Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä klo

Transkriptio

1 1 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä klo KOKOUSMUISTIO Läsnä: Ohjausryhmän jäsenet Hilkka Joki Jouko Kumpula Vesa Luhta Jouni Lukkari Heikki Niittyvuopio Tapani Pennanen Liisa Saarenmaa puheenjohtaja Pertti Viik Vesa Väisänen Anna-Liisa Ylisirniö Muut osanottajat Mika Marttunen Heli Saarikoski Anssi Ahtikoski Riitta Alaniva Ville Hallikainen Timo Helle Mikko Hyppönen Mikko Jokinen Arto Naskali Sinikka Rovanperä SYKE SYKE sihteeri sihteeri 1. Puheenjohtaja Liisa Saarenmaa avasi kokouksen. 2. Sihteereiksi valittiin Ville Hallikainen ja Mikko Jokinen. 3. Hyväksyttiin kokouksen asialista. 4. Mikko Hyppönen esitteli lyhyesti edellisen kokouksen pöytäkirjan, jaettu osallistujille. 5. Käytiin hankkeen tilanne osahankkeittain läpi. Hankkeen tutkijat esittivät uusimpia tuloksia ja tulevia toimia. 6. Käsiteltiin hankkeen rahoitustilannetta ja hyväksyttiin Makeran loppuraportti koskien osahanketta 3 Poronhoidon ja metsätalouden suhteet (raportti liitteenä). 7. HIPRE menetelmän esittelyä ja pohdiskelua. Heli Saarikoski esitteli Suomen Akatemian yhteistoiminnallisen luonnonvarasuunnittelun tutkimushankkeen.

2 2 Mika Marttunen esitteli monitavoitearviontia (HIPRE) vuorovaikutteisessa ympäristösuunnittelussa. Keskusteltiin menetelmän eduista ja ongelmista. Edut: jäsentää ajattelua, edistää oppimista. Ongelmat ja haasteet: ketkä osallistuvat, kenen ääni kuuluu, ovatko näkemykset kattavasti esillä, onko vaihtoehdoista keskusteltu riittävästi ennen kuin ne syötetään malliin? Mikä on HIPRE-menetelmän asema päätöksenteossa? Keskustelua siitä, mitkä metsätalouden tuotantomallit tulisi ottaa mukaan HIPREen. Esille nousseita vaihtoehtoja mm. Saarelan malli, Saamelaiskäräjien malli, Inarin kunnan malli, Inarin luonnonystävien malli, Inarin paliskunnat ry:n malli jne. o tuotantomallipohdinta koskee käytännössä toistaiseksi vain Inarin metsätaloutta, muu Ylä-Lappi jäämässä pohdiskelun ulkopuolelle o miten Ylä-Lapin maakuntakaava tulisi ottaa huomioon? o matkailutulot on mahdollista sisällyttää malleihin o päätöksentekijän (MMM) kannalta olisi hyväksi, jos HIPRE-tarkastelun mallit olisivat vertailukelpoisia metsiä koskevien tuotantomallien kanssa Alustavaa kriteeritasojen ja mittarien läpikäyntiä ja pohdiskelua. o Kuka antaa asiantuntija-arvion? o Metsähallituksen yhteiskuntavastuu-raportista voisi löytää käyttökelpoisia kriteereitä. o Paikallisten omaisuudenkaltainen käyttöoikeus. Miten turvata se, että käyttöoikeuksiin liittyvät luonnonvarat säilyvät ja ovat siten käytettävissä? Miten eteenpäin? HIPRE-mallia tullaan viemään yhdessä SYKEn kanssa eteenpäin. Elokuussa työseminaari tutkijavoimin ( ), ohjausryhmän jäsenet tervetulleita (omin kustannuksin). Tämän jälkeen ohjausryhmän kokous 2 (17.9. Saariselällä) ja lopulta kriteerien ja vaihtoehtojen lopullinen määrittäminen. Lokakuussa päätösanalyysihaastattelut. Ohjausryhmän kokous 3 ( Saariselällä): saadun palautteen analysointi + keskustelut + yhteenveto. Sovitaan loppuseminaarin ajankohta. Tämän jälkeen raportointi. Muistion vakuudeksi Ville Hallikainen ja Mikko Jokinen

3 Liite 1. 3 Metsäntutkimuslaitos LOPPURAPORTTI Rovaniemen toimintayksikkö Mikko Hyppönen Timo Helle Dnro 4723/503/2004 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö. Osahanke 3. Poronhoidon ja metsätalouden suhteet. Sustainable use of forests in northernmost Lapland. The relationships between reindeer husbandry and forestry 1. Tutkimuksen tavoitteet Ylä-Lappi on Suomen poronhoidon ydinaluetta. Poronhoidon ja valtion metsätalouden välillä on esiintynyt ristiriitoja Inarin paliskunnissa. Ristiriitojen ratkaisemista varten tarvitaan tutkimustietoa Ylä-Lapin elinkeinoista sekä erityisesti poronhoidon ja metsätalouden välisistä suhteista. MMM on laatinut toimintaohjelman alueen ristiriitojen ratkaisemiseksi. Tämä osahanke (3) kuuluu Metlan Rovaniemen toimintayksikössä koordinoitavaan tutkimushankkeeseen "Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö" ( ). Osahankkeen 3 tavoitteena on tuottaa poronhoito-metsätalous -mallit, joiden avulla voidaan tarkastella eri hakkuumäärien ja tapojen vaikutuksia porolaitumiin ja niiden käyttöön Ylä-Lapissa. Mallit on tarkoitettu palvelemaan päätöksentekoa: jos valitaan tietty puuntuotanto-ohjelma, sen vaikutukset myös poronhoitoon tunnetaan ja päinvastoin. Eri vaihtoehtoja vertailtaessa taloudellisten näkökohtien rinnalla otetaan huomioon myös muut tekijät, joista tärkeimmät sisältyvät Poronhoitolain säädöksiin valtion maiden käytöstä poronhoitoa varten erityisesti varatulla alueella. Poronhoito-metsätalous -mallit perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteyteen sijoitettuun porojen talvilaiduntutkimukseen. Tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa laiduntutkimuksen tulokset voidaan yhdistää Metsähallituksen ja Lapin metsäkeskuksen kuviotietoihin, mikä mahdollistaa erilaiset paikkatietoon perustuvat lähestymistavat. Mallinnusta jatketaan yhteistyössä Uumajan yliopiston metsäekonomian laitoksen kanssa tavoitteena dynaamiseen ohjelmointiin perustuva poronhoito-metsätalous -malli. Hanke tuottaa päätöksentekijöille soveltuvaa tietoa elinkeinojen välisten ristiriitojen ratkaisemiseen. Lisäksi hankkeessa laaditaan useita tieteellisesti laadukkaita tutkimusjulkaisuja.

4 4 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Osahankkeen aktiivisia yhteistyötahoja ovat koko hankkeen muut osahankkeet, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Uumajan yliopisto metsäekonomian laitos sekä Lapin, Oulun ja Joensuun yliopistot. 3. Tutkimuksen tulokset 3.1. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Sekä yleiskuva nykyisestä laiduntilanteesta että poronhoito-metsätalous-mallit perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteyteen sijoitettuun porojen talvilaiduntutkimukseen. Maastokoealoja on yhteensä 1 100, joilta mitataan tai arvioidaan tärkeimpien ravintokasvien määrä (poronjäkälän, lupon, metsälauhan ja varpujen määrä). Koealoilta lasketaan myös papanakasat (talvi ja kesä erikseen), mikä on yleisesti käytetty menetelmä laidunnuspaineen ja laidunpreferenssien tutkimiseksi (Helle ym. 1990, Helle & Särkelä 1993). Aiemman kokemuksen perusteella metsikön tai muun maastokohteen laidunarvo on luotettavasti ilmaistavissa kasvupaikkatyypin, metsikön iän, puuston tilavuuden ym. tunnusten avulla (Mattila 1979, 1981, Helle ym. 1990). Jäkäläisillä alueilla huomioon on otettava myös jäkälälaidunta kohti laskettu porotiheys (Kojola ym. 1995, Kumpula ym. 1998). Tutkimuksessa kootaan myös paliskuntien ja erillisten tokkakuntien tietous porojen laidunten käytöstä ja erityisen tärkeistä alueista. Alustavat käsittelyvaihtoehtolaskelmat tehdään Melatai Motti-laskelmaohjelmalla, mutta niiden tuloksia arvioidaan myös poronhoidon näkökulmasta. Tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa laiduntutkimuksen tulokset voidaan yhdistää Metsähallituksen ja Lapin metsäkeskuksen kuviotietoihin, mikä mahdollistaa erilaiset paikkatietoon perustuvat lähestymistavat. Mallinnusta jatketaan yhteistyössä Uumajan yliopiston metsäekonomian laitoksen kanssa tavoitteena dynaamiseen ohjelmointiin perustuva metsätalous-poronhoito -malli (Bostedt ym. 2003). Malli on laatuaan ensimmäinen ja sitä on sovellettu Fjäll-Mistra tutkimusohjelmassa Sörselen, Storumanin ja Vilhelminan kuntien alueella puuntuotannon ja poronhoidon yhteensovittamiseksi Tutkimustulokset Ylä-Lapissa 2004 suoritetun talvilaiduninventoinnin tulokset on julkaistu ja niitä on verrattu 1970-luvun lopulla tehtyyn inventointiin (Eero Mattila). Poronjäkälien keskibiomassa pysyi ennallaan Utsjoella ja Enontekiöllä, mutta aleni Inarissa noin puoleen, ts. lähes yhtä paljon kuin etelämpänä poronhoitoalueella. Luppoisuusindeksillä ilmaistu lupon määrä kasvoi jonkin verran sekä Enontekiöllä että Inarissa. Alustavat mallit poronjäkälien ja lupon runsaudesta suhteessa metsikkötunnuksiin valmistuivat. Ongelmallisimmaksi osoittautui poronjäkälän mallinnus. Tämänhetkinen malli, joka perustuu kasvupaikkaan, kehitysluokkaan ja puuston tiheyteen selittää noin 40 % jäkäläbiomassan vaihtelusta, ja sitä voidaan käyttää metsikködynamiikan ja poronjäkälän runsauden kuvaamiseen. Runsaasti esillä ollutta ylilaidunnusproblematiikkaa on tutkittu kolmesta näkökulmasta. Teoreettiseen, tuottavimmassa tilassaan olevaan jäkälikköön verrattuina jäkäliköt ovat

5 5 ylilaidunnettuja, mutta toisaalta kaikissa Inarin paliskunnissa porot pystyivät tyydyttämään talvisen ravinnontarpeensa pääasiassa poronjäkälillä, mitä pidetään kohtuullisen laitumen merkkinä. 45 vuoden tarkastelujakson aikana paliskunnittaiset poronlihan tuotot korreloivat positiivisesti jäkälälaidunta kohti lasketun porotiheyden kanssa, mikä on vastoin ylilaidunnushypoteesia. Porotiheydet eivät olleet riippuvaisia talviruokinnan intensiteetistä, joten korkeita porotiheyksiä ei ylläpidetty ruokinnan avulla. Ylä-Lappiin laadittiin maaliskuussa 2006 ja 2007 noin tuhanteen maastopisteeseen perustuva lumen syvyys- ja kovuusmalli. Metsäisillä alueilla lumipeite syveni korkeuden kasvaessa, ja lunta oli eniten metsänrajan vaiheilla. Avotunturissa lunta oli keskimäärin (vaihtelu suurta) vähemmän kuin alavilla mailla, mutta se oli kovempaa. Kumpanakin talvena alueen paliskuntien porot hakeutuivat lopputalvella alavien alueiden mäntykankaille, missä ravinnon saanti oli helpointa Toteutusvaiheen arviointi Suunniteltu yhteistyö Uumajan yliopistometsäekonomisten kanssa poro-metsä-mallien laadinnassa ei toteutunut, vaan mallinnuksesta ovat vastanneet Rovaniemen toimintayksikön omat tutkijat (Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski ja Hannu Salminen), joilla on kokemusta laskennassa keskeisen MOTTI-simulaattorin käytöstä. Eniten keskustelua tutkimusryhmän sisällä on käyty poron laidunnuksen ja metsätalouden erillisvaikutuksista poronjäkälän määrään, sillä Ylä-Lapista ei ole käytettävissä sellaista referenssialuetta, jolla harjoitetaan metsätaloutta mutta ei poronhoitoa. Lapin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan tehtävä pro-gradu-työ poronhoitolain 2 :stä (erityisesti poronhoitoa varten varatulla alueella valtion maata ei saa käyttää siten, että se aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle) on vielä keskeneräinen, mutta se valmistuu viimeistään alkusyksyllä Julkaisut Julkaisuluettelo liitteenä Tulosten arviointi 4.1. Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Poronhoidon ja metsätalouden suhteet ovat keskeisiä koko Ylä-Lappi-hanketta ajatellen. Poronhoidon ja metsätalouden ristiriidoissa on runsaasti kognitiivisen konfliktin piirteitä, ts. osapuolilla on erilaiset käsitykset siitä, mikä tieto on oikeaa. Relevantilla tutkimustiedolla voi olla sen vuoksi merkitystä konfliktien ratkaisussa. Hankkeessa tehdyt mallit poronhoidon ja puuntuotannon suhteista ovat pohjana Ylä-Lappi-hankkeen päätavoitteena oleville eri tuotantostrategioiden laatimiselle ja niiden vertailulle. Hanke tuottaa tietoa, välineitä, vaihtoehtoja ja päätöstukea Ylä-Lapin elinkeinojen yhteensovittamiseen. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää Metsähallituksen Ylä- Lapin luonnonvarasuunnittelussa ja seuraavan Lapin metsäohjelman valmistelussa. Jatkossa

6 6 hankkeen tuottamia elinkeinojen yhteensovittamisen toimintamalleja voidaan soveltaa myös Ylä-Lapin ulkopuolella Tulosten tieteellinen merkitys Ylä-Lapin poronhoidon ja metsätalouden välisissä ristiriidoissa on runsaasti kognitiivisten konfliktien ominaispiirteitä. Osapuolten toisistaan poikkeavat näkemykset ovat koskeneet eri ravintokasvien merkitystä porojen talviravinnossa (erityisesti luppo ja metsälauha), metsätalouden vaikutuksia poronjäkälän ja lupon esiintymiseen sekä poronhoidon ja metsätalouden suhteita maisemaekologian tasolla. Suomen poronhoitoalueen laitumia koskeva tietämys on ainutlaatuista kansainvälisessä vertailussa laajojen laiduninventointiensa ansiosta. Kerättyjä aineistoja ei ole kuitenkaan täysimääräisesti hyödynnetty esimerkiksi poronhoidon ja metsätalouden suhteiden selvittämiseksi. Aineistojen yksityiskohtaisemmalla analyysillä on kuitenkin mahdollista tuottaa sellaista tietoa, jolla kognitiivisia ristiriitoja voidaan lieventää. On kuitenkin epärealistista odottaa, että luonnontieteellinen tutkimus voisi poistaa ainakaan lyhyellä aikavälillä kaikki poronhoidon ja puuntuotannon suhteita koskevat ristiriidat, sillä niihin sisältyy sisältyy kognittiivisten konfliktien lisäksi intressi- ja arvokonflikteja, joihin luonnontieteellisellä tutkimustiedolla voidaan vaikuttaa vähemmän. Ylä-Lapin porojen laitumen käyttöä on tutkittu kevättalvella 2006 ja 2007 maisemaekologian käsittein erityisesti suhteessa lumen syvyyteen ja kovuuteen. Lopputalvella, kun lunta on eniten, porot hakeutuvat alaville maille, joilla lunta on vähiten. Samat alueet soveltuvat parhaiten puuntuotantoon korkean lämpösummansa vuoksi. Ruotsissa, missä poronhoidon ja metsätalouden ristiriidat ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa, poronhoidon ja metsätalouden yhteistuotantoa kuvaavat mallit ovat perustuneet hyvin karkeille oletuksille puuntuotannon vaikutuksista poronhoitoon. Ylä-Lappia ja koko Suomen poronhoitoaluetta koskevilla tuloksilla on myös kansainvälistä merkitystä. Hankkeesta on valmistunut yksi opinnäytetyö: Horstkotte, T Snow cover characteristics and their relationship to habitat selection by semi-domesticated reindeer in northern Finnish Lapland. Zoologisches Institut, Christian Albrechts Universität zu Kiel. 101 pp. Suunnitellun Interreg-hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää poron laidunnusvaikutusten ja metsätalouden suhteellista merkitystä poronjäkälän esiintymiseen valtakunnan rajalle sijoittuvien laidunnettujen ja laiduntamattomien koealojen avulla. Samoin analysoidaan poronjäkälien runsaudessa tapahtuneet muutokset poronhoitoalueen eteläpuolella 1950-luvun alun jälkeen käyttäen apuna kasvillisuus VMI:n tuloksia.

7 1 5. Loppuraportin tiivistelmä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö. Osahanke 3. Poronhoidon ja metsätalouden suhteet. Sustainable use of forests in northernmost Lapland. The relationships between reindeer husbandry and forestry Vastuuorganisaatio: Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö PL 16, Rovaniemi Hankkeen kesto: Hakemuksesta määräaikaa jatkettu yhdellä vuodella. Rahoitus: Kokonaiskustannukset ,00 MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus ,00 Tutkimuslaitoksen oma rahoitus ,00 Muista julkisista lähteistä saatu rahoitus -- Muu rahoitus -- Avainsanat: porotalous, metsätalous, omistus- ja käyttöoikeudet Tiivistelmä: Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on tuottaa Ylä-Lapin paliskuntiin poronhoito-metsätalous-mallit, joiden avulla voidaan tarkastella eri hakkuumäärien ja tapojen vaikutuksia porolaitumiin ja niiden käyttöön. Malleihin sisältyvät myös taloudelliset vaikutukset kumpaankin elinkeinoon. Mallit on tarkoitettu palvelemaan päätöksentekoa: jos valitaan tietty puuntuotanto-ohjelma, sen vaikutukset myös poronhoitoon tunnetaan. Eri vaihtoehtoja vertailtaessa huomioon otetaan taloudellisten näkökohtien rinnalla myös muut tekijät, joista tärkeimmät sisältyvät Poronhoitolain säädöksiin valtion maiden käytöstä poronhoitoa varten erityisesti varatulla alueella. Tulokset: Hanke on tuonut runsaasti uutta tietoa poronhoidon ja metsätalouden suhteista Ylä- Lapissa. Tämä koskee niin porojen talvilaitumen valintaa kuin tärkeimpien ravintokasvien runsautta suhteessa erilaisiin metsikkötunnuksiin. Ongelmallisimmaksi osoittautui poronjäkälän runsauden ennustemalli. Kehitetyllä mallilla, joka perustuvat ensisijaisesti kasvupaikkatyyppiin, puuston kehitysluokkaan ja tiheyteen, voidaan selittää noin 40 % poronjäkäläbiomasssan vaihtelusta. Näiden mallien ja MOTTI-simulaattorin avulla vertaillaan eri metsienkäsittelyvaihtoehtojen vaikutusta jäkäläbiomassaan eri paliskunnissa käyttäen Metsähallituksen ja yksityismetsien kuviotietokantoja. Vastaavat mallit tehdään myös lupolle. Malleihin sisällytetään myös paliskunnittaiset tiedot porotiheyden ja lihantuoton välisestä riippuvuudesta.

8 2 Tulosten arviointi: Hankkeen tavoitteena oli tuottaa sellaista tietoa, joka auttaa ymmärtämään poronhoidon ja metsätalouden suhteita Ylä-Lapissa ja tuottaa malleja, joilla voidaan tutkia eri hakkuuvaihtoehtojen vaikutusta poron talviravinnon määrään. Tulokset vastaavat hankkeelle asetettuja tavoitteita. Tulokset ovat keskeisessä asemassa myös koko Ylä-Lappi-hankkeen kannalta ja niillä on myös kansainvälistä mielenkiintoa. Julkaisut: Julkaisuluettelo loppuraportin liitteenä

9 Liite 1. Julkaisut Fauria, M., Helle, T., Niva, A., Posio, H. & Timonen, M Removal of lichen mat by reindeer influences the growth of Scots pine. Global Change Biology (lähetetty). Helle, T., Hyppönen, M., Hallikainen, V., Mattila, E., Mikkola, K. & Repola, J Poronhoidon ja metsätalouden suhteet katsaus aihepiiriin liittyvään tutkimukseen. Metsäntutkimuslaitos. 39 s. Helle, T., Kojola, I. & Niva, A Ylä-Lapin porolaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen. Metsätieteellinen aikakauskirja 3/2007: Helle, T. & Jaakkola, L. 2008: Transitions in herd management of semi-domesticated reindeer in northern Finland. Ann. Zool. Fennici (in press) (ISSN , online). Helle, T. & Kojola, I. 2008: Demographics in an alpine reindeer herd: effects of density and winter weather. Ecography, (in press). Online: doi: /j x Helle, T., Horstkotte, T., Mikkola, K., Niva, A. & Posio, H Lumipeitteen ominaisuudet ja suurilmaston vaihtelu vaikuttavat poroelon menestymiseen. Luonnon Tutkija (lähetetty). Jaakkola, L., Helle, T., Soppela, J., Kuitunen, M. & Yrjönen, M Effects of forest characteristics on the abundance of alectorioid lichens in northern Finland. Can. J. Res. 36: Mattila, E Porojen talvilaitumien kunto Ylä-lapin paliskunnissa Metlan työraportteja/working Papers of the Finnish Forest Research Institute s.