ett utmanande och viktigt planeringsobjekt. I utvecklingen av området bör det omgivande landskapets värden beaktas omsorgsfullt. Rekommendationer för byggnation på Joensuu båthamns detaljplansområde Byggandet på Joensuu båthamns detaljplansområde bör vara relativt lågt och passa in i landskapsbilden. I första hand lämpar sig endast sluttningen på områdets sydvästra och västra kant för byggande. På grund av jordmån, mikroklimat och sannolikt buller är den totala byggbarheten på området rätt så låg. Mikroklimatsmässigt lämpar sig inte området särskilt väl för bostadsbyggande.

24 Om nya byggnader eller konstruktioner byggs, är det speciellt viktigt att beakta deras höjd i proportion till den närliggande miljön samt byggnationens ändamålsenlighet. Byggnationen bör i huvudsak vara ganska låg (rekommendation 1-2 våningar). Enstaka byggnader (till exempel landmärken, fågeltorn och dylika) kan vara aningen högre, dock så att de inte stiger högre än de skogiga åsarna i bakgrunden. Enstaka landmärkesbyggnader rekommenderas vara högs cirka meter höga. Utsiktslinjerna mot Söderkulla gård, odlingsmiljön längs med Sibbo å och Sibbesborgs värdefulla fästningsö bör beaktas i områdets planering och byggnation. Likaså bör utsikterna från omgivningen mot planeringsområdet studeras omsorgsfullt. Vägnätet bör följa de gamla vägarnas linjer för att landskapet ska påverkas så lite som möjligt av eventuellt vägbygge.