POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET

Transkriptio

1 POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Menneestä tähän päivään Miten eri maankäyttö- ja ympäristötekijät vaikuttavat porolaitumiin? Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamanen

2 Poromäärä x1000 Poronhoitoon liittyvää tietoa Suomen poronhoitoalue (56 paliskuntaa) Saamelaisalue 13 paliskuntaa 0 Poronhoitovuosi Lähde: Paliskuntain yhdistys Erityisalue 20 paliskuntaa Muu alue 36 paliskuntaa Lähde:

3 Keskimääräinen vasaprosentti ( ) R=0,862 n=56 P<0, Vasojen keskimääräinen teuraspaino ( )

4 EKOLOGISET VUOROVAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOITOYMPÄRISTÖSSÄ Porokannan rakenne Porotiheys Porojen lisäruokinta / Loislääkintä Teuraskäytännöt Teurastetut porot Laidunten käyttötapa Vasatuotto Muu maankäyttö Porolaidunten tila _ Laidunta / poro Kuolleisuus Porojen kunto / teuraspainot Lihantuotanto ym. porotuotteet Lumi- ja sääolosuhteet Pedot / Loiset / Sairaudet

5 Eloporoa / km 2 maa-alaa (74-95) Jäkälälaidunta (%) maa-alasta R 2 = 0,59 N = 55 P < 0,0001

6 Jäkälälaidunten porotiheyksien vaikutus jäkälämääriin Helle ym Kojola ym Jäkälän tilavuus jäkälälaitumella (dm 3 /m 2 ) Ulkopuoliset arvot R 2 =0,58 n=56 P<0, Porotiheys jäkälälaitumella (poroa/km 2 ) Kumpula ym. 2000

7 Jäkälän vuosituotto (kg/ha) Poronhoitoalueen jäkäliköiden keskiarvo Maksimituottoinen jäkälikkö Tuottokäyrä Kliimaksivaiheen jäkälikkö Jäkälän kokonaisbiomassa (kg/ha)

8 Vasatuoton vaihtelukertoimen riippuvuus eloporoa kohti lasketusta luppolaidunalasta poronhoitoalueen pohjoisosassa vuosina Vasatuoton vaihtelukerroin ( ) Luppolaidunta (ha) / poro ( )

9 Erämaa-, suojelu- ja korkeat alueet

10 Vasatuotto (vasaa/100 vaadinta) R 2 =0,377 y=0,121x-0,0002x 2 +50,80 n=56 P<0, Rehua (kg/eloporo) ( )

11

12 Kesäravinnon määrä eri paliskunnissa vuosina tehdyn kesälaiduninventoinnin perusteella Kesäravintoa kg/km 2 (maa-ala) Kesäravintoa kg/eloporo

13

14 Porojen laidunten käytön tutkiminen GPSseurantojen avulla Tutkimuspaliskunnat Porojen sijainti paikannettiin GPSpannan avulla 1-3 kertaa vuoro-kaudessa Ivalo, vuosina vaadinta paikannusta Oraniemi, vuosina vaadinta paikannusta

15 GPS paikannukset ja vuodenaikaiset elinpiirit (MCP-alueet) Ivalon paliskunnan tutkimusporoista vuosilta Marras-tammikuu Marras-tammikuu Helmi-huhtikuu Helmi-huhtikuu Touko-lokakuu Touko-lokakuu

16 POROJEN LAIDUNTEN VALINTA IVALON PALISKUNNASSA HELMI- HUHTIKUUSSA Kompositioanalyysin tulokset: Elinpiirin valinnassa: Λ=0.184, df=8, n=20, P=0.003 Preferenssijärjestys: Vanha metsät > Suot > Varttunut kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Vesi > Taimikot > Nuoret kasvatusmetsät > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet >>> Hakkuualueet Elinpiirin käytössä: Λ=0.300, df=8, n=20, P=0.015 Preferenssijärjestys: Vanha metsät >>> Varttunut kasvatusmetsät = Vesi > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet > Taimikot > Suot > Nuoret kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Hakkuualueet

17 Oraniemen paliskunta, porojen GPS-paikannukset vuosina Helmi-huhtikuu, ei luppokaskea 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, Koko alue MCP GPS Touko-heinäkuu 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, Koko alue MCP GPS

18 Korkeuden ja rinteen kaltevuussuunnan vaikutus lumen syvyyteen metsämaalla Ivalon paliskunnassa Lumen syvyys (cm) Lumen syvyys (cm) Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Pohjoisrinne Itärinne Etelärinne Länsirinne Tasainen alue Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Korkeus merenpinnasta (m)

19 M u d d u s jä rv e n p a lis k u n ta P a a ts jo e n p a lis k u n ta In a rijä rv i N e llim Ivalon paliskunta H a m m a s tu n tu rin p a lis k u n ta Iv a lo T ö rm ä n en K e v ä jä rv i T sa rm itu nturin e r ä m a a In d e ks ia rv o (m a lli 3, k e s ä ) Indeksikartat porolaidunten käyttöarvosta. Indeksissä on huomioitu mm. laidunten laatu, lumiolosuhteet ja muun maankäytön vaikutus (Määttä, M. 2004) T ie t H a m m a stu n tu r in e rä m a a S a a ris e lk ä U rh o K e k k o s e n k a n sa llis p u isto L a p in p a lis k u n ta ³ km M a ria M ä ä ttä M a a n tie te e n la ito s O u lu n ylio p is to Porojen GPS-paikannukset Ivalon paliskunnasta Kesälaidunindeksi M u d d u s jä rv e n p a lis k u n ta P a a ts jo e n p a lis k u n ta In a rijä rv i N e llim H a m m a s tu n tu rin p a lis k u n ta K e v ä jä rv i T sa rm itu nturin e r ä m a a In d e k sia rv o (m a lli 1, ta lvi) Iv a lo T ö rm ä n en T ie t H a m m a stu n tu r in e rä m a a U rh o K e k k o s e n S a a ris e lk ä k a n sa llis p u isto Talvilaidunindeksi L a p in p a lis k u n ta ³ km M a ria M ä ä ttä M a a n tie te e n la ito s O u lu n ylio p is to

20 Viimeisimmän porolaiduninventoinnin tuloksia vuosilta Miten poronhoito ja eri maankäyttömuodot vaikuttavat laidunten jäkälämääriin?

21 RKTL:n inventoimat jäkälälaidunten koealueet ja paliskuntien laidunalueet Kumpula, J., Tanskanen, A., Colpaert, A., Anttonen, M., Törmänen, H., Siitari, J. & Siitari, S. 2009: Poronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina ja laidunten tilan muutokset 1990-luvun puolivälin jälkeen. Riista- ja kalatalous, Tutkimuksia 3/2009, 48 s.

22 Poronjäkälien biomassat jäkäläkankailla

23 Laidun- ja kasvillisuustulkinnat paliskuntien alueilta Landsat- ja Aster-kuvilta Laidunten pinta-alat paliskunnissa (mm. jäkälälaidunten osuus % paliskuntien maa-alasta poronhoitoalueen pohjoisosassa)

24 Paliskuntien laidunluokitukset

25 Metsämaiseman rakenteen muutokset Niiden ruutujen (0,5 x 0,5 km) määrä, jossa varttuneita ja vanhoja metsiä on vähintään 40 %: N = N = Ruutujen määrä on vähentynyt inventointien välillä n. 20 %

26 Maankäytön peitto- ja vaikutusalueet poronhoitoalueen pohjoisosassa

27 Tilastomallinnus jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Tilastomallinnukset aineistolle: Tilasto-ohjelma: SAS Malli: Linear mixed model, Random effects covariance structure: Variance components Vapausasteiden korjaus kovariaateille Logaritmimuunnos jäkäläbiomassoille Tutkimuspäällikkö Mika Kurkilahti RKTL, Turku Satunnaismuuttuja: Kiinteät muuttujat: Paliskunta Porotiheys/km 2 (maa-alaa ja jäkälälaidunten pinta-alaa kohti) Laidunalue (talvilaidun, ympärivuotinen laidun, kesälaidun) Laidunluokka (vanhat mäntykankaat, varttuneet mäntykankaat, nuoret mäntykankaat, hakkuualueet ja taimikot, tunturikankaat ja tunturikoivikot) Kasvupaikka (kuivat ja karut kankaat, kuivahkot kankaat) Luppolaidunten, jäkälälaidunten ja varpu- ja heinälaidunten osuus (%) maa-alasta Infrastruktuurin (taajamat, asutus, rakennelmat, tiet, reitit, kaivokset ym.) peitto- ja vaikutusalueiden osuus (%) maa-alasta Etäisyys Nikkeliin (yli 80 km, alle 80 km) Korkeus merenpinnasta (m)

28 Tilastomallin tuloksia jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Effect Num DF Den DF F Value Prob F Poroa/km 2 jäkälälaidunta 1 19,3 10,683 0,0040 Laidunalue 2 476,4 85,320 0,0000 Laidunluokka 5 619,4 6,413 0,0000 Kasvupaikka 1 611,6 16,150 0,0001 Varttuneiden ja vanhojen metsien määrä 1 26,3 18,785 0,0002 Infrastruktuurin määrä 1 20,2 6,972 0,0156 Etäisyys Nikkelistä 1 75,4 7,340 0,0083

29 Tilastomallin tuloksia jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Factor Effect Estimate Std Err DF t Value Prob Intercept 6,812 0,369 29,6 18,445 0,0000 Poroa/km 2 jäkälälaidunta -0,081 0,025 19,3-3,269 0,0040 Laidunalue Kesälaidunalue -1,172 0, ,2-12,880 0,0000 Ympäri vuoden käytetty laidun -0,861 0, ,1-7,062 0,0000 Talvilaidunalue 0,000 Laidunluokka Tunturikangas -0,617 0, ,6-4,119 0,0000 Tunturikoivikko -0,379 0, ,0-2,867 0,0043 Hakkualueet ja taimikot -0,350 0, ,6-2,481 0,0134 Nuoret mäntymetsät -0,370 0, ,4-3,316 0,0010 Varttuneet mäntymetsät 0,000 Vanhat mäntymetsät -0,018 0, ,7-0,173 0,8626 Kasvupaikka Kuivahko -0,377 0, ,6-4,019 0,0001 Kuiva 0,000 Varttuneiden ja vanhojen metsien määrä % maa-alasta 0,025 0,006 26,3 4,334 0,0002 Infrastruktuurin määrä % maa-alasta -0,039 0,015 20,2-2,640 0,0156 Etäisyys Nikkelistä Alle 80 km -0,574 0,212 75,4-2,709 0,0083 Yli 80 km 0,000

30 Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n kg/ha (luottamusväli kg/ha) Porotiheyden ja laidunten käyttötavan vaikutus jäkälämääriin (varttuneet/vanhat mäntymetsät): Porotiheys Jäkälämäärät jäkälälaitumilla Talvilaidunalue Talvi/syyslaidunalue Kesälaidunalue % (1480 kg/ha) 42 % 31 % % 28 % 21 % % 19 % 14 % 20 29% 12 % 9 % HUOM! Muissa tekijöissä ei muutoksia alun tilanteeseen. Luottamusvälejä ei laskelmissa ilmoitettu erikseen.

31 Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n kg/ha Metsien rakenteen ja iän vaikutus jäkälämääriin: Luppolaidunta Jäkälämäärät talvilaidunalueella (%) Varttuneet/vanhat mäntym. Nuoret mäntym. Hakkualueet ja taimkot % (1480 kg/ha) 69 % 70 % % 54 % 55 % % 42 % 43 % % 32 % 33 % HUOM! Porotiheyksissä, laidunten käyttötavoissa tai muissa tekijöissä ei muutoksia alun tilanteeseen.

32 Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n kg/ha Infrastruktuurin vaikutus jäkälämääriin: Infrastruktuuria Jäkälämäärät talvilaidunalueella (%) Varttuneet/vanhat mäntym % (1480 kg/ha) 6 89 % 9 79 % % % % % % HUOM! Porotiheyksissä ja laidunten käyttötavoissa tai luppolaidunten määrissä ei muutoksia alun tilanteeseen.

33 Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n kg/ha Etäisyys Nikkeliin ja jäkälämäärät: Etäisyysluokka Jäkälämäärät talvilaidunalueella Varttuneet/vanhat mäntymetsät yli 80 km 100 % (1480 kg/ha) alle 80 km 56 % HUOM! Muissa alkuperäisissä oletuksissa ei muutoksia.

34 Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Tyypillinen pohjoisosan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 10,9 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 33,1 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 8,8 % maa-alasta -Talvi/syyslaidunnus jäkäliköillä (talvilaidunaluetta ei erotettu) Hakkuualueilla ja taimikoissa jäkälää 182 kg/ha Nuorissa mäntymetsissä jäkälää 178 kg/ha Varttuneissa/vanhoissa mäntymetsissä jäkälää 258 kg/ha Porotiheyden ja laidunten käyttötavan vaikutus jäkälämääriin mallissa Jäkälämäärät Hakkual. ja taim. Nuoret mäntym. Vartt./vanhat mäntym. Porotiheyden muutos (vähennys 33 %) 7,3 eloporoa/km kg/ha 239 kg/ha 346 kg/ha + Laidunten käytön muutos erillinen talvilaidunalue 577 kg/ha 566 kg/ha 819 kg/ha HUOM! Muissa alkuperäisissä oletuksissa ei muutoksia. Luottamusvälejä ei laskettu erikseen biomassaestimaateille.

35 Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Tyypillinen tunturipaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 9,4 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 4,5 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 4,4 % maa-alasta -Talvi/syyslaidunnus jäkäliköillä (talvilaidunaluetta ei erotettu) Jäkäläbiomassat: Tunturikankaat Tunturikoivikot 91 kg/ha 115 kg/ha Porotiheyden ja laidunten käyttötavan vaikutus jäkälämääriin mallissa Jäkälämäärät Tunturikangas Tunturikoivikko Porotiheyden muutos (vähennys 33 %) 6,3 eloporoa/km kg/ha 148 kg/ha + Laidunkierto erillinen talvilaidunalue 276 kg/ha 351 kg/ha HUOM! Muissa alkuperäisissä oletuksissa ei muutoksia.

36 Arktisen alueen ilmaston muuttuminen Annual temperature anomalies in the Arctic in 2009 and during compared to average temperatures recorded during NASA (

37 Arktisen alueen ilmaston muuttuminen Kaufman et al Mean of all proxy climate records in the Arctic transformed to summer temperature anomaly relative to the reference period, showing the original reconstruction (black line; gray lines encompass 2 standard errors of the proxy values) and the corrected version (red line). ( Kaufman et al Comparison of the Arctic-wide (land area north of 60 N latitude) mean summer (JJA) and annual temperature anomalies (relative to ). (

38

39 Kiitos!